1957-12-17-02 |
Previous | 2 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
> r ' Sivu-2 Til8t3Jsm, jouluk: 17 p. — Tucsday, Dee. 17,1957 mmilid Vov. 6, 11017, Astborieed «•^•eeoiid dai» maa Iqr the Post HMflee DeiMurtinent^ Ottawa, P i ^ SUuA ttufee: weeicl^: Tbesdays, PttbUBbfng Ctanpaay L t d , at 100-102 S m Bty W^ Sodbury, Ont, C&noda. Telepbonei: Boa. Offiee O0.;4-43M; Editoiial Office O0.>42».ibmager E. ÖtdcsL Editor WrJBJimd. JIUliQK addto*: Box S», ;Sadbiify,)Oiit«riO!; Advertiflbs ratec 190a «pplle«ti9iL TraiMtotton free of duoge. TIXAUtiUINBMT: CtfiadflaBa: S vk. TDD e tt. S.75 SbdysvUIoiM: 1 v i . &00 0 tt. 4J0 Snrnnessa: 1 vk. «JO • tt. 4L1S iPI7 — Jiufdavuosi — 40. vuosikerta —1957 .4 J : 1kivattfaaai| jtalv^ivän^ taspufcseen perustuvaa joultu vietettiin lennen van!4^^jti4)u|uun 2| i - ^ ! ^ : ^ ^ 13 pii^^an;^li Tuoniaas-jtaNuuttiMi. : - Nyfkykän joulun vietto alkaa jo paljon aikmsemmin, marraskuun il(^piipuolellä;t jolloin ainakin^^^I^^ {"jouluvalot". Pian tämän jälkeen alkaa "ostospäivien" lukumäärän jlaskU; ''pikkujoulujen" pito ja «amalla se *'jonTusiH'<»us" ja muu ko- ' ftoimntyö^yjoka väittää monen perheen emännän jo ennen jVarsinai- |sen juhlan tuloa r^Y^^ nykyoloissa yoida ;enää Nuuttiin asti joulua juhlia — hyvä että päästään kunnolla uu-jdenvuodenpyhienkin '.: Tämän- 5uurimnkn vuotuisen^ ^j isysrstäkin'arvosteltu, vaikka iässäkin tapauksessa on mielestämme «puhuttu aivan puuta ja hdnää työväen Uiallisestaaine^ ja i^^unhoitettuV ikokoimrt^^s^^^ VanUca lialuain- : I mekin täm'^ juhlan: yhteydessä^ :p >lko- ja yläpuolella, mei<däh täytX/ kuitenkin korostaa sitä ehdoton- ^ta tosiasiaa, että-juuri .jtyötätekevät ihmiset ovat hyvän, tahdon ih- «roisiä,'joiden "aineellisläi" taistelujen perimmäisenä 'tavoitteena ^n *suuret kuolemattonut ihanteet taloudellisen oikeudenitaukaiäiUden ja i^JiaiUsteirisryojeh yleistäi^^ Todelllsuusperustalta nykyajan elämää katseltaessa havaitaan, »että valtavan suuri enenurtisto kansasta vaikka tämä ^kansanjoukko Jei olekaan vielä esimerkiksi meidän maassamme löytänyt itsäleen yjyhteistä kotia työväenliikkeen lipun alta — panee varauksetta ihmi- Jsen ja hänen etunsa "aineellisten'' omaisuusetujen yläpuolelle.. Vain {mitättömän pieni ihmisten ryhmä tai luokka; hyötyy toisten ihmisten {allstaihisesta ja haluaa jatkaa sellaista olotilaa, missä satunnaisuuden I mielivalta tabudellisesti vähempiosaisten yli voi jatkua. , < \ , I ^ Ihmiskunnan historia ei ole milloinkaan aikaisemmin kehittyii|yt iniin nopeasti kuin nyt, Ihmi^unnan eteen on avautumassa kokot 'naan uusi ajanjakso, taloudellisen hyvinnoinnin ja henkisten arvojen i tätekeviä vastaaik ^ » . / » . . v . ^ I kunnallisista kysym3^j|i't^'Ue ' keen toiminta ja tais^lti} .vuoden t4, tätekevflle, työlä&ilt^T^t| Tässä mielessä tyiyälltitt/^^ ' isä ystäviä ja tovefeita\'tmiirj J joulunakin. . y;®"»^ { Työväenliike ediil' |tahdoii aatetta hiäteH^^! ion tuUut elävÖtt^^f^i^tS^uMi^y^^^^foultm ikj[^ It^don ^xmf^i,^m^^'Umm^^^ £{Svii|f.: , ' ' Tässä miel^SolVotamme^kfiikille kansaUisillemme '*Haus^' {joulua ja onnellista uutta vuotta! Mitä' muut sanovat EI MILLOINKAAN - T ä l l a i s ' ^ - vaihdon (idän j a lännen välillä) menestymisen edellytyksenä on länsimaiden tnnnustus, että on olemassa vissejä kysymj^bsiä, kuten kysymys. Saksan yhdistämisestä ja. Keski-Idän tilan f e r a vakauttamisesta, joita ei voida ratkaista yhteistoimintaa Neuvostoliiton kanssa. — Entinen ulkoministeri. H r . Lester Pearson, Ostossa pitämässään puheessa. LHAN PALjrON VEUEILYA .Canadan liittohallituksen ensim-nainen - naisjäsen , (valtiosihteeri Fairvlough) antoi eilen l u j a n islcun paljon käytetylle "sukupuolten tais-telu"' sanonnalIe . . . ; ; Käsityskantansa tukemiseksi mrs. Fairclougb lainasi jostakin tuntemattomasta lähteestä* seuraavan lausunnou: / ' "Sukupuolten taistelua ei tule kumpikaan puoli koskaan voittamaan. Erässä yhteydessä on l i i an paljon Veljeilyä vihollisten kes-keh." Uutistieto. ulganinin Kirje pääministerillemme Hondurais vuorossa Belise, Englannin' Honduras. —^ Englantilainen fregatti Ulster saapui viime perjantai iltana Honduras i i n /tUoden mukanaan Worcester-rykmentih: 'osaston. Syynä oli se, mieleniföbituksia on odotettavissa, koka siirtomaan vastaista asemaa koskevat neuvottelut ajautuivat v i i me viikolla' k a r i l l e Lontoossa. Siir-tomaaministeri. Alan Lennox-Boyd keskeytti neuvottelut j a syyksi selitettiin, että eräät brittiläisen Hondurasin valtuuskunnan jäsenet olivat cdleet yhteydessä Lontoossa olevaan Guatemalan ministeriin ja pohtineet Hondurasin vapauttamis suunnitelmaa. Ottawa. Pääministeri Diefea-baker sai viime j^tjaöitalna Neo-vosföUitoa piäiän&teri Bolganl-nOta seuraavan kujeen: Neuvostoliiton hallitus on syvästi huolissaan nykyisestä .kansainvälisestä tilanteesta. Tässä on syy miksi minä lähetän teille tämän khrr jeen, jotta voimme jakaa kanaanne huomiomme liansainvälisen jän-nitystilanteen edelleen kärjistymisestä j a niistä mahdollisista toimenpiteistä, j o i h in o n meidän Icäsittääk-semme ryhdyttävä kansainvälisen ^tilanteen normalisoimiseksi j a tair-peellisen luottamuksen kehittämis seksi valtojen keskuuteen. NATO-liitÄn" viimeaikaiset toimenpiteet ovat saaneet meidätfvakuuttuneiksi, että Yhdysvaltain ija Suur-Britannian : alotteesta valmis^ teilaan tekoja sotilaallisen valmiuden- jyrkkää lisäämistä varten valmisteluna ydinasesotaa varten. . Äskeisessä Washingtonin kokouksessa näiden jnaiden. päämiehet tekivät päätöksiä N A T O l i i t o n uudelleen järjestämiseksi siinä mielessä," että voidaan mobilisoida kaikkien NATO-valtojen k a i k k i sotilaalliset; taloudelliset j a tieteelliset resurssit suurempaan varustelukilpaan, sisältyen siihen uudempi-aikaisten ydin- j a objusaseiden tuotanto. Kuten on nähty NATO-liittoon kuuluvien maiden johtavien poli- Rikkojen j a upseerien lausunnoista, NATO-neuvosto, joka kokoontuu pian Pariisissa, tulee harkitsemaan länsivalloille uusia strategisia suuU' nitelmia mihin sisältyy a t o m i - ja vetyäseiden laaja käyttö. Tarkoituksena on myös useiden NATOrmai-den alueille sijoittaa .Yhdysvaltain ydinaseita j a rakettien ampumala-voja. Näiden NATO-suunnitelmien ;i laatijat j a ennenkaikkea ne vaikuttis> valtaiset piirit jotka haluavat huonontaa kansainvälistä tilannetta, p u huvat avoimesti tarkoituksistaan saacEa -' t u l i ^ a ^ ^; NAT(>neuvoston kokouksessa suunnitelmia Länsi- Saksan sotilas-teollisen potentiaalin lisäämiseksL Käytännössä tämä merkitsee Länsi-Säksan militarisoinnin voimistuttamista. , Tällaisten päätösten hyväksyminen johtaisi eittämättömästi valtoj e n vSaisenjännitystilanteeh kärjistymiseen, kansainväliieh '^tilanteen edellei»! p^hentämi»eexi^' rajoittamattomaan varus^lulcilpaiiuun, k y l män sodan'koventamiseen,' tilantee^ s e e i ^ ' i n i ^ maailma öli^^'pysyväl-sesti; «ikä v ä b äaca-ajöittain^^so^Ian p a i ^ l l a " . ' 'V '<fA j u l k a i s tu t ä p o ^ j a s u t ä , ' e i (S k y ^ y n ^ Yhdysi^ältiÄ^atbmi- j a ve-tyäiseid^ n • s i j q i t t a n i i s ^ rCanadän alneeUe; j a kysymy^^etylaiauksei^ varustettujen räketäed ampuiäisla-vojen irakentamisesta tälle' alueelle, on nyt tarmokkaan käsittelyn alaisena. Ei ole vaikea käsittää, että siinä tilanteessa kun piticän" aikaa on jo sallittu ainerikitalaisten tukiasemien rakentaminen Canadan alueelle, j a kun Canadan ja-Yhdysvaltain asevoimien yhdistäminen on jo käynnissä. Yhdysvaltain atomi- ja vetyäseiden varastoiminen Canadan alueelle, aiheuttaa-Canadalle eri-koisvaaran silloin jos syttyy sota. V J a nykyisenä r^öttien ja> atomiaseiden aikakautena on realista' aja-riiisiesti feoriaa n.s;; ^'paikMlisesta? f a i ''{Renestä" sodasta.>Tällä^ väi' tökset sodan .palkallistuttamisesta on tarkoitettu kansojen harhauttamiseksi j a niiden vfdppauden la-maannuttamiseksL Jos meidän-aikakautenamme, ja menneisyydessä. > kuten historia meille opettaa, paikalliset selkkaukset: ovaV kehittyneet -maailmansod i k s i , n i i n myös ns. paikalliset yhteenotot tulevat entistä vaarallisemmiksi m y k y a i k a n ^ . j o l l o i n on ole-massa kalcsi. y^taldcaista sotilas blokia. j a j o l l o i n ! o n käytettävissä sellaisia/^sotavälin^tä^: .että iqikään näihin sotilasliittoutumiin kuuluva maa e i voi jäädä sotatoimien ulkopuolelle. Huomaamatta eivät^ ole l i i o i n jääneet untistiedot. että 'länsimaiden tärkoituksenaTon yhdistää sellaiset j o olevat liittoutumat kuin NATO, S E A T O j a Baghdadin liitto. Mitiä eh salaa, herra pääministeri, että Neuvostoliiton hallitus pitää näitä suunnitelmia maailman rauhaa ja turvallisuutta uhkaavina tekoina; ts. vastakkaisina suunnitelmina sille mitä varten Y K perustettiin. Osallistuminen % sellaisiin sotilas- JA :.^>OLI PAKKO — Olen kuullut, että aiot na taloudenhoitajasi • - T - Aivan n i i n . Hän on saanut n u l t a n i i n paljon säästöön; että 1 i r a n -ei kannafa päästää bSa muualle^ J a sitäpaitsi pääsen m samasta hänelle kuulcausipalkkaa poliittisiinV blokeihin, jotlca on pe-nistettu sodaai^valmi^ tarkoit u k s e s i A;öii^-^^^^'a^ nut viejät poiiittisia' ja sotilaallis i a 'i^^tuUyelypii i P y t j se m u o d o ^ i ^vastatoimenpiteeksi Y K telia, että jos hyökkääjä käyttää u i - periaalteiUe]:'Jos< tilannetta tark^S: komaiUa olevia sotatulciasemiaan atomihyökkäyksessä; ne maat; jotka antavat ^alueeltaanv näitä vsotatulu-asemia, eivät voi '~toivOa^ että ne välttyisivät atomiaseiden: vastaiskuilta j a niideiT aiheuttamilta tuhoilta? ^ 'Ifoieisesti tarkoitulcsella rauhoittaa uiitä NATO-maiden kansoja, jotka ovat hälyyntyneitä tulevaisuudenkuvasta, minkä Yhdysvaltain atomiaseiden varastoiminen niiden alueille aiheuttaa, länsimaiden sotilasjohtajat levittävät nyt voimapa- Britit n Q|?ohjbhhall9^^>tO!d^ffiätäiä5^Än^ re^Va^ftiksi tyi»^i^ftili^«^!^saWr' t:.:<*F.l'^<ie'jiX ^ t' M '''A^ i' T 7 3 , * Ajankphtainen huomautus I Yleisesti tiedetään, r että ty^^ klin< I nittävät keskitasoa suurempaa huomiota siihen, mitkä liikkeet ja lai* i tokset ilmoittavat heidän lehdessään. Tämä johtuu yksinkertaisesti j: siitä, että työväenlehUi^hJukijät joutuvat dmi<^n ponnistdujensa'avulla [huolehtimaan lehtensävt^lousasioistakln j a tuntevat siis henkilökoh^ :^taista kiintymystä asla^t^^ Työväenlehtien lukijat katsovat aivan oi- [kein; että liikkeet ja laitokset, jotka ihnoittavat heidän lehdessään, j haluavat todella olla kaupallisessa kanssakäymisessä työtätekevien i feanssa. ' * iMutta kaikesta tästä huolimatta eräs torontolainen kirjeenväili-r tajamme iski mielestämme naulan kantaan kun hän torstaisessa uutis- I kirjeessään huomautti: ' " . ' ' ^'Tämän jouluhumunkin yhteydessä siet^ ajatella mitä ostaa • ja mistä ostaa. Omalta kohdaltani korostaisin, että pitäisimme nyt ; ja kautta vuoden etualalla ne liikkeet, jotka ihnoittavat täsrä meidän I lehdessämme^Vapaudessa ja siten osoittavat, että ne pitäyät arvossa I meidän liiketuttavuuttamme." ^ I Juuri näin tulisi työväenlehtien lukijain suhtaiitua tyleisesti il-fmoittajiin, sillä sekoitun lopulta kaikinpuoliscfksi'hyödyksi, i Emme kiellä lainkaan, etteikö tässäole meidänkin tätilämme tu-l J e s s a . V ^ u s tarvitsee Ilmoitustuloja, kuten kaikki muutkin lehdet «'Miitta asia ulottuu paljon syvemmälle. Työläiset, farmarit ja pikku- I liikkeet voivat kaikista pinnallisista ilmiöistä huolimatta- antaa tukea töisineeä. Tosiasiassa niiden yhteiset edut vaativat entistä läheisem- ; 1 ^ yhteistoimintaa. I Ottalkaamme esimerkiksi pikkuliikkeiden asema. Äf itä mö.naiem-xne? Paljon ylistetystä hyvästä ajäista ja jatkuneesta suhteellisen hy- «* yästä työUisyyskaudesta huolimatta ns. ^'nurkkakaupat" joutuvat yksi Ti toisensa Jälkeen sulkemaan ovensa. Suuret ketjuliikkeet kahmivat I kaikenlaisen vähittäiskaupan yhä suuremmassa mittakaavassa hal- I tuubsa ja se tekee pikkuliikkeiden aseman yhä tukalammaksi. J. Täten näemme,, että;^amalla kun talojpselämän kiristyminen vai-jkeuttaä työtätekevien asci|^aa olleensa, myös pikkuUikemiehet tuntevat I lisääntyvässä määrässä suurpääoman puristuksen. Jos mikään, niin »tämä osoittaa, että näide.o ryhmien lähestyminen toisiinsa on yhtei- I sdbi Hyödyksi. t 'Kuten sanottu, me emme yritäkään kieltää sitä, etteikö Vapaus i tarvitse ilmoitustuloja. Mitä enemmän tällaisia / ilmoitustuloja leh- I teäune saa, sitä huokeammaksi tulee tehden kannattajain ja lukijain I isäoiistaakka.^ Ja naita kaikHiä seikkoja silmäll^itääi me yhdymme i lämpimästi torontolaisen kirjeenvaihtajamme, esitykseen siitä, että pi- I taisimme nyt jouluostoksia tehdessä ja jatkuvasti koko vuoden mie-i Tessämme sitä, että teemme ostoksemme niistä liikkeistä, jotka ilmoit-ilaivat V^tldessa, ja siten osoittavat, ettänepitävätlarvosäa meidän f liikeuttavuuttamme. :Tässä midessämme toivotan "joutua-ja^nnellista uutta vuotta. - — - ^ ^ ^ ^ ^ _ _JI^'i8läipQiUtti-^i roisia km^M oUiViämmki'^:^ ^ t i n h - a l u s s a tmtaima tieto» Jonka mukaan Englantia kiertelevät ve-typommilastissa olevat amerikkalaiset lentokoneet. K u i t e n k i n vasta amerikkalaiselta esitelmäkier rokseltaan palannut Aneurin Be-van, joka saapui maahan viime viikolla, esiintyi j u l k i s en imielipl teen todellisena tulkkina. "Jumalan kiitosettä uusi Bevan t u l i " , Jausui minulle muutama päivä sitten eräs labourin edustaja "Tosin hän tekee joukon tyhmyyk-siäi j o i t a ei aina' v o i hyväksyä, mutta tarvittaessa häit osaa puhua suun sa puhtaaksi!" TSUä hetkellä j o k a i n e n englantilainen tuntee selvästi hallituksen menettäneen' pelin Joka suhteessa. M a c n u l l a n i n j a r S e l v i n ^^^L palatessa epäonnistuneelta Parusin-matkaltaan peruutettiin tavanmukainen Lontoon lentosatamassa p i dettävä lehdistökonferenssi, "koska pääministeri oli niin väsynyt". Totuus oli. että päämhiisteri ei rohjennut näyttäytyä lehtimiehille. Jo-kaihen pääkaupunkilehti alkaen Daily Workerista j a päättyen The Timesiin, piti Pariisin kokouksen tulosta nolona j a ' pilaili yhteisen ti^onannon tekopyhyyden j a m i - täänsanomattomuuden kustsOmuk-seUa, mainiten erityisesti sanonnan: "me* olemme päässeet täydelliseen toistemme kantojen yäimärtämyk-seen'VAUantinliitossa syntynyt kuil u ön yhtä laimmottava kuin ennen k i n . Äskettäin suoritettiin jälleen eräässä piirissä täydennysvaalit. P i i r i oli Leicester, jota kauan on katsottu "varmaksi" vanhoUliseksi p i i r i k s i . Vaalien tuloksena hallituke sen ääntenenemmistö väheni puo-leUa. Alahuoneessa Eevan ajoi t a k aa —«anonta on melkein kirjaimell i n e n ' Seltfiryn L l o y d i a kysymyksillään. Ja L l o y d i n vastanks^ olivat hämmästyttäviä, melkebu uskomattomia Tuntui kuin vetypommit olisivat sivuseikka, josta hallitus ei ,ole ^minkäänlaisessa vastuussa. Yleinen mielipide ;onl syvästi Järkyttynyt, vaikka se onk i n saanut tottua polUttbten Job-- tajien välinpitämättömyyteen ja kevytmielisyyteen. ovat järL, ^SaattäaM:! Bevanhi kysyttyä, oliko totta, että amerikkalaisten lentokoneissa o li vetypommeja, L l o y d vastasi: ' 'IHyöhemiäln Lloyd ja' seura vamipäijranä Macmillan selittivät,! ett» kyseessä'^olTut " m i t p n v^Bt^ r a l l i s t a " : Vaikka Jokfai main)tuf^f ta lentokoneista syöksyisikin aläk,:=i: pomndt eivät räjähtäisi, koska nii-:^ den , räjähdyttämiseen tarvitaan "erityinen mekaaninen toimetf-' pide". Mutta Bevaiiin j a muiden labourjäsenten jatkaessa ahdiste-luaan hän myönsi epäsuorasti, ettei pystynyt mitään vahvistamaan^ koska väite koski " v a i n sitä, mit^ amerikkalaiset ovat minulle sanoneet". Tällainen kohtalon iva tapahtumain kulussa saattaisi aiheuttaa jiU-maa tyydytystä Aasian kansoille, eUeivät ne olisi l i i a n ihmisystävällisiä, toivottaakseen Euroopan kah-: soille niitä samoja kärsimyksiä, j o i ta ne itse ovat joutuneet kokemaan. Aasian j a Euroopan kansojen edut^^ ovat yhtäläiset. On lukuisia euroo^ palaisia, jotka vasta tälläi^hetkeM ovat tajunneet tämän. yhtäläis^- den. \ Yleisö on '^jiuren suuttumuluen vallassa sen johdosta, mitä alahuoneen keskusteluissa; on ilmennyt. Vastalauseita saapuu e r i . piireistä, varslnldn maanviljelijöiltä, joiden maat sijaitsevat ; lähellä" lukuisia amerikkalaisia lentotukikohtia. K u kaan ei iisko Macmillanin vakuutteluun, että vaaraa ei o l i s i . Se k a i o l i humpuukia? ihmiset - kysyvät N i in ammatttyhdistysliiiskeen ja< labour-puolueen monet huomatta^fat persoonallisuudet kuin myös taiteilijat j a tiedemiehet ovat j u l k i s ^ i l maisseet inhonsa, j a yhä laajemmat p i i r i t vaativat että amerikkalaisten on lähdettävä maasta. Tunnettu l | r^ jaiUja Sir Compton Mackenzie^^laur sui avomieliseen ^skottilaiseen l a paansa: ^ Tämä o n silkkaa mielettömyyt^ tä. E b ole tiedemies, mutta haluaisin mielelläni tietää mihin Selwyn L l o y d nojaa väittäessään, että vetypommit eivät räjähtäisi, ^ j o s j o k i n lentokone syöksyisi maa- ^ han." ;elw»tuksen vastaten, '"**^mielessääh nämä faisesti Macmillan :eet ryksiraielisyy- ^ , länsimaiden kes ^dvälfSJiefa^iS heikot lisäten '(i^^^%it|[f'pääsisimme laajem f J ^ ^ : i^^läif isymmärrykseen, ihätitä'^,mi0elm9t ovat siksi ICf^t•^'•:.f'}'A?^^\ fl^eä^fiirmutta'.näiden uusien on- ' *—^ ' - ^^^a1()rw|(tj()jenv^k^^ r^Jäi^ämi^/kun Atlantin^ ^ M j 9 i i t ^ # r U s i s s a . " ^ ; ; Joiia ? u ! ^ l l l i ^ s t i neuvpstovasfa^^ nen l e h l i ? M i i i ^ e s 1 ^ r Guard^ kaisi etusivullaan laajan otsikon: teilaan "objektiivisesti, silloin huo-mataäi^ i etta. siellaisteji' suunnitelmien : ;4oteuttaminen; heikentäisi Y K t t a j a antaisi vakavan-iskun r au han asialle. " ' Sen lisäksi tällaiseei^ liittoutumaan osallistuva m^a'on = vaarassa t u l l a i t s e - vedetyksi : sotilaalliseen s'?ikkailuun, m i k ä on luonnollisesti vastoin sen omia etuja; Tahtoen yhdistää j a keskittää N A TO- maiden sotilasvoimat Yhdysvaltain^ hallitus,- yhdessä Suur-Britannian -hallitukeen- kanssa, puhuu NATOmaMen niin sanotusta "kes keisestä riippuvaisuudesta". E i ole» sattuma, että joukko NATO-maita suhtautuu epäröiden tähän oppiin sillä siihen l i i t t y y vakavia itse-näisyysvaaroja. • : \ On kiinnitetty huomiota |iiheh tosiasiaan, että NATOr-jn^idep kaikki nämä sOtitgilndntoiset Jvalhiislielut suoritetaan keinotekoisesti lietsotussa hysteriassa länsimaissa, ilmapiirissä, -: missä .'pifopagoidaan -kohta- 4ava rauhallisen rinnakkaiselon tielle, sillä-vVain tämä t i e vastaa nykyhetken v^liatimuksia ihmiskunnan elämäss^^a yoi taata rauhan säily misen;ä^^i'^;-'; 'fj, Neuvostoliiton hallitus pitää lähr; ;tökohtana sitä tosiasiaa, että kansat vaativat kaikkien valtojen rauhanomaista rinnakkaiseloa;! alu^el}is'm koskemattomuuden keskinäistä' kunn i o i t t a m i a täydellistä. tasa-arvot-suutta j a toinen toisenpa,,-Risaisiin asioihin puuttumattomuutta, tasa- Neuvostoliitto ei ole koskaan uhau: n u t eJI& uhkaa toisten 'inaidäi Itur-vallisuuttai Meidän maamme.; ku-. teh bnVmoneen kertaan sanottu, e i alelta' koskaan sotaa mitään maata väistään/siBäMtaionk^^ ras neuvöstbjärjest-ilmalle. ^ • Neuvostoliiton j a tointen sosialis tisten maiden seuraamasta kansain välisen yhteistoiminnan j a rauhan ohjelmasta huolimatta,; länsimaiden hallitukset ovat nyt tekemässä pää^ tölt§iä joiden tavoitteena on edistää '^roima-ai«*ma-ohjelmaa" ja"kylmän sodan" poUtiikkaa, miMn sisältyy niitä vakavampia seur^äämuksia. On •täysin selvää, '«ttS;ivarstounalla!}en-: tistä \6nemmän atomiT{jV^-}5jaii^-; k e t t i ^ i ^ , lisätään yhä j^enemmän sodan vaaraa, »j- n y**^ f* ?f»'l} *• käsittäen n y k y i l l d tSlUteeh^ vä^^ rallisuuden j a tosiasiän,^^ä JSQ. (tilanne) voi edelleen huonbirfua'NATO johtajäin tekemien uusien sotaf suunnitelmien vuoksi, p o l i i t i k o t j a julkisuusmiehet jotka omaksuvat erilaista poliittisia, uskonnollisia ja filosofisia katsomuksia j a , sadatmil Joonat ihmiset kaikkialla maailmassa v a a t i v a t ' n y t _ että varustelukilvasta on luovuttava, että 'Itylmän sodan" politiikka on lop^tettav^jennen k u in Äe on l i i a n myöhäistä, että ön astut-1 den ajaksi. Tämä parantaisi h i NELOSIEN AIKAKAVDELLJ Lääkäri ioliv saapunut auttama ,nuocen/:;parin esikoisen maailma tuloa. I^U!)Ten aviomiehen hermos |Be||räf^ottaessa keittiö» toht< ))neni Tohvani-luoi/^nkin ajan 1 luttua hän tuli keittiöön ja pyi .körkidniuvia.:^Pian hän tuli uud leen j a pyysi vasaraa ja bohtim Yhä enemmän hermostuva isä van tärisi jännityksestä — Hyvänen aika, sanokaa tohto onko yksi t a i useampia? — E n minä vielä tiedä, vast lääkäri;'^—Kunhan nyt ensin;.s s i n lääkärilaukkuni lidton auiti, Yhä useammat ihmiset antavat tukensa Bevänin <• alahuoneessa esit-) tämään :toistettuun vaatimukseen, että on ryhdyttävä neuvotteluilun NTeuvostoliiton kanssa rauhan ^ lyttämiseksi. Sitä laboui^uolueen johtajat eivät kuitenkaan tee. Gait'; skeD riensi autt^naani Macmillanla ehdotuksella, että länsivaltojen o l i si päästävä keskinäiseen-yksimielisyyteeni ennenkuin venäläisiin otettai«i s im yhteys. Macmillan otti ktitolU- "ONKO LÄNNEN A I K A TEHDÄ RAUHA? Timesi j o k a 'on tunnettu varovaisista sanonnoistaan, aloitti päälcir-joituksensa sanoilla: "Jokainen tiesi maailmassa vallitsevan kauhistut-tavaii tilanteen/ mutta tieto siitä, että Englannin, kedoille laskeutuvat amerikkalaiset lentokoneet säännöllisesti : tekevät "^JETarloituskierroksia vätypojEnmitastissa^^i vaikutti järkytyksen, tavoin:''Dnko^sellainen käytäntö »,tosiaan välttämätön?" - Joicin on: katkeamäisillaan. Luulen,' että' kansäl^i loppuu kärsiv^- lisyys.- H u l l u t o n pantava palckopai-töihin,- -ennenkuin i i n l i i a n myöhäistä. lirJisätäksf^ ^r^ha- NJOSt lialla. I San ^ a t&s^aaiit^yritöÄSn VeM&*ä-ifau-han vaaraksi' Neuvostoliiton vifmeai- Kaisia tieteellisiä saa^'utuksiakin — keinotekoisten j j jsatellittien' i iavaruu-^ l|:en lähettämistä. _ ^ { Sartäurf fätfet^ih tärkoildkäfellises-l| i sattOmffittd- 'se t c ^ s i a , /että» j u u r i Neuvostoliitto on toistuvasti j a johdonmukaisesti kannattanut, ja kan mattaa edelleen yhteistoimintaa rau hallisen ^rinnakkaiselon .puitteissa, kaikenlaisten ydinaseid^^n* pannaan julistamista j a niiden tuotannon lo-, pettämistä, sekä nyt olevien atomi-j a vetypommivarastojen ^ hävittämistä, sisältyen tähän myös ydinase-latauksilla v^varustetut kaikenkokoiset raketit mannertenvälisiä ohjuksia myöten. Suurella huolella yritetään vaitiololla sivuuttaa myös ^e tosiasia, e t tä neuvostohallitus, ilmaisten neu vostokansan tahdon, on juhlallisesti tiedoittanut, että se e i ' t u l e käyttämään minkäänlaisia tuhovälineitä, ejlei Neuvostoliitto j o u d u Kyölckäyk-i ^ n kohteeksi. H y v i n tunnettua .myös on,:että mahdollisesti nuosevien kansainvä listan pulmien j a erimielisyyl^ien rauhanomaista ratkaisua. Me olemme täysin vakuuttuneita että jos kaiklci maat seuraisijrat ui politiikassaan pää-periaatteena rauhan säilyttämisen j a lujittamisen tarpeellisuuden ajatusta, j a jos nfe eivät yrittäisi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, mitkä voivat johtaa so-tilaalliVen 'vaaraan, .silloin olisi mahdollista / tehdä käännös koko kansainvälisen tilanteen parantamis-liset ongelmat voidaan t r a t k a i s ta rauhanoma'sesät'^:Ur v .|>^•?llRJJ I Jos pidetään lähtökohtana kan skinvälisen rauhan sälyttämistä meidän mielestämme ofJ|lEy^|ij^lIM ta hyväksyä varauksetfoji^mi/iyf^^ilj atts» lian nykytilan p i t a U s t i s i C# ' M e emme voi alla^ että mikä tahansa^yrifys' väl(!vaIloiii muuttaa tätä tilannetta ulkopuolisten voimien avulla — vallitsevan status quo olosuhteen loukkaamv-n- n, yritykset lwjfe^»s^^PÖ»ef4miksissä.t#*i. ,»5» muutosten toteu|ts3fi6.s<^q^ St«^^5k|, | k3QijiJbmiji;^|töimenpiteisiin mattavasti kansainvälistä ilmapiiri se auttaisi luottamuksen perusi mistä eri maiden kesken. v Suurvaltojen luopuminen kai kletf' 'ydinaseiden .yarastoimises ulkomaiden alueilla mukaaii' luki< tietysti Canadan alue, olisi suuresi merkityksestä nykytilanteessa. Ne yostohallitus ; ehdottaa USA:IIe Suur-Britannialle, että sovitaan b t i , jotta minkäänlaisia ydinaseita ( varastoidävJ'Länäi-' tai^ ItäSäksa alueille. *> > ; JoSv,tjamä sopimus vahvistettaisii länsi-Saksa^ ja'ttä-Saksan väUsell söpiniöksellaV ettei ydinaseita va mistettaisi'. eikä; näitä. aseita varai toitaisi Saksassa, niin Puolaa j Tshekkoslovakian hallitukset kutei ne ovat j o virallisesti lausuneet, ei vät valmistaisi tai varastoisi yditi aseita niiden alueilla. Näin ollei laaja alue, jossa on yli 100,000,0(X ihmistä^ jäisi atomiaseistuksen ulkc puolelle, alue, jossa atomisodaj vaara jäisi mahdollisimman vähSi seksi, muodostuisi täten keski Eurooppaan: O l i s i otettava askeleita hyökkää -mätt9nKxy£^9PiJPiv^seni.äikaansaaau^ 'seksi" jossaKin" muoaossa NATO-lii ton j a V a r s o v a n liittoon kuuluvien Neuvostohallitus on sitä mieltä, että palauttaakseen tilanteen normaaliin lähi- j a keski idässä, on , että s u u r v a l l a t— Neu-l U S A j a Suur-Britahnia 'l-^pSi^ji^t^vollisuu. ^ a t a ti^a^!:!sekäanfu- ^t|l^^lä|i^ alueen maiden sxM&erk^S^^^^^^nxm^xa.- sivat Voimakeinojen-lcäytöstä ratkaisukeinona lähi- j a keski-idän kysy-johtamaan katastrofiseen seurauk seen *• • . . i v Me käsi^hfiäi-l&öKliSlftM^iy todellisen luottamuksen saavuttaminen kansojen k-^sken vaatii suuria ponnistelutja j a suurta johdonmukai suutta hallituksilta. Pitäen "mleles: sä sitä tosiasiaa, että vissit kansainväliset 'Ongelmat lukeutuen niihin aseistariisumisongelmat, ovat niin monitahoisia, kuten kokemukset .0^ soittavat ettei niitä voida ratkaista kertakaikkisesti, Neuvostoliiton hallitus ehdottaa näiden ongelmien ratkaisua : -asteettain, askel: askeleelta. Neuvostohallitus uskoo, että Y h - dy^vattainvja Suur-Britannian hallitusten" pitäisi yhdessä Neuvostoliiton hallituksen kanssa omaksua velvollisuudekseen olla käyttämättä aton^^ |ja^etyaseita-ja, Idpettaa heti, alkaen tammikuun t p n ä , 1958, k a i - keUlaisten ydinaseiden kokeileminen, ainakin kahden^tai kolmen vuo-ryhtymistä sanomalehdistön ja ra-epäluottamusta j a vihamielisyyttä' Neuvostohallituksen mielipide qn, että k a i k i l l a näillä toimenpiteillä rr joita kuten tiedetään, johdonmukaisesti kannattavat ei vain Neuvostoliitto, vaan ^nyös Kiinan Kansan« tasavalta j a monet muut maat Euroopassa,. Aasiassa j a toisissa maanosissa olisi mahdollista saavut* taa loppu, kylmälle sodalle, mikä vuorostaan ^tekisi n^ahdolliseksi at kaa toteuttaa sellaisia-^tärkeitä askeleita kuin: sotavoimien.' Ja sota-aseistuksen tuntuv<i;<vähentäminen; ydinaseiden täydelliiiea kielto, nii-; den valmistamisestä^auöpuminen ja, varastoiden hävitlääOhen; ulkolaisten sotilastukikohtien ^^Kiistäminen (JatMiu s: s i v u l l a ). PÄIVÄN PAKINA Vain meidän suuirikoiiisten Iteslien Yhtenä äutoromuni omistajana; käyttäjänä j a maksajana, allekirjoittanut lukeutuu 'Siihen s u u i r i k o l - listen yhä kasvavaan joukkoon, joka antaa; enemmän kuitu mikään muu rikbllisryhmä työtä'poin^Hle j a po-liisltuomareUlö, s i r a samalla " kerf taa enemmän sakkotulojakin vai-; tioUe. r'ifUkoön tätä sapiskaa lukuko ku-^ kaan, joka kulkee aina suoraa tietä l a i n .oikealla puolella, mutta otta^^ koon siitä "nokkaansa^ k a i k k i muutr' k i n rikolliset. ^ . \ " N y l b r a j a n tyypillinen r i k o l l i n en ei ole varas, eikä selvästikään roisto j o k a iskee vanhaa rouvaa päähän saadakseen kaapatuksi hänen käsilaukkunsa, tai rosvotakseen hänen asuntonsa: tämän: hetkeu tyypilU-neh^ rikollinen on autoilija'^ k i r j o i t taa Lontoon poliisituomari neiti Barbara WoOtton "The Twentietfa Century" julkaisussa. - Tätä tekstiä. lukiessa tunsinune veremme kuumemmaksi j a tuumim^^ me, että näinkö sitä on. jouduttu a i - irantietämättä koko matoisenmaaU-jman suurimpaan rikosliigaan, jonka rötösten xinnalla ovat v a i n lasten leikkiä murhamiesten; pahkk&osvo; j e n ja muiden alamaailman mies^ t e n . t e k o s e t , - r suurpääoman edes-ottäbdsbfa puhumattakaanr'"^ — N e i t i Woo{ton käyUää artikkeUs-saan luonnollisesti englantilaisia t i - -lastotietoja, mutta ner-eivät4iskot-tavasti ole oikeinkaan kaukana omistamme. Hän toteaa: "Vuonna 1935 Engl»miss^ j a Wa-lesissa todettiin r i k o k s i i n syyllistyneeksi kaikkiaan 735,288 henkilöä; ,^amana vuonna todettiin poliiisioi; : keuksissa syyllistyneeksi >'moottori- ^ajoneuvoja' koskevista asioista 354,- {oqo henkilöä j a sen ^lisäksi havait-^ i^tiin Ikorkeiini^lssa ?;oikeu^l£Qtokäis5a ;piem|ml»rä ihmisiä syyllistyneeksi •omanlaisiin rikoksiin. Täten autoi- Jijat muodostavat 48 prosenttia kailota oikeuslaitoksissa ^isitellyistä •rikostapauksista. Vertailun' vuoksi varkaat muodostivat rikollisista 9.3 prosenttia,; murtovarkaat 2.2 pros e n t t i a . . . " ^ ^ Ammattialansa edustajana neiti Wootton korostaa, että " l a i n mukaan rikos on r i £ O s . . ." Tämän johdosta joku närkästynyt autoilijär v o i sanoa, kuten esim. aUekirjoittanut aluksi, tuumiskeli/ että totti totisesti > "ajosääntöjen rikkomisella j a varkaudella <m> eroa"; J a ö n h » n i i l l ä e r o a moraaliselta, kannalta, mutta. lakitieteelU-sesti'pi@ nee p a i k k a n a , «ttä ken l a akia, r i k k o o , hän on^^Iain^rikkpja — j V siltä-pohjalta me ^toromujen omista jatoja mäksajat>saamme kun- räsi j o u l u k t i ^ - a l u s s a ^ :^ttä; jouluna. . . uude!i\vuödehpäivänäb>:loppiaisena ön pidiittäyä viinakäU^^ hän läiÄiifei^^ttäitämäi^ niap kuulua maailman suurimpaan' rik^Xd!^iiganr Totta nimittäin on että,Hne*kaikki olemme joskus varomattomina hetkinä ajosääntöjä r i l d ^ ^ e e ^ '— vaikka emme olisikaan joutuneet siitä korkean raadin efeen vastaamaan. Toisasiassa meille autoilijoille ke-hitt}^;< vuosien varrella eräitä tapo-ja,'-' jotkaQtiedämme sääntöjen vas: täisiksi, mutta pidämme kuitenkin itsestään^selvänä; että n i i n : voidaan menetellä. Esimerkkinä voisimme mainita -jonkun syrjäkadun pysäh-jotka lumisella tai jäiseUä kelillä pysähtyy kokön)Efäh; kuten' säännöt vallan ^ I p a s ^ l i ä ä ' sUh^n p l l ä i i^ Tässä mielessä, on meille "suurrikollisille"^ tiiUut ' ^ i ^ a "rikoUis^ t e n " maailmankatsomuskin. Kaikkeen, nimittäin tottuu, " l a i n rikko-jätoSin:". ' • !fömä#älauttaa mieleemme eräässä suurkaupungissa tapahtuneen ju-f tun laittoman veikkauksen t i i m o i l - ta. -Veikkausliike.on tässä armaassa uu^^Sa köfiniaassamine laitonta hoi^i#j|^f;Sitä kuitenkin harjotte-taan^ MtSt-Sssa mittakaavassa varsink i n suurkaupungeissa. J a :kun j o i t a k i n vuosia~ sitten eraställainen"lii- -kemies"; j o u t u i asiasta vastaamaan; hän ihmetteli tosissaan sitä, että onko hänen- l i i k e t o i m i n a n s a laissa^ kiellettyä TikoUisuutta? - .Ja k u n Quebecin nyaakunnan pro-kufSSnölT Antoine ^ S I v a r d ' n ^ koskee myöä ilman lupakirjaa toimivia Uikkeitä — siis "koiratorppia-k i n " . Tätä lausuntoa on pidetty ainakin^ opposition; t^mesta tunnu» tuksena siitä, ettäjyaltiovalla on t i * toiiiCT vsalaviinakauppojen toimi» nasta siinä määrin, että'se haluaa^ säännösteUä niiden aukioloaikaa, aji nakin jouluna, uudenvuodenpäivä nä j a loppiaisena! , Joten tällä :tavoin me' autoilijat- |dn,olemme kaiketi vajonneet "rii I k o l O ^ i d e n " tielle itsekään tielä^ mättäkuhika suuria rikollisia mc todella olemme. Yhteen rikospuoleen haluaisio-me^ vkfiitenkitt, l^j&sC Pifldeft jou-, lufr*^ jä^uud^VuoaOTpyhien' aikana tavaaiisesti jtihUtaan — j a juhliminen ön tietenkin jokaisen oma yksityisasia. ^ w.Mutta kun humalaisena auton aja- '^niinen-on laissa rikolcseksi määritelty j a k u n se kaiken lisäksi on vaarallista hommaa sekä itsellemme että ei-rikoUisille, n i i n emmeköhän "voisi tehdä yhteistä päätöstä, etU pygyihmc näiltä t i i m o i l t a pois rikos-tenf, teiltä? Jos o n oltava pitempi aika-"lasitöissä", n i i n jätetään sil l o u i auto kotiin. J a jos oUaan auto l a l i i k k ^ I I ä , Äim j ä t e ^ siilo -^laätyöt" ^vähemmäksii jos ei n ^ tä- vmdar kOlmnaan pois olla^ milä parempi>liäL Tämä sittenkin vaik k a jotkut e^jsämme äelittävätkio. että " i l o ilman viinaa on t e e s k^ teiyä.*"^^:Käuääkoura:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571217 |
Description
Title | 1957-12-17-02 |
OCR text |
> r '
Sivu-2 Til8t3Jsm, jouluk: 17 p. — Tucsday, Dee. 17,1957
mmilid Vov. 6, 11017, Astborieed
«•^•eeoiid dai» maa Iqr the Post
HMflee DeiMurtinent^ Ottawa, P i ^
SUuA ttufee: weeicl^: Tbesdays,
PttbUBbfng Ctanpaay L t d , at 100-102
S m Bty W^ Sodbury, Ont, C&noda.
Telepbonei: Boa. Offiee O0.;4-43M;
Editoiial Office O0.>42».ibmager
E. ÖtdcsL Editor WrJBJimd. JIUliQK
addto*: Box S», ;Sadbiify,)Oiit«riO!;
Advertiflbs ratec 190a «pplle«ti9iL
TraiMtotton free of duoge.
TIXAUtiUINBMT:
CtfiadflaBa: S vk. TDD e tt. S.75
SbdysvUIoiM: 1 v i . &00 0 tt. 4J0
Snrnnessa: 1 vk. «JO • tt. 4L1S
iPI7 — Jiufdavuosi — 40. vuosikerta —1957
.4
J
: 1kivattfaaai| jtalv^ivän^ taspufcseen perustuvaa joultu vietettiin
lennen van!4^^jti4)u|uun 2| i - ^ ! ^ : ^ ^ 13 pii^^an;^li Tuoniaas-jtaNuuttiMi.
: - Nyfkykän joulun vietto alkaa jo paljon aikmsemmin, marraskuun
il(^piipuolellä;t jolloin ainakin^^^I^^
{"jouluvalot". Pian tämän jälkeen alkaa "ostospäivien" lukumäärän
jlaskU; ''pikkujoulujen" pito ja «amalla se *'jonTusiH'<»us" ja muu ko-
' ftoimntyö^yjoka väittää monen perheen emännän jo ennen jVarsinai-
|sen juhlan tuloa r^Y^^ nykyoloissa yoida
;enää Nuuttiin asti joulua juhlia — hyvä että päästään kunnolla uu-jdenvuodenpyhienkin
'.: Tämän- 5uurimnkn vuotuisen^ ^j
isysrstäkin'arvosteltu, vaikka iässäkin tapauksessa on mielestämme
«puhuttu aivan puuta ja hdnää työväen Uiallisestaaine^ ja
i^^unhoitettuV ikokoimrt^^s^^^ VanUca lialuain-
: I mekin täm'^ juhlan: yhteydessä^ :p
>lko- ja yläpuolella, mei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-17-02