Vapaus, November 10, 1923

              Canadan sBomalaiBen työväestön äänenkanattaja, ilmes­tyy
Sadburyssa. Ont.. joka tiistai, torgtai ja lauantai.
(Liberty) - >
'The only organ of Finnjsh Worker3#lCan3da,;Pub.
lished. inSudbury, Ont,.e»ery Tuesday-/TborsdsF and
Satarday. " • • '"'
,.'C.,. . . j" ' ' ' ' . . , . ' ~'
Advertising rates 40c percol. inch. Minimunj chaxÄe
for smgle insertion 75c, Discount on standine advertise-ment:
THe Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box .69, Sudbury,
Ont.r''^:-::; - ' ' • ' • r . . ., ..
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk., $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$l.75. *
; Tilauksia, "joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
op"'"^"*'"-*''" -'nv1'fl on takaukset.
iinioiu»mnt£ kerrar julaistuista ilmotuksista 40c
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jo^ai.
seita muistovärsyltä; Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
$1,00 kolme kertaa; Avfoeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1,00'kerta. Halntaan-tieto-
ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00 kolme kertaa.
_ ^ TMoT»3t«5tn</>fnV<ij'Bf.o wf3H Tahn Renrata- "»tmkana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjee«:<^enne, kirjnttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
IPVPPP tnr«^«»»nn k?>l!o 3.
, Rpfntrerci at (he Post Office Department, -Ottawa,
as fiecond dass matter. ^
Työväen valtiollinen nousu
Xebtiuutiset ovat jokertoneet, ylimalbisia tietoja
/ ' työviien ehdokkaiden saamista loistavista vaalivoitoista.
Englannissa. Johtavana työläisten : edustajana häissä
vaaleissa esiintyi viime aikoina suuremmoiseksi valtiol-liseksr
tekijäksi noussut Labor. Party, jonka kanssa
kommunistitkin olivat asettuneet yhteistoimintaan näis­sä
vaaleissa. Jo pnnenkin ovat kommunistit olleet
vaaliliitossa IJabor Partyyn kuuluvien järjestöjen kans-sa
ja kaikista päättäen tämä liittolaisuus tulee edelleen-
> kin säilymään. Kommunistien yhteistoiminta. vanhoil­lisemman
työväenpuolueen kanssa on ymmärrettävissä
:< siten, että työväenpuolueeseen kuuluu valtavia järjes-lyneitätyöläbjoukkoja,
joita vastaan; kilpailevien vaa-litaisteluien
käyminen olisi epätoivoisia ja itse suur­ten
työläisjoukkojen ^etuien kannalta rikollistakin. Toi-
- seksi Ensilannin Labor Party voimakkaan numerollisen
kasvamisensa ohella on,osottanut myöskin rohkaisemia
edistysn^ielisyyden merkkejä, josta aikojen taisteluina
voi kehittyä vielä täysiverinen vallankumouksellinen
\ ptiolue. Siihen viittaa puolueen' n^uutantan vuoden
rotufilaitoksen uudislajniselsi i.D.e. Täydellisenipi ja
yksityiskohtaisempi selostus puolueen politiikasta on
esitetty eräässä puolueen virallisessa ja' suurinjerki-tyks^
lltsessä juiisfuksessa,' jossa tehdään .niinikään eb-dojobiävi^
teiskunnan uudelleenrakentamisesta. Vii­meisin.
Lab^rl^artyn tämäntapaisista julistuksista on se
erittäin sölvapiirteinen ja yksityisk^tainen ohjelma,
joka julkaistiin kansalle ennen viime marraskuun vaa­leja
ja jota kannatti kolmasosa kaikista äänestäjislä.
Mitä nyt tulee «yhteisomistukseen», niin ei Labor
Party vaadi kaiken «kansallistuttamista;^, lukuunot­tamatta
sellaisia laitoksia kuin rautatiet, kanaalit,
kaivokset, pankit ja vakuutuslaitokset, joissa (kuten
postilaitoksessa) yhtenäinen kansallinen hallinto näyt­tää
jo olevan toijninnan perusehtona. Se suunnittelee
päinvastoin entisestään paljon laajempaa «kunnallis­tamista
», jolloin kaikki paikalliset viranomaiset edis­tävät
omia «yleisiä etujaan» ja jotlbin yhä uudestaan
määritellään, mitä yleisbyÖdyllä tarkotetaan. Kaikkien
(aloustarpeiden iiankinnassa ja jaossa, ruokataloista
huonekaluihin saakka, kengistä kirjoihin asti, odottaa
Labor Party kuluttajain osuustoimintafjärjestöjen, kun
ne kehittyvät yhä laajemmiksi saavan tavattoman _ suu­ren
merkityksen,'sillä nehän hankkivat jo «välikädet»;
ja niiden voitot sivuuttaen biljoonan dollarin arvosta'
tavaraa jäsenistölleen, jonka muodostaa kolmasosa
kaikista brittiläisistä perheistä. Ja jos' ybityistä omai-,
suutta pakkoluoviitetaan, niin Labor Party vaatii, että
valtio antaa siitäv täydellisen korvauksen. Se ei tahdo
ryhtyä «koi lektivisoimiseen» täyttääkseen valtion kas­san,
vaan voidakseen harjoittaa kontrollia. Mutta se
maksaisi valtion i^velat ja pyrkisi taloudelliseen tasa'
arvoisuuteen «tieteellisen» verotusjärjestelmän kautta,
veroirtamalla varsinkin suuria,omaisuubia ja jsansail-semattomiatuloj^
ja noudattamalla tällöin oikeuden­mukaisuuden
periaatetta. . . >
Näin huomaamme öiis, että yleisissä yhteiskunnal­lisissa
periaatteissaan on Labor Party tyypillinen re-formipuöliie.
Mutta siitä huolimalta se <(n nykyään
paljon radikaalisempi kuin se oli vielä muutama vuosi
sitten; Ja Englannin olojen nopeat käännökset ajavat
sitä luonnon pakolla yhä kumouksellisempaan suun­taan.
•
J
historia.'
Kun V. 1918 pantiin toimeen laajaperäinen uudis­tus'vaalioiketildessa,'
siten että se myönnettiin kaikille
täysikäisille miehille Ja todellisuudessa; myös 30 vtipt-la
täyttäneille naisille, ja kun edustajapaikat jaettiin
' tarkalleen kunkin paikkakunnan puoluejäsenmäärää
vastaavaksi, niin tuli Labor Partyn järjestöllisen ra­kenteen
oleelliseksi tunnusmerkiksi entistään suurem'
piselväpiirteisyys. Puolueen säännöt jo ohjelma m ä är
riteltiin v; 1918 niin ollen tarkemmin siten, että niissä japanilainen upseeri joutunut oikeuden eteen
Maanjäristyksen maassa yhteiskun*
nallista järistystä ^
Työläisten vainot Japanissa ovat jo jatkuneet kauan,
multa nyt vasta: ovat ne saavuttaneet asteen mihin län­simaissa
on päästy joitakin iyuosia aikaisemmin. Työ­läisten
suurluhoamisen alku tehtiin sillä, että omista­van
luokan .poliisit maanjäristyksen paraikaa kestä­essä
sulkivat erääseen tehtaaseen parisenkymmentä. tu-lialta
'työläistä/^jötka kaikki kuolivat luhistuvien mi^u-rien
alle. ' Mutta tämä ei riittänyt. Japanin kaikki
kommunisftit eivät tietenkään sattuneet olemaan tässä'
tehlaasja, minkä vuoksi omistavan luokan heitukoitten
oli näitä melsäslellävä missä kohtasivat heitä: mihin
ei luonnonmullistus kyenj^yt,> siitä tekivät selvän polii­sien
revolverit ja'sotilasten pisliroel.
Multa Japanin ohilstavat ovat puolustaneet «länsi­maista
kulttuuria» vieläkin kouraantuntuvammalla ta-valla.
Lontoosta saapuneen sähkösan^oman mukaan on
Kysymyksiä ja vasta­uksia
-— Niistä Vaikuttimista miksikä
keisari Nero soitteli' harpfiua silloin
kun Rooma paloi, on vaikea antaa
joka suhteessa paikkansa pitävää
selitystä. Eräät seikat viittaavat
siihen, että Nero joko tosiuskovaise­na
tai sitten teeskennellen halusi
soitollaan tyynnyttää Jumalan vi­haa,
jonka muutamissa ^piireissä
«taksuttiin . langenneen Booman
päälle sen palamaan syttyessä. Toi­set
seikat ja kaikista päättäen pal­jon
Xtodenmukaisemmat, viittaavat
siihen, että Nero, joka piti itseään
maailman suurimpana taiteilijana,
halusi osottaa tositaiteellista luon­nettaan
koittamalla eräällä kaupun­gin
,viereisellä kukkulalla seurueen-sa
läsnäollessa harppua vaikka ko­ko
"Booma, oli kiekkien vallassa.
Kerrotaan, ^ttä Nero,-joka soitto^:
taitonsa ja niuiden taiteellisten har­rastustensa;
ohella piti' itseään lois­tavana
runoilijana, oli kerran kuun­nellut,
runoa, jonka kirjottaja yoli'
laatinut kotikaupunkinsa palaessa
ja . lausunut \ toivomuksellaan, että
jospa hänkin saisi taiteilla l^otikau-punkinsai,
siis Rooman palossa. Tä­mä
ja monet muut seikat viittavat
siihen, ett^ Nero todella halusi tai-dehairrastukslUeen
sellaista' innoitus­ta
ja väkevää taustaa, jonka maht^'
van Rooman.palo antoi. . ; .
fileet fascistit eivät sano koskaan
uiiohtavansa' donna fiossin palavia
puheita,, jotka yhdessä hänen kieh­tovan
ulkonäkönsä kanssa tekivät
bolognalaisen fascistiosaston aske­leet
Rooma-matkalla niin kepeiksi».
Niinpä niin. Poryarisnainen ki­vääri
olalla on kerrassaan taivaan
enkeli, työläisnainen samassa hom­massa
naarastiikeri, pahamaineinen,
y. m. porvarillisen käsityskannan
mukaan.
Leo ni d Andrejewin
maalliset jäännökset
Lokakuun 12 • päivän JKrasnaja
Qasetassä^kirjoittaa tunnetun* venä­läisen
\kinailijavainajan Leonid An-drejevrin
sisko, ettei hänen velje­ään
ole vieläkään haudattu yaan
on ruumis ainoastaan väliaikaisesti
eräässä kappelissa muutamassa «puis­tossa
Mustallamäellä , Suomessa.
Nyttemmin on kuitenkin puisto kap-peleineen
myyty, • minkävuoksi on
käynyt välttämättömäksi ratkaista
kysymys Leonid Andrejewin maal­listen
jäännösten siirtämisestä Suo­mesta
Venäjälle. Kiijoittaja kertoo
edielleen, että Leonid Andr^jev? elä­essään
toivoi' tulevansa haudatuksi
Moskovan lähellä olevaaUr Novo-
Djevvitjen luostariin, mistä hangon
ostanut itselleen hautapaikankin.
Kirjottaja"' vetoo lopuksi, Venäjän
kirjailijaliittoon ja pyytää sen toi­menpiteitä
veljensä tomun siirtämi­seksi
Suomesta Moskovaani
JarjestSt ja ytuityi«benldlöt, jos oiiotte läliMrts c '
kalaieiUenne. tuttavillenne taikka vankiloJMa iiravlSu f"*""""-Jsi»,
nurahoja jouluksi, niin »chfeaa IShetybenne S Uil^SSlT'
«autta.
L E b e t y i k n l o t :
4Pe läbetvksista alle S30.00. 50c läbetplttUtS $3(U-«qc,ott ,
•••ti»^0j00--Ä99.99 i a $1.00 kaikitta $100.00 t a i k U j ; ^ ^ ^'
Port • ArlhnriBsa ottaa rahaiahetvktiS va»taan Vani„,J
121 Secoif^ S t . Toronti«,a A. T. HiU. 957 1
aikalaisen «saston taboolla. Rauha Gronbers. ''«ve..
Kaikki IdrievaibdoUa tehlSvät rahavaUtybet on läUt.
den pääkonttorin kautta, ««> lahetelu,; v„
Laivapiletteia Suomeen ja Suometta Canadaan. Ti«t„.HL tiasioita. Meaujtejkj,,
VAPAUS, Box 69, Sudb »»7. OnL
. kprosletliin erikoisesti sen ehdotusten laajaa pohjaa
jo koleklivistista luonnetta ja annetuliin' kaikkiin luok­kiin
kuuluville yksityisille henkilöillekin, jotka hyväk
syvät puolueen tarkoitusperät, tilaisuus liittyä välitlö
mästi puolueeseen (aikaisemmin voitiin Lahör Par-tyyn
kuulua vain 'jonkun järjestön kautta).
Mutta paljon tärkeämpää kuin v. 1918 puoluec
säännöissä' tohneenpannul muutokset oli kuitenkin
' 'sen hengen muuttuminen, jonka innoittamana nämä
muutokset tehtiin. Labor P/ärty; joka ei ole ollut kos­kaan
pelkkä palkkatyöläisten puoluK kutsui ensivker-ran
julkisesti riveihinsä kaikkia työläisiä, jotka «lyös
kentelevät käsillään tai aivoillaan». Se selilti, ellei
sen päämääränä ole ainoastaan palkkatyöläisten elin
ehtojen {iiaranlarainen (kuten usein on erehdyltäväs
luultu), vaan myös lyön tulosten ja niiden mahdo
lisimman oikeudenmukaisen jaon takaaminen kaikille^
sekä ruumiillista henkistä työtä tekeville luoltajill
tuotannon välineiden yhteisomistuksen pohjalla ja
kaikkien teollisuuslaitosten ja töiden saattaminen kan-sen
hallinnon ja valvonnan alaiseksi. Labor Partyslä
pili lyhyesti sanoen tulla arvojen luojain-puolue,jblka
«ejäväl omistamisesta» ja jotka ovat vallinneet ja
.edelleenkin vallitsevat sekä liberaalisia että konserva­tiivisia
puolueita. Kun puolueen politiikka tähtää
maan; ja teoUisuuspääoman «yhteisomistuksen» loleut
lamiseen,^ niin on puolue saanut tämän, seikan no^*alla
nimilyksert sosialistinen. Tämä Labor Partyn selitys
antaa tilaisuuden hyväksyä kunakin aikana minkäläi
, sia ylileisomisluksen muotoja hyvänsä, ^Qsuuskaupois
ta kansallistettuihin rautateihin saakka, se antaa kan-ealle
tilaisuuden teollisuuden, hallitsemiseen ja valvo­miseen
minkälaisten muotojen puitteissa hyvänsä, kap-saUisista
killoista työministeriöihin ja kunnallishal­lintoihin
saakka.
Labor Partyn «sodanjälkeisessä ohjelmassa», joka
on julkaistu . erikoisena huomattavana lentokirjasena^
esitetään, miten >lämä puolue pyricii toteuttamaan so­sialismia
lekemälla käytännöllisiä lakiuudistuksia.
Mainittu ohjelma^ joka /hyväksyttiin Manchesterin puo­luekokouksessa,
sisältää ' toistakymmentä < ybityiskoh
laista päälöslabselmaa, joissa esitetään tarkasti, mitä
parannuksia puolue haluaa tehtävän rautateillä, kana^v
laissa, hiilikaivoksissa, pahkkijärjestelmässä, armeijan
ja solatarvelehlaiden työläisten demobilisoimiseksi,
uusien asuntojen hankkimisebikiinsalle, mihin toimeh-piteisiin
oh ryhdyttävä työttömyyden estämiseksi, maan-yiljelyksen
edislämiseksi, kasvatusjärjeslelmän ja ve­den
'johdosta, että on c mitä kauheimmissa olosuhteissa
murhannut erään tunnetun kommunisliperheen: oli: ki
ristänyt miehenj / joka on tunnettu • työväenjohtaja,
tämän 70-vuotiaan vaimon, ja edellisen veljenpojan;
Näinä oli vangittu muiden «vaarallisten» ohella piaan-järistyksen
aikana^ ja myöhemmin löydettiin heidän
kuristuneet ^uumlmsa eräästä kaivosta.
Eläimellinen murhaaja on tunnustanut teon, .mutta
selittää pilkulleen valko-suomalaisten monimurhaajaih
tapaan; että hän oli valtion turvallisuuden takia tap­panut
nämä. Ja ellei tämä tapaus ole ainoa laatu­aan,
sitä on omiaan osoittamaan tieto, että Tokion
poliisi- ja sanlarmikunnasta on petomaisuuksiensa joh
dosla eroilellu yli 3,000 miestä^ Eroitlamistielo on tie­tysti
otettava vastaan kaikella varovaisuudella. Japa­nin
hallitus ehkä pitää parempana antaa^lle häväis-tysjutuUe
jonkinlaisen oikeudellisuuden homeen, taik­ka/
vitien ovat veren villiinnyttämäl poliisit ja santar­mit
vahin|;ossa päästäneet päivillään joitakin eluoikeu<
lettujenkin It/okkain jäseniä, minkä vuoksi on kat­sottu
olevan välttämätnötä toimittaa pyövelien keskuu­dessa^
puhdistus.
Muuten on tämän häväislysjulun yhteydessä käy­nyt
selville, että poliisit ovat muodostaneet salaisen
kommunistivastaisen koplan, jonka jäsenet olivat sopi­neet
siitä, etteivät koskaan vangitsisi kommunisteja
vaan aina murhaisivat ^ nämä. Toimeenpannuissa tutki­muksissa
onkin käynyt selville, setiä. kommunistipuo-lueerl
jäseniä on joukollain kuristettu laikka muuten
raivattu «tieltä». v V
» * •
- T - Canadan paperi- ja puumas-samyllyissä
nykyään'työskentelevien
työläisten luvun lasJketaan nousevan
noin 33,000.
« « «
- i — Öarmonik^n eli hanurin on
keksinyt eräs iranilainen musiikin
harrastaja vuonna 1829.
» »
^— ;Ensimäinen suomalainen sa­nomalehti
Amerikassa. oli nimeltään
,<Amerikan suomalainen lehtiin ja
julaistiin se vuonna 1876 Hancock-issa
erään A; Ji Muikku nimisen
miehen toimesta. Lehteä kerro­taan
.ilmestyneen ainoastaan kolme­toista
numeroa, oUen kooltaan nelir
sivuinen ja , nelipalstainen. " Sillä
kerrotaan olleen ainoastaan .kolmi­sen
sataa tilaajaa. Vähän myöhem­min
ilmestyi näyttämölle cSven
Tuuva» niminen" suomalainen lehti,'
niinikään Hancockissa, joka oli toi­sena
askeleena siinä sarjassa, jon­ka
nykyisenä ^vaiheena meillä nyt
on. suomalaisia lehtiä kokonainen
liuta.
Eokainin käyttö Rans
kassa
Kokainin käyttö Ranskpssa on
saavuttanut sellaisen laajuuden, ei-tä
viranomaiset jo vakavasti aika.
vat peljätä tätä «valkoista vaarka^.
koj^ainin käyttö on nopeasti levin­nyt
kaikkiin yhteiskuntakerroksiin,
vaikka se ennen sotaa oli tunnettu
ainoastaan muutamissa nautiskele­vissa
piireissä. Parisissa on äsken
oltu huomaavinaan, . . että melkein
kaikki kokaini tulee maahan, Sak­sasta,
mutta vielä ei olla selvillä
siitä, kuinka se oikeastaan pääsee
rajan yli. Eräs englantilainen leh­ti
väittää, että 99,% ; kokainimää-rästä
saapuu ^eräästä darmastadli
laiselta liikkeestä. Kokainin sala­kuljetus
on hyvin tuottavaa hom­maa,
sillä- kilo maksaa' Ranskassa
4,000—5,000 fraijpa ja sen käyttä­jät
saavat maksaa hankkijalle nel­jäkin
kertaa korkeamman hinnan.
Ne ranskalaiset; joitten pääasialli­sena
tehtävänä i,on harjoittaa kii.
hoitusta Saksaa vastaan selit|;ävät.
etiä saksalaiset, tahallaan tuovat
kokainia maahan myrkyttääkseen
koko turmeltum^attoman Ranskan
kansan.
, Idän laivatokilla työskentelevät
työläiset' ovat enimmäkseen • järjes­tyneitä^
ja; siitä on-'heilIe«seuraa­vanlaista
hyötyä: «Noin 40,000 idän
.satamatyöläistä, > on : saanut [palkan­korotusta;
Heidän s palkkansa tulee
nyt' olemaan '80 senttiä "tunnilta,
kahdeksan 'tunnin päivä ja $1.20
ylityöstä». Tämä palkka on vielä
mitättömän pieni; mutta verrattuna
Duluthin satamissa, työskentelevien
työläisten palkkaan, niin se on suu­ri.
- . '
Täällä Duluthissa, jossa ylioppi-"
neet leveän veen «pomot» ovat jär­jestäneet-
työläiset '«teoUisuuksiti
tain» ovat "satamatyöläisten palkat
niin pienet, että on kerirassaan' ih­meteltävää
mitenkä sellaisilla pal­koilla
työläiset voivat pysyä työky­kyisinä.
Ensinnäkin työaika ön 10
tuntia vuorokaudessa 'ja Jos työtä
riittää niin tehdään sitä 13—14
tuntiin • asti. Työn nopeus on kai­kenlaisten
vippakeinojen avulla ko­hotettu
niin korkealle, että vanhem­mat
-ja 'heikompivoimaiset työläiset
W luttoon» ja sitten kun siitä
^takasta selvenee, niin «n per;,
re hakemaan kontrahtityötä L
sitä on löydetty, niin pusie,
mm paljon kuin ikinä jabe^
Mutta kun taas saadaan ni^
haa nim taas saraa peli _ ,
taminen ja törsääminen - JJ.J
Jos työläinen aikoo korjata fe:
tannossa asemaansa, rtiin hänjp/
ole aikaa eikä myöskään varoja
luttaa ckuunvaloon», vaan oa
nen kulutettava jokainen hdki
sensä valistamiseen ja jakäj,
sentti mikä jää -yli ruuan, vasf^
den ja asunnon käytettävä YL_
välineiden hankkimiseen. Vala
menetelleen voidiaan: toivoa
nuksia siihen kurjaan tilaan •
nykyään vallitsee työmailla, j,)'^
työläiset ovat pakotettuja työjl
telemaan.
Olisi toivottavaa, että D M
suomalaisetkin työläiset afc
yhdessä muunkielisten kanssa
mimaan mitenkä voitaisi saada
koja kohoamaan ja mitc-r^
taan työläisiä järjestämään, ei
siitä olisi jotakin töibksia, Ifi
keri.
Uusia kysymyksiä
—Kiiinka paljon ranskalaisia kaa­tui
maailmansodassa?
-—Kuka'oli ensimäinen «Home
Stead^r» Cauadassa?
w Ovatko Canadan kansallisve-lan
saamamiehet canadalaisia vaiko
ulkomaalaisia?
Kuinka usein muhamettilaisen,
täytyy rukoilla?
Eräässä -Shakespearen runossa
sanotaan: Me poltamme päivänva­loa.
Mitä sillä tarkote,taan?
Kuten edelläolevasta näkyy, olisivat siis japanilai;
set saattaneet valko-suomalaisten murhaajamaineenpa-lasti
vaaraan. Mylta jos on perää siinä, että Japanin
lallitus aikoo panna vireille oikeusjutun näitä työläis­en
pyövelejä vastaan, niin s^val i lomalaiset f aseistit
luoahtaa helpoituksesla: Suomessa armahdettiin jo
etukäteen kaikki HerraVmurhaajat. Suomessa ei ole tul-ut
kysymykseenkään näiden rankaiseminen. Valkoinen
Suomi kulkee edelleenkin elukynnessä, joskohla Japa­ninkin
lapaihlumal osoittavat, eitä työläiset ovat väin
oitonnälkäisen porvariston riistaa. ^
— «Ei ole muuta ikuista maailmassa kuin työ!
Cuka jumalia palvelee, hän seisoo pää koholla ajan
aulissa, ja vaikka hävityksen pyörä hägelmurskaisi-un,
hän elää töissänsä ja vielä xaunioillansakin julis-aa:
minä-olen kerran ollut!» — Linnankoski.
Kim poryarisnainen..
kantaa kivääriä
Fascistien yallaijkaappauksen jäl­keen
kerrottiin maailman v taantii-muslehdisjsä
m. m. seuraavakin jut­tu:
.
«Pasclstingn Jeanne D'Arc. Aina
Ranskan' vallankumouksen päiviltä
lähtien, oikeastaan vieläkin kauem­paa,
on kaikilla vallankumoukselli­silla
ollut-omat naisensa;' omat Lotr
ta Syärdinsä,; omat ryknfentin, tyt­tärensä
jotka ovat ottaneet osaa
taisteluun.
Niinpä on. Itailian fascisteillakin
omat naistaistelijansa. Kun fascis-tijoukot
'marssivat Roomaa kohti,
oli heidän riveissään joukko naisia,
perheenäitejä; morsiamia, äitejä ja
sisaria, jotka aina olivat valmiit
isänmaallisiin puheisiin ja vastusta­mattomalla
hymyllään kiihoittivat
miehiä heidän sottaisessa innossaan.
Näillä naisilla on oma univormun-sakin;
harmaa hame, musta paita
ja pukeva vtttpsuÄiekka lakki., Fas­cistien
rsotanainen oli«dk>nna Rossi,
Bolognan yliopiston ylioppilas.. Hän
johti '^eilästä. fascistiosastoa, -"joka
Bolognalta ' marssi Roomaan. Don­na
i;I^OS^in silmissä palaa voittoisa
kiilto,':l^jah^^^ sanojensa sanotaan
Amerikalainen Parii­sissa
.
Pariisin pilalehti; kuvaa erästä
rikasta amerikalaista, joka ajeli ym­päri
kaupunkia.
Kun he ajoivat Eiffel^tornin,ohit­se
"kysyi amerikalainen kauanko sen
rakentaminen Jcesti?
«Vij^ vuotta», vastasi ajuri.
«Amerikassa me olisimme tuollai­sen
rakentaneet parissa kuukaudes­sa.
» • • •
Sitte he ajoivat Pantheonin ohi
ja kun kuuli, sitä rakennetun 10
vuotta, ihmetteli amerikalainen ja
sanoi että Amerikassa se voidaan
rakentaa kolmessa viikossa.
Tuo "jo pisti pariisilaista ajuria
vihaksi^ joten kun he tulivat Notre
Damen kirkon luo ja amerikalainen
kysyi, mikä rakennus se oli, vastasi
kuski: «En'minä tiedä, sillä se ra­kennettiin
vasta eilen». Enempää
ei amerikalainen kysynyt.
Uusi silta Niagaran
putouksen yli
Uusi terässilta, jolle tulee kaksi
rautatien rataa,- rakennetaan Nia
garan'putouksen yli. Se on kolmas
silta itse putouksen kohdalla-ja 14-J-ta
silta .joen yli putouksen alapuo
lella.
Uusi silta tulee kokonaan rauta­tietä
varten ja suurempi kuin kum­pikaan
edellisistä. Siihen tulee pää-kaari
640 jalkaa ja sen New Yorkin
puoliseen päähän 100 jatkaa pitkä
kaari sekä Canadan puoleiseen pää­hän
.50 jalan kaari. Sen kantava!-
suus'lasketaan 7,000 eli 8,000 pau­naa
kutakin jalkaa kohti kummalla­kin
radalla ja 10,000 tonnia teräs­tä
tallaan käyttämään s-sen raken­nuksiin.
tikarin.lailla tunkexan miehen niin­kuin
naisenkii) sydämeen. Mukana
VeronkantoviranQnaisia toonutltin
Idristyluesti.
Isvestijan mukaan on Por^ovissa
tuomittu verpnkantoviranonjaisi^
lahjusten otosta ; ja •-kiristyksestä
kaksi ammuttavaksi ja 381 vankeu­teen
1—8 vuodeksi.
eivät, ensinkään vM työskennellä tä-käläisillä|
tokilla. 'Palkkaa maksetaan
vaivainen 70 senttiä tunnilta 10
tuntiin saakka ja siitä, eteenpäin 80
söiittiä tuhnilta. iSe siis tahtoo sa­ttua,
että 10 senttiä tunnilta lisä­palkkaa
10 tunnista ylöspäin, "yii-:
työtä teetetään ja -samaten pyhä-työtä
hyvin paljon, kun ei siitä
tarvitse sanottavasti ollenkaan lisä­korvausta
maksaa. Täällä^ on käy-
.tännössä sellainen tapa, että sun-riuntgisin
satamissa työskentelevät
työläiset ovat pakoitettuja työsken­telemään
ja maanantaina olemaan
jouten.; Tällainen • on satamissa .työs­kentelevien
työläisten asema.
• Maalarien palkat ova*t myösk^
90 sentistä alespäin tuhnilta. Ja
jos ei olisi niitä «pomojen» kiroa­mia
A. F. of L. kuuluvia maala­reita
niin olisi -varmaaj^ että .palkat
olisivat vieläkin pienemmät. Vaikka
heidän unionsa ' virkailijat- ovatkin
useammassa tapauksessa i- vanhoilli­sia,
niin siitä- huolimatta;,jäsenissä
on paljon taisteluhaluisia,.ja edistys­mielisiä
työläisiä, että jos kaikki
maalarityöntekijät kuuluisivat uni-oon
ja kävisivät unionsa kokouksis­sa
seuraamassa järjestönsä asioita
ja -pi|tän|ässä niistä /hyvän huolen;
,niin ei tarvitseisikäan !90 sentin
tuntipalkalla: työskennellä. 'Mutta
kun vaan joku,kuuluu enään uni-oön
ja nekään eivät kaikki 'käy uni-on
kokouksissa, eivät välitä koko
järjestöstä yhtään mitään, vaivai-sesti
maksavat jäsenmaksunsa, ir­vistelevät
ja kirjottelevatclnchist-rialistiin
» halpamaisia . kirjotuksi::
omasta järjestöstään, i. onko sitten
mikään ihme vaikka ei järjestö vas­taakaan
tarkoituksiaan? Eihän se
«pomojen» L W; W. liittokaan «cy-kene
korjaamaan työläisten' asemaa,
silfoin kuin eivät työläiset siihen
kuulu.
Työläiset eivät voi saavuttaa, mi­tään
ilman taistelua. Eivätkä ne
myöskään .voi saada pienintäkään
parannusta, järjestymättöminä. J'a
järjestyminen ei merkitse suuria­kaan,
jos eivät järjestöön kuuluvat
työläiset V käsitä järjestäytymisen
tarkoitusta. Sellaisella..järjestäyty­misellä
ei Suuriakaan saavuteta, j6s
lupvuksissa: jossakin * «pinkosapan»
Ti^öläisten Taskukale
teri V:llel924
ilmestyy marraskuun puoliväli
Suonial. Sosialististen Kusujai
liikkeiden kustannuksella. Tvöläii
Taskukalenteri on ainoa. Isai
milä suomenkielellä, on milloii
julkaistu. Kuten nimikin jo-OH'|
taa, on se taskukirjakokoa (h
Uxhi t.). Sivuja kalenterissa
128, sidottu aistikkaisiin m
joten ulkoasukin jo' tekee
tävän vaikutuksen.
Mutta ulkoasu ei ole
vaan sisältö. Siitä joku sa
Kalenteriin tulee tavanm
kalenteri osasto suomalaisine bi
lÖnimineen. Sen lisäksi on kale;
riosastoon varattu tilaa muistii
noille jokaisen päivän kohdalie,
hin voi merkitä tärkeimpiä
uksia, kokouksia y.ra. tietojj.^
Kalenteriösaston lisäksi 02
Iäisen Taskukalenteriin koottu
toja ja tilastoja kaikilta
Työväenliikkeestä sekä kans,
sestä että Amerikan Yhdyävaltaa
Canadan työväenliikkeestä on ^
et mutta asialliset selostufeti
lisäksi on Kalenterissa I
tilastoja yleishyödyllisistä
sistä, joista jokaisen aikaana
raavan työläisen täytyy olb
Viliä. Sanalla sanoen, Tyi'
Taskukalenteri on tietokirja ?
nan varsinaisessa merkityksesar
tokirja, joka on yhtä vp'
työväenliikkeen toimitsijalle
rivimiehellekin, jokaiselle tyoii
le., -
Monipuofiseäta ja • laajasU
löstään sekä sirosta nlkos^:
huolimatta on Kalentenn '
noastaan 30 senttiä.
Sitä" on marraskuun 15
jälkeen s a a t a v a n a vapa
Työmiehen, Eteenpäin ja "
kirjakaupoissa' ja jokaisenJ
mainitun lehden asiamiehiä-
' Taa. KavallniTiirM*.
Turun"etsivä poliisi on P»
konttoristi Anni- Knaspii; "I
1904, jokk on palvellnt era»ä»
•kalaisessa liikkeessä' Ja
kavaltanut kaikkiaan
i vähiä
m. 2 5 ^'
takahuoneessa ostaa jonlnin järjeS' Neiti Knaapi on tunna
tön kortin ja sitä näyttelee.ja huu- luksen tehneensä ja si
taa suurella äänellä, 'että -7<minä
kuulunkin siilifin koko maaihnan
teollisuustyöläist^ järjestöön h W.
hat tuhlanneensa hlivittelnj.^
viensa Itossav.. Tutkimiis»-
taan.
.-JI
*1 f