Vapaus, February 21, 1957

              Sivu2 Torstaina^ Iidmik. 21 p — Thursday, Feb, 21,1957
VAPAUS Telephono: Bus, Office OS,
Editorial Of flce OS. 4-426. Maxtaser
. RSutet EdltorW;»lun(LHailing
f U B B B T f | w jjEidepieodent Latxir addma: Box f». Sodbtuy. Ontario.
XtifsnTfif Ctenltf>^vCäjadiax&
JtaUisIied Nor. « , 1917. Authorized
aeeond dass maO by the Post
Office Dqpaitment. .Ottawa. Pub-lldud
ttutee Veekly: Tucsdi^
Htnndays and Satunlays by Vapaus
Pal>liBhing CompanyXtd.. at'iOQ-102
Sbn 8t W.. Siidbuxy. -Ont;, Canada.
Advertising rates upon appUcattoxT
Ttanalatlon free of charge. .
, TILAUSBIIilNAT:
^änadaasa: 1 vk. 74» 6 kk. 3,75
3 kk. Z25
Thdjrsvalloissa: I vk. ZS» 6 kk. 430
3uomessa: 1 vk. aSO e kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i Anni Lanpioei^ Wahnapitae,
I O n t , täyttää'maanantaina, belmi-
' kuun 25 ppä 75b.-vttotla. '
r Yhdymme Ja tutta-i
vain onnentoivotuksiin.
1917 --^ Juhlaviiosi — 40. vuosikerta —1957
Velj^vnldco ja konfornuteetti
Mitä ut sanovat
Canadassa vietetään nyt (hebnik. 17^24 p.) erikoista
jj^jjeljeysviifckoa, jonka yhteydessä korostetaan aivan oikein,
^cttä jhmisteil välinen veljeysajatus ei ole vain "ihanne", josta
iiifudetään' kauniita juhlapuheita 'kerran vuodessa, ivaan sen
-ittilfäj olla.ifäytännön phjeena jokapäiväisessä elämässämme.
-^^«>f "Maailmanlaajuinen veljeys alkaa yhdyskunnista", sanoi '
'""^ !V^ Richard Jones puhuessaan tästä kysymyksestä Timothy
itonOMeroorial United Church-tilaisuudessa Torontossa.
'fVMeidän kohdaltamme on typeryyttä ajatella, että voimme
tulla toimeen Euroopan ja Aasian kansojen kanssa, jos emme
ymmärtämään ja arvostamaan ihmisiä omalla kadullam*
l a is
« l i i t e :
iv.';-r(lH;ST'»Arf..\;;v
l p
i i i i
flli
*^ ** Tämä seikka onkin erittäin tärkeä veljeysviikosta puhut-
^•i^^»^B^ Me canadalaiset saamme olla ylpeitä siitä, ejttä täällä
^^^on. vähemmän rotuuxv kansallisuuteen ja uskonasioihin pei-us-
|uvja ennakkoluuloja ja -vainoja kuin kymmenissä muissa
"/^'^Jöaissa :-r-^im Yksistään yeljeys-i^.
yiikon vietto 00 osoituksena siitä, että Canadassa on otettu
" piticä edistysask^ tässä suhteessa.
i>>mv. on korostettava, että "valmis"
Kt^^ioleCanadakaanjokapäiväisen liäytännön kannalta katsoen.
; Päinvastoin on havaittavissa, että Dresden (Ont.) ei ole ainoa
paikka Canadassa^'missä harjoitetaan vähemmistöryhmien
iA.^lslWiminointia. Merkillepantavaa onkin, että tä^m
j^^^vilkon- vieton yhteydessä julkaistuissa virallisissa ilmoituk-
-^^^issa vältetään Icuin kissa kuumaa puuroa eräitä nykyajan
i-^tärkeitä käytännön kysymyksiä — poliittisia seikkoja,
; Samalla kun olemme edistyneet huomattavalla tavalla
^Itotuun; kansallisuuteen ja iiskpntoon pohj
li^noinnin. vähetitämisessä, on kaikkialla maassamme havaittä-
>;^issa se valitettava tosiasia, että poliittinen diskriminointi
''i^väärin ajattelevia" kohtaan on muodostunut jokapäiväi^elcsi
vvl^ytännöksiv^^^ H
';|i|}^is!sta~ ja kansallisista alkulähteistä, iieidät leimataan val­tapiirien
toimesta enemmän tai vähemmän ''^kerettiläisiksi"
: j a väUan toisen luokan kansalaisiksi, jos he omaksuvat vaUaur
miistensa mukali^estiaktiivisehvkannaii nyl^isen V
r r-tosii),^^^ siiun-nanp€
iiFiiskysymyksiin nähden. On tultu siihen, että enem-
> ihistö^fedustava valtiovalta vaatii ehdotonta konfoi'tmteettj[a
; (yhdenmukaist|utta)^yhteiskunnallisten asjain peruskysymyk­sissä,^
ia joka ei sllljen alistu, hänet ](eimataan miltei; lain-äuoia|,
tomien poltinraudalla! . .
J-!ä?ässä, mennään» erä^säijtapi^ulss;:^ aivan naurettavuu-teenjiasti.
MeilJ.e on kerrottu esimerkiltei sellaisista lapä^^^^^
siit^^että RClJiPrnNrnlehet ^tai niinä esiintyvät?) övaykäy-ni^:
yksityisasitnnoi55a 'koettelemana kepillä jäätä, kuinka'
'h^ppoonjsäada ihmisiä peloitell^
taan] osallistumisesta ja mitä mahdol lisuuksia on saada 'kehi­tetyksi
Un>iantajia? Tällainen "peloittelu", olkoon se saanut
hsdlHuksen siunauksen tai ei, ei voi loppukädessä tehdä muuta
kuin-halventaa suuren yleisön silmissä itse valtiovaltaa ja
varsinkin poliisilaitosta.
Tai ottakaamme toinen esimerkki: Yleisen mielipiteen
; mukaan vapaan-lehdistön pitäisi olla kokonaan riippuniatto-massa
asemassa kaikista hal\ituksista. Mutta viimeäikoin
on Canadassa käytetty julkista painostusta jajiUkistä
mistä vähemmistökansallisuus ryhmien sanomalehtien >suh-jen.
" .
HHyville'lehdille" annetaan taloudellista;ja pi^liitlista
kkiota siitä, ettäi ne ovat alistuneet konformiteiettiseen
-pakkopaitaan.' Samalla kertaa tätä menetelmää pidetään
; suurena ruoskana ja mahdollisen palkkion lupauksena niille
vähemmistöryhmien lehdille, joista toivotaan tällaisen diskri-
>;^minoinnin avulla saatavan yhdenmukaistetun suunnan mate-
I levaisia palvelijoita.
» Tässä on vain joitakin esimerkkejä monista. Helppo on
I oHa **veljenä" oman "ystävänsä" kanssa. Mutta jos tähän
r ? 1 ^ eivät sovi ne, joiden kanssa olemme jois-_
|-sakin-per^^ vel-l-
issviikon viettämisestä edustavat pahinta lajia tekopyhyyttä,
ip&lloin oh syytä palauttaa mieleentme Rev. Jonesin sanat;
« "Meidän kohdaltamme""on typeryyttä ajatella, että voifnjne
» tuUa toimeen Euroopan ja Aasian kansojen kanssa, jos em-
I mft- opi; yn[»märtämään ja arvostamaan ihmisiä omalla ka-
• dullamme."
»v^^^^^^^^ ei loppujen lopuksikaan
• :Sovi'^en paremmin veljesaatteeseen kun yleensä demokraat-l
tiseen maailmankatsomukseenkaan. V* : ^
\ Työttömyys ja vararikot lisääntyvät
S' • Puhuessaan nuorten konservatiivien yhdistyksen kokouk-
5 sessa Torontossa, vanha toryjohtaja George Hees (PC, Broad-
Jview) syytti viime maanantaina, että liittohallituksen nykyi^
I set toimenpiteet (korlcokannan korottaminen rahan saannin
1 tiukentamiseni) *'on vain aiheuttanut monta konkurssia (va^
5 rarikkoa) ja lisännyt huomattavasti työttömyyttä".
I Mr. Heesin lausunto — hänen "lääkkeistään" myöhem-
5 min rrr- vahvistaa Vapauden kirjeenvaihtajain tiedot siitä, että
I i3röttomyys on muodostunut melko vakavaksi vitsaulcseksi
ilmaamme monessa kaupungissa. / ^
I - ^ ^Myös hallituksen viralliset tilastotiedot osoittavat, että
5 vaiklca työttömyys ei olekaan vielä sivuuttanut vuoden 1955
S tasoa, Canadassa on nyt huomattavasti enemmän työttöniyyt-
I tätkiiin vastaavana aikana viime vuonna. Maanantaina Ottä-v!;
l,i'%' |.,wasta saapuneiden uutistietojen mukaan Canadan työttö-p^
l^'' I ™yysvakuutuskomission toimisioissa oli viime sunnuntaina I^Jl^/,I yli puoli miljoonaa (526.000) työhakuanomusta, eli 41,500
" » työhön haluavaa enemmän kuin vastaavana aikana viime
I vuopn.
^ ' \ ; , ^Mainitun uutistiedon mukaan työttömyys lisääntyfliyvin
• jyjrksteti; joulu- j Puolivälissä tammi­kuuta
oti Canadassa 303,000 työtöntä, eli 17,000 työntöntä
.tjenemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna.
As;Vaikkat3rGttömien määrä lisääntyi valtaosalta sesonki- ^
syistä ja osittain myös CPR:n lakon takia, niin'
seikat eivät yksinään selitä tilannetta. Tilastotiedot
"DIESIOKBATIAN" VI.VKEITA
Demokratian lujittamiseksi ja
pönkittämiseksi: on USA:ssa; voi­massa
matkustuskielto Kiinaan, r
Amerikkalainen lehtimies W i l
l i am Worthy uhkasi kuitenkin tätä
kieltoa. Hän sai: vaikeuksitta vii­sumin
Kiinaan, vieraili maassa 41
päivän ajan.; j a palasi hyvissä voi
min Ja tyytyväisenä takaisin.
U S A : n ulkoasiainministeriö sydä
mistyt kuitenkin tapahtuneelta s ii
nä määrin, että uhkaa nyt riistää
Wortbylta tämän tilkomaapassin.
Worthy on, puolestaan vedonnut a-siassa;
Amerikan siviilioikeuksien
liittoon. Uhanalaiseen - passiinsa
viitaten, Worthy sanoo: rUlko
asiainroinisteriö-on nähdäkseni us
komattoman horjuvalla pohjalla
kun: se yrittää riistää minulta pas­s
i n . " — Uutistieto.
Punaisten eniisranttien jäljilil Petroskoissa ."••'•'ii
Kiri. S y l y i - K y i y y ^ ^ Kflp' l evaki«>itu eräidenvmtilde^
^ |Ur:sfji^. kanssa lentokoneella BloskO'
(Jatkoa)
Petnnkoihfn tultuani ' t e^
{uonnoUisesti': esimmäisenä-;^Aura
Kiiskisen, ent kansanedustajan ja
vaan Jafiieltä edelleen itään. Hän
reihaitiaisi enää Suomeen, ei Jak­emme
raninoiUa, päädyssä v i n t t x k a - r A ^ Kiiskinen näyttelee mimdle; ne e i ole vielä ktitoanläbeH-saisi
tu|la katsomaankaan. < U u t ta
liän kuuntelee > mielellään tämän
päivän Helsingistä k u n ke r r on.
5 u o i n a laisista naisagitaattoreista 1 eduskuntatalosta, työväenliikkeestä,
5en, jonka tilillä lienee eniten pu-| J a kyselee tuttavista, joita ei enää
beUa-sekä työväen naisliikkeen että j montakaan^le elossa,
ammatillisen liikkeen tilillä. Hän I Aura ' KiUkisen luona tapaan
j n nykyisin pyöreäkasvoinen ja Väinö ja Alma Jokisen tyttären
Eliel Saarisien
liäyttely Moskovassa
Heislokl. : Suomen v rakennustai­teen
museon Järjestämä E l i e l Saari­sen
näjrttely on avattu Moskovassa
IXtmiAA^ltektorissa.auhlaUisa ava­jaiset
tapahtuivat helmik. 1^ pnä
noin pariin sataan' nousevan edusta­van
kutsuvierasjoukon läsnäollessa.
muutenkin pyöreä, iloinen mum­mo.:
jota kasvattitytär Maikki Vät-tö.
eläkkeellä; oleva op^ttaja,^ hel­lästi
hoivaa. Hänen venäjänkielen
taitonsa on kuulemma e f i k o i ^ Ja
lystikästä, hänen kahdeksankym­mentä
lähentelevä nuorekkuutensa
tarttuvaa, > ja hän ottaa. edelleen
kiihkeästi osaa Petroskoin kaupun­gin
asioiden ratkaisuihin. Meille
S i l k k a öbqvistin, joka. itsekin on
j p ennättänyt isoäidiksi. Isähän
oli.saanut surmansa edellä maini­tussa
Kuusisen kluhin verilöylyssä
j a vanhin sisar oli: kuollut keuhko­tautiin
nopeasti: Isän jälk^ni^Nup-remmat
kaksoissisaret olivat men­neet
naimisiin J a äiti o l i hoidellut
lastenlapsiaan. Alma, Jokinen oli
10 sangen varhaisessa» vaiheessa
syntyy nopeasti erimielisyyttä tai-1 saanut ns. työväen luokkataistelija-de>
ja kirjallisuusasioista, mutta ei {eläkkeen. Sirkan tytär kertoisi
hän pane sitä pahakseen. Yhtä in- mielellään, miten isoäiti. Aura
i i l ip
v4i •
l i i ii I» S
mc
mm
osoittavat, lettä puu-ja metsän­hakkuussa
sekä rakennusteolli­suudessa
on suurempaa työttö­myyttä
^kuin vuosi sitten;
* * - \
Meidän jnielestämme ei ole
epäilystäkään siitä, etteikö liit-tohalUtuksen
^'tiukka rahapoH-tiilcka"
ole pahentanut työttö­myystilannetta/
kuten mr. H e^
syyttää. ^Me uskomme my9S,
että esimi korkokannan- korot­taminen
tulee; ajan mittaan
edelleen lamaannuttamaan ra­kennusteollisuutta,
mikä puo­lestaan
pahentaa työttömyysti­lannetta
ja horjuttaa osaltaan,
muita teollisuusaloja. Tältä
pohjalta on lämpimästi kanna­tettava
mr; Heesin ehdotusta
kiinnitys lainojen korkokannan
alentamiseksi ja ennenkaikkea
myynti- ja tavaraveron alenta-miseScsi,
sillä nämä toimenpi­teet
parantaisivat kansanjouk­kojen
ostokykyä, mikä elvyttäi­si
markkinoita varsinkin oma­kotien
rakentamisen alalla.
Mutta mr. Hees on valmis ot­tamaan
oikealla kädellä korkoi­neen
takaisin kaiken sen, mitä
hän vasemmalla kädellä kan­salle
antaisi yllämainittujen
huojennusten muodossa. Vaati­essaan
suurteollisuuslaitoksille
verohelpotuksia^ mr. Hees esit­tää
asiallisesti tilanteen entisel­lään
pitämistä. Hän antaisi
huojennuksia kansanjoukoille
myynti- ja tavaraveron alenta­misen
avulla, mutta huolehtisi
kuitenkin siitä, että lopullinen
hyöty jäisi rahamiespiireille,
koska hän vaatii suurtuloisten
tulo- ja yhtiöverojen huojenta-mistai
niikä' tarkoittaa käytän­nössä
katsoen sitä, että suhteeU
liSesti suurempi verotaakka jäi­si
työläisten, farmarien ja kes*
kiluokkalaisten. kannettavaksi.
Talouselämämme taivaalle
on kokoontumassa pahaenteisiä
pilviä. Vaikka ne eivät toden­näköisesti
vielä ennusta uutta
hetikohtaista talouspulaa, ne
ovat. kuitenkin varoituksena
niille, jotka ovat silmät ummes­sa
ja jäi^kensä vangiten- puhu­neet
"kansan kapitalismisi" py­syvästä
hyvästä; ajasta.
Kaikkein tärkein puoli asiassa
on se, että nykyinen työttö­myys
voitaisiin kokonaan vält­tää.
Sosialistiset maat, varsin­kin
Kiina ja eräät muut kan­sandemokraattiset
maat, voisi­vat
ostaa maatalous- ja teolli­suustuotteita
niin paljon kuin
Canada pystyy tuottamaan —
jos vain haluamme olla kauppa­suhteissa
niiden kanssa. Toi­saalta
tätä kotoista inflaatio-vaaraa
voitaisiin menestykselli­sesti
vastustaa vähentämällä
hetikohtaisesti varustelumeno­jamme
— johon toimenpitee­seen
on ennemmin tai myöhem­min
turvauduttava— /sekä
helpottamalla omakotiraken­nusten
kiinteimistölainojen
korkoa ja lisäämällä tuntuvasti
suurituloisten tuloveroa.
nokkaasti kuin minä kesklxstelen
Sammatin kesäpaiicastani, hän ker­too
omastaan Pässinrannassa, Ää­nisen
toisella rannalla.. Loputto­masti
häneltä riittää muistoja^Suo-,
men työväenliikkeen j a S K P ; n toi­minnan
alkuajoilta, Kuusisen^ K l u ­bin
tunnetuista murhista jne;! Hän
oli mukana silloin kun surmaajat
tunkeutuivat kolcoushuoneeseen ja
eräs oli kohdistanut häneenkin jo
huomionsa, mutta sitten oli tämän
huomio kiintynyt jo ammuttuun
Ja vielä apua huutavaan uhriin.
Hän oli ollut Leningradin saarros­sa
lähdettyään Petroskoista. Näl^
kään nääntymäisillään hänet' oli
mstiijä: rskennus k^kellä^tiheää
rantakoivikkoa. Sirkan kaksoissi-
^sar Kerttu oU kuollut samoihin a i ­k
o i h i n kuin äitikin, keuhkotautiin
hänkin, j u u r i vähää ennen talviso-lo^
tpri Edvard GyJIingin lasien j a I Haanpään jälke«ijaaneitä
lastSilasfen kuv i a . Hän on heidän •t•u•«k'«=s!i=a>. " "
V Tiedeakatemian palvelukset
myös toinen /Lauri Letonmäen
tänstä, mutta luonhontleteel
puolella, toinen tyttäristä on
lemma opettaja. V
* * *
kan^^Q^ k l r j e e n ^ ker^
t M b e l l ^ muiste
lapsuutensa viehättävänä kotikau-taa.
Kertun lapset oli evakuoitu f punkina. Vanhin tytär Leena Gyl-viranomaisten
toimesta, mutta heir I iing on kaupungin arkkitehtinä
dän olinpaikastaan e i ole saatu sei- j Ishevsk'in. kaupungissa-^ "Udmurii?.
vää. Sirkka on kaikkine juurineen'autonomisessa'^ta^yallassa^ j a ' l a p ^ l ^ Y i i o p i ^ ^ uinut
Karjalan tasavallan kansalaisia, set TaaflÖa*ja' Edvard ovat hekin] tuunbt inkeriläiset jai karja ^
hän on täällä kasvanut, täällä men- J o opistel^oita, Heida^ piirteis: \ säoinenluele^ ja* kirjallisuuden %
sään on/is&i^'^iiäköa, rCiutta vie- läiäV Kaksi hurmaavaa,' nuotti
tieteenharjoittajaa^'^I^ Ka:
jä B^ino Käiväräinen tuorat pj
coivoinuslistan,^^^
jäUi5uibidest£ f Ka«
nyt naimisiin j a saanut ^lapsia ja.
lapsenlapsia. Itse hän on työsken- raan rodun tummuutta on t u l l u t
nellyt korehtuurinlukijana, vähän mUkaänlä Maija' G y l l i n g o n taas
aikaa Sortavalassakin. Mies on k i r - keskikokoinen. • S a a i i . vjelena Ed-japainotyöläisiä.
Hän on tyytyväi- vadovdäh" osoitteen, - j os rhJ^luaisin
nen elämäänsä, ei kuitenkaan ;— kirjoittaa^ hänelle. - -Sitäpaitsi''<hä-reumatismiinsa!
nen isoäitinsä elää kuulemma Suo-
Yhteinen keskustelu Auran luona messa, välitän näin tiedon tyttären-selvittää
kuitenkin, että lääkärin
apu j a sairaanhoito on^ täällä erin-tyttäTen
olemassaolosta.
Vähitellen alkavat: tunnettujen
omaista jaMoma-aikoina on tilai-1 punaisten lasten j a lastenlasten n i -
Kilskisen rinnalla eräs Suomen työ­väenluokan
ncisliikkeen suurista
agitaattoreista ja tempperamentti-sistä
puhujista, kasvatti häntä so­sialistiksi.
Val.tettavasti tuonkin
Alman tyttärentyttären haastattelu
jää tekemättä a/ap, vähyyden vuok:
si. Sirkka öhqvistkin kertoili myös
kesänikävissään Pässinrannan hu­vilasta
jonka hän yhdessä miehen­sä
J a vävynsä kanssa on rakentanut
senjälkeen kun kaupunki alkoi ja­kaa
tuossa .suositussa petroskoilais­ten
kesänviettopaikassa .ilmaisia
huvilatontteja. Huvilan kuvan sain
mukaani. Ihan samanlainen- kuin
monien suomalaisen omien järvi-suus
päästä sanatorioon. Sirkka
kyselee Suomessa- olevista omaisis­taan,-
joiden kanssa on joskus kir­jeitä
vaihdettu.' A:din sisaret —
muut _Malanderit -— olivat olleet
levottomia matkustamishalussaan
j a taiteeUisesti lahjakkaita. Hän
totjuu väitteen, että ä.din Petros­k
o i h i n muuttanut sisar olisi miehi­neen
" l i k v i d o i t u " . Teemu Törmälä
petroskoilaisen kustannusliikkeen
johtaja kuoli sydänhalvaukseen työ­pöytänsä
ääreen, j a vaimo insinööri-poikäpsa;
kanssa .Leningradin piiri­tyksessä.
; Tämä .oikaisuna muuta-maaiir
täällä äskettäin julkisuudes­sa
esitettyyn päinvastaiseen "tosi­kertomukseen".
r - Laos, jonka asukasjuku on ^iinä lisen komission tehtävänä - o l i s i . oi-kähden^
kolmen miljoonan välillä, lut pitää nämä kaksi puolta'erillään
mutta pinta-ala Britannian suurui-j toisistaan eikä saattaa niitä yhteen
nen, on eräiden ulkomaisten; p i i r i en
vilkkaan ' mielenkiinnon kohteena.
Mielenkiinnon syynä on se, :että
ärjyi Britannian läliettiläSvMI': H o l -
liday k&nsainVälisen komission in­tialaiselle
jäsenelle, joka oli toimi
Laos suojaa —^ tai avaa riippuen ! nut > välittäjätehtavjssä neuvottelu-
Laos livahtanee USÄ:n kgihieista
Vientlante, Laos^(W. G. Burcbett) j (Siamin) lähetystöissä. "Kansainvä-1 siin. Rajoittamattomalla dollari
määrällä j a monistuskoneilla aseis­tettuna-
hän ryhtyi^ taisteluiin jul­kaisemalla'^
m
hyökkäyksiä P^tliet Laota vastaan
ja vaatien miltei selvästi, Souvanna
Phöuman hallituksen kU|ki§tamista.
IJSArn läheiystö^^ P^^ Ranskan j ?
Englannin-apuASq^^
sivuuttamisessa, ja^^^
iessa, hänen^^^^^^^^^^
sQt 'suostuivat f j ^ raMkatjfi^ kiel-täytyiratf
i A^iimeÄä^
mitäänhaJuaS häh^ Ngb
DinhL' I>ieinin];sy^
Yleensä ranskalaiset s^ sopi-,
muksia, koska ne supistavat Laosin
ärnieijaa ja USÄ;n vaikutusta jöka^
hojautuii'miltei^^
tosiasiaan, että Amerikka ' malcisaa-
Nyuosittaia37 m i l j . doiläria armeijan
ylläpidosta.
'siitä miten asiaa katsotaan -r-stien
Kiinacn j a Vietnamin demokraatti
jen alkuvaiheessa.': ^-Me lopetamme
taloudellisen ^apumme-y uhkasi U S
jeen tasavaltaan. YhdysvaHoille \ A:n;iläj)ettiläs..
Laos on kaakkois-Aasian sotalijton j . £h'g;|Uäntilai$1a. j a atiiQrikkalaisia
(SEATO) tukikohta, johon nyt on häi]^tifedU'tykseUisten;leHtiän:kir-keskitettynä
kaikeiikarvaineh:^ va- jee^yaihtajiet}^lä^nä^lö; heijjätij yrit-koilutoiminta
j a josta myöhenibin täes^^an kaata söp4til\ista^''^^
daali.' että • feidän öÄ anhfettu mat­kustaa;
kanwinyälisen V komissfön
leri^oköneisfia^^^^
rföTuiay joillekin, komission virka-
7".T;:.": miehille, jotka huomauttivat, että
set ovat p.taneet neuvoa keskenään ^^^i^i^^- akreditoimilla lehtipiie-j
a päässeet yhteisymmärrykseen, y,„y. - .j^-. -'ttruct^^ «anis t n .
toivotaan päästävän marssille * K ii
naan J a Vietnamiin. ' ' / '
P R I N S S I E N SOPIMUS
Viime kuukausien aikdna'1'aBsnai-^
joka tyydyttää k a i k k i a isänmaallisia
laosilaisia mutta ei eräitä 'valtame­rentakaisia
voimia.' Kak^i prinssiä
tapasi toisensa ja^allekirjoitti sopi­muksen,
j o l l a sota- lopetetaan - ja
jossa luodaan tulevan - puolueetto­man
J a nnnakkaisoloon perustuvan
uikopoiitiikan suuntaviivat. Hc so­pivat
myös kansallisen hallituksen
muodostamisesta ja Pathet Laon i
J U O N I T T E L U J A T K UU
hilla on bike^us matkustaa näillä ko­neilla,
mikäli maksavat lipun. (Klel-iäydyttyään.
jo kerran uusimasta
passiani j a aiheutettuaan minullej Täällä on kaikenkaltaisia epäilyt-"
joukon miiita vaikeuksia eivät Eng-1 täviä yrityksiä. Eräs FBI-ryhmä
lännin ulkoministeriön virkamieiiet | (FBI — OSA.n salainen poliisi) soa-vJeiäkään
ole heittäneet toivoaan j pui tänhe Katayn kantapäillä. Jouk-'
estää msitkustustani j a lehtimi^stoi-i ko brittiläisiä salaisen palvelun mie-mintaani).
. : { hiä ja Johtava siamilainen amiraali
Amerikan Ja Englannin Laosin j — kulttuuritehtävien varjolla —
poliisiin kohdistaman painostuksen j ovat sa&puneet maahan. Thaimaan
(kansallisen vapausliikkeen h^ht-} ansiosta ^ j ^ u t ^ l i jo määrätty k a r - " e m i g r a n t t i e n " nimellä esiintyviä
r k a ^ n l n S l - i h ^ n T^^^^^^^^ i ^^««^"«vaksi Laosista. Määräys pe- • henkflöitä L noussut pinnalle, ame-nn
nr-n« f 2„! 1 nna Phlu™ V»'' ruuteettiin. kuu asia saatettiin pää ' nkkal^fisia aseita tuodaan jatkuvasti
ta on prinssi Souvanna Phouma, ku- n,i„jsterin tietoon. Kaikki tämä o n ! öisin Siamista Mekong-joen y l i . Esi-vain
pieni osa siitä paniikista^ j o n k a | tetään*Uhkaultsia jEtelä-Laosin eril-valtaan
USA:n ja Englannin lähe- j/lisvaltion perustamisesta j a sen liit^
tystöt joutuivat mainittujen sopi- i tämispsta Siamiin. K a i k k i e n näiden
musten solmimisen takia, jotka aikeiden jä huhujen takana ovat
merkitsivät Laosin livahtamista hei- länsimaiset yritykset painpstäajSou.
dän käsistään. vanna Phoumaa rikkomaan sopi-
S.%TKYUKKO M E B E N T A K A A sukset J a yhtymään lännen rinta-
' • « ' maan. • •^• •.•••;•,••
Katay, entinen amenkkalaisystä Laosilaisetr jotka öyät saaneet
yällinen pääministeri. Joka, oli-käy kylläkseen kaikista siirtomaäilmiöis-nyt
sotaa Pathet Laota vastaan, tuo-1 tä, haluavat vain saada o l l a raUhas-tettiin
nopeassa tahdissa USA.sfai sa ja hoitaa itse asioitaan. Paras
suoraan valtiodepartmentin '^kom-; tae tälle "on kansanrintaman halli-
' munisminvastaisilta" kursseilta Lao- j tuksen nopea pystyttäminen.
ninkaallisen hallituksen pääminis­teri,
toinen prinssi Souphanouvong,
Pathet Laon vastarintaliikkeen pe­rustaja
ja_ Johtaja viimeisten 12
vuoden aikana. Pnnssit ovat 'vel­jeksiä,
jotka ylläpitävät' prinsslvel-voUisuuksien
perinteitä yhteiskun­nassa,
mis^ä heimopäällikköldenyhä
oletetaan Johtavan kansaa. ^
12 vuotta sitten taisteli kolme
prinssiä ase : kädessä : japanilaista
miehitystä Ja ranskalaista siirto­maajärjestelmää
vastaan. Kolmas
oli vanhin veljeksistä prinssi Phet-sarat;
. K u n ranskalaiset sittenimin
murskasivat kansallisen vapausliik­keen,
erosivat heidän- tiensä. Soup­hanouvong
jatkoi "vaslarintataiste;
lua. Souvanna Phouma arveli rans­kalaisten
"itsenäisyys" tarjousten
antavan pohjan poliittiselle toimin­nalle.
Hän palasi Laosiin ja otti
vastaan ranskalaisten tarjoaman
virka-aseman. Vanhin veljeksistä
jäi maanpakoon Bangkokiin, missä
hän yhäkin elää, '
4 S E E T EIVÄT TUONEET
R.\TKAISUA
Laosin itsenäisyys saavutettiin
Pathet Laon vastarintaliikkeen an­siosta
rinta linnan Vietnamin kans­sa.
Silloin -USA määräsi kunihkaal-lisen
hallituksen murskaarhaan Pat­het
Laon asevoimin Ja kukistamaan
ne kaksi pohjoisinta maakuntaa; Jot­ka
olivat sen käsissä. Kahden vuo-'
dcn epäsäännöllisten mutta kiihkei­den
taisteluiden Jälkeen kuninkaal­liselle
hallitukselle kävi selväksi,
ettei se saisi ratkaistua asiaa soti-laskeinoin.
Souvanna Phouman'joh
mei sekaantua mielessäni^ Kuulen
kuvausta .'^uudesta neuvostolaisesta
sivistyneistöstä^ ihmisistä^ jotka
ovat imenneet Suomelta hukkaanf
Tiedeakatemiassa tapaan nuoren
tiedenaijsen^ Aino Hurmevaaran,
Uudenmaan entisen piirisihteerin
Ja kansanedustajan Hennan Hur-mevaafäh
tyttären, toinen tytär,
kielitaitoinen Vappu elää Suomes­sa..'
''.;:/•'.•• . •
Ajriö" on Tiedeakatemian palve­luksessa'-
ja kirjoittaa väitöskirjaa
kirj£th'ij^'J. H. Erkosta; Hän on
kirjoittähut tutkielmia A r v i d Jär-nefeltistä
j a eräistä muista jo klas­sikoiksi'
katsottavista suomalaisista
kirjailijoista.' Hämmästelen: Miksi
/ j u u i i 'liäjstä, koska kän tuntee ny-ky^
iyänkin suomalaisia kirjailijoi­ta.
-'Hän ' ilmaisee "syyllisen" —
suojelijansa Ja auttajansa O. V.
Kuusisen"'-:; joka-on tytölle tyrkyt­tänyt
omia k i r j a l l i s ia esikuviaan ja
saanut tämän niihin kiintymään.
Miellyn 'Ainoon niin, että teemme
sopimuksen vielä toisesta- tapaami­sesta.
^-^^ •; •
Mutta' saapuvilla -on vielä nuo­rempi
tiedenainen kuin Aino, kir­j
a i l i ja Emil Virtasen vaalcatukka;-
nent kaunis tytär, jok^k tiedusteluu­ni
kertoo kirjoittavansa diploniityö-tään
•'— ArrtäsÄikiäh '"Lotta H i l -
peläise'stä"! Kun' en usko korvia­n
i , hän-Ijevästi suuttuneena Ja en­tistäkin
ka\iniimpana sanoo tutki-,
vansa . ''pprvariUiseo yhteiskunnan
madännäisyyttH''. Kun minua' nau­rattaa'jä
sanon, että tutkisin sitä
miöK-iknmin -vaikka Mika Waltarin
teoksista, tunnen hänen ilmeistliän,
että itsekin olenr aikamoinen porva­rillisen,
mädännäisyyden uhri! Kes­kustelu-
siirtyy onneksi P e n 11 i
Ha'£^npäähän ja E l v i Sinervoon, 'joi­den
teoksia tunnetaan j a kaivataan
ki toivomukset* täyttävältä j o u l u^
k i l ta vaikka mielessäni ailahtaj,
että kysymys: on ainakin parins.
dantuhannen markan kirjamääril}
tä! Sitäpaitsi monia teoksia ei Suo­messakaan
saa enää kirjakaupoista,
mutta ehkä yliopistomiehet Suo­messa
rupeavat joulupukin tontuik­si
. . . Ture Lehenkin saisi auttsa
kun hän kerran bn olfut rehtorina
tässä yliopistossa. Ja tietysti kaik­k
i Suomi-Neuvostoliitto-Seuran''yt
tävät Kysymyksessä on .miltei ko­konaisuudessaan
sotien. jäjkeen, il­mestynyt
Suomen kielen tutkimus­ta
-koskeva, kirjallisuus efäitä teok­sia
ennen -sotaakin, j
Viimeistä edellisenä, päivänä en­nen
lähtöäni Petroskoista käyn
Neuvostoliiton Kommunistisen puo­lueen
viimeisen kokouksen toivo­muksen
mukaisessa,^ j u u r i peruste­tussa
suuressa internaat^ikoulussa.
Näiden koulujen kasvatusoplhiseeo
tulokseen kiinnitetään Neuvos­toliitossa
erikoista huomiota. Tä­mä
koulu on venäjänkielinen. Pet­roskoissa
ei ole enää suomenkieli­siä
kouluja^ niitä on vain.pul}taasti
suomalaisissa asutuspiireissä, Uhfu-
Jatkuu 5. sivulk
siTÄiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiii
lillllllHTÄTÄ
TÄYTYI NÄHDÄ UNTA
'Mielisairauslääkäri jkysyl- polilaal-
•taan. että-mistä hän - uneiksi vviinje
yönä.- -Rouva vastasi,-Jotta hän ei ol­lut
nähnyt minkäänlaisia unia.
— Rouva, en voi teitä auttaa ellette
suorita kotiläksyjänne!
' PERINTEELLISTÄ-
Pricetonin yliopiston dekaanin apu­laisella
on toimistopöydällään seuraa-vin-
sanoin varustettu kilpi, joss% ju­listetaan:
" E i olemB^a mitään syytä siihen;
se on yksinkertaisesti vain kantam-
Petroskoissa entistä enemmän. Sin- me."
Britannian ja Ranskan Egyptiin suorittanftan hyökkäyk­sen
johdosta tuhannet siviilit Port Saidissa joutuivat ko­dittomiksi.
Kuvassamme Al-Manakhin kaupunginosalta
näemme joitakin egyptiläisiä kiireellisesti kokoon lyöty­j
e n Ijökkeliensä edustalla.
•s
Ne Yatkokaulustyöl^iset
Äskettäisissä uutistiedoissa ker­rottiin
mm. seuraavaa:
"Donin vanginvartijat saavat en­simmäisen
palkankorotuksen : yh­teentoista
vuoteen."
" A P L - C IO aloittaa voimakkaan
kampanjan valkokaulustyöläisten
Järjestämiseksi." . - '
J a me puolestamme < rohkenemme
veikata viimeisen paitamme, että
jostakin- maan kolkasta tulee en­nemmin
tai myöhemmin V. kuulu­maan
pahoja parkaisuja siitä miten
"kommunistit muka aiheuttavat
työrettelöitä valkokaulustyöläisten
keskuudessa"^
doUa perustettiin uusi hallitus, joka S»aannoommaaltttaakkiiuu - oonn sseellvvaäaä,, vväallk^oo--
otli tehtäväkseen neuvottelufälkai-1''^"^"«^öläi^e^ — " v a r s i n k i n liiko­sun
saavpttamisen. Sopimukseen ja konttoriapulaiset. —- tar\itsevat
päästiin kaikista tärkeimmistä; ky­symyksistä
viime joulukuun 28 pnä
^ehdoilla. Jotka takaavat Laosin itse­näisyyden
j a antavat sille mahdolli­suuden
demokraattiseen kehityk­seen.
Pathet Laosta tulee l a i l l i n en
puolue samoin oikeuksin, joita
muutkin nauttivat. Se tulee'saa­maan
ainakin kaksi paikkaa u u d e ^
hallituksessa.
USArn LÄHETTILÄS K A R J U U ,,
Nämä sopimukset, joista laoäUai-set
ovat neuvotelleet^Laosin maape^
rällä, herättivät vastalaUsevyöcyu
U S A : n , Englannin' j a Thaimaan
kokaulustyöläisteni^ ennakkoluulot
«ivat se^ ilmenee ^fLähnen Bertin'-
kirjoituksesta jonkävolemn^
tekstiksi suömehtaiiebt: :> - -
•:.* • : iv'',,.-*••••';/.;',•'.•'•,-•.._,
Äseluih vähän mukavampaan
aseiitoon Iinjuritf, istuimelle ja
a vasinf paikdliäetr >äiv^e
Heti ensisilinäykseiiä > t u l i häkö|-
p i i r i i n i btsEke "MacMillah & Bloie-dei
saanut $18,685^615^
Mainittu yhtiö on > Canadan^ länsi-ranhikkolainbn
l s u u r i , puutavauna^h-tiö.
kuitenkaan uutinen ei miiiua:
Idinnostnot suurestikkah. sillä: se­hän
on, käynyt jo äiyiam Jokapäiväi­seksi,
..että suiJu-etpuuteym^^
kahmivat iniy
vuodessa. Mutta j u u r i kun olin
sekä unioturvaa, että palkkojensa ] kääntämässä sivua vähän minuUe
Anielutsemmille osastoille kuulin ta-kaaiif
haisen ääni:
Ja; "^muidentyöolosuhteidensa kor­jaamista.
Varmaa myös on, että
Canadan J a Yhdysvaltain valkokau-plustyöläiset
tulevat liittymään
Joukkomitassa ammattiyhdistysliik­keen
riveihin kuten heidän siskon--,
sa Ja veljensä ovat menetelleet E u - {
roopan maissa. I
.: "Eikö, ole kauheata, että nuo
'metsätyöiäiset ya^^ köUnen-kyihnieden
prosentin jpalkanylen-nysti?^
- •
"Aivan, iMhdotpnta", t u l i myön-
. teinen vastaus miehen äänellä. " He
Mutta vaikeuksia on tässäkin 1 menevät nyt kerrassaan liian pit-äsiassa
j a suurin vakeus on epäile-S källe, mutta sehän tuhtuu nykyään
^mättä valkokaulustyöläisten omissa | olevan aivan tavanmukaista. He
e n n a k k o l u u l o i n mitä tySiiantaja-i joutuvat kaUtki loppujen, l o p u ^
luokka- o n heiUe huolellisesti syöt-] siihen asemaan, että liikaa, palkkaa
tänyt Miqkälaiaa. j a kuinka tur-1 vaatiessaan joutuvat työttömiksi"
mioUisia heille itselleen nämä vai-1 Vilkaisin salavihkaa olkani y l i:
Nainen oli hyvin puettu, mahdolli­sesti
noin kolmenkymmenen vuo­den
. ikäinen. Hyvin mahdollisesti
konttorityöläinen; Mies oli keski-ikäinen,
mahdollisesti jonkun osas­ton
h9itaja kaupassa. Päätin kuun­nella^-
vähän lähemmin.
" N i i n " myönteli nainen vähän
välinpitämättömällä äänellä. .'?Nä-mä
uniot eivät nykyään yksinker­taisesti-
tunne minkäänlaista rajaa:
Mistä he'luulevat kaikkien niiden
rahojen tulevan? Vielä Jonain päi^
vänä yhtiöiden suuremmat, herrut
suuttuvat jäeroittavat koko roikan
antaakseen heille opetuksen. Enlcä
syyttäisi "herroja siitä' lainkaan-
Jos he eivät sijoittaisi rahojaan,
niin'.mistä sitten löydettäisiin oi-leukaan
työtä." ,
Mies Icakisteli kurkkuaan j a pU:
hui arvokkaalla äänellä;
"Teollisuuden rattaiden käynnis­sä
pitämiseksi tarvitaan kokolailla
paljon rahaa", sanoi hän.' "Työläi­set
eivät käsitä sitä J a niin~iiniojoh-tajat^
safiyat heidät kannattamaan
vaikka k u i n k a mahdottomia väati-m
u k a a . " E l l e i pääomalle sallita
kohtuullisempaa osuutta ' sijöituk-sistaaäv-
niin pyörit lakkaavat pyö­rimästä."
,
. ; " J a muistatko, eivätkö ne olleet
leipurit» jotk^ vaativat kolmekym-mentäviisituntista
työviikkoa?" Jat­koi
nainen. "Kuinka lapsellista!
Mitä^^e tekisivät Joutoaikoinaan?"
"Ottaisivat toisen työn j a olisivat
työssä- kahdessa- paikassa, iaiin a i;
nakin otaksun", j u l i sU mies. " N ^ :
kyäan'^näyttää siltä kuin työläisem
me "^haluaisivat aina jotain ilmai­s
e k s i " , „ '
" L u i n tässä äskettäin lehdessä.
' että itämaakunnissa • olivat yrittä­neet
järjestää pankkiapulaisia",
kertoi nainen. "Kun, minä aloih
Royal pankissa 10 J vuotta sitten,
n i i n sielläkin yritettiin: tyrkyttää
meille uniota, mutta me emme an­taneet
sille hankkeelle mitään kan­natusta."
Mutta silloinpa .mies kysyi vähän
hätääntyneenä: "Onko nyt hank­k
e i l l a minkäänlaisen union Järjes­täminen
pankissa?" .
" E i suinkaan"; v a l i t t i nainen, hä­nen
äänensä väristen k u i n olisi tar
vattu jostain tahdittomuudesta.
"Meistä ei kukaan halua olla min­käänlaisissa
tekemisissä unioiden
kanssa. Joitakin yksityisiä eroitet-t
i i n työstä : emmekä ole «kuulleet
sen ; erän perästä mitään uniosta.
Olen .varmakin, että uniQt tietävät
paremmin kuin yrittää uudelleen
mitään sellaista.
- »"Luonnollisesti palkkamme^ eivät
ole nousseet yhtämukaisesti elin­kustannuksien
kanssa—^:^riiin mie­heni
kuin minäkin on työssä em­mekä
ole kyenneet säästämään mi­tään
viime kahden/^oden kulues­sa
mutta V jos yaan'uniot eivät
esittäisi sellaisia mahdottomia ja
'Järjectömiä vaatimuksia ; . ^ ' - '
' "Siinäpä sitä ollaan" vastasi
mies.: "Ne menestyvät meidän val­kokaulustyöläisten
kustannuksella.
J a mitä me voimmekaan tehdä sen
johdosta?" , . < •
. Nousin Jäädäksehi ; fsetiraavalle
pysäkille, mutta en 'kuitenkaan voi­nut
vastustaa mielijcriidetta^ '
-Jäjrjestaytykäs", sanoin, ja
jätin heidät sanättoml)(sL-~ *
— lännen Sertti