Vapaus, November 29, 1951

              jSivu2 Toretaina, marraskuun 29 p. — ^ursday, Nov. 29,1951
liiiffiiiipii
(UjKfxm dia» tnatt bjr tbe Post
^ J o o Derartspent, Ottava, Pub- Ijgtefl. Ituloe ««ekly: Tuesdays.
^mrai&j» «pd Saturdays Ijy Vapaus ntauuog Compasy JU<L,fit 100'102
SUn 6 t Wv SiuttmiF* Ont; Canada.
Edltorial Office 4-«265. Manager
& fiukti, emtor W. euund. Mailing
sddress Sen <6d. ewnn07« Ontaxio,
AOvemam nte» npca «fipUcaUOB.
TransIaUon free ot dMBjge.
mAUSHZNNAT:
Canadaoa; l vlt. 7J00 6 kk. 3.75
Gaometaii . l vit. ft90 6 kk. 4.79
Alita M t m t
. Yhteisin voimin kunnallisvaaleihin.
Kaiken sen jälkeen mitä Qntarion maakuntavaaleissa tapahtui,
7^: läbipaivien aikana suoritettavat kunnallisvaalit saavat entistä suu­remman
merkityksen, ^
Selvää on, että torypuolue sai Jietkellisesti lujitettua asemiaan ja
•vaikka tämä onkin vain «väliaikaista, niin se tekee Ontarion väestön
aseman entistä tukalammaksi aikana, jolloin työväki olisi tarvinnut
vankan edustuksen maakunnan lainlaatijakuntaan.
Nyt jos koskaan .tarvitaan työväestön keskuudessa harkinnallis-
<a päättäväisyyttä. On luonnollisesti avoimesti tunnustettava, että
;v järjestyn)^ kärsi ankai^n tappion maaktmtavaaleissa. Mutta
; t ^ ^ ja toimettomuuteen. Päinvas-
- tom on tutkittava mistä johtui tämä hetkellinen tappio ja ryhdyttävä
T työväen ybtekin^A^^ tilannetta korjaamaan. Samalla on muistet-
: t a v a , ettei ole tarpeellista, eikä edes sallittuakaan se, että odotetaan
kädet ristissä seuraavia maakuntavaaleja. Taistelua työväen oikeu-rivytettujen
vaatimusten, rauhan ja vauraamman elämän puolesta on jat-
: k^^ oivallisia tilaisuuksia eri paikkakunnilla ensi
-; maanantaina ja vähän myöhemmin pidettävissä kunnallisvaaleissa.
Luonnollisesti on totta, että Ontarion toryhallitus järjesti pidetyt
«vaalit omalta kannaltaan mahdollisimman edulliseen aikaan. Selvää
f ;myös on, että se käytti hyväkseen vanhuudeneläkelakiin nimenomaan
s> .työväen vaatimuksesta loppujen lopuksi juuri tehtyjä pikkuparän-
^ nuksia jne. Mutta tämä yksinään ei mitenkään selitä OCFin ääni-s*;
k^
se kun lähes 150,000 CX5F;n äänestäjää "istui kättensä päällä koto­i
n a ? ja pidättyi äänestämästä? Yhtä tärkeätä on se, että tähän ky-sj^
ykseen annetaan rehellinen vastaus.
Kieltämätön tosiasia on, että työväenliikkeen Vaalitappio marras­kuun
22 päivältä johtui ennenkaikkea CCF:n oikeistojohdon pe-tospolitiikasta.
Kannattamalla Wall Streetin rahamiesten sotapoli­tiikkaa,
COF:n oikeistojohtajat Jolliffe ja Millard moittivat porva­reita
siitä, että esim. liberaalit olivat "muka "varastaneet" heidän oh-
; jelmansa,: siten yleisesti kilpaillen valitsijain edessä siitä; kyseenalai-
;;c,jBesta kunniasto> että^he ovat:ponrarien;kan^ hy­viä
politiikkoja kuin ovat liberaalit jä konservatiivitkin? Onko sit­ten
ihme Vaikka tuhannet CCF.n äänestäjät sanoivat itselleen, että
mitä hyödyttää mennä vaaliuurnalle. Työväen vaalitappion vastuu
on välittömästi Jolliffe-MiIlard-Coldwell oikeistojohtajain hartioilla.
Ja kun nämä oikeistojohtajat yrittävät nyt soimata työläisiä ja far-
> mareita tästä vaalitappiosta, niin asiallisesti, he'osoittavat, etteivät he
V ole mitään oppineet eivätkä mitään unhoittaneet.
Tosiasia on, että CCF:n oikeistojohto työskenteli läheisessä yh-
; teisymmäriyksessä porvaripuolueiden kanssa sotakapitalistien pää-iv:
linjan nou sisä- kuin ulkopoliittisissakin kysymyk­sissä.
Tämä selittää sen, miksi OCFrn oikeistojohto kieltäytyi työ-
' väen yhteisrintamasta ja meni hajoituspolitiikassaan vielä niinkin pit^
r källe, että nimitti omat ehdokkaansa Bellwoodsin ja St. Andrewn pii-
; reihin Torontossa, missä vain iLPP: n ehdokkailla tiedettiin olleen voi-Ä
s ton; mahdollisuudet. Sanottakoon eri puolueista mitä tahansa, niin
; :LPP:n kunniaksi jää se, että se esitti työväen yhtenäisyyttä näissä
vaaleissa, mutta €CF:n oikeistojohto hylkäsi sen aina siinä määrin,
• että auttoi taantumuksellisen töryn voittoa Bellwoodsin vaalipiirissä!
Olisi kuitenkin väärin sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että
kärsitystä vaalitappiosta huolimatta Ontarion maakuntavaalien yh­teydessä
nähtiin ilahduttavia merkkejä työväen yhtenäisyyden kehit­tymisestä.
Se seikka kun eräät CGFrn ehdokkaat omaksuivat rau-
- han ohjelman yhteistoiminnan perustaksi ja saivat yleisesti puhuen
i: hyrän kannatuksen tämän yhteishengen myöhäiskehityksestä huoli­matta,
on lupaavana esimerkkinä siitä, että Ontarion toryhallitus on
f*armosta eikä ansiosta" valtakukkuloillaan. Selvää myös on, ettei
näillä vaaleilla ratkaistu yhtään niistä perusprobleemeista, joiden
vuoksi toryhallitus kiirehti näiden vaalien pitoa; sotapolitiikan jatka­minen
aiheuttaa lisääntyvässä määrässä laajojen kansankerrosten elin­tason
alentumisen, hintojen ja verojen kohoamisen, työttömyyttä ja
yleistä epävarmuutta huomisen suhteen. Nämä ovat niitä tekijöitä^
jotka velvoittavat niin työläisiä kuin farmareitakin tehostamaan itse­puolustustaan
toryhallituksen sotapolitiikkaa ja sen kannattajia vas­taan.
Jos koskaan, niin nyt tarvitaan työväen yhtenäisyyttä ja päättä­vää
toimintaa yhteisten etujen puolesta, kansainvälisen rauhan ja
leveämmän leivän puolesta.
Jos Ontarion maakuntavaaleissa kärsitjfttä tappiosta on jotakin
käytännöllistä opittavaa, niin se on tämä: Nyt lähipäivien aikana
suoritettavissa kunnallisvaaleissa on yhdistettävä työväenliikkeen ri­vit
työväen itsenäisen ohjelman perusteella.
Ottakaamme pari esimerkkiä Torontosta missä on työväen äänien
hajoittamistarkoituksessa nimitetty kontrolleriehdokkaaksi mies, joka
saa sikäläisen torylehden,Globe and Mailin kannatuksen. Selvää on,
ettei tällaisella miehellä ole mitään voiton mahdollisuuksia ja vaikka
hän tulisi valituksikin, niin hän olisi torypuolueen vankina, josta ei
olisi työväelle ii(iinkäUnlaista hyötyä. Selvää on, että vain kontrolli-lautakunnan
jäsenenä ennen kunnostautuneella ja työväen itsenäistä
ohji^lmaa edustavalla Stewart Smithillä on todelliset voiton mahdolli­suudet
Sama pitää paikkansa myös Toronton neljännen ja viiden­nen
Wardin suhteen, missä työväen ääniä yritetään keinoja kaihtamat­ta
hajoittaa, vaikka hyvin tiedetään, että todelliset voiton mahdolli­suudet
ovat vain Norman Freedillä neljännessä Wardissa ja Charles
Simsilla viidennessä \Vardissa.
Mikäli on puhe sellaisista kaupungeista kuin lehtemme kotiky­lästä
Sudburvsta, niin selvää on, että koko järjestyneen työväenliik­keen
velvollisuus on yhdistää voimansa M-^I-tmion aloitteesta nimi­tettyjen
ehdokkaiden valitsemiseksi kontrollilautakuntaan ja valtuus­toon.
Lehtemme uutisosastolla on yksityiskohtaisempi selostus näistä
työväenehdokkaista, joiden keskeisimpänä tavoitteena on huolehtia
siitä, että työväki tulee edustetuksi kaupunginhallinnossa, että kotien-omistajien
verotaakkaa huojennetaan sJhialla kun kaupungin palve­luksia
parannetaan, ja että kaupunkimme liikenneprobleemi tulee vih­doin
viimeinkin ratkaistuksi työtätekeviä tyydyttävällä tavalla.
Meidän käsityksemme on, että niin Sudburyssa kuin Torontossa
;T ja muuallakin, työväen tulisi keskittää kaiken toimintansa vain omien
ehdokkaittensa valitsemiseksi. Antakaamme äänemme vain työväen-ehdokkailla
» ja antakaamme porvarien huolehtia omistaan!
IjMalakkalaisia kyliä evakuoidaan^yhäii
Snala^iLampiir. --- Brittiläiset <vi-
. ranomaiset tledolttlvat tgällä, että
^IkalkU Btiklt Chaitgangin kylän asuk-
I Icäat ön mä&rätty muuttamaan pois
kotikylästään viiden päivän kuluessa.
Juuri äskettäin vietiin Tras Fahangin
kylän 2,000 asukasta keskitysleirlUe
syytettyinä sissien avustamisesta.
— Suulkaaj», t&nA vaikutta» mi­nusta
iraomJlUselta. TSäJt» viemä
nviirin hUH& balvalia AmerOskzaa ja
sieltä tuodaan puolta kalliimpaa asae,
rikkaialsta biUtft takabln. tmum
Ola mitMa suunnitelmaa?
>— Tottakai — ManöiaU-suunniteJ-ma.—•
Terä, 6uomen demokraattisen
nuorison äänenkannattaja.
SINXPA SEN SANOIT
. . . Se saattaa näyttää oudolta ja
vieläpä ristiriitaisuudeltakin k u n
NATO-maat (Atlantin paktlmaat)
Roomassa harkitsevat aseistumisen
iliiiiii^llliili^^
iiiiilPiiiiii^^
Kuivasta erämaasfa muoäasUtasm kukoistava
punfairlia ^ lieiiiää 4-5 kertaa vuodessa
•Jr'':
, gaspfanmcren itärannalta Amu-
Karja-JoeUe ulottuva vedetön auUo»
maa — Kara-Kum — on eräs maa­ilman
suurimmista erämaista. 6e on
pinta-alaltaan suurempi kuin Suomi.
Tämä Turkmenlan neuvostotasaval-nopeistuttamista
samalla kun Y K : n
yleisneuvosto Pariisissa k a n q ^ i l ec
aseistariisumiskysymyksen kanssa...
— Globe and M a i l.
KANNATETAAN
Vancouverin kaikki pyhimykset u l ­vovat
nyt taivasten korkeuteen yleis-äänestyksestä
nykyisen simnuntailain
lieventämisen suhteen, mutta me t o i -
Vomme, että Joulukuun 12 pnä äänes­täjät
antavat ylivoimaisen hyväksymir
sensä sunnuntaiurheilulle.
Yleisäänestyksen ratkaistavana on
nykyisten rajoitusten lieventäminen
a) kaikenlai^n urheilun suhteen, se­kä
b) kulttuuritapausten Ja c) teatte.
rlesltysten suhteen sunnuntaisin kel­lo
kahdesta
asti.
Jos työväki osallistuu vaaleihin, niin
tämä progressiivinen uudistus on
mahdollinen... — Bert Whyte, P a ­cific
Tribune.
iltapäivällä puoliyöhön
BX:n väkiluku on
kohonnut 41 pros.
to vuoden aikana
. . Ottawa. ^ B. C.n maakunnan väki­luku
on kohonnut kuluneiden 10 -vuo­den
aikana -nopeammassa tahdissa
kuin minkään muim Canadan. maa
kunnan väkiluku, todetaan Canadan
tilastollisen toimiston tiedoissa, jotka
koskevat viime kesäk. toimitettua y..
leistä väenlaskua. Väenlaskussa t o ­dettiin
maakunnassa olleen 1,153,059
asukasta eli lähes 41 ptos. enemmän
kuin edellisessä väenlaskussa. M a a -
k u n n ^ väestön lisäys oU 10 vuodessa
335,198 henkeä. Koskaan ennen el
minkään Canadan maakutman väki­luku
ole lisääntynyt 10 vuodessa niin
huomattavalla tavalla, sanotaan tilas­tollisen
toimiston tiedonannossa.
Maakunta oli jaettu väenlaskua var­ten
10 alueeseen. Joten nyt käsillä ole­vat
tiedot eivät anna varsin selvää k u ­vaa
missä keskuksissa väestön lisäys
on ollut huomattavin. Suurin väestön
lisäys on tapahtunut kuitenkin V a n -
jcouverlssa Ja sen läheisessä ympäris­tössä.
Jossa väkiluku lisääntyi 449,376
hengestä vuonna 1941 641,644 henkeen
vuonna 1951.
Aavikkomaakuntien väkiluku kohosi
10 vuodessa yhteensä 115,641 hengellä
eli noin viidellä prosentilla. Huomat,
tavin lisäys tapahtui Albertassa. lä­hes
16 prosentilla, kohoten 796,169 a -
sukkaasta 936,556 asukkaas^n.
'Manitoban vastaavat luvut ovat
729,744 ja 771.815, merkiten noin kuu­den
prosentin lisäystä. .
Saskatchewanin maakunnassa t a ­pahtui
väestön vähentyminen 66,817
hengellä, ssamallainen. ilmiö hava^t-tim
Jo VV. 1931—1941 välisenä aikana.
JoUohi maakunnan väestö vähenbri
25.793 hengellä. Viime kesäkuussa t o -
dettlln maakunnassa olleen 829,175
asukasta eli'kaOideksan prosenttia vä­hemmän
kuin 10 vuotta aikaisemmin.:
taan kuuluva aavikko on yltäkylläi­sen
auringon maa. kuten K a l i f o r n ia
tai Egypti. Euitet&ia tämä aurinko-'
energia, joutuessaan vedettömille a u ­tiomaille,
vain kuumentaa maaperän
synnyttäen kuivia, polttavia tuulia.
Jotka kulkeutuvat U r a l i n j a Kaspian-^
meren välisen tasangon kautta kauas
Volgan seuduille. Ukrainaan. Donin
aroille, kylväen kuivuutta Ja kato^
vuosia.
Karä-Kumln itäistä laitaa pitkin
virtaa keski-Aasian suurin joki vuo-lasvirtalnen
Amu-Darja. Vuosisato­ja
T u x ^ e n l a n kanssa on haaveillut
laajojen auttiomalttensa kastelemi­sesta
Amu-Darjan vedellä. Vasta
nsuvostovalta, joka antoi turkmenell-le
vapauden on nyt ryhtynyt anta­maan
heille myöskm vettä. Poikki
KaraKumin. Amu-Darjasta Kaspian­mereen
kaivetaan 1,100 tan.: pitkä
Turkmenlan pääkanava, josta haa­rautuu
molemmm puolin 1,200 km. p i ­tuudelta
kastelukanavia Ja vesijohtor
ja.
Polttavan auringon paahtamilla
Kara-Kumm hiekkakentillä on a l k a ­nut
ennennäkemätön kamppailu erä­maata
vastaan, sen alistamiseksi neu­vostoihmisen
tahtoa noudattamaan.
Sed kuolemaa henkivä maaperä muu­tetaan
kukoistavaksi puutarhaksi;
Amu-DarJa, Joka saa alkunsa Pa^
mirinvuoristoylangolta Ja virtaa um.
pinaiseen Aral-Järveen. ei aina ole
kulkenut nykyistä uomaansa. Mui­noin
sen yksi päähaara on virrannut^
Kara-Kumtn halki Kaspianmereen.'
Siitä on vielä selvästi näkyvissä k u i - '
vunut-uoma — Uzbol — Kara-kumin
erämaassa. Alkoinaan Uzboin • r a n ­noilla
on ollut kukoistava elämä. V i r ­voittavan
veden äärellä on; satojen:
kilometrien pituudelta ollut asutuksia
niin tiuhassa, että kissa saattoi Juosta
talojen kattoja pitkin Amu-Darjasta
Kaspianmereen, kuten vanha tarina
kertoo. Joen varsi o l i puutarhojen Ja
peltojen peittämä. ,
Mutta kun vesi loppui,, n i i n seu­rannut
kuivuus karkoitti sen asuk­kaatkin
pois. Vain turkmeenien kan­santarussa
elää muisto Uzboista, ja
niissä ihnenee haikea kaipuu palaa­misesta
sinne takaisin. Turkmeenit
pyysivät apua Pietari Suureltakin U z -
hoin henkiin herättämiseksi, veden
päästämiseksi sitoen jälleen. Pietari
yritti, mutta ei Jaksanut. Monet ovat
tuommneet koko ajatuksen mielettö­mänä.
"Kuollut ei voi nousta hau­dastaan''
— sanoivat he. Niin mui­naiset
kaupungit Kara-kiunissa ja
lounals-Turkmeniassa ,^ tithoutuivat
helteeseen. Vesi katosi." Elämä sam­mui.
Hiekka peitti alleen ivanhan
kulttuurin. Veden asemesta virtaa
näillä lakeuksilla nyt armoton, kaik-kertaa
vuodessa. FuolitroopiUisJa Sie-delmJä
kamvat jnw tulevat
kukoistamaan uudelleen.
Pääkanavan molemmille rannoille
istutetaan parin kilometrin levyiset
suojametsävyöbykkeet, jotka pidättä­vät
kuivia tuulia, erittävät ilmaan
kosteutta ja sitovat maakerroksien
kosteutta. Lisäksi niistä vastaisuu-dessa
tullaan . «aamaan myöskin
teollisuuspuutarvaraa. Hyvät luoimon.
suhteet: lyhyt talvi, pitkä kesä,
paljon lämpöä j a valoa sekä hedel­mällinen
maaperä, tekee metsänkas-vun
erittäin nopeaksi. Kymmenen
prosenttia nälstäv suojametsän puista.
tulee: olemaan sikkläispuita, joiden
lehdistä silkkipertionen saa ravinton­sa.,::
Tämä tulee olemaan raaka-ainer
lähteenä luonnonsilkkiteollisuuden
laajentamiseksi.
Kanavan patoihin rakennettavat;
vesivoimalaitokset tulevat antamaan
sähkövoimaa kastelukanavien pump-pulaitteille
sekä ympäristön kasva­valle
teollisuudelle, väest^xskuksllle
j a maatalouden : "sähköistämiseksi:
Sähkötraktorit j a muut sähköistetyt
maatalouskoneet:: ilmaantuvat tänne,
jossa tähän'., asti kameell on ollut
ykstovaltiaana.
(Näin itse kuivien tmilten^esäpaik-ka,
keskl-AasIan erämaat, taltutetaan.
Yhdessä muiden iluonnonuudistamls-toimenpltelden
kanssa sillä on kään­teentekevä
vaikutus. kahden mante­reen.''
Aasian J a Uaroopan. ilmastoon.
EHDOKKAANA TORONTOSSA
Valtoosmies Norman Freed on iradel-leen
valitsemista varten ehdokkaana
maanantaina, ,ioaInk. 3 pnä pidettä­vissä:
Toronton konnallisvaaleissa. M r .
Freed on oUnt vaosifaausta neljännen
äänestysalueen työväen edustajana
valtuustossa j a on toiminut tarmok­kaasti
vähäväkisen kansan etujen
pnolostajana. Toimikaa hänen uudel­leen
valitsemisensa hyväksi.
Suomen syönjaviljan
vajau5j67 niilj; kiloa
buonon sadon jolidosta
^rf^ffffti. ^ Kirjoittaessaan Suomen
3}l20non eadon Jcihdosta eanoi täkäläi-
Inen Työkansan Sanomat mm.:
Kuluvan vuoden aatoaelostus osoit­taa,
että tärkeimpien vijjajajiemme
» k i i n ja vehnän^ satojen txtaäaM on
huomattava vHhennys. Rukiista on
saatu 3,7 m i l j . Ja vehnästä €7,9 milj.
kg pienempi sato k u i n viime vuoxma.
Samoin juurikasvien sadot ovat huo^;
mattavasti vähentyneet.: Vaikka o h ­r
a n Ja kauran osalta sadot ovat, s a ­moin
kuin perunankin sato lisäänty­neet,
on maamme viljan sekä karjan­rehujen
tarve nyt huomattavasti suu­rempi
kuin vuosi sitten. On laskettu,
että syömäviljan>o^aJaus on 87 milj.
kiloa j a rehuviljan vajaus n. 400 milj.
rehuysikköä. jotka vajaukset on täy-tettävä
ulkomailta tapahtuvalla tuon­nilla.
(mm
EI KUITENKAAN JPSTIIN
Elokuvapaasi: ~ T e olette juurj eei
lainen kuin pitääkin, sopJ-.-at kasvon,
piirteet, tumma, mainio ääni ja yieeo.
sä kaikin puojin «^Ivat ky6>'ni.yiase&
sä olevaan osaan. Mutta mmkä v^,
ran vaaditte palkkaa?
Tyttö sanoi mitä tialusi.
Elokuvapaasi: —r Ikävä asla, te oletti
kuitenkin liian pitkä kyseessä olevaai
.osaan.: •• :,
• • •
H Y V I N O L I ASIA
— Kumka yläkerrassa asuva anor
pari sopii yhteen?
— Oikein hyvin. Ataakin yksi seik.
ka on heille molemmille ominainen
Mies ajattelee että nainen on suurem,
motoen Ja nainen että mies on snu^
remmoinen.
Mitä "plump" äänestys merkitsee
Täytteitä täytteitä täytteitä-täytteitä
— V . 1825 rakennettu Codores o l i
ensimmäinen Tfihdysvalloissa raken­nettu
laiva.
Tosiasiat osoittavat Titon
väitteet valheiksi
Yhdysvaltalaisia saviik- i
kelta myydään avoimesti
yleisölle Montrealissa
Montreal. — Yhdysvaltalaisten s a ­vukkeiden
salakuljetuksen sanotaan
kehittyneen tämän vuoden aikana v a l ­tavalla
tavalla. Montrealissa ei tar­vita
minkäänlaista rohkeutta yhdys­valtalaisen
savukekäärön avaamiseea
Poliisien arvioiden mukaan polttaa
kaksi kaupungin Jokaisesta kolmesta
savukkeiden käyttäjästä nyt yhdysval­talaisia
savukkeita. Ennen salassa t a .
pahtunut rajantakaisten savukkeiden
käyttäminen on nyt muodostunut y -
leiseksi. Yhdysvaltalaisia savukkeita
myydään täällä nyt $3.1^-3.50 hinnas­ta
kymmeneltä pakkaukselta, ollen s i ­ten
huomattavasti halven^iia kuin ca-nadalaiset
«ä'vukkeet.
Kunlnkaalimen ratsupoliisi ilmoit­taa
takavarikohieen Quebecin maa­kunnassa
tämän vuoden aikana kaik­kiaan
7,660,976 Yhdysvalloissa valmis­tettua
savuketta. Vuoden aikana on
tohnitettu kaikkiaan nohi 700 t a k a -
varikomtia. Joiden yhteydessä on p i ­dätetty
250 autoa tai trokia Ja y l i 450
henkilöä on haastettu oikeuteen. S u u .
r i n savukl^ciden takavarikointi tapah­tui
pari Viikkoa takaperin. Jolloin saa­tiin
saaUiksI 660,000 savuketta.
Mme Cotton vapautettu
Pariisi. — Ranskan hallitus on Jou­tunut
maailman laajuisen protestiliik­keen
painostuksesta peruuttamaan
kalkki syj-tteet Demokraattisten Nais­ten
Maailmanliiton presidenttiä ma­dame
Eugenle Cottonia vastaan.
Mme Cotton asetettiin syytteeseen
iViet-Namln sotaa vastustavien Icnto-lehdlstcn
Julkaisemisesta.
kituhoavä polttava hiekka.
(Maaperä Turkmeniassa on hedel­mällinen.
iNe alueet. Jotka saavat
riittävästi kosteutta, antavat erin­omaisia
satoja puuvillaa, riisiä, veh­nää
Ja hedelmiä. Siellä on, suunnat­tomat
alueet luonnollisia karjanlaitu-mla.
Tarvitaan vain vettä. Tässä
maassa on kaikkea muuta riittävästi
— paitsi vettä. Turkmeenit sanovat-khi,
että "vesi on kalliimpaa kuin
Jalokivet". Mutta vettähän on r i i t ­tävästi
Amu-Darjassa. Vika on s i i ­nä,
että se virtaa väärään suuntaan,
Aral-Järveen. Joka on maailman toi­seksi
suurin suolainen Järvi. Se nos­taa
Tisein vedenpintansa korkealle
huuhdellen rantoja suolaisella, vedel­lään
Ja tehdän vahinkoa maanvilje­lylle
rannoillaan. Olisi suuri helpotus
rannlkkoasukkalUekin. jos Järven p i n ­ta
voitaisiin pysyvälsesti pitää alhai­sena.
K u n Amu-Darja tarpeetto­masti,
Jopa vahmgolllsestl tuhlailee
vesiään Arallin. kärsii koko Amu-
Darjan Ja Kasplan välinen alue ve­den
puutetta. Esimerkiksi Kaspian­meren
rannalla olevan Krasnovodskin
kupungln pitää tuottaa juomavetensä
Bakusta. Kaspianmeren toiselta puo­lelta.
Nyt~neuvostöihmpen"ön aktiivi­sesti
ryhtynyt korjaamaan näitä "luo­jan"
maantieteellisiä virheltu.
Hahia-Tash-nimiseen p a i k k a an
Amu-DarJan alajuoksulla rakenne­taan
valtava pato Joka kahlitsee Amu-
Darjan vedet ja kääntää ne kulke­maan
länteen. Turkmenlan pääka­nava
tulee osittain kulkemaan van­haa
Uzboin uomaa, päätyen Krasno-vodskiin.
Kanava on valmis vii­meistään
:1957. Panaman kanavan
rakentaminen kesti 34 vuotta, vaikka
sen pituus on vain 81 km.
Keinokastelu käsittää 1.300,1100 heh­taaria.
Josta pääosa tulee olemaan
puuvlllaviljelykslä. Joka on Turkme­nlan
päatuotantoala. Maan erikoi­nen
sopivaisuus tekee mahdolliseksi
kastelun Jälkeen kehittää mitshurlni-laisten
metodien avulla täällä maa­ilman
paraslaatuislmman pltkäkultui-sen
puuvillan Ja kohottaa sen satoi­suuden
7—8 kertaiseksi. ; Erikoisen
maininnan ansaitsee laidimmahdolli-suukslen
paraneminen. Miljoonien
hehtaarien alalla nykyistä puoliaroa
muodostuu kastelun ansiosta mainio
ympärivuotinen laidun tuhatpälsUle
karjalaumoille. Samoin kosteutta
saavilta luonnonniityiltä näillä seu­duilla
voidaan niltt|i& heinää 4—5
Pariisi. —^ Jugoslavian .fasistisen
hallituksen onnistui Yhdysvaltain t u ­kemana
saada Y K : n työjärjestykseen
syytös, että Neuvostoliiton Ja kansan­demokratioiden
armeijat uhkaavat J u .
goslaviaa.
Syjrtös on selvä yritys harhaanjohtaa
yleinen mIeUpide Ja peittää Anglo-
American yritykset kukistaa Albanian
kansanhaUitus aseellisen nousim avul­la.
Jonka johdossa olisivat laskuvar­jolla
sinne laskeut sabotaasin tekijät.
Viimeksi huhtikuun 8 pnä sanot­tiin'
Lontoosta lähetetyssä Associated
Presshi tiedonannossa, että USA, B r i ­tannia.
Jugoslavia, Italia Ja K r e i k ka
"ohjaavat salaisia toimenpiteitä. Joi­den
tarkoituksena^ on. albanialaisten
cmigraMtien tulevaisuussuunitel-mien
toteuttaminen Albaniaan jaäii-den".
Tiedonannossa lisäksi sanottiin,
että Britannia Ja K r e i k k a ovat lähet­täneet
pieniä "intelllgenttiryhmiä"
maahan, mutta tähän saakka niiden ei
ole onnistunut järjestää vaikuttavaa
vastustusliikettä. Nämä ryhmät on
pudotettu öillä laskuvarjojen avulla.
Myöskin Yhdysvallat o v ^ saaneet a -
genttiparvien raportit. Monet sabo.
taasltyön tekijät ovat Joutuneet kim-n
l .
N L : N JOUKOT POIS R A J A L TA
Sellaiset tiedot kuin aseellisen y h ­teenoton
vaara -Jugoslavian rajalla
osoittaa vääriksi United Pressin tie­donanto
New Y o r k Timesissa loka­kuun
22 pnä. U P : n Eisenstadtista l ä ­hetetyssä
tiedonannossa sanottiin:
"Neuvostoliiton miehitysjoukot: on
siirretty pois N L : n mlehitysalueen
etelälshnmästä kärjestä Itävallassa,
tarkoituksella välttää yhteentörmäyk­set
Jugoslavian rajavartlojoi^ojen
kanssa. Näissä kahakoissa on kuollut
tusinan verran neuvostoliittolaisia v i i ­meisen
kolmen vuoden aikana, ilmoit­tivat
Itävallan vlrai^maiset täällä tä­nään."
Raportissa sanotaan lisäksi, että t a .
vallisesti jugoslavialaiset aina avaavat
konekivaärittden • tultuaan , ampuma-matkan
päähän neuvostojoukoista.
Lisätodistukslä siitä, että "uhkaava
tilanne" Jugoislavian rajalla on aino­astaan
Titon propagandassa, on saa­tavana
Henry" J . r T a y l o r i n . General
Motors Coip; radio kommentaattorin
selostuksesta. Jonka hän autoi vle-railttiaan
Jugoslaviassa Viime kesänä.
Hänelle esitettiin kysymys: ^'Onko
todella käynnissä hyökkäysvoimien
keskittäminen Jugoslavian rajoille?"
" E I O L E TODISTUKSIA"
Edellämalnlt^un kysymykseen vas­tasi
Taylor: "Minä en nähnyt min­käänlaista
^todistetta siltä. : Eilcä k u ­kaan
Jugoslaviassa ole nähnyt. Y k -
smpä Jugoslavian omat komissaarit
j a meidän sotilashenkilömme,' sekä
Britannian edustajat Jugoslaviassa
sanoivat minulle e i . . . : Mutta tämä
on sitä mitä Tito haluaa meidän ajat.
televan." •
Vaikka jotkut "yUviisaat" tietävät,
,ettei sonni tiedä mitään punaisesta
täristä, n i i n kleltäniiätön tosiasia on
kuitenkin, «ttä porvarit j a heidän
maksetut propagandistinsa näkevät a i
na "pimaista" kun työläiset piöiuvat
"plump" äänistä.
Kiertämätön tosiasia tietysti on, k u ­sten
kaikki aktiivisim vaalitaisteluihin
osallistuneet kansalaiset tietävät, että
porvarit harrastavat laajassa mitta­kaavassa
"plump*' äänestystä omien
miestensä valitsemisen hyväksi. Mut­ta
k im porvarit eivät< Oialua työväen
edustajia sen paremmin kunnallishal­lintoihin
kuin muihinkaan hallitus-virkoihin,
n i i n he ovat luonnollisesti
hhrveän "vihaisia" työlaisiUe, Jos he
ottavat oppia herrojen omista met-kiUsta.
j a käyttävät ^'plump" äänes­tystä
työväenehdokkaiden valitsemL
sen hyväksi.
K a i k k i tämä puhuu siis "plump"
äänestystaktiikan puolesta.
Jaa, että minkälaista on-se "plum-:
paamlnen"?
Hyvin yksinkertainen — mutta silti
hyviä tuloksia tuottava menetelmä:
Sanokaamme,'että meillä on kuusi t a i
seitsemän ehdokasta.jossakm määrä­tyssä
:' vaalipiirissä, vaikkapa esim.
Ryanin Wardissa Sudbiuyssa j a näis­tä
ehdokkaista valitaan kolme. Jos
nyt menetellään siten, että Järjesty­neet
työläiset antavat äänensä aino­astaan
omalle työväenehdokkaalleen
— äänestävät vain yhtä ehdokasta
(kolmen asemesta) niin matemaatti­sesti
se lisää puolella työväenehdok.
kaan valinta^hdollisuutta. Tämä
siksi kun hänen kaikki vastaehdok­kaansa
jäävät saamatta ääniä niiltä,
jotka äänestävät työväenehdokkaiden
vaUtsemisen puolesta. Jos taas työ-väenehdokkaan
lisäksi äänestetään jo
takin .porvarienkin ehdokasta, niin a.
siallisesti äänestäjä antaa kaksi ään-tä
porvarien ehdokkaille ja vain "yhden
työväenehdokkaalle.
: Samalla kertaar on sanottava, että
tällainen ''pliunp'^ äänestys on täydn
laillinen menejterjonuoto. Laki sää­tää,
että ääjyfestyslippu on pilattu sil­loin,
jos on annettu ääni liian monel-le
ehdokkaalle, mutta mitään sää­döksiä
ei ole siitä, kuinka monta ään­tä
täytyy antaa. On siis kunkin va-litsijan
yksityisasia jos hän katsoo, et­tä
ainoastaan työväenehdokas on hä­nen
äänensä arvoinen ja Jättää hem>.
jen ehdokkaat herrojen ja narrien
kannatettavilcsi.
Muistaa myös sopii, että porvarit ja
heidän eri etupiirinsä käyttävät laa.
Jassa mittakaavassa tätä "plump'' ää-nestysmenetelmää
omien miestensä
valitsemiseksi. "Plump" ääni on vai­kutukseltaan
lähes kaksikertainen ää­ni
Ja siksi, työväenkin tulisi käyttää
sitä menetelmää hyväkseen.
Meyer takaisin
Canadaan, sanoo UE
Laki on niinkuin
se luetaan . . .
K u n "oikeudenkäynti" Yhdysvaltaiif
kccnmunistlpuolueen kansallista sih­teeriä
Gus Hallia vastaan aloitettiin
marraskuun 21 pnä. sen jälkeen kun
hänet oli F B I : n toimesta kaapattu
Meksikosta, niin kieltäytyi tuomari
myöntämästä p u o 1 u s tusla^lmiehen
pyytämää lykkäystä.
Samassa oikeudessa sama tuomari
myonsi samana aamuna mlljoneeri-käimpläri
Prank Costellolle lykkäyk­sen
jouluikuim 10 päivään asti.
— Volga.Venäjän kuuluisin Joki, on
2,900 m a l l in pitulhen ia .purkaa veten­sä
Kaspianmereen.; : . '
Toronto. — Sähkötyöläisten union
(UE) sihteeri-rahastonhoitaja /Geor­ge
H a r r i ^ lähetti viime maanantaina
protestin natsikenraall K u r t Meyerin
"osittaisen vapauden'' Johdosta. Pää­ministeri
Louis St. Laurentille lähet­tämässään
sähkeessä mr. Harris lau­suu:
^ .
Uutistieto siitä, että Kurt Meyer,
toisessa maailmanseoc^assa canada-laisten
murhaamisesta tuomittu natsi,
on laskettu osittaiseen vapauteen Sak­sassa,
on todistus siltä että teidän h a l ­utuksenne
toimii -vastoin Canadan
kansan parhaita, etuja j a vastoin sää­dyllisyys
Ja olkeuskäsltykslä. ;Se oli
varmaan suuri lohdutus Meyerin mur­haamien
canadalaisten poikien äideil­le,
vaimoille Ja lapsille k im he saivat
lukea, etfä Meyer vierailee nyt per­heensä
Ja lastensa luona. . ;
Meyerin lausunto että canadalaiset
nuoret pitäisi viedä pakk^otolla so-taan
"vapauden" puolesta on lisähä-välstys
tältä demokratian j a vapauden
viholliselta. Joka vasta muutama tvuo-si
sitten Johti natsilegiooneja lyöst^s-
-—: Prinsessa Elizabethin ja Edin­burghin
herttuan vierailit maksoi Ca-nadälle
y l i miljoonan dollaria, sa-ndttihi
"Ottawan tiedonannossa. Vuo­den
1939 kuninkaallinen verailu mak­sa,
raiskauksissa j a viattomien mies. soi $475,000.
ten, naisten ja lasten murhaamisessa
monessa maassa.
Säädyllisyyden nimissä ja kunni­oittaen
epäinhimillisen Meyerin mur-haamien
miesten muistoa, me vaa­dimme
hänen hetikohtalsta tuotta­mista
takaisin Canadaan palvelemaan
elinkautista vankeusrangaistustaaa
Edelleen me vaadimme yleistä tutki­musta
suoritetta vaksi niistä olosiih-teista,
missä hänet vietiin. Saksaan
slUä näyttää siltä, että se tehtiin
Washingtonin määräyksestä.
Usein toistettu rauhantahtonne,
mistä te itse, ulkoministeri Lester
Pearson ja hallituksen muut jäsenet
ovat puhuneet, joutuvat vakavasti
kyseenalaisiksi kun < täten petetään
kaikki ne periaatteet joiden puolesta
canadalaiset taistelivat ja kaatuivat
sodassa hitleriläistä petoa vastaan.
PÄIVÄN PAKINA
"Voi maailmaa paliennusten taltia
Jos on totta, kuten sanotaan, että
"vahingonilo on aidointa iloa", niin
mikä tietää vaikka Peel-kaunthi " k u i -
vat" saisivat loppujen lopuksi nauraa
kaikkein makeammin.
Kuten tiedetään, Peel kaunti on p i t ­kän
aikaa ollut yksi niistä harvoista
Ontarion'yhdyskunnista joiden asuk­kaita
on armoitettu kieltolailla.
Se taas on aiheuttanut kovaa kis­sanhännän
vetoa "kuivien" Ja "mär­kien"
välillä.
"Märkiä" ovat tietysti ne jotka h a ­luavat
myydä makeata viinaa JanoL
sille j a myös ne. jotka haluavta latkia
tätä kielletyn puun hedelmämehua se­kä
ykshi että yleisillä paikoilla. H e
ovat "märkiä" koska vaativat kielto­lain
kumoamista Ja heidän kunniak­seen
on' sanottava, että he kestivät
kauenunan Ja salvat lopulta voiton v i ­haamastaan
kieltolaista.
• K u i v i a " ovat luonnollisesti jotka
periaate- tai terveyssyistä eivät juo
mitään vettä väkevämpää. * Samoin
lasketaan "kuiviksi" ne "farlsealal-set"'
Jotka Itse kyllä t|btevat viinan
maim. mutta yrittivät sen väkhroisoal-la
kieltää toisilta, ynnä muut kaappi-juopot,
Jotka_jön hiljaisuudessa lat­kivat
kaikenlaista viinaa suuren h i ­monsa'
tyydy ttämiseksL
Tämä "märkien" Ja "kuivien" sota
päättyi Peel-kauntlssa vUme sunnun­taina
siihen, että kieltolaki äänestet­tiin
kumoo/i. "Märkien" puolesta a n ­nettiin
9.119 ääntä Ja "kuivien" puo­lesta
vain 6,553 ääntä. Kaikkiaan o h -
si äänestykseen voinut osallistua, jos
se olisi heitä kiinnostanut. Peel-kaun-tla
yU 30.000.""märkää" j a "kuivaa"
sielua.
Kuten arvata sopii, tämä "märkien
voitto aiheutti suurta Iloa "kansalais­ten
komiteassa" jonka kä.ytettävissä
oU. jos uutistletolhin voidaan luottaa,
suuri liutaautoja j a autojen ajureita
Jotka, raahasivat "märkiä" lUkemle-hiä
äänestyspaikoille. Toisella puolen
elämä oli synklcää j a suuren surun
runtelemaa raittiusseuralalsten Ja
muiden "kuivien"^ keskuudessa. Joilla
ei ihneisestikään ollut läheskään niin
paljon autoja Ja muuta maallista k a ­maa
äänestysjoukkojensa herättele­mistä
varten.
Ensimmäinen' erä PeeLkauntln vä-kijuomaruljansslsta
päättyi siis "mär­kien"
selkävoittoon!
Mutta "paremmin naxuraa se Joka
viimeksi nauraa**.
Totta bn. että Peel-kaxmtin kansa-r
laisilla on nyt oikeus ostaa viinaa Ja
olutta oman kaiAlnsa laillisista v i i n a ­kaupoista
kuten on muillakin canada-lalsilla.
Tässä suhteessa he ovat vä­hän
intiaaneja paremmassa asemas­sa
sikäli, ettei heidän tarvitse enää s a ­lakaupoista
käydä ilolientään hake­massa.
Tämän surkeuden Johdosta ovat
Peel-kautin "kuivat" raittiusmiehet
lausuneet syvällisen huolestuneisuu.
tensa.
Mutta allemerklimeestä txmtuu siltä,
että jos nykyistä menoa jatketaan,
niin Peel-kauntin Ihmisistä, kuten
meistä muistakin syntisistä, tulee lop­pujen
lopuksikin aivan veslraittiita
miehiä j a naisia, huolimatta siitä,
vaikka olisi viinakauppoja joka nur­kassa.
Milläs ostat edes viinipulloa,
puhumattakaan nyt oikeasta viinasta,
kun rahat eivät enää riitä leivän, puu­ron
j a margariinin ostoon — ei a i ­nakaan
silloin, jos yrittää maksaa
kaikki ne verot, mitä rahaministeri
Abbott j a kumppanit suuressa " u h r i ­mielessään"
meille maksettavaksi a n ­tavat.
.
K u n tuotetaan tykkejä voin asemes­ta
Ja hinnat-nousevat yhtenä köytenä,
niin silloin on tuskin mitään pelkoa
"väkijuomien väärinkäytöstä", paitsi
möhömahaisten porvarien kohdalta,
Jotka ostavat Ja latkivat makeimpia
viinoja olkoon sitten vallaUa "kuivien"
tai "märkien" eläihänfilosofia.
Ainakin allekh-Joittanut tietää mon­ta
sellaista perhettä'. Joiden "päämie­het"
j a niiden yläpuolella olevat e.
männät ovat takavuosina laulaneet
"valkoisen joulun" ihannoimisesta,
mutta nyt katselevat synkta ilmein lä­henevää
Joulua samalla kun he puhu­vat
"kuivasta" joulusta.
SääUksi oikein käy Peel-kauntin
"märkiä" heidän myöhäistulostaan täi
hän väkijuomalla kyllästettyyn vapaa­kaupan
aikakauteen! Heidän etsik-koalkansa
tuli liian myöhään. He
myöhästyivät bussista, kuten ennen
sateenvarjoa kantanut Cliamberlain.
Peel-kauntin "märkien" edessä taitaa
talousgyistä olla yhtä "kuiva" joulu
kuin on riihikuivilla "kuivillakin".
N i i n . sotapoUtlikan johdosta on
edessämme köyhyys, kurjuus Ja lopuk­si
joukkokuolema, eUeivät "kuivat" ja
"märkäpäät" muista, sitä tosiasiaa,
että meidän kaikkien velvoUisuus on
puolueyhteyksistä, uskonnollisista
mielipiteistämme j a muista sellaisista
seikoista v alittamatta tapella ensikä­dessä
sodanlietsojia ja mieletöntä 8-
seistumlslcampanjaa vastaan.
Toisinsanoen, "märkien" Ja "tou­vien",
kuten "uskovaisten" ja "usko­mattomien"
yhteinen asia on, jos mie­limme
elää säädyllistä elämää ja pe­lastaa
tämä matomen mutta siltikin
rakas maaihna atomisotahullujen hä­vitystyöltä,
toimia Korean välirauha-sopimuksen,
viiden suurvallan rauhan­sopimuksen,
ylelsmaaUmallisen aseis­tariisumisen
ja kansojen välisen ys­tävyyden
hyväksi.
Tämä on pääkysymys tällä hetkellä
ja J^uri nyt voidaan näitä tämän het­ken
kaikkem tärkeimpiä kysymyksiä
parhaiten auttaa siten, että tuetaan
Ja äänestetään kunnallisvaaleissa ai­noastaan
työväendhdokkaita.
Ken aikoo tehdä sellaisen tyhmyy­den,
että äänestää kunnallisvaaleissa
porvarien ehdokasta, hänen tulisi ka-vahtua
synnillisiä aikeitaan Ja palaut­taa
mieleensä yliden ahioan selk»^
Töryt lupasivat vaaUen edellä T»»
hyvää j a k4hta kaunista mefflepikW-Ihmisllle
~ mutta heti kun
pidetty, tämä lupaus muuttui loaiäm
vähittäiahhinan uudeksi korotuks^fc
jotta suuret meijeriyhtiöt saisivat » -
tlstä llhavampt» voittoja. —
koura.