Vapaus, August 28, 1954

              m
Sipi
p i i m
te
ISIS
sm
m»
i
^l^^lfruZ', i t-auan^aina, felöfc 2a p, — Satu?day, August 28,,105*
PAUS
(UUBMJKtti — Xodepesideoi Ubor
taUUbetf Sfor. e, m ? . AuUM^lEed
M «eooad ciM» sMlt bgr^ftitnDiet'
OfRoe DQjartafjrt. OtUva. Pub-
Jötfied tbrioe vie^yf 1tK»d*7s
SUdisbias Company I M ^ at XOD-KS
JBm B i . W« Sttdba^, O D l , Canada.
TeIepboii«a; Sn>. Office OB. 4-^264
mmiai Office OB. 4-4266. Ifaa&gex
XLBvlaä. £ditorW.JEklun(L Mailing
«iMrei»; Bo» flg, BvObtxrr, OMuto.
iidvextJsing; » tM «fiplicaäSS
TratMlatloD f « e of cbaigft. .
YtapmOoSmmi 1-^9X0 »Vk. 430
Eisenhoiver ei käyttänyt veto^ikeiitta
Viime tiistaina tiesivät uutiset kertoa, että Denverissä kuuden v i i ­kon-
licsäloniallaoIeva^^^^^^^^Y^ on alle-
:(irjoittanut kongrefsin h>väks3r-niän '"kommunismin^ kontrojlilain".
[J„ ^Ml.'i.'Jpsi^>^^ täi^ä antaa hallitukselle ja sen asiamiehille oikeuden
' "'"^fciikkien edistysmielisten järjestöjen lakkauttamiseen j a murskaami-f
: '''^''^> seett^silla verukkeella,'että niissä on kommunisteja ja että jollakin
, ' ' * (ayallä, tukevat ja avustavat kommunistista,toimintaa.
X'}^-. 7""'-' " Erikoisesti on laki suunnattu unioliikettä vastaan, koska se mää-
. j,^, rittelee laittomiksi tiniot, joiden johtopaikoissa on kommunfsteja. Se
' ^ jäljittelee, täydellisesti, kuten Daily Worker sanoo, 'Hitlerin aikaista
' 7 ''taksan lainsäädäntöä. "
" , Yhdysvaltain kansa ei suinkaan vastaansanomatta antanut hy-
' vak^ymistään Iälle maan perustuslakia ja suuria vapausperinteitä
""^."joufekaavalle laille. Vaikka se koetettiinkin ajaa lävitse mabdollisim-
, ' man pikaisesti; niin kehittyi vastalausetulva suorastaan valtavaksi; Sel-^t
' r/A.^ ytaenkin suurporvarkton äänenkannattaja kuin Xew York Times jou-
A . ^ , ^ »lvi myöntämään, että lain hyväksyminen kongressissa aikaansai "suu^
<ren rauhattomuuden".
T/. J Vaikka presidentti Eisenhovirerille lähetettiin tulvimalla vaaiimuk-
^ sia^^ttä hän käyttäisi yeto-oikeuttaan, ei siitä ollut apua, Eisenhower J
i r": osoitti tämän USA: n perustuslakia loukkaavan lafn vahvistamisella
i^.ofevansa:MiKTarthylai^ta'fasismia yhä laajemmass
maan pyiliiyän suurkapitalistiryhraän nöyrä palvelija.
' VS.\:n sotabullut suurkapitalistit ovat saaneet tahtonsa lävitse,
muttät^ypittaneet sillä vain entistä laajemman kansan halveksjimisen
J a epäluottamuksen,-
SVNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
jobu Vfetor JUt?» Torontosta «aa»
vuttaa ik. SI vai 70 vuotta,
HefldJ Mänty Torontosta saavuttaa
tk. 31 pnä 6a vuotta.
John Lankbonen, Sudburyn van.
hainkcdissa. tiyt^ buomenna (sun­nuntaina)
81 vuotta.
Mr», Olg» Joronen Sudbutf^ta saa­vuttaa
huomenna 75 vuotta.
YhdymnjiB omaisten ystävien on-
PakoIIineii asevelvollisuus
X , . I . -^i- ^puuhan takana ovat rajantakaiset Wall Streetin miehet, jotka btuvat
"i ^ hallitiistuoTeilla ÄVashingtonissa. Asia on nähkääs siten, että canada-
Canadän iLegionan taantumjiksellisten johtajain ja maan sota­herrojen
keskuudessa on viime aikoina lyöty aika tavalla rumpua
pakollisen asevelvollisuuden puolesta ja kaikki,merkit viittaavat sii­hen,
että tämän Canadan kan«an hyvinvoinnin ja etujen vastaisen
Vähän toista vuotta sittex» a ^ i c i r -
Joitettiln sopimus st^toimlÄffSopet-
KozeasuL^! Ratthantahtoiset l-iltansat
arviokat sotäiplmien looBnu^iif^ Ko-rea.
«,sa raohaavobnlen /smitelcsisaavu-tuIcseluL
Aselepo ei ainoastaan luo­nut
rSioifsaakajualleiirattf^^
Yhdymme ja y«ay«n on- lansalllsen ybdlstjmi5en
nittejuihla näiden merkkipäivien joh- ^J^^^^* ^ '^^^
dosta ja toivomme kailalle veteraa­mainen
askel kansäinväUsisB» suh-neille
hyvää vointia Ja terveyttä.
Mitä muut sanovat
laiset pojai^ vieläpä tytötkin, olisi saatava vuodattamaan vertaan ja
c^';'/^;ku6Ieniaankiny W maail-
' manherruuden puolesta.
, Canadan Xegion^n edustajakokous saatiin äskettäin siinä määrin
^ punotuksi näihin Wall Streetin suunnitelmiin, että se ryhtyi vaati­maan
jonkinlaa^uisen pakollisen asevelvollisuuden aikaansaamista
Canadassa koska pakollisen asevelvollisuuden väitetään olevan eduksi
- maan nuorison kaikinpuolista ryhdistymistä varten. Toisena väitteenä
. asevelvollisuuden puolesta sanottiin, että se tulee muka halvemmaksi
, ja kolmanneksi todettiin, että Canada ja Islanti ovat,ainoat Pohjois-
Atlantin' sotaliiton maat, joissa ei ole käytännössä pakollista asevel­vollisuutta.
Lopuksi tietenkin väitettiin, että Canadan maanpuolus-
"tusvoimat ovat muka riittämättömät koska maan sotavoimiin ei saada
: , tarpeeksi miehiä ja naisia vapaaehtoisuuden perusteella.
. (Mikälr tämän* maan nuorison ryhdistyminen on kysymyksessä
on ensinnäkin todettava, että sc' e l ole koskaan ollut vilpittömässä
mielessä tämän (naan hallitusmiesten eikä vallassaolevan luokan sydä­mellä.
Siitä'on mainiona esimerkkinä se kielteinen suhtautuminen ^
^ valtiovallan taholta mitä on osoitettu todellista kansanomaista ama-fööriurheilua
kohtaan ja minkä johdosta tämän maan edustajat eivät
ole kunnostautuneet kansainvälisissä kisoissa sillä tavalla kuin olisi
syytä edellyttää. Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen tehtiin
tässä suhteessa tosin vähäinen aloite muodostamalla liittoyaltion hal­lituksen
yhteyteen erikoinen fyysillisen kuntoisuuden neuvosto, jonka
käytettämksi annettiin jonkin verran valtion varoja, tosin vain rniltei
näkymätön vbiukkanen kun sitä verrataan niihin tuhansiin mii Jooniin
dollareihin, joita on sen jälkeen käytetty WaU Streetin ja Washing-tönin
sodanlietsojain suunnittelemaa uutta suurteurastusta varten.
Mutta sen jälkeen on peräännytty tästäkin yrityksestä ja tämän maan
. pääasiass ja suuria voittoja tavoittelevan ur­heilutoiminnan
varaan mikä on ollut ja on yhä edelleenkin vallalla
tässä maassa, Sitten on vielä todettava, ettei sotapalvelus, sen pa^
.v3r:>remmin.pakoUinen kuin vapaaehtoinenkaan, ole niissää
s^;:/ nuo-s
rison ryhdistäjä, vaikka meille alituisesti tyrkytetään sellaista käsi­tystä'.
'Paljon paremmin kykenee sen tehtävän suorittamaan kansan­omainen
j a laaja a m a t ö ö r i — ja se tulee luonnollisestikin
? »myöskin paljon halvejpmaksi veronmaksiijille, Sota j a sotapalvelus
ovat johtaneet, nuorison ra£ turmeltumiseen kuten on saa­tu
tämän tästä todeta niistä uutisista, joissa on kerrottu sotilaiden suo­rittamista,
murhista, ryöstöistä ym. rikoksista.
Kun väitetään, että pakollinen sotapalvelus tulisi maalle halvem-
: maksi kuin vapaaehtoinen, on se merkkinä siitä, että pakollisen aseveU
vollisuudensuunnitteluihin sisältyy myöskin se, että aseveU
^^^^^^^^ • o^
paachtoisille sotilaille. Meidän mielestämme ci sotilaille makseta
nykyäänkään riittävän Jiyvaä palkkaa multa tuleville asevelvollisille
i>/p mikä
merkitsee sitä, että nuoriso pitäisi saada miltei palkattomalla asevel-
, v W ^ varsin huomattava: osa maan sotaan A' a l -
^v^:: m nuorten
^ t u l i s i vielä iihrata verensä
alttarille. Olemme varmat, että tämän maan isien ja äitien, samoin­kuin
nuortenkin,'Yniltei yksimielinen ^vastaus on tässä asiassa kiel- «>
teinen.
Jos Pohjois-Atlantin sotaliiton kaikissa muissa maissaon käytän­nössä
pakollinen aseAxIvoHisuus; paitsi ei Canadassa Ja Islannissa, n
• v, ei se luonnollisestikaan ole millään tavoin vettä pitävä väite,pakolli-
^^:^,^v; sen asevelvollisuuden puolesta. Jos näissä maissa ollaan siinä määrin
K;valmiita tai pakoitettuja puolustamaan Wall Streetin maailmanvalloi-rj?
• tussuunnitelmiai että tarjotaan nuoren kansan lihaa -jar verta siihen
x^Jcäytettäväksi j a jos näiden maiden vallassaoleva luokka on aikojen
r-vkuluessa; onnistunut masentamaan kansan vastarinnan siinä määrin,
- että se albtuu pakolliseen ja miltei palkattomaan asevelvollisuuteen
niin ei sen pidä välttämättä merkitä sitä, että Canadan kansa ja
nuoriso pitäisi alistaa ja masentaa samalla tavalla. iMe emme h?ilua
If}^;^ , J > sellaista, on varmaankin Canadan känsän miltei yksimielinen vastaus
•ffet"'^ \ moisiin.väitteisiin. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö Canadan
'kansa ja sen nuoriso olisi valmis puolustamaan maataan siinä tapaukr
'^^^fia, ettäse joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, a l u t t a Canadan rajat
-eivät oleJReinillä ja muualla JEuroopassa, eikä. myöskään Koreassa,
irjossaJämän maan pojat ovat olleet vertaan vuodattamassa yhdysval-;
Ä^^Vv, f ' talaisensota- ja hyökkäyspolitiikan puolesta.
MUKAISTAAN JklVLLI NUOLEE
Kansanpuolueen lehti Etelä-Suo­men
Sancmat kirjoittaa USA:n kom­munistivainosta:
"USAsia ollaan siis, kansanvaltai­nen
Ja laiUIien yaltio- ja yhteiskunta-järjestymän
puolustamisessa, joutu­massa
samoiile linjoille kuin mm.
meillä Suomessa 30-luvulIa. Meillä
keskusteltiin silloin paljon demckrai
tian itsepuolustuksesta ja oltiin sitä
mieltii, että 'os voimassa olevaa val­tio
ja yhteiskuntajärjestystä lÄikaa
kumousvaarai äärimmäisten ; ainesten
taholta; on xjaiden:hillitsemiseksi;ja^
kurissapitämiseksi pakko ryhtyä jyrk­kiinkin
vastatcimenpiteöiln., Tällöin
oltUn kyllä kansanvaltaisissa ja va­paamielisissä
piireissä selvillä siitä,
että nämä toimenpiteet kuten esim.
ksmmunistipuohjeen^laittomaksi j u ­listaminen,
olivat periaatteessa ja s i ­nänsä
demokratian fvastaisia» mutta
niitä pidettiin voimassa olevan valtlo-ja
yliteiskuntajärjestykscn turvaami­seksi
välttäroättdminä."
* • •
TOTUUS ON ITSEPÄINEN
Samasta asiasta sanoo Työkansan
Sanomat:
•TDiplomaattiset tappiot, nykyisten
satelliittienkin yltyvä napina; lisään­tyvä
eristyneisyys; ja syvenevä talous-,
pula raatelevat Yhdysvaltain hallitse­vien
piirien hermoja. Mitä tehdä?
• Tarjolla on ollut^eäesmennecn Hit­lerin
'kohottava" esimerkki: Kommu­nistisen'
puolueen ^kriminalisoiminen,
jotta päästäisiin icriminalisoimaan
"kommunistisina" kalkki järjestöt ja
yksilöt, jctka vastustavat rikollisia sp.
taseikkailuja, fasjstistä diktatuuria ja
kansan elintason polkemista.
Hitlerin tie innoittaa näitäyTvapaan
maailman" johtajia: Se vei korkeal­l
e . . . "
Asuhlörakennus^
suunnitelma myös
Ottavrassa
Ottawa. — Täkäläisen unloiden kes-kusneuvoston
presidentti:. Leslie Wis-mer
on ilmoittanut, että TyÖnjÄlvän
jälkeen pannaan täällä käyntiin uusi
asuntorakennusuunnitelmaV johon
keskusneuvoston lisäksi •osallistuvat
Ottawan kaupunki ja Central Mort-gage
and Houslngf Corporation, Tar-koitiiksena
on rakennuttaa \44kaksir
kerroksista asuntoyksikkiÄ, joiden
kustannukset ovat noin $10,000 kuta­kin
yksikköä kohden. Hankkeen to­teuttamista
varten perustetaan erikoi-,
hen yhtiö, joka jakaa enintään vissin
määrän voittoa osakkailleen. Kau­punki
saa tonteistaan osakkeita yri^
tykseen ja 90 prosenttia tarvittavista
varoista saadaan 40-vuoden kiinnitys­tä
vastaan CMHC:lta.
Suunnitelmat edellyttävät, kolmen
makuuhuoneen asunnosta;: perittävän
vuokraa 58 dollaria kuukaudessa ja
vuokralaisilla pitää olla vähintään
2,784 vuositulot eli neljä kertaa'enem
män kuin vuotuiset vuokramaksut.
Kysymyksessä sanotaan olevan ko­keiluyrityksen
jä jos se onnistuu on
tarkoituksena aloittaa myöhemmin
uusia samanlaisia i yrityksiä asimto-pulan
Iteventämiseksi pääkaupungis­sa.
Suunnitelma edellyttää että sen
avulla voidaan myöskin todistaa käy­tännölliseksi
asuntojen rakennutta­minen
talvisaikaan, Jolloin huomat­tava
osa rakennustyöläisistä on työt­tömänä.
Kun rakennukset ovat tullaet täy­delleen
maksetuiksi 40 vuodessa, jou-;
tuvat ne Ottavan kaupungin, omai-suudeksb
ja mahdollisesti purettaviksi
koska ne ovat siihen meimessä arva­tenkin
ränsistyneet ja tulleet kaikessa
teissä vallitsevan Jännltyksen4ieiken-tämistä
kohden. , • - w
"Aselevon solmiminen' Soreassa".
— kirjoittaa 'T>ravda" — "osoÄti sel-
: västi, että nykyisessä kansainti^es-sä
tilanteessa ainoa oäEea ja mahdol­linen
keino ratkaista kiistaiorsymyk-r,
siä on asianomaisten' puolten ^välinen
neuvottelu; Neuvotteluina voidaan rat­kaista
kalkkem v^eimpia: kansam-välisiä
probleemeja, kunhan<*dtt hy­vää
tahtoa ja pyritään ottamaan^huo-mloon
osapuolten edut.
Uatena todisteena sUfä, ai» by-
Tän tahdon v^tjKosa i^fldaan
neavQttdoin päästä sopinulkseen
Ja ratkaista <ärbd(ä yielä avoinna
olcTXa kansainvälit, fmselnda, on
Genevessä tehty sopinras'/ibido-
Kiinassa käytyjen sotatoimien lo­pettamisesta
Ja raahan palantu-misestaJ?^
Korean kysymys oltaisiin Geneven
nuevottelussa voitu ratkaista 1 yhtä
menestyksellisesti. Neuvostohälitus,
samoin kuin. Kiinan Kansantasaval­lan
ja Korean Kansandemokraattisen
Tasavallan halUtukset, tekivät Gene­vessä
osaltaan kaikkensa, jotto Ko­rean
ongelmassa oltaisiin päästy me­nestykselliseen
ratkaisuun: Mutta Ge­neven
neuvottelussa ^ei tässäl kysy­myksessä
kullienkaan ^^avutettu me-
'nestyksdlisiä ' tuloksia eräiden, val­tuuskuntien
^ ja -erisikädessäsT^^
vatuuskunnan aiheuttamien esteiden
takia.
"Izvestija" kirjoittaa:
"USA:n ja eräiden muiden *sota-
-toimiin Koreassa osalUstuneiflen valr
tioiden edustajat hylkäsivät Jlman
minkäänlaisia'perustelujaa kaikki Ko­rean
Kansandemokraattisen,Tasaval-lan
ja Kiinan; Kansantasavallan; esit-
,tämät-ja7Neuvostolllton. kannattamat
oikeudenmukaiset ehdotukset.tvaikka
näiden ehdotusten toteuttaminen oli­si,
johtanut niin kansalllseenryhclisty-miseen
kuin rauhanselvittelyjen lo­pulliseen
päätökseen Koreassa Aasian
ja koko maailman rauhan -eduksi."
^ Amerikkalaisten. edostajtenVGe-
- nevessä..ottama asenne osoitti^ että
t USA' TXtUl^ käy W » t neui«B«rina
. . kansanvastaisen Syngnian,^>q;heen
komennon ulottfunisefcsi myös
Pohjois-Koreaan -ja ^saavnttaak-
: seen näiden neuvottelajen; avulla
Koreassa sen, mitä he eivät;.py5-
tyneet saavuttamaan/sotatoIniiiL;
"Izvestija" sanoo: *"iatä osoittaa
sekin, etta hypättyään kaikki ehdo­tukset.
Jotka olisivat suoneet mah-.
dollisuuden lopulUsesti splvittaa»^Ko-rean,
ongelman 'USA ^ei hyväksynyt
liioin Neuvostoliiton, Kiinan Kan­santasavallan
ja Korean Kansande­mokraattisen
v Tasavallan valtuus­kuntien
ehdotuksia, että Geneven
neuvotteluun 'osallistuneet valtiot sir
toutuisivat olemaan ryhtymättä min­käänlaisiin
toimintoihin, jotka saat­taisivat
vaarantaa rauhan säilymis­tä
Koreassa."
Sodan päätyttyä • Korean kansan
suoritettavaksi nousi valtavia tehtä­viä
maan kansallisen yhtenäisyyden
palauttamisen ja: ; kansantalouden
kunnostamisen iBilalla; Ptrfijoi^-Äo-^
reassa näitä tehtäviä toteutetaan me­nestyksellisesti.
::"Pravda" kirjoittaa:
"Nojaten Neuvostoliiton ja: kansan­demokratian
maiden apuun Korean
Kansandemokraattisen ^Tasavallan
työtätekevät' kamppailevat Korean
Työnpuolueen johdolla sankarillltestii
sodan vaurioittaman kansantalouden
kunnostamiseksi. Tehtaat kohoavat
raunioista.- rakennetaan uuia asuin­taloja
ja maataloutta saatetaan'kun­toon.
Pohjois-Korean jokaisessa'kol­kassa,
kukoistaa elämä ja luomistyö."
Etela-Koreassa näemme kerrassaan:
toisenlaisen kuvan. "WashingtonJsta
siunauksen i saavien eteläkorealaisten
viranomaista politiikka; ~- kirjoittaa
Tssviestija*' ei nilesään määrin täh­tää'
Btflä-Korean. talouden kunnos­tamiseen',
eteläkorealaisen ^ökänsan
raakaan aseman parantamiseen tai
toimeniTiteisiin; ^otka edlstjlisivät ISo?
xean kansallista ybdiistsrmlstä. Nii4en
politiikka tähtää sotavalmistäuihin
provokatoorisen 'retken; aloittamisek­si
maan pohjoisosaan."
"Pravda kirjaitiaa: .
"Samanaikaiaeslj. .kim' ISsatm
Kansandemolaaattinen ;.<Tas9val-
.; i» pyiMi. jtohdotamu
kjrsymyluen lopoUisccn raohalll-seen
seTvtttelyyn Ja maan: kansal-
: .lisen (jbtenäisg^ydm
seen.:ihermtafcatstfn-fwntlcn:til yl-
' lyttämänä Syngman Rhee snnnnit-
'a 'tdee a<^;wntiiitftym.,:llfp^S»^«f^ff.-. vielä
15—^0 'disisioonaila jr^tmistellen
notta" agressiota,"
Kukaan el voi enää epäillä, mikä
<dl amerikkalaisten edustajien 1 tar­koituksena
Genevessä;.kun he estivät-
Korean problemin »lopullisen, ratkai-r
semlsen.' "Näemme samaisen surulU-sen
' kuuluisan 'voimapolitiikan', —
kirjoittaa iBa-asnaja Zvezda". — Y h ­dysvaltojen
häpeälliseen: epäonnistu­miseen
päättyneen Korean sodan
opetukset-eivät nähtävästi ole opet-:
taneet r mitään
tikoille; He edelleenkin' pyrkivät so-.
taseikkailuihin ja haaveilevatenti-;
seen tapaan voivansa tyrlqrttää A a ­sian
kansoille tahtonsa aseiden voi^i-maila.'
• Näissä'hyök^yshenklsissä: suunnl-r
teImfesaanHUSA:onvaraimut Etelä
Koreahe erikoisen aseiman.:'Sijaiten
lähellä Kiinan Kansantasavaltaa K o ­rean
niemimaa muodostaa Yhdysval­tojen
sotalaitokselle houkuttelevan
astinlaudan. -Ja nykyisissä oloissa,
kun USA:n "liittolaiset" yhä useam­min
kieitäytyvät toimittamasta ty-
3 ^ eri laatoisfa
autoa valmistettu
täUä mantereella
Toronto, — Täällä avatussa Cana­dan
karsalJisessa näyttelyssä on myös-
Smokak amerikkalaisten sotaseik-.^km l^^jr^^^^^f^^^f^^-j^
taauim toteuttamiseen., ^7^^T.!!TtT.^i^^^^^^>^ Uhm marionettf-anneija kiinnostaa J?-*» ^ vaihtelee J89S Pariisissa MK» marumKiu. a^^uci;* «««xu» yaJaöiftetusta Ddabaye-aatpsta viio-amerikkalalsla.
kenraaleja yhä enem­män,"
' ^
Sorean tilanne, jota luovat poimin­nallaan
amerikkalaiset hyökkäyshen-kiset
piirit. janiiden syngman-rhee-laisetapuritei
voi oUa. huolestutta­matta
niitä.'jotka pyrkivät rauhan; ja
kansojen ..turvajjisuuden-takaamiseen
Aasiassa ja kaikkialla maailmassa.
"Izvestija" kirjoittaa: "Tällainen
tilanne ei> suo Korean kansalle mahr
dpUisuutta levollisesti: tehdä^ rauhan­omaista
työtään jase vaikeuttaa kan­san
: ybtecnliittymjspyrkimyksen- to­teuttamisen
mahdollisuuksia.
Korean naapurimaat eivät voi
pitää rajojaan taittuma niin
Rheen: kopla
Was]iinstonin yilyttämänä kalis­telee
aseita ja uhkaa sotatoimien
~ jaticamisella. USA:n politiikka Ko­rean
suhteen luo keinotekoisesti
jännitystä kansainvälisiin suhtei­siin,
jonlia' oleellista lieventämistä
kalkki rauhantahtoiset kansat
vaativat."
Korean ongelma vaatii ratliaisuaan.
de^i^ Ruxtonlin. Sen Jälkeen kun
tällä'mantereella ruvettiin valmista-maani-
autoja, sanotaan niitä tehdyn
kaikkiaan ZfiOO, ert majUia. Joitakin
niistä on Valmistettu ainoastaan muu­taman
kuukauden ajan.
Se voidaan ja se tulee rat-aista K o - ^ puhunut Kreikan kansan ja Kreikan
reanv kansan eduksi. Kan^laispiirit
eivät voi sietää, että tämän kysymyk­sen
ratkaisu on edelleenkin avoinna;
Ne vaativat, että asianomaiset valtiot
edelleenkin etsisivät keinoja katken­neiden
neuvottelujen yatkamiseksi.
"Ei.voidasivuuttaa laajojen kansa­laispiirien
tarmokkaita vaatimuksia
kirjoittaa "Pravda" — semminkään
nyti kun-rauhan palautuminen Indo-.
Kiinaan on selvästi ja voimakkaasti
osoittanut, että voidaan paasta sopi­mukseen
kalkkein-kärkevimmistäkin
kansainvälisistä kiistakysymyksistä:
Korean ongelman rmenestykselbnen:
Naisten kansainvälisen
dempkraattisen liiton
toiminnasta YKissa
selvittely rauhaliism keinoin edistäi­si
epäilemättä kansainvälisen jäiml-tystiton,
heikentämistä Aasiassa ja
keko, maailmassa.
Mitä^ tulee Neuvostoliittoon, niin
se on ollut ja on oleva nUden' K o ­rean
kansan demokraattisten voimien
puolella, jotka pyrkivät pikaisejsti yh-distämaäil
Korean eri o?at riippumat­tomaksi
ja demokraattiseksi valtioksi.
NeuvostoUitto <HI ollut ja jaa edel­leenkin
Hiiden maiden piiplelle. jotka
haluavat edistää f Korean rauhallista
yhdistämistä demokraattisilla perus­teilla."
ja marraskuun 14. päivänä 1951 kir­jeen,
Jossa se esitti vastalauseensa 34
espanjalaisen isänmaanystävän, van­gitsemisen
ja teloitusuhan johdosta,
useissa tUaisuuksissa on NKDL
. EI OJXVT A.%VISTUSTA
Srfis neitonen,ajeU autolla,ja
tul niin, etta' autp cji^fähtyi ] ^
alkoi metmä taiviperin, kunnes ^
mäsi toiseen autoon.
Poliisi tuU pailäUe ja osoi
jalkajarrua^ Jqfsyi: "Tietääkö
jnikä vebije tuo on?"
Hätääntynyt neitonen tuumi:
ei minulla ole siitä aavistustakaan.
Oikeudessa.mäSjrättiin valhtoäita
sesti'joko '8 päivää vankeutta tai'
dollaria sakkoa.
TUU NOLATUKSI
Amenkkaiainen kuVaill
laisellei^otitilahsa; mahtavuutta;'^'
noen mm.:
— Meillä on niin paljon maata,
tä^ kestää kahdeksan^ tuntia kiin'
autollani peltojen' toisesta
toiseen.
— Kyllä,ymmärrän, imnuUakin
ollut kerran sellainen autoräihä;
vastaus. ' " '
Naisten kansainvälinen demo-iuaattinen
liitto, jolla vuodesta
1946 lähtien on ollut neuvoa-anta­va
asema YKn taloudellisessa ja
sosiaalisessa nenvostcissa.^ erotet­tiin
YK:sta joitakin, kuukausia
sitten. Tämä päätös on herättänyt
paheksumista kaikkien, niiden
naisten keskuudessa. Jotka tietä­vät,
miten johdonmukaisesti ja
::aiantuntemulcsella NKDCr' on' puo4
: : Instsnut naisten' oifceultsia"Ja ran-lian
asiaa niin kansallisten järjes­töjen,
kautta kuin YK:ssakin.
. .v:Ka\kki9lla maailnussa:on,vaadit­t
i , että tämä päätös peruutetaan
ja että^ oikeudet osallistua Y K : n
työhön palautetaan naisten lum-sainväiisUle
suurliitoille.
Esitämme tässä otteita' siitä
merkittävästä työstä ja niistä
. aloitteista, jolta NKDL:n edusta­jat
vuodesta 1946 ovat tehneet
Y K : n elimissä, f
: 'yiK:n taloudellinen ja sosiaalinen
neuvosto Ja sen; -elimet, varsinkin
'naisten asemaa tutkh-a, komissio, i h ­misoikeuksien
komissio ja epäviral­listen
järjestöjen komitea ovat pyy­täneet
Ni£DL:ää antamaan panok­sensa
työhön, jota; ne suorittavat
y K ' : n , peruskirjan periaatteiden • ^to-
'teuttamiseksi' • käytännössä. Näiden
vaatimusten täyttämiseksi on NKDL
suorittanut tuCkimuksia ..ja valmista­nut
erilaisia mielipit,eitti 'ja ehdotuk­sia
sisältäviä iasiaktrjoja esittäen ne
YK:n>elint2n kokouksissa. NKDL on
myös: osallistunut havamnoits'ijana
Yhdistyneiden Kansakuntien yleisio-kousten
istuntoihin. ,
NKDL on useita kertoja kimnittä-?
iiyt YKn.huomion:maailman tapah­tumiin,
jotka ovat' ristirildasa ; y K : n
peruskirjassa julistettujen periaattei­den
Jcanssa ja vaatinut Y K :n perus­kirjassa
ijulistettujen.L periaatteiden
kunnioittamista.
; IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA
Yhdistyneiden Kansakuntien pe­ruskirjan
62; - artiklassa määrätään,
että taloudellinen 'ja:soiaalinen neu­vosto
"voi tehdäi ehdotuksia:;ihmis­oikeuksien;
ja kaikkien perusvapauk­sien
• kunnioittamisen turvaamiseksi
käytännössä."
• Tämän mukaisesti on
sain välinen ;; Demokraattinen Liitto
esittänyt .,YK;nehmissä vastalau­seita
espanjalaisten naisten vangit­semisen
johdosta Francon E^anjas-sa.
Maaliskuussa 1949..se lähetti asia­kirjan,
jossa se protestoi Ja tuomitsi
20,000 naisen vangitsemisen j ohdosta
haisteli oikeuksien puolesta ulkolais­ta
sekaantumista ja fasistista halli­tusta
vastaan esittäen mielipiteensä
demokraatteihin kohdistuneesta: ter­rorista
Ja teloituksista; Huhtikuussa^
1950 Ja toukokuussa 1950 .lähetettilri
Y K :Ue - vastalauseita Ja sitteimnin
marraskuun 22. paiväna ^1951 -muis­tio;;'
joka koski Makronissoksen; keski­tysleirejä
Jä siellä olevien naisten ja
laten asemaa.
• NECDL on myös Jatkuvasti.esittänyt
vastalailseensa painostuksen • johdosr
ta, jota harjoitetaan Argentiinassa;'
Colombiassa. F.^yptlssä ja Yhdysval-lo:
ssa (erikoisesti neekereltä vas-taan>.
Paraguayssa, Iranissa. Intias-^
sa ja Tunisiassa.
Tammikuun 4. päivänä 1949^ lahe-;
tettiin •taloudelliselle Ja sosiaaliselle
nsuvostoUe vaatimussamapalkkai­suudesta.;
äitiyssuojeliista -ja volkeuk-sista
avioliitossa. Maaliskuun 11.' päi­vänä-
1949 NKDL lähetti asiakirjan,
j oka koski ''naisten asemaa: Iranissa!'.
VASTALAUSEET KOREAN SOBAN
YHTEYDESSÄ
... NKDL samoinkuin sen kansalliset
järjp.stot protestoivat Amerikan
hyökkäyksen Johdosta Koreassa sekä
sen johdosta, että Yhdistyneitä Kan­sakuntia
'käytettiin tämän : interven­tion
verhoamisessa; NKDL r tuomitsi
sen hyökkäyksen: Yhdistyneiden K a i i -
sakuiitieni peruskirjaa vastaan, m i ­tä
tämä sota merkitsi;, sekä ne Jouk-kotuhoamismuodot.
fjolta Korean
kansaa'vastaan käytettiin. NKDL Jä-hetti
sahkosanojnan kesäkuun 30. päir
vana J950 jä kirjeitä elokmm 22. päi­vänä
1950 ja Joulukuun 2.' päivänä
1950 ilmaisten • mtssä suuttumuksen­sa
presidentti Trumanin julistukses­ta,
jossa viitattiin atomipommin käyt­tämiseen
Koreassa. Kesäkuun 11. päi­vänä
l9r-l lähetettiin-naisten kansain-,
vatlisentutkimuskomissionin raportti
.turvallisuusneuvoston;. Jäsenille Ja-
:YK:-n valtuutetuille Jäsenille sen
.väitteen kumoamiseksi, ,etta Haagm
sopimusta ja kanainvalisen lam -pen-aatteita
muka noudatettaisiin K o ­reassa.
Yleiskokouksen kokoontuessa Parii­sissa
, helmikuun 18. paivana 1951
Benjamin Cohen, Trygve Lien apu­lainen,
otti vastaan valtuuskuiman
jota johti MmePrancoise
Bladame Cottonin, NKDL:n presideri
t i n ^ edustajana, sekä mrs.
Peiton, joka kuului Englaniiinvjaltuu
tettuna K o r i s s a käyneeseen
tutkimuskomissioon;
•Benjamin : Cohen lähetti kirj-
Madame Cottonille mr. Padilla Mer
ven,:YK:n yleiskokouksen puheenjo"
tajan, mmissä j a "kiitti vilpittömästi
siitä mielenkiinnosta, jota
osoittaa maailman vakavimpia ky^
myksiä kohtaan - ja imoitti "toivovan
sa,: että käynnissä olevat neuvotte
Korean ja aseistariisumisproU
ratkaisemiseksi olisivat menest
lisiä; kuten maailman kansat toi­vat,
minkä toivon' te olette Hiin pa
lavasti ilmaisseet: liittonne ja slihe
kuuluvien: miljoonien naisten-mlssä."
Maalskuun 4. paivana. 1952
esiintyi ;-bakteeriaseiden käyt
vastaan todeten, että nuden'
täminen merkitsee torkeaa ihmiaii
keuksien loukkausta ^ja on
dassa Genevessä 1925 alleklrjoi
kansainvälisen sopimuksen ja Wa5li
ingtonissa; 1935 allekirjoitetun kan
sainvälisen sopimuksen maäräykä
kanssa.
vKoska NiKD(L kay sitkeästi
lua uuden maailmansodan valmistels
j a vastaan ja rauhan puolesta,
kirjeessään marraskuun 4. päl"
1951 YK:lle tuki Maailman Rauhan
neuvoston Y K : l l e ja koko maa"
kansoille' osoittamaa vetoomusta.
TOIMINTA NAISTEN ASEÄIAN
KOHOTTAMISEKSI
.Vastaukseksi naisten asemaa^tu
van komission kyselyyn, joka
naisten-vasemaa^^^-poiiittisiUa, s~
silla ja talcudelllsiila aloilla,
rvalmisti muistion, joka käsitteli
ten assmjia kansalaisoikeuksien tasa
vertalsuuden: kannalta ja joka j
tim naisten asemaa tutkivan k
sicn:Jäsenille kuudennessa ist
sa maaliskuussa 1952. Tama asiakirj
lähetettiin myös taloudellisen ja
siaalisen» neuvoston sihteeristölle.
Maaliskuim 28. ipälväna 1952
NKDL Y K :n'pääsihteerille
naisten hiton: tutkimuskomission la
portin, Joka; koski Ranskan
maajoukkojen Cap Bonissa tek"
julmuuksia. Tässä asiakirjassa t
esille tcslasloita ja syytöksiä,
todistavat, että Yhdistyneiden.
sakmitien peruskirjan ja YK:ny
kokouksen joulukmm 10. paivanä
Julkaiseman ilimisoikeuksien;. y
maailmallisen julistuksen penaa
koitettu myöntämään, etta asiat ovat yhdysvaltalaisten käsityksen diplo
silla tavalla kum työväen taholta on tiasta,, jonka hän kuvasi ke,
väitetty 20 .vuoden; ajan.
Onko nyf piru merrassa?
suhteessa vanhanaikaisiksi.
Rakennukset pysytetään laitälmu-punglUe-
ja-alueen nimeksi-annetaan
Mooretown, Trades; and Labor -Con-gress
of Canadan entisen prestd^tipi
Tom Mooren kurmiaksi. ' "
Jo ncin 20 vuoden, ajan ovat nikke-hälueenedistysimehseb
työläiset vaa­tineet,
eitä Inccn ja Falconbridgen
valtavan suuret Jcaivanto- Ja sulatto-kiinteimistöt
pitäisi saattaa kunnallis­verotuksen
kohteiksi, että kunnilla
olisi suuremmat: verolahteet ja- että
pienten kotien: omista ja t - voisivat s i ­ten
huojentaa raskasta verc-taakkaan-sa.
Palkallmen englanninkielinen sa­nomalehti
on pyrklny tv tähän ^saakka
Älikäli Canadan maanpuölustusvoimat ovat kysymyksessä w ^
ne meidän mielestämme tällä kertaa varsin riittäväl/tosiasiassa liian .
suuret, varsinkin mikäli miesvoima on kysymyksessä. Sotakoneisiin "
j*a -laitteisiin nähden on asiantila nykyään sellainen, että Canadan soti- '
lasviranomalset eivät ole kyenneet käyttämään kaikkia niitä määpL-rahoja,
joita he ovat vaatineet ja joita heille on myönnetty näihjn f
tarkoituksiin, mikä todistaa perin yksinkertaisella tavalla mekaanisten
voimien ja varusteiden olevan varsin riittävät, ellei kerrassaan koh­tuuttomat.
- • -
Lopuksi on tästä asiasta puhuttaessa vielä todettava, että Canadan,
kansan valtava enemmistö on rauhanomaista väkeä, joka ei halua
sotaa eikä myöskään niinollen kannata sitä yhdysvaltalaista sotapoU- ^
tiikkaa. jota St. Laurentin,hallitus on noudattanut vuosikausia ja jota •
varten vaaditaan nyt entistä enemmän verta ja lihaa Canadastakin.'
Tällä erää ei ole nähtävis^ eikä ajateltavissa mitään \-a^raa siitä,'
-että Canadaan hyökättäisiin millään taholta, «ikä Canadan kawa
halua osallistua mihinkään Wall Streetin sotiin'sosialismin tiellä oleyk.
maita vastaan ja näistä syistä tässä maassa ei tarvita pakollista asfr:'
velvollisuutta.
sivuuttamaan nämä asiat vaitiololla
mutta aivan ^vihne. päivinä on siinä
:suhteessa; tapahtunut: - Imomattava
muutos.:Sudbiuy Daily Star on ^ni­mittäin'
katsonut olevansa pakotettu
myöntämään, että sellainen vaatimus
on oikeutettu ja sen johdosta olemme
'päkoitetut kysymään-: Onko :nyt piVu
merrassa? '
Sudbury Daily Star kätkeytyy -kui-itenkin
sellaisen väitteen taakse, että
asiaa ^olisi tutkittava ennenkuin teh­dään
mitään muuta tässä asiassa —
ja 'arvatenkin se olisi Incolle: sitä pa­rempi
mitä pitempään asiaa tutkit­taisiin.
"Asian tutkiminen" on van­hastaan,
tunnettu keino saada epä­miellyttävät
asiat pois päiväjärjestyk-si^
stä ~ Ja mahdollisimman pitkäksi
aikaW.'MikäliTncon verottaminen on
kysymyksessä, maksaa Inco kunnallisr;:
•verojenasemestamaaktmxialle vissin
prosenttimäärän 'Canadassa 'axisai-^
tuista voitoistaan;:: Maakunnan iImoi4;
tetaan perivän siten Sudburyn-seudun'
,kalvantoyhtiöitä noin kutisi - miljoo­naa
dollaria vuodessa^— ja maksavan
nilstii^^^ v 4 ^ ^ kunnille ainoastaan
<:3ioIn' «miljoonan dollariamikä^: mer^.
kitsec sitä; etta maakuntahallitus
kuppaa tai sanoisinko, petkuttaa, nik-kehalueen
veronmaksajia kaikkiaan
noin Viiden miljoonan dollarin arvos­ta
vuosittain. Silla tavalla ne isoiset
pelaavat vähäväkisen kansan kanssa!
Se on, llevemmm saneen, suurenlaista
hiujatxsta!
Tätä asiaa on meidän mielestämme
turha «uvetä tutkimaan sillä se; on
selvä kun plakki. Asiantilan korjaa­miseenon
olemassa kaksi mahdolli­suutta.
: Ei^sinnakin: se. että maakun­tahallitus
myöntää rikoksensa, mikä
luokitellaan.meidän mielestämme yh­täällä
petokseksi ja toisaalla varkau­deksi
ja sen tehtyään luovuttaa Sud--
buryn seudim kunnille; ellei kaikkea
niin ainakin simrimman osan varasta­mistaan
vercraholsta. - Sen jälkeen
on ^toisena mahdollisuutena se,: että
maakuntahaUitus alistaa' lainlaatija-kunnalle
sellaisen muutosehdotuksen
asiaa: koskevaan lainsäädäntöön, että
Incon ja Falconbridgen lomaisuude^
'Voidaan varauksitta aUstaa icunnalli-sen
verotuksen kohteiksL.' Ellei halli­tus
halua 'sitä tehdä on asiaa painos­tettava
niin voimaiäkaasti.: että se on
pakoitettu alistamaai\. isellaisen' muu­tosehdotuksen
lainlaati jakunnalle. :;
y rräUä, asialla on vielä :kolinas. mutta
varsin yksinkertainen näkökohta. E t ­tä
Sudburyn javMCKunin veronmak­sajat
voisivat päästä vähemmillä ve­roilla,
olisi Copper Clift ja Prood
yhdistettävä /näihin kuntiin — Suur-
Sudlniryn kaupungiksL
Vi •Niin; nyt, taitaa; olla piru merrassa
kun Sudbury Daily Star on ollut pa-
Muttakai-kesta
huolimatta olisi . sen mielestä
asian ratkaiseminen Jätettävä mah-doUisunmän
kaukaiseen tulevaisuu-teen;
Ij:'.Ensiksi;olisi asiaa "tutkittava"
mahdollisimman kauan Ja ehkäpä sen
jälkeen löydettäisiin jonkinlainen koi-ranportti
.tai takaportti • tähänkin
asiaan.
e e *
/
Torontolamen Globe and MaU-lebti
kirjoitti viime viikolla St. Lawrence:n
syvän vesitien rakentamisasiassa ta-pahtiineen
maanpetoksen Johdosta
milteiraivan samaan-tapaan kum cn
tehty ^edistysmielisten työläisten' t a -
iioUa,. 'Minka johdosta on syytä ky-syä.
joqko nyt piru merrassa?, Olipa se
merrassa d;ai ei niin se todistaa kui­tenkin,
etta sillakin taholla turmus-te:
aan jo vaaraksi se amerikkalais-politUkka'initäinm,:
konservatiivien
ryhmä^on harjoittanut parlamentissa
ja .muualla.
Kaiken lisäksi tukistaa tämä lehti,
j c k» on ollut: konserva tii vien kanna t -
taja* aikatavalla konservatiivipuolueeii
miehiä jtässä ,asiassa. Ei,ole: mikään
ihme, että konservatUvIen ehdokkaat
Jäävät valitsematta: vaaleissa kun
puoluejioudattaa moista petospolitiik­kaa,
sanoo lehti.
Joku aika sitten pidettiin Geneva
Parkissa,, Csuchiching Laken rannal­la
Pnt|xio|^. Canadan-porvarillisten
intellektuaalien vuotuinen suukcpukd-kous
» jossa vaihdettiin mielipiteitä
Canadan tulevaisutfden suhteen.
Vaikka siellä yritettiin erikoisesti
varoa esittämästä mitään "jyrkkiä"
lausuntoja niin oli joiikkocn lipsahta­nut
eräs peloton,mies. joka uskaltel
sanoa mustan mustaksi jne: Sillä 1V>-
ronton yliopiston histcriallisen tiede­kunnan^
professori D.^ G . Crelghtoh
kehoitti täällä canadassa faylkiubnään
kiaan; gängsterimäisyydeksi ja
miiksi; ampumaan- milloin taha'
Han kehoitti tekemään sell
"kunnLalllsen sovinnDn mika saa"
meidät /ja kommimistimaat
rintirirman rauhaEsa."_ Professon
roitti myöskin canadalaisia sen
ran johdosta,-että heistä saattaa.^
tellektuaalisesti muodostua kuu'
Yhdysvaltani käskyläisiä kun ,
taholta vaaditaan koko läntisen -
ilman fUosofian yhtäläistämistä,
sanoi canadalaisten olleen vuod_
1946 lähtien "Yhdysvaltain
suurimman myyntiryntayksen
na" kim siltä'taholta on tyr
meille kylmää sotaa kaikm
sin tavoin.
Mr. Creighton sanoi CanadM»
netelleen järkevästi kun se on
täytynyt osallistumasta Kaa',
Aasian sopimukseen "sellaistöi
nomatoeisten skelliitUen kanssa
on Chlang Kal-shekin halUtus."
ta meidän halutuksemme on bal
tanut itsensä koska se ei av
julistanut mitkä oli siihen J
syyt. -Hän sanoi myöskm
tain hallituksen,sekaantuneen
temalan asloihm ja sanci sen
dcsta: "Vaikkapa Arbenzm
ollldn kommunlstlön kannattams;
ei ,sen olisi pitilnyt tehdä mitään-y
K : n nähden. Jonka pitäisi olla.
teellisesti puolueettoman. Hin
Yhdysvaltain hallitusta aitä
tisesta mieUalasta mikä ei saffi ^
tään sovittelua, vaan haluaa
kaikkfen^hUtten' kerettiläisten
tä "päästämiseksi, jotka eivät
alistua melilän,elämäntapaamjnft
Niin*. ' E i ole Icumxnaa että_
vana päivänä vaadittita ' ^ ' " ^
fessörin erpittamista yIicq?lstos»-.
'«m on ^varmaan merrassa kn»
ei ole vielä'tapahtunut. —