Vapaus, December 1, 1955

              Sivu 2 *!kcirsi&ina, joulukuun l p . -r^Thurs4a5% Dee. 1, 1955
mmAus T^IqiioaMrBttt. Office m4-<2M;
BdixesK Sox 69/ Suittvrjr. Ontario.
Oxmn of nnnlBb Canadlaas. S8-
es MTODd da» 8)ftU 1^^^ PMt
Uehtä tbxiet vetkif: Tuuiaj»,
Ttaaaiay» aotf Sauundaj» by Veiiaus
Pia>Jisbin? Company Ltd, et
ActvetllBlJig rateB vpon appUcaUon.
TraiuOatlon freto «f cbarge.
mAUSHJKMAT;
Ctuuäacn: 1 Tk. 7:00 «kk: S:7»
YhäfsvaMlmi 1 vk. 8M 6 kk. 4J0
Suomessa: S vk. 8A) 6 kk. 4.7S
.Kuten ^iedetäi^ Ontarion; maakunnan
lukirisissa kunnis.5a suprk
hallintojen valinta.
.{^';Xäide^^ koululautäkuntiea ja muiden or«aa-riim
valjnnastia taas rii biipmatlavassa iriii^ se kuinka Jtor-ioeha
kuhnallisveroj joudumme maksatnaan, sillä Ifuten eräässä
sananlaskussa sanotaan, "kissa voidaan nylkeä -usealla eri tavalla".
Samoin voi
kjuttit^lfset pahrelirt, joita ilnun ei nykyaikana v^^
e>i^'|'malK^ttavä./^^^^^^^
näistä veroista jaotdlMn eri yhieiskuntakenrösten maksettavaksi,
:J, yksinömaah
• t^listius- jä liikenuespiirien
'tunut' tähän asti, sellaiset kunnaHishalliraiot järj^täyät suuroraista-jRle
niahdollisintman pienet veromenot j a isysääyät ylöttönriära vero-';
•kiiorman kotienomistajain ja prkkuKikemiesten kannettavaksi.
.;• Tässä on perussyy; nuksi 'kurinaHKhallintoihin olisi kaikkialla
saataya^^^ volimkas ''pikk'uihmisten",^^^^^^^^^n
järjestyneen työväenliikkeen etlustus.
OtUnburg. — J^spubJjasainJpuOr
, ifrlsinkl. <V6i Tänään, m a r r a ?'
kuun 27 pnä, täyttää Buomen v a l t i on
päämiiM/ tesavälJan presiöentti Jv K . '
l u ^ r i i p u h e e n j Ä j a ; i : W. H a l i ^
n c i maanantaina, että presidentti C L ^ f ^ ^ f f ^ ^ tänä päivänä, y h d j -
seni«wer tulee hänen puohieenaa i ^ ^ ^ ^ ^ 1^1.''^ f * ^ '
pres-dentUetodökJ^lBi -goe h ä a t ^ met iakkaaseen valtionpäämleheen. i
tc« voivansa o t t a a tehtä.*."än vaijtaan".
Hän hem-ottell presidentin kanssa
45 minuuttia. Neuvottelun jäJkeen
.Tir. Hall sanoi, että hän ne-uvotteli
on Juuri tänä ir-uonhä tuonut m a a l ­lemme
merJcittäViä.saavutuksia. Hä.-
nen eJämäntyörisä on kasvanut Itse-;
näisyytemme aikaisen valtiojohdon —
presidentin kanssa presidentin ehr . M n e n omansakin v. 1918 räskaim-
! dck^uudesta uUdeUeen vakaansa jä i ja;kohonnut n u o r i m -
i^anoi olevanpa vakuuttunut, että p r e . W J ^ n K^jv^alalspolven silmien: edes- i•
^sidentti sucstuu siihen. : • i sä .täyteen mittaansa, vieläpä sei-s
u u r i n osa poliittisista piireistä on V. 1939 iäkkäällä poliltlkoUa
öllat sitä mieltä, että EIsenhoTn-er e i
tule olemaan presidentin ehdokkaana
ensi v j o d e n m a r r a s k u u s i , toinijltet-tavassa
presldentiii vaaleiBsa. •
. H a l l sanoi, että E i s e i A o v e r Ilmoitti
voivansa hyvin.
leen kohoamaan, vai voidaanko sitä lieventää.
Ottakaairtme esimerkiksi a]k«iäkouhiky.symys. Canada.ssa on
erittäin hyyäkoululaitos.. S^^ maatamme hyvin ja Uiöt-tänut
h3rviä tuloksia. Multa nyt tuletvlisäant>n'U55ä nia^ taluus
vaikeuksia sen eteen ja yleisesti •tunnu.stetäan, eLlii jotakiii oli.si teh­tävä
koululaitoksemme edessä olevien finanssipiilmisn:: ratkai.semiksi.
^ On nimittäin kuntia, missä jokaiscsfa :vcrodoliarisia mc-nee. koi;ne
,;. nidjännestä opetusmenojen sucritlamiseen!
.r;'^;^3i^lcisesti hyväk^ enää suo-rittaa
alati kohoavia koulumenoja, 'rämä johtuu siitä, että koulu-
Indonesian haltitiis
syyttää ulkovaltoja
"myyräntyöstä"
Jakarta. Indonesia. — Indonesia­laisen
Pia-uutistoimlston m u k a a n oh
saatu f e l v i l l e ' salaliitto, jokp: presi^
dentti Sukärnon arvelun mukaan
( p y r k : i l i a l l i t u k s e n kumbamiseen.
• ' . S a n k a r i e n päivän" puheessaan
sa.noi Sukarno,. että
o v a t epäonnistuneet
lanhyökkäy.ssuunnitelmissaän ja
koDtiavat n y t sabat a a s l i i n , r a h a n v ä a -
: ' e : : n y k "'^n, J i i t o k i i V ; s o l u t t a u t u m i s en
i ja m u i J l a - t a v p i i i k a i v a a m a a t a ' p o is
; h a i ; i t u k : ; i i n a l i a . " ., . • ••
Ja talousmlehellä oli takanaan l a h ­jakkaan
kansalaisen monipuolinen Ja
monenlaista arvostelua saanut elä­mänura.
Vuoden J939 syksystä al­kaen
Suomen kansa ön ajatellut J .
K . Paaslklyeä, vuosien 1944—45 v a i h ­teesta
alkaen pitänyt häntä valtion
johdossa, ensin pääministermä, sitten
mm
hänen siirryttyään presidentiksi
Jueen- Johtomiehiä, moninkertainen
kanaanedttstaja, maatalous- j a p a n k '
kivaliokuntlen puheenjohtaja, senaat.
tori, siis hallituksen jäsen nykyistä
V a i t i o v a r a l i u n i n i s t e r i ä , vasta&vaKa
paikalla. Vuonna 1918 hänestä cli
ehsiaunälsen kerran tullut pääminis­teri.
Vuodesta 1914 vuoteen 1334 hän
toimi alati kasvavan Kansallis-OHa-k
e - P a n k i n pääjohtajana ja samalla
muodostuvan suomalaisen suurpää-o.
man yhtsnä keskeisenä johtohenki­lönä.
Jos kukaan oU elämänsä ollut
maan vaikutusvaltaisimpien t a l o u ­dellisten
p i i r i e n luottamusmies, niin
häni -'l-^^^^^-^-
P a a s i k i v e n myöhälsemmän elä­mäntyön
proloogina on hänen j o h ­tava
neuvottelijan tehtävänsä T a r t on
rauhanneuvotteluissa v,; 1920. Vuoden
1939 neuvottelujen jälkeen sen suu-r
l n a luiimeköhtlna ovat neuvottelut
Moskovassa kievääUä j a syksyllä 1944
j a "tällöin tehty yälli^idiansoplmus,
v:cta 1943, l a i a v a l l a n presidenttinä Mauno Pekkala^ 'Tämä. hallitus laski i rauhansopUnus 1947; iystäyyys- , ja
Paaeikiveh historialliseksi tehtä- i " " d e n ulkö- ja .sisäpolitiikan perus- avunantosopimus: viluksi vuodeksi
Vaksi tuli Johdattaa myöäsuomalal- ! " ^ " " a . h a m t u k s e n lisäksi presi- —
n e n porvaristo sen ulkopblitiikan i ' ^ ^ " " ^ Paasikivi myös mieskohtaises-taäkse.
Jota: Suomen työväki oli s i U i - i ^ - ^ ^ kannattajia, u i v u t t i k a n n a t t a -
teissämme Venäjään jä nimenomaan 1 J-a, lopuksi västahakoisimmatkin.uu-sÖHialistiseen
Neuvostoliittoon aina 1 teen ulkopolitiikkaan, jonka: t u n n u k -
väatinut mutta j o t a porvaristo ^'väl- j s e n a oli rauhansopimuksen noudatta- suurista valtioteoista ei ole t a p a M u -
kolsenSubmen-^perlntönäoU vastus- r"^^'^^"'^^^ yhteistyön r ä - "»»^ «iM vailla rr^sidPn-tanUt
Jatkaen vuoden 1918 seikkailu- r^tentaminen. Uuden ulkopolitiikan
jen mukaista ulkopolitiikkaa, sala- i toteuttaminen; o l i tietenkin mahdol-h
i t t o h u a ' : N e u v o s i d i l t o n : k ^ain senvubksi,; että se vastasi
vahvimman vihollisen karissa. S p d a n ' ^""'^"^ostolh perinnäistä suhtautu-
1948 Ja ystävj-ya-; j a . avunantosopi­muksen
pitentänaihen kahdellakym­menellä
vuodella 1955 sekä P o r k k a l an
takaisin: s a a m i n e n ennen vuokrakau­den
päättjTnlstäi.Mlkää näistä
jälkeen uusi ulkopoUtilkka ' l i i k k u i "^'^^^ Ja. että Neuvostolilt-:
^' llmassa' v lse puhkesi e s i i n k a n ^ n d e - 1 ^'^^a^ askeleella suurisuuntaisesti
h u t taistelutta eikä vailla preslden
t l n : voimakasta mieskohtaista vaiku­tusta
ta,pahtumlen kulkuun. Jokai­nen
niistä on osoittautunut k a n t a ­vaksi
valtioteoksi.-
Paasikiven valtiotaito joutui eri­koisen
kovalle koetukselle kyhnän so-.
dan aikana, jolloin suurporvaristo ja
eräät sen'kanssa yehkeilevät. s o s i a l i -
, mokxaattisen liikkeen •. Valtaisana i.^^-?^^'^ molempien maiden ' välistä
. 'j esiinmarssina j a s>-vänä kuohuntana M^r-^"t>^^
,P:a-,uuMst9:iDiito ,tu]kit^;ee v t ä m ä n spsialidemokraattisen. p u p l u e e n ^ - j a ; Porvariston -ulkopoliittiiteni ereh-J demokraattiset johtajat osoittivat, i l -
maalaisliiton-riveissä; Täniäh ppHit- | l a u s u . i n o n v i i t t a a v a n , . H o l l a n t i i n j a dys ten oikomi s e en pii J.- K . Pa a s i k i v i p a l a t a s i sä- ja; u l k o p o -
Y h d y s v a l t o i h i n , : j o i d e n - h a l l i t i i i c s i en
k j i n i i s a IiuJoriCsiari on. p i k i i p u o i in
maiirä ryhtyä n e u v o t t e l l i i h i h U u d en
G u i n e a n läusics-an .tulevälsuudeita,'
'tlsen-. käymiitilari-seurauksena -syiityi t erik6iseh-sövelias.':Hän; öii-Jo-'teäa-ri'i".[ liittisesti i t senäi syytemme a lki i vuo s i -
'•kolmen suuren" yhteistyösopimus ja: vallan . a i k a n a , ' yksikaihariseh edus- kymmenien tapaisen seikkailupolitH-yhteisha:
ilitus,, jonka erusimrnäiseksi
l>äämini5teriksi tuli J . K ; Paasikivi, ja
kunnan, jota luomassa hän oli ollut,.
alkuaikoina. vanha.suomalalsten puo-k
a n tielle. • H u o l i m a t t a ' mahtavista
k o t i - ja ulkomaisista taloudellisista
joulukf 18 pnä
^aarbrsekf». Saarjih asioita
hoitava eurooppalainen komissio h y ­väksyi
maanantaina, ourra^kuui) 21
pnä iöaaria maapäivien, p e r j a n t a i na
hyväksymän vaalllaih. JLakJ.; joka
täten tulee y o i m a a n . V x ^ että
Saari.;6a pidetään uudet vaalit Joulu-k
u u n 18 päivänä.
voimista, jotka olivat tätä seikkailu­politiikkaa
tiikemassa; presidaatti o i ­valsi,
että Jo muotoutunut " P a a s i k i ­ven
Hnja'' oh Suomen kansan UlkoV
p o l i t i i k an l i n j a . Ja piti siitä kiinni:
Parhaiten valaisee pi-esidenttl P a a ­s
i k i v e n ainutlaatuista asemaa n i a a m -
nie polhttisersa eläaiiässä se tilanne,
joka ori syntynyt paraikaa käytä­vässä
presidentti vaalitaistelussa. K i i u - :
desta ehdokkaasta vain ykSl, Eino
K i l p i , edustaa sielvää r a u h a n Ja ystä­vyyden
linjaa, vaikka' kaikki ovatkin
ilmoittaneet : /sitä kannattavansa.
M u t t a jös tätä katmatusta tutkitaan
näiden ehdokkaiden eräiden pääkan-nattajleri
o m i n ; sanoih, paljastuii s a ­nojen
a l t a a i v a n m i i u t a , ; Siksi työ­väestössä
o h ^ n voimakkaana ajatu^^^
että : tasavallan presidentin paikalle
on Päasikiyen »Buraajaksi saataya
työväen mies,
Suomen tasayaliän presidenttien
joukossa on olliit voimakkaita Ja vär
r i k k a i t a - persoonallisuuksia. J;; K .
Paasikivi on. liittänyt tähän valiköir
maan omalaatuisen ' l i s ä n s ä , Halli-tuknet
tuntevat hänet lujana isäntä-
. nä, diplofnaatit nokkelana seurustell-jana,
koko kansa Paäsikivenä.;
J . K . Paasikivi ori myös saanut ai­nutlaatuista
tunnustusta j a luotta­musta
maan ulkopuolelta. K e n e n ­kään
i-uomälaisen 'valtiomiehen ar­vonanto
ei ole kasvanut maan. r a j o - /
jen uikcpubiella niin ehdottomaksi
k u i n hänen. Hän oli myös ensim­mäinen
kapitalistisen valtion pää­mies,
jolle Neuvostoliitto on myöntä-nj-
t. maan. korkeimman kunniamgr-
N u o r i , kaunis naine
bänejjä o l i rinnassa iet;
tävä 'xaulakoru. Huom
m J e s v i m i s t a tuljotta
moutunsena hän sano
— Niin, eikö mini
koneeni ole teidänki
kaunis?
— T o t t a piihuakseni,
minä ole kimhlttänyi
kään huomiota: — mi;
i h a i l e n enemmän lent
KYsyaiY
— K u u l e , rakkaani, \
iiäät k a i k « s a hlljalsuu
sutaanko ältisikin niihj
S I I N Ä K I N U
P a s t o r i tullessaan ki
tasyntynyttä: ;
— - No mutta onpas
;T7- N i i n on, sanot is
kcitus. olikin, ettei sii
ensinkään. '
tanto-, automatisointi- ja atomikaudella sen sijaan, vaaditaan joiik-i
k o m i t a s s ä s a a n e i t a kansalaisia nukä
asettaa köulifiJle niin suuria vaatimuksia; etteivät liittovakiomine
pi^rustajät v ^ mitenkään sitä oiyeltäa 80 vuotta sitten. - Selvää
ipn/että ainoastaan 1^ on riittävästi varoja nykyaikais-.
ten koulukustannusteiiimiaksam on esitetty suurta
'k|innatUSta saava vaatimus, että liittohallHuksen/pitiiisi maksaa
, ik' mtahkilitu&ten väiityksellä kiinnille;/alkcisöi>etiik3esla kaik-;
k meriöit.. > Tämä vaatimus oni setäkin äjankohtaisemiji nyt; jolloin
; TT aaiirii^h jähnitystilannie^ ö cnäii oli^ ;
minkäS^^ sotamenoilh^r^^^ F •
semme• hienojä^^^ jä pitäisi väheni T'''™^
tulisi ikäyttää nimenomaan koulumenojen;niaksamiseeiv;— kuhnaili-verotaakan
huojentamiseen.
I KiannaiHsvaalei.ssa^ m todella tärkeitä; kysymyksiä ratkaistavana
K i n i Huöttiioitsij^
j Nykyinen .arvostelu kohdistuu e n i -
.teiTJ a s U i t t r a k e n n ^ ^ ^ ^ f i ^ o h , J a ei
q l e - v a i k e a t a hpöm
^^ia': p p n h i s t u k ^ l ; rakenhtj^
'tiäspn kohottamiseen t a i ^ t ^ a h . j u u ri
t ^ i ; ^ ' a i a i i ^ . ; ^ | : -J$MK'^•:^M-^•'^m••
\ S o s i a l i s t i i i eh valtio ' o n • kS^k^^
spc$injälkeisinä Vuosina kansantalon
j a r d i a rupiaa. S i t e n o n rakerinettu.tai
kuiinostettu ^UudelJeerV y l i «,0Ö0 «hiirtä
t^billsuusläitpsta: j a yli: iOH[).ÖOO,ö6o ne.^
llömetriä kaupimklen. j a tepllisuus-
Ittskusten äsuntoplnta-aläa sekä 4,-
500,000 asuintaloa maaseudulle. Se ei
sodan aiheuttamat hävitykset j a m a an
asukasluvun, joka lisääntyy j o k a vuo­si
kolmella m i l j o o n a l l a . M u t t a huo­mionarvoista
on, että rakennust};xih
vauhti lisääntyy jatkuvasti vuosi toi­sensa
Jälkeen.; Vuorina* 1954; rakeri-nubtöiden.
laajuus yhtti vuoden 1946
tason 2.5-kertai3esti;Tänä vuOtma
rakennetaan huomattavasti enemmän
k u i n viime vuorina, , ensi vuorina
enemmän k u i n tänä vuonna. J a n i in
tulee jatkumaan.
U u s i a nykyaikaisia asuinrakennuk­sia
on kohonnut kaikissa kaupungeis­sa.
Viime vuosina nUden rakenta­misessa
on siirrytty tehdasmaiseen
menetelmään j ä i s e n kiShittämistä ko­rostetaan
edelleenkin. S e n seurauk­sena
on. syntynyt rakenniöcsla. Joista
eräitä voidaan pitää. esimerkillisinä.
Moskovassa näitä taloja voidaan n ä h ­dä
Gorkin . kaduri, K a l u z l i k a j a n tai
Mozhaiskin ^valtatien varrella, vain
m u u t a m i a mainitaksemme. .-Ne' m u o -
4,
jä sik4. on viilttäniätöntä täyttää kansalarsvelvollv osallisituä ; den perusrak
"^ynnip/olfeviin vaalikampanjoihhi^ ja käydä ääncstämässii.; ^ ; ' r„ni«o
Päp«(4tiiken?iihk^^
J/v'Vieraan m^^ Forhioräan saaren :
^ukkaite komenteleva knnan:^^ virkaheitto, C^hiang
;Kai-slhekin ''hallitus'' on uhannut eitötayK r^iturvallisuiKneuvo.slon
istunnossa •kahdekaaritofstahiäanj hyräksymisen,
raita Canada ja: noin 20 muuta maata ehdottaa,
t Jos ei. asia» olisi niin vakava, koko kysymykselle voitaisiin riau-ria,
sillä hullunkuristahan oh ajateliakaa^^ että asiallisesti ketään
i^ustaniatohjwliittirieh kuppikunta voi e.ntää kahdeksantoista hiaan.
; i l ^ ^ liittyä Y K : n jäsenyyteen OloiUliteissa, missä suiiri
Memmistö YK:n'jäsenvailol.sta k uusien jä.spntcn
- • l ^ ä k s y m i s t ä . _ . . ; , V " "v
5 Kuten on uutistiedpis^sa kerrottu, Chiang Kai-shekin: edustaja
X- F- Tsiang julisti mahtipontisesti :n iitunnos.>a: •'Minun haiili-tbkseni
vastustaa Ulkö-Mpngolian hyväksymistä VK :n jäsenyytieen
jä me tulemme siiliä käyttämään yeto-oikeutta, jos on. tarpeellista."'
:= Esittäessään tämän uhkau:ksensa .mr. 'IViang luoain^Ilisesti tar-ikoitti
sitä, että häh on valmis estämään kaikkien uusien jäsenten
llQ^äksymisen, sillä hän tietää, kuten tietää k o k o irraailma, että
<5iihadan päävaituutettu Hon. Paul Mariin ehdottaa näiden niaideii
yhteistä hyväksymistä nimenomaan sen vuoksi, cttii saataisiin sovit­teluratkaisu
tästä kiistanalaisesta kysvmvksestä. Koko 'maailma tie-
'tää, että jos esimerkiksi sosia!i;.ti.Nen. inaatlmanosan laholla esitt-ltäi-
S»in ajatus, t M i i kaikki inuiit maat.yoidaan hyväk.^vyä, muttei faslslLsla do.staVat tavallisesci rakennixsten yh-fispanjaif;—:
ja Espanjan hyväk.sviViinen cm epäilemättä e r i t U i i n k a r - distclmän, jotka puolestaan yhtyvät
v^s pala t^sinr. Xeiivixstoliilolie, n i i n Canadan yhlclsi-lidolukseri h y -
>'^ksyniismahdollisuudet olisivat silloin nollassa. Samoin tiedetään,
että jös kapitalistisen niaaiimahosaar täh()lta \Titetä;iri. ehkä:
::Mongolian;jäsenyys, niin se tarkoittaa, kaikkien jUsenanomu.st<':n h y i -
•käämistä.. .Air. ^lartinin soyittelurätkaisuajatuksecn sisältyy n i m e n^
ojnaan s<? ajatus, ttlä kummaltakin piioleri hyväksytään sekä ••tykä­tyt''
että ''vihatut'' m a a t ; ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ -
"L Chianj; Kai-shekiii antama uhkaus, eitä hänen iHlustajansa tulee
ajamaan karille Canadan .soviiteluratkaisu^hclaluksen on luonnollisesti
aiheuttanut ;suutlumukscn niyr.skyn k a i k k i a l l a maaihiiassa. .
Yleisesti puhutaan jo diplomaattipiirei.s.säkin,: että jos Chiang
, kai-shek tämän tekee, niin se, ori todennäköisesti hänen yiiineinen
pahamekonsii kansainvälisen poUUikahalalla^^^ joiiduttaa.
siruresti-sitii päivää jolloin Kiinan suuri kansa s<'ia Y K : s s a sille läil- .
Ibesti kuuluvan paikan, mitä ^Chiang Kai-shekin miehet o v a t tähän
a^ti pitäneet vastoin Kiinan kansan j ä k o k o ihmiskunnan suuren;
enemmistön tahtoa ja toivomuksia. :
Uutistiedoissa kerrotaan, että Vhd\-syä presidentti ^Eisen-hö\
ver oh jähettänyt Chiang-Kai-shekille kaksi vetoomusta, että hän
; luopubi aikeistaan ja perääntyisi paheellisista suunnitelmistaan. T o i ­vottavasti
näiden vetoomusten takana on sen \-erran pontta ja voimaa, J
että Chiang Kai-shek ottaa ne huomioonsa.: Tosiasia nimittäin on,
että Ghiang Kai-shek ei voi tehdä mitään, jos Yhdys\'altain hallitus
sanoo tosimielessä, että tuossa ori raja, sillä hänen ''hallituksensa' ei
pysy kuutta kuukautta pystj-ssa ja vallassa, jos Yhdys\-allat vie sota-
'joukkonsa pqjs Formosasta ja sen ympäristöstä. Chiang Kai-shek
tietää tämän -— ja sen tietää myös maailman yleinen mielipide. Siksi
tämän kysj-myksen yhteydessä ihmiskunnan enemmistö toivoo, että
\tiishington käyttäisi suurta vaikutusvaltaansa Chiang Kai-shekin
järlnninnjttämisen h^^v-äksi. "
s|nä on a^untoahtäudenni täydellirieri.
poistaminen Ijrhyessä. a j a s s ^ n i i n k a u - '
purigeista kiUn: inaaseiidultakin. • TÖif-
1^ ori'yire^i jii ehkä^sekra 0^^^
taan: vaikuttariut siihen,',' etitä' uusien
rakeririustferi • joukossa on: seliaislakinV
jftlca eivät vaätaä. nykyajan vaatf-^
Iduksia. Ö^^^^
s p t t ä , tuhlausta, tmihaä ::komelliia(,J
asukkalderi mukavuustarvettja. ei. äl*-;
r a ole tyydytettyr,; M u t t a , r i^
via rakennustöitä j o h t a a 'sbsialistinien
valtio, joiikä valvova silniä 'havaitsee
t^an, missä on astuttu harhaan. Ai-k-kitehtien'
J a muiden Takentajäm luo­vassa
keskustelussai arvostelussa ja
Itsearvosteiussa, selvitetään, missä
on vikaa j a missä et Siitä seuraavat
ole vielä paljon, k u n ottaa huonU(>on P^^^^^f^^^^ c « ^ „ . , ' den poistamiseksi. Ja Juuri™siitä on
t y y l i l t ä ä n •.j'ollakUi\.;.tävalia;.. lähieisUn
k . r a p u n g i n o s l i n . \Näin on syntymässä,
u u s i ^Iosko^^^. S i t ä h a l l i t s e v a t m u u t^
•.nc.t ' ' p i l v e n i i i i r t a j d t ' ' , j o i s s a o n s u u n -
. n i i l e e i v ^ O k c i - r ö ? t a . /V
. . U i i . - i i c n a s u i n k o r t t e l e i d e n k a u p u n ­g
i n o s i a ori J^yniynyt myös L e n i n g r a -
d:ä.sa.. Kiitä •ijälidään O h t a s s a , " S h -j
, : - h e ! n ; l p v ' : C ; i , 4.3J.'.Avtovbssa j a . M c s k o - i
v a n v a l t a t i e n V a r r e l l i i . T f U I a i . ~ i a u u s i a '
t n l o r y k e i r n i a s y n t y y ; t e h d a s m a i s e s t i '
l a v e a n : : n a . an k a i k i s s a , k a u p u n g e i s sa
j a c c o l l i s u u s k e - s k u k s i s s a . . P y r k i m y k -
tällä kertaa k y s y m y s / M u t t a siltä seu­raavassa.;
y'\ : ''--[^ '•
P Ä Ä T E H T Ä V Ä R A K E N N U S A L A L LA
Vuosi 1955 alkoi Neuvostoliitossa
rakennustoimintaan ja erikseen r a ­kennustaiteeseen
kohdistetulla arvos­telulla.
Se sai y a i i h t i a . siitä, .että
koinmUnistisen puolueen ensimrriäi-nen
sihteeri Hrushtshev piti raken­nusalan
työntekijäin rieuvotteluko-kouksessa
puheen, Jossa osoitettiin
eräiden johtavien ai-kkitehtleri syyl-hstyneen;
viime vuosina, varsui' epä­taloudellisen
ja epäkäytännöllisen
tyy-lisuuntauksen ylläpitämiseen r a ­kennustaiteessa.
;=
Hrushtshev asetti rakerihusalan
päätehtäväksi rakeiuiustöiden jou­duttamisen,
siirtymisen teollisuus:ne-netelmään
j a laadun parantamiseen
felpjen rakentamisessa. Erityisesti
hän vaati siirtymistä tyyppitalojen
rakentamiseen suuressa mittakaa­vassa
j a joutui siten tarvöstelemaan
arkkitehtejä, jotka unohtivat tyyppi-rakerinuäten
tarpeen j a asujien m u ­kavuudet
pyrkien •'yksilölliseen'' t y y^
l i i n , ja; - ulkonaiseen 'komeuteen..
H r u s h t s h e v . l a s k i leikkiä korkeista
• t o r n e i s t a , : j o i s t a ei ole; niitään käy­t
ä n n ö l l i s t ä hj-ötyä, m u t t a j o t k a ovat
. m o n i s s a t a p a u k s i s s a k o h o t t a n e e t : r a -
k e r i n u s k a s t a n n u k s i a puolella, ' j o pa
e n e m m ä n k i n .
A r v o s t e l u n j o h t a v a n a ajatuksena on'
s e n jälkeen ollut, e.ttä bn rakennetta-^
v a nopeammin j a halvemmm p i t ä en
-siUnällä asukkaiden- m u k a v u u t t a e l -
, kä:,ulkonais.ta loistoa. .Nyt tämä ar­vostelu
on' h u i p e n t u n u t - k o m m u n i s t i ­sen
puölUeeri^ keskuskomitean j a h e i i^
,vbstohallituksen'. 'yhteLseen' • päätö'iE-seeri;
jossä oiöitetäil' ser^ikäperäisesti'
, räkeririusälallla- 'laadittujen 'feliurinitel-^
" m i e h virheet -ja Vaaditaan' riiideri'pi­kaista:
korjausta. - . •. : - . •:
; L I I A L L I S U U T T A ; ^ K O M E I L U A , -' > • '
' . K A L L I S T A ' . ; " ; ; ^ ; , : -V^
-Päätöksessä sanotaan, että , m o ­n
i e n arkkitehtien ja suunnittelujär-
' jestöjen työnsä ,,pn;: esiintynyt l a a j a l ti
pyTkimystä,'j; r a l i e n n u ^ a i W ^ ;, iilko-v
;nai3eerf:f^komehteeh'^ j a ' liiallisia
mikä ei;yastaa puolueen j a •hallituk­sen
linjaa 'räkeriiiiiscäiteessa/ • • ;'|'•v
, M i p n e t ; arkkitehdit ovat ulkoriai-seen
komeuteen viehättyneinä klinr
nlttäneet huomionsa vain . j u l k i s i v u ­jen
koristämiseen eivätkä välitä r a ­kennusten
ja asuintalojen sisäosien
suunnittelemisesta. asukkaiden tar­peita
' va-stäavik.;i.': Lyöden" laimin
asukkaiden, ciukavuusvaatimukset n ä -;
mä arkkitehdit suunnittelevat talol-
'hin talpeettomia' torn8j'a, pylyäsrivisr.
töjä jä: portaikkoja,, j o t k a on kritil-.-
kittömästi lainattu aikaisemmilta
ajoilta. Siten muutaman vuoden a i ­k
a n a / o n tuhlattii;Vältion varoja n i in
paljon, että niillä oliii järkevästi
käyttäen v o i t u r a k e n t a a tiseltä m i l ­joonia
neliömetrejä äsuntppinta-alaa
työtätekeviä varten.
S i t e n Moskovassa on. rakennettu
G o r k i n kadun • varrelle (arkkitehti
Z h u k o v i n johdolla) Mozhalskin v a l t a ­t
i en varrelle (arkkitehti • T s h e t s h u l l -
riiri johdolla) j a monissa muissa p a i ­koissa
arkaistista tyyliä mukailevia
tieteellisine tut;kimuslaltoksirieen. Se
ei antanut ajoissa kriitillistä arviota
taloja, joissa on pj'lväitä, p o r t a i k k o -Vf o r m a l i s m i n . i l m a u k s i s t a j a muista
ja, kummallisia ikkunankehyksiä ja
muita paljon maksavia koristuksia,
mutta asurinot ovat epäriiukaviä ja
pihat ahtaat. Erlkpiseri suuriin i i i a lr
l i s u u k s i in o n tässä, suhteessa mermyt
arkkitehti R y b i t r k i , joka on r a k e n t a ­nut
taion Tshkalbviii kadun -varrelle
n i i n , että sen Jokairien neliömetri
maksaa 3,400 inaplaa,' n o i n kaksi—kol-
; ine kertaa enemmän kuiri järkiperäi­sesti
räkteririetuissä t a l o i s s a . ' • .; '
Tällaisiä ' esimei-kkejä tärpeetto-
,masta j a 'kallista .koriieilUsta,-J johon'
.liittyy tavallisesti asukkaiden riiuka-
, vuus vaa timustent l a i n U i l l y^
lauselmassa . esitetään/useita." Tä!mä.
ulkonaiseen;- k p r ^ u u n - pyrkivä tyyli-:
suuntaus b n ' saanut jalansijaa; •^psf.
kovassa,'^' Leningradissa,' - . T b u i s i s ^ ,'
Harkovissa ja monissa .mulssa;\käu-puni:
eissa.;: Vororieshissa on raken-t
e l l ^ / v i l s i k e n - o k s i n e r i talbr johori on
suunniteltu 70 riietriä :koi'kei torni.
Bakussa ori arkkitehti Uselnov r y h ­tynyt
jäljitteiemään idäh keskiaikais­t
a .. rakennustaidetta.' Sotsliissä ja
muualla" etelässä; rakennetaan p a r a n ­toloita,
jotka ovat ulkonäöltään p a -
iatsejä, riiutta erittähi epäkäytännöl­lisiä
parantoloiksi. Arkkitehti D u s h -
k i n on rakerinuttänut useita asema-taloja,
jotka ovat kaksi tai kolme k e r ­taa
kalliimriiat kuiri, normaalisestl r a ­kennetut
asematalot. G r a n i i t t i a , m a r ­moria,
tammea ; j a m u l t a k a l l i i t a r a ­kennusaineita
käytetään monissa ta­pauksissa
vain koristeellisen vaiku­telman
äikaansa»miseen.
- '•srksilöllisen:' tyyilri etsimirien on
johtanut siihen, että tyyijpltalojen
rakeritamlnen joukkomittaista käyt­töä
varten o n lyöty l a i m i n ; Niistä t e h ­tyjä
suunnitelmia e i ole täytetty.
Päätöslauselmassa tälidennetään,
että suuri syyllinen komeilevan tyy-;
rakennustaiteessa esiintyvistä puut­teista.
Tämän akateimian monissa
töissä näkyy estetisoiva käsitys r a -
kenriiistaiteestä. Se liioitteli, j a väärls-t
e l i klassillisen periiuiön : ritierkitystä,
totutiti. suhtautumaan siihen kritii­kittömästi.
Myös Moskovan raken­nustaiteen
. i n s t i t u u t i s s a , ja. monissa
muissa oppilaitoksissa o n - h u o r i a a r k ­kitehtejä
psäsvatettu /.yksipuolisesti
ratkaisemaan vain rakennustoimin­h
a n esteevtisiäi eikä käytännöllisiä
asu'skaideri mukayUutta; silmälläpijär:.
vlä t e h i ^ ä ^ ^ , . , ; / v ^ , | : / ; , / • ; . / V , , , , / - / *•
S U U N T A U S K Ä Y T Ä N N Ö L L I S E EN
J A - H A L P A A N . . ; / /; >-'''-
Tehtäväpuplella/rakenriusaian ark­kitehteja
. j a / .irisinöörej
kimnittämään päähuomio talbudelli-suuteen,
asukkaiden raukavuusyaati-mukäiin.
asuntojeh, koulujen, säiraa;-
loideri ja^/muiden rakennusten v i i h ­tyisyyteen
siekä pulstcpihojen j ä r j e s ­tämiseen
rakennusten yhteyteeri.
Välttääkseen liiallisuuksia ja : käsi-!
työmenetelmiä arkkitehtien jä insi­nöörien
.on .tuettava, u u t t a j a edis­tyksellistä
rakennustaiteessa. R a k e n ­tamisessa
o h päästävä taloudelUslm-pUn
tyyppliuonnoksim, j o t k a ori l a a ­d
i t tu käyttäniällä hyvä.ksi sekä koti­maisia
että ulkolaisia parhahnpia
saavutuksia/ j a soveltamalla raken­nustyössä
. tshdasmenetehnää.
Neuvostoliiton rakennustaiteen
ominaisuuksia ovat päätöslauselman
mukaari yksinkertaisuus, muotojen
tiukkuus ja ratkaisujen taloudelli­suus.
Ra'iJeh:iusteri viihtyisyyteen ei
ole pyrittävä keinotekoisin, paljon
mä'Ksa.vm kbristeln, vaan yhdistäriiäl-lä
rakermustäiteen muodot elimeiii-sestl
rakennusten tarkoitukseien. O h
pyrittävä ; muotojen sopusuhtaisuu­teen;
käytettävä oikein rakennusai-
Reykjävik. - i - Äske
kapina- /-: grimsbyläisell
Heklatia, läheUä: Islann
k a p t e e n i pyysi aptia. ja
tönsä . toLmitti Englan
. edeilfeen Islannin . v i r an
ka: lähettivät paikalle sc
kalastusla';.va.an nousti
niielkein koko miehistöt
vasti hu.malassa. He o
neet laivan väkijuoma v
kapteeni pini lukittuna^
neet sen viimeiseen tip
Olivat Ipukkäantuheet a
peluissa, jo.ta syntyi ju
teydessä. •.//
• Islannin meriupseerit
telien järjestyksen pai
kun- miehistö oli seivb
völ lähteä paluumatkan
llsuuntäukSen leviämiseen on ollut
entinen rakennustaiteeh akatemia neitz j a pyTlttä.vä hyvään työhön
k i n . L e n i n i n arisiomerkj
J a omasta maasta ^ i
sikivi on saanut vuosi/
selvetnmin j a ehdbttpma
— häneen el kohdistu
l u j e n . t u l y a , vaan. kiint;
pöä, ja- kiitollisuutta, jot
valtlonpäämies. saa pj
joukosta satonaan korja
Löytö antiikin aj
< i T a l c n p b j a t ovat C3an«
;Paierm'3st% kaakkoon, lp
Jäännöksiä / S i s U i a r i / ki
asutuksesta. Löydöt tur
peräjisin 400 luvulta e/Kr
/täyät rahoja, patsaiden
,ten pylväiden kappaleiti
hautakiviä..; Eräässä hai
kre-lkkalalnen kirjoitus:
lainen, sariö: Jäähyväiset
/ ; Tällä ; p o h j a l l a on a
elinten : tehtäväksi an:
uudet tyyppitalojen liio
vuoden syyskuun ensimi
vään mennessä. Sen yh
jestetääri arkkitehtien k
p a i l u parhaimmista ty
sista. K i l p a i l u i s s a jaetaa:
k l n t b a , ' j o i s t a enslmmäi
30,000—50,000 ruplaa, to
30,000 ruplaa / j a kolma
000 rupiaa. Rohkaisupi
ruplaa.
Lopuksi päätöslauseln
t a a n j u l k i vakaumus, et
monien muiden lueteltuj
leiden ävuUärakennusal
vat puutteet ybioaan pbi;
aJ assa. Se edistää ', h
kansan eliritaspn koho
Neuyostoiiltoh talouden
sanotaan päätöksessä lo;
ff ei ole lupa kurkistaa"
. Sannilla : kertaa Chiang* Kai-shekin nyt esittämä: uhkaus: on
varoiiii.s myös Canadalle. .Se;o&.>htaa, mihin, saattaa johtaa .se, kun
Chiang Kai-shekin ryhmää pidetään Y K : h jäsenyydessä ja* Kiinan
."^iiurelta kansalta klelletiian sille/laillisesti kuuluvat oikeudet siinä
kansairivälisesisä järjestössä. Chiang Kai-shekm esittämä uhkaus Ca-nadan
hyvää tarkoittavan ehdotiiksen romuuttamiseksi palauttaamie-liimnie
sen valitettavan tosiasian., että Canadan edustajat o'vat tähän
asti kahnaltaneet niitä voimia^ jotka ovat keihotekoisesti ylläpitäneet
Chiang Kai-shekin ••suuruutta" ja kieltäheet Kiinajikarisalta sille
kuulurat laniiset oikeudet. On jo todella tuUxrt aika, jolloin Canadan .
tulisi tunnustaa se tosiasia, että 6Ö0-mtIjoonainen Kiinan känsä ori
olemassa, ja jettä siellä on haUitus, joka edustaa •sitä suurta kansaa.
Toisin sanoen, ori tunnustettava Khnan Kansantasa\-anan hallhus ja
ryhdyttävä kannattamaan shä, että Kiina saa lailliset oikeutensa
Y K : n jäsenyydessä. ':.'.•••'/';••
Jos emme tätä tee, inw \x)imme uudelleen ja uudelleen joutua
tilanteeseen missä FormQsan saarta ;-^fiallhse\'a" paperitiikeri voi
uhata Canadan h}-\'iä sovntteluehdotuksra, kuten nyt ön tapahtunut.
Kotipuolessa; siellä arriaaassa Suo­men
maassa, tavattiin ennen van-l
i a a n sanoa, ] e t tä "kuolleitten ei ole
l u p a kurkistaa", tai jotenkin siihen
suuntaan.
M u t t a kaikesta huolimatta eräät
poliittisesti kuolleet' mUumlot nosta?
.yat tämän tästä/luihuisia haamojaan
kumpujen yöstä, ikäänkum isiemme
maan varil&t j a viisaat sänaiilaskut
c lisivat pelkkää . tuulenpieksentää.
Ottakaamme esimerkiksi ne saksa­laiset
su'aret sotarikolliset, j o t k a ovat
tappaneet työkseen viattorhia i h m i ­siä,
saaneet, siitä aikanaan ajisaitse-mansa
vankiiatubmlot, m u t t a v a n k i ­lasta
päästyään esiintyvät suurina
' s a n k a r e i n a " selittäen, että turvat­tomien
naisten Ja lasten sekä: aseet­t
o m i e n sotavaiikien kiduttaminen Ja'
tappaminen • o l i k i n 'isänmaallisuu­d
e n " korkein ilmaisumuoto!
Luonnollisesti tällainen uusnatsl-lalsuus
herättää suuttumusta m u u a l ­l
a k i n kuin työläisten keskuudessa,
vaikka t3^;öläiset ovatkin fasistisen
d i k t a t u u r i n päättäväriiplä vihollisia
Ja vastustajia. ; • : „ ; / . . /
Otttikaamme esimerkiksi O s l o s t a ,
Norjasta, marraskuun 24. pnä lähe­tetty
( S T T ) uutlstleto, missä kerro­taan
mm. seuraavaa:
" N o r j a l a i s e t , jotka ovat olleet v a n ­keina
Sachsenhausenln keskitysleiril­lä
Saksassa, ovat; V e r d e n G a n g - l e h -
dessä; Umalsseet harmistuneisuutensa
sen johdosta, että leirin johtajista,
jotka n y t ovat saapurieet sotavankeu­desta
Venäjältä Saksaan, saavat
mkkua vapaina paluunsa jälkeen'.
"Keskitysleireissä olleet norjalaiset
ovat malniimeet; erikoisesti erään
di Russell »bn kUnnittänyt yleisen
riiielipltieen huomion näihin samoihin
kysymyksiin Lontoossa, Englarmissa.
Häh on ilmaissut käsityksenään,
että sotarikollisten vapauttaminen
yleensä ennen määräaikaa on vakava
v4rhe varsinkin sen vuoksi k u n Län­si-
Saksassa on sotarikblliset saaneet
"sankarien',' vastaanoton.
K u n Bahemian jo M o r a v i a n "suo­j
e l i j a " von N e u r a t h vapautettUn v a n -
kilasta^ n i i n Länsi-Saksan president­ti
Heuss tervehti häntä Ilmaisemalla
tyytyvälsjTtensä siltä, että juutalaisT
ten tappamisesta ja orjakämpilie
ajamisesta syytetyii: v o n ' Neurathih
" m a r t y y r i a i k a " pn: n y t päättynjrt!
heistä, Gt i s t a v S o r g en, j o t a / k u t s u t ­V
i ime a i k o i n a o l emme nähne e t ja
t i i n " R a u t a - G u s t a v i k s i " . . T ä m ä mies j lukeneet uutistietoja siltä, että H i t ­o
n saanut 6,000 Saksan markkaa k o - 1 l e r i n a n n e l j ä n johtava upseereita on
tUnpalautiisralioJa j a /hän saa to­dennäköisesti
vielä suurehkon eläk­keen.
T ä t ä " R a u t a - G ' u s t a v l a " j a eräs­tä
toista miestä ' P i s t o o l i - S c h u b e r t i a"
pidetään kalkkein pahimpina / riatsl-pyövelelnä!
- -
Suurkäräjäin Jäsen Sverre Löherg
sanoi, että edellytyksenä Saksalaisten
Vankien vapauttamiseksi oli se, että
entiset natsit asetettaisiin . s a k s a l a i ­sen
tuomioistuimen eteen vastaamaan
teoistaan vapautumisensa .jälkeen.
K o s k a Bormln iiallltus el ole toimi­nut
näin, täytyj- saada liikkeelle v o i ­makas
mielipide, että heidät {saa­daan
vastaamaan teoistaan." :
Eräs kansainvälisesti tunnettu d i p ­lomaatti
Jä k i r j a i l i j a , kuuluisan " H a ­k
a r i s t i n alla^'-klrjan klfjpittaja, Ipr-riimitetty
Länsi-Saksan uuden a r m e i ­jan
johtajiksi. ;
^ ä m ä sellaisenaan on tietenkin
aiheuttanut: vatsanpurua vähän n i i s ­s
ä k i n / p i i r e i s s ä / jotka kannattavat
Saksan militarismin henkiinherättä­mistä,
mutta oivaltavat, että sanädä-laisten
o n vaikea hyväksyä Hitlerin
kenraaleja ' l i i t t o l a i s i k s e e n "/
Tällaisessa "omantunnpntuskassä"
blevä'^t suuret pälvälehdet ovat selit­täneet
meille toimituskirjoituksissaan
tätä asiaa Jotenkin tänän tapaan:
Huonoahan se on, että entiset n a t -
slkenraallt nou«evat Länsi-Saksan
armeijan johtcpalkoille, icuten kom-m
u n l i t i t ja muut ratihanpuolustajat
ovat ennustaneet. M u t t a mitä me s i l ­le
vohnme? Länsi-Saksa tarvitsee
"ammattisotilaiden" pai
i l m a n heitä ei tulia toin:
mattisotilaat olivat kai
palveluksessa. E l liioin 'J
ammattisotilaita siitä, el
natsipuolueen jäseninä,
s i t ä / e i heillä ollut ylene
dollisuuksia armeijassa.
Näiri sinisilmäisesti: i
e s i m e r k i k s i , Torbntossa
Glbbei a n d M a l i . Joka jpi
"yriimärtävälsyydessään"
määri, että natseja Hi111
Iit loppujen lopuksi oli vai
sen kunaiarihimonsa^ ja
kannustamina mutta
heidät ruotoineen päivir
kraattisinä Uirtolaisina",
vat kuitenkin ' ammattis
Iiordi Russell korosti e:
tä demokraattisen järjest
teissä o h armeija valtion
sa: Ja komennettavana, m
s a oli asia päinvastoin,
kenraalit eivät olleet ''avi
mattimlehiä", vaan pääp
J a ' nyt näistä sbtarikol
tään tehdä j o n k i n l a i s i a"
/ M u t t a mc uskomme -sit
" k u o l l e i t t en ei ole lupa
sUlä avuttomien laiteri
sekä aseettomien sptävan
Ilittlsten vastustajien mu
kiduttajista el 'saa tel
muuta , k u i n Ihmlshylki
. ovat menettäneet kaik«
syytensä ja tulleet itse <
vaistojensa kaltaisiksi p
. . . — ' Ka
-gr;^H'i^'-'»^';.»'vj'?-V.<^^^^