Vapaus, November 7, 1964

              Sivii 2 Lauantaina, marrask. 7 p. — SaturdayvNov. 7, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
i V A P A U S OF FJNNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917,
Edltor: W. Eklund Manager: E. SukalV
• Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
PtibUahed thrice veekly: Tuesdavs. Thursdays and Saturdays by Vapau*
PubllaJring Co. Ltd., 100-102 Elm St. Wefit. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
• "Advertlslng rates upon appllcation, translatlons free of charge.
Authorbsed äs second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash.jft
^ C A N Ä Ö I A N L A N G U A G E P R E S S
TILAUSHINNAT
Canadassa: J vk. $9:oo, 8 kk. $476
3 kk. 2.75
USÄ:ssa 1 vk. $10.1)0 6 fck. «6.26
Suome.ssa: 1 vk. 10.'50'6 kk. 5.76
Amerikan kansa on puhunut
Maailman yleinen mielipide pää.sti helpoituksen huo­kauksen
tiistai-iltana siitä, kun "mielipuolisuuden rajamailla-liikkuvaa
äärioikeistoa edustava senaattori Barry Goldwater
tuli Yhdysvaltain presidenttivaaleissa armottomasti lyödyksi.
Amerikan kansa on puhunut — ja puhunut hyvin!
Sen valittavana oli ainoastaan suurpääoman eri ryhmien
suosiossa olevat miehei,. jotka ovat itsekin talousasemansa pe­rusteella
yhtä kaukana tavallisista työläisistä, työttömistä ja
omaa maataan viljelevistä farmareista kuin on yö päivästä.
Mutta siitä huolimatta valitsijain edessä oli selvä vaihtoehto
—^ joko jatkaa edesmenneen presidentti Kennedyn aloittamaa.
ja presidentti Johnsonin horjuen jatkamaa ohjelmaa kan­sainvälisen
jännityksen lieventämiseksi, tai lähteä senaattori
Goldwaterin johdolla sotaisen seikkailupolitiikan^ tielle ulko­politiikassa
ja" amerikkalaisten taloudellisen ja sosiaalisen
aseman huonontamisen tielle sisäpolitiikassa. Amerikkalais­ten
edessä oli siis mahdollisuus joko antaa kannatuksen "pie­nemmän
pahan" teorian puittei.s.sa nykyisin seuratulle tosin
horjuvalle ja heikolle suunnalle rauhanasian hyväksi, tai läh­teä
arvaamattomia vaaroja aiheuttavan seikkailupolitiikan
tielle Goldwaterin johdolla.
• Amerikkalaiset hylkäsivät murskaavalla' äänten enem­mistöllä
suoritetuissa presidenttivaaleissa Goldwaterin edus­taman
seikkailupolitiikan, mihin liittyi niin suunnattoman
suuria vaaroja, ei vain Yhdysvaltain, vaan myös Ganadan ja
kaikkien muidenkin maiden kansoille. Tässä mielessä ame­rikkalaiset
äänestivät tiistaina mieluimmin Goldwateria vas­taan
kuin presidentti Johnsonin puolesta ja niin tehdessään
äänestivät meidän käsityskantamme mukaan vaikeissa olo­suhteissa
omien kansallisetujensa ja siten myös koko ihmis­kunnan.
etujen puolesta.
•,fJiin perusteellinen oli presitlentti Johnsonin nyt saavut­tama
vaalivoitto, ettei sellaista ole Yhdysvalloissa koettu
sitten suurta kansan kunnioitusta Vieläkin nauttivan; ede.s-mehneen
Franklin D. Rooseveltin päivien v. 1936, jolloin de-mökraattipuolue
voitti valitsijamie.se-hdokasvaalit. kaiki.ssa
ni.u^ssa osavaltioissa paitsi Mainessa ja Vermontissa. Nyt voit­ti
demokraattipuolue presidentti Johnsonin ehdokkuuden
puolesta valitsijamiespaikat 44:ssä. osavaltiossa, jättäei Gold
waterin kannattajiksi vain sellai.set osavaltiot kuin Mississip­pi,
Louisiana, Alabama, Georgia ja South Carolina, jotka
ov^t merkittävästi kyllä, aiheuttaneet muillakin toimenpi­teillään—
erikoisesti raaoilla neekeri vastaisilla toimenpiteil-,
lään -—mustan silmän Yhdysvaltain maineelle. Kaiken kaik­kiaan
demokraattipuolue voitti näissä valitsijamiesvaaleissa
(Yhdysvalloissa ei valita presidenttiä välittömästi kansan ää­nillä,
vaan valitsijamiehet, jotka teoreettisesti katsoen joskin
vain muodollisesti, suorittavat myöhemmin presidentin viral­lisen
vaalin) 486 valit.sijamiestä jättäen Goldwateria kannat­tamaan
sitoutuneita edustajia ainoastaan 47.
Samanlainen suuntaus Goldvvaterin edustamaa äärioi­keistoa
vastaan toteutui samassa yhteydessä suoritetuissa
kongressimiesvaaleissakin, missä valitsijat käänsivät päättä­västi
peukalonsa maata kohti Goldwaterin ja hänen puolu­eensa
kohdalta ja rauhanomaisempaa suuntausta edustavan
dempkraattipuolueen puolesta.
MITÄ ON NYT ODOTETTAVISSA?
On luonnollisesti vielä liian aikaista arvioiden tekoon
siitä mihin presidentti Johnsonin valinta Yhdysvaltain po­liittisen
kehityksen johtaa. Me olemme puolestamme kuiten­kin
taipuvaisia uskomaan, että liian pintapuolisia ovat ne,
jotka sanovat kyynillisesti, että loppujen lopuksi ei ole mi­tään
eroa sillä, tuliko presidentiksi Johnson tai Goldvvater,
sillä vanhojen puolueiden "vaalilupauksilla ei ole (muka)
mitään merkitystä".
Meidän käsityksemme on, että Johnson edustaa tällä ker­taa
Yhdysvaltain poliittisessa elämässä hallitsevan luokan
edistyneimpää osaa, joka edesmenneen Franklin D. Roosevel­tin
lailla etsii ulospääsytietä kapitalismin yleisestä kriisistä.
Ja se seikka, kun demokraattipuolue joutui näissä vaaleissa
turvautumaan Yhdysvaltain kansan edistyksellisimmän osan,
mukaanlukien ammattiyhdistysliikkeen tukeen, voi lähitule­vien
kuukausien aikana vaikuttaa myönteise.sti Yhdysvaltain
poliittiseen kehitykseen.
Muistaa nimittäin tulee, että äärioikeisto tulee jatkamaan
edelleen seikkailupolitiikkaansa. Paras todistus tästä saatiin
senaattori Goldvvaterin presidentti Johnsonille lähettämästä
"onnittelusähkeestä", missä hän sanoi: " . . . Paljon on tehtävää
Vietnamissa ja Kuuba.ssa, sekä lain ja järjestyksen ynnä tuo-
=tantovoimien ylläpitämiseksi tässä maassa".
'Kun tähän, lisätään vielä Goldvvaterin "onnittelusähkeen"
kommunismi vastainen henki eli julistus, että "kommunismi
on No. 1" vihollinen, niin silloin nähdään ilman muuta, että -
vaikka Yhdysvaltain äärioikeisto sai tiistaina valitsijoilta pe­rusteellisen
selkäsaunan, sillä ei ole kuitenkaaTi pienintäkään
aikomusta luopua taistelustaan mielipuolisuuden rajamailla
liikkuvan seikkailuohjeimanjia toteuttamiseksi kotona ja. ul­komailla.
. Käytännön kannalta katsoen yllälainattu osa Goldvvate­rin
**onnittelusähkee.stä" tarkoittaa sitä, että äärioikeiston
kontrolliin joutunut republikaanipuolue tulee vaatimaan so­tatoimien
laajentamista Etelä-Vietnamissa ja Kuubavastaisen
seikkailun tehostamista ulkopoliittisesti. Ja puhuessaan "lain
ja järjestyksen .sekä tuotantoelämän ylläpidosta" Goldvvater
halusi sanoa, että äärioikeisto tulee vaalimaan neekerien ja
muiden vähemmistöryhmien edelleen sortamista sekä sosiaa­lisen
huollon (.sairausvakuutuslain laatiminen, eläkkeiden pa­rantaminen
jne.) parantamisesta pidättymistä. Julistaessaan
että "kommunismi on No. 1" vihollinen Goldvvater sanoo
asiallisesti, että äärioikeisto tulee seurauksista välittämättä
vaatimaan entistä kovanaamaisempaa ohjelmaa ennenkaik-
SYNTYMÄ- W
PÄIVIÄ
John ontla, Wahnapitae, Ontario,
Pioneer Manor) täyttää tiistaina,
marraskuun 10 pnä 82 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain. ^ ;•,
Laadun kohottainineh
lähitavoite ILn tlläudessa
Moskova; — Tuotteiden laadun
nopeata <kohottaniista ja tieteelli-
' selle pohjalle rakentuvaa suahnit-telua
sekä eriloJitten Täestönpal'
velumuotojen nykyaikaistamista
vaati Pravda sunnuittaiscssa
laajassa toimitusartikkelissaan,
jo.ssa varsin kriitiilisesti käsitel­lään
talouden kysymyksiä. Lisäk-
NEUVOSTOLIITON ASIOI.STA
So.sialistlsten Neuvo.stoln.<i;ivaltojen
liitosta^ niin kauan kun se on olluL
olemasj-a on kirjoiletlu paljon maa­ilman
laajulse.ssa sanomalelidlstö.s.sä.
Kapitalistisissa mai.sf.a ne. kirjoituk­set
ovat olleet parjaavia/silloin kun
i-oslalis<jJmaiden lelidet ovat sila ylin-iäneet>
Kummallakin, on ollut omat syynsä
niin tehdä, mutta näissä kirjoiUjk-.is-,
.sa usein ilm-nee, sanoisinko, oman
minänsä kehuminen. Katsocssamnie
näitä tosiasioita todellLsuuden mu­kaan.
Venäjällä tapahtunut työläbi-ten
vallankumous avasi uuden aika-
Kauden maailman hl.stonaan. Me
huomaamme nyt jo, että .se ei tapali-tunul
ainoastaan .Venäjällä vaan .se
y.Myl koko maailman laajuiseen
ihmiskuntaan.
Sosialismia, joka siihen asti lun-netclin
vaan teoriana, ryhdyttiin käy-
.ännössä kokeilemaan ja .se joutui
paljon suurempiin vastuksiin kuin
miia osattiin etukäteen odottaa. Vas­tuksia
el tullut ainoastaan ulkomail­ta
vaan myö.skin oman kan.san ke.s-kuudesta.
Tuhatvuotiset tavat ovat
jarruttaneet sen elvenpäm menoa.
Siis ei ole ihme jos on jouduttu kok.e.
maan monta virhettä menettelytu-voissa.
Kan.sa oli lukutaidoton ja
teknillisesti alhauella ta.solla. Tehda.s
laltckset olivat vanhanaikaisia ja
.suurimmalta osalla ulkomaalaisten
om.slukbvssa.
Ensimmäisessä maallman.soda.ssa .v
menetti noin 12 mii^oonaa parhaa.s.sa
läs.sä ollutta miestä. Vallankumouk­sen
aikana hävitettiin .sen rautatiet
melkein alusta loppuun asti. Sitä seu-ra.
sl ulkomaalainen kaupasaarto, jolla
.se yritettiin näännyttää. Mitään ul­komaista
luottoa sille ei annettu, jo-f.;
n se joutui kiristämään oman kaii-
.saiisa "suolivyötu" .saadakseen ne
varat millä uutta on luotu..
Li.säksi on ollut olema.s.sajatkuv.i
.sodan, uhka, jonka vuok.si Neuvosto­liitto
on joutunut käyttämään .suuna,
määriä: aineellisia varoja Ja miesvoi­maansa.
Sitten tuli toinen maailman-sola,
jos.sa maan kansasia tuhoutui
suun .määrä ja teoUisuslaitoksisla
hävitettiin niy6.skln suurin osa.
Mutta nyt kun tarkastelemme tä­män
kansan .saavutuksia me huo­maamme,
että sen kv*hity.s on ollut
sittenkin nopeampaa kuin minkään
kapitalistisen maan; Työttömyys on
siellä kokonaan loppunut. Lukutaito
on satapro.semtmen. Lääkäri- ja sai-rashuoltoa.
setettiln voimaan heti val­lankumouksen
jälkeen. Maan kana­vat
ylittävät kalkkien muiden mai­den
.saavutuksvt. Sähkö- ja tehdä.---
laitokset kuuluvat maailman parhai­siin.
Lentoliikenne on en.simn)äi.sella
tilalla ja lalva.sto kulkee kalkilla
maailman merillä. Kalkki tämä on
saatu aikaan sen oman kansan kus­tannuksilla,
joten on hyvin ymmär­rettävää,
että siellä vielä, on yleinen
'jlintai.0 alhaisempi kuin on e.slmer-klksl
Amerlkas.sa. Mutta el slellu
enää kenenkään tarvlt.se nälkään
kuolla eikä kerjätä, joka tapa oli ylei­nen
keisarin valla.ssaolo aikana.
kea sosialistisia maita, mutta
samalla myös linjoittumatto-m'ia
maita kohtaan.
M i k ä.l i demokraattipuolue
haluaa näissä kysymyksissä
tanssia äärioikeiston pillin mu­kaan,
se joutuu lähitulevaisuu­dessa,
kuten nyt suoritetuissa
vaaleissakin, t u r v a u tumaan
Yhdysvaltain kansan edisty­neemmän
osan, mukaanlukien
a m ma t tiyhdistysliikkeen tu­keen
ja kannatukseen, mitä se
ei voi luonnollisestikaan saada
silloin, jos demokraattipiiolue
ryhtyy toteuttamaan G.oldvi'a-terin
oikeistolaista ohjelmaa
ilman Goldvvateria.
Tässä miele.ssä siis huo­mioonottaen
sen. tosiasian, että
vaikka "ihmi-set tekevät oman
historiansa", ht' eivät voi kui­tenkaan
sitä tehdä yhteiskun­nallisen
kehityksen lakeja un-maten
ja rikkoen, saattaa olla
mahdollista, että presidentti
John.sonin valinta voi johtaa
erinäisiin myönteisiin ratkai­suihin.
Jokatapauksessa on syytä u.s-koa,
että presidentti Johnsonin
valinta jätti ovet auki myön­teiselle
kehitykselle mikäli Yh­dysvaltain
kansan yleinen mie­lipide
tulee sitä riittävän voi­makkaasti
vaatimaan.
Neuvostoliitossa koulutetaan tiede­miehiä
eivdminän kuin missään
muussa maas.'.a ja siellä on lääkärei­täkin
enemmän kuin rikkaa.ssa Ame-iika.
s.sa; Yk.silökäyttöisiä henkilöauto­ja
siellä on viihempi, mutta eivät ne
henkilöautot yleisesti ruokaa llsäii
Amerikankaan kansalle. Yhdjltä puo­lella
ne tuovat multa toisella jnio-leltft
ne vievät. Auto on hyvä kulku­väline,
multa .se vie myö.skin lyöläi-
.sen pöydällä paljon ruokaa. Neuvos-ioliUoj.
sa 011 uuden järje.stelmän ai­kana
poi.steiiu paljon kulkuvaik'.}uk-
;ia, varsinkin uu.sieu teollisuuslaitok-
.jien ympäristölliä. Niillä on hyvät
yleiset, kuijetusiiienetelmäl.
To lasia on, että sielläkin Ilmenee
vielä eroja työläislvn palkoissa.mut­ta
.se on jatkuvasti vähentynyt, sitä
mukaa kun teknillinen kehitys on
mennyt eteenpäin. Alernpi))alkkaisil-la
on iiivö.skin omat osuu.skauppan.«a,
josta he .saavat tavarat paljon hal-
Vrinmaiia, maa ne mak.savat vapua.-.-
.ju kaupa;;.sa. Venäjällä on raska:in
teullLsiiiulJii ja .sairaaioidi-n y.m. ra­kentaminen
vaalinut . niin .suuria
.-:uinmia, eitä kan.san käytlölarj)ei.ss.T
on ollut suuriakin puutteita; — I. S:
TYTTÄRET TALSIVAT
.SAADA PAAT.SEKALSIN
Jaa, meinaapa sitä nyt mennä
koko maailma sekaisin ja jos ei nyi
koko maailma niin ainakin Keski
Ontario Ja tietysti muutkin paikka­kunnat,'
joille Vapausrlehti on löy-tiinyt
tiensä. Ihmiset kun ovai toi
tuneet luottamaan Vapaus lehteen-sä,
että se aina ilmoittaa missä
mennään. Kyllähän tästä kysymyk­sestä
televisiot ja radioi iiuu.sivat.
vaan kun se menee toisesta korj
vasla i;isään Ja toisesta ulos. Mutta
painettu sana se on sentään toista
No, mikäs se kommellus oli?
ICi se ollut niiiula kuin se, että
Vapaiis-lehtj ei ilmoittanut sitä kun
päivänvalonsäästöaika muuttui
SlandaJltiajak.si lokakuun 2.") päi
vän aamuna. Eihän ne kaikki .sc-
'kaannuksissa olleet tiedä mitään
Vapaus-lehdestä, inuaa arveltiin
vain myöhemmin, eita se kai johtui
siitä kun Vapauden loimittajat oli
vat niin tohkeissaan kun niitä Suo
men voiniistelijaneitosia odottivat.
Toivolaan. (?tlä nyi ensi keväänii
muistavat ilmoittaa milloin valon
säästöaika astuu voimaan. — iMtirn
mu,.
Ilimi.sen elinikä
— 'J'ällä hetkellä .syntyvät poika­lapset
elävät kauimmin Ituot.sissa,
nimittäin keskimäärin Tl,.*) vuoden
ikäisik.si. Sen jälkeen seuraavat
Alankomaat 71,4. Norja 71.1, IslaJi-ii
70,7, Israel 70,7 ja Tanska H],?,
vuolta. l'oikien laskettu elinikä ko
hoaa yli 70 vuodon ainoastaan kuu­dessa
maassa, tyttöjen sen .sijaan
28:ssa inaa.ssa.
si silliä todetaan viime päivinä
veljespuoltieiden kanssa käytyjen
neuvottelujen osoittaneen, että
NK1> Ja muiden kommunististen
puolueiden katsomukset tärkeim­mistä
ongelmista ovat samankal­taisia.
Artikkeli on kirjoitettu NKI':n
uuden; ohjelman kolmannen vuosi
päivän johdosta. Siinä käsitellään
laajasti ohjelman taloudellisen osan
toteuttamista ja todetaan, eitä tällä
alalla on jo tehty paljon, koroste­taan
Siperian uusien suurten öljy
löytöjen merkitystä ja kemian teol­lisuuden
nykyistä kehitysvauhtia ja
sanotaan,--että tänä vuonna myös
maalaloude.ssa on saavutettu J u l o k :
sia. •
Artikkeli on kuitenkin pääo.sai-taan
kriitillinen: Siinä huum::iMe
taan mm. pääomasijoitusten sirotte­lemista,
moniin kohteisiin, mikä li
sää i'akennu.saikaa ja tekee raken
lamisen kalliimmaksiT- Uusien kek
sintöjen tie laboratoriokokijista
joukkotuotantuon on aivan liian pit­kä
ja aiheuttaa vahinkoa kansanta.
loudellu. Monet tuotantolaitok.sel
jatkavat vuosikausia vanhentunei
den tuotteiden tuotantoaan.
I j i an usein tapaa vielä sellaisia
käsityksiä, että monimutkaiset la
lou..ellisel tehtävät voidaan 'rat
kaista hallinnollisia tietä esinurkik
si siten, että kaksi hallintoa ylidi.s^
tetään tai päinvastoin yksi trusti
jaetaan kahleen. Tämä on eiil::äin
valiin;^oJlinen käsitys. Sosialistisen
laloudenhoidon menetelmien täytyy
rakentua tieteelliselle pohjalle. Täy
tyy jättää lisäksi tilaa tuotaritoiai:
losten itsenäiselle toiminnalle. On
käytettävä oikein hyväksi sellaisia
taloudellisia tekijöitä kuin talou.s
laskelmat, hinnat, luotto ja voitto
jotta.niiden avulla muodostettaisiin
kiihokkeita tuotannon kasvulle.
LAADUN KOHOriAMLSEN
ON(;KLMA
l'ravdan artikkelissa korostetaan
että Neuvostoliiton teollisuuden
ede.ssä on ennen kaikkea tuotteiden
laadun kohottamisen onjielma. Vä
eston vaatimukset ovat .paljon kas
vaneet. Ihmiset eivät halua ostaa
millaista kan^asta^ pukua, ki'nkiä
tai huonekaluja tahansa, vaan hy­viä,
muodikkaita ja edullisia tava­roita.
.Sen tähden varastojen ja
kauppojen hyllyille on ilmestynyt
kelpaamattomien tavaroiden varas
to. Kaikkien kulutustai vikkeiden
tuotteiden laadun ja asuinraken­nusten
viimeistelytöiden laadun ko
liottaminen, kaupan ja muiden väes
töpal velumuotojen nykyaikaistamir
tien tulee olla puolueen ja neuvos
ifojärjestöii sekä suunnittelijain
mielenkiinnon pääkohteena, v:!alii
Pravda.
VKSIMIELLSVYS
PERUSONC;ELMLSTO
Artikkelissa käsitellään myiis
puolueen ohjelman toteuttamista
kansainvälisen politiikan alalla ja
todetaan, että kuluneet vuodet ovat
o.soittaneet ohjelmassa esitellyjen
aatteiden elinkykyisyyden. Siinii sa
iiotaan, eitä viime jiäivinä käydyt
neuvottelut veljespuolueiden kans
sa todistavat, että NKPn ja muiden
puolueiden kesken vallitsevat sa
manlaiset katsomukset nykyajan
tärkeimpiin onjjelmiln nähden.
Ainoa vaihtoehto maailmansodat
le on erilaisten yhteiskuntajärjes­telmien
rauhanomainen rinnakkain
olo. korostetaan artikkelissa ja sa
notaan, että Neuvostoliitto pyrkii
parantamaan ja kehittämään suh­teita
kaikkien kapitalistisien mai
den kanssa. Siinä esitellään nyös
Neuvostoliiton politiikan perusaset
tamuksia, mm. tehokkaan turvalli
suu.sjärjestelmän muodostamista
Kurooppaan, VKn lujittamista tais
lelussa aseistariisunnan puolesta.
Bonnin kauppaneu-v
o lW Mn kanssa
alkavat pian
Hampuri. — Länsi-Saksan ja Neu­vostoliiton
neuvottelut uudesta
kauppasopimuksesta alkavat lähi­aikoina,
kertoo Hampurissa ilmesty
vä Die Welt. Liittohallituksen vas^
taus neuvostonoottiin viime heinä
kuun 14. päivältä jätetään tämän
mukaan Moskovassa. Tässä va.stauk-sessa
Bonn ilmoittaa olevansa val­mis
neuvottelujen aloittamiseen.
Kysymys, onko liänsi-Saksan halli
Iuksen asenteen muuttuminen joh­tunut
Hanskan Neuvostoliiton Kans
sa äsken solmimasta pitkäaikais;?sla
kauppa- ja luottosopimuksesta, on
lehden mukaan avoin.
Lehtien mukaan liittokansleri Rr-hard,
ulkoministeri Schröder ja
talousministeri Schmucker pitävät
vielä tällä hetkellä, huolimatta
Ran.s){an menettelystä, kiinni Bern
in sopimuksesta, jonka nojalla Län
si Euroopan maiden pitäisi pidät­täytyä
myöntämästä Neuvostoiii oi
le ."i vuolta pidempää luottoja. Län
si-Saksan vientiteollisuus on kui­tenkin
sitä miellä, että luottoa on
myönnettävä, mikäli se aikoo säilyt
tää asemansa Neuovstoliiton mark
kinoilla. Vapaiden demokraattien
mielestä iiiltokansieri Erhardin on
pian siioritetlava ratkaisunsa. Län
si saksalaiset diplomaatit viittaavat
Englantiin, Hanskaan ja .Japaniin,
jotka ovat rikkoneet l:Sernin sopi
muksen pelisääntöjä. Hel^^ian kaup
paminisleri on myös ilmuitianut,
että Helyian on tarkistettava kan
taansa Heruin .sopimukseen HanS:
kan menettelyn jälkeen.
Vapaiden demokraattien lehti
palvelu kertoo: "Länsi Saksa ei voi
ajan niittaan välinpitämättömänä
seurata muiden länsimaiden .-uh
teiden kehittymistä Itä ICuroupan
maihin näiden työntäessä Länsi
Saksaa syrjään."
6-vuotia8 ampui
2-vuotiaan
Tin:niin.s. — Kaksivuotias Brenda
Harju, mr. ja mrs. Eino H a r j u n
tytär, sai surman.-ia kun hänen kuu
sivuotias leikkitoverinsa ampui hä
nen rinnastaan läpi luodin, kodin
olohuoneen lattialla Timminsissä;
Holiisi sanoi, että kuusivuotias
poika Jeikki mr. Harjun .ao.T kali
berin kiväärillä kun onnettomuus
tapahtui. Hrendaa jäi suremaan
äidin ja isän lisäksi viisi veljeä ja
sisko. .
Samalla, kuitenkin huomautetaan,
e t t ä niin kauan kun on olemassa
imperialismi säilyy myös pohja,
joka synnyttää auf^re.ssion ja iota-s'jikkjilujen
vaaran. Tässä niieles
sii lehti mainitsee USAn raivopäi
<len ja Länsi-Saksan revanshislisten
voimien toiminnan.
KOLLEKTIIVINEN JOUTO
Keskuskomitean lokakuun kokous
osoitti uudelleen puolueen yhtenäi
syden, aatteellisen ja oryanisatori
sen lujuuden, sanotaan voimakkaas­ti
kollektiivisen johdon periaatet­ta.
Puolue tekee kaikkensa, että
johdon kollektiivisuutta noudatet-laisiiii
kaikissa sen renkaissa perus
järjesiöistä keskuskomiteaan saak­ka.
Yksilön palvonta ei sovi yh­teen
leninläisten periaatteiden
•kan.ssa. Se johtaa puolueen ja kan­sanjoukkojen
osumien alentrimi
seen ja heikentää työtätekevien
atteellista kasvua ja luovaa aloit
teeJlisuutta; Puolue on tehnyt pai
jon Stalinin yksilöpalvonnan tuo­mitsemisen
Jälkeen palauttaakseen
puolue elämään leniniläiset normit.
Artikkelissa korostetaan myös sitä,
että johtaviin puolue-elimiin valit­taisiin
tuoreita voimia ja nii.ssä oi
ken yhdistettäisiin vanhojen ja uu
sien kaaderien työ.
Mitä muut sanovat
VlfelkKAUSUUTlNfiN -'.V
' Lontoo. — Wflliam HilFs^^^ mikä väitfää, olevansa Britanniaa
suurin laillisesti toimiva veikkauslfike, antaa Ven3JSlle lOÖ—l etumat­kan
kuuhun laskeutumisessa.
Samalla mainittu liike veikkaa kuitenkin, ettei Neuvostoliitto vcu
laskea miestä kuuhun ennen vuotia 1971.
' L i i k k e e n veikkaustasoilus on Yhdysvaltain kohdalta 10.'>—1 Neu­vostoliiton
hyväksi ja toisten maiden kohdalta 2,000—1 Neuvostoliiton
hyväksi. — Uutistieto. • »
"OMITUISTA" ML'TTA:'.TyYPILLISTÄ" . H,,
"Omituista vaikkakin toki tyypillistä sodan jälkeiselle poyiiikalle .o^,
ollut se, että tuollaiset, taantumuksen koryfeat kuin L. A. Puntila ja monet
muut ovat kelluneet pinnalla kaiken aikaa . . .'' •
"Niinpä L. A. PunJilakinon\ sangen tunnettu 'puoIueettomuuspoIlUi-kan"
asianajaja. Hän edustanee lähinnä niitä piirejä, joiden mukaan Paasi- '
kiven linja jJäätlyi. Paa.sikiveen ja että Paasikiven jälkeen jatkettu ulkopd-lilttlnen
suuntaus el sisällä puolueettomuuspolitiikan tunnusmerkkejä. VÄ-vallan-
tnnsbruckissa viime vuonna pitämässään esitelmässä hän mm. esitteli "
puolueettomuuspolitiikkamme Paasikiven politiikan perustalta mainit.semat-ta
laisinkaan nykyLsen tasavallan^presidsntin nimeä tässä^hteydessä. : i"
Kun näin on, niin tuntuu meistä yhä kummallisemmalta se, miksi juuri
Johannes Virolaisen hallitus suosii tällaisia menneen.ajan apo.steleita ja'
nostaa heidät e.siin jopa täysin heille kuulumattomIs.sa yhteyksissä niinkUili
nyt juuri Punlilantä.s.sä Stohlberg'komiteassa, Johon hänellä ei pitäisi olla
osaa eikä arpaa. Täytyykö a.sia tulkita niin, että puntillsmi on oikeiston hal-lilu.
skjlpoisuuden ohella tunkeutuma.s.sa hyväksyttäväksi ideologiaksi kaik­kien
hallituspuolueiden piirissä?" - r Päivän Sanomien "Eskonen".
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiuiiiiiiiiuuiiiiiiiiiniiitittiitiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii. .:
Kansleri sortumassa
kenraalin uMaukseen
' Syksy on .saapunut myös poliit-ti-
sesti l3onniin. Lehtien mukana pu­toavat
myös monet toiveet, joita
useat maassamme ovat kiinnittäneet
liittokansleri I^udwig Erahrdin joh­tamaan
liittohallitukseen." Näin ku­vaili
äsken Hampurissa ilmestyvä
Die Weil Erhardin hallituksen ym­pärillä
' liikkuvia länsisaksalaisia
tunnelmia. Lehti palautti mieleen
Erhardin toimeenpanemat suuret
puhelinmaksujen korotukset, joista
jouduttiin kuitenkin luopumaan
•yleisen mielipiteen paino.stuksen
johdosta, sekä rautatietariffien ko-o.
ukset; Kaiken kukkuraksi tuli
kenraali de (Jaullen esittämä uh­kaus,
jonka mukaan Ranska ei voi
o.sallistua kauempaa yhteismarkki­noiden
(EEC) toimintaan ellei yh­tenäistä
maatalouspolitiikkaa, en­nen
kaikkea viljan yhtenäi-shintoja,
toteuteta . Ranskan vaatimalla ta­valla.
Kenraalin uhkaus aiheutti shokin
Bonnissa. Liittohallituksen ensim­mäinen
vastaus oli jyrkän torjuva.
Erhardin hallitus vetäytyi Pariisis­ta
ja Brysselistä lähteneen rumpu­tulen
alta puolustuslinhoitukseen.
Die Weitin mukaan kenraali de.
Gaulle on pakottanut kansleri Er­hardin
agraaripoliitlisen itsemurha-lentäjän
osaan, joka nykyisessä po-iiiltisessa
tilanteessa voi päättyä
vain itsetuhoon. Vuosi sitten mar­raskuussa
EEC:n ministerineuvosto
hyväksyi ns.- Mansholton suunnitel­man,
jonka mukaan vehnän yhte-näishinnaksi
:kuutosmarkkinoil]a
hyväksyttäisiin 425 länsimarkkaa
tonni. Tämä olisi vaatinut Länsi-
Saksassa tuotetun vehnän hinnan
alentamista jopa 15 prosentilla.
Alennettujen yhtenäishintojen piti
astua voimaan jo kuluvan satokau­den
alusta (heinäkuun 1. päivänä).
Välttämättömään siirlymisaikaan
vedoten Bonnin hallitus sai kuiten­kin
venytetyksi päätöksen toimeen­panoa.
EEC:n ministerineuvosto
päätti kuitenkin uudelleen, että yh­tenäishintojen
on astuttava voimaan
ensi joulukuun 1."). päivänä.
:,. « •.• -e ' .* ' '
Länsi-Saksa ei ole ollut vielä tä­mänkään
jälkeen tietääkseenkään
ministerineuvoston päätöksestä,
vaan laati suunnitelmia, joiden mu­kaan
siirtymisaikaa venytettäisiin
vuoteen 1970. Tällöin tuli kenraalin
mitta^ täyteen ja seurauksena oli lo­kakuun
21. päivän uhkaus EEC:n
hajoamisesta. Erhardin jäykän poli­tiikan
perusteluna on ollut, että en--
si vuonna Länsi-Saksassa on uudet
vaalit, jolloin valitaan myös uiisi
kansleri — joko Erhard tai joku.
toinen. Länsi Sak.san maanviljelijät
muodostavat Erhardin äänestäjien
tukijoukon. Hinnanalennukset kar­kottaisivat
heidät varmasti Erhard­in
takaa. Hinnanalennusten korvaa- '
minen tukipalkkioilla olisi taas .se­kä
poliittinen että taloudellinen
mahdottomuus. Mutta Ranskassa on:
myös ensi vuonna sekä kunnallis-e:
tä presidentinvaalit. Länsi-Saksa '
on turvannut keskinäisillä tullien
alennuksilla - teollisuustuotteiltehäd '
menekiiv yhteismarkkinoilla, mutta
Ranska on sen sijaan hukkumassa ^
maataloustuotteillensa ylijäämään..
Tilannetta-T-<kinfitää vielä se, dkiÄri.
Ranskassa saadaan tänä vuonna "
kautta linjan ennätysmäinen sato.
Ranskalaiseen /talonpoikien vähän
väliä toimeenpanemat mielenosoi­tukset,
noinritnslakot, maataloits-tuötleiden
tuhoamiset ym. ovat va­kavana
painostuk.sena kenraalille,,
jonka täytyy pian toimia.
Yhteismarkkinoilla astuvat voi­maan
enemmistöpäätökset tammr-kuun
1. päivänä 1966. Tämän jäl­keen
Ranska voi äänestyttää Länsi-
Saksan kumoon. Mutta de Gaullen
uhkauksen.valossa näyttää tämäkin
"termiini" Jo päättyneen. Miten käy
yhteismarkkinoiden, jos kenraali to­teuttaa
uhkauksensa, kysytään Bon­nissa.
Vastauksena on, että Länsi-
Saksa ja muut kuutosmaat kääiKy-vät
Englannin ja muiden Efta-mai­den
puoleen. Multa Wilson on ehti­nyt
jo antaa vastauksen tullipom-millaan.
Toisaalta kysytään, railä
kenraali aikoo tehdä, jos hän to­teuttaa
uhkauksensa. On useitakin
teitä, arvellaan Pariisissa. Ranska
rupeaa solmimaan kaksipuolisia
kauppasopimuksia muiden kuutos­maiden
kanssa (Neuvostoliiton ja
Ranskan 5 vuotinen kauppasopimus
pilkäaikaisine luottoineen) ja hak&e
uusia kauppayhteyksiä latinalaises­ta
Amerikasta ja Aasiasta. Erhard-.
in odotettiin panevan 'asiat-HiKT-keelle"
niin jtiiän kuin länteen. Nyt
hän on ajautumassa umpikujaan
molempiin suuntiin. — Libra.
PÄIVÄN PAiaNA
RIKKURIT POIS MAASTA
Liittohallitus on tiedoillanut
suurten torontolaislehtien palve-luk.
se.ssa oleville amerikkalaisille
lakonrikkureille, että heidän on
paiasla pyyhkiä Canadan tomut
jaloistaan.
"Lähtekää joko suosiolla tai teP^
(Iät ikarkoitejaan", on näille nk^
kureille asiallisesti kylläkin sanoi-tu
— ja me puolestamme sanom­me,
Amen.
O i k e a s t a a n a.sta ei ole aivan
näin yksinkertainen. Näyttää ni­mittäin
siltä, että herrojen myllyt
jauhavat tällaisessa asiois.sa kovin
hitaasti ju tavallisesti työläisiä va­hingoittaen
. . .
Antakaamme kirjaltajien leh­don
The Printers' Story — se­littää
asiaa:
Tämä on ensimmäinen osa ame­rikkalaisista
aminattirikkureisla
Toronton kolmessa .sanomalehdes-
.sä, sanotaan mainitu.ssa lehdessä
Ja jatketaan:
Se on kertomus, joka alkoi jo
ennen kuin Toronton kolmen päi­välehden
kirjaltajal ajeltiin pois
työpaikoiltaan.
Se on kertomus Telegramin
John Ba.sseltin, Starin Joseph A l -
kinsonin j a C l o b e and Mailin Ho­ward
Websterin kaksinaamaisuu­desta
antae.ssaan lakeijoilleen
määräyksen palkata lakonrikku-reila.
Stanley Knovvles (NDP Winni-peg—
North Centre) esitti asiasta
alahuoneen istunno.ssa kysymyk­sen.
_
Pääministeri Pearson .sanoi hä­nelle:
"Kustantajat ovat ilmoitta­neet
minulle, ellei heidän palve­lu
k.ses.saa n tämän lakon yhteydes­sä
ole ketään ammatlilakonrikku-reita."
J a asia olisi voinut päättyä sii­hen.
Mutta sitten julkaistiin I'rin-ters'
Story lehdessä eräs valoku­va.
Siinä nähtiin Glohe and Maili.s-ta
ulos tulossa Ghuek Gordon ja
Gene Kuhn, jotka molemmat oli­vat
olleet lakonrikkureina tyii.ssä
Portlandi.ssa, Oiegonisisa.
Kirjaltajat todistivat myös, että
kolmaskin amerikkalainen, C. E.
Benjamih, joka oli ollut työssä ai­nakin
kahdessa aikaisemmassa la­kossa,"
oli apulais-"supina" Glohe
and Mailis.sa.
. Telegranii.s.sa .John Ba.ssettilla
oli työssä latomo.ssa Ralph San- ~
ders, Bill McDougall. Roger Mel­lon
ja (ione Bell, joilla kaikilla
on lakonrjkkuri mennei.syy.s.
Kirjaltajain unio voi nyt pal­jastaa
että Starilla on palveluk­sessa
rikkuri-ä.ssä William 0.ster-haut
(Beano) Glover.
Näin loppuu ensimmäinen osa
lakonrikkurikerlomuksesta. _ ^
Toinen osa alkaa sitten kun nä­mä
miehet —- olkoot he maahan
tulleita siirtolaisia tai eivät —
potkaistaan pois Canadasta.
Palataksemme joidenkin rikku­rien
maasta karkoittamLseeri on
.syytä muistaa siirtolais- ja kansa-laisuusasiain
ministerin Rene
Tremhlayn alahuoneen istunno.s.sa
antama vastaus erää.seen ky.symyk-seen.
Hän .sanoi, että kolmen toronto-laislehden
palvclukse.s.sa on .seitse­män
miestä, joille ci anneta lail­lista
maahantuloascmaa ja niin­muodoin
heidän on poi.stuttava
Canadasta.
"Jos he eivät sitä tee, silloin to­teutetaan
siirtolaislain erikoistut­kimusta
ja karkoitusta koskeva
.kohta", sanoi kan.salaisuusasinin
ministeri Tremblay.
Stanley Knowles (NDP) sanoi
asiasta myöhemmin:
"Me tervehdimme hallituksen
toimenpidettä lähetelläe.ssä nämä
lakonrikkurit siime mistä he ovat
tulleetkin. Multa on kuitenkin va­litettavaa,
ettei hallitus kuunnel­lut
heti alus.sa alahuoneen jäsen­ten
ja kirjaltajain unionin Toron
ton osaston varoituksia.
' Kun ky.symys" maahan tuote­tuista
iakonrikkurcista. h e r ä t e t t i in
ensimmäisen kerran,-kolme kus­tantajaa
vakuutti mr. Pearsonille,
että heillä ei ole työssä sellaisia
miehiä.
"Ku.stantajat valehtelivat päämi­nisterille
ja ovat nyt joutuneet
k i i n n i ."
Mr. Knovvles .sanoi, että Yhdys­valloista
tulleita lakonrikkureita
. . . tiedetään olevan kolmen lo-rontolaislehden
palveluksessa ja
että osa hei.stä on jo .saanut maa:
han tulleen siirtolaisen aseman.
"Ministeri on omaksunut asen­teen,
että mitään ei voida tehdä
sellaisille miehille, sillä heidän
asemaansa (laillista olo-oikeul-taan
Canadassa ~ K) ei,;'voida
muuttaa paitsi rikostapauksen yh-teyde.
ssä", sanoi mr.Knowle.s.
Täten ovat torontolaiskustanta-ja
jymäyttäneet Canadan parla­menttia
saadakseen siirtolaislain
suojelun ulkomailta tuotetuille la­konrikkureille,
joista toiset hank­kivat
elatuksensa kulkemalla lak-kopaikalta
toiselle.
Kustantajat harhauttivat tarkoi­tuksellisesti
tämän maan kansaa,
voittaakseen aikaa, maahantulo-oikeuden
hankkimiseksi näille
miehille. •
He ovat näyttäneet pitkää ne­nää
hallituk.selle, käyttäneet lakia
omaksi edukseen ja uhmanneet
parlamenttia.
Rikkurien karkoitus on vasta
ensimmäinen merkki siitä, että
kustantajat — Telegramin Bassett,
Starin Atkin.son ja Glohe and
Mailin Webster — eivät voi rrfn-kaisematta
halveksua Canadan
kansaa.
Kovaa puhetta, se myönnellä.'
köön. . •> •)
Mutta lakOnrikkuri on kurjin
olio mitä maa päällän.sä kantaa..
Täit, luteet ja torakat ovat kuin
pieniä enkeleitä ammattirikkurei*
hin verrattuna. "
Ihmetellä vain täytyy sitä kun-jotkut
sanomalehden kustantajat- •
voivat painua niin alas että alis­tuvat
käyttämään sellaisten olioin
den palvelusta ja vielä maan la­keja
ja hyviä tapoja uhmaten!
— Känsäkourp.^