Vapaus, December 12, 1963

              Sivu 2' Torstaina, jouluk. 12 p, — Thursday, Dee. 12, 1063
I N D E P E N D E N T LÄBOR O R G AN
VAPAUS O P F I N N I S H C A N A D I A N S
' (LIBERTY) Establiihed Nov. 6. 1917
EcUtor.vVV. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
Publlsiied thrice weekly: Tuesdays. Thmsdays aiid Saturdays^.by Vapaus •
PubllsMng Co: Ltd., 100-102 Elra?at. West. Sjidbury, Ontario.. Canada.
' Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second class mail by th« Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage- in cash:jj^
CANADIAN LANGUAGEPRESS
Cunadfissa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 L.aA;ssa
- 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk; $10.00 6 kk. $5.26
1- vk. 1050 ;6 kk. 5.75
Puolustusmenojen vähentäminen
T u n n u s t a e n avoimqsti. että j o s e i j a r m j a paineta päälle, Canadan
varustelumenot nousevat ennen"pitkää kahden m i l j a r d i n d o l l a r i n t a ­solle,
tai. siitäkin y l i , p u o l u s t u s m i n i s l e r i Paul H e l l y e r i l m o i t t i v i i k on
l o p u l l a alahuoneen ibtunnoUe, että 'järkevän o k s i n n a n " pemsteelliv
väheqpefääiipuotustuslaitQksen menoja 52 m i l j o o n a l l a d o l l a r i l l a , j a
että;, p u o l u s t u s l a i t o k s e n , riveistä, pääasiassa " l a u a n t a i - s o t i i a i d e n " e ii
r e s e r v i a r m e i j a n kohdalta vähennetään noin 28,000 miestä.
'fahiä suunnattoman suurien varustelumenojen pieni vähennys
on saanut myönteisen vastaanoton Canadalaisten; keskuudessa yleen­sä,
v a i k k a j o t k u t äätrioikeiston. p o l i i t i k o t ovatkin näkevinään öiinä
j o t a k i n pahaa. Yleisesti toivotaan, että tämä. a s e v o i m i e n hyväksi
' haaskatjun, s u m m a n vähennys j o h t a i s i . p i k a m a r s s i s s a uusiin, suurem^
piih.,vähennyksiin;
K u i n k a suunnattoman suuressa mittakaavassa iiykyääu haaska­taan
kansakunnan varoja^ mitään tuottamattomaan tarkoitukseen: —
v a r u s t e l u k i l p a i l u u n — se näkyy mm. seuraavasta: T a s a l u v u i n puhuen
k a i k k i e n , . c a i i a d a l a i s t e n maksamasta jokaisesta verodoUarista menee
lähes kolmannes,, e l i 30 senttiä asevoimien hyväksi. Vaikka 52 m i i
Joonan d o l l a r i n vähennys koko summasta on k u i n , " p i s a r a meressä"
v e r r a t t u n a sitä puolustuslaitoksemme vuotuisiin kokonaismenoihin,
m i n kaikesta huolimatta tästä p i s k u r u i s e s l a k i n vähentämisestä sääs­tyy
v a l t i o n meuoju $2;73. j o k a i s t a . c a n ^ d a l a i s t a miestä, naista j a iasta
k o h t i , e l i $ i l . 0 0 jokaista, k e s k i n k e r t a i s i a — nelihenkistä perhettä k o h - .
ti. E l t a r v i t s e mitään laskuneroa tämän perusteella nähdäksemme,
mitä k a i k k e a voitaisiinkaaU; rakentaa j a tehdä kansakuntamme hy­väksi,
jos puoJublusjaitokscmme, r.ienoja vähennelläisiin edes puo­l
e l l a — j a s e k i n jättäisi vielä l i i a n s u u r e n rahamäärän k e n r a a l i e n ja
a m i r a a l i e n haaskattavaksi. .
Maamme puoiustusmeuol; ovat nyt tasaluvuissa p u h u e n noin .'51,600.
000,000, e l i kesi;imäärin y l i $ 8 4 - j o k a i s i a miestä, naista j a la.sla kohti
vuodessa, tai y l i $3.'J6 j o k a i s t a k e s k i n k e r t a i s t a (4-henkistä) cijnada
laisperhcttä kohti vuodessa.
M u t i a jos puolustusmenoja vähennettäisiin vaikkapa vain puo­l
e l l a , se vähentäisi vastaavasti k u t a k i n a s u k a s i a kohti* tätä suunnatonta
haaskausta — j a haaskauksesta on kysymys, koskapa k p n r a a l i l ja
a m i r a a l i t sekä heidän taustamiehensä valittavat j a t k u v a s t i , että Ga
nadan asevoimat ovat aivan p a l j a i n käsin — v a i k k a tätä y l i puolen-t
o i s t a m i l j a i x l i n d o l l a r i n haaskausta on h a r j o i t e t t u j o toistakymmentä
vuotta, e l i K o r e a n sodan käynnistä lähtien!
OLISI SUURI SAASTÖ
J o i s i n päin asia esitettynä.saataisiin seuraavanlainen kuva! J o s
puolustusmenoja vähennettäisiin p u o l e l l a , siitä s a a t a i s i i n yhdellä ky­nän
v e d o l l a $800,000.000 säästö v a l t i o l l e.
J a mitä tällaisella-, jättiläiskokoisella rahamäärällä v o i t a i s i i n teet
tää kansakuntamme hyväksi?
Sillä v o i t a i s i i n rakentaa — j o k a vuosi pankaamme merkille —
e s i m e r k i k s i kymmenen $3,000,000 hintaista sairaalaa, sekä kymme
nen $3,000,000 h i n t a i s t a k o u l u a j a k a k s i t u h a t t a $15.000 h i n t a i s t a oma­k
o t i a — m i h i n tnenisi sievoinen summa, e l i $90,000,000 — mutta
jättäisi jäleile vielä $710,000^000, millä v o i t a i s i i n maksaa k u n n o l l i ­sen
vanhuudeneläkkeen j a k u n n o l l i s e n sairausvakuutuksen menot
l i i t t o h a l l i t u k s e n kohdalta samalla k u n v o i t a i s i i n antaa maakuntahal­l
i t u k s i l l e j a k u n n a l l i s h a l l i n n o i l l e tuntuvaa avaustusla koulu- j a m u i
den menojen peittämiseksi!
JÄRKEVÄÄ POLITIIKKAA
Tämä o l i s i järkevää t a l o u s p o l i t i i k k a a ! J a s a m a l l a se o l i s i jär­kevää
yfiaanpuolustuspoliiTlickaa. Tosiasia nimittäin on, että maam
mc puolOstu^teho ei parane' rahtuakaan siitä, että pidämme k a l l i i ta
ascvoimijimriie Euroopassa- y h d y s v a l t a l a i s t e n ja länsi-sakssälaisten
k e n r a a l i e n komennuksessa, eikä l i i o i n siitä, että tuotamme tänne y h
d y s v a l t a l a i s t e n s p t a t e h t a i l i j a i n k o v a l l a paineella tyrkyttämiä j a m i i
tei pakottamia. }'diraseita j a m u i t a sodankäynnin välineitä, jotka
ovat, JOS e i niistä tule $8,000,000 maksavan kehitusohjelman perus
teellä " s u s i a " , k u t e n on v i i m e k s i sanottu t u l l e e n "Bobcatv ajokeista,
v a n h a n a i k a i s i a j a s i i s mihinkään kelpaamattomia romu ja/.jo ennen
k u i n niitä on v o i t u k u n n o l l i s e s t i k o k e i l l a k a a n!
T o s i a s i a on — j a siitä ei päästä mihinkään — että v a r u s t e l u k i l -
p a i l u köyhdyttää uhkaavan nopeasti n i i n y k s i t y i s k a n s a l a i s i a kuin
koko k a n s a k u n t a a k i n . L i i t t o h a l l i t u s o n k i n epäilemättä joutunut vih­d
o i n v i i m e i n k i n tunnustamaan, että v a r u . s t e l u k i l p a i l u n tehostamisen
tiellä o n v a r m a t a l o u d e l l i n e n perikato. S i l l o i n k u n kansakunnan va
l a t käytetään t y k k i e n osioon, kansalle ei riitä varoja voin hankintaan
leipänsä päälle.
VEHOT J A HINNAT NOUSEVAT _
Meillä k a l k i l l a on iästä k o u r a a n t u n t u v i a esimerkkejä. Veiot ja
hinnat noaseviil j a t k u v a s t i . Tuloverot oval nyt ennätystasossa. E r i
naiset välilliset c l i s a l a t u t verot-övatennätysta.sossa. Kunnallisverot
nousevat; h i i n huimasti, että k o h t a " e i kannata asua__sen paremmin
omassa mökis.sä k u i n v u o k r a l l a k a a n . Canadalaiset joutuvat synty
mästään a i n a kuolemaansa asti maksamaan n i i n p a l j o n veroa, että i ne
k a i k i n olemme a s i a l l i s e s t i p u h u e n j o k a vuosi noin L4 v i i k k o a työssä
eri haliituselimiemme hyväksi — ja k u t e n .sanottu lähes kolmannes
näistä veroista menee uuteen v a r u s t e l u k i l p a i l u u n . puhumattakaan
nyt entisten sotien t i i i i c u t l a m i e n velkojen korkojen maksuista ja
v e l k o j en kuolettamisesta.
T o i s a a l t a hinnat nousevat jatkuvasti, kiitos siitäkin mielettö­mälle
v a r u s t e l u k i l p a i l u U e.
V i i m e i s e m p i e n u u l i s t i c t o j e n mukaan elinkustannusindeksinime.
on nyt ennätystasossa c l i 134 pisteessä, Viistaavan l u v u n ohes.sa v i i
mc v. 133.4 — jj. nousu j a t k u u edelleen, k i i t o s siitä pääasiassa " k y l ­män
sodan" j a t k u m i s e l l e . / V ' . •'
S o k e r i n hinta o n kohonnut suorastaan skandaalimaisesti. Kaik­k
i e n r u o k a l a v a r a i n y i i t e i n e n indeksi o l i m a r r a s k u u n . 1 pnä neljä k y in
menesosaa pistettä koi k e a m p i e d u l l i s t n k u u k a u d e n pistemäärään,ver.
f rattuna. Hintojen kohoamista on tapahtunut tämän syksyn aikana
y l e i s e s t i ruokatavara-iilallii. Samoin o n k a l l i s t u n u t asunnot — n i in
Berliini, joulukuussa. — DDR:n
valtion neuvoston puheenjohtajan
Waiter Ulbrichtin hampurilaisel­le
Stern-vlikkojulkaisuHe antama
h^slfättelu Saksan .ky^ymykgestä
on herättänyt" laajaa huomiota
paitsi Saksan demokraattisessa
tasavallassa, myös rajan toisella
puolella. Stern julkaisi var^pp-.
toimittajansa!. JocheniSteiiunayerr
in kaksituntisen keskustelun Ul-
:bri,chtin,;kanssa. lyhennettynä jou;
lukuun- ensimmäisessä numeros­sako;
Neues Deutschlandista. on
haastattelu luettavissa kokonai­suudessaan;
Ulbricht pitää .valtio­liittoa
ja sitä edeltävää asteittais­ta
suhteiden normalisoimista
edelleenkin ainoana reaalisena
mahdollisuutena puhuttaessa Sak--
san yhdistymisestä ja korostaa,
ettei Länsi-Saksa ole tehnyt koko
14-vuotisen olemassaolonsa aika­na
ainoatakaan lähentymiseen
tähtäävää ehdotusta DDR:lIe^
päinvastoin torjunut jokaisen
DDR:sta tulleen esityksen;
Tässä mielessä pidetään <mm.
Länsi-Saksan vapaiden demo­kraattien
kannanottoa. Ulbrichtin
Stem-haastatteluun ennakoivana
ja . kenties toivoa herättävänä.
Puolueen lehdistöpalvelumateri-aalissa
sanotaan, etteivät Ul­brichtin
ajatukset ole "täysin
harhateillä". Myös Länsi-Berliinis­sä
toimivien vapaiden demokraat­tien
puoluejohto on myöntänyt,
että' voitaisiin puhua yhteisistä
liikennettä, taloutta, oikeustur­vaa,
kasvatusta ja taidetta pohti­vista
; toimikunnista. Ohessa muu­tamia
otteita Ulbrichtin ja Stein-mayerin
käymästä keskustelusta.'
S T E R N : Onko teidän mielestänne
Saksan yhdistyminen ylimalkaan
enää saavutettavissa?
U L B R I C H T : Luonnollisesti on
kahtiajakautuneisuus vuosi vuoden
jälkeen yhä v a i k e a m p i voittaa, mut­ia
en pidä sitä'vielä mahdottoma-la.
On aloitettava normaalien ja
Äorrekticn s u h t e i d e n luomisestji ja
lauhanoniaisesta yhteistyöstä nio-
.empien Saksan v a l t i o i d e n välillä,
rätä pidämme alkuasteena scuraa-i
l l e a.skelille.
S T E R N : 'Seuraavat askeleet"
i o h l a v a l sitten kai teidän ehdotla-
.iiaanne saksalaiseen valtioliittoon?
U L B R I C H T : Ehdotuksemiiie sak­s
a l a i s en v a l t i o l i i t o n muodostamises­ta,
lähtien kahden Saksan v a l t i o n ja
Länsi B e r l i i n i n olemassaolosta erik­seen,
on yhä voimassa. Pidämme
s e l l a i s t a v a l t i o l i i t t o a nyt k u t e n a i ­k
a i s e m m i n k i n välttämättömänä y l i -
menoaskeleena kahtiajakautunei i p o i s suljettu.
tä ennen yjivoiman.: Tämä o n hänen
suunnitelmansa . m u t t a se on h a r h a -
k u v i t t e l u a . Toivon, että-herra E r -
h a r d a r v i o i tilanteen r e a a l i s e m m i i i.
, S T E R N : " M o n o p o l i " ja ' H i t l e r -
k e n r a a l i t " : teidän täytyy toki myön­tää
— sitä.pitäisin yhtenä tekijänä
i l m a p i i r i n ' a s i a l l i s t a m i s e s s a— ettei
l i i t t o t a s a v a l t a , muodostu vajn H i t -
l e r - k e n r a a l e i s t a j a monopolikapita-l
i s t o i s t a , vaan että siinä valtiossa
on, käynnissä dynaaminen yhteis­k
u n n a l l i n e n kehitys? y
U L B R l C H T r - " M i n u a kiinnostaa;,
kenellä on valta. A i k o m u k s e n i ei
ole keskustella kanssanne yhteis­kuntafilosofiasta.
—
S T E R N : Olkaa hyvä, s i t t en takai­sin
valtioliittoon. Sitä täytyy toki
edeltää y h t e y k s i e n j a neuvottelujen
esivaihe, saksalainen sisäinen lä-j
hentyminen? Saanko pyytää Teitä
vielä k e r r a n sanomaan, miten k u ­v
i t t e l e t t e v a l t i o l i i t o n muodostetta­v
a k s i puhtaasti t e k n i l l i s e s t i?
U L B R i C H T : Kehitys valtioliit­toon
on prosessi. S e : a l k a a jänni­tyksen
lieventämisellä, suhteiden
n o r m a l i s o i n n i l l a . Se . t a h t o o sanoa,
että syntyy tietyy luottamuksen i l ­m
a p i i r i . J a s i t t en seuraa yhteistyö
yhteisissä valiokunnissa, yhteisissä
t o i m i k u n n i s s a . Järjen j a hyvän tah­d
o n sopimuksen ehdotuksen yhtey
dessä teimme myös muutamia esi­tyksiä
käytännön a s k e l e i k s i molem­p
i e n Saksan v a l t i o i d e n lähentymi­sessä.
Lähentyminen voi tapahtua
v a i n neuvottelujen avulla. Neuvot­telut
edellyttävät hyvää tahtoa johr
taakseen jännityksen lieventymi­seen.
Tällä hetkellä sen estää k u i ­t
e n k i n r e v a n s h i p o l i [ i i k k a . Olemme
nähneet vaivaa helpottaaksemme
B o n n i n h a l l i t u k s e n tietä yhteisym-märsykseen.
M u i s t a n e r i t y i s e s t i eh­dotuksemme
molempien Saksan val­t
i o i d e n muodostamista yhteisistä
t o i m i k u n n i s t a , j o i d e n t u l i s i käsite^
lä k i i n n o s t a v i a kysymyksiä j a tehdä
h a l l i t u k s e l l e ehdotuksensa ratkaisu­m
a h d o l l i s u u k s i s t a .
S T E R N : Joissa molemmat valtiot
o l i s i v a t edustettuina tasa-arvoisesti.
meitä vastaan. P u h e t t a m u u r i s t a , jo-!
ka m,uka tällä hetkellä estäisi, y h -
teisymmäi'ryksen,. en voi asiain
näin o l l e n ottaa vakavasti.
S T E R N : Herra U l b r i c h t , onko
välttämätöntä ampua? Eikö rajan
v a h v i s t a m i n e n y k s i n riitä estämään
j o k a i s t a liikettä j o ennakolta? On­ko
ampuniinen; t o d e l l a välttämätön:
tä?
U L B R I C H T : H u o l e h t i k a a siitä, et­tä
revanshismi loppuu Bonnissa.
K u n harjoitetaan k i i h o t u s t a m u u r ia
vastaan j a siellä s u o r i t e t a a n räjäy­tyksiä,"-
silloin vastaamme l u o n n o l ­l
i s e s t i samalla tavalla k u i n j o k a i ­s
e l l a m u u l l a k i n r a j a l l a vastataan.
Myös U S A : n r a j o i l l a vastataan s i ­ten.
Meillä ei ole voimassa muita
määräyksiä k u i n ne, j o t k a pätevät
k a i k i l l a r a j o i l l a . A
S T E R N : Te tiedätte, että rajaso­t
i l a a n n e ovat erittäin, v a i k e a n i n h i ­m
i l l i s e n ongelman edessä?
U L B R I C H T : Kyllä. .
S T E R N : M i n u l l a o l i k e r r a n pitkä
k e s k u s t e l i n erään m a j u r i n kanssa.
Te; h e r r a U l b r i c h t , olette o l l u t itse­k
i n sotilas. V o i o l l a olemassa r i s t i ­r
i i t a käskyn j a sen toteuttamisen
välillä. Esitän kysymyksen, onko to-
Idella välttämätöntä ampua?
U L B R I C H T : H a l u a n sanoa T e i l l e,
että r a j a p o l i i s i ei v o i . tietääi onko
rajaa loukkaava henkilö. Gehlen-p
a i v e l u n agentti, pakeneva r i k o l l i ­nen
tai y k s i n k e r t a i n e n i h m i n e n , jo­ka
toimii ajattelemattomuuttaan.
Etteikö siinä o s u i s i myös vähemmän
s y y l l i s i i n , sitä e n epäile. M u t t a so­t
i l a s ei v o i sitä: tietää.
S T E R N : Uskotteko, että molem­mat
suurvallat, A m e r i k k a j a Neu­v
o s t o l i i t t o , toivovat Saksan kysyr
m y k s c n ratkaisussa saksalaisten ja
heidän hallitustensa a l o i t t e e l l i s u ut
ta?
U L B R I C H T : Käsitykseni mukaan
s u u r v a l l a t eivät vastustaisi molem­p
i e n Saksan v a l t i o i d e n suhteiden
n o r m a l i s o i t u m i s t a ja n i i d e n kes­keistä
yhteisymmärrystä. Se ' h e l p o t ­t
a i s i suurvaltoja et(;nemään no­peammin
kansainvälisen jännityk-
Tshiakkoslovakiassa on p a n t u suu­r
e l l a tyydytyksellä m e r k i l l e E n g l an
n i n päättäväisyys torjua U S A : n vaa­timukset
luottora j o i l u k s i s t a E n g l a n ­nin
ja s o s i a l i s t i s t en maiden välises­sä
kaupassa, l a u s u i Tshekkoslovaki­an
ulkomaankauppaministeri Vlado-m
i r Babacek E n g l a n n i n j a Tshek­k
o s l o v a k i a n kauppaneuvotteluista,
j o i t a käydään p a r h a i l l a a n . K u n h in
noista j a maksuehdoista sovitaan ja
t e k n i l l i s e t seikat vastaavat vaati­muksia,
on E n g l a n n i l l a mahdolli­suus
jälleen nousta ensimmäiselle
t i l a l l e Tshekkoslovakian läntisistä
kauppatuttavista. Vuodesta 1959
v a i h t o maittemme välillä on 2-ker-taistunut
v i i m e vuoteen verrattuna,
m a i n i t s i ministeri j a myönsi, että
T s h e k k o s l o v a k i a on p a r h a i l l a a n s i ­j
o i t t a m a s s a E n g l a n t i i n , 25 m i l j o o n an
punnan arvoiset metallurgisen ja
k e m i a l l i s e n tehtaiden koneistoilla-ukset.
M i n i s t e r i Babacek m a i n i t s i , että
T s h e k k o s l o v a k i a n ja Englannin
kauppa pysyi sodan jälkeen san­gen
vaatimattomana. Viime vuosi­na
kaupan laajeneminen ori k u i t e n .
k i n ollut sangen voimakas. Viime
vuonna kaupan arvo o l i 35 miljoo­naa
puntaa, mikä merkitsee 2-ker-t
a i s t u m i s t a vuoden 1959 v a i h t o on
Trakoomq, ruberiuiloosLSruuma
(motest^Xspitoolitaut))
"Sisu, talvisota, Nunni, Sibelius,
puuHiie^ j^hk" - Linnan 'muistelmina'
— - K i r j a s t a n i Tuntematon sptila.s
ei muodosi]unut mitääri erityistä
myynji menestystä Yhdysvalloissa,
sen minä tiedän. Painos ön tosin
loppuunmyyty, mutta montako kap­p
a l e t t a se käsitti, e n osaa, sanoa. —
Aloitettakoon selostus Yhdysvallois­ta
palanneen, Väinö, L i n n a n haaslat-l
e i t i i i j a i s u u d e s t a tällä lausunnolla,
j o k a vaatimattomuudessaan ja asial-v
e r r a t t u n a . K u l u v a n a vuonna kaup- lisuudessaan on t y y p i l l i s e n linnamaL-pa
kasvaa edelleen 20 prosenttia
S e i l a i . s i a t o i m i k i m t i a voidaan perus-( sen H^eventäjnisen tiellä,
taa silmälläpitäen yhteistyötä k a u -
p.ui, talouden a l a l l a , ajatellen tie­demiesten
keskeisiä yhteistyötä, y h ­teistyötä
k u l t t u u r i n ja u r h e i l un
a l o i l l a j a m a t k u s t a j a l i i k e n t e e n jär­kevää
järjestelyä.
Peruskysymys on rauhan lurvaa-
S T E R N : Oletteko sitä mieltä, et­tä
y h d i s t y m i s p o n n i s t e l u j e n loppu­tuote
on j o k a tapauksessa sosialis­t
i n e n v a l t i o teidän käsittamässänne
mielessä?
U L B R I C H T : Olen tiely.sti vakuut­tunut,
että koko Saksa o n eräänä
minen. On kysymys siitä, ^ttä Sak- Päivänä sosialistinen. Mutta se ei
san kansa haluaa elää rauhan olo­suhteissa.
Militai-istisösta yhtenäi­sestä
Saksasta ei koskaan tulo m i ­tään.
Se m a h d o l l i s u u s on kokonaan
suuden asteittaiseksi voittamiseksi.
Bonnissa täytyy ottaa huomioon, et
tä Saksassa.on k a k s i yhteiskuntajär­jestelmää,
j o i d e n y h t y m i n e n e i o le
r e a a l i s t a . Sen tietää herra E d h a rd
yhtä h y v i n k u i n meidän pääminis-terimme
Grotewohl. Sen v u o k s i eh­d
o t i n vuonna 1957 konfederaatiota.
Ja haluaisin sanoa, että herra A d e -
nauer k u u l u u tämän ajatuksen syn­tymisen
avustajiin.
S T E R N : Eikö p a r e m m i n k i n sil­l
o i n e n r a h a - a s i a i n m i n i s t e r i Schäffer
.saanut tätä päähänpistoa?
U L B R I C H T : E i , h e r r a Adenauer
oli niin ystävällinen, että lähetti,
h e r r a Schäfferin l u o k s e n i . Siinä y h ­teydessä
t u l i e s i l l e kysymys valtio­l
i i t o s t a . Vakuuttuakseen asiasta o l i
h e r r a Schäffer neuvotellut myös
N e u v o s t o l i i t o n lähettilään kanssa.
H e r r a Adenauer o l i laskenut, että
D D R : n hallitus o l i s i .sellaista aja­tusta
.vastaan. Mutta hänen häm­mästyksekseen
i l m o i t i n , että olim-.
me v a l t i o l i i t o n puolesta.
S T E R N : Ai-veletteko, että Aden­auer
halusi johdattaa teidät liuk­k
a a l l e jäälle?
U L B R I C H T : Se o l k o o n hänen oi-.
S T E R N : E i l i i t t o t a s a v a l l a s s a k a an
k u k a a n toivo militaVistista Saksaa.
U L B R I C H T : Toivomus sinne, t o i
vomus tänne. A t o m i v a r u s t e l u o n to­s
i a s i a , se tosiasia että liittotasaval­lan
hallitus t o i m i i N A T O n m u l t i l a ­t
e r a a l i s e n atomivarustelun puoles­ta
osoittaa, että väestön etujen ja
h a l l i t s e v i e n p i i r i e n toimenpiteiden
välillä on s u u r i ero. E n .epäile sitä,
etteikö Länsi-Saksan väestö olisi
ehdottomasti rauhan puolesta j a j o ­pa
atomivarustelua vastaan. Mutta
varustelupääoman h a l l i t s e v i l l a pii­reillä
on l o i n e n käsitys.
S T E R N : U s k o t e l k o sitten, että se,
mitä nimitätte- varustelupääoman
h a l l i t s e v i k s i p i i r e i k s i , o n samaistet­tavissa
l i i t t o h a l l i t u k s e n kanssa?
U L B R I C H T : Vastamuodostettu
E r h a r d i n hallitus suorastaan pitää
h u o l e n s e l l a i s e n v a i k u t e l m a n synty­misestä,
että ne ovat samaistetta­vissa.
Se tosiaan pitää siitä huolen.
S T E R N : Mistä riiin päättelette?
U L B R I C H T : H e r r a Schröder, u l ­k
o m i n i s t e r i , a l o i t t i toimintansa neu--
v o i t e l e m a l l a N A T O n m u l t i l a t e r a a l i ­sesta
atomivarustelusta. Sotaminis­teri
von Hassel a l o i t t i neuvotteluil-v
i i m e vuodesta ja uusia suurkaup
poja sekä yleensä kaupan laajene­minen
ja monipuolistuminen on
edessä; Englanti voi saavuttaa ja
ohittaa Länsi-Saksan . Tshekkoslova­k
i a n suurimpana läntisenä kauppa-tuttavana.
Tshekkoslovakian ja
Länsi-Saksan kaupan arvo o l i v i i me
vuonna 50 m i l j o o n a a puntaa.
Lausuessaan. tyytyväisyytensä E n g
lännin päättäväisyydestä ' U S A :n
v a a t i m i e n luottorajoitusten torjumi­sessa-
ja E n g l a n n i n mm. tämän joh­dosta
nauttimasta "good Avillistä".
k o r o s t i m i n i s t e r i , ei Tshekkoslova.
kia epäröi lyödä kauppoja lukkoon
Länsi-^ksan kanssa, mikäli tämä
myy halvemmalla, tarjoaa paiemmat
maksuehdot sekä täyttää t e k n i l l i s el
laatuvaatimukset. Eijglannin on
pystyttävä kilpailemaan. Vaikka
T s h e k k o s l o v a k i a n vientimahdolli­suudet
ovat parantuneet, n i i n E n g
lännin pitäisi edelleen poistaa tuon-tikiintiörajoituksiaan.
nen.
Neljä viikkoa y h d y s v a l l o i s s a " ta
v . a l l i s e l la m a t k a l l a " — ei s i i s kir­j
a i l i j a y h d i s t y k s e n , kutsumana
k i e r r e l l y t k i r j a i l i j a Linna kertoi
n i a t k a v a i k u t e l m i s t a a n . ' K u k a a n ei
voi sanoa paljon mitään maasta, j os
ta on nähnyt välähdyksiä vain nel
jän v i i k o n a i k a n a " , a l o i t t i L i n n a va­rovaiseen
tapaansa. Ja haastattelun
jatkuessa hän yhä u u d e l l e e n a l l e v i i ­vasi,
että hänen käsityksensä ovat
p i n n a l l i s i a j a s u b j e k t i i v i s i a.
. Väinö L i n n a kävi m.m. Washini>-
lonissa, Miamissa, New Y o r k i s s a,
Arizonassa, Los Angelesissa. San
Franciscossa, A l a s k a s s a j a näki m m .
G r a n d Canyonin. D u l u t h i n k a u p un
gista Minnesotassa hänellä on mic-l
e e n p a i n u n e i t a muistoja; sillä siel­lä
hän tapasi p a l j o n amerikansuoma­l
a i s i a , j o i d e n kanssa saattoi keskus-elhi
täysin vapaasti.
r u s t e e l l a että pelätään sen nos­tattavan
miehistössä kapinamielia-laa
upseereja vastaan!)
— E i , amerikansuomalaiset eivät
missään, tapauksessa tule miksikään
romaanini aiheeksi. Minulta kysyt­t
i i n tätä samaa asiaa Yhd.v.svallois-sa,
ja vastasin aifia. että s i i r t o l a i -
suusongelman kuvaajan pitää nous­ta
heitän omista riveistään.
—. A m e r i k k a l a i s e t tuntuvat nuo­r
e k k a a m m i l l a , nuoruutta tavoittele­v
i l t a e u r o o p p a l a i s i i n v e r r a t t u i n a . O n
m y y t t i , että he käyttävät puruku.-
mia; Näin aniharvoin purukumia
a m e r i k k a l a i s e n suussa! Rotuongel­maa
kosketeltii n monissa kcsku.ste-l
u i s s a , mutta en nähnyt mitään s en
i l m a u s t a omin s i l m i n . Presidentti
K e n n e d y n murhasta k u u l i n Los A n -
i^elcsi.ssa ollessani j a s e u r a s i n tele­v
i s i o s t a mitä t i e d o t e t t i i n . Ihmiset
tuntuivat järkyttyneiltä: monet it­kivät
kadulla.
— Syvän vaikutuksen lekee tie­t
e n k i n a m e r i k k a l a i s t e n valtava tek­n
o l o g i n e n kehitys ja p u r k k i - jn
p a k k a u s k u l t t u u r i . j o k a on viety ää­rimmäisen
pitkälle. Automaatio on
edistynyt kovasti, j a j o t k u t ihnai-sivat
huolestumisensa sen seuraa­musten
johdosta. Niinpä amnialti-l
i j t o t vaalivat nyt 35-tunlista työ­v
i i k k o a (jo nykyään on eräillä a-
• — Yleensäkin j o u d u i n lähimpään \ l o i l l a voimassa 40-tuntinen) sen.
kosketukseen sellaisten ihmisten vuoksi,; että iiutomaatia o n omiaan
keutensa. E n pane sitä pahakseni, la, m i t e n välttää U S A : n joukkojen
1957 ei o l l u t sen p a r e m m i n k u i n vähentäminen länsi-Saksasta. S e . ei
nytkään mitään muuta tietä kuin
v a l t i o l i i t t o . K a i k k i muu on tyhjää
puhetta. Myös " h e r r a Adenauer on
sitä mieltä, ettei o l e mitään muuta.
Hän etsii v a i n yhtä tietä, m i t e n läur
sisak-salainen monopolipääoma ja
hänen H i t l e r - k e n r a a l i n s a saisivat s i -
omat k u i n vuokra^asunnotkin, huo­nekalut
ja kotivälineet, vaatteet,
j a l k i n e e t j a n i i n kautta l i n j a n;
J a mikä pahinta, v a r u s t e l u k i l v an
j a t k u m i n e n vaikeuttaa Canadan
kohdalta "kylmän sodan" sulatta­mista
j a kansainvälisen jännilysti-lanteen
lieventämistä. Varustelu-k
i l p a i l u n s u u r i n vaara on siinä, että
se Voi j o h t a a — j o k o tahallisesti tai
vahingossa, tulos on aina samu —•
l o p u l l a solaan ja sola nykyisenä
ydinasekautena! t a r k o i t l a i s i ^ k o k o ih­miskunnan
tuhoa. . . - ,.
Toivokaamme ja vaalikaamme
s i i s , että nyt i l m o i t e t t u puolustus­l
a i t o k s e n oksien "järkövä karsimi-'
n e n " j o h t a i s i m a h d o l l i s i m m a n piun
v a r u s t e l u k i l p a i l u u n käytettävien
kansalli.svaroien vähentämiseen ai­n
a k i n p u o l e l l a . Se o l i s i todella jär/
kevä j a yleLshyödyllincn teko k an
sakunnan j a k a i k k i e n kansalaisten
t o d e l l i s t e n etujan kannalta katsoen.
herätä vaikutelmaa, että ryhdyttäi^
s i i n harjoittamaan aseistariisuntaan
tähtäävää p o l i t i i k k a a . Perusedelly­tys,
j o l t a v a l t i o l i i t o s s a syntyisivät
n o r m a a l i t suhteet on, että molem­mat
Saksan valtiot solmivat sopi­muksen
k i l p a v a r u s t e l u n lopettami­sesta.
On mahdotonta puhua valtio­l
i i t o s t a samanaikaisesti, k u n Länsi-
-Saksa puuhaa N A T O n sisällä m u l t i -
l a t e r a a I i s t a _ a t o m i v a r u s t e l u a , solmii
s o t i l a s s o p i m u k s e n . R a n s k a n kanssa
j a suorittaa tieteellisiä kokeita
ydiriäseiden tuottami-seksi.
S T E R N : O l e e l l i n e n este yleissak-
; .salaisille kesku.steluille on mieles­täni
r a j a l i n n o i l u s , jota nimitetään
meillä " m u u r i k s i " . .
U L B R I C H T : Länsi-Saksan liitto­tasavalta
qn o l l u t olemassa 14 vuot­ta,
yhtä kauan k u i n Saksan demo­k
r a a t t i n e n tasavalta j a Länsi-Berlii­ni.
Rajamme v a r m i s t e t t i i n Länsi-
Berliinistä käsin järjestettyä vasta­vallankumousta
j a muuta toimintaa
vastaan vasta kaksi vuotta sitten.
K u n kuulee kysymyksenne, voisi
sanoa, että B o n n i n h a l l i t u s o l i s i voi­nut
niiden 12 v u o d e n aikana, j o l l o in
m u u r i a ei ollut, taukoamalta yrit­tää
päJistä yhteisymmärrykseen
D D R : n hallituk.seh kanssa. 12 vuot-ta
on riittävä aika «.soittamaan vä­hintään
yhden k e r r a n neuvotteluh».
hta. Mutta tiedätte että Bonn on
harjoittanut niiden 12 v u o d e n aika-mi
laukoiimatontii kylmää sotii»
m e r k i t s e sitä, että asettaisimme so-
- s i a l i s t i s en Länsi-Saksan yhteisym­märryksen
ja käytännön yhdisty-m
i s a s k e l e i t l e n edellytykseksi; Sel­l
a i s t a ehtoa ei mielestäni saa aset­taa;
Länsi-Saksan yhteiskuntajärjes-
, telmästä päättää: Länsi-Saksan väes­tö.
D D R r n kansalaiset Ovat j o a i k aa
s i t t e n - ratkaisseet yhteiskuntajärjes­telmän
DDR:ssa. Länsi-Saksan vä­estö
h a l u a elää tänään vielä kapita­l
i s m i s s a . Huomenna voi r a t k a i s u o l ­l
a toinen. T a r k o i t a n : nyt o n toime­tonta
puhua pitkään yhteiskuntajär­jestelmästä.
Nykyisissä oloissa em­me
pääse siitä y k s i m i e l i s y y t e e n.
S T E R N : Herra U l b r i c h t . Olette
eräässä toisessa yhteydessä sano­nut,
että v a l t i o l i i t t o voisi j o h t a a y h ­d
i s t y m i s e e n yleissaksalaisten vaa­l
i e n avulla; Senkö vaalisysteemin
mukaan jota täällä äskettäin käy­tännössä
k o k e i l t i i n?
U L B R I C H T : Ei myöskään s en
vaalijärjestelmän mukaan, j o k a on
voimassa Bonnissa. Te tiedätte,
mitä olemme tehneet vuonna 1952
tehdyn yleissaksalaisen vaaliehdo-tuk.
sen hyväksi. Bonn on torjunut
k a i k k i esityksemme. Olemme i l ­moittaneet
olevamme v a l m i i t neu­vottelemaan
liittotasavallan halli­tuksen
kanssa vaalien toimeenpa
nosta ja ehdoista, miten k o n t r o l li
suoritetaan.
S T E R N : Oletteko vielä sitä miel-
Täysiii alumiininen
dicselmoottorialus
Zagrebissa Jugoslaviassa on alet­tu;
valmistaa täysalumiinisia tiiesel
j u n i a , joiden koko pituus o n 8]
metriä. Junaan k u u l u u 4 vaunua js
2 dieselmoottoria, joista toinen on
asennettu ensimmäiseen j a toinen
viimeLseen vaunuun.
J u n a n tyhjäpaino on 100 tonnia
ja s u u r i n nopeus 120 k m / t . V a u n u ­ja
ei o l e j a e t tu tavanomaisiin osas­t
o i h i n , vaan k u k i n niistä muodostaa
avaran kokonaisuuden. Istuimet o--
vat ns. l e n l o k o n e m a l l i a , joten ne
on h e l p p o . kääntää kunkin maun
mukaiseen asentoon. Y k s i t o i k k o i ­suuden
välttämiseksi istuimet on
v e r h o i l t u eri värisillä päällysteillä
j o l l o i n o n saatu hauskoja ryhmityk­siä,
j o i s s a vaihtelevat k e l t a i n e n , v i h ­reä,
s i n i n e n , p u n a i n e n jne. M a t k a t a ­v
a r o i t a v a r t e n on oma e r i l l i n e n säi­l
y t y s t i l a n s a .
tä
SiiddeutschC' e Z i t u n g i l l e — että y h ­distymistä
silmälläpitäen v o i t a i s i in
käyttää muotoiltua W e i m a r i n vaali­l
a k i a?
U L B R I C H T : Siitä keskustelen,
kun ollaan, v a a l i l i i t o s s a , en a i k a i ­semmin.
.salissa, j o i l l a ' ^ o l i j o ennestään j o k in
; o n t a k l i Suomeen. Amerikansuo-iialaisf.'!
olivat luku sinänsä. Joka
Kaupungissa on heillä hyvään suo­malaiseen
tapaan kaksi " h a a l i a " —^
y h t e i s e e n e i v o i d a kokoontua! Nais­i
a amerikansuomalaisissa o l i useita
. i i i n t o i s i a piirteitä. Ensimmäisen
(Olvcn s i i r t o l a i s i s s a , s i i s vanhuksis-m,
tapaa ikään k u i n säilöttynä puo­l
en vuosisadan takaisen suomalaisen
! y h t e i s k u n n a n j a s i l l o i n v a l l i n n e e n ar
j a t t e l u n . Heidän tämänpäiväiset
p o l i i t t i s e t r i s t i r i i t a n s a k i n ovat samat
k u i n ne j o t k a v a l l i t s i v a t kotimaassa
heidän muuttaessaan pois. Perintöi
— j a k i e l i ! — o n heillä ikään k u in
jäädytettynä. Siellä kuulee aivan
i h a n a n a i t o j a murteita, yhtä puhtai­na
kuin meillä 50 v u o t t a s i t t e n ; T o i ­sen
polven edustajat amerikkalais­tuvat.
Kolmannen polven jäsenet
puolestaan utelevat jo isoisiltään
k a i k e n l a i s t a mikä koskee Suomea
ja suomalaisia. Näistä amerikan­s
u o m a l a i s i s t a kuvastuu täysin sel­vänä
se totuus, että i h m i s e n luonne
o n sosiaalinen, ympäristön muovaa­ma./
— P u h u i n haaleissa j a k i r k o i s sa
k u t e n vuonna 1958 s a n o i l l e k i n j a " T u n t e m a t o n sotilas"-eloku-vaa
e s i t e t t i in y k s i t y i s t e n yhdistys­ten
järjestämissä tilaisuuksissa
j o i s s a olin läsnä. A m e r i k a n f i l -
misensuuri on suhtautunut k i e l t ei
sesti f i l m i i n , j o t e n sitä ei esitetä j u l ­k
i s e s t i ainakaan leikkaamattomana.
(Syynä mainitaan — huhujen pe-arveluttava.
ssa määrin lisäämään
työttömyyttä.
K i r j a i l i j o i t a en j u u r i luvannut,'
o l i h a n kysymyksessä nimenomaan
y k s i t y i s l u o n t o i n e n l u t u s l u m i s m i i t k a.
N e e k e i i k i r j a i J i j a E l l i s o n , joka mi
nun oli määrä tavata, kieltäytyi sa­noen,
että hän " o n kyllästynyt ole-majin
sosiaalisten tutkimusten koh­teena",
j a s en saatan h y v i n ynimärr
tää. Rotuongelma on t o d e l l a k in
vaikea; k a i k k i , j o t k a tapasi»; sanoi­vat
että sen r a t k a i s u n täytyisi ta­pahtua
a i v a n lähiaikoina, mutta m i -
Mn se on toteutettavissa, on. e r i
asia. Neekeriväestölläkin on o m a
" m e n e s t y n y t ' eli siis varakas ja
sivistyneislöpiirinsä, ja usein
k u u l e e valituksia, että tämä
p i i r i eristäytyy neekeriväestön ko­konaisuudesta.
^ S u o m e a kohtaan t u n n e t t i i n e r i ­tyisesti
p o l i i t t i s t a m i e l e n k i i n t o a ja
maamme asemasta näkyi olevan jos
minkäänlaisia käsityksiä. Ne tyy^
p i l l i s e t suomalaiset käsitteet; j o t ka
näyttivät olevan tuttuja keskitason
a m e r i k k a l a i s i l l e , olivat "sisu. Nur­mi,
Sibelius, talvisota, puukko ja
p e r k e l e " ,
— Mitäkö i h a i l i n Amerikassa?
Tiettyä kielteistä suhtautumi.sta
a u k t o r i t e e t t e i h i n . Y l i o p p i l a a t sanoi­vat
professoreilleen " h e i " j a kes­keyttivät
heidät luentojen aikana.
Rakennusinsinöörit joutuvat opis­k
e l l e s s a a n tekemään kirvesmiehen
ja puusepän t ö i t ä .— M — a .
Konfromisuudesta poikkeava professori
N i i n korkeasti s i v i s t y n y t j a vapaa­m
i e l i n e n kuin m a a i l m a m m e - ^ n k i n,
meillä täällä Canadassa, kuten yk-sityisyritteliäisyyden
maissa- yleen­sä
o n nykyään k o n f o r m i s u u s — y h ­denmukaisuus
ja -muotoisuuskin
(ällä kertaa valttia.
Yleisenä käsityksenä on,, että
"yleisiä hyviä l a p o j a " ei saa l o u k a ­ta.
Esimerkiksi sosiaalinen asema
v a a t i i henkilöllä, että jos samalla
s o s i a a l i s e l l a portaalla oleva tuttava
vaihtaia autonsa uuteen a j o k k i i n , jo­ka
toinen vuosi, n i i n hänen on me­neteltävä
samoin, v a i k k a k o l o n a o l i '
si sattunut olemaan .sairauksia ja
m u i t a lisämenoja n i i n paljon, ettei
taloudclli.scsti mitenkään kannattai­si
autoa vaihtaa.
N i i n on myös uskonkin asiois.sa.
Y h t e i s k u n n a l l i s e s t i kiipeämään pyr­kivä
henkilö vallt.see nykyjiän kirk-kon.
sa, missä hän j o k o muodon vuok­si
tili omantunnon .syisin, käy. ja^
j o l l e ropoiisn antaa, yhtä suurella
h u o l e l l a kuin liikemiehet valit.sevjit
golf.-konttäii.sä — siis .seurapiirin
p e r u s l e e l l i i , eikä sillä pohjalla, o n .
ko kysymys "oikeasta uskosta" »^li
hyvästä golf-kentästä tai eikö o l e.
K i r k o i s t a j a niissä käynnistä pu­h
e e n o l l e n tämä k o n f o r m i s t i n e n kä­site
vaalii, .että uskomattomiakin
voidaan miten kuten " s a l l i a " , jah­ka
he pitävät katsomuksena omina
tietoinaan huolimatta siitä, mitä he
vakaumustensa ja katsomustensa
p e r u s t e e l l a ajattelevat. Täjnä pä­tee
e r i k o i s e s t i o p p i n e i s t o n kohdalta.
Mutta luoja varpelkoon häntä joka
rohkenee perusolemukseltaan jota­k
i n "vääräoppisuutta" puolustaa!
S i k s i on erittäin virkistävää näh­dä,
että oppineistomme keskuudes<:
.sa on miehiä j i i n a i s i a , j o t k a antavat
h u u l i a konformismille sekä sen
v a a t i m i l l e "käyttäytymistavoille" ja
puhuv;)t asiat h a l k i sellaisena, k u in
he ne i t s e näkevät j a ymmärtävät.
Y k s i tällainen suoraselkäinen
mies on R o y a l Ontario museon joh­taja,
tri W i l l i a m Swinton, joka
m a r r a s k u u n puolella sanoi " T i e de
ja uskonto" luentonsa yhteydessä,
että " K i " i s t u s k e r t o m u s on v a i n iha­nan
kaunis kertomus."
Yleisön sanotaan kuunnelleen
(Toronlo.ssu) tämän mainion pu­h
u j a n esitystä puolitoista tuntia.
Hän .suositteli k u u l i j o i l l e e n , että he
tarkastaisivat k r i s t i n u s k o a nykyai­k
a i s e n tieteen valossa.
" N y k y a j a n ihmisellä on peloitta.-
van paljon tietoja j a kykyjä" hän
a l o i t t i puheensa, v i i t a t e n esimerkik­si
.siihen, että tutkan avulla, i h m i ­nen
voi nyt t u t k i a maailmankaik-k
e u t l a ennen tuntemattomassa mää-rässä.
• •
" T r a g e d i a n a _on" hän s e l i t t i , "se.
että me voimme ennustaa maail­m
a n l o p u n tulon s i l l o i n k u n olemme
ratkaisseet ihmiskunnan tuntemat
k a i k k i ongelmat ; .
S i i r t y e n puhtaasti t i e t e e l l i s t en k.v-symysten
parista Kristuksen elä-mänky.
symykseen, hän sanoi, että
koska Homo Sapiens (ihmisiä) on
o l l u t 40,000 vuotta, on vaikea us­koa,
että i h m i s k u n t a o l i s i saanut o l ­la
ilman "anteeksiantoa". 38,000
vuotta ennen K r i s t u k s e n syntymistä.
"Missä sanotaan, että K r i s t u s syn­tyi
j o u l u k u u n . 25 pnä? T a i että hän
k u o l i pääsiäisenä?" hän k y s y i.
" T o s i a s i a on, että vasta nykyisen
ajanjaksomme neljännellä vuosisa­d
a l l a ( y l i 300 vuoden k u l u t t u a K r i s '
tuksen syntymän jälkeen —- K )
k r i s t i t y t omaksuivat nämä juhlapäi­vät,
j a he- k o p i o i v a t ne m u i n a i s e l ta
M i t h r a i s m i l t a . (Uskomus persialair
seen auringonjumalaan j o n k a otak­s
u t t i i n toimivan ihmisen j a Juma­lan
välittäjänä— K . ),
Ja koska voidaan tieteellisesti to­distaa,
hän lisäsi, että K r i s t u k s en
.syntymä j a kuolema ei tapahtunut
. s i l l o in k u i n n i i d e n sanotaan tapcihtu-neen,
n i i n miten voidaan sitten u.s-koa
s e l l a i s i i n y l i l u o n n o l l i s i i n seik­k
o i h i n k u i n Neitseestä .syntymiseen
ja Ylösnousemukseen?
"Minä uskon; että K r i s t u s o l i epä­onnistunut
elämässään, kuten u.scim-mat:
meistä olemme, j a että ylösnou­semus
sekä Neitscestä-^syntyininen
k e k s i t t i i n , epätavallisen henkilön
k u n n i o i t t a m i s e k s i " hän s e l i t t i.
U u t i s t i e t o j c n mxikaan tämä luon­to
o l i " l i i a n p a l j o n " yhdelle kuuli­j
a l l e , kaljnpäiselle, keski ikäiselle
miehelle, joka mutisten järjesti ko-,
k o u s p a i k a l t a meluisan yhden mie­hen
uloskävelyn.
"Katsoka'a n y t " s e l i t t i puolestaan
professori Swinton, "tuontapaistcn
henkilöiden kanssa j o u d u n aina vas­t
a t u s t e n ."
Epäilemme suuresti; että konfor-mismia
vaalivat k i i h k o m i e l i s e t pii­rit
kiroavat .tämän oppineen, suora-r
y h t i s e n miehen luenton.sa perus­t
e e l l a alimmaiseen helvettiin.
Mutta konformismin vaatijat —
ja niitä o n nykyäiin l e g i o — tunnus-lavat
itse asias.sa, että heidän kan­tansa
ei taiUa-sittenkään kestää teiv
veen ihmisjärjen tieteeseen perus­tuvaa
arvostelua. — Känsäkoura.