Vapaus, December 11, 1928

              01^.
Tiistaina, jonlnkmni 11 ynä—Tues^ Dee 11
VjPAUSl
A. VAAKA.
T O I M I T T A X A T i „^„^«««
B, A. TEKHtJXEN. H. SUIA. E, PEHKOSE»
F o » 0>flc» P«p>«M««t, OCU»m. — »««md C1»M mttiat. • . ' '
•;P " •••• :• • : VAPAUS l U b n t r ) ^ ~ ' ' '
. VAPAODESSAr -
' A v i M H B l a i c t a i M tljOO k o t * . ' S S X v k s U kotaa. ~ K< toritmatalMet « l Ä k r r u - — "^~rr"r!_t~,
cl kerta. « M » k r f » . i « . i - . - Tn<piJ«Ia««.Jl«i t. ^^^J^lJ^fl^S ' aaHtsäkistaetaUtMk. — TilaaJMia. joit» ai aasna rtha. ai t s lU ghattaaiaB. paltai ii.iffliaaiCT. j
a* tataakact. . . - " ' i U—•
* ® V " : - .
Ti",
5tf
i ^ « 3 0 . * kk. , « 0 . 5 kk. «I.TS J ^ Ä » ^ - . « a i p . H , a : h . la S * . . ^ ^
un»; 1 Tk. K J O t kk. <3J0. 8 k k . , t g JW U I >k-
V a ^ tttSiäa: Hoon«rto 207. M a c U r iLiI^ B ^ ' Sadb-r,. O».-
« a . « e . pe, col- « » * - . ^ ^ » ' « - «»SSlalr ""^ """" » n . «drertliiDs «ediani aBW»« tha FtanSah Paepla to Canada.
^ . . ^ _ ««„UU,«. k i ^ e a . . » » . . k i n o n a .adellaen U . k k a e - k o i u l ..
- n i i n i r ' - " f ' iCm»ns: 1. V . KAHNASTO. HHiVa^nfc'"»»'*
Yhdysvaltain oikeusdepartementti
ja trustit
Hallituksen ja liikelaitosten yi- märtäa. Se ei ainoastaan osota et-disVitä
ei mikään kuvaa niin hy- tä hallitus tulee auttamaan sellaisia
Ä n iSdysvaltain yliprokuraat- jotka haluavat muodostaa trusteja,
t^in esittämä oikeusdeprrtementin mutta se myös tulee johtamaan seL
luödraportti, missä m.m' sanotaan: laisten teo lisuushaarojen trustmtu.
"Oikeusdepartementti on pyrkinyt mis«.n, jotka eivät ole Hooverdajs^^
*^ 1.. tehoisuuden tasolla. Se on amoas-f
K.
tapaamaan jo perustettaessa niitä Hi
^eyrityksiä, jotka mahdollisesti rik­koisivat
trustivaslaisia lakeja. On
uskottavaa, etta tämä metodi ei a>-
noastaan taannut lain tehokkaam­paa
täytäntöönpanoa, mutta etuka-
- teen harkiten ja määritellen esiin tu­levat
kysymykset saatetaan, teolli­suutta
ohjata ylioikeuden päätöksil­lä."
* Suoraan sanoen tämä raportti to­distaa
sen seikan, että oikeusdepar-tementin
politiikkana on aina ollut
ja on edelleenkin neuvoa pankkiire-
. ja ja teollisuusporhoja trustien nftio-dostamiscssa-
^ Oikeusdepartementti, hallituksen
niin sanottuna lakien täytantoönpa-nojaostona,
muodostuu trustiporho-
'jen~asianajaksi jk huolehtii siitä, et­teivät
he joudu oikeusjuttuihin Irus-livastaisten
lakien rildkomisesta.
Yliprokuraattorin julkituoma po­litiikka
omaa syvemmän tarkotuk-sen
kuin mitä tässä annetaan ym-taan
osana tämän maan hallitst<ran
luokan, jonka toimeenpanevana ko­miteana
on hallitus, valmistautumi­sesta
uhkaavan imperialistben so­dan
varalta.
' Yhdysvaltain suurissa teollisuuk­sissa
työskentelevien työläisjouldco-jen
tulisi järjestäytyä voimakkaisiin
järjestöihin vastaiskuna tälle ylipro­kuraattorin
tiedonannolle. Yhtenä
tehokkaampana aseena taistelussa
imperialismia vastaan on työläisten
siten järjestäytyminen, että he voi­vat
halvata sotateollisuudet.
Sotaa ei voida välttää ainoastaan
pasifistisilla lauseparsilla ja har­tailla
toivomuksilla. Ainoastaan
työväenluokan järjestyneet voimat
perusteollisuuksissa ja kansakunnan
aseistetuissa voimissa tekee työläi­sille
mahdolliseksi vallankumouk­sellisen
taistelun käynnin sodan val­mistelijoita
vastaan.
DAILY WoRKER-Neuvostoliiton
talonpoikaiskapinoista
kirjottaa Moskovan Pravda 20 p.
/marr^kuuta:-
/'Epäilemättä antaa itsekritiikki
porvi^nllisiUe ryöväreille paljon pu­reskeltavaa.
Kaikkia tätä käyttävät
ne vääristellyssä muodossa, vääris­televät
uskomattomasti, suurentele­vat,
tarkotuksellisesti valikoivat» vis-sinsuuntaisesti
selittävät ja esittä­vät
tosiseikkoina muka rappeutumi­sesta^
hajaannuksesta ja romahduk-
Näiden 'tietojen' lähteet ansait­sevat
erikoista huomiota. Moskovas­sa
on melko paljx}n saksalaisia, itä­valtalaisia,
englantilaisia ja ameri*
kalaisia sanomalehtimiehiä^ suu­rimpien
^löhtien ja tietotoimistojen
edustajia.
Päättäen siitä, mitä monet näistä
kirjottavat ja sähköttävät lehdilleen
ja miten lehdet esittävät kaiken sen
maansa yhteiskunnalliselle mieli{)i-teelle,
ci voida sanoa, eitä nämä sa-nomalebliraiehel
riittävällä ymmär-ryksel
lä selvittävät neuvostomaan
todellistiutta lehdilleen ja niiden lu­kijoille.
Ja tämä epäilemättä sak­kaa
ilmakehää, johon tulee kaiken­laisia
järjettömiä huhuja Neuvosto­liitosta,
joita tavallisesti valmistel­laan
Riiassa, Varsovassa ja Heisin
gissä, jotka neuvostorajojen lähei­syyden
vuoksi muka saavat iuotet
tavimmat' tiedot..
Mutta paitsi ulkomaisia sanoma
lehtimiehiä on Moskovassa diplo­maattinen
korpus» Sen vanhimpana
oh Ranskan lähettiläs Herbert. Sai
Uttaneen kysyä: eikö hän lue näitä
(ja muita) ranskalaisia sanomaleh­tiä,
eikö hän ole nähnyt näitä val­heellisia
sähkösanomia- *Via Helsin-ki—
rLontoo'' ja eikö hän ole lähet­tänyt
peruutuksiaan Pariisiin? On­han
Herbertilla, joka lisäksi on huo­mattava
ranskalainen sanomalehti­mies,
laajat yhteydet Ranskan sa-nomalehtimiespiireissä.
Mutta näh­tävästi
ulkomaalaiset sanomalehti-miehet
eivät pane erikoisia arvoa
edustamiensa maiden yleiselle mie­lipiteelle."
iliikinii
EJesän kiiltiessa kesloisteltitn, mnis-taakseni
uselnTdn, sykssUä alettavasta
oi^is^utyösta. Sen välttämättömyy­destä
oltiin kylläldn. yksimielisiä, mutr
ta toisinaan hiukan epäillytti se, "kun
ei meillä ole kykenevää objaajaa".
Toimeen silti päätettiin ryhtyä, >ralk-ka
Mtten mlmm pitäisi yrittää ohjata,
sik^, että alkuun-päästään." TIetyBti
sinun pitääkin, ei ainoastaan " a l -
kuunpääsemisen" aikana, vaan niln-kauan
kuin toverit huomaavat Jon­kun
toisen Joukosta sopivammaksi
siihen tehtävään..
Kyllähän se tuntuisi niin pehmeän
mukavalta. Jos meillä olisi varaa ko­mentaa
Jokin Ltmatsharski Jokaiseen
opiskeluryhmäämme; Ei silloin tar­vitsisi
itse nähdä vaivaa, eikä pelätä
saavansa harhakäsityksiä; odottaisi
vain, suu ammollaan, valmiita, taat­tuja
tiedonjyväsiä, kuten llnuniiojat
pesässään äitinsä tuomia niokamu-rusia.
Mutta kommunisti ei saa hetkeksi­kään
heittäytyä neuvottomaksi ulko­puolisen
avun odottajaksi! Ei pahem­massakaan
tilanteessa! Apua pyyder
tään tovereilta. Jos tarvitaan, mutta
sillävälin tehdään työtä omin voimin,
sitä Eisukkaammin, mitä heikommat
voimat ovat.
SUISL tavalla' menetellen, ikäänkuin
pientä itsepuskausta harjoittaen, kas­vatamme
keskuuteemme yhä useam­man
Ja useamman sellaisen. Joka us­kaltaa
Ja pystyy tarvlttaissa vähän
vaikeampaankiri tehtävään Ja Istu­tamme
koko Joukkoomme tietoisuu­den,
että Jokafsm vuoro tulee Jolloin­kin,
s^ on valmistuttava! *
' Eihän kukaan sitäpaitsi määrää,
kuinka korkean tieteellisesti teidän
ryhmänne opiskelutoiminta täytyy ta-pahtua!
Jos valitsette opplkfa-jäksen-ne
vaiMkapa Työläisten TieU&irjasr.
ixm ensimmäisin nidoksen: "KtHmnu-nistinen
Manifesti'*, "^<TI sitä voitte
kyntää syvemmäUä tai matalammal­ta,
sen mukafui kuinka terävä amran-ne
on- M tarvitse pelästyä vaikka
keskustelu, ensimmäisten luettujen
kappaleiden Johdosta, tuntuisikin hiu­kan
jäykältä ja pintapuoliselta; sel­laisenaankin
se valaisee monta ky­symystä.
Joita ei ennen ole huomat­tukaan.
Eikä se keskustelu kauan KTsy
yhtä nolcma, inuutMian kokouksen
perästä luistaa Jo paremmin. Kaikista
huvittavinta on se, kun Jonkun ajan
perästä aletaan huomaamaan, mitä
väärin ^ käsityksiä on aikasemmin o-maksuttu.
"Kylläi^ me dUoin oltiin
aika neropatteja", tuumataan sillcdn
Ja nauretaan päälle.
Virheitä Ja heikkouksia täytyy l a ­kata
pelkäämästä kommunismin ra­kentamisessanne
ovat siinä Ihan tar­peellisia!
m niitä silti saa, eikä tar­vitse
Tuveta ehdoin tahdoin tekemään,
niitä kyllä Ilmestyy tarpeeksi "sivu-tuotantona",
kuten kirvesmiehelle las­tuja.
•'
Mitäpä tyhjistä lorinoista! Missä
Ikänä ryhmässä opiskelutoiminta on
vetelällä alulla, tahi ei vielä lainkaan
käyimissä, siellä päätettäköön ensiko­kouksen
tärkelmi»nä asiana, ryhtyä
rivakasti toimeen heti seuraavana I l ­tana!
Luokkataisteluvelvollisuutem-me
on \^Bimastl antanut meille ai-mpläksyn
täksi talveksi Ja siitä on
edes puolet opittava! .
Talvi on lyhyt Ja luokkataistelun
historiallinen vauhti ei hiljene, odot-taakseen
laiskureita ja suostutellak-seen
pelkureita, vaan sen sijaan lak­kaamatta
kiihtyy.
JALKAMIES;
Sosialistit ja sokeripääoma Porto Ricossa
Coplidge ja ^hyvinvointi"
Leland Olds kirjoUaa Federated
Pressissä:
Auto, radio,* malka jollekin kesä-huvittelupaikalle
— nämä ja lukui­sia
muitaj ylellisyyksiä voidaan nyt
sisällyttää työväen vaatimul^siin
alimpana amerikalaisena kulunki-arviona.
Ne voidaan esittää kapita­listien
ylpeyden, presidentti Calvin
Goolidgen, valtuuttamana. Goolidge
näet lausui j avatessaan viimeisen
-kongressin istunnon:
"Olemassaolon vaatimukset ovat
siirtyneet r välttämättömyystasosta
ylellisyystasoon. Lisääntyvät kysyn­tä
kotimarldchioilla jä ulkomaan­kaupan
laajeneminen kuluttavat ala­ti
kasvavan tuotannon."
Tämä uuden amerikalaisen kapi­talistisen:
filosofian ytimekäs yh­teenveto
tekee vanhentuneeksi alim­mat
fculunldarviot, mitkä on laati-nutf
kansallisen teollisuuskonferens-;
silautakunnan, Amerikan työnanta-jaluokan
johtavin tilastojärjestö. j
Yksinpä työdepartementin alinta!
terveys^ ja kohtuusbudgetiia, joka
on jo kauan ollut työnantajien ar­vostelun
esineenä, on korotettava.
JVIiltä näyttää Goolidgen käsitys
amerikalaisesta ylellisyydestä, ver­rattuna
Amerikan työläbten todel­liseen
tilanteeseen? Tai puhuuko
hän vain kansan hyvinvoivasta ylim­mästä
kerroksesta, joka^^on niin tyy­tyväinen
Goolidgen hallituskauteen?
Vuosi sitten vanhoillinen talous­tieteilijä
Irving Fisher, Yale-yliopis-tosta,
^ vastasi samanlaiseen Coolid^
gen lausuntoon osottamalla, että
maan 76,000,000 köyhimmln ihmi­sen
joukossa keskimääräinen 5-hen-kinen
perhe sai 132 dollaria vä­hemmän
kuin mitä työdepartemen­tin
terveys- ja säädyllisyysbudjetti
määritteli. Hän" lisäsi: "Parhaat
saatavissa olevat tilastot osottavat,
että amerikalaiset eivät ole vielä eh­dottomasti
hyvinvoipia. ^Itse asiassa
neljä viidesosaa Amerikan kansasta,
eli yli 90,000,000, ei ansaitse pal­joa
yli kulunkiensa."
Työläisten olosuhteet eivät ole pa­rantuneet
tämän pätevän arvioinnin
jälkeen. Putkitehtailijain yhdistyk­sen
tehdessä katsauksen Philadelp­hiaan,
paljastui se seikka, että 50
prosenttia perheistä sai vähemmän
kuin 2,200 dollaria vuodessa ja 20
prosenttia sai keskimäärin alle
Vanha sanalasku sanoo, että kun
varkaat poistuvat niin rehelliset Ih­miset
saavat tilaisuuden tietää tosi-selkiat.
Hiljattain toimitetut Porto
Ricon VMdIt, jotka vieläkin ovat vält­telyn
ältUsena, ovat kiinnostaneet Y h ­dysvalloissa
olevia portoricolalsia. N.
Yorkissa Ilmestyit espanjankielinen
kiapatallstlliliti L£ti Presna hieman
vastahakoisesti julkaisee ainehlstoa
tapahtumista maassa, joka yhdysval-talalsteh
öikeuslaitdksieh mukaan : on
ja eikä ole Yhdysvalloissa.
Porto Ricon vaalit seurasivat tu­hoisaa
pyörremyrskyä:, ja saivat ai­kaan
melkein yhtä paljon levotto­muutta.
' Kokoomu^uolue näyttää
voittaneen vanhan hallituspuolueen
"Alllansshi." Jälkimäistä johtaa Anto­nia
Barcelo Ja edeLjoHtaJa on San­tiago
Iglesias, joka ylelsamerlkalaisen
työyäenliiton latinalasten maiden sih­teerin-
ja Porto Ricon sosdallstipuolu-een
Johtajan tehtäväin suorittamiseni
perusteeUa (Dlkeutetusti leimataan Im­perialistien
lakeijaksi.
Herra Barcelon matelemfaien Yh­dysvaltain
Imperialismin edessä halU-tuskautenaan
osottaa, että hän ei ole
sen paffempl kuhi viholllsensakaan,
Iglesias. Kaksitoista portoricolalsta
kirjottaa Brooklynista La PresnJalle,
syyttäen allianssia, ja paljastaen mi­hin
käytetään punaisen ristin kerää­mät
varat pyörremyrskystä kärsinei­den
avustamiseksi, 3He kirjottavat
seuraavaa:^
"Sellaista portoricolalsta ei ole, joka
uskoisi että allianssi-puolue olisi voi­nut
laillisesti voittaa vaaleissa. Toisel­ta
puolen on varnma se, että tuneri-kalaisen
punaisen ristin keräätnät Va­rat
kä3^ttiln onnettomien köyhien
äänien ostamiseksi."
Allianssin tekemät vasfasyisrtölcset
kokoomuspuoluetta v&stian erikoisesti
paljastavat Igleslasin Ja hänen joh­tamansa
nJc-sosIalistipuolueen:; Alli­anssin
johtaja, Antonio R. Barcelo,
kirjottaa vmuun muassa seuraavaa:
"Humacaon piirinä sokerikoipbratr-slonit
jotka olivat suuttuneet aiUans-
BipuoliieeUe tämän vastustaessa mai­den
anastamista ja näiden korporat-sionien
monopolia, auttoi sosialisti-puoluetta
rahalla Ja työntekijöillä.
2,000 dollarin vuodessa. Nämä nu­merot,
kyllin arvostelevat Goolidgen
tyytyväistä kuvausta ^ylellisestä ta­loudesta.
;
Omituisen yhteensattuman kautta
Ghicago Tribunen samassa numeros^
sa, jossa on tämä Goolidgen puhe.
on myös etusivulla avioerojuttu, jo­ka
koskee tähän kysymykseen
Muuan plevelandilainen tuomari oi:
kieltäytynyt myöntämästä avioeroa
erää|le 28-vuotiaalle^ työläiselle ja
hänen vaimolleen, jotka olivat ol­leet
naimisissa 5 vuotta, mutta ei­vät
olleet kyenneet ylläpitämään
kolmea lastaan 24 dollarin viikko-palkalla,
vaan kielsi heidät edel­leen
laittamasta lapsia.
Ehkä mallikelpoisen Goolidge-perheenkin
olisi tultava avioero-oikeuteen,
jos heidät pakotettaisiin
nälkäpalkoilla ylläpitämään per­hettä
ylellisessä taloudessa. Goolid­ge
ei koskettele tätä kysjinystä, pu­huessaan
hyvinvoinnista. Kuitenkin
"Tässä piirissä käyty vaalitaistelu
oli häpeällisin meidän poliittisessa
historiassamme. Sosialistit ja sokeri-yhtiöt
yhdistynein voimin ostivat ää-nläi
Ja uhkasivat valitsijoita häädöllä
ja työstä erottamisella. Sokerlyhtiöi-den
kuorma-autot klislvät ympäri pii­riä,
täynnä * alempien ^önjohtajien
johtanäa työläisiä, Jotka uhkailivat ja
tekivät pliälehyökkäyksiä."
"Barcelo väittää, että iaaiianssipuolue
ansaitsi amerikalaisten intressien, ja
asukkaiden hyökkäyksen. Hän selos­taa,
että t ä J ^ hyökkäykseen on syy­nä
ämerlkaiaisteii erikoisedut, mutta
hän jatkaa:
"Santiago ^leslasln johtaman, so-siallstipuolueen
käyttäytyminien, iams-taessaan
sitä politiikkaa, jota hän on,
tekopyhästi, aina välttänyt vastus­tavansa,
ihraetyttäJä minua. Se ei
aima selostusta , seUaisten miesten
^köyttäytympipeen, jjoftka Jiähein-n^
n tukevat ykisityisetujaan ktUn nii­tä
periaatteita ja ihanteita. Jolta he
sanovat tukevansa."
Igleslas iskee takaisin ylelsUiä
tökslllä, muttia qn otettava huomioon,
että molemmat johtajat, vaikka he
fcoettavatkin klertSä sanaa "Imperia­lismi"
ovat pakotetut portoricoiaisten
itsenäisyyspyrkimysten tähden heikos­ti
puhumsum kothhäansa amerikalai-sia
ryöstäjiä vastaan. _
On otettava lMi<miIbon, että vaikka
Midiipicaton Harboar,
. Ont
Jotain tätäkin "Vapauden" pals­toille.
.Täällä Fred Mileukon kämpaUa
on nun. meitä suomalaisiakin parm-kyinmenen
korville. Tänne sipatean
miehiä Port Artmirista, Soosta (Ont.>
ja vaikka mistä. Hetenkin saavat
miehet itse maksaa kyydit Ensmiai-nen
vaikutus kämpälle tullessa ei o!e
ihan tyrmistyttävä: Ruoka esun. on
tavalUnen, että sillä kyllä tulee toi­meen.
Mutta annas olla kun aija
lähtee näyttäÄään metsää ja juok­suttaa
runsaan tunnin perästään ja
ilmoittaa, että tästä sitä nyt sopii
alottaa tekemään paperipuita, niin
jopa vetäsee nu«s^lsen sielun pil­veen
(ja vähän vanhemmankin), sillä
metsä on niin huonoa, että sutä el
luulisi kenenkään saavan koortia päi­vässä
4 jalkalsla. ($2.50).
Joitain kuusen känkkyröitä on siellä
täällä Ja nekin sellaisia Joista van-hanmaän
ukot tekivät hyviä risukar-heja,
siihen aikaan kun ne olivat
muodissa. Tavallisesti ne joilla on
sen verran rahaa, että pääsevät pois,
lähtevätkin, mutta rie joilla ei ole,
ovat pakotettuja jäämään siinä toi­vossa
että jos saisi senverran että
pääsisi pois. Mutta sekin on hämärää
saako koskaan niin paljon, että saisi
ruokansa maksuun. Toivomme, että
ne jotlta huomaavat tämän osaisivat
kiertää tämän kämpän, sillä tämä on
sanan täydessä merkityksessä .oikea
murheen nurkka.
Kämpällämme pidettihi myöskin
kokous t.k. 3 pnä, jossa laskettiin
kämpällä olevien työläisten lukumää­rä
ja kuinka paljon'heistä on järjes­tyneitä.
Tulokseksi tuU, että kämpäUä
on kaikkiaan 42 miestä, joista viisi
kuuluu I. W. W:hen ja kaksi L, W.
I. ,U:h. Suomalaisia näistä neljäs-täkymmenestäkahdesta
on 22.
Koluniksessa valittiin myöskin S-miehinen
kämppäkomltea. Johon va­lituksi
tulivat Osk. Isotalo, T. Leppä­nen,
S. Mäkelä, J . Malm ja F. Perkiö.
K:ämppäkomitea velvotettiin raport-teeraamaan
tästä kokouksesta, sa­moin
kuin muistakin kämppää- ja
työsuhteita koskevista'koista' Indus-trlalistim
ja Vapauteen. — T.-o.
leviä ei eroteta työstä nun
^Ssessa hänen vaimonsa Ja t ^
ottavat lopputilm . P ^
^ S S e s t i katsoi asian om^ etun­sa
kam^ta ja erotti sen IP^^^^
£ oli hänelle vähemmän hyödyllinen
""T^TZ.^"^^ Vielä valmis
ho-SmSaan uuden työvoim^ ^^^^
tettavien tilalle, oli paasi f u f t " °f
S L e e n . Tämä tapahtui tors^-
ntaS Myös samana iltana oh tov.
S^Uut Sn-äämässä uutta t y ö v o ^
lalle. Tästä kaikesta tietamattonmä
nienevät vanhat ^öläiset^vie^ I ^ ;
No^ 274: Mjm
RunoUija KossLK^
kiu)li pakolmsnä' j
On tyolmslxiolamrunoseppo^
valko-Suoi(ienr häiMpattOy
laannut laulamasta.
Ei T^'t emuin runokanrusl
helskähtele meilie tuttu.
Soittajan kun käsi kerpoo,
verhoo mustiin pumdippu.
Mustanmeren sankari
menevät vanhat tyoiaiset v^cxa, _
SSaamuna työhön niinkuin en^ on ranskalain^ Marty.
T . . _ jantai aam«iuioiinairaan aavistamatta, etia * ^ „ c han vhaen svvtti t j - « . . w - pttÄ
nenkin ollenkaan aavistamatta, etta
Liitä aivan turhanpäiväisten epaso.
pujen ja väärinymmärrysten tähden
on syöty leipäpala suusta. Eroitet-tuien
joukosta on useampia yksinäisiä
ihmisiä, jotka saavat raataa elantonsa
ja vielä velkana olevien matkakus-tannustensa
puolesta. Kun taas vas-tapuolueessa
ovat kaikki namusissa
'olETia henkilöitä joiden miehet ovat
vakituisissa töissä, , ,
Jätämme tämän siis teisten tyoläis-toverien
arvosteltavaksi, olisiko aina
välttämätöntä mennä paasUle valitta­maan
tällaisten selkkauksien sattu-
Päättyi sulku Saksassa
jo voittoon taantumuksen.
"Sovittelut" saatiin käyntiin,
maan -^-^ työläisedut Umskin myötun,
essa. se tulos petkutuksen.
Eikö niitä voisi työläiset kaikessa HallUuhsen edustaja ..
hUjaisuudessä sopia keskenään saat­tamatta
koko meidän" kansallisuut­tamme
huonoon maineeseen kielisten
keskuudessa, ja myös saattamatta
toisia järjestyneitä työläistovereita täl­laiseen
taloudelliseen ahdinkotilaan.
Eikö tov. K:lta voisi vaatia osaston
jäsenenä vähän parempaa ymmärrys­tä
kuin mennä tulkkaamaan tällaisia
vaatimuksia ja hommaamaan uutta
työvoimaa tilalle toisten vielä työs­kennellessä.
Erotettuja on kaikkiaan 4 henkeä,
joista osa kuuluu myös osastoon, sekä
yksi erosi omasta pyynnöstään huo­matessaan
kumpi puoli oli oikeassa.
G. N, Ry, maili 26, Ont.
Kirje K. Korpelan : kämpältä
portoricolalsta ei luete (erikoiseen kan­sallisuuteen
kuuluvaksi Ja vaikka Por­to
Ricoa feontrolUal amerikalalnen
kenraalikuvernööri Töwner, niin ku­kaan
portoricolaineh el saa Yhdysval­tain
passeja, silläi hän ei ole Yhdys­valtain
kansalainen. Hän ei myös ole,
kuten sanottu, Itsenäisen valtionkaan
kansalsdnen. Eäiinta^ yh­dysvaltalaisen
unperlallsmin alamal-nen.
Eräs portoricolainen lausuu mjn.
seuraavaa kirjeessään, koskien se­naattori
Smootin, vaatimusta tullin
asettamiseksi etenkin Flllppiinein saa­rilta
tulevalle ruokosokerille:
"Senaattori Smöot vaatii suojelus-tullia
asetettavaksi juurikassokerille,
luonnollisestikih. sillä hän edustaa
noita, intressejä Yhdysvaltain senaa­tissa.
Filippiinit on alusmaa, ja sellai­sena
tulee tämän maan"" lakien alai­seksi.
Filippiinien on alistuttava Y h ­dysvaltojen
tariffien alle j a kuitenkin
se on hän^ hallintonsa jalaisena
olevien miljoonien palkkatyöläisten
tärkeimpänä probleemina.
sen on käytettävä Yhdysvaltain tuot­teita,
jotka saavat tulla, FUIppiineiUe
tullitta ja ilman kilpailua. Filippiinien
asemalle on annettava erikoinen tul­kinta,
joka ei ple ihmetstttävää, jos
otamme huomioon joittenkin Yhdys­valtain
oikeuslait<^en päätöksien pe-räänantavalsuutta,
katsoessaan että
Yhdysvaltaa perustuslaki ei koske
Porto Ricoa, sillä se on "järjestämä­tön
alue". Ja sellaisena erlkolshallln-nan
alainöi." "
Kirje kertoo kuinka Porto Rico,
menetettyään europalaiset markkinat
kahvilleen sen jälkeen kuin se me­netti
its^määräämlsoikeudensa, tur­haan
anoi suojelustullla Yhdysval-loUtsi,
ja sanoo kuinka Porto Rico
alkoi kasvattamaan sokeria, ei&on«
nistuessaan kahvin kanssa. Kuiten­kin:
"Sokeritrustit Porto Ricoh saarella
alkcdvat anastamaan sokerimaita, rik­koen
Jones-lakia joutumatta rangais­tuksiin
portoricolaisen lain^aatijakun-nan
selittämättömästi tätä sietäen.
TäUä ' kämpällä työskentelee ny­kyään
kaksikymmentäkaksimiestä,
Joista enemmistö kuuluu jäsenenä Ca­nadan
Puutäväralyöläisten Teollisuus­liittoon.
Vailstusvälineistä mainitta­koon,
että tänne tulee kjonmenen
"Metsätyöläistä", yksitoista "Vapaut­ta",
kaksi "Työmiestä" y.m. lehtiä.
Ratapölkkyjä täällä tehdään kolme­toista
senttiä kappale. Metsä on huo­noa,
niinkuin yleensä muuallakin tällä
ympäristöllä.
T.k. 6 päivän Illalla pidimme koko­uksen,
jossa mjn. keskustelimme ja
Intimme seuraavista asioista:
Ehdotamme, että joulun aikana pi­dettäisiin,
Sudburyn alueen metsätyö-
Iäisten yleinen kokous Sudburyssä, sil­lä
alkaa olla aika jo laatte alustuk­sia
tulevalle puutavaratyöläisten lii­ton
vuosikoventslonllle sekä suunni­tella
muutenkin ttUevaa toimlntea.
Keholtamme kaikkia Sudburyn ym­päristön
metsätyöläistä ottamaan tä-huomioonsa.
Päätettiin myöskin edelleenkin an­taa
kalkki mahdollinen moraalinen
ja aineellinen tukemme pohjois-On-tarion
tälsteleyllle metsätyölälsille.
Keholtamme myöskin samoin teke­mään
toisiakin työläisiä, sillä heidän
taistelunsa oh samalla myöskin mei­dän
taisteluamme, heidän voittonsa
meidän> voittomme ja heidän tap­pionsa
lyö yhtä raskaasti Canadan
työläisiä, työskentelevät he sitten mil­lä
a M a teollisuuden alalla tahansa.
Siksi työläiset kaikkiaUa, rientäkääm­me
antamaan jatkuvaa avustustam­me
pohjois-Ontarion lakkolaisille.
MyösMn valittiin' kämppäkomltea
ja keskusteltiin muita enemmän tai
vähemmän tärkeitä asioita, joiden
täytäntöönpano jätettiin päätöksien
perusteella kämppäkomitean huoleksi.
Kortti no. 4200.
Jo taas hän yhden syytteen saa,
kun kenraalille kirjoittaa,
ei sotaherraa säiky.
Hän suoraan sanoo Fochille:
— Mä uhkaan, kapinalla,
jos Venäjä ei rauhtissa
saa teidän tähden olla. —
Hallituksen ;
ratkaiseepi riidan. >
Sen jo arvaa entiseltään,
herrat voittaa kiistan,
"Passiivinen vastcfrinta"
Wienissäkin alkoi.
Työssä kyllä silti ollaan,
tulokset vaan menee nollaan,
pulaan hallituksen saattoi.
Elinkustannusten nousu
työläiset sai liikehtimään.
V oli oikeassa Saataneeko tällä kertaa
^östä°^eroit^tur P*'''^''' palkkaa kiirehtimään.
Port Arthurin uutisia
Selkkauksesta Toronton
kiikkatehtäalla
Toronton suomalaisten työläisnais­ten
kesken tapahtuneesta selkkauk­sesta
eräällä kukkatehtaalla antoivat
lausxmtonsa osaston kokoukselle A. T.
ffill, Ahlqvist ja Jolin Kiviranta, jot­ka
edellisessä kokouksessa valittiin
tätä asiaa tutkimaan. Mutta osasto
katsoi asian niin vähäpätöiseksi, ettei
sitä kannattanut ruveta sen enempää
kaivamaan, lausui vain toivomuksen
että ei tämä osaston jäsenien keskuu­dessa
tulisi toistumaan.
Mutta ajatelkaapa hyvät luokkato­verit
vähän syvenunin . tätä asiaa.
Onko se kauniisti tehty, että järjes-tynart
työläinen menes vaimonsa ja
Tämä laki rajottaa korporatsionien
maabmistusoikeuden 500 eekkerihi."
Sanoen, että ruokasokeritrusti ei
ainoastaan kontrolloi Porto Ricon ruo*
kasokeilviljelyksiäi vaan niyös Filip­piinien,
]^walln ja Kubän. kirjees­sä
edeHeeiL mainittua, että filipilniläi-set
saavat seurata ruoko- ja juurikas-sokerisusien
välistä taistelua. Kirie
päättyy: - •*
"Kysymys Amerikan siirtomaideij
asemasta on ama avoinna ja ratkai-semattomana
sinoin, kun on kysymys
heidän velvotuksistaan kuluttamaan
Yhdysvaltojen tuotteita, mtitta"-iie
ovat ulkomaita silloin, kun niiden
tuotteiden', arvioidaan kilpaUullaan
vahingoittavan jonku^ ryhmän etu­ja.".,,;.
HARRISON GEORGE.
POLTTI KASVONSA
Daniel Wheal poltti kasvonsa ja
niskansa vaikeanlaisesti t.k. 6 pnä
Port Arthurin laivatelakalla. Hän oli
toisten työläisten mukana muutta­massa
öljyä pmlstuskoneeseen jolloin
öljy syttyi palamaan. Wheal joutui
liekkien ympäröimäksi saaden pahoja
palohaavoja. Palokunnan saavuttua
paikalle saatiin tulen valta rajoite­tuksi
ja Wheal kuljetettiin sairaa­laan.
Sairaalasta ilmotetaan että hä­nen
haavansa ovat tuskaa, tuottavia
mtitta ei vaarallisia.
KAUPUNGIN ILTAKOULUUN
AIKOVIA
kehoitetaan Ilmottautiimaan mahdol­lisimman
pian. W. A. McWIllIams,
teknillisen koulun johtaja Ilmottaa,
että hänen virastonsa, joka sijaitsee
vanhan korkeakoulun rakennuksessa,
on avoinna tätä tarketusta varten
kaikkina Iltoina paitsi el lauantaina,
kello puoli kahdeksasta puoli kymme­neen.
Tähän mennessä on näille kurs­seille
jo Ilmottautunut toista sataa
öppUasta ja otaksutaan, et^tä osanotto
tulee tänä vuonna olemaan suurempi
kuin koskaan ennen.
YRITTI POLTTAA ASUNTONSA
. Mrs. Philomena Negazzio tuomit­tiin
täkäläisessä polilsioikeudessa t.k.
6 pnä maksamaan sakkoa SOO dolla­ria
ja kullit sen takia, että oli yrit­tänyt
tahallaan polttaa Secord-kadun
varrella sijaitsevan asuntonsa viime
marraskuun 20 pnä. Hän myönsi kaa­taneensa
öljyä asuntonsa lattialle ja
sytyttäneensä sen palamaan, mutta
tuli ehdittiin sammuttaa ennenkun se
tuotti suurempaa vauriota. Langetta-essaan
tuomiota sanoi tuomari, että
jos olisitte, mies, niin antaisin teille
seitsemän ehkä kymmenen vuotta
vankilaa.;— S.
Tullimiehet Detroitissa
lahjuksia saivat.
Viina virtaSf huljutteli,
he vain silmät ummisteli,
maksettiinhan vaivat.
Siinä käy nyt tutkimukset,
kuka syyllUeksi.
Rahan voimin toiset ehkä
tehdään puhtoiseksi,
Argentiinan armeija
on melkein kaikki myÖty,
SielV osti Setä Samuli,
myös Bullin Jussi tarjoili,
vaan kumpi enin hyöty?
Se > asia nyt pengotaan,
ken "kaht(z herraa pedvoo".
Kenellä taalat taskussaan,
ken punnan edut valvoo.
MAGNUS RAEUS.
I Toronton uutisia
TOV. YRJÖ AHTIO TORONTOSSA
Canadan suom. urheiluliiton""Suo-mesta
kutsuma urheUun opettaja tov.
Y. Ahtip saapui' Torontoon jouluk.
alussa, tehden parhaillaan uutteras­ti
työtä urheiluväen keskuudessa, ol­len
jokainen viikon ilta harjoitukset
kolmessa osassa, nim. pikku pojille
miehille ja naisille. Innostus näin
sivusta katsoten näyttää olevan koko­lailla
suuri, sekä opettaja tehtävään­sä
taysm pätevä, joten ne paikkakun­nalla
olevat urheiluun innostuneet
jotka eivät tähän mennessä ole näl-
Wn kursseihin osallistuneet, tekisi­vät
sen vUpymättä, sillä kurssit e^^
paileniättä tulee jättämään pysyväisen
muiston jokaiseen osanottajaan, sekä
yie pitkän askeleen eteenpäin voimis­telun
ja urheUun kehityksessä. Saa-n
a f « ? '"^ . «syöttäjäksi jokainen
nainen ja mies kenellä on harrastus-ia
urheUuh edistämi­seen.
Samom vanhemmat, lähettäkää
poikamie ^saamaan perust;elllste^S-tuste,
muistaen: «sen mitä nuoraa
TOVERI YRJÖ ÄHTIOTA HAAS
TATTELEMASSA ^
Canadan Suom. työv. urheiliiHitnr,
vomustelun opettajan Lm^^.
oopiettttaajaXnr StySön^ 'l.o"m" assaaH teilakiisruuj os itleJhdSäa
hänelle joltakin kysymyksiä. Ensiksi
kysyimme mUtä näyttää Canadan
suomalaisten^ työläisten lurheilutouhu
yleensä. Ahtio sanoi tähän mennessä
olleensa vasta kolmessa paikassa, To­ronto
neljäs, ja näissä paikoissa sa­noi
hän Urheiluun Innostuksen (Us­van
tyydyttyvän, sam^a'mainiten,
että heti huomaa Järjestoyhteiiäisyy-den
olevan paljon t)aremman
ehjenimän, mitä oh vallalla Suomen
työväen Urheiluliikkeessä, joskin siel­läkin
ön noussut voimakas yhtenäi-syyspyrklmys
etutllalle viimeisien
kuukausien aikana. Työväen urheilu-lilkkeeh,
vastatakseen tarkoituksensa,
pitäisi alleldrjoittaneen rbielestä kul­kea
rinnan lubkkajärjestötyön kans­sa,
ollen ui-heUujärJestöJen jäsenistö
osa proletaarisesta luokkajärjestiBstä.
Ahtio myönsi tämän tarpeellisuuden.
Ajan vähyyden tähden keskustelu ei,
voinut pidemmälie jatkua. AUekirjolt-tianeen
päätelmäksi kuitenkin jäi se,
etä • tov. Ahtio on yissl niitä, jotka
vilpittömyydellä reddstävät työväen ur­heilua
proletaarisen liikkeen yhtenäi­syyden
tueksi, jota seikkaa on Ilolla
tervehdittävä ja • toivottava mahdol-simman
suiirta menestystä hänen
työUeen täällä.
•HAUTAINEN LAKI"
Lauantai-iilalla, joulukuun 15 päivä
esittää osaston näyttämö Heikki VäU-salmeh
kirjoittaman, juuri äsken il­mestyneen
näytelmän, "Rautainen
laki", 4-osaisen .yhteiskunnallisen
näytelmän. Näytelmä kuvaa mielen­kiintoisella
tavalla lyrväntekevälsyjs-laifco^
n toimintaa sekä sen vaiku­tusta
slöUä oleviin ihmisiin. Kirjailija
rohkealla, tavalla näyttää katsomdle
mitä hyväntekeväisyyslaitoksen esiri­pun
toisella i puolein tapahtuu, miten
se laitos hoidokkihisa lyö leimansa,
ja niin leimatuilla ei ole muuta naan-dollisuutta
kuin itsehsä myyminen —
ja ostajina kUpaUee hyväntekeväi­syyden
ystävät j a kannattajat. Näy-tehnä
on arvokas, . si^ltörikas J»
mielenklintolheh katseUa. Saapu­kaamme
esitystä, seuraamaan katso/
mon täydeltä. Esitys olkaa k:lo 8.1»
illalla.
VOIMISTELU- J A URHEILUSEUBA
YRITYS-.-
itloliamn eesnupnannuene tivaoii-mlltitsotieal,u -jo ujalu kouhujenlm 1a6-
pnä. Tilaisuudessa-on Yrityksen ea-tyksiä
Ahtion johdolla, sekä paikalli­nen
agitatslonikonaitea järjestää n^-;
kistä ohjelmaa hoin puolituntia. Ti­laisuus
on" hyvin'järjestetty ja
vuoksi on' tolvottara; fettä yleisö moni­lukuisena
saapuu tähän urheilijaio
järjestämään illanviettoon. Alkaa, kö^
8 illalla. —