Vapaus, April 21, 1960

              S ' "Sivu 2 - Torstaina, huhtik! 21 p\ — Thursday, A p r i l l i , 1960
— — —
M
I
{•''li
iiii
I M -
1»
i
li 'rS^ä
PAUS
(UBERTY).,—_ Independent Labor
Organ of, Finnish Canadians., Es-tabllshed
Nov/^6, »1917. Authorized
as secbnd class mail by^ the Post
Office' Depprtment, Ottawa. Pub-lished-..
thrire weekly:\ Tuesdays,
Thursdays and;SaturdaysbyVapaus:
Publishing Company Ltd., at 100-102
Ebn St. W.. Sudbury, .Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS.' 4-4265. Manager
E.' Suksi. EditorrW.' Eklund: Mailing
address:,Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
Translation free.of charge.-' »K-TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.0Ö 6 kk. 4.25
3 'kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80;
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kfc 5.25
Vaiheilla on lyhyet jäljet
" Toronton Vapaa Sana turvautui jälleen edesvastuuttomaan tosi-asiain
vääristelyyn — ja me 'käytämme tätä terävää sanontaa vain
siksi Hun asia sitä vaatii — yrittäessään antaa lukijoilleen Icokonadn
harhaanjohtavan kuvauksen siitä, mitä on tapahlumassa Falcon-i
tiridgen ja Incon työläisten välisissä suhteissa. _
=;Toivömme kuitenkin ••että Vapaa Sanani toimitus.on :k
union; asioita tuntemattqnuma joutunut itse: harhaanjohdetuksija
petetyksi. Siksi .haluamme kiinnittää sen huomiota seuraaviin tosi­asioihin:
Jokainen nikkelialueen asuka^tietad, ctlä Falconbndgen tyoldi
set ovat kauan olleet tyytymättömiä s i i h e n , jotta he eivät voi its?
päättää omasta työehtosopimuksestaan ja muista iSisäisistä asioistaan.:,
Falcöribridgen työläiset ovat aina 'halunneet ylläpitää veljellisiä suh-tei^"
Incon työläisten kanssa, mutta samalla kertaa he ovat selittäneet,
ettei öle oikein se k u n he voivat joutua pieneksi: V
työläisiin verraten silloin jos sattuu, että'ratkaistavaksi tulee jokin
yksinomaan Falconbridgen työläisiä koskeva ^liia tai kysymys Tässä
mielessä :F,alcönbridgen työläiset ovat vuos.kausia vaatineet-"suurem-:
paa autonomiaa". Tässä^ mielessä on mm. M-M union osasto No. 59:1
nykylhen presidentti Don G i l l i s allekirjoittanut anomuksen suurem­man
autonomian myöntämiseksi Falconbridgon työläisille. Tämä
riittäköön vuosia vanhasta historiasta.
iJRuhuttuaan Jonnin joutavia kommunismin aavcesyi, Vapaa Sana
kirjoitti tiistaisessa töimitusartikkelissaan Falconbridgen tilanteesta
seuraavaa:
. . . Yksi viimeisimpiä ja häikäilemättömimpiä hyökkäyksiä ny-
•kyistä kaivosmiesten union -(osasto ,59&^^^^^^^^^
nistivastaista johtoa vastaan on se, että kansallinen j
nistettavaksi Falconbridgelle uuden paikallisosaston . . ." Alleviivaus
Vapfauden.
• 1 « » *
^'Mutta tosiasiat ovat tässäkin tarua kummempia, kuten tämän seu
dun kaivosmiehet, myös ;Vapaa Sanan lukijak
miehet tietävät. Viralliset asiakirjat tietävät kertoa asiasta seuraavaj'.:
\
'Osasto No. 5Ö8:n johtokunnan pyynnöstä Mine M.11 union kansal­lisen
johtokunnan virkailijoilla, osaston 598 johtokunnalla; j a Falcon­bridgen
työmaakomitealla, oli yhteinen kokous kesäkuun 9 pnä 1900.
• V Keskustelun aiheena oli kysymys: siitä, voivatkö Faleonbridgrn työ- :
:"1^ oman uniorosastonsa niini että he ;voivat.päättää^-^
omiÄta asioistaan. -
"Näin kolme ryhmää — osasto No. 598 n johtokunta, Falconbridgen
työmiaakomitea ja union-kansallisen johtokunnan: edustajat^^^—^^
- s y i v l k silloin- (kesäkuussa 1959) täysin:^y
tyQnwakomitean ehdotukset ja osasto No:598:n nykyinen presidentti
m^.* p i l l i s puolestaan korosti erikoisesti, että koska Falconbridgen
; työläiset itse vaativat,omaa unio'osastoa, niin he tulevat sen: saamaan.
V-Pantakoon vielä merkill^^^^^^^
« n
m i n i ^ • jäseniksi: t u l i : O s a s t o 598:n;johtokunnasta presidentti: Gilli»,
. .truäiisi Leo:LegaultJa rahastonhoitaja Proirier;.Falconbridgen:työ
määkomiteasta L. MacLean, R Trott ja J . Tester; M-M union kansalli­sesta'
johtokunnasta H, Murphy ja R. Stevenson Tämän komitean
tehtäväksi annettiin ryhtyä asianvaatimiin.toimenpitoisiin,^^!^^^^
• r s i
ton"'perustamiseksi.
: Tämän jälkeen suoritettiin asiasta yleisäänestys Falconbridgen
: työläisten keskuudessa ja: ehdotus oman unio osaston perustamiseksi:
tuli ylivoimaisesti hyväksytyksi.
' ' K u n lainopilliset neuvonantajat selitti\ät, että union säännöt
•eivät ole tällaisen: uuden osaston perustamisen k^^
j a . icun M-M union edustajakokous oli aivan lähellä, yllämainittu yh­teinen
komitea ehdotti, että union sääntöihin tehtaisiin s e i l a i n eT
miiutos, jotta Falconbridgen työräiset voivat perustaa oman unio-osastonsa.
Erikoisen tärkeätä on pitää mielessä tämä: Osasto 598:n johto­kunta
— saatuaan jäsenistöltä asiaa koskevat ohjeet ja suositukset,
esitti M 'M union edustajakokoukselle päätöslauselmaehdotuksen, että
tällainen muutos tehtäisiin union sääntöihin Tämä päätöslauselm.i
t u l i hyväksytyksi ja sen mukaan tehtiin sääntöihin muutos, jonka pe­rusteella
kansallisella " jol^tokunnalla on oikeus antaii toimilupi 3
Falconbridgen työläisten unio-osastolle, jos he sitä haluavat.
' Näiden tosiasiain perusteella voidaankin jo nähdä kuinka väärä-smielistä:
herjausta: ja; panettelua on Vapaa Sanan puhe^vettä "kansalli­nen
johto määräsi perustettavaksi Falconbridgelle uuden paikallis
osaston".
-"^ Mutta siitäkin huolimatta, vaikka tämä kirjoituksemme venyy
l i i a n k in pitkäksi, lienee paikallaan tutustua .myös siihen, mitä tapah­tui
ylläkuvatun jälkeen Falconbridgella.
; Yllämainitun edustajakokouksen jälkecrtr-tarkemmin sanoen "vii­me
helmikuussa, Falconbridgen työläiset esittivät uniorTsääntöjen mTT- -
kaisessa järjestyksessä anomuksen, että he saisivat tofmiluvan omallo,..-
itsenäiselle-unio-osastolle. Tämän anomuk.sen oli lallekirjoittanut
1,400 Falconbridgen työläistä, — siis suuri enemmistö heistä, sillä
Falconbridgella työskentelee vain vähän y l i 2,000 työläistä. Tämän""
anomuksen perusteella M-M unionin kansallinen johtokunta antoi
Falconbridgen työläisille toimiluvan osastolle No 1025.
Kuten sanottu, tosiasiat ovat toisinaan tarua kummempia! MikäM
Vapaa Sana haluaa antaa tästä asiasta rehellisen kuvan lukijoilleen,
se voi vapaasti käyttää näitä tosiperäisiä tietoja. Mutta jos se kiel-
; t ä j ^ ^ näiden tosiasiain tiedoittamisesla, niin silloin Vapaa Sana.i
- täKäläiset lukijat vetävät sellaisen johtopäätöksen,-että heidän leh-
' tensä el ole "turhan tarkka" tosiasiain suhteen ja muistaa sopii, että
täkäläiset kaivos- ja sulattotyöläisct olivat tietoisia näistä tosiasioista
jo entien näideji rivien'^kirjoittamista.
, Huomenna-;(huhtikuun. 22, pnä)
tulee kuluneeksi 90 vuotta Neuvos^
toliiton luojan ja terävän marxi-;
laisuuden kehittäjän Vladimir" 11-
jitshLenininssyntymästäittNeuvos-:
toliitpssa ja e r i , ptiolilla maailmaai'
on järjestetty 5 tämän; merkkipSi
johdösta muistotilaisuuksia. Oheel-lisena:
julkaisemme IyKyen,ikuvauk-sen
Leninin elämästä. - Se.on'Boris
Poleyoyn'kirjoittaman Leninin elä­mää
kuvaavan kirjan esipuhe:
Vladimir Iljitsh Uljanov '.(Lenin)
syntyi Simbirskissa (nyk. Uljanov)
Volgan rannalla keski-Venäjällä.
Jlänen.isänsäv oli -koulujen tarkas­taja
ja^ kuoli Leninin ollessa vielä
poikanen. Hänen äitinsä oli sivis­tynyt—
nainen, ja koko elämänsä-ajan,
joka olf-tayHa^rua, oli hän-lastensa
ystävä j a luotti heihin.
Lenin oli viimeistä vuotta kor­keakoulussa
v. 1887 kun' hänen van­hin
veljensä] Alexander: hirtettiin
tyranni tsaani Alexander III toi­mesta.
Hänen siskonsa ja veljensä
olivat . aktiivisia kommunisteja,
jotka saivat kärsiäv maanpakolai­suutta
ja vankilaa.,
Ollessaan Kasanin yliopiston op­pilaana
. L e n in vangittiin ja karkoi:
tettiin kaukaiseen kylään tsaarivas-täisen
toimit^tansa johdosta. Häh
tutki jo silloin marxilaisuutta ja
21-vuotiaana:hän. käänsi: venäjäksi:
Kommunistisen manifestin; ; Van­gittuna
javvkarkoitettuna Siperiaan
Pietarin (nyk. Leningradin) työ­läisten
.'järjestämisestä hän: pyhitti
elämänsä uuden tyyppisen poliitti­sen
puolueen,' kommunistipuolueen
järjestämisen hyväksi.
Joulukuussa 1900 hän • toimitti:
kuuluisaa,lehteä:''Iskraa"( Kipinä)
ulkomaalta päin. Hän sanoi, että
lehti e i ole "ainoastaan kollektiivia
nen propagandisti j a kollektiivinen
agitaattori, vaan se on myöskin
kollektiivinen järjestäjä".
Hän olr poliittisena ^pakolaisena
1905 : saakka asuen Saksassa^ Bri­tanniassa,;
Itävallassa ja Sveitsissä,
alituisessa köyhyydessä vaimonsa,
ja ^.toverinsa Nadezhda Konstanti-nova
Krupskajan kanssa. He oli­vat
tutustuneet' toisiinsa' maanpa-,
kolaisuudessa ja. menivät naimisiin.
: Kun 1905 vallankumous puhkesi
Lenin: palasi ^Venäjälle..- Kun val­lankumous
lopullisesti oli ; tukah-dettu
Leninin oli pakko lähteä toir
sen kerran maanpakoon i — tällä
kerralla yhdeksäksi ja puoleksi
vuodeksi aina 1917 vallankumouk­seen
saakka. :Hän saapui: Venäjälle
huhtikuussa 1917 j a i k u n neuvosto-.
mm mm
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
10 - - ,
e:
O'-'
o-
. O'-
; O..
O
Toivo Suoniemi, " Lappe, Ont.,
täytti huhtik. 20 p 60 vuotta.
Heikki Lappalainen Port Arthur
Ont;. täyttää tänään huhtik. 21 pnä
81 vuotta.
E r k k i Nyran, Toronto, Ont., täyt­tää
maanantaina,; huhtikuun 25. pnä
80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
teky,-
valta perustettiin marraskuussa hä- 1917 hän sanoi: "ivle alamme uuden
nestä tuli, ministerineuvoston pu- lehden Venäjäp historiassa. Me
heenjohtaja. alamme rakentaa sosialistista val-
Puhuessaan neuvostojen toise-ssa tiota." i
kongressissa marraskuun 7 päivänä Leninnille,: jonka elämä oli pyhi:
NL ESITTÄÄ EUROOPAN
KÄUPPÄMIN. KOKOUSTA
Geneve. — Neuvostoliitto on eh­dottanut
että Euroopan kaikkie:i
maiden kauppaministerit.. kokoon­tuisivat:
pohtimaan-toimenpiteitä uk
komaankaupan: laajentamiseksi ;:y-lei°
seurooppala;sten yhteisten: mark-kinain
luomiseksi
Ehdotus sisältyy:muistioon, jonka
nuvpstohallitus ' on jättänyt Y K -n
taloudelliselle .Euroopan-komissinl
le, ECE:11«, ja ehdotetaan, että ky­symystä
käsiteltäisiin EGE:n koko-^
uksessa huhtikuun 20 pnä Geneves
sä.
•Neuvostohallitus on myös. kehot­tanut
ECE:tä.tutkimaan, voisivatko
Euroopan maat yhteisesti suunni­tella
: j a toteuttaa teollisenako
man, .: esim. voimalaitossuunnitel-man,
ja .saada aikaan kokemusten
;sekä; asiantuntijain, ja opiskelijain
vaihtoa tieteellisellä j a teknillLsella
alalla.
Lopuksi ehdotetaan, että E CE
tutkisi:aseistariisunnan seurauksia
kolmelta näkökannalta, nimittäin :n-seistariisunnan;
vaikutuksia - Euroo^
pansisäisen j a kansainväyisen kau­pan:
..kehitykseen; -mahdollisuuksia
auttaa.kehittymättömiä maita raha­summilla,
jotka: n u i u V c n . menisivät
varusteluun,, sekä aseistariisunnan
.yaikutusta Euroopan kansojen: elin­tasoon.
työläisten ja talonpoikain
hänelle antamaan tehtävään —^^so-^
siallstisen yhtenskunnän rakenta­miseen
—' ' j ä i ' ainoastaan 'kuusi
.vuotta tehdä raskasta työtä. Olles­saan
eräässä Moskovan tehtaassa
puhumassa työläisille hän haavoit­tui
vaikeasti ..vastavallankumouksel-:
lisen Fanny Kaplanin ampumasta
kuulasta.» Tämän murhayrityksen
johdost>i hän sairastui vakavasti
1923 ja osittain halvaantui. Tam­mikuun
1 pnä 1924 hän kuoli 54-
vuotiaana Moskovan, lähellä olevas­sa
Gorkin"" kylässä:—Canadan työ­väenliikkeen,
veteraanit 'muistavat'
kun . maamme työväenluokan : kes-r
kuudessa pidettiin sitä vakavana
inienetyksenä . ja • monissa^GanadajL
käupungefssa järjestettiin sen j o h i
dosta muistokokouksia. ~
Leninin voima, joka eroittaa hä­net
kaikista • toisista sen ajan po­liittisista
johtajista, oli kyky nähdä:
viime vuosisadan r l o p u l la selvästi
:tulevan ajan luonne, valmistaasitä
ja tehdä oikeita johtopäätöksiä ja
oli kykenevä - täyttämään mitä ; his­toria
vaati oikealla ajalla.
L e n i n i n " opetuksien perusteella
tulemme: -Canadasta; seuraavaan
johtopäätökseen: se on imperialis­tinen
maa; osa kuolevasta imperia­listisesta
systeemistä; maamme sir
säilä työskentelee; sellaisia: voimia
jotka: kiertämättömäst pakoittavat
siirtymään sosialismiin;:että sosia­lismia
ei ^ saavuteta: rakentamatta
työväenluokan valtiota; Hänen : aat­teensa
.käsittävät koko maailman
koko maailman tieteen — marxi-lais-
leninnismln;: jonka yleiset pe­riaatteet
sopivat kaikkiin maihin.
Eroittamattomana osana tässä- tie^
teessä on se, että onivälttämätöntä
yhdistää nämä koko maailmaa kä­sittävät
periaatteet: kunkin; maan
todellisiin oloihin.
\
SI
o
o
o
o
a~
0
»
1
KOOIN PIUllStÄ
TOIMITTANUT EEVA
'::::•.::• K:v;;:;S;^K:'3y^
Osaatko pukeutua kauniisti?
Huippuvierailu
N-liitto—Turkki
Moskova. — Neuvostoliiton ja
Turkin edustajat ovat keskustelleet
viime; aikoina Ankarassa ^molem­pien:
maiden hallitusten : päämies­ten
tapaamisen järjestämisestä
neuvostoliittolais^turkkilaisten suh­teiden:
parantamista sekä muiden
molempias. osapuolia: kiinnostavien
kysymysten käsittelyä varten; Mo­lemmin:
puolin on päädytty ^tulok­seen
NLn ministerineuvoston pu-
;hcenjohtajan ja -Turkin -tasavallan
pääministerin tapaamisen;
lisyydestä.
hyödyl-
CÄNÄDÄN NAISET RÄUHÄN JÄ
ASEISTARIISUNNAN PUOLESTA
Toronto. — Canadan naisten.!- Saavuttaisimme jokaiselle per-konferenssissa:
Torontossa huhti-heelle-kunnolli-servkodin^^^
] ' Totta tietenkin on se, että osaston' ,No, 598;n johtokunta rupesis
myöhemmissä vaiheessa avoimeäli vastustamaan Falconbndgen un 10
osaston'*perustamista, mutta tämä puoli asiasta oh vallan eri 'juttu..:?:
Mikäli siitä halutaan väitellä puoleen tai toiseen, nnn tässäkin astassai;:!
kallistuvat järkisyyt'Falconbridgert ».työläisien -puolelle. Jos' Vapaa'
"TOTUUS EI P A LA
T U L E S S A K A A N "
Luettuani "Industrialistista" In­keri
Mäkelän kii^joittaman ja G. T.
L Liiton Port Arthurin yhdistyk-
.sen 40-vuotisjuhlassa huhtik. 3 pnä
1960 lausumansa runon, sain sel­laisen
tunnelman, etten voi asiaa
vaitiollen sivuuttaa. Runo itsestään
on kaunis ja jos se perustuisi tosi­asioihin,:
niin: kiittäisin "kirjoittajaa
kauniisti. Mutta valitettavasti se
poikkeaa paljon Labor Templen
historiasta.
; Ensinnäkin kehoittaisin mainitun
runon kirjoittajaa katsomaan sii­hen':
vubsilukuun,: mikä on;.haalin
etusivulla .Siitä näkyisi että haali
on~paljon vanhempi kuin mainittu
-40 vuotta. Totuuden kunnioittami­sen
vuoksi — enkä minä halua vah-hoja
arpia tui:hah vuoksi kaivaa —
ne henkilöt jotka ovat sillähaalilla
toimineet tuon 40 vuotta, eivät ole
sitä rakentaneet, eivätkä ostaneet­kaan,
silla tämän 40 vuoden aikana
sen haalin toimintaan ei ole osallis­tunut
tusinaa enempää haalin to­dellisia
rakentajia, jotka on sieltä
häädetty suurimmalta osalta ,pois.
Totuus ei ole aina miellyttävä,
mutta ^tosiasioita: ei voida muuksi
muuttaa.
Koska olen viimeinen elossaoleva
Port Arthurin suomalaisen järjes­tön
johtokunnasta jolta Josastolta)
tuon Ternplen saitte ja tuiine^ sen
tapahtuman todellisen asiantilan ja
historian, niin siksi olen pakoitettu
näistä asioista mai;iitsemaän.
Olisi tietenkin 'paljon enemmän
sanottavaa^ mutta eh halua millään
tavalla riitoja rakentaa tai'iietsoa,
sillä,niitä,'on ollut' l i i a n k in paijon,.
• Jos sitä > asiaa halutaan' kuitenkin
enemmän pöyhiä tosiasioista/piit,
taamatta, ni,itf siUoia.olen tietenkin
kuu n:; 9 päivänä aiust i niiss.:; Jose-p
h i n e G a r l v keskustelukysymyksen
naisten toiminnasta rauhan puoles-;
ta seuraavasti-
V Tänä; kansainvälisen •naistenpäi-:
vän ; 50:nä. juhlavuotena kunnioi­tamme
::lukemattoniia. naisia ympäri
maailman, naisia jotka - ovat pysy­västi
kirjoittaneet nimensä ihmis­kunnan
histoiiaan;:jötkaovat;yasy-mättomdsti
toimineet .naisten:; yh­teiskunnallisen
aseman paiantamiT
seksi; toimineet rauhan ja iveljey-den:
puolesta, naisia-jotka ovat roh­keasti
taistelleet vuosikymmenet
joka paikassa vääryyttä .vastaan. .-
:; Katsomme; taaksepäin, ja;olemme
iloisia saavutuksista j a ' muutoksista
j o i ta on ;tapahtunut:;tämän ;puoli-vuosisadan
aikana, ja samalla kat­somme
eteenpäin tulevaisuuteen ja
naisten;::vastuunaaliseen itoimintaan
rauhan puolesta, sillä vasta silloin
kun todellinen :; rauha saavutetaan,:
on naisellakinvtasa-arvoinen: elämä
mahdollinen: joka ; maailman k
kassa
Joitakin vuosia sitten oli yleinen
ajatus, että sotia on aina ollut ja
niitä tulee ;aina:;olemaan mutta v i i
meistenvuosienaikana tämä. ajatus
on muuttunut. Ihmisen keksimät
tuhoisat aseet, teknillineniiieto • j a
taito on saanut aikaan tämän mie­lipiteiden
muutoksen. Ja joka pai­kassa:
maailmassa; on noussut ;:mil-:
jbonatiiiänet; äitien äänet lastgnsa
ja kotiensa puolesta. Ei nainen
enää tänä päivänä hukuta pelkoan­sa
ja tuskaansa kotinsa neljän sei­nän
.sisälle, vaan on oppinut tunte­maan
voimansa ja a.stuu rohkeasti
eteenpäin ;miehensä;: rinnalla joka
paikassa.
Me tiedämme, että nyt on aika
valita kuoleman j a elämän, hävi­tyksen
j a rauhan välillä, j a tie­tysti
valitsemme hymyilevän
maailman, turvallisen tulevaisuu­den
ja tekniikan ^saavutuk.set i h ­miskunnan
hyväksi.
^ ^ ' ' ' V i
Mitä merkitsee Canadan naisille
aseistariisuminen.ja:-pysyvä rauha?
Monia uusia saavutuksia.'
...Silloin' voitaisi .käyttää no suu­ret
rahasummat, jotka vuosittain
uhrataan sotatarkoituksiin Cana­dan
, asukkaiden hyväksi. Tässä
konferenssissa, olemme .keskustel­leet
monista epäkohdista. J o i t a on
sen sairausvakuutuksen, enempi
.sairaaloita ja kouluja, koulutusmah­dollisuus
jokaiselle pojalle ja tyr
tolle; kunnollinen; v;uihuuden eläke
naisille; 60-vuotiaana j a miehille 65,
turvallisuus jokaiselle :canadalair
selle kehdosta hautaan asti.
Se poistaisi naisten sydämistä
ainaisen pelon ja .huolen,: .joka, on
meille Jokaiselle; tullut vtänä: atomi-aikakautena.
'
Mitä meidän pitäisi tehdä?
En voi .sanoa että meillä on
vastaukset ; kaikkiin kysymyksiin;
Mutta kun:,päätämme toimia .rau­han
hyväksi ja jokainen menemme
kotiimine;.tämä;asiaetutilalla mie­lessämme;,
viemme; tämän viestin
kaikille canadalaisille, silloin olem­me,
ottaneet suuren askeleen meteen-pain.
iMe voimme jatkuvasti lähettää
protesteja hallitukselle, ja kaik-ja
me saamme mukaamme suu­r
e t ; joukot naisia tähän työhön;
jos me v tätä ;:viestiä kuljetamme:
;jokaiselley perheelle Canadassa.;
; Useinkin; kuulee;sanottavan, että;
ei niistä- protesteista; ole; mitään
hyötyä. Toverit, totuus on, että
yleinen mielipide vaikuttaa pai-'
jon, j a ; me olemme; vaikuttaneet ^
määräävästi: jo moneen kysymyk-;
seen.
; Muistakaamme jokapäiväisen elä­mämme;
keskellä; että päivästä päi­vään
tärkein työ on työ rauhan
puolesta. Kerätkäämme kokoon
suuri- canadalaisten naisten; armeir
ja, toimikaamme :yhdessä kaikkien
maailman naisten kanssa,
r .Atomiaseiden kokeilujen lopetta-.
minen on ensimmäinen askel; seu­raava;
on - täydellinen aseistariisu­minen.
Aseistariisuminen johtaa rau­haan
::;Silloin, voi: ihminen;rauhassa-kylr:
vää ja kyntää, lapset leikkiä huo-kicn
maiden edustajille YK:'ssa, lettomina, ja Canadankin naisille
koittaa silloin uusi aika. — H. T.
Me naiset olemme niin erilaisia;
jotkut 40 vuotta täyttäneet yhä i ^
sepäisesti::pukeutuvat ; nuorison t a ­paan,
kulkevat lapselliset (kelloha-tut
päässä,;lyhythihaiset;tytönpuvut
yllä. Toiset taas sanovat itselleen;
nyt olen vanha, nyt on pukeudut­tava
sen mukaan ja ^valitsevat;tar-^
peettoman eukkomaisia hatunmaj^l-^-
ja ja tätimäisiä pukuja, joista:tulee
kymmenen vuotta ikälisää.
Kultainen keskitie on tässäkin
vaikea löytää: Joiltakin seikoilta ei
saa^^ummlstaaosilmiäänvkun kerr.-in
on tullut 'kypsään" ikään. Liian
räikeän muodin ilmennykset eivät
sovi: keski-ikäis^lle- hänestä tulee
helposti ;hiukan hymyilyttävä, jos
hän. takertuu liian silmiinpistäviin:
j a rohkeisiin kuoseihin; Mutta l i i ­an
varovainenkaan ja arka ei pi­dä
olla, eihän ole aivan syytä pyyii
kiäitseään olemattomiin käyttämäl­lä
vain tummia pukuja ja vuosi-^
kymmenet vallitsevina, olleita:fleik
kauksia. Pukeutumisessa on tär­keintä
;että kokonaiskuva on ;sopu
suhtainen.ja. läpeensä .suunnitel­tu.
Värien valitseminen onkin
keski-ikäisille naisille itärkeinld:
Olemme ; oppineet: että musta on
hieno ja hillitty värij; jota;'voi;;kayt?
tää joka tilaisuudessa. Mutta ny­kyisin
;katsotaan ettei musta usein:
kaan kaunista keski-ikäisen naisen:
ihoa. Seuraavat värit ovat edulli­sia
; harmaa;' tummansininen, tum^
manruskea, tummanvihieä ja =;e
jolla on paljon vaatteita voi Iisaksi
hankkia viininpunaista tai;; sinipu-nervaa.
Tummanharmaa vaikuttaa aina
hienolta: Vaaleanharmaa voi pu
kea kasvoja hyvin kauniisti, varsin­kin
jos .tukka: on harmaa ja posket
ruusuiset. Mutta keskiharmaa te­kee,
ihon helposti likaisenväriseksi
—.varsinkin JOS se on kellahtava;
Tummansininen pukee miltei
kaikkia. Jos tahtoo siihen lisädeloa;|
voi käyttää ;esim.' vaaleanharmaita
asusteita.vNe sointuvat: harmaaseen
eikä vastakohta kasvojen rinnalla
ole niin kova kum sinisen ja valkoi­sen.
• Tummanruskeakin on hyvä väri,
vaikka sitä.:vähän käytetään kumma
kyllä - vEise: ole harmaatukkaisilta
kaan ^kielletty:; Jos tukan harmaus
on melko tummaa ja kirjavaa, ei
tummanruskea ole . sittenkään ni n
pukevaa kuin ;esimi.. viininpunainen
— jokaisen on sy.vtä tarkastella vJ-rejädn
peilin edessä;:: Keskiruskean
jabeigeä ei; suositella harmaatuk­kaisille.
Viininpunainen on kaunis ja
lämmin väri ellei i iho ole;:liianpu-^
nakka.; ;Sama koskee smipunerva.n;
mutta sen sinertävä on iholle edulli-sompaa
kuin punertavat. Entisai­koina
vanhat; naiset miellellädnyhT
distivät;smipunervaa harmaaseen;
joskaan se: ei nuorenna, se: useim
miten kaunistaa.-Jos harmaatukkai
sella on harmaa kävelypuku ja sen
lisäksi ,tumman violetti hattu sekä
kernaasti kiiltäväsilkkinonvaaleam-p
l kaulahuivi, on kokonaisvaikutel­ma
ehdottomasti t.vylikäs Onhin
ainakaunista jos hattu j a kaulahui-.
vi näyttävät kuuluvan yhteen.
Mallin valintaan ei voi ylecns.i
ohjeita antaa. Oma peili on paras
opas. Kaulukseton puku ei sekaan
ole hyvä enää sitten, kun ^ kaulan
ihoon; on piirtynyt .vanhuuden :juon
teitä. : Puvun reuna on kovanvnäköl-nen
- ^ k a u l u s kehystää aiva .kasvo­ja
pehmeämmin ja nuorentavam-min.
- '1
Monen mielestä on l i i an yksitoik;,,
koista valita hattu ja muu asu yhtä '
väriä Mutta kokonaisuus on usein,/
paras täten — vartalo näyttää p i ­demmältä
ja Hoikemmalta. Har-^'
maatukkaisen naisen ehdottomasti "
hienostunein hatun väri onharmaa,,;;
sen eri viväHteet, alkaen harmaan-valkoisesta.
Harmaa hattu sopii
myös" hyvin moniin muihin värei­hin.
Mutta ellei harmaa sovi k.ns-voihin,.
on siitä tietenkin luovutta­va.
Erilaiset siniset sopivat hyvin
harmaatukkaiselle'hatun: väriksi.; J a ;
jos tukka on aivan hopeanhohtava,
voi punanruskea:;aprikoosinvärinen
hattu olla hyvin kaunis. Sen salai­suuden
tunsivat jo rokokooajan
puuteroidut valkopäät
• • •
Kauneusnaamio
Venäläinen •., kauneusasiantuntija ,
on antanut neuvoja radicssanalslUe';
miten heidän tulee menetellä pysy-;;-
äkseen kauniina: -Nimeltä^ m
sematon asiantuntija sanoi että läni';
simaissa luullaan Venäjällä vastus •
tettavan; keinotekoista v.kauJieutta;;;;;
Sitten hän neuvoi että;.,hedelmistä
ja;vihanneksista saa hyvän naamion :•
kasvoille j a niitä on;aina saatavana;" ;
Erittäin vitamiinirikas naamio
saadaan tuoreesta kurkusta, tomaa­teista,
vadelmista, mansikoista j a'
talvella appelsiineista ja sitruunois­ta.
Hän kehoitta sekoittamaan he­delmien
mehua veteen ja' sivele-mään
sitä kasvoille. Joskus voi l a i t '
taa sellaisenaan. tuoreen; kurkun tai
tomaatin viipaleita kasvoilleen.
• • •
Leopardi koputti
oveen
Trafalgarin farmari, Sam Banik
kertoi poliiseille että hän ei avan^:x
nut oveaan loukkaantuneelle mie­helle,
joka oli puettuna leopardin
pukuun, luullen tätä hulluksi: Hän
kutsui poliisin kun - mies huusi j a .
potki - reijän'^; hänen oveensa:^kello
neljä sunnuntaiaamuna. Leopardi,
John Turner Oakvillesta kertoi pa-v -
lanneensa;>Torontosta naamiaisista,
kun hänenautoonsa tuli vika ja hän
ajoi lumikinokseen likellä Banikin"
taloa. Hän sanoi loukanneensa o i -
kapäänsä ja siksi hänpyrki taloon'
saadakseenvjotakin apua, mutta sai
odottaa ulkopuolella puoli tuntia
ennenkuin pölisi tuli ja vei hänet
sairaalaan, ja hänen tilansa; sano-,
taan olevan tyydyttävä.
mm
-•f
"> * I
/•j I
SITÄIIIIIIIIIIIIIIII
JA i
IIIIITÄTÄ
KAHDESTI SAUNATTUA ,
Nuorta pappia pyydettiin hänen
rouvansa toimesta siunaamaan rate-?
rianennen pöytään istumista. Pappi "
nosti paistinpannun kantta j a näki,
että rouva- oli valmistanut'erinäisin-;;:
,tä jätteistä laatikkoaterian. Laatik-koruokiin
väihemmän kiintyneenä
mies puheli hieman kuin itsekseen:
" E n oikein tiedä, mitä tekisin, s i l - -
lä tuntuu kuin olisin sen siunannut
JO aikaisemmin."
Oikea nainen ei huomaa, kun hän^
huomaa, että hänet huomataan.
PÄIVÄN IRAKINA
Ensimmäiset pääsltyset
Ensimmäisen pääskysen näkemi­nen
on-meille suomalamlle tai ai­nakin
allekirjoittaneelle aina hy-viiT
mieluinen tapaus
Se palauttaa lapsuusvuosilta mie­liin
painuneen toteamuksen: " K uu
kiurusta kesään, puolikuuta peip­posesta;-
västäräkistä vähäisen,-pääs­kysestä
ei päivääkään." "
Täällä "suuren rapakon", tällä
puolen on tosin — ja valitettavasti
— iloisesti visertävä kiuru osapuil­leen
yhtä suuri harvinaisuus' kuin
on vapaaehtoisesti palkankorotuk­seen'
suostuva suurporvari, mutta
pääskysiä, meillä kaikeksi "onneksi
kuitenkin on.
Ja - vaikka , pääsiäissunnuntai oli
kuulema täällä nikkeliperukallakin
miltei yhtä kylmä, myrskyinen ja
kolkko kuin se oli Torontossakin,
missä allekirjoittaneelle oli ilo
viettää pääsiäispyhät • hyvien ystä­vien
ja toverien seurassa, niin pääs­kysiä
tämä ankara jälkitalvi oi kui­tenkaan,
saan^t_narratuksi. Niitä
mistä pääskyset etsivät jo sopivia
pesäpaikkoja — ja niin saamme siis
todeta, että kevään myöhäisyydes-tähiiolimattäfolemme
taas kesässä;
mikäli pääskysten saapuminen'Vie­lä;
tänä atoinivoimakautena. tarkoit­taa
todella kesän tuloa.
Täällä pohjolassa — j a samalla
koko Itä-Canadassa onkin tänä
vuonna saatu nauttia talven jatku­misesta
vähän enemmän mitä lää­käri
määrää; Lunta »tuli esimer­kiksi
Sudburyn seudulla jo loka­marraskuun
vaihteessa ja siitä asti
on tätä valkoista ainetta ollut ^ekä
leveästi'että'paksusti." Vielä pää­siäispyhien
aikana näkyi., junan ik­kunasta,
että mäkirinteiden-."varjo­p
u o l i l l a " oli aivan Toronton edus­tallakin
sulamattomia lumikinoksia.
Ilman muuta on selvää, että täällä
pohjolassa on metsissä vielä/melko
runsaasti lunta, vaikka kaupungit
ja kyläkunnat ovatkin jo lumivaip­pansa
kuorineet.^
Mutta kevät on kuitenkin kevät-
Eräät lockerbylaiset ystävämme
kertoivat jo viime viikolla, että
siellä oli nähty kaikille tuttu — ja
hyvin pidetty — punarintainen
"robin", mikä myös on erehtymä
tön kevään merkki.
Eikä suinkaan voida ummistaa
silmiämme sellaiselle varmalle ke
vään :; m e r k i l l e ; kum;;;smelttirlipon
kunnostaminen,., minkä; ihanuuden
sai alle"krrjoittanut hayaila viime
viikolla vOskari.Männistön kellaqs-,
sa. Arvi-poijka "teki tarpeellisia v a l^
misteluja kaiken varalta.
Tyttöjen hyppynuorat ja poikien
•^'marbulit" ovat jo sitä ennen ker-
:toneet;kevään tulosta ja;eräät: luon­non
."heräämistä; tarkemmin seuraa­vat
kansalaisemme ovat panneet
merkille, että sorsia ja muita vesi­lintuja
siirtyy jo: pohjoisia pesimä­alueitaan
kohti, missä purot ja joet
virtaavat jo vuolaina, vaikka jär­vet
ovatkin jään peitossa.
Varmana kevään merkkinä ovat
myös työväenlehtien vappunumcrot
ja työväenjärjestöjen_i'appuvalniisi,
tolut yjeensä. Laajalle leviävä ja
yhä suurempaa kansansuosiota
nauttiva kaunokirjallinen Liekki i l ­mestyi,
tällä, viikolla potrakkana
polkanav vappunuincron;:niorkeissä;5:
Vapauden painossa valmistellaan
kovalla kiireellä Kcvät-nimcllä tun­nettua
julkJ^isua siinä mielessä, et-sc
saataisiin perinteelliseksi
itppulukomistoksi täkäläisille k au
salaisillemme. Ja tämän Vapaus-lehtemme
vappunumero.:-lilmestyy-;
jo ensi tiistaina, huhtikuun 26 pnä.
Kaikkia näitä ja monia multa
kevään merkkejä;;tarkkaillessa on­kin
;siis miölihyvin todettava se ilo-^;
sanoma, että kesä ei voi o l la enää
kaukana, koska pääskysetkin ovat
tulleet mei°tä;jälleen;ilahduttamaan;;:
Tuokohan kesä tullessaan parem­pia
työmahdollisuuksia tuhansille
työttömillemme? Ehkä ~ vähän!
Mu11a vvaikka me. ihiffiset; emme voi: •
Vielä nopeistuttaa sen .paremmin
kevään kuin kesänkään tuloa, niin
työttömyyspunnan ratkaisu on kui­tenkin
yksi sellainen seikka, mihm
voimme vaikuttaa ratkaisevalla ta- ;
valla, jos liitämme voimamme yh­teen
J a puhallamme kaikki yhteen
hiileen. Jos lakkaisimme kansakun­tana
haaskaamasta rahojamme
amerikkalaisille sotatarvetehtaili- >
joille j a , käyttäisimme ne- miljoo- ^
nat hyödylliseen tarkoitukseen se­ka
oman maamme rakentamiseen ?
yleensä, niin se antaisi meille pai-,
jon lisää työtä ja työmahdollisuuk­sia.
Sekin on yksi ihmiskunnan
kevään merkki, että työläiset ja^
työtätekevät-yleensä yhdistävät-nyt
rivejään- j a - tehostavat^ taisteluaan/
liaiisainvälisen rauhan,' täydellisen i
aseistariisumisen sekä yleensä ta-
| a l l i|jen1|iji|t^^
aisemmm.—1. - &. summat poistaisivat kalkki ne; kln" "kolimökkicmme~ pihamaille,' mitaan. . 7 -, ,^ vappuiuKomisioksi täkäläisille Kan- lamlscMi hyVäksi.-^KänkikoiiVk'" T A '