Vapaus, April 21, 1960

              Canadan suomalaisten itsenäinen työyäenlehti
SUDBURY, ONTARIO Torstaina, huhtik. 21 p. — Thursday, April 21, 1960
mml m voimaan
Hallituspiireissäkin erimielisyyttä diktaattori
Rheen edesottamusten johdosta; ministerit eronneet
Seoul. — Etelä-Korean kaksi­toista
liallitusministeriä jätti ei­len
illalla eroanomuksensa^ presi­dentti
Syngman Rheelle, joka
kuitenkin kieltäytyi hyväksymäsr
tä^; niitä V ja'Määräämästä uus
vaalien toimittamista, jota kaik­kialla
maassa \on vaadittu kaaos­maisen^
tilanteen korjaamiseksi; .
\
Kruppin teollisuus-monopolia
edelleen
vahvistetaan.
Essen, Länsi-Saksa. — Tietoisista
lähteistä; ilmoitettiin tällä viikolla
että ; aikaisemmin: :/ sotarikoksista
syytettyHitlerin vallan vankka tu­kipylväs
Alfred Krupp on jo ryh-itynyt
toimenpiteisiin laajalle levin-
; neiden teollisuusomaisuuksiensa
-saattamiseksi yhden yhtiön alai­seksi.
Täällä tiedoitettiin, että Kruppin
•omistamat, terästehtaat ja kaivos-omaisuudet
yhdistetään tällä viikol­la
yhteen suureen yhtiöön ilmei­sestikin
yhtenä askeleena kohti
Kruppin perheen teoUisuusvalta-
^ kunnan voimien täydellistä keskit
tämistä ja monopoliaseman lujitta-
'.mista.
Toisen maailmansodan Jälkeen
voittoisat liittolaiset määräsivät
Kruppin^ valtakunnan jakamisen
pienempiin osiin j a Krupp itse tuo­mittiin
vankeuteen hänen yhtiönsä
osuudesta natsi-Saksan aseistami­sessa.
Huomenna pidetään Rheinhausen
,:A. G. terästehtaiden ja.. Essen-Ro-
:: sary A . G. terästehtaiden osakkeen­omistajien
kokous, jossa virallises-
-ti päätetään näiden yhtiöiden: yh­distämisestä;
Kaikki Kruppin omisr
tamat :kaivokset yhdistettnn EssenT
Rosary ^A. G.-yhtiöön viime syksy­nä.
_ ^
Täten muodostetaan' uusi yhtiö,
joka tullaan tuntemaan nimellä
Huetten ja Bergwerke Rheinhau^
,sen A. G., jonka johtokunnan pu-
' ^ heenjohtajaksi tulee Kruppin oi-
:kean käden; mies Berthold Beitz.
Huolimatta v. 1947 annetusta
.määräyksestä- Kruppin laajaa teol-lisuusvaltakuntaa,
joka ' on kauan
ollut ehdottomasti -suurin Saksassa,
: ei ^koskaan täydellisesti jaettu niin.
•että siltä olisi puuttunut monopolis­tinen
voima.
Rhee on ilmoittanut edelleen-
: kin käyttävänsä kaukana demo­kraattisuudesta
.olevia oikeuk­siaan
ja pitävän sotalakia voi-massaA
\
Saman^kaisesti mielenosoituk­set
ja poliisiterrori jatkuu maas­sa-
aina siinä määrässä, että "hol-hoojavallankinVjYhdysvaltain.
vi-rallisissa
piireissä on ilmaistu
huolestuneisuutta asiantilan joh­dosta.
jVirallistenkin tietojen mukaan
tähän mennessä Etelä-Koreassa
on' kuollut poliisitcrrorin uhrei­na
114 ihmistä ja 748 loukkaan­tunut
viime päivien mielenosoir:
taksien yhteydessä.
Seaul, EtelärKorea. — Suuttu
neet väkijoukot: täyttivät tämän
Etelä-Korean pääkaupungin tiistai-,
na miltei piirittäen; 'viime maalis­kuun
15 päivänä kyseenalaisin toi­menpitein
toimitetuissa .vaaleissa
uudelleen valitun presidentti Syng
man Rheen palatsin. Raivostuneet
ihmiset hyökkäsivät useita v halli­tuksen
j a sanomalehtien rakennuk
sia ja; poliisiasemia vastaan sytyt­täen
tulipaloja.
Diktaattori Rheen pa|nssarivau-nuilla.
vahvistetut asejoukotampuir
vat suoraa päin väkijoukkoja ai­heuttaen
kymmenien, ihmisten kuo-,
leman ja satojen haavoittumisen.
Seoulin sairaaloita ilmoitettiin
tiistai iltana että vähintäin 92 hen­kilöä
oli., sinä , päivänä saanut sur­mansa
ja 300 vakavasti haavoittu­nut.
Maassa julistettiin voimaan sota­laki
viidessä kaupungissa (myöhom­mat
tiedot -kertovat .seitsemästä
kaupungista) mielenosoituksien yhä
kasvaessa :viime kuussa: toimitettu­jen
vaalien johdosta... Mielenosoi­tukset
alkoivat ensin j, maan • etelä­osissa
ja levisivät kautta maan.
OrientPress-uutistoimistQ ilmoit­taa,
että; vähintäin viidessä muussa
kaupungissa, Pusanissa.vTaegussa;
Kwangjussa, Taejonissa •ja. Ma
nissa tapahtuneissa mielenosoituk­sissa
poliisit olivat ampuneet, ihmi­siä.
Uutistoimisto lisää,- että tiis­taina
Pusanissa: oli jmielenosoitukr
sella 30.000—40,000 ihmistä.
Mielenosoitukset alkoivat Scou-lissa^
tiistaiaamuna,: jolloin -tuhan­net
nuoret kerääntyivät kansallis­kokouksen
rakennuksen edustalle
ja aloittivat marssin kohti Rheen
palatsia. • He mursivat • poliisien
barrikaadit ja huusivat: •'•Alas dik­taattorinen
hallitus."
KAIKKI RAUHALLISTA
POHJOIS'KOREAN JA
ETELA-KOREAN RAJALLA
Seoul. — Yhdistyneiden Kansa
kuntien aselepovalvontaesikunnassa
ilmoitettiin tiistai^ltana^että kaik­ki
/oli rauhallista Etelä-Korean ja
Pohjois-Korean rajalla.
Samalla ilmoitettiin, että halli­tus
on julistanut voimaan tiukan-sanomalehtisensuurin
. estääkseen
mielenosoituksia J a poliisiterroria
koskevien uutisten .leviämisen. Sen:
SDuri' koskee kaikkia:Etelä-Korean
sanomalehtiä ja muita julkaisuja.'
USAn ETELA-KOREAN
LÄHETTILÄS HUOLISSAAN
Seoul. — Yhdysvaltain' Etelä-Ko­rean
lähettiläs Walter McConaug-hy
vieraili tiistaina presidentti
Syngman ; Rheen luona j a kehoitti
häntä--'.'huomioimaan levottomuuk-:
siin- johtavat: perussyyt:;^^ja kansan
valitukset", ^ ^
Tämä'oli ensimmäinen kerta, jol­loin
Yhdysvaltain hallituksen ta­holta
on ;; virallisesti tunnustettu,;
että ^mielenosoittajien syytöksissä
voinee olla;:jotain perää. Henkilö­kohtaisesti
Yhdysvaltain, virkailijat
täällä ovat; jo: kauan olleet: huolis­saan
tilanteen johdosta ja poliisi-valtiomenetelmistä;!
joita on: käy­tetty
erikoisestikin sitten presiden-tinvaalen
toimittamisen.
YHDYSVALTAIN VALTIO­SIHTEERI
SYYTTÄÄ ETELA-KOREAN
HALLITUSTA
tr Washington, -r- Yhdysvaltain val­tiosihteeri
Christian Herter;. syytti
täällä tiistai-iltana,: että Etelä Ko­rean
hallitus oli turvautunut pai-nostustoimenpiteisiin,
jotka, eivat
ole soveliaita 'vapaalle demokra­tialle.
Hän kehoittr. presidentti -;Rheea
hallitusta ryhtymään: tarpeellisiin
jasvaikuttaviin toimenpiteisiin de-,
mokraattisten oikeuksien suojele­miseksi.:
lukeutuen niihin- kokoonr
tumis-, puhe- la painovapaus
Valtiosihteeri Hcrter kutsui
luokseen EtelarKor.ean,Washingto-:
nin lähettiläs You Chan Yangin ja
kehoitti tätä välittämään hallituk­selleen:.
Yhdysvaltain kehoituksen
valtiovallan poliittisten vastusta­jien
epäoikeutetun vainon lopetta:
misesta.
eijastaa vöiiti
Helsinki. Viime-perjantaina
•Kahdeksanvuotias Kenneth-Brown .valmistamassa .koto-:
naan Philadelphiassa uutia sävellystä saatuaan kuulla,
ettcV hänen rapsodiansa on otettu vPhiladelphian^ o
term. oh;jeh-nistoon.vKolmisen kuukautta aikaise
poika pyysi opettajaltaan muutamia liuskoja nuotti­paperia,
sanoen haluavansa säveltää pienen laulun.
Polii$iterrori ja köyhyys pakoitti
E-Afrikan/neekerit takaisin töihin
Hallituksen oppositio kuitenkin sitä mieltä, että
neekeriväestön taistelu ei ole vielä päättynyt
USAn propagandafilmejä
luvataan sensuroida
Canadan ilmavoimat lupaavat varmistaa, ettei enää
esitetä Canadassa sellaisia, kuin "NORAD Briefing"
Otlawa. — Canadan ilmavoimioni \Mltain ja Canadan yhteisen puo-
• l -V
I'"
li '
Johannesburg, Etelä-Afrikka. —
Länsimaiset V kirjeenvaihtajat kir­joittavat
täältäj että neekerien pro­testiliike:
Etelä-Afrikan? hallituksen
• rotusyrjintäpolitiikkaaV fvastaan on
kärsinyt -. raa'an, • poliisiterrorin - ja
taloudellisen; kurjuuden takia aina'
kin väliaikaisen tappion.
Kirjeenvaihtajat tietävät kertoa,
että laittomaksi julistetun Afrikan
kansalliskongressin ;lakkokutsua; on:
noudattanutv vain iosa ::neekeriväes-töstä
ja huomattava osa palasi töi­hin
pääsiäispyhien jälkeen.
, Eräskin kirjeenvaihtajqi kertoo
nähneensä , tiistaiaamuna kuinka
Alexandran townshipissa neekerit
nousivat busseihin jotka kuljetti­vat
heidät työmailleen Johannes­burgissa,
i • ' '
^Alexandra on se townshippi;3jos-c
sa .samanlainen lakkokulsu kaksi
j\ ' viikkoa sitten saattoi noin 80 pro-
^ ' 'senttiä " väestöstä pysymään pois:
työmailtaan. ^"^'
,-,^0x1 hyvin ymmärrettävää, kirjoit|
taa tämä kirjeenvaihtaja, _ miksi
| | C \ lieekeriväestö on tällä hetkellä ha-f>^'|
lut6ri V pysymäänpois.7 työstä,' kun
"' ^hiiomioidaan .heidän taloudellinen^
w
kenisivät ostamaan kunnollisia
vaatteita, ruokaa ja asuntoa, joten
yhdenkin päiväpalkan menetys
voinee merkitä sitä, että-perhe ei
kykene kuukauden JppuUa maksa-
.imaan vuokraansa asunto pahases­taan,
joka vuokramaksun laimin­lyönti
luokitellaan maassa rikok­seksi
jos se tapahtuu noekeriper-heen
taholta. — _ "7
Associated Press-uutistoimisto i l ­moitti,
että kaikkialla oli vahvis­tettu
poliisivoimat ja siviilipuolus-tusvoimat
sotilailla ja panssariau-,
toilla niitä^^ ihmisiä vastaan, jotka
mahdollisesti-.olisivat ssuostut
neekereitä jäämään pois työstä.
Johannesburgin ja sitä ymparöi-
:vät:;townshipit-tulvitettii'n-maanan­taina
lentolehtisillä, joissa kchoi-tettiin
neekereitä pysymään pois
töistä. ^ Ensimmäinen "maanalai­nen"
lehti,/ jota jaettiin~vapaasti,
ilmestyi myös maanantaina. Sitä
jaettiin järjestön toimesta, joka
kutsui itseään Afrikan sosialistini-tbksi';—
jonkalaisesta-ei ole kuultu
aikaisemmin Etelä-AfrikassÄ.
i Nelisivtlisessa ' "Kipinä"-nimises-sä
lehdessä kehoitcttlln värillistä'
AFRIKAN VÄHEMMISTÖ
UHMAA KOKO MAAILMAA,
SANOO OPPOSITIO
Kapkaupunki. — Etclä-Afrikan
:parla\nentin. oppositio.ssai::.vaadittiin
tiistaina;; ulkoministeri: Louw'n • eroa
hänen ilmoittae.ssaj__cttä häiutulee'
osallistumaan Britannian?;kansojen-yhteis'Ön-
pääministerien ikonfercns-siin
pääministeri Vervvoerdin^ ase­mesta.
llmoituk.scn johdosta käydyssä
keskustelussa opposiliojäsen S. F.
VVaterson syytti, etät Etelä-Afri­kan'
hallitus: on todellisuudessa vain
vähemmistön ' vähemmistö, joka
yrittää uhmata koko maailmaa,
Maan 3,000,000 valkoihoista muo­dostaa
viiin pienen vähemmistön
maan asukkaista, sillä värillisiä ih­misiä
on. maassa 12,000,000." Tämän
lisäksi, syytettiin opposition tahol­ta,
hallitus edustaa vain vähemmis­töä
valkoihoisestakin kansasta.
' Mr. Watersön, joka on ""yhdisty­neen
puolueen jä-scn, ositti budjet-timuutpsehdotuksen
^ ulkominisle-'
riön nienojen vähentämiseksi 4 000^
punnalla, eli,'juuri samansuuruiscl
la summalla'kuin maksct<ian palk-ilmoitctaair^
Siuinnittelevaii .^.-jcllais-ta
filmien jakosysteemiä, joka ta­kaisi,
ettei toista keilaa Canadassa
levitettäisi sen toimesta sellaisia
kylmän sodan pi opagandafilmejä
kuin yhdysvaltalainen "NORAD
•Briefjng'v 'joka; esilctlnn joitakin
irfkoja Sitten Banien televisioase-
,nan välityksellä,
Ilmoitus toimenpilecslä tehtiin
sen jälkeen, kun: Neuvostoliiton:: uu­tistoimisto
Ta.ss syytti, etta Vhdys-valldl
kaytlaa NOKADn (Folijoi.s-
A me rikan m a n le ree n., 11 m a p u oi u Sr
tuscsikunnan) julkisiuistyön jaos­toa
heialtaakseen uudelleen Cana-das.
sa kylmän i-sodan- mentaliteettia.:
Mainitussa filmissä kuvataan
.Netivostoluttoa Poh]ois-Anienkan
nuintereelle" liyokkäysla valmistava--
na maana.
I-'uoluslusmini'^teri Pearkes kielsi
(i lm I n •• luide 11 ee iV: es 11 la ni i ije n Ca n a-'
ciassa cika viela ole tehty paatosta
sen mahdollisesta esittä)niseslä
e p ami cl 1 yU a vi eTT" R pTi tie n ~ p o i s t a m i
sen lalkeen
Filmin esittämiseen jiilkeen saa­tiin
tielaa että samoja avauskoh-taiiksia
(yllätyshyökkäykseen val­mistautuminen
Neuvoslolii(ossa)
oli käytetty myös nuii.ssa NORADn
filmeissä. Canadan ilmavoimien
tahollJi katsottiin, että filmi oli sel­laisenaan
poliittisesti sopimaton
Canadassa osittamista varten cri-koisestikin
juui i Tjankohtana, jol­loin
oli toiveita kylmän sodan lop­pumisesta
ja hyvien s"uTiteiden ai-kaansaamise.
sla;::Nouvosloliilon. :H^^
Canadan välille,
Canadan ilmavoimien tarkoituk­sena
nyt ilmoitetaan devan kaik­kien
näide'n yhdysvaltalaisten fil­mien
tarkistaminen Ottavvassa en­nenkuin
niitä jaetaan ilmavoimien
taholta eri ' paikkakunnilla Cana­dassa
esitettäväksi.
lu.stusesikuiman: ;(iNORADn): "Clen-ched
Fusl"-nimise.ssä iilmissa. joka
anneltiin esitettävak.si; eräälle tele­visioasemalle
; ilmavoimien: . örään
palkallisenaseman virkakunnan
loimesta, "vaadittiin avoimesti
hyokkaysläy Neuvostoliittoa-..ja;. so­sialistisen
lenin maita vastaan,"
täällä- kokoontunut:; Suomen; Kom-:
ihunistisen;:Puolueen'-XII: edustaja:
kokous heijastaa erikoisesti puo­lueen
-kasvavaa: voimakkuutta ja~
eheyttä.-"
Viitattuaan äärioikeiston puhei­siin:
ennen; määräaikaa pidettävistä
vaaleista- puolueen pääsihteeri
Ville Pessi sanoi:
"Olemme valmiit niihin. Vaa­leissa
Vn pantava sulku äärioi­keiston
'demokraattisten: oikeuk-;;
sen rajoittamiseen ja kansan
elinolojenV huonontamiseen r: täh-:
tääville : suunnitelmille/ Vahvim­pana
esteenä näille suunnitelmil­le
ovat Suomen Kommunistinen:
Puolue j a Suomen Kansan.Demor
kraattinen Liitto . . . Olemme
varmoja siitä, että kansamme
valtava enemmistö on sitä mieltä,:
että: rauhanomaista suuntausta ei
ole heikennettävä, mihin äärioi-:
keisto pyrkii, vaan lujitettava,
että demokraattisia oikeuksia : : e i:
ole kavennettava, vaan laajen-nettavaj
että elinoloja ei ole huo­nonnettava,:
vaan ;;parannettava. '
Näissä merkeissä olemme valmiit I
vaaleihin luottaen maamme kovia
kokeneen työväenluokan ja pien­viljelijäväestön
ja muiden työtä­tekevien
osaavan tehdä valintan-sa
oikein . . . "
SKPn ja useiden maiden lippu­jen
rivistö; liehui; puoluekolcouksen
aikana Kulttuuritalon edustalla.
Oman leimansa kokoukselle ovat
antaneet 17 ;maan veljespuolueiden:
edustajat joiden runsas osanotto
on eräs osoitus kommunistisen liik­keen
kansainvälisestä . yhtenäisyy-v
destä.
Kaikkiaan 1,100 osanottajaa ön
kokouksessa, joka on :herättänyt
\vilkasta; mielenkiintoa jäsenistön
ohella • myös - puolueen ; laajoissa
kannattajapiireissä.
Kokouksen avasi puolueen pu­heenjohtaja
Aimo Aaltonen. Pää­sihteeri
Ville Pessi esitti keskus­komitean
toimintaselostuksen kcs;:
keiset ajatukset — taistelu suur­pääoman
vallan rajoittamiseksi, toir;
minta rauhan suojaamiseksi,;; työ­väen
yhtestoiminnan vahvistami­nen,
puolueen lujittaminen Ja
ne saivat ; kokouksen yksimielisen
hyväksymisen.
Erikoista mielenkiintoa herättää
ne lukuisat tervehdykset ja onnen­toivotukset,-:
mitä /kokoukselle'? "esi-;
tettiin ulkomaisten veljespuoluei­den
ja kotimaisten työväen joukko-järjestöjen
toimesta. _ ~~
SKDLn tervehdyksen esitti van­ha^
työväenliikkeen veteraani Kusti^
Kulo, joka toivotti SKDLn 150,000
jäsenen- ja satojentuhansien kan-;
nattajien nimissä • menestystä .edus­tajakokouksen
työlle.
(Jatkuu 4:Hä sivulla)
iSuomen sos.-dem.
puoluekokoujs koolla
Helsinki*. —, Sos. dem. puolueen
piuoluekokous alkoi Helsingissä,
viime lauantaina ja jatkui sun-nuntain^
ja; toisena pääsiäispäivä-:
nä, jolloin suoritettiin ^alustavien
tietojen mukaan puolueen pu­heenjohtajan
vaali. Valtuutettu­jen,
noin 170 puoluekokousedus­tajan
lisäksi Helsinkiin saapui
torstaina Jar perjantaina kuuden:
maan ' sosialidemokraattisen > puor
lueen edustajat. Kokouksen .ava­uksen
suoritti puheenjohtaja
Väinö Tanner.
Rauhanomainen rinnakkaiselo ihmis­kunnan
pelastus, sanoi de Gaulle
•:Ottawä.:—^ Ranskan presidentti
de Gaulle varoitti : täällä tiistaina,
että tie kohti maailman rauhaa voi
,olla pitkä ja vaikeuksin: kuljettava.
Hän sanoii että ensi:kuussa ;PariiT
sissa alkavien korkeimman portaan
neuvottelujen: yhteydessä- on pyrit-
,tävä kansainvälisen jännittyneisyy­den
helpottamiseen; Tämän tavoit­teen;
saavuttamiseksi on -vältämä-tontä
pysyä erillään sellaisista: on­gelmista,
jotka tällä hetkellä voisia
vat johtaa neuvottelujen umpiku­jaan
ajautumiseen; V Sellaisia kysy­myksiä
ovat ;Berljrriin. ja Saksan
yhdistäminen, -jota- Länsi^Saksan
kansleri on - äänekkäimmin-; vaati­nut.
I>^^^au^]e oli myös sitä mieltä,
cilk^n aloitettava ydinaseistariisu-minen,
aloittaen lentokoneista; joilr
la voitaisiin kuljettaa ydinaseita.
Kolmantena tavoitteena;'Ranskan
presidentti ;-piti yhteistoiminnan
aikaansaamista kehittymättömien
maiden auttamiseksi.
: De Gaulle lausui toivomuksenaan :
että Ranska saisi tulevissa kor­keimman
.portaan neuvotteluissa
Canadan -välittömän kannatuksen.
De Gaulle oli juuri kuullut pää­ministeri
Diefenbakerin: sanovan;
että vaikka Canada ei välittömästi
osallistukaan; korkeimman portaan
neuvotteluihin, niin Canadan tahol­ta
: tullaan kuitenkin läheisesti ja
mielenkiinnolla: seuraamaan neur
voiteluja ja; neuvottelujen yhtey­dessä
tehtäviä pää,töksiä.
:Pääministerin puheen jtekstissä
lisättiin, että Canada olisi: valmis
esittämään avomielisen mielipiteen-:
sä, jotta Ranska ja muut maat ei­vät
.olisi .epäselviä: Canadan; asen-^
noitumisesta. Pääministeri ei kui­tenkaan
käyttänyt tätä osaa pu­heestaan
vaikka hän seurasikin jok-:
seenkm läheisesti,muissa suhteissa
valmistetun puheensa tekstiä.
Presidentti de Gaulle piti pu­heensa
.pääministerin järjestämällä
lounaalla', joka oli suunniteltu sii­nä
mielessä; että siten annetaan de
Gaullelle tilaisuus ilmaista Rans­kan
virallinen kanta ennenkuin
hän lähtee; Washingtoniin; perjan­taina.
; Eräs ulkoministeriön ..puhemies
sanoi,- että aikaisemmin päivällä
pääministerin ja presidentin kes­kusteluissa
huomioitiin kysymykset
aseistariisumisesta;ja ydinasekokei­den
lopettamisesta, joihin kysy­myksiin
nähden' Canada; on omak-.,;
sunut vsisin kannan.
;;Puheensa yhteydessä: de, Gaulle
korosti vielä sitä että vain rauhan­omaisessa
rinnakkaiselossa sosialis­tisten
maiden ja kapitalististen
maiden välillä ;lepää ihmiskunnan
pelastus. Hän sanoi hänen maansai
uskovan, että idän ja; lännen yas-'
täkkaisten y h t e i s kuntajärjesteU.
mien olemassaolon ei tulisi estää
rauhanomaista rinnakkaiseloa, ; " J 0T
ta; ilman mikään .ei voisi ..pitkän
päälle pelastaa ihmiskuntaan.'"
De Gaulle matkusti eilen Que­beciin,
josta hän matkustaa Mont?-
realiin ja Torontoon lyhyelle/ vie­railulle
ennen huomenna tapahtu-;
vaa matkaansa 'Washingtoniin.
TASS ESITTI SYYTÖKSEN
Lontoo. -— Neuvostoliiton uutis­toimisto
Tass sanoi tiistaina," että
Yhdysvaltain .sotilasviranomaiset
yrittävät lietsoa kylmää sotaa Ca­nadan
television, välityksellä.
Tassin tiedoitukscssa .ilmoiteltiin
Kra.snJiya Zvczda-lchden uutisesta,
jossa sanottiin, että eräs ontario-laisen
lelcvisiohseman äskettäinen
Yhdysvaltain puolustuslaitoksen fil­min'esittäminen
oli "julkeata tncu-vostoliillolaisvaslaista
i proyokatio-
Punakauhua
United Auto
Workers-uniossa
Detroit. — United Auto Woikeis
imion oikeistolaisten; johtama kan-s.
iinvhlinen johtokunta on päättä
: nyt, kieltää enliseltä union kansain­välisellä
edustajalta Canadassa,
P.iiil Sirenilta, oikeuden kaikkiin
iinion,: vii:kqilun,, joko-valittuna tili
niiniteltynä;- virkailijana; kaikkialla.
Ilmossa
Siren eioteltiin yirastaan \iimc
joulukuussa, jolloin häntä Syytet­tiin
neuvotteluista Canadan k^^m-munislipuolueen
johtajien kanssa
puolueen: •• toimistossa - .-Torontossa
UAWn 148 päivää kestäneen lakon
aikana vv, 1955—56.
: - U A W n ; ; sihteeri-rahastonhoitaja
Emil Mazeyn johtama tulkijakomi
Ica tutki .syytöksiä Sireniä vastaan
ja päätti,-että.hän oli loukannut sv
la kohtaa union- perusluslaista.Sjos-sa
sanotaan: - •(
"Minkään paikallisunion-jäsen "ei
oi«- kelvollinen -iniliinkään; tämän
kansainvälisen union virkaan nimi*
teltynä tai valittuna henkilönä jos
hiin on jäsen tai alistuva missä ta­hansa
sellaisessa poliitlLsessa jär
jestössä, kuin kommunistien, fasis­tien
tai naisien, jotka ovat uskolli­sia
mille tahansa muulle hallituk
sello kuin Yhdysvaltain tai Cana­dan,
joko välittömästi tai välillises
^ Union johtokunta kannatti tulki-jakomilcan
päätöstä. Jos Siren ha­luaa,
niin hän voi vielä vedota pää.
Idkscstä,
, Kun hänet erotettiin, $iren oli jo
esittänyt eroanomuksensa, joka ero
astui voimnan helmikuun 1 päivä­nä.
Hän oli ollut union kansainvä
lisenä edustajana 17 vuotia.
' Tutkijakomftea ei ole vielä|csiltä-nyt
täydellistä raporttia työstään.
TITO: RINNAKKAIS­ELO
VÄLTTÄMÄTÖN
Belgrad.' Jugoslavia. — Presi­dentti
;Tito sanoi tällä viikolla, että
ainoa ulospääsytie nykyisestä "va-
Kavasta kansainvälisestä :;tilantees'
la" on .se että "hyväksytään aktii­vinen
rinnakkaiselon periaatteet ilr
man minkäänlaisia salaisia pyy­teitä."
Tito esitti mielipiteensä pitkässä
puheessaan Jugoslavian 8,000,000
jäsenisen sosialistialliansin viiden­nessä
sodanjälkeisessä kongressissa;
Hän varoitti kongressissa, että
"kylmän sodan kannattajien, voi­mapolitiikan
pääesittäjien ja sota-seikkailijain
luku: on.vielä huomat­tava."
Mainiten Jugoslavian suhteista
Neuvostoliittoon; Titocsanoiv että.
viime vuoden kuluessa ;oli havaitta­vissa
; "huomattavaa: parantumista".
Han käytti jokseenkin hillittyä
kieltä vastatessaan neuvostoliitto­laisiin
arvosteluihin,'Jugoslavian
revisionismista.
;;Jugoslavian. johtajien keskuudes­sa
ilmeni joitakin vuosia sitten
suuntautumista pois ;)VIarxin ja Le­ninin
opeista; jataipuvaisuutta "ra-;
kentaa sosialismia -omalla taval­laan."
' ' }
Asioita seuranneet henkilöt tääl­lä
sanovat, että Titon maltillinen
puhe oli ilmeisestikin- tarkoitettu
parantamaan ;;suhteita. sosialistisen
leirin maiden välillä ja välttämään
kaikkeavsellaista,. joka niitä pahen­taisi,
i'
VM M E TIEDOT
Caracas^ Vcnczqcla. — Erään venezuelalaisen kenraalin johtaman
Juipinallistcn;'jojukon; ilmoitcttitn;;eilen-1
biasla jä valloittanceh-San^Cristobalin vuoristokaupungin. Hallituk
sen joukot kuitenkin kukistivat kapinayrityksen muutamassa tunnissa;
ja 300'kapinallisen ilmoitetaan antautuneen heti hallituksen joukko­jen
ilmestyessä paikalle. Jtomulo Betancourtin hallitus maassa on
äärioikeistoa vastustava. ^-
Washington. — Yhdysvaltain hallituspiireissä ollaan erittäin huo­lestuneita
Etelä Korean tilanteen johdosta. ' Erään korkea-arvoisen
yhdysvaltalaisen virkailijan ilmoitetaan sanoneen: "Meidät on ba-maistettu
vihatun hallituksen kanssa eikä ole olemassa mitään vaih
tochtoa — Rhcc on hävittänyt kaik](i vaihtoehdot"
Otlawa. — Täällä ilmoitettiin eilen, että Canadassa oli maalis­kuun
pu,oliväli!;sä 830,691 työnetsijää kansallisen työnvälitystoimiston
kirjoii^sa, cli 30,197 enemmän~ kuin' kuukausi aikaisemmin ja 35,144
enemmän kuin viime vuonna maaliskuun puolivälissä. '
Ai'cra.~ — 'At-crassa ja Polijois-Ghanassa'äänestettiin eilen ylivoi-maLscsti
tasavallaksi julistautumisen ja pääministeri Kwame Nkru<^
inahn presidentiksi nimittämisen puolesta, kerrottiin' täällä epäviral­lisissa
tiedoissa. , < <•
Postityöläiset
kyllästyneet
vitkasteluun
Ottaua. — Canadan postityöläis-ten
yhdistykseif pi-esidentti kingsto-nilaimn
Dan Qross vihjaili jokseen­kin
avoimesti viime tiistaina, että
postityöläisten on mahdollisesti tur.:
vauduttava 24 tunnin lakkoon ellei
hallitus korota heidän palkkojaan
seuraavan neljän kuukauden kulu­essa.
Häneltä kysyttiin kommentaari-i
yhdistyksen, maanantaina tekemän .
valtion toimenhaltijain yhteistoi­mintakomiteasta
eroamispäätöksen
johdosta. Hän sanoi:
"Olemme kyllästyneet menemäs­tä
hallilusherrojen puheille ja pol­vistumasta
heidän eteensä. Emmo
enää kerjää. Tästä lähtien tulem °
mc saamaan palkankorotuksemme
tai muussa tapauksessa . .
Yksi syy yhdistyksen eroamiseen
yhteistoimintakomiteasta, oli se, et­tä
komitea oli kieltäytynyt hyväk­symästä
yhdistyksen ehdotusta 24
lunnin lakosta. Kun häneltä ky­syttiin
josko yhdistys nyt aikoo to­teuttaa
24 tunnin lakon, hän sanpi:
"Voitte tehdä omat johtopäätöksen- .
ne."
Kuitenkin yhdistyksen taholta ol­laan
valiniita antamaan hallituksel- —
le kolme tai neljä kuukautta aikaa,
jonka kiiuessa-se voisi "korottaa^»—:
postityöläisten palkkoja.
f I
-tl
tn
Nepalin kuningas
tulee Canadaan
Kalkutta. — Nepalin 39-vuotias
runoilijahallitsijaksi ;;sanottut kunin:
gas Mahendra lähti vierailu/natkal-le,
jonka yhteydessä hän käy "japa­nissa,
Yhdysvalloissa ja Canadassa.
Kuninkaan mukana on hänen
vaimonsa, heidän poikansa ja pää­ministerin
sijainen Subarna" Sham-shen.
Vuonna 1955 kruunattu ku­ningas
Mahendra vieraili v. 1958
Neuvostoliitossa.
' Mahendra menee/seurueineen
ensin Japaniin, sieltä Yhdysvaltoi­hin
ja Canadjiah, sitten Meksikoon,^
ja sieltä ^Eurooppaan.' • ]