Vapaus, November 8, 1951

              laa
»> T ä n ne
et edustajat, pj,
aietta j a Botcj.
^ r t Otello Sai
iet Vapaa Sasa
''ansan voSaiÄ
losta : •
aeainiistö on «j,
Astaan j a sodjo
^ ilmeisemaiäfe
ukohtien valmfc
äotavastalnea ttf.
1 voimia. Tsiii;
saatu yli 16 jjj
lanvetoomuksee,
vielä lopussa,
^ e n on aUeijf,
snaattoria, nijsti
ia. ioitäkia lae
iteja.
ii m' m
Qifftfan momaXalsten Itsenatnea tyovaenlelitl
TSH. 129 — VoL XXXIV vuosikerta
Penistetia vuonna 1917
L V : 1951 yli
oista 5238 heo
Torstaina, marraskuun 8 p. — Thursday^ Nov. 8,1951
Kiinan Tasavallan
hallitus on hyvä
Intian yKkomissioneri-Saksena pitää
Kiinan timnustamista välttämättömänä
edellytyksenä jännityksen poistamiselle
HontreaL — I n t i a n ndelestä
Bjinan Kansantasavalta on a n -
Unnt E l i n a l l e v a k a v a n j a edistys­mielisen
taalUtnksen j a sen t n n -
nostaminen o l i s i v ä h e n t ä n y t j ä n ­nitystä
K a n k o - I d ä s s ä j a vapant-tannt
raiientavia voimia, sanoi I n ­tian
ylikomissioneri Ramji R am
saksena Montrealissa. Rotary-fcld.
bin kokouksessa v i i m e tiistaina.-
BSQ sanoi, e t t ä vasta s i l l o i n k u n
Intiasta tuntui, e t t ä Y K kohdates­saan
iiyöidcäylcsen K o r e a s s a J ä t t i i t ­sensä
avoimeksi hyökifcäyssyytökselle,
liitia p ä ä t t i ettei se o t a e n e m p ä ä oöaa
toimenpiteisiin.
•heidän <poUtiikkamzne o n a i n a o l -
hi' piyridä srstävällislln suhteisiin
kaSdden maiden kesken", JatJcoi m r .
Biksm&. "Me toivomme voivainune
aiitSÄ sekaantumisia, sotilaallisia
taikka liittoutumisia, j o i l l a o n t a i p u ­musta
jakaa maailma k i l p a i l e v i in
rjjimiin j a n ä i n saattaa maailman
rtuäiavaaraille alttiiksi."
Tämän j ä l k e e n ylikomissioneri se­litti
kuinka I n t i a nyiäcii toimimaan
välittäjänä i d ä n j a l ä n n e n v ä l i l l ä . S i t ­ten
bän jatkoi:
" I n t i a ei p y r i A a s i a n maiden joh-.
toon. Sillä on kiyllfksi omia prob-leemeiiaan,
j o t k a k i i n n i t t ä v ä t tulevien
sukupolvienkiri huomion j ä tarmon
puoleensa."
' I n t i a n k ö y h t y m i s e n h ä n sanoi ole­van
p e r i n t ö n ä a i k a i s e m m i l t a vuosisa­d
o i l t a j a sen olevan alistamisesta joih-tuvaa.
18.. vuosisadalla se j ä t e t t i in
k e h i t t ä n r ä t t ä johtuen Britannian
h a l l i n n a s t a .
" Y h d e n k a n s a n h a l l i n t a toisen k a n ­san
y l i on, demoralisoivaa", sanoi mr.
Saksena, " e i k ä ole e p ä i l y s t ä k ä ä n s i i ­t
ä , e t t e i k ö i t s e n ä i s y y d e n m e n e t t ä m i ­nen
olisi o l l q t yksi siyy maamme mo­r
a a l i s t e n j a henkisten arvojen menet­t
ä m i s e e n . "
T ä m ä n j ä l k e e n Saksena kertoi l y -
•hyesti maansa h i s t o r i a a s i i h e n saak­k
a k u n se V . 1947 saavutti i t s e n ä i s y y ­den.
Hän sanoi y h t e n ä suurimpana
v a i k e u t e n a : olevan jakaantumisen.
H a l l i t u s on a n t a n u t moslemilaisille Ja
k a i k i l l e m u i l l e k i n uskonnollisille i^yh-m
i l l e takeet, e t t ä n i i d e n toimintaa ei
h ä i r i t ä .
H ä n varoitti lopuksi Aasian kanso­j
e n kohtelusta sanomalla m j n . seu­r
a a v a a :
" A a s i a n massat tulevat y h ä enem­m
ä n k ä r s i m ä t t ö m ä k s i ellei uudelleen
rakennuksen e d i s t ä m i s t ä nopeistute-t
a j a siksi on olemassa vaara; e t tä
r a u h a n ja demoikratian perusteita
n ä i s s ä maissa vakavasti heikenne­t
ä ä n . "
ehdotti
JäniiiMlii
I i s i » » !
pii
•Mm
. . . . . . . . . . . . . . . . . ........ ....... .. . . . . . . . . . „ . . . . . . . , . . , . - V,.-.,..- • > , i > . . , . - . . > J ^^
Ehdotus herätti hämmennystä lännen edustajain keskuurSl
&0&
dessa; N.-Iiiton ehdotus lÖinan kutsumiseksi hyljättiiii
Pariisi. YK:n 6. yleiskokouksen istunnon avajaisiilaisuu-^
dessa Ranskan presidentti Vincent Auriol sai aikaan hämmnkiä
kun hän ehdotti, että "kuuluisat personalllsuudet". Joilla hänen
uskottiin tarkoittavan presidentti Trumania. pääministereitä'
Stalinia. Churchillia ia Pleveniä. pitäisivät neuvottelun Pariisis'
sa yleiskokouksen aikana ja keskustelisivat idän Ja lännen välillä
ilmenevistä erimielisyyksistä.
aioskovassa sijaitsevassa\StaUn-autotehtaassa saavat työläiset t y ö s k e n n e l l ä puhtaissa Ja ilmavissa työhuo­neissa.
Eilen, marraskuun 7 p n ä , v i e t e t t i in kaihJdalla neuvostoIiitcsKa. s u u r i n j u h l a l l i s u u k s i n neuvostovallan
perustamisen 34..'Vuosijuhlaa.
Taistelut ovat kiihtyneet
Korean rintaman eri osissa
AmeFikkalaiset eivät hyväksy nykyistä
rintamalinjaa demarkatiolinjaksi
Hansan. — T i i s t a i n a pidetyssä
aselepovaltnudnintien kokouksessa
• korealaisten j a k i i n a l a i s t e n vapaa­ehtoisten
edustajat ehdottivat heti
Ja lopullisesti sovittavaksi demar-
UtioUnja. joka t u l i s i v e d e t t ä v ä k si
taritalleen s i t ä l i n j a a p i t k i n , jossa
molempien puolien aseelliset voi­mat
ovat kosketuksissa toiste'nsa
Samalla he ehdottiyat, e t t ä taistelut
l{^tettaisiin heti. Jos j o m m a n kiun
man puolelta l ä h e t e t ä ä n joukkoja
puskurialueella, s a n o t t i i n ehdotuksesr
E8, niin se v a i n osoittaisi.huonoa tah^
toa.
USA:n v i r a l l i n e n puhemies p r i k a a t i ­kenraali
W i l l i am P . N u c k o l s tuomitsi
korealaisten ehdotuksen j a sanoi sel­laisen
antavan "kommunisteille k a i k ki
aselevon ilman aselepoa etuisuudet".
Samalla a m e r ^ a l a i s e t haluaisivat
vaihtaa heti vankeja, josta korealais­ten
ehdotuksessa ei p u h u t a m i t ä ä n.
Uudesta kokouksesta s o v i t t i i n j a se
pidetään t i i s t a i n a k l o 9 U l a l l a .
I7SA:n armeijan p ä ä m a j a . K o r e a . —
[ Korealaisten j a k i i n a l a i s t e n vapaa-
«itoiset k e s k i t t i v ä t v o i m a k k a a n hyök­käyksen
amerikkalaisten j a s en l i i t t o ­laisten
linjoja valstaan r i n t a m a n l ä n s i ­osassa
Yonchonin luoteispuolena. K i i ­vaassa
taistelussa k ^ e a l a i s e t v a l l o i t t i ­vat
e r ä ä n kuk!kulan.' Se oU kobnas
k u k k u l a m i n k ä korealaiset ovat (val­loittaneet
k o l m e n p ä i v ä n aikana.
8. anmeijan tiedonannossa sanotaan,
e t t ä korealaiset j a k i i n a l a i s e t h e i t t i v ät
tuleen tankkeja, motorisoitua t y k i s t öä
j a • k r a n a a t i n h e i t t ä j " i ä ja k e s k i t t i \ ' ät
e r i t t ä i n r a s k a a n t u l e n amerikaklaisten
asemia va.staan. On laskettu, e t tä
n o i n 2,500 k r a n a a t t i a s y ö s t i i n amerik­k
a l a i s t e n asemiin puolen yön j a a a -
munvalkenemisen v ä l i l l ä.
A m e r i k k a l a i s t e n j a n i i d e n l i i t t o l a i s ­t
en yhteydet k a t k a i s t i i n , kaksi komp­paniaa
l y ö t i i n taistelussa j a n i i d e n oli
p e r ä ä n n y t t ä v ä .
Y o n c h o n i n l ä n s i p u o l e l l e joutui ame­r
i k k a l a i s t e n ja niiden liittolaisten
joukko-osasto p e r ä ä n t y m m ä ä n e r ä ä l tä
etuasemalta, m u t t a v a s t a h y ö k k ä y k s e l ­l
ä se v a l l o i t e t t i i n takaisin.
Kauempana rintaan itäosassa
Chonvonin pohjoispuolella kaksi k o ­realaisten
pataljoonaa pakoitti. ame­rikkalaiset
p e r ä ä n t y m ä l l ä kahdelta
k u k k u l a l t a , jotka m y ö h e m m i n s a a t i in
t a k a i s i n taistelutta.
Amerikaklaiset tankit tunkeutuivat
r i n t a m a n keskiosassa itäpuolella
K u m s o n g i a korealaisten asemiin j a a i ­heuttivat
paljon tuhoa ennenkuin ne
v e t ä y t y i v ä t t a k a i s i n o m i i n asemiinsa.
Sotilaan äiti taistelee
|sodan lopettamiseksi
i Käski lopettamaan verenvuodatuksen
1 ia säästää tulevat sukupolvet
Memphis, Tenn. — A m e r i k k a l a i -
len sotilaan, j o k a katosi lukakuan
ensimmäisenä p ä i v ä n ä , ä i t i vetoaa
lulkkUn amerikkalatsifai j a 'koko
n u l l m a n ä i t e i h i n ' ' U t t y m ä ä n y b -
t(cn Ja lopettamaan verenviiodatus,
^ ä O y t t ä m ä ä n tulevat snkapolvelt
niiden pojat s e k ä e l ä m ä ä n iintan
tbUa". l ^ i n i ä ä i t i o n m r s . Donna
;.:.Cooper..',;.
.Metnphis Commercial Appeal on
Mkaifisut kertomuksen t ä s t ä ä i d i s t ä.
Cooper s a i s ä h k e e n puolustusde-
I*rtmentUta l o k a k u u n 16 p;pä, Jossa
Ij*'"*^"!. e t t ä h ä n e n poikansa Paul
1^» joutui k a d ( * s i i n lokakuun 1
. Syyskuun toisena p ä i v ä n ä p ä i v ä t y s -
Xj^ö-Jeessä Paul Cooper kirjoittaa
Jälleen, e t t ä h ä n s a a v i i s i p ä i v ää
|**»aa rintamalta.
BeU kun mrs. Cooper sai tiedon
« k a n s a katoamisesta, niin h ä n soitti
bS?*"*" T r t n n a n l l l c . mn sai v a s -
^ « s e i i . e t t ä presidentti e l ole n y t
I»»»tavissa".^
Jmkuun 31 p ä i v ä n ä . Jolloin l i än
IS? poikansa olevan elossa,
Cooper sähkötti k e n r a a l i R l d g -
«nie J a k h ^ o i tU I t u m a n l l l e j a p y y si
lopettaa «viivyttelyt Ja alkaa aselepo­neuvottelut
heti Koreassa.
M r s . Cooperille i l m o i t e t t i i n V a l k o i ­sesta
Talosta, e t t ä "presidentti tekee
kaikkensa lopettaakseen sodan".
M r s . C o t ^ r haluaisi p ä ä s t ä Y K : n
kokoukseen j a vedota lopettamaan so­t
a Koreassa. H ä n o n saanut s ä h k e i tä
j a k i r j e i t ä e r i p u o l i l t a maata, joissa
Ilmoitetaan kannatettavan h ä n t ä.
R o h k a i s t u n a n ä i s t ä Umaukslsta h än
sanoi, e t t ä " m i n ä h a l u a n t e h d ä Jotain
s ä ä s t ä ä k s e n i nykyisen sukupolven p o i ­k
i a j a t y t t ö j ä k ä r s i m ä s t ä n i i s t ä sodis­ta,
j o i t a nykyaikana k ä y d ä ä n ".
P a u l Cooper o l i t o i s e n vuoden oppi­l
a a n a C h r i s t i a n Brothers Collegessa
j a h ä n e n tarkoituksenaan o l i opiskella
papiksi . . ;
Räjähdys tappoi
neljä työläistä
Los Angeles, cäUf. — T ä ä l l ä i l m o i ­t
e t t i i n maanantaina, e t t ä neljä työ­l
ä i s t ä s a i surmansa k u n tapahtui r ä ­j
ä h d y s Douglas A l r c r a f t C o : n tehtaas­sa
k a a k k o o n Los Angelesia.
Y h t i ö n puhemies «anoi .että r ä j ä h ­dys
tapahtui uunissa. Jossa valmiste­t
a a n radarlaltteen osia.
Norja edelleen
tuhoaa punaso-fiiaiden
hautoja
Moskova. — Neuvostoliito on t o r j u ­nut
Norjan hallituksen n ä k ö k a n n an
Norjassa olevista v e n ä l ä i s i s t ä sotilas-haudoista
j a e s i t t ä n y t uudelleen (vaa­timuksensa,
e t t ä hautojen s i i r t ä m i n en
on lopetettava v i i p y m ä t t ä . Samalla
Neuvostoliitto on torjunut ehdotuksen,
e t t ä perustettaisiin n o r j a l a i s - v e n ä l ä i ­nen
komissio n i i l l ä ehdoilla, jotka esi­t
e t t i i n Norjan lokakuun 10 p n ä Neu­vostoliitolle
j ä t t ä m ä s s ä nootissa. T ä ­mä
o n p ä ä s i s ä l l y k s e n ä s i i n ä nootissa,
j o n k a ulkoministeri Vishinski j ä t ti
k e s k i v i i k k o n a Norjan Moskovan-lä-h
e t t l l ä U e .
Nootissa s y y t e t ä ä n Norjan^hallitus-t
a y r i t y k s i s t ä p e i t t ä ä t ä y s i n e p ä o i k e u ­tetut
.tekonsa v a l h e e l l i s i l l a v ä i t t e i l l ä,
e t t ä toimenpiteiden takana on ollut
huolenpito v e n ä l ä i s t e n hautojen hoi­dosta.
Edelleen e s i t e t ä ä n uudelleen
syytös, e t t ä Noa-jan viranomaiset ovat
syyllistyneet v e n ä l ä i s t e n sotilashauto-j
e n h ä p ä i s y y n . Nootin mukaan Neu­vostoliiton
hallitus o n ä s k e t t ä i n saa­nut
ilmoituksen, että s o t i l a s h a u t ö ja
on tuhottu useissa paikoissa Ruijassa.
Nootissa korostetaan, ettei Norjassa o-levien
v e n ä l ä i s t e n h a u t o j e n tuhoamis­t
a 'voi p i t ä ä muuna k u i n e p a y s t ä v a l -
l : s e n ä tdkona. Norjan hallituksen a -
senteella ja kaatuneiden sotilaiden
muiston kunnioittamisella ei ole m i ­t
ä ä n t e k e m i s t ä toisten kanssa, sano­taan
Neuvostoliiton nootisa.
Hämäräperäinen
työstä erottaminen
Toronto. — George Robert Jackson,
j o k a viisi 'Viikkoa s i t t e n e r o t e t t i in A v -
r o - y h t i o n tyosta, o n v a l i t t a n u t asias­ta
. puolostusdepartmentille. Hän
matkusti itse Ottawaan asianomais­ten
v i r k a i l i j o i d e n puheille.
H ä n pääsi puolustusdepartmentin
turvallisuusupseerin puheille. H än
p a l v e l i C a n a d a n armeijassa sodan a i -,
k a n a meren takana. Hänelle vih­j
a t t i i n , että h ä n olisi osallistunut
F ^ l a n n i s s a johonkin kokoukseen-
Jackson sanoi, ettei h ä n ole m i h i n ­k
ä ä n kokouk-seen osallistunut Eng­lannissa
j a ettei h ä n ole kommunis­tipuolueen
j ä s e n.
" M i n u l l e sanottiin, e t t ä R C M P o l i
tehnyt t ä s t ä ilmoituksen j a e t t ä se
on salainen", sanoi Jackson, "Kaik­k
e i n p a h i n o n se. e t t ä minulle e i ole
annettu t i l a i s u u t t a psoittaa syytökset
valheiksi koska m i n u l l e ei s a n o t tu m i ­t
ä ne ovat." / ..;
Jackson sai t i i s t a i n a ilmoituksen;
e t t ä h ä n e n asiansa tarkastetaan u u ­delleen.
Moskovassa pidettiin
suuri lokakuun vallan­kumouksen
juhla
Kommunistinen järjestelmä saa yhä
uusia voittoja jokainen päivä
Moskova.—Neuvostoliiton Kom­munistipuolueen
poliittisen byrop
J ä s e n L a v r e n t i B e r i a p i t i lokalcuun
vallankumouksen 34. v u o s i p ä i v än
Juhlatilaisuudessa k e s k i v i i k k o na
Bolsoi-teatterissa puheen, Jonka
y h t e y d e s s ä h ä n sanoi, e t t ä kom­munistinen
j ä r j e s t e l m ä "saa y hä
uusia voittoja jokainen p ä i v ä '.
Juhlatilaisuudessa oli l ä s n ä h a l l i ­tuksen
j a p o l i i t t i s e n biyron J ä s e n e t Ja
•korkeinta armeijan ipäädlystoä.
Se on o l l u t S t a l i n i n tarmo j a oikea
l i n j a , j o k a on j o h t a n u t v o i t t o i h i n , s a ­noi
Beria.
Puhuessaan tuotantorintamalta s a ­noi
B e r i a . etta Neuvostoliitto n y k y ä än
tuottaa " mm p a l j o n t e r ä s t ä k u m B r i ­t
a n n i a . Ranska, Belgia" j a Ruotsi y h ­t
e e n s ä , m i n p a l j o n p u u v i l l a a k u i n I n ­t
i a , P a k i s t a n j a E g y p t i y h t e e n s ä , k i -
v i h i i l l t u o t a n t o on noussut 24,000,000
t o n n i a 'vuodessa j a oljytuotanto 6.-
500,000 tonnilla.
" N y k y ä ä n on k a k s i kiinnostuksen
k e s k i p i s t e t t ä maailmassa", sanoi B e ­r
i a , "yhdellä puolella Neuvostoliitto
j a toisella puolella Yhdiysvallat —
imperialistisen h y ö k k ä y s p o l i t i i k an
keskipiste.
" I m p e r i a l i s t i e n l e i r i , Jonka johdos­s
a ovat Yhdysvallat ja Britannia,
s-uunmttelevat uutta .sotaa ihmisten
orjuuttamiseksi."
B e r i a vakuutti, e t t ä Neuvostoliitol­l
a on "kaiken tyyppisiä j a k a i k k e in
viimeaikaisimpia aseita, j o i l l a anne­t
a a n murskaava i s k u jokaiselle, joka
ihyokkaa i s ä n m a a t a m m e vastaan".
Punaisella t o r i l l a p a n t i i n toimeen
suurenmoinen mielenosoitus. Työ­l
ä i s j o u k o t Ja sotilaat marssivat L e ­n
i n i n mausoleumin ohi, j o n k a lavalla
Neuvostoliiton hallituksen j ä s e n e t Ja
armeijan korkein p ä ä l l y s t ö otti vas­t
a a n paraatin.
Y h d y s v a l t a i n : valtiosihteeri Dean
Acheson Ja B r i t a n n i a n ulkoministeri
A n t h o n y Eden k i e l t ä y t y i v ä t sanomas­t
a m i e l i p i t e i t ä ä n , mutta h e i d ä n Joh­tamansa
valtuuskunnan toiset j ä s e ­net
ilmaisivat selvästi vastustavansa
sellaista ehdotusta.
Neuvostoliiton valtuuskunnan Joh­taja
ulkoministeri Andrei V i s h i n s ki
sanoi " e t e e n p ä i n , aina e t e e n p ä i n ".
Sanomalehtimieliet eivät olleet var­moja
m i t ä mr. V i s h i n s k i tarkoitti
t ä l l ä .
I n t i a n . P a k i s t a n i n j a ^ E g y p t i n val­tuutetut
kannattivat presidentti A u -
r i o l i n ehdotusta.
"Kosita, saadaksemme rauhan, el
i l m e i s e s t i k ä ä n r i i t ä taistelu k ö y h y y t tä
Ja t i e t ä m ä t t ö m y y t t ä vastaan, vaan
tulee h ä v i t t ä ä e p ä l u o t t a m u s j a k o s ka
r a u h a merkitsee e n s i k s i k i n j a ennen
k a i k k e a suurta t o i m i n t a a Ja l u o t t a ­musta^
n i h i röHEenen sahO(ir'ettär'joB
T\e k u u l u i s a t persoonAllisuudet, j o i h in
huolestuneet katseet o n n y t kohdistet­t
u tulisivat t ä n n e t ä h ä n istuntoon,
luonnollisesti osallistumatta suoraan
t e i d ä n keskusteluunne, v a a n p ä ä s t ä k ­seen
i n h i m i l l i s e e n kosketukseen tois­tensa
kanssa, harkltakseen erimieli­s
y y k s i ä ä n i l m a n ohjelmaa Ja J u l k i s ta
keskustelua j a y r i t t ä m ä l l ä Y K : n p e -
r i a a t t e i d e n puitteissa y h d e s s ä v ä h e n ­t
ä ä erimielisyyksiä, jotka «halvautta­vat
maailman — j o s n ä i n tapahtuisi.'
me tervehtisimme s i t ä Ilolla Ja j o k a,
olen vakuuttunut s i l t ä , t u l i s i olemaan
maailmanlaajuinen", sanoi presidentti
A u r i o l . -f!
"Valtiomiehet e i v ä t voi a n s a l t a suu­rempaa
k u u l u i s u u t t a k u i n p y r k i ä r a u ­haan,
joka tekee mahdolliseksi i h m i ­s
i l l e vaurastua slUä t i e l l ä m i n k ä he
ovat valinneet J a a n t a a heille mah­dollisuuden
t e h d ä t y ö t ä onnellisena,
turvassa Ja vapaana oman maansa
rauhallisessa i l m a p i i r i s s ä . " i
K o s k a R a n s k a n p r e s i d e n t i l l ä e l ole
oikeutta a n t a a lausuntoja maansa po.^
l i t l i k a i f t a e l l e i s i t ä ole e t u k ä t e e n h a l ­l
i t u s h y v ä k s y n y t , n i i n siksi p i d e t ä än
varmana, e t t ä A u r i o l i n lausunto oli
v i r a l l i n e n Ranskan k a n t a.
M u u t a m i a tunteja puheen Jälkeen
R a n s k a n : u l k o m i n i s t e r i ö n puhemies
sanoi sanomalchtimiehllle,- e t t ä pre­s
i d e n t i n puhe ei ollut ehdotus vaan
k a n n a n ilmaisu.
Y l C : n 5. yleiskokouksessa maanan­t
a i n a Neuvostoliiton edustaja Jacob
M a l l k ehdotti, e t t ä K i i n a n Kansan­t
a s a v a l l a n edustaja k u t s u t t a i s i i n t ä y ­sivaltaisena
edusta janav osallistumaan
Y K : n 6. yleiskokoukseen, Joka alkoi
t i i s t a i n a . " N y t on a i k a lopettaa t ä mä
J ä r j e s t ö n kanta K i i n a n ; k a n s a a koh­taan",
sanoi h ä n . .
Ä ä n e s t y k s e s s ä k a n n a t t i 11 M a l i k in
ehdotusta. 20 vastusti Ja 11 p i d ä t t ä y - .
t y l ä ä n e s t y k s e s t ä.
Eugenie Cotton
sai voiton
F a r i i a i . — Ranslcan oikeuslaitos On
p ä ä t t ä n y t lopettaa oikeusvainon N a i s ­ten
K a n s a i n v ä l i s e n Demokraattisen
L i i t o n puheenjohtajaa - Eugenie C o t -
t o n i a vastaan, koska: e i ole olemassa
" r i k o k s e n t u n t o m e r k k e j ä ".
K u t e n tunnettua Eugenie Cottonia
s y y t e t t i i n "asevelvollisten kehoituk­sesta
.tottelemattomuuteen", koska
Ranskan Nalstenliiton, J o n k a puheen­j
o h t a j a Eugenie Cotton on, t o i m e s ta
J u l k a i s t i i n Juliste, j o k a k u v a a r a n s k a ­l
a i s t a ä i t i ä r e p i m ä s s ä ilmoituskorttia,
Jossa kutsutaan h ä n e n poikaansa osal­listumaan
imperialistiseen s o t a a n Viet
N a m i n kansaa vastaan.
Joiihaux sai
Nobelin rauhan-pallännon
mgmsm
Oslo. Norja. — N o r j a n valUopai-VC^^
vien Nobel-palkinnon komitea^ilhnoitr):!
t l m a a n a n t a i n a . e t t ä ' N o b e l l n ^ m u l u i h - t ' ' i ^ \ ?^
p a l k i n t o o n m y ö n n e t t y rariskalalseilei^;^^^^
Leoh:JWiku3d^
Jouhaux o n tunnettu. unlonlstl«n^^'*^i'^
l i i k k e e n Johtaja, Joka «v. 1908 y ä u t t l l n ^ , ^ : !*
R a n s k a n Y l e i s e n Tyftväenliitoh,riJiasH'>'4;5^|
tonholtajaksl ja o l i s i i n ä toimessa
.yuotta'.?*:K;;:gi^:vg^^
Pairl vuotta s i t t e n h ä n r y h t y i to|s^f^,^5^
ten ranskalaisten unionistisen llJkJceeo?~|-3.|
h a j o l t t a j i en kanssa r e p i m ä ä n n&näkaa''"i<^f
Y l e i s t ä ' T y ö v ä e n l l l t t o ä penistamaBa^'Fj 1^
Force Ouvrleren. S a m o i n h ä n o s a l M s - ' ' ; ' ^ ' ^v
t u i k a n s a n v&llaeen h a j o l t u s i i l t t e e s e e n t, ?
perustamalla amerikkalaisten uniopo-' •>,5^'v
mojen kanssa K a n s a i n v ä l i s e n Vapatr^-.K^.i
den Unlolden U i t o n . "'y''
Sodan a i k a n a oli J o u h a u x vaiÄjiöjk*r=^f^X
SaksassäiM;
Britannian "MBA
hallitul(sen %
politiil(l(a sama
^ a l r o , Eeyptf. — B r i t a n n i a n jhol- C]?f,
Iltus antoi f ^ y p t l l l e t i i s t a i n a viräUi«'i^'.^<v
sen ilmoituksen, e t t ä B r i t a n n i a el pe-^^^^H^
r ä ä n n y Suezin kanavalta eik& Su-'*.pS^v
; d a n i s t ä : . - ; | ; ' v -:
S a m a a n a i k a a n t ä ä l l ä lllkilcuu 3iu<^^
h u j a , e t t ä Joku korkeassa aseotafisa^
oleva (henkilö o n l ä h t e n y t salaiselle,
m a t k a l l e Moskovaan. C'
N o o t t i , Jota tukee lisäksi OhurcftiU-I
i n ilmaisema k a n t a alahuoneessa s e - ^""'""'^
ka ohjelmapuhe, osoittaa konservä<^
t l l v l e n seuraavan Labor-taallltuksen
ohjelmaa Sgyptliti j a X r a n i i n ' n ä i h*
<lcn. . . .
m
m
ti
Intia ei ole
puolueeton
Syyriassa ollut
oppilaiden mielen­osoituksia
Damaskns. S y y r i a . — U s e i t a tuhan­s
i a oppilaita j ä r j e s t i maanantahm
mlejenoaoituksen K e s k i - I d ä n n e l j än
v a l l a n sopimusta vastaan. Mielen­osoitus
sujui rauhaUlsesti. ^
WasIiing:ton. — P ä ä m i n i s t e r i Nehru
on kirjoittanut amerikkalaiselle järr
j e s t ö l l e Americans for Democratic A c ­t
i o n i l l e kirjeen, jossa sanotaan, e t tä
I n t i a ei ole puolueeton taistelussa i d än
j a l ä n n e n välillä. •
" M e i d ä n politiikkamme ei ole puo­lueettomuus",
h ä n k i r j o i t t i , "vaan me
toimimme aktiivisina saadaksemme,
jos mahdollista, r a u h a n j o s ä i l y t t ä ä k -
semme sen v a n k k u m a t t o m a l l a perus­t
a l l a " .
Kiinassa siirrytään
metrijärjestelmään
Hongkong. — S h a n g h a l s t a tiedoite-taan,
e t t ä m a r r a s k u u n 15 p n ä s i i r i ^ ' -
t ä ä n siellä m e t r i j ä r j e s t e l m ä ä n ja
Erimielisyydet voidaan
ratkaista rauhallisilla
keinoilla" — Joliot-Curie
^^Me olemme vakuuttuneita että maailmassa olevat
erilaiset hallitukset voivat elää rauhassa keskenään"
Wien, Itävalta. — "Me olemme vakuulluneita, että maail»
massa olevat erilaiset hallitukset voivat elää rauhallisesti rinna­tusten",
sanoi Maailman Rauhanneuvoston puheenjohtaja prof.
Frederic Joliot-Curie avatessaan Rauhanneuvoston kokouksen
täällä viime torstaina.:
mm
"Me olemme vakuuttuneita", jatkoi
h ä n , " e t t ä k a i k k i kansojen keskiset.
erimielisyydet, kalkki slsäi-set kysy­mykset
ovat v a i n k u n k i n maan kanso-jf-
n asioita."
Kokoas alkoi kauniisti koristetussa
V i e n n a Kursaal-huoneustossa. Edus­tajat
lausui tervetulleiksi Rev. E n v in
I l o c k , I t ä r v a l l a n Rauhanneuvoston pu-iieenjohtaja.
J o l i o t - C u r i e mainitsi sellaisten n i ­met
jotka e i v ä t olleet saapuvilla, n i i ­den
mukana vainottu amerikkalainen
t n V/. E . B . Duboi*.
Puhuessaan rlnnakkaisolosta Joliot-
C u r i e sanoi , e t t ä joka ei usko siihen,
n i i n eellamei^ h e n k i l ö p i t ä ä sotaa
v ä i s t ä m ä t t ö m ä n ä . On olemassa sel­l
a i s i a I h m i s i ä , Jotka sallivat vain y h ­denlaisen
valtiomuodon toimintaa. T ä ­mä
taHkoittaa r a u h a n s a a m i l t a sodan
kautta, sanoi h ä n , m u t t a t ä l l a i n en
rauha e i ole t o d e l l i n en r a u h a s i l l ä se
perustuu kuolemaan s e k ä ratmioihln
j a s i t ä seuraa l o p p y m ä t ö n viha.
T ä m ä maailmankuulu ranskalainen
tiedemies sanoi, e t t ä r a u h a n aate Ja
t y ö sen puolesta ovat s e l v ä s t i k a i k k i en
maiden kansallisille intresseille t ä r ­k
e i t ä .
Puhuessaan rauhanJiikkeen kasva­misesta
J o l i o t - C u r i e ^nainitsl kcskus-t
e l u » t a j a m i e l i p i t e i t t e n vaihdosta e r i
neuvaston j ä s e n i e n kesken s e k ä kan­s
a i n v ä l i s t e n J ä r j e s t ö j e n -välillä, kuten
V a t i k a a n i n . Kansainnrällsen Punaisen
R i s t i n , K a n s a i n v ä l i s e n Kirkkoneuvos­ton
«ekä kveekkarcitten kesken. H ä n
sanoi, e t t ä n ä m ä kosketukset ovat puo­lestaan
lujittaneet r a u h a n l i i k e t tä
k u n k i n n ä i d e n J ä r j e s t ö n s i s ä l l ä . T ä ­m
ä n Jälkeen J o l i o t - C u r i e sanoi, e t tä
nyt tehtäivät p ä ä t ö k s e t tulisi kaikua
voimaikkaana Y K : n yleisistunnossa.
Joka on koolla Pariisissa. K i i t t ä en
neuvoston t y ö t ä h ä n «anoi, e t t ä se on
toiminut viisaasti, salaamatta m i t ä än
s e k ä s e l v ä s t i .sillä "se heijastaa n i i tä
W4
Prof. F R E D E R I C J O L I O T - C U R IE
Maareformi
Kiinassa on.
oikudenmukainen r
L o n t o o ! / » Times klijolttaa,' että^
K i i n a n valtava maareformi o n saa-^
tettu' loppuun etisi vuoden ^ k e v ä ä n ä .
T ä m ä reformiv o n toteutettu tehok-i
k a s t i Ja oikeudenmukaisesti, k i r j o i t t aa
l i s ä ä huomautuksen, e t t ä nyt , v a l n v o i
sopia odottaa^ millaiseksi tulokset '
n^uodostuvat, KfarjeenTaihtaJa hup-mauttaa,
e t t ä maareformi v a p a u t t a a"
talonpojat k ö y h y y d e s t ä J a p a k k o v a l ­lasta.
"Leivän n ä l k ä e i s a a k i i n a l a i ­s
i a talonpoikia l i i t t y m ä ä n (Vallanku­moukseen
liikkeeseen, v a a n h a l u s a a da
oikeutta. Viime k ä d e s s ä :Juuri o l k e u - t
denmukaisuus t y y d y t t ä ä syvimmät
tarpeet, •
mmk
m0m
rauhantunteita, Joita ihmisillä on
k a i k k i a l l a maalimassa".
T ä s t ä s y y s t ä " , sanoi J o l i o t - C u r i e lo­puksi
"miehet Ja naiset, miesä h y ­v
ä n s ä olevatkin, tunnustavat m e i d än
rauhanliikkeen suureksi voimaksi."
k a l k k i b r i t t i l ä i s e t mitat poltetaan
k e s k e l l ä kaupunkia.
K i i n a s s a on k ä y t y * e r l k o i s t a kamp­p
a i l u a j a a r d i - j a j a l k a m i t a n poista­miseksi
Ja n i i t ä kutsutaan "imperia­l
i s m i n merkeiksi".
Teheranissa vangittu
natsipropagandisti
Teheran. — M a a n a n t a i n a .vangittiin
t ä ä l l ä B a h r am Shahrokh, Joka toisen
maailmansodan aikana toimi B e r l i l -
n i f s ä natsien propagandistina.
H ä n öli aikaisemmin I r a n i n propa­ganda-
Ja sanomaIehti(tepartmentin
p ä ä l l i k k ö . Sanomalehdet jsanovat, e t ­t
ä vangitseminen t o i m i t e t t i i n h a l l i t u k ­sen
m ä ä r ä y k s e s t ä.
VIIME T I E Ö O T I
t ' S A - . n C. a r m e i j a n p ä ä m a j a , Korea. — Korealaiset valloittivat Korean
rintamani l ä n s i o s a s s a e r ä ä n kuJckulan. Korealaisten byöfclcäys a l k o i a n k a ­r
a n t y k i s t ö - j a rakettitulejn jällceen.
Canadalaisten keskuudessa on Koreassa l e r i n i i y t «alaiperälnen tauti.
Tiedonannossa ei sanota onko l a u t i vielä vaatinut uhreja.
Munsan, K o r e a . — Aseleponeuvottelut k e s t i v ä t keskiviikkona 3.35 tuntia
tuottamafta m i t ä ä n tulosta. Uusi alakomitean kokous p i d e t ä ä n t ä n ä i l -
(ana kello 9. •.•
;:, • ' •' 0
Lasarre, Quf. — Tiialla palo! t i k i a i n a asunnon mukana kolme lasta
k u o l i a a u i Latarre on,50 m a i l i a pohjoiseen Rfuynista.
London. — G e n e r a l Motor» Dievel L t d : n t a h o l t a i l m o i t e t t i i n keskiviik-kona,
e t t ä se v ä h e n t ä ä t y ö v o i m a a 15 prosenttia. T ä m ä merkitsee s i t ä . - e t tä
n o i n 133 t y ö l ä i s i ä joutuu t y ö t t ö m y y t e n i.
K f r k l a n d L a k e . — . V i i m e t i i s t a i n a h u k k u i Larder L a k e l l a , j o k a o n 28
m a i l l a i t ä ä n t ä ä l t ä , 3-TOOtiaf J o b n A r t h u r Lucas.
Britannian kansan edessä
Vararikon edessä olevaa taloutta
yritetään paikata työtätekevän
kansan kustannuksella
L o n t o o .— Alahuoneessa t i i s t a i ­n
a esitetyn fiallituksen ohjelma-puheen
j ä l k e e n s y n t y n e e s s ä kes-kusteluMS
» p ä ä m i n i s t e r i Winston
C h o r c h i l l valmistt perustaa k o n -
servatiivihaliitukseUe tolevfen v a i ­keuksien
: varalta osoittamalla
k u i n k a valtion raha-asiat ovat
huonolla kannalla, joka , Inonnoi-liseMti
j o h t u u ennenkaikkein sota­varustelusta.
• ''- •• •
M r , C h u r c h i l l sanoi, e t t ä B r i t a n n ia
vatkaantuu vuosittain noin 700.000,-
boo puntaa. H ä n sanoi, e t t ä v l i n l e l s -
t en arvioiden mukaan ulkomaan­kauppa
aiheuttaa SO0,0O0,00O~<S0O/>
000,000 punnan kauppavajauksen.
K a i k k i a a n sterling-alueella olevista
k u l t a - j a d o l l a r i v a r o l s t a o n menetetty
n o i n $1,«80.000.000 Ja e t t ä n ä m ä v a *
rat »yyukumoia olivat noin $3,000,&00.-
000.
Talouksia varten k ä y t e t t ä v ä t h i i l i ­varat;
ovat laskeneet noin puoleen s i l ­t
ä m i t ä rte olivat vihne . v u o n n a ' Ja
pienimmiksi s i t t e n sodan p ä i v i e n . L i ­havarastot
o v a t m y ö s k J n h y v i n pienet
Ja l i h a - a n n o k s i a mahdollisesti t ä y t yy
p i e n e n t ä i ä .
H ä n varoitti luottamasta s i i h e n , et­t
ä p ä ä s t ä i s i i n p i a n ennen sotaa o l ­leelle
tasolle. I
Puhuessaan ulkopoliittisesta UnJas-
Hiilenkaivajat
lakkoutuneet :
Japanissa
Tokio. — J a p a n i s s a l a k i o u t u l y l i
200,000 klvihlilenkahraJaaVniaanantal - l
n a Ja k a l k k i k i v i h i i l i k a i v o k s e t ovat:
seisauksissa. Lakko alko kuto y h t i ö t i
k i e l t ä y t y i v ä t h y v ä k s y m ä s t ä p a l k k a -i
vaatimuksia,
H i l l e n k a l v a j i e n l a k o n uskotaan a i ­h
e u t t a v a n «äaikövolman puutteen
koska erikoisen kuivan k e s ä n takla^
mone^ /vedellä, k ä y v ä t ,voimalaitokset :
ovat veden puutteen takia, j o u d u t t u <
sulkemaan.
Suuria tulvia
Englannissa
Lontoo. — V a k a v i a t u l v i a o n e r i
p u o l i l l a E n g l a n t i a . Raskaista s a t e i s - '^'^^
t a Johtuvat t u l v a t u h k a a v a t a i h e u t t a a |
s u u r i a vahinkoja. , }
K o l m e s u u r i n t a jokea, THames, St^
v e m Ja A v o n , o n t u l v t a u t vaaralU- , -^y
scen . pisteeseen Ja Thamesin y l ä - ' , . '1
J u o k s u n . v a r r e l l a olevat p e l l o t ' o y a t j o " ' 4
veden a l l a . J . r '^M-ta,
n i i n G h i u i o h i l l l n suuntaus o n s a - ]0
ma k u i n e d e l t ä n e e n h a l l i t u k s e n . I r a - 't,'
n i n J a jEHgypthi k r i i s i ä t u i i a d n " k ä s i te
telemaan k ä r s i v ä l U a y y i d eM j a pfifit^i;
t ä v ä l s y y d e l l ä " , « a n o i m r . ; c h u t c h i n . , 0.
O p p o s i t i o n -johtaja Cloment Attlee'/-
huomautti, e t t ä h ä n e i o l e a i n o a s t a a n [
opposition j o h t a j a vaan:UsSksl puo^ ' ,
lueen Johtaja, j o k a v o i t t i s u u r i m m a n J,
ä ä n i m ä ä r ä n ^ : : ; - ; : ^ , ^ ^ l )^
M r . A t t l e e t u i m u s t l . e t t ä taloudel­l
i n e n t i l a n n e o n ihyviD vakava, miit*'
t a sanoi s e n j d b t u v a n ' m a a i l m a n taa-^^^v
kamateriaaUen h i n n o i s t a , j o i t a Brf-,
t a n n l a e i v o i kontrolloitfa j a S ^ n o l , et- -
ta sellaiset voidaan v a i n . j ä r j e s t ä ä '/
k a n s a i n v a i l s um s o p b n u k s l l l a . f *
H ä n sanoi m y ö s k i n , etta' ohjelqolft^l*!^
puhe oU " k O y h l n " m l t s h i i n k o s ' ] c M ^/
aikaisemmin o l i k u u l l u t , ;'^,.'/4/5^;tf