1951-06-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesÄkym 2B p. — Thursday, Junc 28,1951 (UBEBTT) Indepexutent Labor Olgan ot Finnisb Canadians. Es-tebUshed Nov. 6,1917. Atitfaorized as second dass loaU by the Post OtUce Department, Ottawa, Pub-lished • thrice weekly: TueAlays, niursdays and Saturdays by Vapaus PubUsbing (Tompany Ltd.. at 100-102 E3m 8t. Sudbury. Ont., Canada. Telephones: Business Office 4-42M. Editorlal Office 4I.426S; Manager E. Suicsi. Editor W; EUuod, Mailing addiess Box 69, Sudbury, Ontario. Advertislng rates upon appUcatloa TYansIation free ot cbaige. TILAUSHINNAT: Canadassa: l vk. IM 6 kk. 3.75 3 kk. 2S5 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^ Suomessa: 1 vk. 8Ä> 6 kk. 4.75 Dommioit päivänä 1951 Ensi sunnuntaina, heinäkuun 1 pnä, johon mennessä lehtemme ehtii u^hnmille tilaajilleen; vietetään Dominionih päivää, mikä on sama kuin Canadan itsenäisyyspäivä. Ja kuten esim. Suomessa itsenäisyyspäiväjuhlissa, niin myös tässä maassa laajat kansanjoukot osallistuvat nyt entistä suuremmassa määrässä Canadan itsenäisyyspäivän viettoon korostaen, ei vain sitä historiallista edistystä ja saavutusta mita itsenäisyyspäivä edustaa, vaan myös maan itsenäisyyden, vapauden ja demokraattisen hallitusjärjestelmän säilyttämisen tärkeyttä. Kahdeksankymmentäneljä vuotta sitten (1867) heinäkuun 1 pnä voimaanastunut British North America Act eli B N A laki kruunasi voi- . tolia vv. 1837^38 patrioottien, Louis Joseph Papineätm ja William Lyon Mackenzien johtaman demokraattisen kansanliikkeen taistelun. (Historiallinen tosiasia on, että vaikka Papineaun ja Mackenzienjohta-tnat patriootit kärsivät aseellisen häviön 'taistelussa ''vastuunalaisen hallituksen" puolesta vuosina 1837—38, niin he saavuttivat kuitenkin suuren poliittisen voiton. Välittömästi heidän johtainansa taistelun perusteella ryhdyttiin tutkimaan kansan valituksia, jotka todettiin siinä maarin aiheellisiksi, että ne johtivat niiden vaatimusten toteuttamiseen, minkä puolesta patriootit olivat taistelleet jä mitä BNA laki 0|nalla tavallaan edustaa. Tämä demokratian voi tto ei suinkaan tuUut k.o. patrioottisten johtajien omaksi henkilökohtaiseksi eduksi. Päinvastoin, osa heistä teloitettiin, toisia vainottiin, ja palcoitettiin maanpakolaisuuteenkin, kuten nyt painostetaan niitä jotka näkevät vähän kauemmaksi kuin vallassaolijat ja haluaisivat näkemyksensä perusteella kehittää tämän maan talouden ja kulttuurin entistä korkeammalle. 'Mutta se tösi-asia kun Papineaun ja Mackenzien johtamat patriootit rakastivat silloin enemmän tätä maata ja sen kansaa kuin oma henkilökohtaista mukavuuttaan johti lopulta oikeuden ja demokratian voittoon. Patrioottien ja reformistien taistehi, mihin sisältyy vuosien 1837—38 epäonnistunut porvarillisdemokraattinen kapina, sai Englannin silloisen hallituksen siirtolaisviraston, johon Canadan kansan pyynnöt ja anomukset eivät olleet vähääkään vaikuttaneet, näkemään sekä Canadan kansan ty3rtymättömyyden, että sen mahdollisen vaaran, että Canada voidaan menettää silloin progressiivista osaa historiassa vieneelle Yhdysvalloille, jos ei kansan vaatimia demokraattisia uudistuksia to- • teuteta. Kukaan ei halua väheksyä n .s. "liittovaltion isien" historiallista osuutta BNA lain laatimisessa, mutta tosiasia on, että suurta historial- . lista vääryyttä tehdään silloin^ ellei nähdä ja tunnusteta William Lyon »Mackenzien ja Louis Joseph'Papineaun johtamien patrioottien, farma- : tien, työläisten ja keskiluokkalaisten ratkaisevaa osuutta Canadan liittovaltion perustamistyössä. Jos tätä tosiasiaa ei tunnusteta — 1 ja Canadassa on vieläkin vallalla oman historiansa kammo — niin sil- ' loin ei tunnustetaoman kansakunnan todellista osuutta oman historiansa luomiseen, ei nähdä-sitä arvok^ta ja merkityksellistä tosiseikkaa, ^ että Canadankin kansa Oli ^'onian onnensa seppä", ja että sen itsenäisyys ja tulevaisuus ei riipu joistakin ulkopuolisista kontrolloimattomista voimista, vaan siitä panoksesta minkä se itse on antanut ja an^ taa vastedeskin vapautensa lunnaiksi. Tänä dominionpäivänä, jolloin juhlitaan demokratian voittoa tässä maassa, kääntyy kansalaisten huomio niih!n rikoslain muutoksiip, jotka nyt ovat olleet keskustelun alaisina Ottawasäa. Jos näitä oikeusministeri Garsonin muutosehdotuksia halutaan verrata joihinkin niitä edeltäneisiin lakipykäliin, niin vertauskuvaa ei onitenkaan löydy sen 'paremmin 1837—38 patrioottien ehdotuksista 'kuin vuoden 1867 "liittovaltion Isienkään" edesottamisista. Mutta niin vastenmielistä kuin se toteamuäöhkin,nyt'ah istunnossa hyväksytyillä ''liberaalipuolueen" hällitukseri^^^ ja -eiislm-mäisen maaiimäils<Kläh jälkeen konsei^ätiivihatlitu laatiman 98. lakipykälän välillä pn paljon samanlaisuutta. Jo niiden laadinta osoit- > taa aiheetonta "kiirettä", Rikoslain 98. lakipykälän käsittelyssä ei 'tarvittu muuta kuin vajaa puoli tuntia alkaa. Samoan oikeusministeri Garsonin muutosehdotukset esitettiin alahuoneen istunnon loppuvaiheessa, jossa 'kaikilla edustajilla on vain "kiire kotiin" ja niinpä nähtiinkin, että kesäkuun 19 päivänä esitetyt muutosehdotukset tulivat \ hyväksytyksi, jo -kesäkuun 25 päivänä. Jos olisi kysymys vain joistakin pikkuseikoista, niin tämä tavaton kiirekin olisi jotenkin ymnriärrettävlssä. Kukaan ei esim. halua moittia sitä, vaikka rangaistuksia tiukennetaankin väkijuomien vaikutus- , vallan alaisena olevien autoilijam suhteen. Mutta kun bn kysymys satoja vuosia voimassa plleiden kahsalals\?apaukslen rajoittamisesta ja niiden kokonaan kleltllmisestäklh, nim silloin on kysyttäväy että johtuuko tämä tavaton "kiire" pelkästä yllätyshalusta, eli pyrkimyksestä siihen, että kansa pannaan tapahtuneen tosiasian eteen. Nämä rilioslakiin nyt tehdyt muutoshedotukset vaarantavat puhe- ja jarjestymisväpaiiksia; niiden perusteella voidaan katsoa " maanpetturiksi" henkilö tai liike, joka käy normaalista kauppaa esim. Kiinan tai Korean kanssa; visseissä tilanteissa voidaan k a ^ ä "maanpetturuudeksi" sekin, jos arvostellaan hallitusta tai sen valtioUita poliisia; : naiden muutosehdotusten perusteella a"nnetaan poliisiläitökseile Vlral- :lisesti"ajatusteh kontrbllloikeus'' sikäli, että se voi suorittaa ilman virallista lupakirjaa tarkastuksen missä tahansa paitsi ei yksityisasunnoissa,'- • -.•^V',: Kuten sanottu, näillä muutosehdotuksilla ei ole mitään yhtäläisyyttä dominipnpäiväh ja sen merkityksen kanssa. Päinvastoin ne kieltävät monet niistä elintärkeistä vapauksista, joiden hyväksi väestön parhaimriilsto on satoja vuosia työskennellyt j a taistellut. Canadan kunnlakkalderiitsenäisyysperinteiden jatkajia ja itse-näisyysmiesten seuraajia eivät suinkaan ole ne, jotka sotavoittoja ha-voitellen pelkäävät ja vihaavat demokraattisia vapauksia, harjoittavat hysteeristä punäkauhun lietsontaa ja laativat lakipykäliä demokraattisten oikeuksien supistamiseksi ja riistämiseksi. Jois halutaan todella kunnioittaa niitä, joiden työn ja toiminnan avulla lyötiin murskaksi perheyhtymän harvainvalta ja sen takana ollut ulkomainen kontrolli mikä kielsi tämän maan asukkailla demokraattisen, itsehallintaoikeuden; niin nykyajan työFäisten, -farmarien ja keskiluokkalaisten tulee peräänantamattomasti puolustaa jo saavutettuja demokraattisia oikeuksia ja sen lisäksi on työskenneltävä 'edistyksellisen lainlaädlnnanhy\'äksl siten, että Canädasta tulisi entistä demokraattisempi ja siten entistä voimakkaampi maa, missä jälkipolvet voisivat kunnioittaa meidän aikalaisiamme yhtä vilpittömästi ja yhtä sydämellisesti, kuin me kunnioitamme, tai pitäisi kunnioittaa menneen vuosisadan patriootteja. Vain näin menetellen vx)ldaan rehellisesti juhlia dominlonin päivää ja antaa näille juhlille elävä sisältö. SYNTYMÄPÄIVIÄ BIsna Tolppanen, WaterB township, täyttää heinäkuun 1 pnä 60 vuotta, Bafa«I ntkämäU fTorontosta täyttää 50 v-helnäk, 1 pnä. Aate Karvonen, South. Porcuplne, täytti 60 V. tJt, 34 pnä. Yhdymme onnitteluihin l v Taisteluun canadalaisten Mitä muut sanovat DOLLABIVALLAN PANOS JAPANIN OEMOKItATIAN PUOLESTA J A HYVÄKSI Japanilainen tähtinäyttelijätär on Hollyvroodissa opiskelemassa suute-lemistekniikkaa, «ollyvtrobd; kesäk, 26 p,—- Täsfcä ori Jotakin uutta mitä miehitys on tuonut Japaniin: Enemmän suutelemista filmeissä. Tämä tieto on saatu Japanin y h deltä Johtavalta tähtinäyttelijättärel-tä, Shirley Yamaguchilta. Hän tyli tänne Joitakin kuukausia sitten oppiakseen miten suudellaan filmeissä. Näyttää siltä, että ennen miehitystä Japanin filmeissä ei suudeltu, "Nyt me panemme filmeihlmme suuteloita. Se ei ole ollut, meille helppoa, sillä traditionaalisesti me emme näytä tunteitamme", sanoi hän . . , "Amerikan vaikutusvallasta huolimatta me emme koskaan suutele Julkisesti. Mutta flbneissä sitä on nyt ollut enemmän . , , — A P : n uutis- Ueto. " U E H E I L U A " Toisen Jalkaväkidivisionan mukana Koreassa, kesäk. 22 p. Toisen Jalkaväkidivisioonan pesäpalopelurit eivät koskaan riitele palkintotuomarin kanssa. Hänen vyöllään on pelin aikana 45 kallberln automaatti, — U P : n uutinen.' • ••• SYY RAHAMIESTEN SOTAKIIHKOQN Rauhanpuheet alensivat osakkeiden hintoja, kaikkia aloUla. Venäjän rauhanehdotuksilla . oli hinnanpolkijan (Vaikutus täkäläisiUä osakemarkkihoil-la ellen. Vaikka myynnit eivät o l leet suuret, myyntikuume oli kyllin suuri ajaakseen . teoUisuusosakkeiden indel^ln lähes viisi Ja puoli pistettä alemmaksi mitä on tapahtunut y h denkään päivän aikana toukokuun puolivälin jälkeen,; Metalllosakkeiden Ja lännen öljyosakkeiden hinnat laskivat kahdella pisteellä , , . Vlljaosak-keet: tunsivat myös Venyjän raiÄiän-ehdbtuksäi. Ta Jyrkästi .'..; 1- 'oiobe and M a l i lehden, f inanssiosaston uutistleto kesäkuun 26 pnä. JUMALA! M I T E N VOIVAT IHMISET SIELLÄ fXAÄ iMltä on menossa Moskovan ösake-pörsslfsä? Vastaus on hyvin yksinkertainen — ei mitään. Ja siihen on ihyvä syy: Moskovassa ei ole osake-pörssiä, r-^ Wall Street Journalin j u l kaisema 'washlngtonllaisen osakepörs-sin ilmoitus. Demokraattisten Oikeuksien Liitto julkaissut ehdotuksen canadalaisten Oikeuksien Laiksi ja kehoittaa taisteluun sen puolesta Toronto. — Demokraattisten v O i käänlalsta diskriminointia keuksien Liitto on julkaissut täällä lentolehtisen "Miksi Canada tarvitsee Oikeuksien Lakia", jossa todistetaan lukuisilla tosiasioilla Ja esimerkeillä, gttä sellainen tärkeä demokraattinen asiakirja on välttämätön, kuten lukuisat hallitukselle esitetyt pyynnöt myöskin todistavat. Liitto kehoittaa kaikkia asiaan k i i n nostuneita yksilöitä ja Järjestöjä t u tustumaan Julkaistuun ehdotukseen ja esittämään siihen tarpeelliseksi havalt semiaan muutoksia j a samalla ilmoittamaan hallitukselle, että he kannattavat canadalaisten demokraattisten oikeuksien turvaamista. Asiaa koskevassa lentolehtisessä todetaan, että viime toukok: 14 pnä teht i i n alahuoneessa pääministeri St. Laurentille kysymys, sisällytetäänkö Canadan perustuslakiin julistus ihmis-nuonso-ediistajistö menee Berliihiin T o r o n t a — Kalkki tiet johtavat Berliniin, mikäli maailman nuoriso on kysymyksessä, Berliinissä pidetään tänä k esäjiä elok, 5—19 pnä maailman nuorison kolmas kansainvälinen festivaali, Berliinissä suoritetaan vairusteluja sen varalle, että ainakin 25,000 nuorison edustajaa tulee kokoontumaan. Tähän mennessä ori Canadassa rekls. teröity 48 edustajaa. Berliinin festivaalista uskotaan muodojstuvah suurimman nuorisojuhlan mitä maailmassa on kcaskaari ollut. Canadälalnen edustajisto tulee muodostumaan nuorista työläisistä, unionisteista, opiskelijoista Ja muista nuo- Tlsojärjestöjeri edustajista. Kahdeksan nuorten canadalaisten taiteili jäin maalausta on valittu lähetettäväksi Berliinin taidenäyttelyyn. ten oikeuksien ja vapauksien suojeler miseksl. Viikkoa myöhemmin pääministeri vastasi kysymykseen j a sanoi, että hallitus ei suosittele perustuslain muuttamista sillä tavalla ellei siihen saada maakuntien suostumusta ja edelleen, että hän ei tule esittämään mitään riitakysymyksiä maakuntien kansaa' käytäviin neuvotteluihin. Hän mainitsi samalla, että Canada on Y K r n yleisneuvostossa hyväksynyt Yleisen Ihmisoikeuksien JuUstukseri "yleisenä periaatteellisena lausuntona" mutta, että se tehtiin "erinäisin varauksin". Pääministerin mukaan ei Canadan hallitus aijo ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Oikeuksien L a i n saamiseksi canadalaisla varten. Se on pääministerin lausuntojen todellinen merkitys vaikka hän yrittääkln piilottautua maakuntien oikeuksien taakse. Mutta Canadan kansan edut vaativat Oikeuksien Lain säätämistä. Sitä todistavat ne l u k e m a t t ^ a t eri järjestöjen ja yksilöiden vaatimukset. Joita on sen puolesta esitetty muutamien viime vuosien aikana. Viimeisin ja huomattavin äskeisin vaatimus siinä suhteessa oli se, joka tehtiin ivlime toukok. 8 pnä j a johon osallistui 45 järjestöä. Viime vuonna asiaa tutkinut senaat i n erikolskomitea ehdotti myöskin, kuultuaan maan eri puolilta asiasta tehtyjä esityksiä, ehdottaa pikaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä Oikeuksien Lainsäätämiseksi. "Me emme saata hyväksyä pääministerin kieltäytymistä toimimasta nyt", sanotaan Demokraattisten O i keuksien Liiton lausunnossa j a samalla alistetaan seuraava ehdotus kalkkien tutkittavaksi: : LAKIEHDOTUS Johdanto Tämä Oikeuksien Laki säädetään kaikkien yksilöiden ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi; Vissien oikeuksien tässä laissa luettelemista ei saa, käsittää kansan omaamien muiden oikeuksien kieltämiseksi tai väheksymiseksi. ? L Diskriminointia vastaan Canadassa on Jokaisella ilman m i n - olkeus kalkkiin oikeuksiin j a Vapauksiin. M i tään diskriminointia t a i yllytystä diskriminointiin el saa harjoittaa sellaisista syistä kuin ovat rotu. «väri, sukupuoli, kieli, uskonto, poliittiset t a i muut mielipiteet, kansallinen tai y h teiskunnallinen alkuperä, omaisuus, syntymä tai mitkä muut ominaisuudet tahansa Ja erikoisesti diskriminointia ei saa harjoittaa sellaisista syistä työllisyyteen, opetukseen Ja yleisiin palkkoihin nähden, I L Pohevapaps , Canadassa on Jokaisella oikeus mie- Upitelsiin Ja niiden ilmaisemiseen; s i sältyen tähän oikeus mielipiteiden esteettömään omaamiseen, olivatpa ne poliittisia tai multa, sekä oikeus mielipiteiden; tietojen Ja ajatusten t a voitteluun, saantiin ja esittämiseen kalkin keinoin^ kuten sanomalehdistön, radion. Julkisten puhelavojen j a paikkojen sekä kaikenlaatuisten, p a ir notuotteiden avulla, Canadassa on Jokaisella oikeus nauttia näitä vapauksia mlliä kielellä tahansa, I I L Kofcoontomlsvapaus Canadassa on Jokaisella oikeus kokoontumiseen; sisältyen tähän ilman diskriminointia oikeus kokousten p i tämiseen missä palkassa tahansa Ja oikeus vuokrata mikä yleinen palkka tahansa kokouksen pitämistä <varten. IV. Yhdlstymlsvapans . > Canadassa on jokaisella oikeus y h distymiseen: sisältyen tähän oikeus uniolden, poliittisten puolueiden, uskonnollisten Ja kulturelllsten yhdistysten ynnä muiden, muodostamiseen Ja niiden Jäseneksi lilttymiseem Tä- Jiän yhdistymisvapauteen käsitetään kuuluvaksi oikeus ryhtyä lakkoon ja lakkovartiointiln.- . V . ITskonvapaos Canadassa on jokaisella oikeus ajatusten-, omantunnon- Ja uskonvapau-teen; sisältyen tähän oikeus uskon-r non' t a i käsitysten muuttamiseen Ja oikeus u^onnon j a käslttelden^Ju^ llstamiseen opetuksen, käytännön, palvelun j a noudattamisen avulla. Joko yksin tai yhdessä muiden kanssa n i i n julkisuudessa kuin suljetussa seurassakin. . V L Oikens kansalaisnoteen Jokaisella Canadassa syntjnieellä ja jokaisella. Canadan pysyvällä asukkaalla on ilman diskriminointia oikeus Canadan kansalaisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää Canadan kansalaisuutta mielivaltaisesti tai Ilman o i keudenkäyntiä, eikä kieltää oikeutta kansalaisuutensa muuttamiseen. Jokaisella Canadan kansalaisella olkoon oikeus liikkua ja asua missä tahansa Canadan rajojen sisäpuolella Ja /vapaus lähteä pois j a saapua takaisin Canadaan. VILs Henkilökohtainen vapana J a rehellinen oikeudenkäynti Canadassa on jokaisella rikoksesta syytetyllä oikeus siihen, että häntä Pidetään syyttömänä kunnes hänen syyllisyytensä on todettu l a i n mukaisesti Julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänellä on ollut kaikki tarpeelliset takeet puolustamistaan varten, sisältyen n i i h i n esteetön valitusoikeus. Canadassa ei saa ketään mielivaltaisesti vangita, pidättää tai karkolttaa^ eikä pitää vangittuna 24 tuntia kauemmin ellei häntä vastaan ole nostettu julkista syytettä; eikä mielivaltaisesti loukata perheen, kodin, kirjeenvaihdon tai puhelimen pyhjryttä; eikä asettaa kahteen kertaan hengen menettämisen vaaraan saman rikoksen johdosta; eikä pakottaa todistamaan itseään vastaan missään rikosasiassa; eikä riistää henkeä, vapautta tai omaisuutta ilman oIkeudenk!äy.ntlä. Canadassa on jokaisella oikeus päästä •vapaalle jalalle takausta vastaan, eikä kphtuuttomla takauksia ole määrättävä; eikä kohtuuttomia sakkoja tuo-anlttava, eikä Julmaa tai epäinhimillistä käsittelyä tai rangaistusta määrättävä. Habeas coipus-oikeutta el saa evätä misään olosuhteissa. Vm.' Tasa-arvolsotis lakiin nähden Canadassa ovat kaikki, tasa-arvoisia lakiin nähden j a ovait Ilman diskriminointia oikeutetut saamaan samanlaisen l a i n suojdim. ;K:alkkI ovat täsa-arvölsesti oikeutetut suojeluun kaiken tämän l a i n tvästalsen diskriminoinnin Johdosta j a kaikkea diskriminointiin yllyttämistä vastaan. Mikään hallituselin ei saa hyväksyä tai määrätä mitään mikä on tämän lahi kirjaimen Ja hengen vastaista. I X . ' Anomosoikeus • Canadassa ori Jokaisella oikeus esittää anomus kaikille tai mille hallituksen viranomaiselle tahansa; sisältyen tähän oikeus Järjestää Julkisen kannatuksen hankkiminen tällaisille anomuksille' hankkimalla niihin allekirjoituksia, järjestämällä yleisiä kokouksia 3mnä muuta sellaista. •SITÄ: -PITÄISI . . . BIUTTA ^ Minun pitäisi purkaa klb] Ja antaa sormus takaisin ^ a T - No mikset anna? — Olen hukannut panttlkuit • • « SIVISTYKSEN SIERKl Harhailtuaan autiolla ja -rfllj dulla tapasi tunnettu Afrikan Mungo Park odottamatta hiij — Tuo näky, selitti tutkija, i ti minua suuresti, sillä sUtä ht saapuneeni taas sivistyksen p • • • NYKYAJAN AMERKAS Chicagolainen niokatavarak llikekaverilleen —Olemme äskettäin saanee lähetyksen viinejä Ranskasta, miä Italiasta ja. kaakaota Ho' ta. Mainiota! Laltammekfai suuren ilmoituksen: "Saapunu määrä siirtomaatavaroita.'" X . Kansan osailisnns hallitakseen; Jokaisella äänestysikäisellä Canar dan kansalaisella on mistään omal-luusseikolBta huolimatta oikeus osallistua maan hallintaan. kunnissa, maakunnissa ja liittovaltiossa, joko suoranaisesti tai vapaasti valittujen edustajain kautta. Kansan tahto o l koon hallituksen valtuuksien pohjana; se ilmaistakoon aika-ajottain pidettä-ivissä rehellisissä kaikkien hallituselinten yleisissä ja salaisissa vaaleissa, vaaleissa, joissa kaikilla on yhtäläinen äänioikeus. Kansan oikeus valittujen edustajiensa valtuuksien peruuttamisesta on tunnustettava Ja tehokkaasti määriteltävä laissa. Muutokset tähän lakiin tulevat voimaan ainoastaan sen Jälkeen kun ehdotetut muutosehdotukset ovat saaneet kansanäänestyksessä kahden kolmasosan enemmistön hyväksymisen. Ukrainalaiset juhlivat Canadaan tulon muistoa mm iirus- Lopulliset tulokset Rahslcan vaaleista Pariisi. — Myöhemmin tänä vuonna selviävää kahta paikkaa lukuuri-ottamatta on 'Ranskan kansalliskokouksen edustajapaikkojen jakautuminen nyt selvillä. Gaullistit saavat 118 edustajanpaikkaa, sosialistit 104. kommunistit J03, maltilliset j a konservatiivit 98. radikaalit Ja heitä lähellä olevat ryhmät 94, kansantasa-valtalalset 85 sekä muut 23. Äänet Jakaantuivat seuraavasti: Gaullistit 4,134.859 ääntä eli 21.5 pros. sosialistit 2.764,215 eli 14,3 pros., kommunistit 5,038,693 eli 26.1 pros.. maltilliset j a konservatiivit 2.498,610 eli 13.9 pros, radlkaaUt liittolaisineen 2.194.213 eli 11.4 pros.. kansantasa-valtalalset 2.353.475 eU 12.2 pros. sekä muut 303.996 ääntä eli 1.6 pros. — Nuorin morsian Canadan historiassa lienee ollut 11 vuoden ja 5 kuukauden Ikäinen Marguerite Sedilot joka vihittiin avioliittoon vuonna 1654 Quebecissa. Vihkiminen julistettiin kuitenkin mitättömäksi, mutta uudistettiin laillisesti kun morsian oli 12 Aiioden ikäinen. Toronto. — Liittojuhlakomitealla, pn nyt valmiina /kalkki piirustukset juhlapäiviksi, puuttuu nyt vaan työn tekijöitä, että voimme kalkki suun-nitelmat täyttää. Tarmolan Isäntäväen j a S J : n T o ronton osaston johtokuhnan kanssa on neuvoteltu Tarmolan ravintolan järjestelystä juhlien aikana, Olemme päättäneet, että ravintolassa kaikki, ruoka tarjoillaan pöytiin, se v a r - maanklri jouduttaa tarjoilua, ja on mukavampi ruokailijoille, kun ei tarvitse pitkässä jonossa seistä odottamassa vuoroaan. Tällainen järjestely luonnoUlsiesti vaatii paljon enempt työntekijöitä, mutta onhan täällä meitä iso joukko, osaston ja Yrityksen jäseniä. Jos Icaikki haltiamme antaa kättä, niin: se tulee helpoksi meille •kaikille,;-,: Sally HeikkUä on ravintolatyöläis-ten yllkäpteenl, hänelle voitte soi^«oa puh. R E 4386. minä päivänä haiual-sltte tehdä Tarmolan ravintolassa työtä. Työnt fidjöitä tarvitaan Jo p e r j a n täi-lltapälvällä. lauantato, sunnuntaina ja maanantaina koko päivän. Jokaiselle on ajateltu noin kuuden tunnin työ, niin jää siinä vielä aikaa nauttia juhlistakin. Siis please. kaikki yhdessä saman köyden päähän, onhan siinä monta mutkaa, muuta lopussa kiitos seisoo, sanotaan.' Onhan siinä heliumista Tarmolan kokillakin, kun parille tuhannelle I h miselle laittaa päivälllseri. mutta h y - mj-ssä suin hän vaan sanoi, että mitä enempi tulee kansaa, sitä parempi, kyllä me tässä tolriieen tullaan. Ja tullaan varmasti, jos kalkkr otanurie sen siltä kannalta. Majoituksesta huolehtii. Elina K a jander, E l l i Karvonen ja Helen T a r - v.ilncn. he olisivat halukkaita tietämään hyvissä ajoin majoituspaikat .. — H , T . .,• Canadan nlurainalaiset mnodos-tavat ranskalaisten,. englantilais-: ten, skotlantilaisten j a trlantUais-ten Jälkeen vlidennelcsi saorimman kansalilsusnrylunän Canadan väestöstä; Ukrainalaisten omien laskujen mukaan kohoaa täliän maahan 60 vuoden aikana saapuneiden u k rainalaisten Ja ^heidän jälkeläistensä luknmäärä kaikkiaan, noin pno-leen miljoonaan. Jonka makaan j o ka 28. c a n a d a l a i ^ n olisi siten ukrainalaista perna. Canadan ukrainalaiset Jolilivat tänä, vuonna sen johdosta, että 60 vuotta takaperin saapui ensiriunäinen ulcrainälalnen Canadaan. Häntä seurasivat t u hannet muut; Näiden Jahlailisanlc-sien johdosta on C S J : n edistysmie- Uaeii/ yeljesjärjestön ;}a^^ miuodostetta maanlaajoineri komitea, jonka julkaisemasta lehdestä lainaanmle senraavan kirjbitnlisen tämän 60-vuotis jnlilanjohdoafta. Kuusikymmentä vuotta sitten" lähti Ivan Pylyplw Karpaattlen vuoriston rinteillä sijainneesta Nebyliwin kyläsr tä, purjehti valtameren y l i Ja saapui Canadan suurille aavikoille — Ja havaitsi aavikot hyviksi.: Hän palasi kotiinsa tuodakseen perheensä tähän "rikkaaseen Ja vapaaseen xnaahan." Itävalta-Unkarin v i ranomaisten uhkauksista ja vainoista huolimatta levisi tieto Canädasta Ja n i i n alkoi siirtolaistulva Canadaan... Vuonna 1891 — ainoastaan 24 vuotta .Canadan liittovaltion muodostamisen jälkeen j a vain neljä vuotta myöhemmin kuin viimeinen ratakiskonau-la lyötiin valmistuneeseen Ja maan y l i johtavaan rautatiehen. Vaikka Winnlpeg olikin jo silloin eloisa "puurakennuksien muodostama pikkukaupunki", olivat laajat alueet vielä erämaana aina Kalliovuoristoon saakka. Ne bllVat vähän aikalsenunin olleet nyt' sukupuuttoon kadonneiden puhvelien laidunmaina. Ontarion j a Quebecin pohjoiset seudut olivat vielä slUoln hyljättyinä h y l - kymaina. .^-fv, "Lammasnahkataklcelhin ' puetut miehet'', ukrainalaiset siirtolaiset virtasivat nousuveden tavoin Albertan, Saskatchewanin Ja Manitoban uudis-asutusmaille. Kaukana erämaissa metsien, soiden Ja rämeiden keskellä. Ja usein y l i 50 maUin etäisyydessäkin lähimmästä kaupasta tai postikonttorista, saivat he haltuunsa neitseellistä maata. H e i l lä ei ollut rahaa Ja varsin vähän työkaluja ja laitteita,: mutta heillä oU perinnäinen rakkaus maahan ja halu tehdä työtä. Ne olivat selkää ruhjovia J a sydämen tuskien vuosia — y l i - inhlmllllsen raadannan vuosia yksinäisyydessä ja puutteessa — mutta he saivat palkkansa kun uudesta lännestä muodostui Ja kohosi Canadan j a suuren maailman lelpäaltta, . samaan aikaan lännen avaamisen kanssa ryhdyttiin rakentamaan myösk i n Canadan teollisuutta. Kaivantoja avattiin. Uusia rautateitä nettiin. Kirveet kaikuivat o Tehtaita rakennettiin. Uusia i sla Ja kaupunkeja kohosi ja: Jatkoivat kasvuaan huomattav; valla, kehittyen nykypäivien daksi. . Uudet' ukrainalaisten' ja j Keski-Euroopan slaavilaisten virtasivat Canadaan ja vai maan sillä työvoimalla, joka oi tämätön maan kehittämistä va Siirtolaiset kaivoivat hiiltä A kaivannoista. He kaatoivat i British Columbiassa ja luoteis riossa. He -rakentivat rautat« huolehtivat rautateiden kunnt^ tämisestä. He avasivat meta vantoja Ontariossa ja Quebec! rakeritivat vesijohtoja ja vien Torontossa yjn. He avustivat i den ja työpajojen rakentamis* varustivat raskaan teollisuudei peellisella työvoimalla; Ne ovat oikeita tämän maan i vaajia. Ja nykypäivien Canäd kyalkaislne maanvlljelyksineei suurine teollisuuksilleen on m; heidän käsiensä työtä: Yhdessä kien muiden Canadan kansatt slen kanssa voivat. Canadan uki laiset ylpeästi sanoa: "Kaiken t me olenune luoneet!" Ukrainalaiset ovat tänään ^ tuneet maan kaikkiin osiin, Atl rannikolta Tyynellemerelle sa Canadassa on tuskin oleonassa^ kuntaa, joka ;Voisi kirjoittaa histc sa, ilman että isiihen lisättäisliii .keä luku ukrainalaisten osallisi sesta sen rakentamiseen, ; . Tämän raadantansa ohella uto laiset; rakensivat : canadalaisla jaan; huolehtivat cariadalaisista heistään ja 'edistivät rikasta ka lista kulttuuriaan jättääkseen tuleville sukupolville ja antaaksee ten lisän uuden kotimaansa kuli rihx.. •. Näiden "karkeiden" jä • usein taidottomien siirtolaisten kunniai todettava, että nfin pian kuin hf kenlvät^ oikaisemaan selkänsä u uurtajain raskaasta raadannasta ryhtyivät — omine voimineen - rustamaan kouluja, kulttuurikes: sia, kirjapainoja, kirkkoja, opintc hoja. näytehnäseuroja, kuoroja, pi tereita ja tanssiryhmiä. ]: Nyt jo on enemmän kuin kaksi niasosaa Canadan ukrainalaisista nadassa syntyneitä. He ovat taj; leen sulautuneet canadalaiscen mään. Mutta he omaavat. aTT,o£ti ja edistävät ukrainalaisen to mainioita j a kauniita taiteita, eiri Albiri Kaasinen-niminen kuvanveistäjä on Suomen kansaa ilahduttanut huuriioristisilla puuveistoksillaan, joista yksi tunnetaan "Se kysymysten k y symys" nimellä. Mainitussa puuveistoksessa nähdään tuoUlla kädet ristissä istuva, ujoutta, mutta samalla ;ödottavaisuu-den perikuyaa muistuttava tyttö. Ja hänen vieressään tärkeännäköinen mutta ilmeisesti sanaköyhä nuoru-kaineri, jonka mielessä on selvästi se neitosenkin .odottama '^kysymysten kysymys". • Paljon on painomustettakin haaskattu tästä "kysymysten kysymyksestä". Ja vaikka tästäkin asiasta on joskus puhuttu vähän järkeä, niin tavallista kuitenkin on, että siitä puhutaan yällari puuta J a heinää Ja pahempaakin. Mutta Joka nyt luulee, että tämän kh-joittaja erehtyy aloille, joista häh ei tiedä sen enempää, mitä pn k u u l - hit "Isojen polkien puhuvan'\ niin hän erehtyj- pahasti. Niin heikoille jälUe ei tämä poika lähde Siitä huolhnatta "se kysymysten kysymyskin" ori pulmallihen asia. Joka muistaa *TIummlsuutarln Eskon" koslntamatkari, hän osaa antaa tällekin asialle sille kuuluvan arvon. Luonnollista tietysti on. että löytyy niin miehiä kuin riaislakln, jotka eivät perusta tuori taivaallista " k y symysten kysjonyksestä", vaan ovat mieluimmin rvarihojapoikla" j a " v a n - hojapiikoja" Ja elävät omiin nimiinsä ja ovat "onnellisia" "for ever and evcr". •'• Tyttölmmelstenkin joukossa .«Mattaa olla Joitakin hitaita hämäläisiä. jotka eivät saa kiskoti&si mlehen-kuvatukselta Irti sitä "kysymysten k y symystä" j a Jäävät sen vUoksi odottamaan ylkäänsä. J a miesten keskuudessa on varmasti sellaisia uroksia, jotka esiintyvät hyvinkin sUurliia, mutta eivät saa kuitenkaan suustaan iilos sitä "kysymysten kysymystä" varsinkaan silloin, ellei joku " k y l k i luuksi sopiva" sitä kysymystä kiristä u l o s . : - ' : ' . • > .'...' Mutta jos tätä ongelmaa katsellaan sodan; t a i raiihan kannalta katsoen, n i i n silloin avautuu monenlaisia u u sia näköaloja/Ön turha puhua siitä mitä ajattelee neitonen, joka on odottanut "sitä kysymysten kysymystä" mutta saakin kuulla, että hänen sulhasensa on Juoksuhaudassa ammuttu reikaleiilcsi. Jokainen ajatteleva ihminen tietää myös sen miltä tuntuu äidistä Ja-lapsista kun heidän tukensa j a turVansa haudataan Jonnekin "ei kenenkään maalle". Harvemmin kuitenkin ajatellaan isl-tä; mitä tapahtuu sodan Jälkeen kun oh ajettu ennenaikaiseen kuolemaan miljoonia parhaassa milehuusiässä olevia- nuorukaisia ja miehiä? Mistä saavat täUöm miljoonat "ylijäämä-naiset"' itselleen sen miehisen miehen, joka; taitavasti j a varmasti johdetaan tekemään "se kysymysten k y - sjrmys"? ; Nyt tultita heikolle JääUe, Jossa loppuu,-ei vain tiedot, vaan myös uskalluskin "misuksen" tähden. Siksi isttuririie toisten pöksjrillä tuleen Ja lainaamme S K D L : n äänenkannattajan Vapaan Satuin nimimerkki "Magdalenan" palstalta mm, seuraavaa: "Meillä tSuomessakin on yUJäämä-naisten probleema, mutta el n i in k i peänä eikä niin laajassa nlitassa kuin Saksassa. , Siellä on — molemmat lohkot yhteenlaskettuna — 67 miljoonaa Ihdlnistä, Ja naisten luktunäärä ylittää miesten lukumäärän 7 m i i j o o - nalla. Yksistään Berliinissä on naisten ylijäämä 600/k)0., "Länsi-Saksassa ovat naiset ryhtyneet puolustamaan naisellisia oikeuksiaan. He haluavat muuttaa lainsäädäntöä. Joka ef vastaa nykyistä tosiasiallista: olotilaa. 'Heillä ori tässä kohrie "vaUitoehtoa:; että moniavioisuus sallittaisiin, että tehtäisiin mahdolliseksi 'väliakalset aviolUtot' tai kolmantena, palnavhnpana vaatimuk-: £«na, että aviottomien lasten synnyttäjille annettaislUi; samat oikeudet kuiri laillisessa avioliitossa olevilla vanhemmilla on. Yleisen mielipiteeri muokkaus tässä suhteessa on myös näiden naisjärjestöjen ohjelmassa, "Länsi-Saksan lairisäädäntö saUii tuomioistuimien harkintansa mukaan määrätä aviottomalle lapselle holhoojan. Olihan selvää, että 7 miljoonan naisen ylljämässä ön terveesti kehittyneitä, tarmokkaita Ja luonnollista äidinkaipuuta tuntevia naisia. Joilla ei ole riiitään tekemistä 'kevytkenkäi-syyden' kanssa. Nämä naiset voivat hoitaa äidintunteistaan huolimatta täysto p'ätevästi virastotyötä, opettajan ammattia tai mitä hyvänsä tointa ta} asemaa, mutta yleinen mielipide. Jolla on kaikupohjansa latasää-dännössä, leimaa nämä naiset häpeä-merkillä Ja he menettävät mahdolU-suutensa kunnollisesti elättää lapsensa.'. "Suurin vastus on ollut moÄlavloI-suuden Ja "väliaikaisen avioUitoh" kohdalla, koska näiden pelätään v a hingoittavan perhe-elämää. Ja tietenkin pahimman vastustavan ryhmän muodostavat avioliitossa. olevat naiset. Jotka katsovat moisten vhtaus-tcn vaarantavan heidän yksityisomaisuuttaan. Miehillä tuskin olisi m i tään muuta asiaa vastaan, mutta ioudelliset rasitukset monen pci ylöspidosta eivät varmaan heitäli houkuttele etenkään silloin, kun ^ taso on Länsi-Salcsassa melko a» nen. "Jännittävää nähdä,; miten « ratkeaa. Vairmasti monta tulista 1» tausta tullaan käjTnään tässä taä iussa miehestä, ja toivon vilpittöffi onnea ja menestystä ylijäämänä^ rintamalle. ; "Ajatelkaapa, minkälainen tm tä nousisi, jos suomalaiset ylij»i^ naiset alkaisivat taistella moniafl suuden puolesta, siitä tappelit J palsl katsella. Meillähän OB^ osittain järjestetty kolmannen toehdon mukaan, aviottomien oikeuksien tunnustamisella ••• lä rehoittaa; vapaa .kilpailu, suomalaiset naiset ovat sitoi ja ujoja tunnustamaan luon»i* vaatimuksiaan. eUä tuo kilpaffl , pahtuu hillitysti." ^ Nim, "se kysymysten .kysyffiJ^ ori siis toisinaan ratkaiseva^^ rässä riippuvainen rauhan s * ^^ tä. Sota ei vam liävitä. o n u u^ voja. Se ei vain t a p a ^ a ^ elinvoimaisia ihmisiä. — . myös sanoinkuvaamattoman Ja monitahoisia sosiaalisia poop vaikeuksia, jotka jäävät ^o^^ k l i n ja terveiksi jääneiden ^ kannettavaksi vuosikyromenieB ^ J a tässä tapauksessa el ole tf^ tehokasta ehkälsyhoitoa kuin » tä toimitaan entistä rauhan: Ja normaalisen ftaj^ puolesta vaatimalla v U d e n « ^ rauhansopimusta, K o r e a i r «^ pettämistä j a l^i^^^^f^^ käyntiä kalkkien maiden ten näkyy "se kysymysten»^ k i n " vetää meidät n y k y o l o ^^ lujen mnailma.'!ta tänne jata pahentamalle » » « ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 28, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-06-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510628 |
Description
Title | 1951-06-28-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, kesÄkym 2B p. — Thursday, Junc 28,1951
(UBEBTT) Indepexutent Labor
Olgan ot Finnisb Canadians. Es-tebUshed
Nov. 6,1917. Atitfaorized
as second dass loaU by the Post
OtUce Department, Ottawa, Pub-lished
• thrice weekly: TueAlays,
niursdays and Saturdays by Vapaus
PubUsbing (Tompany Ltd.. at 100-102
E3m 8t. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4-42M.
Editorlal Office 4I.426S; Manager
E. Suicsi. Editor W; EUuod, Mailing
addiess Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatloa
TYansIation free ot cbaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk. 2S5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. 8Ä> 6 kk. 4.75
Dommioit päivänä 1951
Ensi sunnuntaina, heinäkuun 1 pnä, johon mennessä lehtemme
ehtii u^hnmille tilaajilleen; vietetään Dominionih päivää, mikä on
sama kuin Canadan itsenäisyyspäivä. Ja kuten esim. Suomessa itsenäisyyspäiväjuhlissa,
niin myös tässä maassa laajat kansanjoukot osallistuvat
nyt entistä suuremmassa määrässä Canadan itsenäisyyspäivän
viettoon korostaen, ei vain sitä historiallista edistystä ja saavutusta
mita itsenäisyyspäivä edustaa, vaan myös maan itsenäisyyden, vapauden
ja demokraattisen hallitusjärjestelmän säilyttämisen tärkeyttä.
Kahdeksankymmentäneljä vuotta sitten (1867) heinäkuun 1 pnä
voimaanastunut British North America Act eli B N A laki kruunasi voi-
. tolia vv. 1837^38 patrioottien, Louis Joseph Papineätm ja William
Lyon Mackenzien johtaman demokraattisen kansanliikkeen taistelun.
(Historiallinen tosiasia on, että vaikka Papineaun ja Mackenzienjohta-tnat
patriootit kärsivät aseellisen häviön 'taistelussa ''vastuunalaisen
hallituksen" puolesta vuosina 1837—38, niin he saavuttivat kuitenkin
suuren poliittisen voiton. Välittömästi heidän johtainansa taistelun
perusteella ryhdyttiin tutkimaan kansan valituksia, jotka todettiin siinä
maarin aiheellisiksi, että ne johtivat niiden vaatimusten toteuttamiseen,
minkä puolesta patriootit olivat taistelleet jä mitä BNA laki
0|nalla tavallaan edustaa.
Tämä demokratian voi tto ei suinkaan tuUut k.o. patrioottisten
johtajien omaksi henkilökohtaiseksi eduksi. Päinvastoin, osa heistä
teloitettiin, toisia vainottiin, ja palcoitettiin maanpakolaisuuteenkin,
kuten nyt painostetaan niitä jotka näkevät vähän kauemmaksi kuin
vallassaolijat ja haluaisivat näkemyksensä perusteella kehittää tämän
maan talouden ja kulttuurin entistä korkeammalle. 'Mutta se tösi-asia
kun Papineaun ja Mackenzien johtamat patriootit rakastivat silloin
enemmän tätä maata ja sen kansaa kuin oma henkilökohtaista
mukavuuttaan johti lopulta oikeuden ja demokratian voittoon. Patrioottien
ja reformistien taistehi, mihin sisältyy vuosien 1837—38 epäonnistunut
porvarillisdemokraattinen kapina, sai Englannin silloisen
hallituksen siirtolaisviraston, johon Canadan kansan pyynnöt ja anomukset
eivät olleet vähääkään vaikuttaneet, näkemään sekä Canadan
kansan ty3rtymättömyyden, että sen mahdollisen vaaran, että Canada
voidaan menettää silloin progressiivista osaa historiassa vieneelle Yhdysvalloille,
jos ei kansan vaatimia demokraattisia uudistuksia to-
• teuteta.
Kukaan ei halua väheksyä n .s. "liittovaltion isien" historiallista
osuutta BNA lain laatimisessa, mutta tosiasia on, että suurta historial- .
lista vääryyttä tehdään silloin^ ellei nähdä ja tunnusteta William Lyon
»Mackenzien ja Louis Joseph'Papineaun johtamien patrioottien, farma-
: tien, työläisten ja keskiluokkalaisten ratkaisevaa osuutta Canadan
liittovaltion perustamistyössä. Jos tätä tosiasiaa ei tunnusteta —
1 ja Canadassa on vieläkin vallalla oman historiansa kammo — niin sil-
' loin ei tunnustetaoman kansakunnan todellista osuutta oman historiansa
luomiseen, ei nähdä-sitä arvok^ta ja merkityksellistä tosiseikkaa,
^ että Canadankin kansa Oli ^'onian onnensa seppä", ja että sen itsenäisyys
ja tulevaisuus ei riipu joistakin ulkopuolisista kontrolloimattomista
voimista, vaan siitä panoksesta minkä se itse on antanut ja an^
taa vastedeskin vapautensa lunnaiksi.
Tänä dominionpäivänä, jolloin juhlitaan demokratian voittoa tässä
maassa, kääntyy kansalaisten huomio niih!n rikoslain muutoksiip,
jotka nyt ovat olleet keskustelun alaisina Ottawasäa.
Jos näitä oikeusministeri Garsonin muutosehdotuksia halutaan
verrata joihinkin niitä edeltäneisiin lakipykäliin, niin vertauskuvaa ei
onitenkaan löydy sen 'paremmin 1837—38 patrioottien ehdotuksista
'kuin vuoden 1867 "liittovaltion Isienkään" edesottamisista. Mutta
niin vastenmielistä kuin se toteamuäöhkin,nyt'ah istunnossa
hyväksytyillä ''liberaalipuolueen" hällitukseri^^^ ja -eiislm-mäisen
maaiimäils |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-28-02