Vapaus, June 28, 1951

              Sivu 2 Torstaina, kesÄkym 2B p. — Thursday, Junc 28,1951
(UBEBTT) Indepexutent Labor
Olgan ot Finnisb Canadians. Es-tebUshed
Nov. 6,1917. Atitfaorized
as second dass loaU by the Post
OtUce Department, Ottawa, Pub-lished
• thrice weekly: TueAlays,
niursdays and Saturdays by Vapaus
PubUsbing (Tompany Ltd.. at 100-102
E3m 8t. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4-42M.
Editorlal Office 4I.426S; Manager
E. Suicsi. Editor W; EUuod, Mailing
addiess Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatloa
TYansIation free ot cbaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk. 2S5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. 8Ä> 6 kk. 4.75
Dommioit päivänä 1951
Ensi sunnuntaina, heinäkuun 1 pnä, johon mennessä lehtemme
ehtii u^hnmille tilaajilleen; vietetään Dominionih päivää, mikä on
sama kuin Canadan itsenäisyyspäivä. Ja kuten esim. Suomessa itse­näisyyspäiväjuhlissa,
niin myös tässä maassa laajat kansanjoukot osal­listuvat
nyt entistä suuremmassa määrässä Canadan itsenäisyyspäivän
viettoon korostaen, ei vain sitä historiallista edistystä ja saavutusta
mita itsenäisyyspäivä edustaa, vaan myös maan itsenäisyyden, vapau­den
ja demokraattisen hallitusjärjestelmän säilyttämisen tärkeyttä.
Kahdeksankymmentäneljä vuotta sitten (1867) heinäkuun 1 pnä
voimaanastunut British North America Act eli B N A laki kruunasi voi-
. tolia vv. 1837^38 patrioottien, Louis Joseph Papineätm ja William
Lyon Mackenzien johtaman demokraattisen kansanliikkeen taistelun.
(Historiallinen tosiasia on, että vaikka Papineaun ja Mackenzienjohta-tnat
patriootit kärsivät aseellisen häviön 'taistelussa ''vastuunalaisen
hallituksen" puolesta vuosina 1837—38, niin he saavuttivat kuitenkin
suuren poliittisen voiton. Välittömästi heidän johtainansa taistelun
perusteella ryhdyttiin tutkimaan kansan valituksia, jotka todettiin sii­nä
maarin aiheellisiksi, että ne johtivat niiden vaatimusten toteutta­miseen,
minkä puolesta patriootit olivat taistelleet jä mitä BNA laki
0|nalla tavallaan edustaa.
Tämä demokratian voi tto ei suinkaan tuUut k.o. patrioottisten
johtajien omaksi henkilökohtaiseksi eduksi. Päinvastoin, osa heistä
teloitettiin, toisia vainottiin, ja palcoitettiin maanpakolaisuuteenkin,
kuten nyt painostetaan niitä jotka näkevät vähän kauemmaksi kuin
vallassaolijat ja haluaisivat näkemyksensä perusteella kehittää tämän
maan talouden ja kulttuurin entistä korkeammalle. 'Mutta se tösi-asia
kun Papineaun ja Mackenzien johtamat patriootit rakastivat sil­loin
enemmän tätä maata ja sen kansaa kuin oma henkilökohtaista
mukavuuttaan johti lopulta oikeuden ja demokratian voittoon. Pat­rioottien
ja reformistien taistehi, mihin sisältyy vuosien 1837—38 epä­onnistunut
porvarillisdemokraattinen kapina, sai Englannin silloisen
hallituksen siirtolaisviraston, johon Canadan kansan pyynnöt ja ano­mukset
eivät olleet vähääkään vaikuttaneet, näkemään sekä Canadan
kansan ty3rtymättömyyden, että sen mahdollisen vaaran, että Canada
voidaan menettää silloin progressiivista osaa historiassa vieneelle Yh­dysvalloille,
jos ei kansan vaatimia demokraattisia uudistuksia to-
• teuteta.
Kukaan ei halua väheksyä n .s. "liittovaltion isien" historiallista
osuutta BNA lain laatimisessa, mutta tosiasia on, että suurta historial- .
lista vääryyttä tehdään silloin^ ellei nähdä ja tunnusteta William Lyon
»Mackenzien ja Louis Joseph'Papineaun johtamien patrioottien, farma-
: tien, työläisten ja keskiluokkalaisten ratkaisevaa osuutta Canadan
liittovaltion perustamistyössä. Jos tätä tosiasiaa ei tunnusteta —
1 ja Canadassa on vieläkin vallalla oman historiansa kammo — niin sil-
' loin ei tunnustetaoman kansakunnan todellista osuutta oman historian­sa
luomiseen, ei nähdä-sitä arvok^ta ja merkityksellistä tosiseikkaa,
^ että Canadankin kansa Oli ^'onian onnensa seppä", ja että sen itsenäi­syys
ja tulevaisuus ei riipu joistakin ulkopuolisista kontrolloimatto­mista
voimista, vaan siitä panoksesta minkä se itse on antanut ja an^
taa vastedeskin vapautensa lunnaiksi.
Tänä dominionpäivänä, jolloin juhlitaan demokratian voittoa täs­sä
maassa, kääntyy kansalaisten huomio niih!n rikoslain muutoksiip,
jotka nyt ovat olleet keskustelun alaisina Ottawasäa.
Jos näitä oikeusministeri Garsonin muutosehdotuksia halutaan
verrata joihinkin niitä edeltäneisiin lakipykäliin, niin vertauskuvaa ei
onitenkaan löydy sen 'paremmin 1837—38 patrioottien ehdotuksista
'kuin vuoden 1867 "liittovaltion Isienkään" edesottamisista. Mutta
niin vastenmielistä kuin se toteamuäöhkin,nyt'ah istunnossa
hyväksytyillä ''liberaalipuolueen" hällitukseri^^^ ja -eiislm-mäisen
maaiimäils<Kläh jälkeen konsei^ätiivihatlitu laatiman 98.
lakipykälän välillä pn paljon samanlaisuutta. Jo niiden laadinta osoit- >
taa aiheetonta "kiirettä", Rikoslain 98. lakipykälän käsittelyssä ei
'tarvittu muuta kuin vajaa puoli tuntia alkaa. Samoan oikeusministeri
Garsonin muutosehdotukset esitettiin alahuoneen istunnon loppuvai­heessa,
jossa 'kaikilla edustajilla on vain "kiire kotiin" ja niinpä näh­tiinkin,
että kesäkuun 19 päivänä esitetyt muutosehdotukset tulivat
\ hyväksytyksi, jo -kesäkuun 25 päivänä.
Jos olisi kysymys vain joistakin pikkuseikoista, niin tämä tavaton
kiirekin olisi jotenkin ymnriärrettävlssä. Kukaan ei esim. halua moit­tia
sitä, vaikka rangaistuksia tiukennetaankin väkijuomien vaikutus-
, vallan alaisena olevien autoilijam suhteen. Mutta kun bn kysymys
satoja vuosia voimassa plleiden kahsalals\?apaukslen rajoittamisesta
ja niiden kokonaan kleltllmisestäklh, nim silloin on kysyttäväy että
johtuuko tämä tavaton "kiire" pelkästä yllätyshalusta, eli pyrkimyk­sestä
siihen, että kansa pannaan tapahtuneen tosiasian eteen.
Nämä rilioslakiin nyt tehdyt muutoshedotukset vaarantavat pu­he-
ja jarjestymisväpaiiksia; niiden perusteella voidaan katsoa " maan­petturiksi"
henkilö tai liike, joka käy normaalista kauppaa esim. Kii­nan
tai Korean kanssa; visseissä tilanteissa voidaan k a ^ ä "maanpettu­ruudeksi"
sekin, jos arvostellaan hallitusta tai sen valtioUita poliisia;
: naiden muutosehdotusten perusteella a"nnetaan poliisiläitökseile Vlral-
:lisesti"ajatusteh kontrbllloikeus'' sikäli, että se voi suorittaa ilman vi­rallista
lupakirjaa tarkastuksen missä tahansa paitsi ei yksityisasun­noissa,'-
• -.•^V',:
Kuten sanottu, näillä muutosehdotuksilla ei ole mitään yhtäläi­syyttä
dominipnpäiväh ja sen merkityksen kanssa. Päinvastoin ne
kieltävät monet niistä elintärkeistä vapauksista, joiden hyväksi väes­tön
parhaimriilsto on satoja vuosia työskennellyt j a taistellut.
Canadan kunnlakkalderiitsenäisyysperinteiden jatkajia ja itse-näisyysmiesten
seuraajia eivät suinkaan ole ne, jotka sotavoittoja ha-voitellen
pelkäävät ja vihaavat demokraattisia vapauksia, harjoitta­vat
hysteeristä punäkauhun lietsontaa ja laativat lakipykäliä demok­raattisten
oikeuksien supistamiseksi ja riistämiseksi.
Jois halutaan todella kunnioittaa niitä, joiden työn ja toiminnan
avulla lyötiin murskaksi perheyhtymän harvainvalta ja sen takana
ollut ulkomainen kontrolli mikä kielsi tämän maan asukkailla demok­raattisen,
itsehallintaoikeuden; niin nykyajan työFäisten, -farmarien ja
keskiluokkalaisten tulee peräänantamattomasti puolustaa jo saavutet­tuja
demokraattisia oikeuksia ja sen lisäksi on työskenneltävä 'edis­tyksellisen
lainlaädlnnanhy\'äksl siten, että Canädasta tulisi entistä
demokraattisempi ja siten entistä voimakkaampi maa, missä jälkipol­vet
voisivat kunnioittaa meidän aikalaisiamme yhtä vilpittömästi ja
yhtä sydämellisesti, kuin me kunnioitamme, tai pitäisi kunnioittaa
menneen vuosisadan patriootteja.
Vain näin menetellen vx)ldaan rehellisesti juhlia dominlonin päi­vää
ja antaa näille juhlille elävä sisältö.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
BIsna Tolppanen, WaterB township,
täyttää heinäkuun 1 pnä 60 vuotta,
Bafa«I ntkämäU fTorontosta täyt­tää
50 v-helnäk, 1 pnä.
Aate Karvonen, South. Porcuplne,
täytti 60 V. tJt, 34 pnä.
Yhdymme onnitteluihin l v
Taisteluun canadalaisten
Mitä muut sanovat
DOLLABIVALLAN PANOS
JAPANIN OEMOKItATIAN
PUOLESTA J A HYVÄKSI
Japanilainen tähtinäyttelijätär on
Hollyvroodissa opiskelemassa suute-lemistekniikkaa,
«ollyvtrobd; kesäk, 26 p,—- Täsfcä ori
Jotakin uutta mitä miehitys on tuo­nut
Japaniin: Enemmän suutelemis­ta
filmeissä.
Tämä tieto on saatu Japanin y h ­deltä
Johtavalta tähtinäyttelijättärel-tä,
Shirley Yamaguchilta. Hän tyli
tänne Joitakin kuukausia sitten op­piakseen
miten suudellaan filmeissä.
Näyttää siltä, että ennen miehitystä
Japanin filmeissä ei suudeltu,
"Nyt me panemme filmeihlmme
suuteloita. Se ei ole ollut, meille
helppoa, sillä traditionaalisesti me
emme näytä tunteitamme", sanoi
hän . . , "Amerikan vaikutusvallasta
huolimatta me emme koskaan suutele
Julkisesti. Mutta flbneissä sitä on
nyt ollut enemmän . , , — A P : n uutis-
Ueto.
" U E H E I L U A "
Toisen Jalkaväkidivisionan muka­na
Koreassa, kesäk. 22 p. Toisen
Jalkaväkidivisioonan pesäpalopelurit
eivät koskaan riitele palkintotuomarin
kanssa.
Hänen vyöllään on pelin aikana 45
kallberln automaatti, — U P : n uuti­nen.'
• •••
SYY RAHAMIESTEN
SOTAKIIHKOQN
Rauhanpuheet alensivat osakkeiden
hintoja, kaikkia aloUla. Venäjän rau­hanehdotuksilla
. oli hinnanpolkijan
(Vaikutus täkäläisiUä osakemarkkihoil-la
ellen. Vaikka myynnit eivät o l ­leet
suuret, myyntikuume oli kyllin
suuri ajaakseen . teoUisuusosakkeiden
indel^ln lähes viisi Ja puoli pistettä
alemmaksi mitä on tapahtunut y h ­denkään
päivän aikana toukokuun
puolivälin jälkeen,; Metalllosakkeiden
Ja lännen öljyosakkeiden hinnat las­kivat
kahdella pisteellä , , . Vlljaosak-keet:
tunsivat myös Venyjän raiÄiän-ehdbtuksäi.
Ta
Jyrkästi .'..; 1- 'oiobe and M a l i leh­den,
f inanssiosaston uutistleto kesä­kuun
26 pnä.
JUMALA! M I T E N VOIVAT
IHMISET SIELLÄ fXAÄ
iMltä on menossa Moskovan ösake-pörsslfsä?
Vastaus on hyvin yksin­kertainen
— ei mitään. Ja siihen
on ihyvä syy: Moskovassa ei ole osake-pörssiä,
r-^ Wall Street Journalin j u l ­kaisema
'washlngtonllaisen osakepörs-sin
ilmoitus.
Demokraattisten Oikeuksien Liitto julkaissut
ehdotuksen canadalaisten Oikeuksien Laiksi
ja kehoittaa taisteluun sen puolesta
Toronto. — Demokraattisten v O i ­käänlalsta
diskriminointia
keuksien Liitto on julkaissut täällä
lentolehtisen "Miksi Canada tarvitsee
Oikeuksien Lakia", jossa todistetaan
lukuisilla tosiasioilla Ja esimerkeillä,
gttä sellainen tärkeä demokraattinen
asiakirja on välttämätön, kuten lukui­sat
hallitukselle esitetyt pyynnöt
myöskin todistavat.
Liitto kehoittaa kaikkia asiaan k i i n ­nostuneita
yksilöitä ja Järjestöjä t u ­tustumaan
Julkaistuun ehdotukseen ja
esittämään siihen tarpeelliseksi havalt
semiaan muutoksia j a samalla ilmoit­tamaan
hallitukselle, että he kannat­tavat
canadalaisten demokraattisten
oikeuksien turvaamista.
Asiaa koskevassa lentolehtisessä to­detaan,
että viime toukok: 14 pnä teh­t
i i n alahuoneessa pääministeri St.
Laurentille kysymys, sisällytetäänkö
Canadan perustuslakiin julistus ihmis-nuonso-ediistajistö
menee Berliihiin
T o r o n t a — Kalkki tiet johtavat
Berliniin, mikäli maailman nuoriso on
kysymyksessä, Berliinissä pidetään
tänä k esäjiä elok, 5—19 pnä maail­man
nuorison kolmas kansainvälinen
festivaali,
Berliinissä suoritetaan vairusteluja
sen varalle, että ainakin 25,000 nuori­son
edustajaa tulee kokoontumaan.
Tähän mennessä ori Canadassa rekls.
teröity 48 edustajaa. Berliinin festi­vaalista
uskotaan muodojstuvah suu­rimman
nuorisojuhlan mitä maail­massa
on kcaskaari ollut.
Canadälalnen edustajisto tulee muo­dostumaan
nuorista työläisistä, unio­nisteista,
opiskelijoista Ja muista nuo-
Tlsojärjestöjeri edustajista. Kahdek­san
nuorten canadalaisten taiteili jäin
maalausta on valittu lähetettäväksi
Berliinin taidenäyttelyyn.
ten oikeuksien ja vapauksien suojeler
miseksl. Viikkoa myöhemmin päämi­nisteri
vastasi kysymykseen j a sanoi,
että hallitus ei suosittele perustuslain
muuttamista sillä tavalla ellei siihen
saada maakuntien suostumusta ja
edelleen, että hän ei tule esittämään
mitään riitakysymyksiä maakuntien
kansaa' käytäviin neuvotteluihin. Hän
mainitsi samalla, että Canada on
Y K r n yleisneuvostossa hyväksynyt
Yleisen Ihmisoikeuksien JuUstukseri
"yleisenä periaatteellisena lausunto­na"
mutta, että se tehtiin "erinäisin
varauksin".
Pääministerin mukaan ei Canadan
hallitus aijo ryhtyä mihinkään toi­menpiteisiin.
Oikeuksien L a i n saami­seksi
canadalaisla varten. Se on pää­ministerin
lausuntojen todellinen mer­kitys
vaikka hän yrittääkln piilottau­tua
maakuntien oikeuksien taakse.
Mutta Canadan kansan edut vaati­vat
Oikeuksien Lain säätämistä. Sitä
todistavat ne l u k e m a t t ^ a t eri järjes­töjen
ja yksilöiden vaatimukset. Joita
on sen puolesta esitetty muutamien
viime vuosien aikana. Viimeisin ja
huomattavin äskeisin vaatimus siinä
suhteessa oli se, joka tehtiin ivlime
toukok. 8 pnä j a johon osallistui 45
järjestöä.
Viime vuonna asiaa tutkinut senaa­t
i n erikolskomitea ehdotti myöskin,
kuultuaan maan eri puolilta asiasta
tehtyjä esityksiä, ehdottaa pikaisiin
toimenpiteisiin ryhtymistä Oikeuksien
Lainsäätämiseksi.
"Me emme saata hyväksyä pää­ministerin
kieltäytymistä toimimasta
nyt", sanotaan Demokraattisten O i ­keuksien
Liiton lausunnossa j a samal­la
alistetaan seuraava ehdotus kalk­kien
tutkittavaksi: :
LAKIEHDOTUS
Johdanto
Tämä Oikeuksien Laki säädetään
kaikkien yksilöiden ja vähemmistöjen
ihmisoikeuksien ja vapauksien suoje­lemiseksi;
Vissien oikeuksien tässä
laissa luettelemista ei saa, käsittää
kansan omaamien muiden oikeuksien
kieltämiseksi tai väheksymiseksi. ?
L Diskriminointia vastaan
Canadassa on Jokaisella ilman m i n -
olkeus
kalkkiin oikeuksiin j a Vapauksiin. M i ­tään
diskriminointia t a i yllytystä dis­kriminointiin
el saa harjoittaa sel­laisista
syistä kuin ovat rotu. «väri,
sukupuoli, kieli, uskonto, poliittiset t a i
muut mielipiteet, kansallinen tai y h ­teiskunnallinen
alkuperä, omaisuus,
syntymä tai mitkä muut ominaisuudet
tahansa Ja erikoisesti diskriminointia
ei saa harjoittaa sellaisista syistä työl­lisyyteen,
opetukseen Ja yleisiin palk­koihin
nähden,
I L Pohevapaps ,
Canadassa on Jokaisella oikeus mie-
Upitelsiin Ja niiden ilmaisemiseen; s i ­sältyen
tähän oikeus mielipiteiden es­teettömään
omaamiseen, olivatpa ne
poliittisia tai multa, sekä oikeus mie­lipiteiden;
tietojen Ja ajatusten t a ­voitteluun,
saantiin ja esittämiseen
kalkin keinoin^ kuten sanomalehdis­tön,
radion. Julkisten puhelavojen j a
paikkojen sekä kaikenlaatuisten, p a ir
notuotteiden avulla, Canadassa on
Jokaisella oikeus nauttia näitä va­pauksia
mlliä kielellä tahansa,
I I L Kofcoontomlsvapaus
Canadassa on Jokaisella oikeus ko­koontumiseen;
sisältyen tähän ilman
diskriminointia oikeus kokousten p i ­tämiseen
missä palkassa tahansa Ja
oikeus vuokrata mikä yleinen palkka
tahansa kokouksen pitämistä <varten.
IV. Yhdlstymlsvapans . >
Canadassa on jokaisella oikeus y h ­distymiseen:
sisältyen tähän oikeus
uniolden, poliittisten puolueiden, us­konnollisten
Ja kulturelllsten yhdis­tysten
ynnä muiden, muodostamiseen
Ja niiden Jäseneksi lilttymiseem Tä-
Jiän yhdistymisvapauteen käsitetään
kuuluvaksi oikeus ryhtyä lakkoon ja
lakkovartiointiln.-
. V . ITskonvapaos
Canadassa on jokaisella oikeus aja­tusten-,
omantunnon- Ja uskonvapau-teen;
sisältyen tähän oikeus uskon-r
non' t a i käsitysten muuttamiseen Ja
oikeus u^onnon j a käslttelden^Ju^
llstamiseen opetuksen, käytännön,
palvelun j a noudattamisen avulla. Jo­ko
yksin tai yhdessä muiden kanssa
n i i n julkisuudessa kuin suljetussa seu­rassakin.
. V L Oikens kansalaisnoteen
Jokaisella Canadassa syntjnieellä ja
jokaisella. Canadan pysyvällä asuk­kaalla
on ilman diskriminointia oikeus
Canadan kansalaisuuteen. Keneltä­kään
ei saa riistää Canadan kansalai­suutta
mielivaltaisesti tai Ilman o i ­keudenkäyntiä,
eikä kieltää oikeutta
kansalaisuutensa muuttamiseen. Jo­kaisella
Canadan kansalaisella olkoon
oikeus liikkua ja asua missä tahansa
Canadan rajojen sisäpuolella Ja /va­paus
lähteä pois j a saapua takaisin
Canadaan.
VILs Henkilökohtainen vapana J a
rehellinen oikeudenkäynti
Canadassa on jokaisella rikoksesta
syytetyllä oikeus siihen, että häntä
Pidetään syyttömänä kunnes hänen
syyllisyytensä on todettu l a i n mukai­sesti
Julkisessa oikeudenkäynnissä,
jossa hänellä on ollut kaikki tarpeel­liset
takeet puolustamistaan varten,
sisältyen n i i h i n esteetön valitusoikeus.
Canadassa ei saa ketään mielivaltai­sesti
vangita, pidättää tai karkolttaa^
eikä pitää vangittuna 24 tuntia kau­emmin
ellei häntä vastaan ole nostet­tu
julkista syytettä; eikä mielivaltai­sesti
loukata perheen, kodin, kirjeen­vaihdon
tai puhelimen pyhjryttä; eikä
asettaa kahteen kertaan hengen me­nettämisen
vaaraan saman rikoksen
johdosta; eikä pakottaa todistamaan
itseään vastaan missään rikosasiassa;
eikä riistää henkeä, vapautta tai
omaisuutta ilman oIkeudenk!äy.ntlä.
Canadassa on jokaisella oikeus päästä
•vapaalle jalalle takausta vastaan, eikä
kphtuuttomla takauksia ole määrät­tävä;
eikä kohtuuttomia sakkoja tuo-anlttava,
eikä Julmaa tai epäinhimil­listä
käsittelyä tai rangaistusta mää­rättävä.
Habeas coipus-oikeutta el
saa evätä misään olosuhteissa.
Vm.' Tasa-arvolsotis lakiin nähden
Canadassa ovat kaikki, tasa-arvoisia
lakiin nähden j a ovait Ilman diskrimi­nointia
oikeutetut saamaan samanlai­sen
l a i n suojdim. ;K:alkkI ovat täsa-arvölsesti
oikeutetut suojeluun kaiken
tämän l a i n tvästalsen diskriminoinnin
Johdosta j a kaikkea diskriminointiin
yllyttämistä vastaan. Mikään halli­tuselin
ei saa hyväksyä tai määrätä
mitään mikä on tämän lahi kirjaimen
Ja hengen vastaista.
I X . ' Anomosoikeus
• Canadassa ori Jokaisella oikeus esit­tää
anomus kaikille tai mille hallituk­sen
viranomaiselle tahansa; sisältyen
tähän oikeus Järjestää Julkisen kan­natuksen
hankkiminen tällaisille ano­muksille'
hankkimalla niihin allekir­joituksia,
järjestämällä yleisiä ko­kouksia
3mnä muuta sellaista.
•SITÄ:
-PITÄISI . . . BIUTTA
^ Minun pitäisi purkaa klb]
Ja antaa sormus takaisin ^ a
T - No mikset anna?
— Olen hukannut panttlkuit
• • «
SIVISTYKSEN SIERKl
Harhailtuaan autiolla ja -rfllj
dulla tapasi tunnettu Afrikan
Mungo Park odottamatta hiij
— Tuo näky, selitti tutkija, i
ti minua suuresti, sillä sUtä ht
saapuneeni taas sivistyksen p
• • •
NYKYAJAN AMERKAS
Chicagolainen niokatavarak
llikekaverilleen
—Olemme äskettäin saanee
lähetyksen viinejä Ranskasta,
miä Italiasta ja. kaakaota Ho'
ta.
Mainiota! Laltammekfai
suuren ilmoituksen: "Saapunu
määrä siirtomaatavaroita.'"
X . Kansan osailisnns hallitakseen;
Jokaisella äänestysikäisellä Canar
dan kansalaisella on mistään omal-luusseikolBta
huolimatta oikeus osal­listua
maan hallintaan. kunnissa,
maakunnissa ja liittovaltiossa, joko
suoranaisesti tai vapaasti valittujen
edustajain kautta. Kansan tahto o l ­koon
hallituksen valtuuksien pohjana;
se ilmaistakoon aika-ajottain pidettä-ivissä
rehellisissä kaikkien hallituselin­ten
yleisissä ja salaisissa vaaleissa,
vaaleissa, joissa kaikilla on yhtäläinen
äänioikeus. Kansan oikeus valittujen
edustajiensa valtuuksien peruuttami­sesta
on tunnustettava Ja tehokkaasti
määriteltävä laissa. Muutokset tähän
lakiin tulevat voimaan ainoastaan sen
Jälkeen kun ehdotetut muutosehdo­tukset
ovat saaneet kansanäänestyk­sessä
kahden kolmasosan enemmistön
hyväksymisen.
Ukrainalaiset juhlivat
Canadaan tulon muistoa
mm iirus-
Lopulliset tulokset
Rahslcan vaaleista
Pariisi. — Myöhemmin tänä vuon­na
selviävää kahta paikkaa lukuuri-ottamatta
on 'Ranskan kansalliskoko­uksen
edustajapaikkojen jakautumi­nen
nyt selvillä. Gaullistit saavat
118 edustajanpaikkaa, sosialistit 104.
kommunistit J03, maltilliset j a kon­servatiivit
98. radikaalit Ja heitä lä­hellä
olevat ryhmät 94, kansantasa-valtalalset
85 sekä muut 23.
Äänet Jakaantuivat seuraavasti:
Gaullistit 4,134.859 ääntä eli 21.5 pros.
sosialistit 2.764,215 eli 14,3 pros., kom­munistit
5,038,693 eli 26.1 pros.. mal­tilliset
j a konservatiivit 2.498,610 eli
13.9 pros, radlkaaUt liittolaisineen
2.194.213 eli 11.4 pros.. kansantasa-valtalalset
2.353.475 eU 12.2 pros. se­kä
muut 303.996 ääntä eli 1.6 pros.
— Nuorin morsian Canadan histori­assa
lienee ollut 11 vuoden ja 5 kuu­kauden
Ikäinen Marguerite Sedilot
joka vihittiin avioliittoon vuonna 1654
Quebecissa. Vihkiminen julistettiin
kuitenkin mitättömäksi, mutta uudis­tettiin
laillisesti kun morsian oli 12
Aiioden ikäinen.
Toronto. — Liittojuhlakomitealla,
pn nyt valmiina /kalkki piirustukset
juhlapäiviksi, puuttuu nyt vaan työn
tekijöitä, että voimme kalkki suun-nitelmat
täyttää.
Tarmolan Isäntäväen j a S J : n T o ­ronton
osaston johtokuhnan kanssa
on neuvoteltu Tarmolan ravintolan
järjestelystä juhlien aikana, Olem­me
päättäneet, että ravintolassa kaik­ki,
ruoka tarjoillaan pöytiin, se v a r -
maanklri jouduttaa tarjoilua, ja on
mukavampi ruokailijoille, kun ei tar­vitse
pitkässä jonossa seistä odotta­massa
vuoroaan. Tällainen järjeste­ly
luonnoUlsiesti vaatii paljon enempt
työntekijöitä, mutta onhan täällä mei­tä
iso joukko, osaston ja Yrityksen
jäseniä. Jos Icaikki haltiamme antaa
kättä, niin: se tulee helpoksi meille
•kaikille,;-,:
Sally HeikkUä on ravintolatyöläis-ten
yllkäpteenl, hänelle voitte soi^«oa
puh. R E 4386. minä päivänä haiual-sltte
tehdä Tarmolan ravintolassa
työtä. Työnt fidjöitä tarvitaan Jo
p e r j a n täi-lltapälvällä. lauantato,
sunnuntaina ja maanantaina koko
päivän. Jokaiselle on ajateltu noin
kuuden tunnin työ, niin jää siinä
vielä aikaa nauttia juhlistakin. Siis
please. kaikki yhdessä saman köyden
päähän, onhan siinä monta mutkaa,
muuta lopussa kiitos seisoo, sanotaan.'
Onhan siinä heliumista Tarmolan
kokillakin, kun parille tuhannelle I h ­miselle
laittaa päivälllseri. mutta h y -
mj-ssä suin hän vaan sanoi, että mitä
enempi tulee kansaa, sitä parempi,
kyllä me tässä tolriieen tullaan. Ja
tullaan varmasti, jos kalkkr otanurie
sen siltä kannalta.
Majoituksesta huolehtii. Elina K a ­jander,
E l l i Karvonen ja Helen T a r -
v.ilncn. he olisivat halukkaita tietä­mään
hyvissä ajoin majoituspaikat
.. — H , T . .,•
Canadan nlurainalaiset mnodos-tavat
ranskalaisten,. englantilais-:
ten, skotlantilaisten j a trlantUais-ten
Jälkeen vlidennelcsi saorimman
kansalilsusnrylunän Canadan väes­töstä;
Ukrainalaisten omien lasku­jen
mukaan kohoaa täliän maahan
60 vuoden aikana saapuneiden u k ­rainalaisten
Ja ^heidän jälkeläisten­sä
luknmäärä kaikkiaan, noin pno-leen
miljoonaan. Jonka makaan j o ­ka
28. c a n a d a l a i ^ n olisi siten uk­rainalaista
perna. Canadan ukrai­nalaiset
Jolilivat tänä, vuonna sen
johdosta, että 60 vuotta takaperin
saapui ensiriunäinen ulcrainälalnen
Canadaan. Häntä seurasivat t u ­hannet
muut; Näiden Jahlailisanlc-sien
johdosta on C S J : n edistysmie-
Uaeii/ yeljesjärjestön ;}a^^
miuodostetta maanlaajoineri komi­tea,
jonka julkaisemasta lehdestä
lainaanmle senraavan kirjbitnlisen
tämän 60-vuotis jnlilanjohdoafta.
Kuusikymmentä vuotta sitten" lähti
Ivan Pylyplw Karpaattlen vuoriston
rinteillä sijainneesta Nebyliwin kyläsr
tä, purjehti valtameren y l i Ja saapui
Canadan suurille aavikoille — Ja ha­vaitsi
aavikot hyviksi.:
Hän palasi kotiinsa tuodakseen per­heensä
tähän "rikkaaseen Ja vapaa­seen
xnaahan." Itävalta-Unkarin v i ­ranomaisten
uhkauksista ja vainoista
huolimatta levisi tieto Canädasta Ja
n i i n alkoi siirtolaistulva Canadaan...
Vuonna 1891 — ainoastaan 24 vuot­ta
.Canadan liittovaltion muodostami­sen
jälkeen j a vain neljä vuotta myö­hemmin
kuin viimeinen ratakiskonau-la
lyötiin valmistuneeseen Ja maan y l i
johtavaan rautatiehen.
Vaikka Winnlpeg olikin jo silloin
eloisa "puurakennuksien muodostama
pikkukaupunki", olivat laajat alueet
vielä erämaana aina Kalliovuoristoon
saakka. Ne bllVat vähän aikalsenunin
olleet nyt' sukupuuttoon kadonneiden
puhvelien laidunmaina.
Ontarion j a Quebecin pohjoiset seu­dut
olivat vielä slUoln hyljättyinä h y l -
kymaina. .^-fv,
"Lammasnahkataklcelhin ' puetut
miehet'', ukrainalaiset siirtolaiset vir­tasivat
nousuveden tavoin Albertan,
Saskatchewanin Ja Manitoban uudis-asutusmaille.
Kaukana erämaissa metsien, soiden
Ja rämeiden keskellä. Ja usein y l i 50
maUin etäisyydessäkin lähimmästä
kaupasta tai postikonttorista, saivat
he haltuunsa neitseellistä maata. H e i l ­lä
ei ollut rahaa Ja varsin vähän työ­kaluja
ja laitteita,: mutta heillä oU
perinnäinen rakkaus maahan ja halu
tehdä työtä. Ne olivat selkää ruhjo­via
J a sydämen tuskien vuosia — y l i -
inhlmllllsen raadannan vuosia yksi­näisyydessä
ja puutteessa — mutta
he saivat palkkansa kun uudesta län­nestä
muodostui Ja kohosi Canadan
j a suuren maailman lelpäaltta,
. samaan aikaan lännen avaamisen
kanssa ryhdyttiin rakentamaan myös­k
i n Canadan teollisuutta. Kaivan­toja
avattiin. Uusia rautateitä
nettiin. Kirveet kaikuivat o
Tehtaita rakennettiin. Uusia i
sla Ja kaupunkeja kohosi ja:
Jatkoivat kasvuaan huomattav;
valla, kehittyen nykypäivien
daksi. .
Uudet' ukrainalaisten' ja j
Keski-Euroopan slaavilaisten
virtasivat Canadaan ja vai
maan sillä työvoimalla, joka oi
tämätön maan kehittämistä va
Siirtolaiset kaivoivat hiiltä A
kaivannoista. He kaatoivat i
British Columbiassa ja luoteis
riossa. He -rakentivat rautat«
huolehtivat rautateiden kunnt^
tämisestä. He avasivat meta
vantoja Ontariossa ja Quebec!
rakeritivat vesijohtoja ja vien
Torontossa yjn. He avustivat i
den ja työpajojen rakentamis*
varustivat raskaan teollisuudei
peellisella työvoimalla;
Ne ovat oikeita tämän maan i
vaajia. Ja nykypäivien Canäd
kyalkaislne maanvlljelyksineei
suurine teollisuuksilleen on m;
heidän käsiensä työtä: Yhdessä
kien muiden Canadan kansatt
slen kanssa voivat. Canadan uki
laiset ylpeästi sanoa: "Kaiken t
me olenune luoneet!"
Ukrainalaiset ovat tänään ^
tuneet maan kaikkiin osiin, Atl
rannikolta Tyynellemerelle sa
Canadassa on tuskin oleonassa^
kuntaa, joka ;Voisi kirjoittaa histc
sa, ilman että isiihen lisättäisliii
.keä luku ukrainalaisten osallisi
sesta sen rakentamiseen, ; .
Tämän raadantansa ohella uto
laiset; rakensivat : canadalaisla
jaan; huolehtivat cariadalaisista
heistään ja 'edistivät rikasta ka
lista kulttuuriaan jättääkseen
tuleville sukupolville ja antaaksee
ten lisän uuden kotimaansa kuli
rihx.. •.
Näiden "karkeiden" jä • usein taidottomien siirtolaisten kunniai
todettava, että nfin pian kuin hf
kenlvät^ oikaisemaan selkänsä u
uurtajain raskaasta raadannasta
ryhtyivät — omine voimineen -
rustamaan kouluja, kulttuurikes:
sia, kirjapainoja, kirkkoja, opintc
hoja. näytehnäseuroja, kuoroja, pi
tereita ja tanssiryhmiä.
]: Nyt jo on enemmän kuin kaksi
niasosaa Canadan ukrainalaisista
nadassa syntyneitä. He ovat taj;
leen sulautuneet canadalaiscen
mään. Mutta he omaavat. aTT,o£ti
ja edistävät ukrainalaisen to
mainioita j a kauniita taiteita, eiri
Albiri Kaasinen-niminen kuvanveis­täjä
on Suomen kansaa ilahduttanut
huuriioristisilla puuveistoksillaan, jois­ta
yksi tunnetaan "Se kysymysten k y ­symys"
nimellä.
Mainitussa puuveistoksessa näh­dään
tuoUlla kädet ristissä istuva,
ujoutta, mutta samalla ;ödottavaisuu-den
perikuyaa muistuttava tyttö. Ja
hänen vieressään tärkeännäköinen
mutta ilmeisesti sanaköyhä nuoru-kaineri,
jonka mielessä on selvästi se
neitosenkin .odottama '^kysymysten
kysymys". •
Paljon on painomustettakin haas­kattu
tästä "kysymysten kysymykses­tä".
Ja vaikka tästäkin asiasta on
joskus puhuttu vähän järkeä, niin
tavallista kuitenkin on, että siitä
puhutaan yällari puuta J a heinää Ja
pahempaakin.
Mutta Joka nyt luulee, että tämän
kh-joittaja erehtyy aloille, joista häh
ei tiedä sen enempää, mitä pn k u u l -
hit "Isojen polkien puhuvan'\ niin
hän erehtyj- pahasti. Niin heikoille
jälUe ei tämä poika lähde
Siitä huolhnatta "se kysymysten
kysymyskin" ori pulmallihen asia. Jo­ka
muistaa *TIummlsuutarln Eskon"
koslntamatkari, hän osaa antaa täl­lekin
asialle sille kuuluvan arvon.
Luonnollista tietysti on. että löy­tyy
niin miehiä kuin riaislakln, jotka
eivät perusta tuori taivaallista " k y ­symysten
kysjonyksestä", vaan ovat
mieluimmin rvarihojapoikla" j a " v a n -
hojapiikoja" Ja elävät omiin nimiin­sä
ja ovat "onnellisia" "for ever and
evcr". •'•
Tyttölmmelstenkin joukossa .«Mat­taa
olla Joitakin hitaita hämäläisiä.
jotka eivät saa kiskoti&si mlehen-kuvatukselta
Irti sitä "kysymysten k y ­symystä"
j a Jäävät sen vUoksi odot­tamaan
ylkäänsä. J a miesten keskuu­dessa
on varmasti sellaisia uroksia,
jotka esiintyvät hyvinkin sUurliia,
mutta eivät saa kuitenkaan suustaan
iilos sitä "kysymysten kysymystä"
varsinkaan silloin, ellei joku " k y l k i ­luuksi
sopiva" sitä kysymystä kiristä
u l o s . : - ' : ' . • > .'...'
Mutta jos tätä ongelmaa katsellaan
sodan; t a i raiihan kannalta katsoen,
n i i n silloin avautuu monenlaisia u u ­sia
näköaloja/Ön turha puhua siitä
mitä ajattelee neitonen, joka on odot­tanut
"sitä kysymysten kysymystä"
mutta saakin kuulla, että hänen sul­hasensa
on Juoksuhaudassa ammut­tu
reikaleiilcsi. Jokainen ajatteleva
ihminen tietää myös sen miltä tuntuu
äidistä Ja-lapsista kun heidän tuken­sa
j a turVansa haudataan Jonnekin
"ei kenenkään maalle".
Harvemmin kuitenkin ajatellaan isl-tä;
mitä tapahtuu sodan Jälkeen kun
oh ajettu ennenaikaiseen kuolemaan
miljoonia parhaassa milehuusiässä ole­via-
nuorukaisia ja miehiä? Mistä
saavat täUöm miljoonat "ylijäämä-naiset"'
itselleen sen miehisen mie­hen,
joka; taitavasti j a varmasti joh­detaan
tekemään "se kysymysten k y -
sjrmys"? ;
Nyt tultita heikolle JääUe, Jossa
loppuu,-ei vain tiedot, vaan myös
uskalluskin "misuksen" tähden. Sik­si
isttuririie toisten pöksjrillä tuleen Ja
lainaamme S K D L : n äänenkannatta­jan
Vapaan Satuin nimimerkki "Mag­dalenan"
palstalta mm, seuraavaa:
"Meillä tSuomessakin on yUJäämä-naisten
probleema, mutta el n i in k i ­peänä
eikä niin laajassa nlitassa kuin
Saksassa. , Siellä on — molemmat
lohkot yhteenlaskettuna — 67 mil­joonaa
Ihdlnistä, Ja naisten luktunäärä
ylittää miesten lukumäärän 7 m i i j o o -
nalla. Yksistään Berliinissä on nais­ten
ylijäämä 600/k)0.,
"Länsi-Saksassa ovat naiset ryhty­neet
puolustamaan naisellisia oikeuk­siaan.
He haluavat muuttaa lain­säädäntöä.
Joka ef vastaa nykyistä
tosiasiallista: olotilaa. 'Heillä ori tässä
kohrie "vaUitoehtoa:; että moniavioi­suus
sallittaisiin, että tehtäisiin mah­dolliseksi
'väliakalset aviolUtot' tai
kolmantena, palnavhnpana vaatimuk-:
£«na, että aviottomien lasten synnyt­täjille
annettaislUi; samat oikeudet
kuiri laillisessa avioliitossa olevilla
vanhemmilla on. Yleisen mielipiteeri
muokkaus tässä suhteessa on myös
näiden naisjärjestöjen ohjelmassa,
"Länsi-Saksan lairisäädäntö saUii
tuomioistuimien harkintansa mukaan
määrätä aviottomalle lapselle holhoo­jan.
Olihan selvää, että 7 miljoonan
naisen ylljämässä ön terveesti kehit­tyneitä,
tarmokkaita Ja luonnollista
äidinkaipuuta tuntevia naisia. Joilla
ei ole riiitään tekemistä 'kevytkenkäi-syyden'
kanssa. Nämä naiset voivat
hoitaa äidintunteistaan huolimatta
täysto p'ätevästi virastotyötä, opetta­jan
ammattia tai mitä hyvänsä toin­ta
ta} asemaa, mutta yleinen mieli­pide.
Jolla on kaikupohjansa latasää-dännössä,
leimaa nämä naiset häpeä-merkillä
Ja he menettävät mahdolU-suutensa
kunnollisesti elättää lap­sensa.'.
"Suurin vastus on ollut moÄlavloI-suuden
Ja "väliaikaisen avioUitoh"
kohdalla, koska näiden pelätään v a ­hingoittavan
perhe-elämää. Ja tie­tenkin
pahimman vastustavan ryh­män
muodostavat avioliitossa. olevat
naiset. Jotka katsovat moisten vhtaus-tcn
vaarantavan heidän yksityisomai­suuttaan.
Miehillä tuskin olisi m i ­tään
muuta asiaa vastaan, mutta
ioudelliset rasitukset monen pci
ylöspidosta eivät varmaan heitäli
houkuttele etenkään silloin, kun ^
taso on Länsi-Salcsassa melko a»
nen.
"Jännittävää nähdä,; miten «
ratkeaa. Vairmasti monta tulista 1»
tausta tullaan käjTnään tässä taä
iussa miehestä, ja toivon vilpittöffi
onnea ja menestystä ylijäämänä^
rintamalle. ;
"Ajatelkaapa, minkälainen tm
tä nousisi, jos suomalaiset ylij»i^
naiset alkaisivat taistella moniafl
suuden puolesta, siitä tappelit J
palsl katsella. Meillähän OB^
osittain järjestetty kolmannen
toehdon mukaan, aviottomien
oikeuksien tunnustamisella •••
lä rehoittaa; vapaa .kilpailu,
suomalaiset naiset ovat sitoi
ja ujoja tunnustamaan luon»i*
vaatimuksiaan. eUä tuo kilpaffl ,
pahtuu hillitysti." ^
Nim, "se kysymysten .kysyffiJ^
ori siis toisinaan ratkaiseva^^
rässä riippuvainen rauhan s * ^^
tä. Sota ei vam liävitä. o n u u^
voja. Se ei vain t a p a ^ a ^
elinvoimaisia ihmisiä. — .
myös sanoinkuvaamattoman
Ja monitahoisia sosiaalisia poop
vaikeuksia, jotka jäävät ^o^^
k l i n ja terveiksi jääneiden ^
kannettavaksi vuosikyromenieB
^ J a tässä tapauksessa el ole tf^
tehokasta ehkälsyhoitoa kuin »
tä toimitaan entistä
rauhan: Ja normaalisen ftaj^
puolesta vaatimalla v U d e n « ^
rauhansopimusta, K o r e a i r «^
pettämistä j a l^i^^^^f^^
käyntiä kalkkien maiden
ten näkyy "se kysymysten»^
k i n " vetää meidät n y k y o l o ^^
lujen mnailma.'!ta tänne
jata pahentamalle » » « ^ ^