Vapaus, October 25, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 25 p — Tuesday, Oct, 25, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAOER: E . S U K S »
T E L E P H O N E : Q F F I C E A N P E D I T O R I A L 6 T 4 . 4 2 e«
Publlshed tbrlce weekiy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by V i ^ a iu
PubllaIUiÄ'Ctoilj^ St. We8t, Sndtaury, Ontariot eanada'.
MaUing.Ac<dress; Box 6»
Advertlslng rates upon appUcation, trarislation free of charg*.
Anthorlzed as sec<md clössmaUibyvthe EOBtrQllice Departmenti.O
and ft>r p^^ment^of poatage i n cash.
CANADIAN LANCUABEi-pRESS
TILAUSHINNAT:
CuuMbasft: 1 vk. tO.OÖi fr kk. $4-75 USA:ssa l vt. $10.00, 0 kk. 10.26.
3 kk; 2.7& Suomessa: 1 vk. 10.50, 9 kk. 6.75
Totuus hoi^ älä jätä
jokainen taaplaä tietenkin tyyliHään, eikä meillä ole mi^
tään sitä vastaan vaikka- Torontona-Vapaa Sana turvautuu
vakavissa kysymyksissä asiallisen keskustelun asemesta hau-ikuskeluun.
Mutta vanhan suomalaisen katsomuksen perusteella mai­nitulla
lehdellä', ei luulisi liioin olevan mitään syytä painaa
totuutta roskakoriin.
Kun meidän lehdellemme sanotaan, kuten sanottiin vii­me
torstaina Vapaa Sanassa, että täällä Sudburyssa "ei myös­kään
olla tietoisia, että Etelä-Vietnamissa on toimitettu vaa-
- leja hallituskysymysten ratkaisemiseksi . n i i n meidän tä.y-
•tyy myöntää, että asia on todella siten ja samalla pyytää,
että olkaa hyvä, Vapaa Sanan toimittajat ja ilmoittakaa
meille, milloin eli minä'päivinä ja vuosina ja miten on Etelä-
Vietnamin hallituksia. kansanvaltaisesti valittu?
Reilu vastaus tähän yhteen ainoaan kysymykseen selvit­täisi
monta muutakin asiaa. Vastausta odoteltaessa me puo­lestamme
haluamme muistuttaa, että alituinen hallitusten
vaihtuminen on yksi oireellinen merkki kansanvaltaisuuden
rikkomisesta ja tosiasia on, että Etelä-Vietnamissa on Yhdys­valtain
toimesta vaihdettu viimeksikuluneen parin vuoden
aikana hallituksia useammin kuin kerjäläiset vaihtavat paitaa
Ja minkälaisia hallituksia on sitten Etelä-Vietnamissa
muodostettu ja ylläpidetty Yhdysvaltain pistinten tuella?
Vastattakoon tähän osittaisesti torontolaisen suuren päivä­lehden,
Toronto Daily Starin viime torstaisella toimituskir-joituksella,
missä sanotaan:
"Etelä-Vietnamin hallituksessa tuntuu olevan menossa
pienoisversio Yhdysvaltain sisällissodan aikaisesta Etelä-
Pohjoista vastaan asetelmasta.
"Seitsemän ministeriä, kaikki syntyisin Etelä-Vietnamis­ta,
on eronnut syyttäen; että hallitusta komentelee pohjoi­sesta
tulleet miehet.
."Totta on, että pääministeri Nguyen Ky ja suurin osa .
hänen'johtavista avustajistaan (lieutenants) ovat syntyneet
!Pohjois-Vietnamissa ja tulleet etelään vasta sitten kun maa
jaettiin V. 1954 kommunistien ia ei-kommunistien alueeksi.
"Täfnä heittää omituista valca Yhdysvaltain kantaan, et­tä
Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnam ovat erillisiä valtioita
(kuten esim. Ranska ja Saksa.
"Tämän teorian mukaan, Pohjois-Vietnam on. syyllisty-nyt
provosoimattomaan hyökkäykseen Etelä-Vietnamia vas­taan
— kuten eismerkiksi Natsi-Saksa hyökkäsi Belgiaan
^— ja Yhdysvallat on mennyt auttamaan ja puolustamaan
pikkumaiden oikeuksia.
"Todellinen totuus—- mitä Saigonin hallituksen krkoon-päno^
heij[astaa—^ näyttää olevan se, että useimpien vietnami-
"''^"^'''"^M^iestä (in the eyes of most of its people), Vietnam
onVksi jnaa, mikä on väliaikaisesti jaettu kahteen osaan; ja
ett|5^1^|[\*käytävä kauhea taistelu on oleellisesti Vietnamin-kahden
ryhmän välistä sisällissotaa, mikä on pitkittynyt ja
mutkisttlftttt ulkomaisen sekaantumisen johdosta
"Siihen mennessä, kunnes tämä tunnustetaan, saattaa
ray;h^SÄ*pääsy olla mahdotonta."
Nain torontolainen suurlehti! Onkohan sekin "Moskovan
apinoitsija", kuten Vapaa Sana väittää yleensä niiden olevan,
jotka eivät hyväksy Yhdysvaltain valheita Vietnamin tilan­teesta
eikä Yhdysvaltain hyökkäyssotaa pientä Vietnamin
kansaa vastaan?
Mutta kun meitä tuhannesti kirottuja "komuja" ja "Mos­kovan
apinoitsijoita" on niin paljon, että Yhdj-svaltain hyök-
(käyssodan tukena ja takana ei ole juuriTsetä^än, niin meidän
sallittaneen osoittaa vielä sekin, mitä Neil Sheehan kirjoitti
Vietnamin asioista jokin aika sitten sellaisessa tunnetussa
"kommunistijulkaisussa" kuin New York Times Magazine.
Näin:
"Ennen siirtolaiskautensa alkamista Vietnamia hallitsivat
mandariinit (virkamiehet) jotka vedettiin tehtäviinsä kauppa-ja
maanomistajaperheistä. Kun Ranska otti sen siirtomaak­seen,
yhdeksännellätoisla vuosisadalla, suuri osa Vietnamin
'aristokratiasta tuli asiallisesti puhuen siirtomaahallinnon
palvelijoiksi (kuten aikaisemmin Suomessa tsaarinvallan ai­kana
— K), välikäsiksi oman kansansa ja ulkomaalaisten vä­lille.
Ensimmäisen Indo-Kiinan sodan aikana, vaakalaudalla
ollen Ranskan vallan säilyminen ja heidän osuutensa siinä,
he olivat yhteistoiminnassa Ranskan kanssa. Nyt nämä samat
vietnamilaiset ovat samanlaisen syiden perusteella yhteistoi­minnassa
Yhdysvaltain kanssa.
"Ilmavoimien varamarsalkka Nguyen Cao Ky, Etelä-Viet-,
namin nykyinen pääministeri, oli ranskalainen lentäjä. Vie­raillessaan
silloin tällöin maaseudulla hän esiintyiTTalonpoi-kien
edessä sirossa mustassa lentäjänpuvussa, pitäen laven-deri-
liinaa kaulassa ja helmikoristeista pistoolia vyössään . . .
"Apulaispääministeri, kenraahluutnantti Nguyen Jluu
Co, ja. Saigonin sotilasjuntan muut kenraalit, olivat upsee^
reina ja kersantteina Ranskan siirtomaa-armeijassa. Heidän
kiintymyksensä ranskalaiseen keittotaitoon, siroihin univor­muihin
sekä cocktail-illatsuihin ja illanviettoihin antaa ve­rettömän
mutta uskollisen heijastuksen siirtomaakauden
elämäntavoista. He ovat vi^tnaniilaisia, jotka ovat pe­rineet
huonoimman osan kahdesta kulttuurista mandarii­nien
rehentelyn sekä Ranskan siirtomaavirkailijain kankeu­den
. . .
"Vaikka heidän joukossaan an joitakin isänmaallisia ja
säädyllisiä ihmisiä, suurin osa Saigonin hallitsevista mie­histä
ovat kuin bourbonit, -jotka eivät ole mitään oppineet
eivätkä mitään unhoittaneet . . ."
.' Kylmä tosiasia on, että Vietnamin sota uhkaa nyt koko
ihmiskuntaa. Jos esini. Manilan^ konferenssin jälkeen laajert-netaan
edelleen Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietnamissa,
kuten vissit länsimaiset piirit ovat ennustelleet, silloin tulee
Saksan kysymys on parin viime
päivä» aikaan kohonnuti melkeinpä
yhdellä iskulla ulkomaanuutisten
suurten otsikoiden aiheeksi.. Länsi-
Saksan sosialidemokraattisen puor
lueen varapuheenjohtaja Herbert
AVehner räjäytti todellisen poliitti-
3en pommin ehdottaessaan äsket-
Mn, että Saksan demokraattisen ta­savallan
ja Länsi-Saksan kesken voi­taisiin
muodostaa, talousyhteisö yh­teisine
virkamiehineen lähes samaan
tapaan kuin on asia länsieurooppa^
laisissa puitteissa. Hän sanoi, ettei
suhteita DDR:ään tarvitsisi hoitaa
niin varovasti kuin tähän saakka j a
että Bonnin yleissaksalaisten asioi­den
ministeri: ja DDR:n vastaavien
asioiden ' ministeri voisivat tavata
jonakin päivänä, neuvotellakseen. jae
tun Saksan ihmisiä: rasittavista on-gelmisla.
HallituspiiriV tietysti nou­sivat
takajaloillee^n ehdotuksen joh­dosta
todeten sen "olevan uhkana
koko Saksan politiikalle". "Mitä itse
^siassa Itä-Saksan hallituksen täy­dellistä
tunnustamisesta puuttuisi",
j|os Wehnerin esitlämä ministereit­ten
yhteistyö toteutuisi", kysyttiin
kristillisdemokraattisen unionin ta­holta.
' Tuskin o l i selvitty tästä ensim­mäisestä
shokista, kun jo räjähti
toinen poliittinen saman sarjan
pommi. Itse sosialidemokraattien
puheenjohtaja Willy Brandt oli Itä-
Berliinin puolella Neuvostoliiton
DDRssä olevan suuiiähettilään Pjotr
'Abrassimovin i l l a l l i s i l la viikko sit­ten
torstai-iltana. Brandt vieraili
Berliinin itäosassa ensimmäistä ker­taa
muurin pystyttämisen jälkeen.
Vaikka viisi tuntia kestäneestä t i ­laisuudesta
ei olekaan annettu jul­kisuuteen
mitään tietoja, koski se
ilmeisesti samoja asioita — nimit­täin
Saksan, ongelman saamista irti
kuolleesta pisteestä. Mielenkiintois­ta
on, että Neuvostoliiton ulkoasiain
ministeri Andrei Gromyko vieraili
yllättäen Itä-Berliinissä.
Lisää löylyä keskusteluun antoi
Saksan demokraattisen tasavallan
päämiehen Walter Ulbrichtin Neue
Rhein Ruhr. Zeitungin kirjeenvaih­tajalle
antama haastattelu. Kyseinen
lehti on sosialidemokraattien voima­kas
kannattaja. Lausunnossaan, jo­ka
anneltiin lOJn Itä-Berliinissä pi­dettyyn
kokoukseen tarkkailijana
osallistuneelle lehden toimittajalle,
Ulbricht ilmoitti DDRn olevan val­miin
lähettämään ministereitä Bon­n
i in neuvottelemaan koko jaettua
Saksan kansakuntaa koskevista ky­symyksistä.
'•Olemme suostuvaisia
Saksan valtioiden keskeisiin neuvot­teluihin
ilman mitään ennakkoehto­j
a " , sanoi Ulbricht.
Tienhaaraan on Länsi-Saksa jou­tunut
niin ulkb- kuin myös Saksan-politiikan
hoitamisessa. Bonnin hal­lituspiirien
omaksuma jäykkä, jou.s-tamaton
"me olemme yksin Sak.sa"
on johtanut umpikujaan ja uusia
linjoja joudutaan etsimään. Saksan
jälleenyhdistäminen on pitkäaikai­nen
prosessi ja se on toteuteUavissa
vasta jännityk.scn lieventämisen ja
idän ja lännen iähentymisen tapah­duttua.
Oppositiossa olevan Saksan
sosialidemokraat.iscn puolueen aloit
tama toiminta osoittaa, että ainakin
ÄHKSI EI MYÖS TORONTOSSA?
Olen lukenut Vapaa Sanasta ja
Vapaudesta Sudburyn suomalaisten
suunnitelmista, miten he kaikki yh­dessä,
16 e r i seuraa ja yhdistystä,
järjestävät Sudburyyn erikoisen
Suoiniviikon, Canadan 100-vuotis-juhlana.
.'• Tulee olemaan urheilukilpailuja,
konsertteja, näyttelyitä i ja muita
erikoisia.Hihiisuuksia. Tämä kuulas­taa
kaikki kovin suurcmmoisclta,
ja olen mielessäni odottanut koska
aletaan samanlaisia suunnitelmia-tekemään
esimerkiksi täällä Toron-to.
ssa j a muillakin paikkakunnilla
niissä on suomalaista kulttuuri-ja
urheilu- harrastusta.
Koska vuonna 1967 joka paikassa
.Canadaa näitä juhlia vietetään, ja
vuodcs.sa on monta päivää, sillä näi­tä
juhlia, voi järjestää mihin aikaan
vuodesta tahansa, toivommekin, et­tä
joku yhdistys tekisi Torontossa­kin
aloitteen ja kutsuisi alustavaan
kokoukseen edustajia kaikista To­rontossa
toimivista seuroista ja yh­distyksistä.
Kyllä varmasti mekin saisimme
järjestettyä mahtavat juhlat, kaikki
Suomalaiset yhteisvoimin, mitä ajat­telee
asiasta tämän lehden lukijat?
— ILMARI,; Toronto, Ont.
rauhaa uhkaava vaara vieläkin
suuremmaksi.
: Kaikkien vastuuntuntoisten
ihmisten, laitosien ja ennen­kaikkea
sanomalehtien velvol^
lisuus on tässä tilanteessa puo­lustaa
totuutta sellaisena kuin
se- on, yrittämättä yli- tai ali-ampuvilla
propagandafrasseil-la
tehdä väkivaltaa totuudelle.
siUä taholla on entinen: asennoitu­minen
muuttumassa. ; . .
Viime viikolla -päättyeJi^ariisissa
mielenkiintoinen v a l t i o i ^ ^ l u : Bul­garian
kansantasavallan ministeri­neuvoston,
puheenjohtaja: Todor
Zhivkov on ensimmäisellä vierailul­laan-
toisen maailmansodan jälkeen
sosialistisen leirin ulkopuolella. Hän
on myös; ensimmäinen Bulgarian
valtionpäämies, joka on sodan jäl­keen
käynyt Parisissa.
Ranskan kannalta tämä vierailu
on jatkoa linjalle hyvien suhteiden
solmimiseksi Itä-Euroopan maihin.
Aikaisempia toimenpiteitä ovat ol­leet
presidentti de Gaullen vierailu
Neuvostoliitossa sekä ulkoministeri
Maurice Couve de Murvillen kierros
ItärEUroopan sosialistisissa maissa.
Pääministeri Todor Zhivkovin joh­taman
valtuuskunnan tarkoitus on
tietysti laajentaa Bulgarian"ja Rans-kan.
välistä taloudellista yhteistyötä
sekä myös kulttuuriyhteyksiä. Viime
viiden vuoden aikana on maiden vä­linen
kauppavaihto kasvanut jatku­vasti
j a kohonnut kolminkertaiseksi.
Vaikka keskustelut ovat ennen
kaikkea koskeneet Bulgarian ja
Ranskan välisiä ongelmia ovat esil­le
nousseet myös kansainväliset -—
mm. Vietnamin kysymys. Pääminis­teri
Zhivkov on kertonut, lehtimie--
hille hänen ja de Gaullen päässeen
yksimielisyyteen Vietnamin sodan
rauhanom^aisen, neuvotteluilla tapah
tuvan selvittämisen välttämättömyy­destä.
Presidentti de Gaulle ja pää­ministeri
Todor Zhivkov neuvotteli­vat
kahden kesken kokonaisen tun­nin.
Pääministeri Zhivkov sanoi
myöhemmin olevansa erittäin tyyty­väinen
neuvotteluihin. "Huomasin
paljon samankaltaisuutta näkemyk-sissömme
maailman suurista ongelr
mistä", sanoi hän. Ranskan päämi­nisterille
Georges Pompidoulle esi­tettiin
vierailun aikana kutsu saa­pua
Bulgariaan viralliselle vierai­lulle.
Pääministeri Zhivkov muistut­ti
samassa yhteydessä, että presi­dentti
de Gaulle on luonnollisesti
alati tervetullut Bulgarian vieraaksi
Paavo Ruonaniemi, (K; U.)
Vakoilusta tuomittu George Blake
karannut vankilasta Englannissa
Lontoo. — George Blake, 44-vuo-tias
kaksois-agentti murtautui tääl­lä
lauantai-illana vapauteen Worm-wood
Scrubs vankilasta Länsi-Lon-loossa.
Blake tuomittiin vuoden 1961
toukokuussa 42.ksi vuodeksi van­keuteen.
Hänet huomattiin poissaole
vaksi lauantaiiltana kello 7 ajois.sa.
Rautaristikol vankilakäytävän pääs­sä
oli sahattu poikki ja köysirappu-sei
löydettiin vankilascinämän ulko­puolelta.
Poliisit arvelivat, ettäBlaken van-kilatoverit,
ehkä säälintunteesta hän
tä kohtaan siksi kun hänet oli tuo­mittu
pisimpään vankeusrangaistuk­seen
koko Englannin historiassa, oli­vat:
järjes aneet ulosmurron.
Blake sanoi kääntyneensä komniu-!
nismiin kolmirvuolisen sotavankeu-1
dcn aikana Pohjois-Kore.-issa. Hän
joutui sotavangiksi toimiessaan Eng-lajmin
varakontulinsa Seoulissa. Hä­net
palautettiin sotavankeudesta ta­kaisin
vuonna 19,53.
Hänen alkuperäinen nimensä oli
FBeliai-. Toisen maailmansodan aika­na
hän toimi Hollannin vastarinta­liikkeessä,
hän pääsi pakenemaan
Espanjaan ja sieltä myöhemmin
Englan iin, missä hänelle sittemmin
myönnettiin upseerinvirka kunin­kaallisessa
laivastossa ja pääsi Brit-liiäiseksi
aianimai.seksi.
Siltä asti kun hän jätti kuninkaal­lisen
laivaston vuonna 1948 hän oli
Englannin hallituksen palvelukses­sa,
kunnes hän " v a n g i t t i i n V. 1961.
Vakoihitoiniiii' iJi.sa J paljastuessa
hän asui Lebanw.-i;ssa, jossa hän oli
opiskelemassa Arabialaista kieltä.
KoImenkymuiMff vmdea. tar
kaisten Espanjan hIstbrialUsteD
tapahtumien muistoja yerestäSk'
seni olen tutustunut tshekkiläisen
Arthur Londonfn kirjaan " E s p a n ­ja,
Espanja", josta olin nähnyt l eh
dissä monia myönteisiä lausuntoja
Espanjan kommunistisen puolu­een
aikakauslehti Nuestrabande-r
a pitää sitä parhaana tähän saak­ka
ilmestyneistä Espanjan kansa-laissotaa
» kSaittelevistä lulnematto-mista
teolisista. Se on tähän men-nessä;
ehtinyt ilmestyä ainakin es- •
panjan- j a ranskankielisinä kään-nölisinä.
Sitä kannattaisi.selostaa
laajaltikin, mutta täHä kerräUa
mainittakoon vain niistä kohdista,
joissa puhutaan~Espanj^ fasis­tien
suomalaisten hengenheimo­laisten
edesottamuksista kansa­laissodan
aikana.
S U O M A t A l S E T " T O D E L L I S L k
V A P A A E H T O I S I A "
Londonin teokseKia esitetyistä
tiedoista käy selville, että enemmän
kuin puolet Francon armeijan soti­laista
oli muukalaisia, espanjalaiset
olivat siinä vähemmistönä. Vuoden
1938 alussa, jolloin se käsitti 450,000
miestä, oli näistä 237,000 muukalai­sia:
160,000 italialaista, 20,000 sak­salaista,
50,000 marokkolaista sekä
T,000 muukalaislegioonalaista. So­dan
loppuun mennessä oli armeija
vieläkin, muukalaisvoittoisempi, ei-espanjalaisten
lukumäärä oli nous­sut
300 000.
Tasavallan armeija sitä vastoin o li
todellinen espanjalainen kansanar­meija.
N i i n suuri moraalinen mer­kitys
kuin kansainvälisten prikaa­tien
osallistumisella tasavallan puo­lustamiseen
olikin, kuului niihin yh­teensä
korkeintaan 35,000 miestä,
mikä määrällisesti katsoen oli häviä­vän
vähän, puolimiljoonaisessa tasa­vallan
armeijassa.
Miltei kaikki tasavallan armeijan
riveissä taistelleet ei-espanjalaiset,
ehkä paria sataa lukuun ottamatta,
olivat vapaaehtoisia. Mutta miten
oli vapaaehtoisuuden laita tasaval­lan
vihollisten^leirissä. Eihän vapaa-
CBCa päämajan malli: Marcel Ouimcl vasemmalla, Canadan radion ranskalai­sen
verkoston pääjohtaja paljastamassa CBCn arvoltaan moni-miljoonaisen pää­majan
pienoismallia. Hänen vierellään seisoo Marc Garriere, Dupuis Frercs-yh-tiön
presidentti. • i
ehtoisiksi^. voida mtjtenkään katsoa
sitä lähemmäs kahteensataan tuhan^
teen nousevaa joukkoa Italian' j a
Saksan armeijan upseereita ja sota­miehiä,
jotka olivat tulleet Espan­jaan
kokonaisina joukkorosastoina;
enempää kuin pakkomobilisoituja
marokkolaisiakaan.muukalaislegioo-nasta
puhumattakaan. Mutta oikeita
vapaaehtoisia Fransonkin armeijas­sa
sentään oli, j a juuri tässä-yhtey-dessä
jäljet johtavat' Suomeenkih.
Siitä anotaan:
" A i n o a t todelliset vapaaehtoiset
Franson puolella^ olivat Irlannin va­paavaltiosta
saapuneet 600 fasistia,
jotka taistelivat kenraali 0-Duffyn
johdolla, sekä jokunen sata. suoma­laista
fasistia .(puolivirallisten tieto­jen
mukaan 300 miestä) ja joitakin
eri kansallisuuksiin kuuluvia' fasis­teja."
Mainittakoon, että tup herra 0 ' -
Duffy oli irlantilaisen fasistijärjes-tön
Sinipaitojen johtaja. Hän on kir­joittanut-
tästä vierailustaan kirjan­kin,
jolla on komea nimi Cnisade in
Spain, Ristiretki Espanjassa.
Siinä että Suomen fasistit pystyi­vät
lähettämään espanjalaistien hen­genheimolaisten
avuksi 300 vapaa­ehtoista,
ei ole mitään epätodennä­köistä
eikä ylläLtävää. Luku tuntuu
txiinvastoin mitättömän pieneltä,
kun ottaa huomioon että Suomen
silloiset vallanpitäjät eivät varmas­tikaan
estäneet ketään lähtemästä
t appelemaan Franlon puolella. Tois­ta
oli niiden, jotka halusivat liittyä,
tasavallan puolustajien riveihin..
Ehkäpä Franco ei vapaaehtoisia
kaivannutkaan, kun o l i y l l in kyllin
saatavissa vahvasti.aseistettua vieras
laalaista säännöllistä sotaväkeä.
Ihmeelliseltä j a hämmästyttäväl­täkin
tuntuu se, ettei suomalaisten
fasistien "ristiretkestä Espanjassa"
ole jalkaistu edes muistelmateosta.
Onhan paljon mitältömimmistäkin
tapahtumista kirjoitettu mahtavia
eepoksia. Valtio osoittautuu sitä­kin
kiusallisemmaksi nyt, k u n suu­rilla
maailmankielillä nopeasti leviä­mässä
oleva k i r ja on kiinnittänyt asi
aan huomiota. Ja onhan toki, koh­tuullista
toivoa, että saataisiin kuul­l
a toistakin puolta.
SUOMEN LÄHETYSTÖKIN
A S I A L LA
Tunnettua on, että Madridinasuk-kaiden
oli puolustauduttava'paitsi
etelästä, lännestä ja luoteesta mars­sineita
hyökkäysjoukkoja, myös kau­pungin
sisäpuolelle pesiytynyttä
maailmankuuluksi tullutta "viidettä
kolonaa" vastaan. Eräiden' maiden
diplomaattikunta kantoi kortensa
kansainvälisen fasismin yhteiseen
kekoon avustamalla Madridin ?'vii-dettä
kolonnaa". Lähetystyöt j a kon­sulinvirastot
piiloittivat aseitettuja
espanjalaisia fasisteja rakennuksiin­sa.
Tällaisesta julkeasta nlenettelys-tä
on puhe Espanjan tasavallan u l ­koministerin
Alvaraz del Vayon vuo
dcn 1936 loppupuolella Suomen u l ­koministerille
osoittamasäaatt: noo­tissa,
jossa sanottiin: .
"Joulukuun ensimmäisenä päivä­nä
heitettiin pommi talosta; joka
kuuluu lisärakennuksena Suomen
lähetystöön. Ihmisuhreja e i ' ollut.
Joulukuun 3 pnä. heitettiin samasta
talosta toinen pommi, joka haavoit­ti
ohi kulkemassa ollutta lasta. Täl­laisten
tekojen jatkumista ei halli­tus
voinut sietää. Se päätti suori­tuttaa
yksityihkohtaisen tarkastuk­sen
rakennuksessa. Tarkastajien saa­puessa
otetuin heidät vastaan lauka­uksin
,jolloin yksi heitä haavoittui.
Sisälle: tunkeuduttuaan he kohtasi­vat
525 espanjalaista, joista suurin
osa oH Falangen jäseniä . ; .Heiltä
takavarikoitiin pistooleja; koneki­väärejä
j a pommeja. Nämä tosiasiat
osoittavat, että osa "viidettä kolon­naa"
on saanut turvapaikan raken­nuksissa,
joille vieraan vallan lip-
PÄIVÄN PAKINA
MUUTTOMARSSILLA
Ei soifcia Marseljeesia eikä lii­oin
Thhtilipun alia-marssia, kun
Atlantin liiton päämaja (SHAPE). ,
muuttaa presidenltr de Gaullen
häätämänä Pariisin Fontaineble-aun
palatseissa pois, kirjoitti vii­kon
vaihteessa nimimerkki "Pilk­k
i " IIelsin;,'in Kansan Uutiset-Ieh-de.
ssä ja jatkoi:
Ja näyttää siltäreltä ei soiteta
edes Blankenbuigiiv sirkusmarssKi
"Gladiaattorien tulo", kun S M A PE
asettuu uusiin asemiin toisessa
maassa. Tällainen uusi päämaja-paikkakin
on jo löydetty. Se si­jaitsee
Belgiassa 30 kilometriä
Brysseli.stä etelään olevassa Cas-teaun
kylässä.
Paikalla käyneiden mukaan on
ihmeteltävää, miten Belgiasta saat­taa
löytyä vielä sellaisia "köyhyy­den
taskuja" ja suoranaisia "erä-,
maa-alueita" kuin Casteau. Tähän
asti paikkakunnan on yhdistänyt
sivistyneeseen maailmaan vain yk­si
kapea ja kuoppainen tie Brysse­liin.
Kylä.ssä on 651 taloa, 10 olut-kapakkaa,
multa ei yhtään eloku-vatealteria.
Arvellaan kyläläisten
eläviin maataloudesta, vaikka ei
sekään ihan varmaa ole. Paikka­kunnan
luiomattavinjiähtävyys on
nieiiiosvosuvujiUi periytyvän, mut­ta
sittemmin "köyhtyneen linnan-kreivi
Vilain X I V rappeutunut lin­na,
jonka hän luovuttaa nyt At­lantin
liiton päämajalle 080 mar­kan
viikkovuokrasta.
Tieto SHAPE:n muuttamisesta
on herättänyt Casteaun asukkai­den
keskuudessa sekavia tuntei­ta.
Toisaalta on jo ilmestynyt
gryndereitä, jotka ovat valmiit ra­kentamaan
Atlantin liiton tiliin
milä tahansa: Mutta toisaalta asuk­kaiden
keskuudessa herättää pel­koa
tällaisen sotaelimen saapumi­nen
paikkakunnalle häiritsemään
sen ikuista sunnuntairauhaa. Niin­pä
kylänvanhin Henri. Carlier on
lausunut, että natsien saapuessa
aikanaan, paikkakunnalle kylvim-ine
teille neuloja, ja kuiv nyt saa­puu
'Nato, kylvämme niitä, viqlä
enemmän. ;
S l I A P E i n muutto ei ole suin­kaan
mikään pikku juttu. Sen pal­veluksessa
on 2,200 henkilöä sekä
siinä ohessa 500 militääriperhet-tä
lapsineen. Päämaja ja sen mu­kana
siirtyvä joukko tarvitsee run­saasti
uusia rakennuksia aina
kouluista lähtien, joita on raken­nettava
sotilasperheiden lapsille
.•r-: esikunnasta puhumattakaan.
Sen ilon Casteaun asukkaat, kui­tenkin
saavat^ kokea, että Brysse­listä
rakennetaan vihdoinkin pika­tie
Casteauhin. Tämän lisäksi on
rakennettava helikopterialue Brys­selin
ja Casteaun yhteyksien paran
tamiseksi. Eikä tämä riitä, vaan
suunnitelmiin kuuluu myös uuden
pikajunayhteyden parantaminen
Casteausta 8 kilometrin päästä
olevasta Monsin kaupungista Pa­riisiin.
Tämä muutto ja rakentaminen
ei ole halpaa lystiä. Alustavien las­kelmien
mukaan nousevat raken­nuskustannukset
2,15 miljardiin
Belgian frangiin, mistä luonnolli­sesti
Belgian on maksettava huo­mattava
osa. Summa on niin suu­ri,
ettei sitä varten löydy varoja
käden käänteessä. Niinpä Atlantin
liiton sotilaallisen päämajan si-joituskustannukset
on aijoitettu
3:cile vuodelle stien, ottä ensiksi
f Jatkuu seuraavalla sivuUaj
rakennetaan varsinainen päämaja,
apurakennuksineen 850 miljoonal­la
Belgian frangilla. Toisena vuo­tena
on vuorossa asuin- ja koulu­rakennukset,
mikä nielee 880 mil­joonaa
frangia. J a kolmantena vuo-tena
tarvitaan vielä 420 miljoonaa
frangia.
Eräs ranskalainen diplomaatti
huomautti, että Ranskan kannalta
on samantekevää, minne S H A PE
asettautuu, mutta hän suhtautui
epäilevästi koko SHAPE:n olemas­saoloon.
E i voi välttyä vaikutelmal
ta, että viimeistään kolmen vuoden
päästä, jolloin SHAPE:n raken­nusten
pitäisi olla täysin valmiit,
todetaan koko päämaja Casteaussa
tarpeettomaksi, lausui diplomaatti
Lisäksi hän ihmetteli, mitä merki­tystä
uudella pikajunayhteydellä :
Mons — Pariisi voi olla. Pikajunal­la
matkustaminen ynnä Ranskan
ulkoministerin Couve de Murvil­len
tai presidentti de Gaullen odo­tushuoneissa
käytetty aika' on ai­nakin
yhtä pitkä kuin suorittaa
matka jalan, mikäli mainitut arvo-henkilöt
ottavat yleensä enää vas:
taan Atlantin liiton vieraita, tote­si
ranskalainen diplomttatti.
P I L K K I