Vapaus, June 9, 1962

              Sivii '2 . Lauantaina, kesäk. 9 p. — Saturday, June 9, 1962
J; "f 7 A TD A- T T O INDEPENDENT LABOR ORGAN
> Y- xx X^ X X U O. • • V FINNISH CANADIANS
( LIBERTY) Eatabiiss«d NOV. e. »n
Editör: W. Eklupd --^ ~ Manager: E. Suksi'
}- '\ ' Telephone^: Office 4-4264 —v Edltörial OS 4-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays,- Thtirsdays and Saturdays by Vapaus
PublUshlng C » . I.td.;-'1(KI-102 ;Elm . 1 ^ We$t.^ fiudbury. Ontario, Oanpida.
Authprized as sebond' c^aj^ mail by the'^ost Office Department, Ottawa,
and for. i»yment of postage in cash.
' t i i i i i ii
1 vk. $9.00 < kk. |443 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
' 3 ' k k . ' 2 ^ Suomessa: 1 vk. 9.50 6 k l ^ 5.25
Herman Sillman, " Port Arthur,
pnt.'.täyttää lauantaina,lkesäkmi
9 päivänä 73 yuotta,. ' • . -
Tyyne Lahti, Toronto, Ont.,. täyt-
|:ää lauantaina;; kesäkuun 9 päivän
n^ 65 vuotta. • ' '
' Yhdymme sukulaisten ja ;tutta-v^
in onnentoivotuksiin. • •.
"Vapauttajifi»'* Janus^kasvot
Kuten porttien ja ovien suojelijalla, kaiken alun ja lopun''
Jarius-jumalällä,^ pääministeri Diefenbakerilla j a muillakin
oikeistofpoliitikoilla «n myös vaalipuheita pitäessään kasvot;
sekä edessä että takana. -
Aavikkomaakuntien farmarien ääniä kalastellessaan
pääMiinisteriDiefenbaker kerskuu ainoalla kunnollisella
kauppavedoUaail eli sillä, että hänen hallituksensa on tyh­jentänyt
viljaelevaattorit myymällä viljaa kommunisteilla,
nimenomaan Kiinan kansantasavallalle.
»»JTämä kommunistien kanssa tehty hyvä viljakauppa on­kin
"epäilemättä sellainen naula, joka vetää yaalipropagan-dag
§a konservatiivien puolesta farmariväestön keskuudessa.
-v,>Mutta kun pääministeri Diefenbaker tai hänen satraap-pihsa
pitävät vaalipuheita joissakin sellaisissa vaalipiireissä
joissa, on paljon toisen maailmansodan jälkeen Euroopasta
tulJefita oikeistolaisaineksia, silloin on vallan toisenlainen ää­ni'teUossa
— silloii? ei kerskuta kommunistien kanssa teh­dyistä
hyvistä kaupoista vaan pauhataan hammasta purren
ja tiyrkkiä puiden, että asianomaiset eurooppalaismaat "va-pauteta.
jm kommunismin alaisuudesta" — ja siitäkin saadaan
epäilemättä torypuölueelle ääniä' sellaisilta ihmisiltä jotka
määrittelevät poliittisen kantansa tunteiden perusteella, sen
srjah että käyttäisivät järkipahaansa.
Täinä kaksikasvoisuus jos mikään, paljastaa vanhan to-rypuolueen
aatteellisen vararikon.
--Tosiasia onkinj että konservatiivipuolueen vaalikampan­ja-
ei näytä sytyttävän ketään. Eivät ota pääministeri Die-fehbäkerin
vaalitappurat nyt tulta, kuten tapahtui viisi vuot­ta
sitten.
Sen johdosta joudutaan turvautumaan kaikenlaisiin vaa"
li&yötteihin verikoistilanteiden, pohjalta. Pari viikkoa sitten
Vegi-evillessä, Albertassa pitämänsä puheen yhteydessä pää-miiiisteri
Diefenbaker piti vaihteeksi; kovasanaisen puheen
"imperialismia" vastaan. Hän ei luonnollisestikaan puhunut
mjtään imperialistisen sorron ja riiston alla olevien siirto­maiden
ja puolisiirtomaiden puolesta — eihän toki. Miten
voisi integraatioohjelmastaan tunnettu, pääministeri Diefen­baker
puhua esimerkiksi Yhdysvaltain imperialismista, joka
oifJFohmunnut haltuunsa toisen puolen meidänkin maamme
töpnisuuslaitoksista puhumattakaan nyt luonnonresursseis-tsmme?
Sen sijaan, ja kääntääkseen valitsijain huomion pois
todellisuudesta, pääministeri Diefenbaker. arvosteli sitäkin
ar^karammin Neuvostoliiton oletettua imperialismia ja sen
siirtomaakomentoa.
• ' Pankaamme mieleemme, että pääministeri Diefenbaker
ijoiutui — kaiken lisäksi juuri vaalien edellä, jolloin hän tiesi
sefo^lYpi^s.^^ttävaipi puolueensa asemaa ^ yhdysvaltalaisten
Ji^S-äyksestä ja pakotuksesta laskemaan dollariparkamme
)anWrt 92% senttiin. Tämä rahamme arvon alennus, joka on
jo "Sahnut todellisen hinnannousujen vyöryn .liikkeelle, on
-selhiihen kysymys, josta keskustellaan kaikissa canadalais-piireiSsä:
Mutta pääministeri Diefenbaker ei luonnollisesti-
Icaan^Tialua puhua siitä. Tuhat kertaa parempi olisi torypuo-liieen
mielestä, jos canadalaiset unhoittaisivat sekä rahan
';aih^'ön alentamisen että sen aiheuttamat hinnankorotukset ja
/riiilkoilisivat sen sijaan vihaisen sonnin lailla Neuvostolii­ton*
kolonialismiin!
I ' Kukaan ei edes pääministeri Diefenbaker ^ ei voi
•väittää ,että Neuvostoliiton taholta olisi millään tavoin har-gditettu
"kolonialismia" meidän maassamme, Canadassa; jo-itavastoin
Yhdysvaltain toimesta on; Mutta torypuolue tar-
Ivitsee ilmeisesti sellaista "syntipukkia", jota voidaan lyödä
imennen ja tullen silloin kun halutaan kääntää ihmisten huo-
•mift pois todellisuudesta.
' Vihottelemalla Neuvostoliiton kolonialismille voidaan si­vuuttaa
ja unhoittaa se; että Yhdysvaltain rahamiehet roh-imuavat
maamme luonnonrikkauksia kerrassaan peloittavas-sa
mittakaavassa.
KIRJE
Vi iii
; ' Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että toiset Suu-
•ren Rahan puolueet, liberaalipuolue ja Social Credity eivät
ol^-rahtuakaan toiypuoluetta parempia. Sen sijaan että pu-
Jiuisivat maamme 'itsenäisyyden palauttamisen tarpeellisuu-
Jjesta, nämä Suuren Rahan .oppositiopuolueet yrittävät kil-
J^ailla konservatiivipuolueen kanssa punakauhun lietsomi-j^
essa ja sotavarustelunkin puolustamisessa;
J Liberaalipuolue arvostelee jopa Kiinan kanssa tehtyjä
•viljakauppojakin siksi kun se tietää, että siitä kaupasta hyö-jtyneet
farmarit eivät varmaankaan äänestä liberaalien puo­lesta.
Mutta kun aavikkomaakunnassakin on äärioikeistoon
äcuuluvia voimia jotka sokeassa sosialismin vihassaan''Ovät
Ivalmiita vaikka minkälaisiin mielettömyyksiin, niin liberaa-
Jlipuolue? pyrkii kalastelemaan juuri iiiiden ääniä.
f , Mikäli on puhe uusien siirtolaisten pettämisestä joillakin
f vapauttamislupauksilla",' niin siinäkään eivät toiset porva-
•ripuolueet ole torypuoluetta huonompia. Ja juuri näiden ih-
«nisten pettämisestä on kysymys. Selvää nimittäin on, että
ineidän maamme porvaripuolueet eivät pysty "kommunis­m
i n alaisuudessa olevia maita vapauttamaan" vaikka ne täl-
^aist^ sanahelinää levittävätkin sellaisissa vaalipiireissä mis-
^ä on huomattava-määrä hiljan Canadaan tulleita oikeisto-
|aispiirejä. Mahdollisesti jotkut näistä uusista.tulokkaista
jjtvat niin sinisilmäisen herkkäuskoisia,.että luottavat näihin
?'vapauttamispuheisiin" — mutta canadalaiset yleensä ovat
jietoisia siitä, että porvaripuolueen kellokkaat syöttävät tar-
|coituksellisesti pajuriköyttä näille ihmisille.
I Porvaripuolueet eivät de tietävinään siitä, että nykyi-
|ien varustelukilpailu köyhdyttää valtiota ja kansaa; että se
j^iheuttaa verojen ja hintojen jatkuvaa nousua sekä joukko-jjnittaista-
työttömyyttä.
Jos'mitään, niin Canadan kansa haluaa ennenkaikkea
yöttömyyden hävittämistä ja työllisyystilanteen suurta pa-
Jan^amist?!.,
;~,„...Miitta aatteellisesti vara^ikkoutuneet porvaripuolueet
KAIKUJA NÄYTTÄMÖJUHULTA
Koska olen turhaan odotellut nä­keväni
Vapauden palstoilla seikka-peräisempää
selostusta viime pää­siäisen
aikana Sudburyssa pidetyis­tä
näytelniäjuhlista ja siellä esite-:
tyistä näytelmistä, niin haluaisin
puolestani kajota asiaan vielä näin­kin
myöhään.
Mikäli olen päässyt oikeaan käsi­tykseen
asioista, niin tarkoitus on
sellainen, että nämä näytelmä juh­lat
laajenisivat käsittämään mah­dollisimman
usealta paikkakunnal­ta
tulevia näyttelijöitä omine esi-tyksineien.
Mutta asiasta on kirjoi­tettava
ja puhuttava ja täten liet­sottava
niin näyttelijöiden kuin
yleisönkin mielenkiintoa tällaiseen
tapahtumaan muulloinkin kuin ai­van
näytelmäjuhlien kynnyksellä.
Ja kun juhlat on pidetty niin olisi
paikallaan niistä hiukan enemmän
kirjoittaa lehtienkin palstoilla,
etenkin nyt kun on otettu taas käy­täntöön
palkitseminen parhaista
suorituksista. Esim. olisi' mielen-
Huntoisia lehtiä lukevien henkilöi­den
saada tietää, miksi juuri se tai
tämä näytelmä tai esiintyjä palkit­tiin:
Olivatko esitykset tasaväkisiä
ja arvostelukin olisi paikallaan kun­han
se suoritetaan rakentavassa
mielessä.
Allekirjoittaneella ei ollut tilai­suutta
käydä näytelmäjuhlilla, mut­ta
koska siellä kävi torontolaiset
hakemassa kaksi eri palkintoa, niin
en malta olla uudelleen kajoamatta
näihin näytelmiin, jotka esitettiin
Don-haalilla tasan viikko ennen
näytelmäjuhliff. Jo silloisessa selos­tuksessani
kirjoitin näiden näytel­mien
esittäjien hyvistä osasuorituk­sista,
joista kaikista olisi kannatta­nut
erikseen mainita, mutta jätin
sen tekemättä i säästääkseni "ker­mat"
juhlayleisölle.
Helga Gronquistin ohjaama "Lyy-l
i k k i " palkittiin parhaana näytel­mänä.
Jo sen näytelmäasetus tak-katulineen,
palavine kynttilöineen
ja Neitsyt Maaria alttareineen an­toi
aavistaa mitä tuleman pitää.
Kun tähänlisää vielä näyttelijäsuo­ritukset
ja erinomaisen naamionnin
niin ulkoiset puitteet ovatkm jo
valmiina. Puvut myöskin osuvasti
myötäilivät muinaisaikaista tapah­tumasarjaa,
joka kehittyi traagillis-ta
loppuaan kohti.
Henry Huhtasen ohjaamassa eng­lanninkielisessä
näytelmässä
"Stoi-m in a Loving Cup" Elisabeth
Kivimäki isoäidin osassa palkittiin
parhaana näyttelijänä. Kukin esiin­tyjä
tässäkin näytelmässä antoi pa­rastaan
jä katsojilla oli monta ker­taa
naurun aihetta vaikka näytelmä
sisällöltään ei ollutkaan mikään ke­vyt
huvittelu, siinä vaan kevyeen
tyylim opetettiin vakavia asioita.
Siksi olen halunnut näistä näytel­mistä
tässä vielä mainita,, että an­taisin
kiitoksiet kaikille näytteli­jöille
erikseen ja etenkin ohjaajil­le,
sillä niin hyvän työn olette teh­neet
näihin näytelmiin, että siitä
olisi kannattanut mainita enem­mänkin.
Eikö siinä ole parhaana
todisteena se, että nämä näytel­mät
ovat vielä tuoreessa muistissa
näinkin monen viikon jälkeep.
Jatkakaa vain kukin tätä jaloa tai-teenhaaraa
itsellenne iloksi ja nau­tinnoksi
katsojille.
Sitä ainakin toivoo, r-LSP.
Macmillan ja
^de Gaulle
Ikomasivat
Espanjassa valtaa pitävS^rahä-ylimystö
on viime aikoina raken­tanut
innokkaasti sohteita paitsi'
USAban . «nyös rMnsi-Saksaani^
Tämän vuoden alussa Franco sai
Län^i-Saksalta 200 miljoonan D-mar^(^
''la^n^, /i|idtä^: ^Id^tty^
Espi|i\]|ui yiitelsm^i^U^
den 'älkui>a/'E$p{|n|»a anioi^as jä­senyydestä
jljätetUitt ^JiälmUii^iin 9
päiy^^ ,täiia .vuonn^.
F ^ c ö i t ^ i n ^ ilehäi^tö on iiäiok-kaasti
selittSnyt, että yhteismark^
kinoihin UUtj^inen qn 'se tail^-
keinp/jolla kaikki jEspänj^p ta­louselämän
julmat -rf^tkai^taan.
Espanjan anomus^ii^eutti-Ituilen-kin
jö heti alku^^ Hs^iriUpj» E E -
Cn'piirissä. Eräät EECn Jäsensit
eivät halua Espanjan kaltaista,
diktatuuria mukaan Itiompromei-toimaan
yhteismarkkinaUittoa.
Taloudelliset asiantuntijat — jo­pa
Espanjan hallitusta lähellä ole­vat
— ovat esittänet EEC-jäsenyy-den
johdosta eriäviä mielipiteitä.
Niinpä Jose Larrat, tunnettu espan­jalainen
talousmies, väittää, että
yhteismarkkinajäsenyys toisi Es­panjalle
hyvin vähän tai ei lainkaan
etu a. Hänen mukaansa se aiheut­taisi
tuhansien tehtaitten sulkemia
sen.
Toinen talousasiantuntija J, San­chez
Rivera kirjoitti El Economista
lehdessä tammikuun 7 pnä: "Ainoa
asia, mistä voidaan olla varmoja, on
että Espanja, joka aina on ollut
enemmän tuoja, niin pian kuin se
liittyy yhteismarkkinoihin saa hal­vempia
tuontitavaroita. Hintana
kuitenkin on rauta- ja muun metal­liteollisuuden,
kemiallisen, kaivos­teollisuuden,
keinolannoite-, se­mentti-,
auto- j a traktori-, laivanra­kennus-
ja rautatiekalustoja valmis­tavan
teollisuuden sekä muiden
teollisuusalojen täydellinen tuhou­tuminen."
Liittyminen EEChen parantami­sen
sijasta pahentaisi tilannetta,
sanotaan kommunistisen puolueen
julkilausumassa. Puolue katsoo, et-tä
ainoa ulospääsytie on demokraat­tisessa
vallankumouksessa, joka to­teuttaisi
maauudistuksen, nostaiäi
elintasoa ja toimeenpanisi monia
muita uudistuksia, joiden avulla
maan talous voitaisiin vakauttaa.
Kommunistinen puolue kannattaa
myös rauhaa rakentavaa ;a riippfi-matonta
ulkopolitiikkaa. Myös nä­mä
kommunistien vaatimukset vas­taavat
erilaisten väestöpiirien etu­ja.
Näitä argumentteja Vastaan ci
francolainen lehdi.stö ole uskaltau­tunut
taisteluun. Edellä mainittu J.
Sanchez Rivera ilmaisee saman­suuntaisia
' ajatuksia seuraavassa,
varsin varovaisesti muotoillussa
mielipiteessään: "On olemassa rat­kaisu,
joka olisi yleisesti hyödylli­nen.
Se on edistää poliittista ja ta­loudellista
yhteistyötä kaikkieh
maiden kanssa — ei vain euroop­palaisten
— jokaisen suvereenisuut­ta
kunnioittaen";
Mutta juuri tätä Franco ja Es­panjan
hyvinvoiva rahaylimystö vas­tustavat
osoittaen siten oman kyke­nemättömyytensä
turvata Espanjan
kansalle edistystä ja hyvinvointia.
POLIITTISIA INTRESSEJÄ
MONARKIAKO RATKAISV?
Espanjat! suurpo^varisto antai
yhä selvemmin ja selvemmin ym­märtää,
että sen tarkoituksena on
löytää pelastus monarkian palautta
misesta. Monarkia^ niin se ajattelee,
pysyttäisi porvariston edut ennal­laan.
|Ktin:1tunin^aS«411an ipälautta-minen
ei k^ltfsn^aan \o]e ,n^t«ikään
suqsittva,. d ^ p p r v ^ t o yrittää
vo^ti^a<;,puqIeIli|enjan{i^npa9S8a ole­via
^sosialisti-' .^a' ta^ävalUlais;jöhta^
jia. Mönarki^tien^i^^^
gui on esimerkiksi toivonut; että
"Espanjan sosialismi pystyisi omak­sumaan
saman asenteen, joka on
.usein tehnyt mahdolliseksi sosialis-
.Uien -johtiaman hallituksen ' muodos-jtamisen
monarkin alaisuudessa".
Maanpaossa 'olevat sosialisti- ja
republikaanijohtajat ovat myös puo­lestaan
- olleet taipuvaisia hyväksy^
mään; monarkian ajatuksen ja etsi­mään
kompromissia taantumusvoi-mien
kanssa. On olemassa pyi'ki-mystä
' ratkaista" Espanjan tilanne
ilman Espanjan kansan myötävaiku­tusta.
Tästä on osoituksena mm.
ulkomailla pidetty sosialistisen puo­lueen
kongressi, entisen tasavallan
presidentin Martinez Barrion kuol­tua
tehdyt yritykset tasavaltalaisten
elinten hautaamiseksi ja ulkomailla
olevien oppositiopuolueiden ja ryh­mien
välillä solmittu sopimus. Tä­mä
< sopimus, jonka sanotaan perus­tuvan
Franco-vastaisuuteen, on
luonteeltaan itse asiassa kommunis­min
vastainen. Sopimus on ns, de­mokraattisten
voimien yhteinen ja
sen tarkoituksena on yhdistää so­sialistit,
tasavaltalaiset, kansallis­mieliset
baskit ja anarkosyndikalis-tit.
Kommunistinen puolue suljet­tiin
liiton ulkopuolelle, vaikka se
nauttii Espanjassa suurinta suosiota
rohkean vastarintataistelunsa an­siosta.
Kokemus osoittaa, että porvarilli­set
ja sosialidemokraattiset ryhmät
eivät pysty ilman kommunistien tu­kea
järjestämään joukkomittaista
liikettä. Kommunistit sen sijaan
kannattavat kaikkien francovastais-ten.
voimien yhteistyötä diktatuuria
vastaan. Puolue on kerta toisensa
jälkeen korostanut kansan yhdistär
misen tärkeyttä ja esittänyt yhttV>-
ten komiteoiden asettamista johta­maan
joukkoja taistelussa sosiaalis­ten
muutosten puolesta.
'Kommunistinen puolue on val­mis
yhdessä muiden, opposittopii-rien
kanssa ottamaan johdon taiste­lussa
Francon kukistamiseksi ja
rauhan säilyttämiseksi. Se ei myös­kään
epäröi asettua eturiviin äiinä
uudessa demokraattisessa tilanteek-,
sa,. joka täten syntyy ^^pan assa",. JQ||||^^£]
lausui Espanjan kommunistisen
puolueen pääsihteeri Santiago Ca-rilla
puolueen keskuskomitean is
tunnossa.
sivallasta ja irti kirkon talutusnuo­rasta.
Se haluaa demokraattisia oi­keuksia-
ja köyhyyden^ poistamista.
Ainoa-oikea ratkaisu xin4emokraatr
tisen vapauden, Ja kansallisen itse­näisyyden-
palauttaminen. '; i
Espanaan kansa, joka on'l(ärsinyt
paljon, ei,' halua, läpikäydä toista
kansalaissotaa; Kommunistinen puo^
lue kannajttaa opposition :yoimien
yhdistäniistäi jotta puvtcjs denu^^^
kraattiseen hallintot^paanNitapahtulT
si verettö^iästi. Väkivallan,,väittä-
,minen. ei kuitenkaan riipu' )comn\u^
nistisesta puolueesta, vaan kuten
puolueen keskuskomitea osoitti,.se
riippuu suurelta osaltaan porvaril­lisen
opposition asenteesta. Tämä
oppositio on nyt kallistumassa
Francon puolelle eikä ole halukas
tunnustamaan yhtenäisyyden tarvet­ta
tämän hallinnon kukistamisessa.
Jos tällainen asenne jatkuu, sitä ra-dikaaleimmaksi
muodostuvat dikta­tuurin
kukistamisen jälkeen tapah­tuvat
muutokset.
Sosiaalidemokraattien ja tasaval-valtalaisten
johtajien kommunismi-vastaisesta
asenteesta huolimatta
ovat Espanjan kansan joukot tulos­sa
entistä tietoisemmiksi yhteistoi­minnan
välttämättömyydestä. Es­panjassa
olevat sosialistit ovat, päin­vastoin
kuin maanpaossa oleva joh­to,
halukkaita yhteistyöhön kommu­nistien
kanssa. Eräät vasemmistolai­set
kristillisdemokraattisen puolu­een
kannattajat näyttävät olevan
valmiita yhteistyösopimukseen
kommunistien kanssa ja valmiita
hyväksymään kommunistien edus­tuksen
Francon kukistamisen jäl­keen
perustettavassa hallituksessa.
Myös katalonialaiset puolueet näyt
tävät hyväksyvän tämän yhteistyön.
Monarkistisessa Espanan Unionis­sa
ja oikeistoliittoutumassa, jonka
se on solminnut kristillisdemokraat­tisen
vasemmiston kanssa, on niin
ikään johtajia, joiden sanotaan kan­nattavan
yhteydenottoa kommunis­teihin.
Espanjan viimeaikaiset tapahtu­mat
osoittavat joka tapauksessa,
että Espanjan kansa on päättänyt
löytää demokraattisen ulospäälsyi^
nykytilanteesta. Se tietää; että tie
vapauteen on kova ja kivinen, mut­ta
että se ennen pitkää johtaa voit­toon;
Taistelussaan fasismia vas­taan
ei Espanjan kansa ole yksin.
Monet kansainväliset järjestöt ovat
ilmaisseet solidaarisuutensa ja.mil-oonat
ihmiset eri puolilla maail­maa
ovat tukeneet sen vaatimuksia.
Tämä solidarisuus antaa espanjalai­sille
uutta voimaa taistelussaan.
rnilii liiempia ei^dKtta on kor»^
jattn sosIallBtteten/ puoiaeiden/ am-viiiatUyhdf
»<7BUibke0nvija.; «mtistoi-:
minnalllgten yh^toöjen toimlnnaii
'a;vtflt8:'On ^tfyfltyuytttusla
- Btn -Ja tnotannou valvonnan muo-,
iöja. UöiiSkötySttomyys Ob 'saatu
poistetuksi,.' sodaalltnrvaa laajen­nettu,
.tyiialkaa lyhennetty ja kon-
Innkäyntl- Ja: anunattilnpääsymahr
^oObiuikida laajennetta." '
Mm. näin 'i^notaa^ Sosialistisen
^i^t«rnatlogaliii,j. Julkilausumassa, Jo-jka
ojX] = hyväkp^^ty ; Voksenaasenissa
parhaiiiaan ^^oolla olevassa kokouk­sessa.
JidkUamiima' . lu(menhdi^
"toimJntaiohtfeeksl '»»lalldemokÄat-tiselle
työväenliikkeelle' kaikkialla
maailmassa", joten sen. voidaan kat-.
soa sitovan myös 'Suomen «oslalide-mokraattista.
puoluetta. Tähän .vHt-r
taa 'sekin, että S.' Sosialidemokraatti
Julkaisi tämän laajan asiakirjan ko­konaisuudessaan.
Sen taloudelliselle osalle on tyy-pllHstä,
että vaikka sana "sosialismi"
muutamaan kertaan mainitaan, niin
mitään varsinaista sosialistista oh­jelmaa
ei hahmotella, Kansallista-
^
mxi luokkajakoon ; viitataan v^^;^ -
(mm
130 taiteilijaa
vetoaa Francoon
Madrid. ^ 130 katolista taiteen'
ja fcirjallisauden edustajaa ke-holtti
lauantaina Espanjan vai-tionpäämiestä,.
kenraali Francoa,
"luopumaan diktatorisista mene­telmistä".
Katalonialaiset seurasivat Es­panjan
tiedeakatemian presiden­tin
Menendez Pidalin johtaman
Madridin älymystön edustajista
koostu\<an ryhmän toimenpidettä;
lämä ryhmä oli toukokuun 6.
pnä esittänyt Francolle saman­laisen
vetoomuksen.
Katalonialaisten Francolle osoit­tamassa
kirjeessä sanottiin, että
vhäiiiiuksen ei pitäisi käyttää väki­valtaisia
' toimenpiteitä . sosiaalisen
selkkauksen selvittämisessä".
Kirjeessä sanottiin edelleen, että
Espanjan '.'sivistyselämän; eri aloil­la
pitäisi vallita täydellinen vapaus
Eöpanjan allekirjoittamaan YK:n
talous-, tiede ja kulttuurijärjestön
(UNESCO) periaatteiden mukaises­ti.".
kerran Ja koko' ohjelman . talotuh
.polUttinen yd\a soitaneen !ltiivlstäa
seuraavaan: ' t 'vf >
, "jbemokratlassa on luotava ,1(C!-^"''^ ;
'bshfift. Joiden ,puiU(eIssa ^tydläl«^^
pystyvät tefaoklutastl: valknttamaaP;';-;:^
teolHsnoden Ja' yleensäkin :fa|oii8>'v.
elämän pUrlssä tehtäviin pää^i^*!, .
siin Ja vallitseviin oloäithtelslln?',
' Julkilausuman ' taäi&jÄv^f^iflQi^
tisessa osassa pannaan icommimi^lli''! \
Jai kommunismi 'yksinään vastuuseen'.'''
maailmassa nj^cyiflhi esimtyväs^ft '
Jännityksestä tähän tapaili: " '
/^'aikka kommnnlstlmaat llmolt^^ V
layat. rakastavansa' ranbaa^ 'Upa^:
^!joUav ne •dVBt^»yUäneet;'8otlla^
ita ' mahtraan, on Uiämiyt 'ma^-
•i&assa' vaUltsevaa ^nnitystä. Vjaik ' ' i
ka ne roli^seväiEkln IJIitoifttt^
vmattomia maita, 'kun he voivat
JjkSiifiäSi--- niiden kannanottoja:
omaksi hyväkseen, he tnomltsiivät
ne silloin kun heillä ei ole niiata
hyötyä. - '
:•• Vaikka kommonistimaat käyttäs ,
' ;vät , mitä vahvinta antlkolonlali»-;'
. tista kieltä, he ovat orJau(taneefc->i
.miljoonia ihmisiä." , ,
Saman tapaista sanankäyttöä jul-kilausumassa
esiintyy hyvin runsa'ä8-i
ti. USAsta sanotaan vain eräässä si-
"thamps, Ranska, Presidtenjti
de Gaulle ja päämihisteri Macmil­lan/
keskustelivat vähän yli kaksi
ja puoli tuntia Champsin maatilalla
Pariisin • lähetty villa; sunnuntaiaa­muna.,
Nämä kaksi valtiomiestä tapasi-
.1* I
eivät voi työtilannetta paran­taa
— ja siksi ne pauhaavat
mieluimmin jotakin k einote-koisesti
muodostettua synti­pukkia
vastaan.
Huolehtikaamme kaikki yh­teisesti
ja jokainen erikseen
siitä, että vanhoja puolueita
kohtaa näissä vaaleissa mah­dollisimman
suuri' äänikato.
Toirhikaamipie ja äänestäkääm­me
ty6väe|i,ehdokkaiden puo­lesta.
Siten menetellen teem­me
parhaamme Canadan val­tion
ja kansan hyväksi.
Lakot, ylioppilaslevottomuudet,
talonpoikien liikehdintä ja erilais­ten
muiden piirien vastalauseet to­distavat
Francon hallituksen yhä
syvenevää kriisiä; Oppositio on kas­vamassa.
On ilmeisiä merkkejä ,sii-tä*
että myös itse rahaylimystö
epäilee Francon mahdollisuuksia;
Hänen ympärillään olevat johtavat
henkilöt harrastavat kaikenkaltaista
salaliittoilua ja intriigejä.
Viime joulukuussa joutui Franco
metsästysretken yhteydessä tapa­turman
kohteeksi ja muutamaksi
päiväksi sairaalaan. Nämä olivat
hermostuttavia päiviä johtavalle
ryhmälle, joka oli täysin valmistu­maton
ratkaisemaan Francon seu-raajakysymystä.
Ensimmäiseksi kä­vi
kolme kenraalia tapaamassa
Francoa: sisäministeri Aloniso Vega,
sotaministeri Barroso ja esikunta­päällikkö
Munoz Grandes, joka on
Hitlerin; riveissä Neuvostoliittoa
vastaan aikoinaan taistelleen Sini­sen
div|sioonan„kflmentaja; Mahdol­lista
on, että tämä kolmikko aikoi
ottaa vallan itselleen, jos tilanne
olisi vaatinut; Samana päivänä pak­kasi
yli 1,500 aristokraattia matka-laukkujaan
ja laittoi autonsa val­miiksi
pakoa varten siltä varalta,
että huhut Francon vakavasta ti­lasta
saisivat vahvistusta. Johtavien
ryhmien keskuudessa vallinnut pa­niikki
ja sekaannus oli niin suuri,
että hallituksen oli julkaistava lää-käritiedonanto
"Caudillon" Ulasta
ja valokuvia Francosta käsi siteessä.
vat ensiksi vain yhden tulkin läs-jiäollessa,
mutta myöhemmin hei­dän
seuraansa liittyivät Ranskan
pääministeri Georges Pompidou,
ulkoministeri Couve de MurvlUe ja
Englannin Pariisin suurlähettiläs
sekä Ranskan Lontoon suurlähetti­l
ä s . '
Maakartanoa, jonka katolla liehui
Ranskan Jippu, vartioi yksi ainoa
poliisi ja kaksi salapoliisia.
KANSALLA ON OLEVA
VIIMEINEN SANA
On selvää, ettei Francon dikta­tuuria
voida kukistaa monarkistien
intriigien avulla eikä ulkomailla
olevien oppositiovoimien keskinäis­ten
kiistojen pohjalla, koska kaikki
nämä suunnitelmat vähät välittävät
Espanjan kansasta, jolla on oleva
omassa asiassaan viimeinen sana.
Äskeiset tapahtumat osoittavat,
että Espanjan kansa ei tyydy vain
pieniin muutoksiin Francon järjes­telmässä,
muutoksiin, jotka eivät
koske perussisältöä. Sille ei ainoa
ulospääsytie Francon diktatuurista
ole vain Francon poistaminen val­lasta
vaan myös hänen hallintonsa
todellisten tunnusmerkkien poista­minen
ts. se haluaa päästä taantu­muksellisesta
monopoli- ja suurti-lanomistajavallasta,
sotilas- ja polii-teloitetaan?
Pariisi. — Ranskan vetoomustuo­mioistuin
hylkäsi maanantaina en­tisen
kenraali Edmond Jouhäudin
anomuksen uudesta oikeudesta sen
kuolemantuomion kumoamiseksi,
jonka hänelle julisti korkein soti-lastuomioistuin.
Aikaisemmin maanantaina oli
yleinen syyttäjä kehottanut tuomio­istuinta
hylkäämään Jouhäudin
anomuksen.
Jouhaud tuomittiin kuolemaan
osanotosta OAS:n toimintaan. Sama
tuomioistuin tuomitsi myöhemmin
OAS:n johtajan Raoul Salanin ai­noastaan
vankeuteen. "Tämän oi­keusjutun
jälkeen kenraali de
Gaulle hajoitti tuomioistuimen.
— Yksi litra kiehuvaa vettä ke­hittää
sellaisen energiamäärän, että
sillä voitaisiin kohottaa 900 kilon
kuorma 10-kerroksisen talon kor­keudelle.
Madrid. — Bilboassa on väestö
kuluneella viikolla boikotoinut ylei­siä
kulkuvälineitä ja ollut ostamat­ta
sanomalehtiä, jotka ovat kaikki
Francon sensuroimia: Elokuvissa
ja rai^intoloissa kävijöiden määrä
on laskenut huomattavasti viime
päivien aikana, '
Madridissa on levitetty lentoleh­tisiä,
joissa vedotaan santarmeihin
ja poliiseihin mm, : seuraavasti:
"Älkää hyökätkö kansaa vastaan.
Auttakaa meitä saamaan oikeuden­mukainen
hallitus!"
yulauseessa ohimennen, • että jännir
tystä ovat lisänneet ."myös Ameri:
kari harjoittaman .politiikan 'e r ä ä't
(!) piirteet". Sanaa ' "imperlalismr
tai "önperialistinen^' ei Julkilausu-' -
massa esitetä kertaakaan, ' *
- Koko ohjelman ytimeksi asetetaan
"manilmanhalUtus", mUtta sen ./luon-'
netfca ei lähemmin määritellä --- pu-hutaan
vain YKri voimistamisesta; " i
Pohjois-Atlaritln liittoon eU NA-';;;;
TOon otetaan aivan varaukseton '
asenne: ' . '
"Useimmat länsimaiset demokrak
tiat ovat liittyneet mäodostamaan.,.
NAjTOn liittoatuman. ' Demokraät-
'tisct sosialistiset puoliieet UittolaiST ,
maissa katsovat^ et^r liittootnina'
:on. rauhan vankka paalnvaröstviajti
'ja ilmoittavat: päättäneensä pno-:-
lustaa sitä lujasU Ja päättäväin ,
^«SstL"
Tie tukkoon
fasismilta
- PariisL - Ranskan^ k<m!>muniäti-puolueen
keskuskomitea korosti
p«-jantaina antamassaan iausuh^
PALKANKOROTUKSIA
Madrid. — Kaivostyöläisten pal­kat
on nostettu Asturian maakun­nan
hiilikaivosten palkkojen tasol­le,
ja kaikkien rautatieläisten pal­kat
parhaiten palkatun vyöhykkeen
tasolle.
Toisessa määräyksessä lisättiin
kaikkien rakennustyöläisten vuosit­taisia
palkallisia vapaapäiviä 10:stä
15:een.
Palkkojen korotukset liittyivät
osaltaan palkkojen yhtenäistämis-politiikkaan,
Asturian maakunnan hiilikaivos­alueella
noin 53,000 työläistä oli
palannut työhönsä perjantaina.
nossa, että Ranskan .poliittitten>3är^ $
jestelmä on parhaillaan muod<^iti^-|;
massa diktatuuriksi ' j a ' kehoitti i
kaikkia puolueita ryhtymään yhtei- ;
siin toimenpiteisiin ''tien tuklumi- j
seksi fasismilta". \ \' l
Toisessa päätöslauselmassa keho- ;
tetaan kaikkia poliittisia /puoljiei- |
ta ja demokraattisia järjestöjä "yh- S
distämään ponnistelunsa ohjelman C
pohjalle, jota voisi soveltaa lakia- #|
säätävään elimen asettama hallitus,;
ohjelman, joka erityisesti tälitäisi
työtätekevien luokkien ostolcyvyn
lisäämiseen ja monopolien kansa^:|
listamiseen. 4
Päätöslauselmassa vaadittiin |
myös Evlanin sopimuksen lainmu-'
kaista soveltamista, entisen kenraa- ;
l i Edmond Jouhäudin mestausta, i
uutta oikeudenkäyntiä elinkautisen '
vankeustuomion. saanutta . OAJS:!! f-johtaja
Raoul Salania vastaan ja
parlamenttaarisen koskematto-• 4
muuden poistamista - Georges •B^
daultin osalta, joka keskuskomiteaii i
mielestä pitää vangita: ja tuomita, Q;
l^idaultin ilmoitetaan ole^a^
OAS:lle ystävällisen vastarintaneu- ;
voston johdossa.
PÄIVÄN PAKINA
Kuolemankauppias
Ylläolevalla otsikolla . kirjoitti
Suomen laajimmin leviävän työ­väen
päivälehden, SKDL:n äänen­kannattajan.
Työkansan Sanomain
pakinoitsija Nuotta oikein amerik­kalaistyylisen
"success"-' eli menes-tyskertomuksen
seuraavasti:
Hän käsittelee sotakalustoa kuin
muut ihmiset pesupulveria tai
kahvia. Hänen suojissaan on va­rastoituna
enemmän jaikanväen-aseistusta
kuin USA:n ja Britan­nian
armeijalla on käytössä yh­teensä:
Sam Cummings, 34-vuo-tias,
'Interarmco^-konsernin pe­rustaja
ja johtaja on maailman
suurin yksityinen asekauppias.
Kultapainoksisessa luettelossaan
nokkela amerikkalainen tarjoaa
asiakkailleen 'parasta aseistukseh
alalta maalla meressä ja ilmassa*.
Hänen tarjouksensa alkaa pistin
mistä ja päättyy panssareihin ja
raketteihin. Hän palvelee armei­joita
ja yksityishenkilöitä 50 val­tiossa,
ja Etelä-Aasian' kenraalit
tietävät: joka sotaa, käy,, hän ostaa
Cummlngsilta." .'
Näin aloittaa länsi-saksalainen
lehti "Quick" pähkinäkuoreon pu^
: ' l ' '
ristetun kuvauksensa aikamme suu
rimmasta kuolemankauppiaasta. Ja
saamme lukea, miten Sam Cum-mihgs
jo 5-vuotiaana oppi purka­maan
ja kokoamaan vanhan ^e^ä-
Iäisen sotilaspistoolin ja miten hän
tämän jälkäen itunsi» yastustam^to^^i
ta vetovoimaa aseita kohtaan. Opin­tojensa,
jälkeen hän astui Los an-geleslaisen
asefirman ''^estern
Armsin" palv/elukseen, matkusteli
parisen vuotta ristiin rastiin Kes-ki-
Amerikan pikkuvaltioissa ase­kauppoja
tehden ja perusti sitten
25,000 dollarin pääomalla nykyisen
firmansa, jolla on tytäryhtymiä 13
maassa ja jonka liikevaihto pyörii
vuosittain 40 miljardin Suomen
markan vaiheilla.
34-vuotias Sam Cummings johtaa
yritystään Monte Carlossa sijaitse­van
palatsinsa kuudennesta kerrok­sesta
ja sanotaan, että 85 prosent­tia
brittiläisistä ja amerikkalaisista
aseista kulkee hän käsiensä kautta.
Hän myy kaikkea mahdollista "te­hokkaasti
ja alimpiin hintoihin —
atomipommeja lukuunottamatta.
Sanotaan, eitä hänen afääriensa
menestymisen salaisuutena on vaih-
:to. Cummings aloitti kauppansa os-f
tamalla Hollannissa saksalaisten
toisiessa maailmansodassa sinne
jättäneet MG 42konekiväärit romu-hintaan
ja myymällä ne takaisin
Länsi-Saksaan, joka tarvitsi harjoi­tusaseita
uudelleen synnytetyn mi­litarismin
kohennukseksi. Ja sen
jälkeen tekniikka on edistynyt sel­laista
vauhtia, että varsinkin suur­vallat
merkkaavat alna> osan kalus­tustaan
"vanhentuneiksi", mutta
Cummings, tietääväkeä, joille ne
oyat»- 'käyfeelpoi§,^a,i;tavaraa. Hän
ostaa ja myy — sopivia välityspalk-kibita.
unohtamatta. Niinpä hän tie­si
Ruotsin myyvän 26 vanhentuneik­si
katsottua Vampire-hävittäjää, ja
Dominikaanisen tasavallan edes­mennyt
diktaattori Trujillo taas oli
sellaisten tarpeessa. Cummings osti
ja myi — ja niiden avulla Trujillo
todella kukisti erään häntä vastaan
tähdätyn kansannousun.
Meidän on hyödyllistä tietää, että
Suomikin kuuluu mr, Cummingsin
intressipiiriin. Hänellä on meidän
maasamme oma haaraosastonsa ja
kun toinen länsisaksalainen lehti
"Der Speigel" kertoi' perusteellises­ti
"Interarmcosta" viime kesänä,
niin hänen suomalaiseksi edusta­jakseen
mainittiin kapteeni Tuori
(Tuori?) Ja "Quick" kertoo, että
Suomen armeijalle Cummings on
myynyt ainakin 100,009J)rittiläistä
Sten-konekivääriä.
Cummings itse väittää, että po­liittiset
tai moraaliset tekijät eivät
mitenkään vaikuta hänen kauppoi­hinsa.
Hän myy, mitä hyvänsä ke- t
n^lle vain, kunhan tämä maksaa. .
"Autokauppiaskaan ei Volkantiaa ;
vastuuta siitä, jos joku hänen asiak-'
kaistaan ajaa hänep päälj[e"i Thäii ~
sanoo.
Viime mainittu kyynillinettv huo­mautus
ei kuitenkaan pidä paik­kaansa,
Cummings tähdentää in;^iis.
että "hän ei ole mikään-"smugglöi"
saisfkluppias, vaan pitää kiinniiSlS;
A:n^ hallituksen sanelemista:, l l ^ ^
periaatteista ja ; niinpä hän kunhli ;
oittaä myös USA:n kieltovi^t|^J
listaa. Toisin sanoen, 'hän vie asei**;
ta vain sinne, minne W a 8 h i n ^^
katsoo voitavan niitä viedä.' 'Ja^8P«
'ten hän pönkittää USA:n tukemia I
oilceiätodiktatuureja kautta ma^il- •;
man — Etelä-Amerikasta Itä-Aasii i
aan. , ;
Nykyisin Sam Cummings matku8*j
•telee 6—8 kuukautta vuodessa man- ]\
:tereeUa-toiselle ja myy ja ostaa; J
aseita. Ja koska aseet on tehty am-':«
pumista varten niin kuin kampai
on tehty kampaamista varten, niin '
Sam y; Cummingsin kulkureittien j ;
merkkeinä ovat joko sorto' ja pak- ;'
kovalta tai sitten veri, Savu, ruui k
miit ja rauniot. ' ; J
Pidemmittä puheitta: sosialistli i:
sessä maailmassa Sam Cummings.-.'
in kaltainen kuolemankauppias pii­si
> mahdottomuus. Siten hän «aei-. 'p,
^dän maailmassamme on eittämStöQ ' v
monumentti kapitalismin tuomita- i
vuudesta ja sosialismin pnremmUu- [
desla. — NUOTTA. «
>