Vapaus, September 22, 1962

              Sivu 2 " Lauantaina, syysk; 22 p. — Saturday, Sept. 2, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY» Established Nov. 6. 1917 .
Editor:W. Eklund • Manager: E. Suksi
:.!!•; Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
" -Advertising rates upon applicatioh; translations free of charge.
Authorized\as second Cass mail by the Post Office Department, C<tawa,
• and for payment of postage in cash;
~ TILAUSHINNAT
Cäriadassa: 1 vk. $8.00 « kk. $4.25 USArssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9,50 6 kk. 5.25
- CANADIAN lANGUÄGE-RRESS
1. YKn yleiskokouksen 17. istunto
Viime tiistaina New Yorkissa kokoontunut YK:n Yleis­kokouksen
istunto alkoi tavanmukaisin juhlallisuuksin. Ja
vaikka nyt kokoontunut istunto, mikä kestänee viisi kuu­kautta,
"alkoi hieman paremmassa kansainvälisessä ilmapii­rissä
kuin edellinen istunto, mikä aloitti työnsä Kongossa
tapahtuneen Dag Hammarskjöldin kuoleman varjossa, niin
siitä huolimatta on ilmeistä, että tämän istunnon käsiteltä­väksi
tulee useita hyvin tärkeitä kysymyksiä, joiden yhtey­dessä
törmäävät rajusti vastakkain sekä sodan ja rauhan
että yleensä edistyksen ja taantumuksen voimat.
Tyydytyksellä on todettava, että tässä avajaisistunnossa
hyväksyttiin jäseniksi neljä uutta, vastan hiljan itsenäisty­nyttä
maata: Rwanda, Burundi, Jamaika sekä, Trinidad-
Tobago. YKn jäsenyydessä on nyt kaikkiaan 108 maata ja
kaksi muuta (afrikkaläis-) maata, Uganda ja Algeria, hyväk­sytään
vähän myöhemmin myös YK:n jäseniksi.
Kiivaan väittelyn näyttää kuitenkin aiheuttavan vielä­kin
se, että Yhdysvallat liittolaisineen yrittää vieläkin estää
Kiinan kansantasavaltaa saamasta sille laillisesti kuuluvaa
jäsenpaikkaa YKrssa. Neuvostoliiton hallitus on jälleen eh­dottanut,
että Kimalle palautettaisiin sen lailliset jäsenoi-keudet.
Tämä kysymys on ollut YK:n Yleiskokouksen työ­järjestyksessä
jo kymmenen vuotta, mutta Yhdysvallat —
joka neuvottelee parhaillaankin lähettilästasolla ICiinan
kanssa Varsovassa — kieltäytyy "virallisesti" tunnustamasta
600-miljoonaisen Kiinan olemassaoloa ja on voinut tähän
mennessä ääriestyskoneistonsa avulla saada sivuutetuksi Kii-,
nan YK:n jäsenyydestä — tosin jatkuvasti lisääntyviä vai­keuksia
kohdaten. Toivottavaa olisi, että meidän oman
maamme hallitus tekisi tässä istunnossa, kuten monet muut
maat ovat aikaisemmin menetelleet, pesäeron Washingtonin
kestämättömästä Kiina-vastaisesta ohjelmasta ja äänestäisi
Kiinan jäsenoikeuksien palauttamisen puolesta, kun asia tu­lee
nyt ratkaisuvaiheeseen.
Yhtenä kuumimpana päivän asiana tulee luultavasti ta­valla
tai toisella esille Kuuban syytös, että Yhdysvaltain toi­mesta
ja avulla valmistellaan uutta aseellista hyökkäystä
Kuuban vallankumoushallituksen kukistamiseksi. Melko var­maa
on sekin, että Yhdysvaltain vaaralliset provokatiot.U-2-
vakoilukoneiden lentojen 'muodossa toisten maiden, nimen­omaan
Neuvostoliiton ja Kiinan ilmatilassa, tulevat nyt al­kaneen
Yleiskokouksen käsiteltäväksi ja siinä on "liberaali­suudellaan"
ylvästelevällä USAn päävaltuutetulla mr. Ste-vensönilla
todella harmillinen juttu puolustettavana.
• Nyt kokoontunut Yleiskokouksen istunto saa perintönä
vielä, selvittämättömänä olevan Kongonkin tilanteen, mitä
on viimeksi, ehdotettu ratkaistavaksi Belgian, Yhdysvaltain
ja Britannian monopolistien "yhteisetuja" edistävällä tavalla;
niin, että Katanga yhdistettäisiin lopultakin Kongoon,, tosin.
visseillä varauksilla, jotka ilmeisesti auttavat sikäläisiä ulko­maalaisten
omistamia suuria kaivosyhtiöitä.
JOHTOKUNTA VAIKO JOHTAJA?
Kaikkein terävimmin törmäävät luultavasti "idän" ja
"lännen" voimat yhteen keskusteltaessa YK:n järjestöllises­tä
rakenteesta. YK:n vt. pääsihteeri U Thantin virkakausi
päättyy ensi huhtikuussa. Tämän vuoksi on nyt kokoontu­neen
Yleiskokouksen ratkaistava kysymys hänen seuraajas­taan.
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lehti Pravda anr
toi alkuviikolla voimakkaan vihjeen siitä, että Neuvostoliitto^
tulee ehdottamaan uudelleen, jotta nykyisen "yhden miehen
johdon" tilalle muodosteltaisiin Neuvostoliiton ja muiden so­sialististen
maiden mielestä paremmin demokraattisia kat­santokantoja"
ja menettelytapoja vastaava 3-henkinen johto­kunta.
Neuvostoliiton ehdotuksen mukaan tämä johtokunta
olisi valittava nykymaailman, todellisia voimasuhteita vas­taavasti
niin, että siihen tulisi täysin tasa-arvoisina edustajat
kapitalistisen, sosialistisen ja linjoittumattoman maailman-osan
maista. Neuvostoliittolaiset väittävät, että yhden mie­hen
johto on pakosta puolueellinen ko. henkilön maailman­katsomuksen
perusteella, jotavastoin eri maailmankatsomuk­sia
tasapuolisesti edustava johtokunta voisi suhtautua paljon
puolueettomammin sellaisiin suuriin kiistakysymyksiin, kuin
esimerkiksi Kongoon.
Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toimesta vastustetaan
tätä Neuvostoliiton ehdotusta sen väitöksen perusteella, että
tällainen 3-henkinen johtokunta "halvaannuttaisi" YK:n vai­keissa
kiistakysymyksissä. Tämä väitös sellaisenaan ei ole
läheskään vettä pitävä, sillä tosiasia on, että suuremmissa
kiistakysymyksissä, sotaa ja rauhaa koskevissa asioissa. YK:n
asioista päättää Turvallisuusneuvosto, missä ei voida lailli­sesti
tehdä mitään päätöstä vastoin__jjonkun "neljän suuren"
mielipidettä. Toiseksi, jos olisi, kysymys vain järjestön "te­hokkuudesta",
silloin Yhdysvallat voisi suostua siihen, että
nyt, kun YK:n pääsihteerinä on ollut kolme porvarillisen
maailmankatsomuksen omaksunutta henkilöä, kaksi avoi-inesti
länsimaita myötäillyttä ja nyt viimeksi linjoittuma-tonta
maailmanosa edustava porvarillinen henkilö, pääsih­teerin
paikalle voidaan valita joku sosialistisen maailman­katsomuksen
omaava henkilö jostakin sosialistisesta maasta.
Mutta kun Yhdysvallat ei ilmeisesti tällaista esitystä ole teh­nyt,
eikä varmasti tulisi sitä ainakaan sovinnolla hyväksy­mään,
niin silloin on selvää, että kysymys sen kohdalta on
jostakin muusta kuin YK:n järjestöllisestä "tehokkuudesta".
Tässä on joitakin perussyitä siihen, miksi voidaan odottaa,
että Neuvostoliiton ehdotus 3-henkisen johtokunnan muodos­tamiseksi
tulee nyt saamaan enemmän kannatusta kuin vii­me
vuonna ja miksi. U Thantin seuraajan ratkaisu tulee
melko varmasti muodostumaan hyvin kiperäksi kysymyk­seksi
nyt alkaneessa istunnossa.
Kunniasana, ranskalaisilla bn
kaikki syy iloita. Kenraali de
Gaulle, joka kävi virallisella vie-railuUa
Länsi-Saksassa, on saanut
vastaanoton, joka kuuluu vain . . .
kuninkaalle, sanotaan ranskalai­sen
lehtimiehen Pierre Hentgesin
kirjoituksessa, jonka hän on jul­kaissut
Moskovan Literaturnaja
Gazetassa.
Lehdet ilmoittivat jo ennakolta,
e t t ä Länsi-Saksassa oli valmistet­tu
sängyt, jotka vastaavat ken­raalin
kokoa. Saatiin myös tietää,
e t t ä Mynchenissä hän sai nukkua
barokkity3^isessä vuoteessa . . .
K a i k k i nämä kiiltokuvaukset ja
p i k k i f yksityiskohdat osoittavat,
e t t ä täiä valtiollista toimihenki­löä
otettiin vastaan aivan kuin
hän olisi ollut Monacon ruhtina­tar
tai H0lIywoodin tähti, ja tämä
kuvaustapa ei ole muuta kuin/
keino- käikeä salaisuuden esiri­pun
taa rauhaa vastaan suunnat­tu
salaliitto.
"EUROOPAN JOHTAJIA"
KONSERNIEN-ARMO.STA
Kaikki tietävät, millaista tärkeää,
osaa kenraalin ja kanslerin keskus­teluissa
näyttelivät "pikku Euroo­pan"
ongelmat. "Pikku Euroopak­s
i " nimiietään ryhmittymää, joka
ei käsitä edes koko Länsi-Euroop-paa.
Vuonna 1959 de Gaulle esitti
ajatuksensii "Euroopan Yhdysval­loista',
jota johtaisi Euroopan po­liittinen
komissariaatti ja hänen
tarkoituksenaan oli päästä tämän
kenään ja useimmiten ovat olevi­naan
ystäviä ja rakentavat riitaa
samanaikaisesti. Niiden edut kie­toutuvat
toisiinsa, ne taistelevat
toisiaan vastaan, suunnittelevat liit­toja
ja juonittelevat muita maita
vastaan, kuten esim. Britanniaa
vastaan. Ne keksivät keinoja kilpa­varustelun
jouduttamiseksi lisätäk­seen
voittojaan. Kansoille ne ker­tovat
kuitenkin, että kysymys on
vain niiden sovinnosta ja etts 86-
vuotiaan vanhuksenpa 72-vuotiaan
kenraalin hymyn väreeL; palvelevat
ikuisen rauhan asian.
KÄÄNNE* JOTA EI USKAL-L
E T T U E N N U S T A A —
Länsi-Saksan lehdistö ei odotta­nut,
de Gaullen ja Adenauerin koh­tausta
selvittääkseen, mikä on asian
furtissa, on yhteistyössä Saint-Gau-binin
osakeyhtiön kanssa ydinasei­den
tuottamisessa. Voidaanko ihme­tellä,
jos Strauss kerskailee, että
Ranska tukee hänen puolustuskäsi-työtään.
Ja tämä. tapahtuu samaan
aikaan, jolloin hän vaatii atomi­aseita
ja "lännen divisiobneja" Sak-san
Liittotasavallalle natsikgnraa-lien
käyttöön.
Reinin rannoilla luettiin messua,
sotilaat marssivat paraatissa ja loi­vat
ympärilleen loistoa. Siten pyrit­tiin
muodostamaan Bonnin ja Parii­sin
akselia, samoin kuin heinäkuus-s_
a_Adenauerin käydessä Ranskassa.
Lehdet kirjoittivat kevyiden ja ras­kaiden
hyökkäysvaunujen, tykkien
ja saksalaisten huilujen sävelten
ihanuudesta ja valtiolliset toimi­henkilöt
puhuivat Saksan ja Rans
Suihkukone lokkiparvccii
— hätälasiku
Edlnbohrh. — Parvi merilokkeja
pakotti erään British-European Air-way8-
lentoyhti6n suihkumatkustaja-koneen
laskeutumaan Edinburghissa
juuri enileh keskiyötä- tiistauia.
-Lentokoneessa oli 69 matkustajaa
Ja 8-henkinen miehistö. Kone oli
noussut ilmaan Edinburghin lento­kentältä
lentääkseen Lontooseen kun
sen tielle osui; merilokkiparvi.
Käiksi koneen moottoreista vaurioi­tui
lintuen imeytyessä niihin ja ko­neen
oli vähennettävä korkeutta.
Lentokapteeni lähetti radiosano­man
lentokentälle, minne järjestet­tiin
sammutuslaitteet ja ambulansse­ja.
Kone suoritti kuitenkin onnistu­neen
laskun kahdella moottorillaan.
KODIN PlmiSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Selkäkipu
ydin. Jo toukokuun lopulla vuonna ^an poliittisesta liitosta. Ja mikä
1960 sen jälkeen, kun Eisenhower on se "Euroopan tehtävä", josta
oli l > o w e r s i n v a k p i l u l e n n o l l a r ä - j kenraali de Gaulle puhui. Tosin hän
jäyttänyt korkeimman tason neu-|,,äitii Ranskan ja Saksan olevan
vottelut, Adalbert Weinstein. Län-1 y,,tei,en gd^ssä. mutta kans­si-
Saksan sotaministerin Straussin leri ja hänen l ehdi s töns ä puhuivat
uskottu mies kirjOitti Frankfurter
.Allgemeine-iehdcssä:.
"Viime viikkoina on tapahtunut
käänne, jota suuri yleisö ei ole
kunnolla huomannutkaan, kään­ne,
jota kukaan ei olisi uskalta­nut
ennustaa muutamia vuosia
sitten: Ranska ja Saksan Liitto- |
tasa\alta yhdistyvät muodostaak-sceii
ennenkuulumattoman .soti­laallisen
liiion, joka on tähdätty
yhteis.ä vihollista, bolshevismia
vastaan. Ranskasta tulee uuden
selvempää kiellä:
"Ongelma, joka nousee eteem-mev
on Itä-Saksassa asuvien sak-salaLsten
: vapauttaminen. Tämä
on meidän tavoitteemme ja me
saavutamme sen.'* Siis hyökkäys­tä!
T Y K I N PIIPUT PÖLYN
SÄDEKEHÄSSÄ . . .
Huolellisuus, jolla de Gaulle ja
.•\denauer ovat valinneet seuransa,
on todella ihastuttava. Me näimme
siksi Adenaueria, Foertschiä,
Straussia, Globkea, joista viimemai­nittu
on Hitlerin rotulakien laatija,
minkä vuoksi hän ei ollutkaan
Reimsissä vaan otti de Gaullen vas­taan
Bonnissa.
Sosiologit, jotka tutkivat muinais­ten
kuningasjärjestelmien histo­riaa^
tietävät, miten hallitsevat luo­kat
ovat osanneet ylistää itseään
joukkojen silmissä ja saaneet ala­maisensa
pitämään heitä taruhen-kilöinä,
sokaisseet ihmisiä kullan
ja jalokivien hohteilla, sotilasparaa­teilla
jä uskonnollisilla juhlilla.
Kun Adenauer kävi ^ Reimsissä, oli
se todellakin "Euroopan" arvoinen
nähtävyys. Jumalan palvelun aika-
. On kohtalokasta j ä t t ä ä selkäkivut
tutkimatta, ja. hoitamatta — kipu on
aina oire jostakin, joko sairauksista
tai useimmiten selän sidekudoksen
muutoksista. Selkäkipujen > hoito­puolesta
sanoo tohtori • Karvdnfen:
"Riippuminen on mitä tehokkain
terveen ja viallisenkin-selän hoito­muoto".
NiilläkinJhenkilöUä, joille
selkä on antanut jatkuvia oireita,
poistaa usein muutaman -minuutin
riippuminen kivut pitkäksi aikaa.
Riippumisvälineet olisivat suositel­tava
selän hoitaja jokaiseen taloon,
vaikka välineiden kiinnittämiseen
ei nykyisissä asunnoissa aina ole
sopivia mahdollisuuksia. Pitäisi ai­van
arkkitehtejä muistuttaa siitä,
ettei puiden oksilta ole vielä edetty
n i in kauas, etteikö riippumista tar­vittaisi,
jatkaa tohtori Karvonen.
Kipeä selkä muistuttaa itsestään
joko jatkuvina kipuina tai äkillisi­nä
kohtauksina, kiukkuisena noi­dannuolena.
Mikä on sitten tuo tun­na
kenraali de Gaulle ja kansleri nettu, mutta kovin e p ämä ä r ä i n e n
laskeutuivat polvilleen. "Salaperäi- i noidannuoli, joka iskee yllättäen
hen tuuli puhalsi näille kalpeille kuin ilman syytä,pistää tai kouris-kasvoille",
lehdet kirjoittivat. Adeny
auer kyhjötti kauan polvillaan.
Läsnäolleiden arvokkaassa seurassa
lapsikuoron jäsenten pellavapuku- "en
jen lumivalkoisen vyön takaa vilah-i '-en, yai mita on tehtävä?
telivat Bundeswehrin upseerien] äkillinen, taa koko yläruumista, varsinkin sel­käpuolta,
niin että hengitys on sal­paantua?
Pitääkö tällainen äkilli­nen
kiputila kestää hammasta pur-vh.
vmän inhtnnn Miitta hplmikuus- , . " . — A - ^ ^ . . - ...^ , . " . . . " " V , jglivai uunaeswenrin upseeiicii Noidannuoli on aKiiiinen, miltei
s^vuonna 1961 k e ™ i suoTtui - i Vclirmachtin sotilaallinen luki- .ä.nän seurapiirin Mourmelontin , o , „ , „ p , v u t . Nykyisin Länsi-Saksan i,„,3n varoitusta syntyvä kiputila
klmäm kuuden e u r o p M ^ kohta . Nykyaikainen sota vaa- | .sotilasleirillä Ranskassa. Historia ^..^^ijasta on tullut Län.si-Euroo-i selkärangan lihaksistossa. Sen ki-ioT
ohtSrLmrkansle r > " »^o^ato.m.en kenttää j«- , ei ole muistava ainoastaan kenraa- voimakkain armeija Ruhrin i pejn kohta on millojn hartioissa,
radr 'A^d1 enaueri!n Tk anssa. ka on tarpeen tullen koko Länsi- I lia ja kansleria, jotka ^
On kuitenkin epäilemätöntä. että
nämä poliittiset neuvottelut on .sa­neltu
suurten konsernien omista­jien
konttoreissa. Niistä ovat kiin­nostuneet
Schneiderit ja VVandelit
(ranskalaiset konserniyhtymät),
Frickit ia Kruppit (saksalaiset yh­tymät),
jotka toisinaan ystävystyvät;
ja toisinaan rakentavat riitaa kes-
ASEISTARIISUNTA-KYSYMYS
TÄRKEIN
Multa niin tärkeätä osaa
Euroopan Pyrenei.ten niemimaa- • loistoautossaan. Historia ei unohda
ta myöten ja jonka ainoastaan j myöskään joepiä, iössa istuivat rin-
Ran.ska voi myöntää Bundesvveh- j nakkain Algerian isänmaanystävien
rille. Sen vuoksi Ran.skasta on j pyöveli Massu, "iskujoukkojen" mi-tullut
Bundeswchrille sen ole- j nisteri .Mesmer ja loistava Franz
massaolon perusta samoin kuin , j Josef Strauss
Saksan Liittotasavallasta on tul- | Muuten
l u l ranskalaisille joukoille Rans- ! rummun
kun eiurintama."
milloin lapaTuiden alapuolella. K i ­pu
liittyy joidenkin selän iihasryh-pääse
vaivaamaankaan ja lisäksi
saamme vielä hyvän ryhdin, niin
vakuttaa ainakin lääkäri ja hänhän
sen tietää.
Varokaa naiset
'^naiilakorko ja''.
ja piikkik^nkiä!
. Victoria, B . C. — Terveyden kan-naita
olisi naisille parempi, jos qli;
sivat avojaloin, sen sijaan että pitä­vät
kapeakärkisiä "näulakorkb"
kenkiäi sanoo tri Gordon Grant se­littäen,
että Canadan pahimmat
lapsihalvaustautivuodet ovat aiheut­taneet
vähemmän raajojen epämuo­dostumia,
kuin nykyajan ultra-mo­dernit
naisten kengät.
Puolustaen "järkeviä" matalia
korkoja, tri Grant kirjoittaa Cana-^
dian Medical Associationin Journal-,:
julkaisussa:
"Nykyaikaisia kapeakärkisiä ken-kiä
voidaan pitää suurimpana syjrl"'
lisenä saatujen jalkavikojen tiimoil­la
länsimaailmassa.
"Normaalisetkin jalat tulevat
epämuodostumiksi pitämällä italia-läismällisia
piikkikorkoja."
^Tri Grant sanoo "monen cänädä-laisnaisen
valittaneen hänelle, että
he eivät löydä canadalaiskaupoista
järkeviä kenkiä ja niinmuodoin
heidän on pakko pitää kenkiä, jot­ka
aiheuttavat heille jalkavikojä:" *
Mutta", hän sanooi "aikaiseni-tehtaiden
terästuotanto oli viime
vuonna 2 kertaa niin suuri kuin
Ranskan tehtaiden. I mien lautamaiseen supistustilaan, min on ollut kaikenlaisia kenkiä,.
c ^ o x A v i M i c T i T V A VRITV<; jonka on todeltu syntyvän mm. yk- järkeviä ja siroja. AvojalkaisuM?,
fcrAUixMisiuvA iivti l a j äipuolisesta lihaksiston jännittämi- olisi vieläkin parempi" •
Voiko se, joka valittamalta histo-|^g^j„_ ^^^^ noidannuoli iskee oikein:
pölyn sädekehässä" oli vielä eräsJ Voiko Ranskan suuruuden pelas-1 ^j^^ toimenpide, sillä jos potilas ai-
Muulamia viikkoja sen jälkeen '"'•^'^^ "'''l^''''- saat oivat .h-,,aa henkilo. joka pakottaa sen puo^ ^
Burdeswoluin joukot saapuivat • '"'^f.' " " « i t ä m a a n eraan nkeskan-, iustamaan • Euroopan yhdistymistä , y^ä^^.^^.-^ ^i tila siitä parane, vaan
Ranskaan .sotilasleireille Vuosina• "'V.'".^";:"^""^^^ ,. ../muuttuu tuskallisemmaksi. Lievä
liiunnen Strauss, tamabayerilaiseni Eikö ole selvaa,etta mielettömät jjjj^p^^.^j ^^jj^^^^^^^^^
jpijakijva. pullea kuin olutkolpakko, pyrkimykset, joita eilen koettivat j ,^,53- niuttä lämpöhoitoon ei pidä
tulevatkin viemään, nyt alka­neen
Yleiskokouksen istunnon
työn polttopisteenä tulee sit­tenkin
olemaan kysymys so­dasta
ja rauhasta—sodan eh-;
1944 ja 1945 eräs ranskalainen po­liittinen
toimihenkilö lausui: . . , . . . . , ,, • I I - , 1 ;„i
I sotaminisieri, joka osasi kiskoa toteuttaa Wilhelm II ja Hitlei ja j ^ji^g sen merkitystä
itä i melkoista voittoa kasarmien raken- joiden toteuttamisesta haaveilevat ^ yijy^yjQ-^jg i^j^.yjjgj^^^^
nyt Bonnin reyanshimiehet. on tuo- jg^^g,.; useissa tapäuksis-k
u i n v l l ä l u e t e l l u t k y s ymy k s e t ."Ranskalaiset tictävät, mi t ä
. , . — v . - -11.':, Neuvosto-Venäjä on tehnyt hei- |tamise.sta amerikkalaisia miehitys
dän hyväkseen, he tietävät, että, 'joukkoja varten. Toisten arvohen-j
u u r i s e esitti tärkeintä osaa rans-"' kilöiden joukossa nähtiin myös
kalaisten vapauttamisessa."
mittu epäonnistumaan? .
Eikö ole vihdoinkin aika kuun-
I''oertsch. joka aikoinaan komensi i n e l l a sanoja, jotka Nikita Hrusht-
' Saksan fasistisia sotajoukkoja Le-i shev lausui ranskalaisille käydes-
Fama poliiUiiien toimihenkilö
puhui S:ik.->iui militarismin uuden
Nootti Englannille
Tshekkoslovakialta
Praha. — Tshekkoslovakian hai;,
litus esitti Englannin hallitukselle
torstaina lähettämässään nootissa'°
vastalauseen Tshekkoslovakiaa vas­taan
tähdättyjen proyokaatloiden-
.sa pystyv lievittämään kipua tai Johdosta,, joita esiintyi Länsi-Ber-poistamaan
sen. Ei siis ole syytä brittiläisellä vyöhykkeeUä
y r i t t ä ä kestää kovia kipuja vaan on ;'Isanrnaan paivana" 1 - 2 pnä syys-käännyltävä
lääkärin puoleen jo
i ningradin rintamilla ja ammutti i sään vierailumatkan.sa aikana V e r - p g j ^ j j . | g ^jj^^ -aätäva cdotta-k
ä i s e m i s e s t ä j a rauhan ^^^^^^-\'n^^n"^::.r^^^^^^ mies^oil^Ia': . - -. _ rnn.^ kolmea, neljää päivää, joiden
n u t t a m i s e s t a y l e i s e n ja t ä y d c l - | laisia:
. i s en aseistariisuntasopimuk- i .-Es.ääkscmmc .Saksan aiheutta- 1 paikan,
sen a v u l l a t i u k a n k a n s a i n v ä l i - ' niasla ^jahaa cdcllcenkiii ci riitä,:
sen k o n t r o l l i n alaisuudessa, si-1 ettii poistamme välittömän \aa'-"'
s ä i l y e n siihen y d i n a s e i d e n k o - i T a n , jonka tämä maa aiheuttaa.
k e i l u j e n k i e l t o maalla, ilmas-j
sa, m e r e s s ä ja rnaan uumen^s ^ ^^^^^ KIUSUHKSCIMI eiifa luniisi i i - > « < . f 7 . , i . i . . . i i t i i . i o w i ^<..y„..^„x„n.<Jo:,«, • i i u i i i u i n . - j a n c c i i .«.^cci o « . . . . . . . v . .^^^^ sen höidosst tärkeintä
sa s e k ä lopuksi k a i k k i e n ydin-1 sc kiusausta. Päinvastaisessa ta- i Jo:is:i luettiin juhlallinen messu, jiiselle, joka on jo useita kertoja | * _ ' . . . . ;
asevarastojen t u h o a m i n e n : j jiaukscssa olkaa varuillanne, i•^'yt messuttiin Mynchenis.sä ja Köl-1 hyökännyt sekä Ranskaa että mei- ''*'^^!:'P^'.J^" J>e^'ittamiseen
' ni.ssä. He löytävät aina tai-peelliset! dän maatamme vastaan ja voi uu- käytetään myös särky- j a vitamiini-sama,
nämä katolilaiset arkkipiis-i delleen suorittaa hyökkäyksen." [lääkkeitä, jotka voivatkin vieda ki^
pat. Reimsissä hänen pyhyytensä
piispa Marty sanoi: ••Reimsin tuo­miokirkko
ottaa teidät vastaan en­kelin
hymyllä." Oi tuota ihanaa, en­keliä,
voiko hän olla hymyilemättä
kuultuaan, miten piispat nimittivät
sen, joka oli ominaist:. Faustin Mu: [rauhan tekijöiksi ja junialan lap-kuuta.
Tshekkoslovakian hallitus syytti
Englannin Länsi-Berliinissä . olevia
"tahtoisin valtiollisten toimihen- ajj^jjn., kipu kenties helpottaja hiu-' ^"'-""'"^^^'^ että nämä oli-.,
nut Bun(ks\vchrissä päätarkastajan kilöiden muistavan aina historian ijan \ . Ivat sallineet k o s t o n h a l u i s t e n j ä r -
. ., ,, . , , . opetuksia ja hanoittavan politiik-;. ^,j„i„en noidannuo.i kestää ke-S-1 i^^^^l-,;^."^^^^^^
Sosiaali,.Sten huutu-s^en paatyt- kaansa =^'ten ettei pojanpo.kien | j ^ . ^ ^ „ _ ^ hyökkäyksiä Tshek-tya
Ran.-,kan ja Lans.-Saksan py- tarvitsisi moKtia "leita es.vanhem- ^^^^^^.^^^.^^^^^ ^^^^^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^^^^ koslovakiaa vastaan. - -•
Isänmaan paivana" nuelenosoit-
V a i k k a monet m e i s t ä olisi-1 Ranskan pojat ja tyttäret . . ."
vat toivoneet,, e t t ä G e n e v e s s ä 1, Tunnolle kai kenraalin puhetyy-kokoontunut,
nyt parin kuu- iin, sillä juuri de (Jaulie lausui edel-kauden
lomalla oleva 17:sta lämainitut sanat. Mutta nyi hän ah-v
a l l a n aseislariisunlakonfe- -i»'"'''' itsen.sä kiusaukseen ja
. . . . . . . . . . i " ^ ^ . väittää; ottä Saksan militarismi on
r e n s s i : o l i s i p ä ä s s y t tassa ky- , , : .. ; ., ,,. .,
• ^ ^.j; kokenut Sen ihmeellisen muutok-s
y m y s t e n k y s y m y k s e s s a jon­k
i n l a i s i i n r a t k a i s u e h d o t u k s i i n,
n i i n .syytä t o i v o t t o m u u t e e n ja
Nootin mukaan mielenosoitukset
öli järjesietty röyhkeästi samana
päivänä kuin natsi-Saksa aloitti toi-
. . . . . . , sen maailmansodan.
Eivätkö nämä N . S: Hrushtshevin i ' ^ " " kerralta, mutta jos kuukaudes- Länsi-Beriiinissä tapahtunut pro-sanat
vaadi erikoista huomiota näi- ] '-a toiseen käytetään tabletteja ja vokaatio osoittaa taas kerran, että
nä aikoina, jolloin Neuvostoliiton i «•iiiskeita on niilla jo omat h a i t a l l i - j E u i ö o p a n valtioiden väliset suhteet
olisi normalisoitava j a Saksan rau-fistofeleksolle.
jolla yhtäkkiä kato- i i
sivat kynnet, .sarvet ja vieläpä hän-j
taivaalle sytytetyt uudet tähdet j-^et vaikutukset potilaaseen.
kirkastavat sen rauhanpolitiikkaa! Siis tukeva lanko vaan jokaiseen jhansopimus allekirjoitettava, jok
ihmeellisellä, kaiken läpitunkevalla perheeseen, jossa käsillä roikutaan loin Länsi-Berliinistä muodostettai-valollaan?
kerran päivässä, niin kivut eivät siin vapaakaupunki.
t a p p i o m i e l e e n ei k u i t e n k a a n täkin. 1
On selvää..että Johtaessaan ken-j
rualia kiusaukseen. Perkele turvaa- '
ole. Tosiasia nimittäin on, että
Geneven neuvotteluissa pääs­tiin
sittenkin vähän lähem­mäksi
idän ja lännen välillä
ydinasekokeiden lopettamis-asiassa,
mikä liittyy välittö­mästi
aseistariisuntakysymyk^
seen. Toisaalta on muistettava,
että rauhan voimat ovat kan­sainvälisesti
edelleen kasva­neet
ja aktivisoituneet. Yleisen
mielipiteen vaatimus yleisen ja
täydellisen aseistariisuntasopi­muksen
puolesta sekä ydinasei­den
hukuttamiseksi meren sy­vyyteen,
on nyt voimakkaam­pi
kuin milloinkaan ennen ja
se tuntuu jo vaikuttavalla ta­valla"
korkeissa hallituspiireis­säkin.
—
Kaikki tämä muodostaa
otollisen tilanteen rauhanasian
hyväksi huolimatta lainkaan
siitä mihin upporikkaat sodan­lietsojat
pyrkivät. Varmaa-on­kin,
että ihmiskunnan yleinen
mielipide tulee kaikin mahdol­lisin
keinoin painostamaan
Yleiskokouksen istuntoa käy­tännöllisten
päätösten tekoon
sodanlietsojien hillitsemiseksi
sekä rauhan säilyttämiseksi ja
vakiinnuttamiseksi. Sellaista
yleisen mielipiteen painostusta
vaaditaan, ennen kaikkea
oman maamme ja ^ valtiomme
etujen vuoksi, myös meiltä
canadalaisilta. •
tui vanhaan keinoon, kommunismin '
vaslaiseeii julistukseen, jonka ken­raali
de Gaulle ilsc tuomitsi vuon­na
1942. kun hän lausui valittaen:
Onnettomuudeksi kaikille juonit- j '
lelut ja . väärin yinmäiiykset ovat
vuosisatojen ajan liian usein eh-
Käisseet Ranskan ja Venäjän liiton
solmimisen tai rikkoneet sen."
PÄIVÄN PAKINA
Kannikkakin auttaa tarvitsevaa
YHTEISTYÖN TARKOITUSTA
£1 VOIDA S A L A TA
Valitetiavasti de Gaullen ja Ade­nauerin
viime heinäkuu.ssa ja nyt
käymät neuvottelut pakottavat teke­mään
johtopäätöksen, että de Gaul­le
on unohtanut nämä sanunsa.
Ranskan ja Länsi-Saksan politiikan
neuvostovastaista kärkeä on vaikea
salata.
Ranskan ja Länsi-Saksan sotilaal­linen
yhteistyö ei kosikaan aikai­semmin
ole ollut näin läheistä ei­vätkä
saksalaiset revanshimiehet
ole koskaan .saaneet täslä yhteis­työstä
suurempaa etua kuin nyt.
Ranskan lehdistö ylistää Ranskan
ja Länsi-Saksan yhteistyötä Trans-vvall-
nimisten sotilaslentokoneiden
rakentamisessa ja ääntä nopeam­min
lentävän lentokoneen suunnit^
lelu.ssa. Ranskalaise.ssa; tutkimus-lailokse.
ssa,; jossa suunnitellaan oh­justen
ja atomiaseiden tuottamista
ja 'joka sijaitsee Saint-Louisis.sa,
työskentelee yli 100 länsisaksalais-ta
insinööriä ja teknikkoa, joista
monet työskentelivät tällä alalla jo
II|llerin aikana. . Samaan aikaan
AEG ja sen sivuyritys Telefunken
ovat Pariisissa sijaitsevan Euroopan
tutkayhtiön o.sakkaita. j o i l l a on hal­lussaan
20% sen pääomasta; Degus-sin
kon.sorni, joka sijaitsee Frank-
Päivänä muutamana tapasimme
erään hyvän ystävämme, työväen­liikkeen
vankan ja horjumattoman
miehen, joka esitti mielipiteen, että
Vapauden pitäisi joko:
1. Kirjoittaa joitakin kiittäviä lau­suntoja
siitä kun Inco lahjoitti al­kuviikolla
$2,500,000 paikallisen
Laurentian yliopiston rakennusra^
hastoon, tai
2. Selittää, miksi tällaista toimi
tuksen kiitosta ei ole esitetty.
Kuten huomataan, ystävämme
esitti kysymyksen mahdollisTinmän.
"puolueettomasti", ja mitään "omia"
mielipiteitään paljastamatta.
Kun asian käsittely on u.skottr t ä ­män
osaston kirjoittajalle, niin mei
dän sallittanee esittää seuraavaa:
Kuten muidenkin suuryhtiöiden.
Incon lahjoitus auttaa luonnollisesti
mainitun yliopiston rakennussuun­nitelmaa
ja sellaisenaan se on tie
tenkin hyvä asia. Meidän lehtem
me, joka kokonsa pienuudenkaan
vuoksi ei voi julkaista 'kaikkia uu­tisia",
antaa uutiskäsittely.ssä ctuti-lan
.sellaisille asioille, joilla on so­siaalista
merkitystä ja arvoa. Tällä
pohjalta kat.soen lehtemme ' antoi
Incon lahjoitukselle tunnustuksensa
julkaLscmnlla uutispalstallaan tieS
doituksen tapahtumasta. Se siitä
puolesta: : , ,
. Mutta toisin kuin eräät porvari
lehdet, jotka ovat kirjoittaneet ime­liä
ylistysvirsi-loimituskirjoiluksia
Incon suuresta hyvyydestä, uhrimie­l
e s t ä p ä auttavaisuudesta, me lukeu
dumme niihin canadalaisiin, jotkii
katsovat, että mainitulla yhtiöllä oli
lahjoitusta tehdessään mielessä
eräitä muitakin seikkoja; kuin pelk­kä
auttamisen ilo.
On ensinnäkin muistettava, että
Incoa tämän lahjoituksen johdosta
maasta taivaaseen saakka kiittäneet
ovat ylistäneet asiallisesti puhuen
sitä, että mainittu >yhtiö lahjoitti
meidän canadälaLsten omia verora­hoja
tähän tarkoituksen! Tosiasia
nimittäin on, että lahjoittaessaan
tämäntapaisiin tarkoituksiin, yhtiöt
saavat niistä lahjoituksesta melko
suuren veroalennuksen liittovaltiol­ta.
Toisin sanoen, lahjoittaessa;:n
vissin summ.ln yliopiston rakennus
rahastoon, Inco vähentää vissillä
määrällä valtiolle menevää muuten­kin
pientä vero-osuutt.nan.
Täten yhtiö saa aiheetonta kiitos­ta
ja ylistystä niistäkin varoista,
mitkä se täten säästää veromenoisi
taan. •
Sen lisäksi on asiassa vielä toi­nenkin
. puoli. Suuryhtiöt — eikä
Inco ole tässä poikkeusasemjiBsa,
vaikka tässä yhteydessä onkin, puhe
nimenomaan Incon lahjoituksesta —
tarvitsevat jatkuvasti uutta, koulu
tottua työvoimaa. Yhtiöiden omat
edDt pitkällä tähtäimellä vaativat
uusien ja ajanmukaisten oppilaitos­ten
varaamista kasvavalle sukupol­velle.
I Toisin .sanoen, lahjoittaessaan y l i -
! opistojen rakennusrahastoihin suur
yhtiöt ja tässä tapauksessa myös In­co,
sijoittavat vissin osan voitois­taan
tarvitsemiensa teknikkojen,-in­sinöörien
ja tiedemiesten kasvatta­misen
hyväksi;'
Tämä siis tarkoittaa, että yhtiöil­lä,
kuten tavallisilla kansalaisilla
kin, on oma lehmä ojassa silloin
kun on kysymys oppilaitosten ra­kentamisesta.
Se ei tietenkään vä
henna lahjoitusten arvoa, vaan pi­kemminkin
osoittaa, . e t t ä yhtiötkin
tuntevat tällaisissa asioissa osittai­sen
vei vollisuutei>sa yhteiskuntaa
kohtaan. Mutta toisaalta tämän to­siasian
huomioiminen vie osaltaan
pois sen "romanttisen" leiman, mi*.ä
t ä l l a i s t en lahjoitusten yhteydessä
pyritään antamaan suuryhtiöiden
•'epäitsekkäälle : avystukselle", .ja
'uhrimielelle".
Kolmas, ja mielestämme "Tfnyös
tärkeä seikka on tämä: Lahjqittaes
.saan jonkun suhteelli.s'en pikkusum­man
paikallisen • oppilaitoksen ra
kennusrahastoon, Inco myöntää pai.
kalliseen käyttöön sellaisia varoja;
jotka pitäisi j ä ä d ä ilman muuta tän-
Ei ole mis.sään kirjoissa eikä kan
sissa, ei paremmin maallisissa kuin
hengellisissäkään' sellaisissa . sää>
detly, että Incon ulkomaalaisten
omisfajain täytyy saada vuosittain
Sudburysta sataa miljoonaa dollaria
lähentävät voitto-osingot kuljetetta
vaksi Wall Streetin kassaholveihin.
Selvästikin näiden ulkomaalais-,.
ten osakkeenomistajain voitto-osin 1
got ovat aivan kohtuuttoman suuret
j a Sildburyn piiriin jäävä osuus
näistä luonnonresursseistamme lu
vattoman pieni. Tällaisen olotilan
vallitessa Incolta voitaisiin vaatia
joka vuosi ainakin kolmen—^viiden
miljoonan dollarin lahjoitusta kau-:
pungin yleistä käyttöä varten.
Sitä paitsi, ja tämä on myös t ä r ­keätä,
nämä yhtiöiden silloin tällöin '
oppilaitoksille myöntävät lahjoituk­set
olisi perittävä vakinaisten veron >
jen, muodossa valtiolle niin, ettei
suurpääoma saisi niin äärettömän
suurta sananvaltaa yliopistojen ja
muiden korkeimpien oppilaitosten
hallinnoissa.
Vai että höpsiskö?
.Ottakaamme tässä todistajaksi'
vaikkapa Canadan Yhdistyneen kir­kon
vastavalittu "moderator, Rev
James R.Mutchmore. joka Londo- :'
nissa, Ontariossa äskettäin pidetys­sä
kirkolliskokouksessa mainitsi ny­kimisen
yhteiskuntamme yhtenä tuo '
;mittavana paheena sen,> e t t ä suuryh-/
tipt vqivat, lahjoitustensa perusteet,
la^ vaikuttaa aivan liian paljon kpr-keimpien
oppilaitosten asioihin.
Tofeiasia nykyisessä yhteiskunnas
samme onkin, että "tahdin määrää- '
vät' ne, jotka maksavat viulutkin'',
tässä tapauksessa opetussuunnan,
määräävät suuressa mittakaavassa
ne jotka antavat näitä suuria lahjoi-t\
ikslä — ja tämä siitäkin huolimat­ta
vaikka usein ainakin täällä C a *
nadassa ulkomaalaisten omistamien
ja kontrolloimien suuryhtiöiden .
edut ja tavoitteet voivat olla täydel­lisessä
ristiriidassa kansakunnan ja
valtion todellisten etujen ja tavoit­teiden
kanssa.
Tässä on lyhyesti kertoen peruste- '
lut siitä, miksi emme voi yhtyä -
' Halleluja" ja "ylistetty olkoon se"
kuoroon Incon lahjoituksen johdos-ta
— vaikka myönnämmekin va*
pa.isti että parempi on pienikin lei­vän
kannikka kun ei leipää ollen,
kaau. —Känsäkoura.