Vapaus, December 10, 1955

              Sivu 2 lauantaina, joulukuun JO p, — Saturday, Dee, 30,3955'
V A P A U S
ttmsm vov, e, mi. MmameA
«s Mcond <£lfl«s naU lv t3w Post
Office Oepartamit, Ott»vftr Fub<'
Tlmsäay» fl2idB&tairdi»F9 för Vflpsns
Pnblisbing «knajTany I;KL, st SOO^m
«ddre»: 8os 49« Sudbory. Ostefto, TnuudAtioD free «f «iisiKe.
CAcadMu; 1 vlK. 7XK) e kk, 9,75
3 kk, 229
YbdjvrnSolflM: 1 fk. SJOO « kk. 420
Suomea»; l vk. 8,S0 6 kk, 4.75
Kyspyks^ ja
vasfaobia
iiapnriep tolee auttaa toisiaan
ja ottaa myös oppia toisiltaan
"Se koira älähti johon..."
kuun. 18 p^^västä lokakuun,« päivään.
Tällä aikaa sa{n kirjaaiij 118 päivää:
Tänä vuonna olin ty&ssä- toukokuun j
7 päivän ja lokakuun 20 päivän vä-j
Jisen ajan eli 130 päivää.
Tämän vuoden hulitikuun 15 päi- j
vään olin saanut kaiken vakuutidcsen |
ulos, mitä päiväni edellytti. Olenko
oikeutettu saamaan vakuutusta^ ai­kaisemman
lain puitteissa, siis alem-i
man vakuutusmaksun?
i Asia on niin, että täällä on tullut
t kirjelmä kalklUe nllUe, Jotka ofvat tähän keskusteluun varatusta muur
anoneet vakuutusta Ja nauttivat va^ tenkin lyhyestä ajasta.
kuutuspäivänsä loppuun viime ke­väänä.
Kirjeessä selostetaan, että
pitää olla 30 työviikkoaennenkuin
pääsee nauttimaan vakuutuksesta Ja
kirjeessä nimenomaan sanotaan, että
tämä 30 viikkoa pitää olla kirjoissa
sen Jäkeen kun on viimeksi vakuu­tusta
nauttinut.
Yksi kysymys vielä. Onko tällai-
.sessa tapauksessa oikeutettu saamaan
hätä tila vakuutusta. Jota on aikaisem­min
saanut talvikauden aikana?
Sivumennen vielä sanoisin, että sa­maisen
vakuutuslain pykälät ovat
niin ; monimutkaisia Ja viittailevat
sinne sun tänne, että pitäisi olla
"loijariksi" lukenut ennepkuln ne
kaikki ymmärtäisi. "Parannettu"
uu£i vakuutuslaki on ainakin sellair
nen. että minun tapauksen kaltaiset
viime vuosisadalla syntyneet eivät
voi .'nauttia" vakuutuksesta kuin
joka toinen vuosi. Talvella emme
ajoon pysty ja yhden kesäkauden työ-viiko^
eivät riitä vakuutuksen saan­tiin.
— Entinen ajomies.
Kysymys: Koär» Vapaudeasa on
juikaJitu työt^mj^vak^^^
kevia kysymyksiä Ja vastaijjteia, niin
jl^ytäisjto ViQ^aut^^^^^^^
ajankohtaiseksi tullee^
• ioriSA pitäisi saada maantPiehMtenamg.
i selostettua :5H0in?nkieIelIä.
Ncuvostointon pääministeri Bulganin ja puolu^iJjteeri Khruslic- , Pidän, Itseänl^tyypiUisenä esimerk-
*ev ovat saaneet Aieikoisesti julkisen sanan •''koiraimuuskaa", ensin- ; vuonna 1954 työssä, touko-nät(
in snta/että he ovat pyrkineet suhteiden lähentämiseen ja paran-laipiseen
edustamansa maan ja Aasian m^^
toiseksi siksi 'kun heidän puheissaan on ollut jotakin sellaista, niikä
jei sovi niiden piirustuksiin/ jotka haluavat uudelleen henkiinherättää
Saksan militarismin. • '
Mikäli on puhe kansojen välisestä ystävyyssuhteiden kehittämi-v-
sestä niin tässä on ihmiskunnan enemmistö ehdottomasti sitä mieltä,
; että onitä suurempaan kanssakäymiseen päästään eri kansakuntien
Uwsken ja mitä enemmän leviää ystävyyden ja yhteistoiminnan aja,-
tus eri kansakuntien 'keskuudessa, sitä parempi se on, edellyttäen,
etiä tämä ystävyys ja yhteistoiminta koituu ko. maiden ja koko ih-niiskunnan
rauhan hyväksi.
Mutta ky^ä voidaan, että onko aiheellista puhua toista maail-
<mansotaa edeltänee ajasta ja silloin tehdyistä virheistä, mitkä Joh-
'tivat toisen maailmansodan syttymiseen?
Vaikka Britanniassa, Canadassa, Yhdysvalloissa ja asiallisesti
/kaikkialla maailmassa on AIu
ijQPt .-olemme nähneet senkin ihmeen, että eräät suurlehdet ovat olleet
vOlevinaan kovin pahoillaan siitä kun Neuvostoliiton kommunistisen
puolueea pääsihteeri Khrushchev sanoi Burmassa pitämänsä puheen
yhteydessäj että "jos Britannian ja Ranskan silloiset johtajat olisivat
halunneet efktää maailmansodan syttymisen, niin he eivät olisi anta-
; pe^t -Itävallan joutua Hitlerin -käsiin, eivätkä olisi koskaan tehneet
Miinchenin sopimusta.'*
• 'Hänen lausuntonsa tä^^ ei suinkaan ole mitään uutta
eikä mitään yllättävää. Historia on todennut, että juuri näin on asia
ja kuten sanottu, juuri tämän «vuoksi on Miinchenin sopimus aikoja
sitten -tuomittu kaikkialla maailmassa ja erikoisesti Englannissa.
Kiihkoilun ja tekopyhän paheksumisen syynä onkin se, kun
näyttää ilmeiseltä, että ihmiskunnan suuri enemmistö on vetämässä
oikeat johtopäätökset siitä mihin johtaa ja tähtää Saksan militaris­min
nykyiset henkiinherättämistoimenpiteeti Rauhaa ja rauhallista
rinnakkaisoloa haluava ihmiskunnan enemmistö katsoo, että jos Hit­lerin
Saksan aseistaminen ''kommunismia vastaan" johti toiseen maa­ilmansotaan,
niin eikö ole mahdollista, että Saksan imperialismin
uudelleen aseistaminen "neuvostovaaraa" vastaan, kuten on selitetty,
fvoi johtaa kolmanteen maailmansotaan? Ja 'kun ihmiskunnan enem-
: mistö haluaa säilyttää kansainvälisen rauhan, niin entisistä koke­muksista
viisastiuieena se vastustaa päättävästi Saksan imperialismin •
uudelleen aseistamista 'minkään tekosyyn perusteella — ja tämä sitä­kin
suuremmalla syyllä kun sodanlietsojilla on nyt asiallisesti puhuen
samat neuvostoliittovastaiset tunnukset, mitä käytettiin tuhoisaan
loppuun asti ennen toista maailmansotaa.
Arvostellessaan vissejä piirejä, jotika haluavat historian koke-muksista
välittämättä antaa uudelleen aseet Saksan imilitaristien
käsiin, ja varoiitaessaäh, etta se ei voi johtaa mihinkään muuhun
•kuin uuteen maailmansotaan, kuten tapahtui Hitlerin päivinä, mr.
'Khrushcbev osui sodanlietsojain arkaan kohtaan— ja silloin 'älähti
se koira mihin 'kalikka sattui".
Ihmiskunnan etujen kannalta katsoen olisi sittenkin parempi,
että luovuttaisiin Saksan uudelleen aseistamisaikeista ja ryhdyttäisiin
tosimielessä etsimään 'keinoja Saksan: yhdistämiseksi demokraattisen
•ja rauhanomaisen valtion puitteissa niin, ettei yhdistettävä Saksa yh-iyisi
mihinkään 'liittoon mitään toista kansakuntaa tai kansakuntain
'htymää vastaan.
Ifelslnki. jMairasfcoon lopol»
SeuvotMOiiio Seuran vildnuaesr
•ä cdostaJakdMtikseMa tobiorl
Vältä Kaukonen l»yttlnJeleo-
UJotolseo alustavan pubeenvoo-ron
Soomen j» NeovostoHlton
fcesfcel«tä, tJeteeUis-tduiiUfstä
: voorovalbufiut» koskevasta kysy-mykbts^.
Svm:fa ja ifevtvpaU»'
liiton tietcellis-tekniUJnen ybtefs-tyosopfoms
merkitsee janri kolt-
Iaiul9tibtelden Jatkuvaa Ja varr
maanjtia alkapaan byrin bno-
, mättäväksi osoittautuvaa edel-ieenkebittämlstä,
lausui tri Kaur
konen Ja Jatkoi:
l^ITA TAMA SOPIMUS SISÄLTÄÄ?
Sopimuksessa on; i-unsaasti yksi-tylikohtla,
joiden kaikkien luettele­minen
varmaankin veisi liian paljon
Aateluus palkkioksi
Toivottaen asianomaisille onnea ja pitkää ikää — mihin mekin
.yhdymme — Torontossa ilmestj^vä torypuolueen kiivas kannattaja,
Globe and MaiMehti sanoi torstaisessa toimituskirjoituksessaan, että
;mr. Clemcnt Attleen ero Britan^^ Työväenpuolueen johdosta päätti
hyvin huomatun ja hyödyllisenjjoliittisen ikäriirin''.
Että nir. ..Attlee on käriirinsä eli poliittisen uransa hoitanut "hyö-
: dyllisesti", se näkyy- myös siitä, että hän sai 'heti kreivin tittelin ja
pääsi -niin muodoin korkeasti aateloituna ylähuoneen jäseneksi, missä,
hänestä uskotaan tulevan aateloitujen toveriensa ryhmän johtaja.
Työväenpiireissä .Attlee tunnettiin ns. "imaUillisena oikeistolai-
. sena, joka ei koskaan ole hyväksynyt tieteellistä sosialismia. Hänen
.filosofiansa monumenttina \'oidaan pitää Britannian kmhiiliteollisuu-
,'den kansallistamista, jota visseissä piireissä yritettiin aluksi selittää
V varmaksi askeleeksi sosialismia kohti. Tosiasia luonnollisesti oli, että
Britannian kivihiiliteollisuus oli vanhanaikaisten työmenetelmien ta­kia
rappeutunut Ja jäänyt niin pahasti taka-alalle. että tarvittiin val­tiovallan
apua ja tukea jos mielittiin saada se'kilpailukelpoiseksi maa­ilman
'markkinoita varten. Tässä mielessä kansallistettiin tämä teol­lisuus,
kuten kansallistutettiin eräitä muitakin laitoksia Attleen halli­tuskautena
toisen «maailmansodan päätyttyä —-ja tämä kansallista­minen
tehtiin niin, että asianomaisten laitosten omistajat saivat täy­den
kor\'auksen ynnä hjn-ät korot kansallistetuista laitoksistaan.
-Kaikesta huolimatta olisi väärin verrata Attleeta esimerkiksi
\'äinö Tanneriin, joka liittoutui sekä Mannerheimin että Hitlerin
kanssa ja joutui veriruskeita poliittisia ^syntejään sopjmaan kalterien
takana. Attlee oli toisen maailmansodan arkana rintauian toisella
puolella, demokraattisessa leirissä ja antoi Britannian hallituksen yh­den
johtavan jäsenenen ominaisuudessa arvokkaan panoksen ihmis­kuntaa
uhanneen hitlerismin hävittämisen hyväksi,-'. 'f !
Huolimatta siitä, että Attlee ei ole 'koskaan tuominnut Britan­nian
siirtomaajärjestelmää yleensä, hän. joutui..kuitenkin ,l|ist(|riah
oikusta olemaan pääministerinä juuri siinä brittiläisessä hallituksessa,!
minkä täytyi lopulta suostua Intian itsenäisy>-svaattmuk^fi^^vaikkai
hän yrittikin kaikin mokomin säilyttää,Britannian tjalansijaii* Pakis-'
tanissa. ' ; .
On myös hitunen perää siinä, että niin oikeistolainen kuiri .Attlee
onkin, hänellä oli kuiter^kin kykyä ja mahdollisuuksia pitää Työväen­puolueen
kaksi vastakkaista ryhmää, oikeiston ja vasemmiston, sa­man
puoluetalon 'katon alla niin, että oikeistolainen vähemmistö sai
isännöidä melko vapaasti, mutta vasemmistoa ei heitetty kuitenkaan
pois puolueesta, puhumattakaan nyt siitä, että' se olisi teljetty van-"
kilaan, kuten meneteltiin *'Ison Väinön" puolueessa ''kuutosrj^hmän"
ja muiden oppositioainesten suhteen Suomessa.
• Attleen ero ei suinkaan tullut kenellekään yllätyksenä, sillä
puolueen johtopiireissä on sitä jo kauan odotettu. Selvää myös on,
että hänen eronsa johtaa h>nrin kireään valtataisteluun puolueen oi-
"keiston ja rivijäsenten välillä. Kysymys on siitä, jatkuuko se ohjel­ma,
jonka tuloksena mr. .Attlee aateloitiin, vai poikkeaako tämä suuri
ja tärkeä työväenpuolue siitä ohjelmasta vasemmalle.
Vastaus: Uusitun työttömyysva-kuutaslain
tulkitseminen ja sovellut­taminen
tuntuu olevan :sekä työläis­ten
että työttömyysvakuutustoimisto-
' jen virkailijain kohdalta jonkun -ver­ran
sekavaa; sillä esim. Vancouverin
työväen taholta on esitetty lukuisia
valituksia, että sikäläiset virkailijat
ovat käyttäneet "oman käden oikeut­ta"
työttömyysvakuutus anomuksia
käsiteltäessä. Siellä kuten kaikkialla
Canadassa on myös valitettu, että
laki on tavattoman vaikeatajuisesti
kh-joltettu ja että hallituksen toi­mesta
ei ole vielä valmistettu uudesta
laista ihelpompitajulsta selostusta.
Tämän johdosta vastauksemme yllä-olevlin
kysymyksiin voi olla jossahi
suhteessa puutteellinen Ja kehoittai-simme
kaikkia pyrkimään saamaan
yksityiskohtaisempia selostuksia pai­kallisesta
työnvälitystoimistosta.
Mielipiteemme. ensimmäiseen kysy­mykseen
on, että uuden lain voimaan
astuttua marraskuun ensimmäisenä
päivänä, vanhaa lakia ei enää oteta,
huomioon. Ilmeisesti teidän tapauk­sessa,
ette voi saada vakuutusta uu­den
lain nojalla, koska olette edelli­sen
vakuutuskautehne alkamisesta
viime vuoden lokakuussa Ja, joka
päättyi •viime huhtikuun 15 pnä, jol­loin
käytitte loppuun kurjanne vakuu-tusviikot,
saaneet kirjaanne meikit
"vain" noin 24 viikolta. Vakuutuksen
saannin edellytyksenä on 30 vakuu-tusviikkoa
viimeisen 104 viikon ai­kana
tai viimeisen vakuutuskautenne
alettua, mikä ilmeisesti teidän ta­pauksessa
oli viime vuoden lokakuus­sa,
ja toisena ehtona on,-että 8 va-kuutusviikkoa
on oltava viimeisen 52
viikon aikana.
Vakuutuskausi t y ö t tömyysvakuu-tuslain
mukaan kestää Joko 52 viik­koa
tai 'Vähemmän riippuen siitä ku­luttaako
a.o. henkilö vakuutusviik-konsa
Jyhenunässä ajassa. Jos on jat­kuvasti
pitemmän ajan työttömänä.
Yhtenä vakuutuskautena voi useim­man
kerran nauttia vakuutuksesta
Jos vain merkit riittävät Ja enintään
36 (Viikkoa, Kun vakuutuskausi on
päättynyt, silloin on Jälleen saatava
kirjaan 30 vUkon merkit 104 -viikon
ajalta, mutta tässä tapauksessa ei
huomioida edellisen vakuutuskauden
edeltäneitä viikkoja. Jos ne ovat yli
52 viilckoa vanhoja. Tässä ei oteta
huomioon koska vakuutusta viimeksi
maksettiin, vaan se, koska vakuutus­kausi
alkoi.
Mikäli hätätila vakuutus on kysy­myksessä
teillä' ei .j^tälil olla m i toi
vaikeutta sen saantlto,.^lä*en.saan­nin
ehtona on, että vakuutuskirjassa
pitaäj'olla irierkit 1 5 Ä o n ^Jaita-vU-me
maaliskuun 26 päivän jälkeen ja
vakuötusta mkksetaan" tavallisen tak­san
mukaani •'^ Kun^hi kolmen viikon
merkkien kohdalta maksetaan vakuu­tusta
kahden viikon ajan,.Joten tei­dän
tulisi saada hätättlavakuutusta
n. 16 viikon ajalta. Tätä hätätUava-kuutusta
maksetaan vain tammikuun
1 päivästä huhtikuun 15 päivään.
Anomuksen voi kultenkht esittää Jo
joulukuun aikana, että voi nauttia
vakuutuksesta heti tammikuun alusta
lähtien.
Niihin on Jokaisen -helppo tutus­tua,
sillä sopimusteksti on Julkaistu
paitsi sanomalehdissä • myös SNS-lehdessä.
" Yksityiskohtiin menemättä
: voitaneen lyhyesti sanoa, että maam­me
Ja Neuvostoliitto ovat sopineet
alaltaan mitä laajimmasta yhtetstoi-^
minnasta tieteellisen. tutkimuksen,
teollisuuden ja maatalouden aloilla.
Tämä yhiteistolminta on sovittu ta^
pahtuvaksä vapaaehtoisuuden Ja vas­tavuoroisuuden
periaatteen pohjalla
siten, että me annamme Neuvostolii­ton
asiantimtijoille teollisuuden ja
maatalouden aloilla Ja kaikille tiede-!
miehille tilaisuuden perehtyä niihin,
kysymyksiin, mitkä 'heitä kunnosta­vat,
annamme heille heidän toivo-miaan
tietoja, valmistusohjeita, tek­nillisiä
asiakirjoja Jneu, sanalla sar
noen omia kokemuksiamme korvaus­ta
vastaan.; Me annamme Neuvosto-mton
opiskelijoille ja ylioppilaille t i ­laisuuden
harjoittaa opintoja maas­samme
Ja tutkijoille tilaisuuden tie­teelliseen
työhön luonamme. ? .pien
tässä aluksi puhunut siitä, mitä sopi­muksen
mukaan on meidän tehtävä­nämme.
Minusta henkilökohtaisesti
on ollut erittäin ilahduttavaa, että
Neuvostoliitossa niin monilukuisilla
aloilla, tunnetaan välitöntä kiinnos­tusta
meidän työhömme ja annetaan
arvoa saavutuksillemme. Sopimuk­sen-
toinen puoli on se;: että vastaa­vasti
meidän maamme teollisuuden
ja maatalouden edustajat, eri alojen
opiskelijat; ylioppilaat, tiedemiehet
saavat tilaisuuden perehtyä työsken­telyyn,
tutkimukseen ja saavutuksiin
Neuvostoliitossa; Meillä -täällä-i^ub^
ml-NeuvostoIiitto-Seurassa on; koke­muksia
siltä minkälaista tämä vas­tavuoroisuus
yhteistoiminnassa Neu­vostoliiton
kanssa on. Miten usein
olemmekaan saaneet pieneksi mieli­pahaksemme
todeta sen, että olemme
omalta kohdaltamme ivoineet osoit­taa
vain kovin vähän ystävällisyyttä
siihen verrattuna, mitä Neuvostolii­ton
taholta on meidän osaksemme
tullut. Eikä liene aivan aiheetonta
luulla, että tieteellis-teknlllisen y h ­teistoiminnan
kohdalla saattaa osit­tain
olla samoin.
Mutta tärkeintä on se, että meille
nyt avautuu tilaisuus, jollaista ei
koskaan ennen ole ollut, perehtyä;
monipuolisesti Neuvostoliiton korke­alle
kehittyneeseen tieteeseen ja teol­liseen
tuotantoon sekä maatalouteen,
oppia niistä ja tältä pohjalta kehit­tää
omaamme eteenpäin.
Tieteellis-teknillisen sopimuk­sen
kantavuus, niin sanoakseni,
on siis erittäin suuri, mutta — ja
se on tärkeätä —sen merkittä­vyys
riippuu ratkaisevasti, kuinka
tärkeänä me itse sitä pidämme,
miten suurta mielenkiintoa sitä
kohtaan tunnemme ja miten
voimme luoda edellytykset siihen,^
että sen tarjoamat mahdollisuu­det
eivät mene hukkaan.
Sopimuksen mukaan sen piiriin
kuuluvia asioita käsittelee pysyvä
äuomalais-neuvostolllttolainen komi­tea.
Joka kokoontua vähintään ker­ran
vuodessa vuoroin Moskovassa Ja
Helsingissä. Vähän toista kuukautta
sitten tämä komitea asetettiin ja sen
ensimmäinen kokous on lählalkohia
Moskovassa. Tällä hetkellä ollaan
siis vielä niin alkuvaiheessa, että mi­hinkään
käytännöllisiä toimhitamuo.
toja koskeviin kysymyksiin, joita ml-
Ohuet liinat saavat tarpeellisen ta-nakkuuden
ja kllUon kun huuhtelu­veteen
liuottaa muutaman lUvateleh-den
jä silittää ne paperin tai ohuen
kankaan läpi.
USA:n maanteillä
saanut surmansa
lähes 31,000
CWcaso. — Lähes 31,000 amerikka­laista
sai surmansa Yhdysvaltahi
maanteillä tämän vuoden 10 ensim­mäisen
. kuukauden aikana, eli 7 pros.
enenunän kuin vastaavana aikana
vuosi sitten.
Julkaistaessaan tämän tilaston sa­noo
National Safety Council toivo­vansa,
että tämä suuri kuolenmansato
painaisi Jokaisen moottoriajurln pin­taan
tarpeen ajaa varovasti joka päi­vä..
27 loukkaantui kun
silta murtui
Eajle Lake, Tex. — Kaksikymmen­täseitsemän
henkilöä loukkaantui
kun Rio Granden yli Johtava a^ällal-kalnen
silta murtui viime perjatatai-na.
Noin 100 henkilöä putosi kui­van
Joen pohjaan sillan murtuessa.
I nuUe viime kuukausien sikana oji
1 var«la runsaasti tphty, ei vielä vpJ
lainkaan vastata. Vasta- sitten #uii
j-hteinen komitea on »e suunnitellut
Ja tehnyt niitä koskevat päätöksensä;
vasta sitten käytännölliset toiminta"
muodot hahmottuvat Ja vakiintuvat.
Mutta varmaa on. että niin Neuvos^
toliitossa kuin meillä tänä lyhyenä
aikana, mi^Eä komitean aset^misesta
vasta on kulunut, on asioita perus'^
teellisesti mietitty ja valmisteltu. Ja
nämä valmistelut tulevat aikanaan
Johtamaan ^-htelsUn päätöksiin.
SUIJBI KUNNOSTUS
Merkillepantavaa on se, että ädinr
nostus tieteeUiB-teknlllistä y h t e i ^ lr
mintaa kohtaan on meidän maas­samme
— rohkenisin sanoa >- mel­koisen
suuri. Tämä käy ilmi siitä,
että vastanimitetyltä komitealta ovat
jo monet järjestöt r-^. kymmenkunta
— pyytäneet myötävaikutusta heidän
pyrkimyksilleen perehtyä NeuvostpV
liiton saavutuksiin , kunkin^ oniall^:
alalla. Monissa kymmenissä on nlif
den^yksityisten lienkllölden.etupääs-i-sä
tiedemiesten, luku, jotka, ovat kor
mltean puoleen kääntyneet saman­laisessa
tarkoituksessa, Ja kymmeniä
on myös sellaisia yhteisöjä, se on:
erUalsia tleteeUisiä Ja teknlUlsiä lai­toksia
ja yhdistyksiä. Jotka ovat Jo
tehneet tärkeitä esityksiä suomalai­selle
komitealle. Toisaalta Neuvos^
toUiton tabolta sopimusneuvottelu­jen,
yhteydessä esitettiin tiedusteluja
eräistä Neuvostoliittoa kiinnostavista
kysymyksistä. Niiden johdosta suo­malainen
komitea on yhteistoimin­nassa
Ja kosketuksessa Jo: monien
valtion 'laitosten, suurten teollisuus--
järjestöjen, yksityisten teollisuuslai­tosten
sekä tieteellisten tutklmuslal-:
tosten kanssa.>Kaikki nämä tosiasiat
cj^olttavat, että mielenkiinto tieteel-l
lis-teknillistä yhteistoimintaa '.koh­taan
on varsin vireä. Ja se on sekä
jatkuvaa että kasvavaa; harva se
päivä tuo posti minulle suomalaisen
komitean sihteerinä tässä suhteessa
jotain uutta ja mielenkiintoista. •
Minulla henkUökobtaitesti on
se/fcäsitys, että tämä ilahdtittava
mielenkiinto ja • harrastus, mikä
on ollut' todettavissa, on oleelli­sesti
Suomi-NeuvostoUitto-Seoran
tähän astisen työn niitä tuloksia,
jotka täydessä merkittävyydes­sään
vasta vähitellen alkavat nä­kyä.
'•'Edeirä esittämäni perusteella mi­nusta
tuntuu siltä, että. tieteellis-tek-nilliseen
yhteistoimintasopimukseen
voimme liittää perusteltuja toiveita,,
el ainoastaan siinä mielessä; että se
on mitä tärkein, periaatteellinen kan­nanilmaisu,
vaan et^tä se on Johtava
myös näkyviin köytännöllisiin tulok­siin.
-Tämä merkitsee sitä, että eri
intressipiirit sekä ammattlr Ja .Ihar-rastusalat
.tulevat entistä suurem-
Ihqssa määrässä välittömään koske­tukseen,
vuorovaikutukseen Ja yh­teistoimintaan
vastaavien piirien jä
alojen kanssa Neuvostoliitossa sillä
tavoin; kuin -viime vuosien aikana
yhä enenevässä määrässä Jo on ta­pahtunut.
Mitä useammalta taholta
Ja mitä suuremmassa määrässä pyr­kimystä
tähän yhteistoimintaan on
ja tulee olemaan, sitä monipuolisem­maksi
ja merkittävämmäksi tieteel-lis-
teknlUinen yhteistoiminta kehit-tyyt.
• Epäilemättä asia on niin; että
yhteistoimintasopimus se 1 Iäisenään
herättää uutta harrastusta ja komi­tean
erilaiset toimenpiteet sitä lisää­vät,
mutta eräissä suhteissa harras­tuksen
viriäminen ja sen kehittymi­nen
Jatkuvaksi aktiiviseksi työksi on
käsitykseni mukaan oleellisesti riip-puvaisuussuhteessa
toisista,, yleisem­mistä
tekijöistä, joihin vielä haluai­sin
kiinnittää huomiota.
«OSIL&yiVKSJST
*: sfe^^ykseJJi^en keskinäisen vuo­rovaikutuksen
Ja yhteistoiminnan
edellytyisenä; on perehtyminen Jo
ennakolta Jossain määrin olosuhtei^r;
ellD, menettelytapoihin Ja saavutuk'
siin Neuvostoliitossa.: Ilman ' min­käänlaista
ennakkotuntemusta el voi­da
tehdä konkreettisia ehdotuksia tai
suunnitelmia, Joiden ; toteuttaminen;
sitten oltei hyjödyllistä Ja menestykr
sellistä. y^BUttävän ennakkotuntemir;
£en saavuttamiseen on nykyisin mo-^
neulaisia mahdoUisuuksia. Tältä
kannalta, turistiliikenteellä epäile-!
mättä on oma merkityksensä," mutta
tärkeintä on kuitenkin se; että käy­tettävissämme
on Jo tällä hetkellä-sekä
tieteellistä että teknillistä kir­jallisuutta
Ja yleistajuisia teoksia
suhteellisen mnsaasti. £1 ole sem­moista
alaa, mistä omassa. mäassam-:
me ei voisi Jo nyt kirjalhsuuden avul­la
saada varsin perusteellisia tietoja.
Jaitsestään selvää Oja..että mitä mo­nipuolisemmin
Ja syvällisemmin
Neuvostoliiton matkaa suunnitteleva
tai aikova henkilö Jo ennakolta, pe­rehtyy
kalkkeen siihen, mihin hän
siellä haluaa, tutustua, sitä hyödylli--
semmäksl sekä, hänen itsensä että
kummankin maan' kannalta hänen
matkansa muodostuu sitten, kun se
toteutuu. Tästä syystä tieteellis-tek-,
nlllisen y h t e i s toimintasopimuksen
käytännölliseen toteuttamiseen käsi-t^-
kseni' mukaan kuuluisi oleellisena
seikkana Neuvostoliiton tieteellisen
ja teknillisen kirjallisuuden entistä
tehokkaampi hyväksikäyttö, ja mi­nusta
tuntuisi siltä, että juuri -tässä
olisi myös Neuvostoinstituutin tärr
kein tehtävä. Instituutin kirja varat
kasvavat jatkuvasti Ja kirjasto jo
nykyisellään on monipuolinen .aarre­aitta
jokaiselle, joka • haluaa pereh­tyä
NeuvostoUltqn kulttuurin eri puo­liin.
Kirjastonkäyttöä rajoittaa eräs
: seildca, jolla on suuri merkitys
myös tieteellis-tekniUisen^ yhteis­toiminnan
kannalta kokonaisuu­dessaan,
seikka, mikä viime edus­tajakokouksessa
oli keskeisellä
tavalla esillä. Se on kysymys
Venäjän kielen taidosta.
SNS:n OSUUS
; Edellä ; viittasUi jo siihen, mikä
merkitys Suomi-Neuvostoliitto-Seu­ralla
on ollut sen harrastulcsen he­rättäjänä,
mitä nyt on ilmennyt tie-teellis-
teknlUlstä y h t e i s tolmhitaa
kohtaan. Sem-amme oleellisena teh­tävänä
on maamme ja Neuvostolii­ton
välisten kulttuurisuhteiden edis­täminen,-
ja näihin kulttuurisuhtei­siin
kuuluu yhtenä: osana tieteellis­teknillinen
yhteistoiminta ja sen l i ­säksi
paljon muuta. Ja- monissa yh­teyksissä
on todettu, että tämä teh­tävä
on seuran ensisijainen.' tärkein
tehtävä; Ja mitä monipuolisemmin
javmltä tehokkaammin seura toimii
päämääränsä hyväksi, mitä enem­män
se herättää harrastusta tieteel-liSTteknillisellä''
alalla Neuvostoliittoa
kohtaan Ja luo edellytyksiä myös yh­teistoiminnalle,
sitä laajemmaksi ja
merkittävämmäksi tuo yhteistoimin­ta
muodostuu. Ja toisaalta, mitä
monipuolisemmaksi Ja laajemmaksi
sopimuksen edellyttämä yhtelstcfl-mlnta
muodostuu, sitä paremmiksi
myös näillä aloilla seuran kohdalla
muodostuvat mahdollisuudet toimin­nan
tehostamiseksi. Tässä on siis ole­massa
keskinäinen vuorovaikutussuh­de.
Merkitköön tämä edustajakokous
seuramme • työskentelyn syvenemistä
ja tehostumista siinä mielessä, että
luomme entista enemmän edellytykr
siä myös tieteellis-tekniilisen yhteis­toiminnan
kehittymiselle ja tällä
tärkeällä alalla maamme ja Neuvos­toliiton
-välisen. ystävyyden jatku-^
valle lujittumiselle.
Pue. Paasikhrj m
siaQirtZis-IIOaiilon
lyc^slnkJ/ — ^euvostolttto» fiposu^
sa oleva väUaikaimf^ «lOaJnfaplfeBja
S> T. Loginov JuQvuttJ Jauantaina,
Joulukuun 3 pnä Suomen TasavaUan
Presiäenvme. i. K. FaaaUiiveUe 'Zlg-
110" merkkisen auton. Jonka presi-dentti
oli aaanut lahjaksi Neuvosto­liiton
. hallitukselta ollessaan Itodco-vassa
kuluvan vuoden syyskuussa.
Ottaessaan - lahjan ' vastaan presi­dentti
Paasikivi lausui:
. , "BUiiä pyydän väUttämä$n sy-däJnelliscn
Uitokseni NeavostolU-tott:
KorbeUbman Neovofton Fa«
hemieMstön F.a h e e n Johtajalle
marsalkka K. E. VoroshllovUIe Ja
Nenvostolii^n Haliitnlcselle tästä
arvobltaasta lalijasta. K a ^ n tä­män
lahjan' merititsevän nenvm-tobansan-
tnnnnstnsta toiminnat- ..
leni Suomen ja Neuvostoliiton
- välisten > ystävällisten. soiiiteliten [
lujittamiseksi. Minulle on eri- .
. koisen arvokasta alleviivata, että: \
tässä toiminnassa olen aina saa­nut
-kannatosta, Neuvostoliiton -
Haliitnksen taholta, mistä pyy-r
dän välittämään vilpittömän
tonnnstoksenL"
Samana päivänä Neuvostoliiton
suomessa oleva asianhoitaja luovutti
Neuvostoliiton Hallituksen lahjana
"ZIS-110" merkkisen auton myös
pääministeri U. K . Kekkoselle. Hän
kiitti sydämeUlsestl tästä lahjasta.
SITÄ
Badanrakennuetyöntej^ji
«•ksyisfenä pekikpua on m
tömm. on nyt muuan i
kijä Jäppinen; oli kesälii
aikana mennyt naimisiin
alkoivat pelotella häntä:'
- Kuutepas. Jäppinen,
työmaa nyt loppuu eikä i
mlUe Järjesty edes työttö<
siin millä te molemmat aio
Jäppinen: — Aina te
työstä ja työstä . . . Ette
mäJTä, että kun mies on j
nyt naimisiin, hän el kai
vuosikauteen!
Emiätysnostoja
Mäildsen nimiin
Helsinki. - - Savonlinnan
Jat vietti lO-ivuoti^juhlaai]
sitten kansallisilla painon
nyrkkeilykilpailuilla: Pai
kilpailut • olivat lauantai]
Tampereen Kisavelkkojen
kinen teki raskaassa sarja
uutta feuomen eimätystä, j
sl on jsamalla pohjoismak
tyksiä. Hän tempasi 130 1
vuttl yhteistuloksen 427,5
molemmat ovat pohjoismaic
maila Suomen ennätyksiä,
niksessa hänen tuloksensa
on uusi Suomen ennätys.
"Meidän on pakko kehittää ydinas
selitti Hruslitsliev "Nl:n kokeista"
Moskova. — N . Bulganin ja N .
Hroshtshev saapuivat, marriusk.
26. pnä Bangalorin kaupunkiin.
Vastaanotto, lentokentällä ja kau­pungissa
oli yhtä sydämellistä ja
vieraanvaraista kuiii.^ muuallakin
Intiassa. Bangalorissa neuvosto­vieraat
kävivät tutustumassa tie­teelliseen
tnUclmuslaitoikseen ja
työstökonetehtaaseen, lUalla oli
torille kokoontunut r noin 200 000
kaupungin asukasta. Kaupungin
pormestari luki vieraille osoitetun
tervehdybsen.^^Vastauspuheen piti
N. Hrustshev lausuen, että neu­vostovieraille
osoitettu ystävyys ja
rakkaus osoittaa Intian 'kansan
rakkautta ja kunnioitusta kaik­kia
Neuvostoliiton kansoja koh^ :
taan.
Olemme Iloisia. Siltä, sanoi Hrust-shevf-
että "Intian kansa on vapautu­nut
siirtomaa-orjuudesta, että Intia
on asettunut riippiunattoman kehi-.
tyksen tielle.
. Kuten olen jo sanonut, on meillä
ja teillä myös eriäviä mielipiteitä kei­noista
ja teorioista, jatkoi Hrushtshev
Me emmfe salaa tätä, kuten'tekään
ette salaa sitä. Tämä ei kuitenkaan
estä olemasta ystäviä. -Miksi? Siksi,
että enempää te kuin mekään emme
haudo mitään pahaa toisiamme vas­taan;
Tämä on selvä esimerkki rau­hanomaisesta
rinnakkainolosta. kah­den
valtion kesken. Joilla on erilaiset
yhteiskunnallisat järjestelmät. .Me
esitämme kaikille maille: eläkäämme
ystävyydessä riitojen ja lehdistö-hyökkäysten
asemesta. Me sanomme
avomielisesti, että me emme pidä ka­pitalistisesta
taloudenhoidosta, sa­moin
kuin kaikki eivät pidä meidän
menetelmistämme. Tarkistakaamme
käytännössä, kenen systeemi on pa­rempi,
sanomme me Impitallstlsten
maiden poliitikoille. Kilpailkaamme
ilman sotaa.
. : Olemme tehneet erittäin selvän
ehdotuksen atomi- ja vetyaseiden
kieltämiseksi, ehdotuksen tavalll-
: sen aseistuksen sopistamiseksL
Olemme ehdottaneet tehokkaan
valvonnan järjestämistä ym. Län­sivallat
eivät kuitenkaan lopeta
aselstami^OilpaUna, eivät
atomi- ja vetyaseiden kielti
eivät Iialua edes antaa I
nUden kiellosta. Tämä i
meidät valmistamaan ai
vetyaseita sekä kehittämi
kettitekniikkaa.
—.Viime aikoina, jatkoi H
on atomivoiman tleteellist(
mussuunnltelmien mukaise
tettu uudentyyppisten atomi
aseiden kokeiluja. Nämä
vastaisivat täysin niistä tel
teellisiä laskelmia. Ne ovat
sena neuvostolaisten tieden
Insinöörien uusista saav
Atomipommin viime räjä3
oli suurin tähän asti suo
Tiedemiestemme Ja insin
onnistui suhteellisen pieneli
nemäärällä saada aikaan
joka vastaa -useita miljoonia
tavallista räjähdyametta.
Mutta, hyvät ystävät,
tan teille, että Neuvosto!
tule koskaan väärinkäyti
tätä asetta. Olemme onnell
nÄitä pommeja ei tulla I<
räjäyttämään kaupunkien
' Ilen: yläpuolella. Meidät p
taan kehittämään näitä k;
aseita. Nämä eivät ilahdlif
tä. Paljon mieluummin t
me, miten -voitaisiin vai
runsaammin erilaisia kone!
daksemme kasvattaa enc
vehnää, riisiä ja puuvillaa
llrushtshev.
Suomen-Norjan kau^
Helsinki. — Oslossa paraf(
ifSuomen Ja Norjan välini
ranvaihtopöytäkirja ajaksi 1.
30. 11. 56. Suomen Ja Norjai
kokonaiskauppavaihdon laske
pimusvuonna nousevan 150 m
Jan kruunuxm.
Suomi vie Norjaan mm. pa]
ta, vaneeria fajanssituottelta,
ym. metalUtuotteita. Suome
Norjasta käsittää mm. rikkiä i
ym. metalleja, laimotteita Ji
erilaisia kemikalioita, traania
ta rasvoja sekä kalaa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Hölmöläisten hyviä vaälineuvoja
Tällä kertomuksella ei ole, ku­ten
sanotaan, mitään tekemistä
minkään eläväisen > tai olevaisen
kanssa. Onpahan .siis vain tuu­lesta
temmattua jorinaa.
Mutta käykäämme heti asiaan:
Uutlstiedoissa kerrottlhi, että höl­möläisten
kunnassa oli ollut kova
tappelu, nimittäin kunnallisvaaUt^
missä oli, kuten tapa vaatii, puhuttu
sekä asiasta että asian vi&restä.
Lopputuloksena oli^ ettär vanha
«hyvä mies" tuli vanhan hyvän tavan
mukaan uudelleen valituksi. Ja niin
pelastui kunta kaikilta niiltä vaat
roilta. joita "hyvän miehen" asemaa
uhannut uusi tulokas, mikä lie mie-
•hiään,; oli aiheuttanut.: > :
Seuraavana päivänä höhnölälsten
ikioma 'Tähtl"-lehU tiesi sitten ker­toa,
että "hyvän miehen suuressa k i ­vitalossa
oli heti kun vaalit oli pidet­ty
Ja vaara torjuttu, ollut suuret ke­mut,-
Joissa oU sekä iloa että riemua".
Olipa oikein kuviakin siitä, kuinka
iloisia voidaan olla ^"hyvän miehen"
uudelleenvalinnasta.
Ja kuten asiaan kuuluu, se toinen,
hölmöläisten hävinnyt mies : oli un­hoitettu
je painettu maan rakohon.
Kaikki tämä on tietenkin kuin ol­lakin
pitää, sillä hölmöläisten kun­nassa,
kuten kalkissa kunnissa, on
kaksi suittta 'puoluetta", "hyvän
miehen" puolue; mikä on joka vuosi
antanut lisää veroja. ;ettei kenenkään
tee. mieU saada mitään kunnallisia
uudistuksia,.,eikä kukaan Joudu yli-!
määräisten- rahojensa - vuoksi syimin
tielle. : sitten.on pahpjen '•veronmak­sajain''
puojuei- joka; .vaata kateudes­ta
Ja muista (Paheellisista syistä.,* mo­komakin,
verohuojennustakotlsn
omistajille; sekä kunnallisia paran­nuksia
ja kaikkea sellaista. Joka voi­daan
ainakin Joidenkin fariseusten
tolmestq^' leimata suureksi synniksi.
Onneksi hölmöläisten kunnalle,
pikkuihnalsllle syntistä verohuojen­nusta
vaq,tiniit kotien omistajam
puolue lyötiin vaaleissa maan rako­hon,
. •.;
J a Sitä Juhlittiin suiurella riemulla
"hyvän miehen" suuressa kivitalossa,
kuten hölmöläisten "Tähtr-lehitl
kertoi.
• Mutta kalkki.hölmöläiset eivät.sit­tenkään
-olleet onnellisia. Eräs heis­tä,
partansa ajellut, mutta syntiin
langennut, rohkaisi mielensä, kävi
kotienomistajain puolueen, siis vaa­leissa,
hävinneen höhnölälsten ehdok-kaanipakeille
ja alkoi haastella:
"Totta kai olet Iloinen, että kun-^
tamme veroimiaksajat pelastuivat
heitä uhanneilta veroalennuksilta?!'
'Kansa on puhunut..eikä minulla
ole mitään valittamisen syytä", sanoi
maan rakohon lyöty hölmöläisten
ehdokas.
' Mutta oppia Ikä . kaikki", sanoi
s}-ntinen, ilmeisesti veronmaksajain
puolta pitävä hölmöläinen.
"Niinpä tietenkin".: vastasi vaa­leissa
lyöty miekkonen.
"Tiedätkö sitten, missä teit suu-
.Timman virheen", -kysyi yllättäen
'^jyntinen -hölmöläinen. sileälEsi ajeltua
Jsukaans^ .sivellen? ^
f"Anna kuulua. Jos olet tullut neu­voja
: antamaan", vastasi hölmöläis­ten
lyöty ehdokas.
''Et ymmärrä meitä hölmöläisiä
yleensä.. Siksi käytit väärin vaaUra-hasi
— kokonaan väärin."
' Selltähän asiaa", sanoi hölmöläis­ten
lyöty ehdokas ilmeistä' mielen­kiintoa'
tulkinneella äänensävyllä.
"Turhaa on puhua'vakavista asiois­ta,
sillä - kukaan el ole kiintynyt esim,
siihen, miten voidaan pikkuihmlsten
veroja vähentää. Turhaa voiteen
haaskausta on pUhua kunnallisista
uudistuksista, lasten turvallisuudesta
ja nuorison urheilumahdollisuuksista,
sekä*auilsta sellaisista selkoista, vi Me
hölmöläiset emme kerta k
takerru tällaiseen Jonnin j(
Jaaritteluun, mtälsihän sin
möläisälysi sanoa, että ne ral
haaskaat esim. lentolehtisiii
moisista asioista puhutaan, ]
kuin hohtimet kalvoon, tai
likaviemäreihta — tarkoitan
gin, Ukaviemäreihin, sillä eihi
lä hölmöläisillä mitään likav
t ä ole, koska me haluamme
liltaojla Ja multa mukavuuksi
' "Mutta miten Herran nim
täisi sitten vaalhahat käyttäi
vuorostaan epätoivon valtaar
nut, hävtanyt ja maan rakot
nettu höhnölälsten ehdokas?
" O t a opiksi muilta. Älä 1
äläkä fljoha haaskata vaällrai:
laiseen turhuuteen kuin esim
lehtisiin Ja muihin tiedoitui
sihi. Ole vaiti kuhi hauta
tärkeistä asioista, sillä sUloir
kukaan sanoa,.että kannatat
vastustat tuota. Lentolehtis
tomlsen Ja muiden vakavien
pitelden asemesta anna sana
tää, että vaaUpälvän Jälkeen
ret pidot, j a että pidot ovat'
suureounat. Jos -voitat. Se M
telee", .sanoi syntinen, partan
hut hölmölämen.
Höhnölälsten hävhmyt i
kiltti kauniisti Ja Jäi .syviin i
sUn vaipuneena aprikoimaar
seksi annettuja hyviä ntrtivoj
— Kansäl