Vapaus, May 6, 1967

              f^^:X'0^'Mfr^-:S'''. m: t V ' ' < f : f f i S ; k ' : m !i
Sivu 2 Lauantai, toukok. 6 p. -r- Saturday, May 6, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D ••MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : OFFICE A f t p ^DfTORIAL 674-4264
Publlshed thrlce weel£ly: Tuesdays, Thursday^ and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-'102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Bddrees: Box 69
Advcrtising rates upon application, translation free of ohargCi
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and f or payment of postage in cash.
.^.^..ro,,H. OÄNÄÖiAN;:liANGUAGE•PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6Ick;$6.25 USA:n:
3kk. 3.00 Suotaeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
, ...... . . . , ., ,,\. ; , . • ; , • . • • . ... . . .;; . ' : •
Kummia vuodekumppaneita
Näytää siltä, että Sudburyn alueen täytevaaleissa, ku­ten
"sodassa ja ralc(kaudessakin"-on kaikki luvallista. ~
Kuten tunnettua, suoritetaan. Rodger Mitchellin kuole­mantapauksen
johdosta liittoparlamentin täytevaalit Sudbu­ryn
piirissä toukokuun 29 päivänä.
Myös tiedetään, että vuoden 1965 täytevaaleissa ehdok­kaana
ollut valtuusmies M. G. Gernja sai niin hyvän vaali-määrän
ja kannatuksen, että yksistään siltä pohjalta katsoen
on hyvin mahdolhsta, että hän tulee nyt NDPm edustajana
valituksi alahuoneen jäseneksi. Se: olisi suuri poliittinen edis-tysask(
el Sudburyn seudun työtätekevälle väestölle ja siksi
kaikissa työläispiireissä toivotaan j a työskennellään mr. Ger-man
valitsemisen hyväksi.
Meidän mielestämme mr. Germa iski suoraan naulan-kantaan
kun hän viime viikonvaihteessa sanoi, että eräät
ammattiyhdistysmiehet antoivafkäyttää itseään" liberaalien
vaalikampanjan hyväksi osallistuessaan noin viikko sitten
Sudburyn piirin liberaaliehdokkaan vaalikampanjan edistä­miseksi
tänne saapuneen liittohallituksen työvoimaministeri
Jean Marchandin k(unniaksi järjestettyyn tilaisuuteen ja sa­mana
iltana välittömästi mr. Jeromen kampanjan edistämi­seksi
järjestettyyn vaalikokoukseen.
Mr. Germa oli mielestämme aivan oikeassa sanoessaan,
että'"heitä käytettiin" liberaalien hyväksi huolimatta lain­kaan
siitä käsittävätkö asianomaiset sitä tai eivätkö käsitä.
Tämä uniojohtajain poliittinen sivuhyppy, jos niin saa
sanoa, on erittäin valitettava seikk-a nykyhetkellä, jolloin
sudburyläisilla on pitkästä aikaa ensimmäinen todellinen t i ­laisuus
saada työväenliikettä edustava mies alahuoneen jä­seneksi
Sudburysta. • Sudburya aivan liian kauan Ottavvassa
edustaneet meihet ovat olleet poikkeuksetta työväestöön kiel­teisesti
suhtautuneita poliitikkoja, missä suhteessa-oHsi to­della
korkea aika saada parannus toimeksi. .
Mutta paljon kummallisempaa on se sivusta-apu, mitä
. Uuden demokraattien puolueen; (NDP) ryhmän varajohtaja
Kenneth Bryden(Woodbine) riensi tämän maakunnan lain--
laatijakunnan istunnossa antamaan Sudburyn piirin hberaa-liehdokkaalle.
HuoHmatta lainkaan siitä, käsittääkö hän sitä,
tai eikö käsitä, mr.German sanoja "lainataksemme, mr. Bry-denin
ala-arvoinen punakauhun lietsontayritys Sudbury
East vaalipiirin liberaahehdokasta Mike Solskia vastaan an­toi
"mailikaupalla" ilmaista mainostusta liberaahen hyväksi .
Sudburyn vaalipiirissä. Toivottavaa on, efctämr. Donald Mc­Donald
tai joku muu NDP:n johtohenkilö vaatisi, jotta mr.
Brydenin tulee lopettaa "aisan yli potkimisen" varsinkin sil­loin
kun on kysymys moisesta McCarthyismista.
Uutistietoj en mukaan mr.Bryden työnsi päänsä suoraan
leijonan kitaan ja joutui sen johdosta vanhan tekijän, libe-beraalipuolueen
edustaja, Elmer Sophanpiestäväksi. J a huo­limatta,
lainkaan siitä, mitä hän siitä asiasta ajattelee, mr.
Bryden sai kirvelevän pohittisen selkäsaunan, kuten tapahtuu
usein silloin kun mennään syyhyttä saunaan.
Aito McCarthylaiseen tapaan mr. Brydenin kerrottiin
sanoneen, niin uskottomalta kuin se tuntuukin, että Sudbury
East vaalipiirissä liberaalien ehdokkaana oleva Mike Solski
on "komu" ja että hän voi jopa paljastaa liberaalien ja kom­munistien
välisen yhtymärenkaan!
Tämä kaikki antoi liberaaleille "kultaisen mahdollisuu­den"
kuten sanotaan, ja hberaalit käyttivät hyväkseen "kai­ken
rahan" edestä täten saatua ilmaista vaaLpropagandan
mahdollisuutta.
Mr. Sofa voi sen vuoksi "uhata" mr. Brydenia kunnian-loukkausjutulla,
jos viimeksimainittu rohkenee luopua lain-laatijakunnan
immuuniturvasta ja esittää saman typeryyden
ilmaisun mr. Solskia vastaan lainlaatijaJcunnan ulkopuolella.
Mr. Solski sai siitä "puhujalavan", mistä hän voi totuuden­mukaisesti
sanoa, kuten uskomme, ettei hän ole koskaan
ollut kommunistisen puolueen jäsen, että hän on ollut 50-
luvulla NDP:n edeltäjän CGF:n jäsen^ mutta jäi pois siitä,
kuten hän sehtti, niiden törkeyksien johdosta, joiden koh-
. teeksi Bob Carlin silloin joutui, ja että hän (Solski) on vii-meksikuluneet
9 vuotta ollut jäsenkorttia kantava liberaali­puolueen,
jäsen. Kaiken kukkuraksi mr. Solski sai aiheen
"ihmetellä" miksi teräsunioa lähellä oleVa rhr. Bryden esitti
moisen McCarthyismi-parjauksen häntä vastaan siitä huoli­matta,
vaikka teräsunion toimesta on hänelle tarjottu vii- •
meaikoina vakituista,toimipaikkaa!
Kaikessa suppeudessaan ylläoleva antaa kuvan siitä, mi-
/• ten paljon mr. Bryden-auttoirhuolimattakaan lainkaan siitä,
tarkoittiko hän sitä tai eikö tarkoittanut, Sudburyn seudun
, liberaaleja yleensä ja erikoisesti liberaalipuolueen ehdokasta
NDP:n ehdokasta vastaan Sudburyn vaalipiirin täytevaaleis­sa.
Ei olisi lainkaan ihme, vaikka NDPn kannattajien jou­kossa
olisi henkilöitä, jotka kaikessa hiljaisuudessaan rukoi­levat,
että puoluetta "suojattaisiin sellaisilta ystäviltä" kuin
on mr. Bryden ja hänen punakauhunliotsontansa.
Tärkeätä' on kuitenkin muistaa se, että mr. Bryden ei
ole NDP — ei kansallisesti "eikä maakunnallisesti. Se m,itä
mr. Bryden puhuu voi edustaa puolueen pienen oikeistoryh­män,
vaan ei laajojen jäsen- j a kannattajajoukkojen mioli-
...piteitä.-.'
Mahdollista on, että nnr. Brydenin purkaus vaikeutti mr.
German valintaa Sudburyn vaalipiirissä, mutta yksi pääsky­nen
ei kuitenkaan kesää tee.
; M^ uskomme, etta valtuusmies Germaliä on kaikesta
huolimatta hyyä mahdpllisuus tulla vajituksi. Me uskomme
myös, että NDP:n ehdokkaan valitseminen Sudburysta ala­huoneen
jäseneksi Ottawäan tulisi suuresti Voimistuttamaan
tämän seudun-työtätekevien asemaa. Kaiken tämän perus-olisi
ollut a*pommi
Jos saksalaiset olisivat ennät­täneet
ensimmäiseksi ydinasekil-pailussa,
olisi Hitler'voittanut toi­sen
maidltnaiiisodan -r^ näin ar­velevat
jopa eräät amerikkalai­set
sotilasasiantuntijatkin.
. . J o s . .'.
Jos Hitler olisi v o i t t a n u t . . . Se
on kauhistuttava näköala, mutta
myös mielenkiintoinen ajatusko-keilu.
Millainen olisi nykypäivien
maailma, jos Hitler ja natsismi
olisivat voittaneet?
Eräät kirjailijat j a jotkut elo­kuvaohjaajat
ovat spekuloineet
tällä aiheella ja antaneet ajatuk­selle
muodot. Itävaltalainen Otto
Basil on julkaissut kirjan "Jos
Fiihrer sen tietäisi...". Kevin
Brownlow on antanut tälle fanta­sialle
filmihabmon.
Basil ja^ Brownlow ovat luoneet
autenttisen sotakuvauksen — mut­ta
peilikuvana siten, että voittava
puoli on: Hitler ja natsismi. ElO:
kuva "Se tapahtui täällä" kertoo
yksinomaan Englannista ja natsien
suorittama.^^ta Englannin oletetusta
miehityksestä. Brittijoukkojen Dun-kerquessa
kärsimä katastrofi oi)
tosiasia. Sitä seuraa elokuvassa nat-siarmeijan
maihinnousu ja miehi­tys.
Lontoossa ovat kotifasistit ot­taneet
siviilihallinnon käsiinsä. Eng
iantiiaisten fasislijohtajien Sir Os-wald
Adolf Mosleyn ja Colin. Jor­danin
puolue on filmissä saanut ni­men
Immidiate A c t i o n — - välitön
toiminta. '
Lontoon kaduilla mai'ssivat ja kä­velevät
saksalaiset sotilaat, näem­me
tuttuja kohtauksia: he valoku­vaavat
toisiaan St. Paursin edus­talla,
käyvät British Museumissa,
«jelevat kaksikerroksisissa busseis­sa.
He kävelevät käsikkäin englan­tilaisten
tyttöjen kanssa.
Myös Englanti on "rauhoitetta­va"
. ja ; tehtävä ."puhda.srotuisem-maksi".
Maaseudulla sijaitsevat
idylliset sairaalat ja lepokodit
muuttuvat pirullisesti peitetyiksi
klinikoiksi, joissa armeliaisuusmur-hien.
avulla tuhotaan alimittaisia
kansanaineksia. Juutalaisia vaino­taan,
keskitysleirejä perustetaan.
Mutta, päättelee elokuvan tekijä,
päämäärä on toinen.
'•Se tapahtui täällä" on .sijoitettu
vuoteen 1944 ja siinä cdellyiotään.
Sak.san voittoa 1940. Kansa on vä:
synyt sotaan, monet ovat myös tyy­tymättömiä
omien vastarintamies-ten
häikäilemättömyyteen. Tavalli­set
kansalaiset liittyvät tämän vuok­si
natsijärjestöihirLantaakseen itsel­leen
ja maanmiehilleen mahdolli­suuden
"elää jälleen normaali.sti".
Tämä on : it.sepetosta, arvelee
Brownlow. F ^ i s m i on mielisairaut­ta,
jota vastaan o n taisteltava.
Brownlown tai'koituksena OIL ol­lut
tehdä väkivallan vastainen f i l ­mi.
Tämän mukaisesti hän esittää
epäsympaattisen kuvan sisseistä:
taistelussa he eivät ole paljonkaan
inhimiilisempiä kuin saksalaiset.
Brownlow on ottanut esimerkkinsä
Ranskan vastarintaliikkeen piiristä
ja siksi elokuva on saanut voimak­kaita
vastalauseita osaicseen Rans­kassa.
Ohjaaja on tyytymätön filmin
markkinoijaan United Artlst-yh-tiöön,
jonka johto on leikannut
pois autenttisen keskustelun elch-kuvan
keskushenkilön, erään, sai­raanhoitajattaren
ja kahden Golin
Jordanin fasistipuolueen jäsenen
kanssa. Viimeksi mainitut puhuvat
tavanomaista propagandaansa juu­talaisten
j a kommunistien konspi-raatiosta.
Toinen heistä vastaa ky­symykseen,
että hän aivan varma.S:
ti suosittelisi arnieliaisuusmurhaa
omalle lapselleen, jos tällä olLsi
joitain syntymävikoja. Sehän olisi
"ala-arvoinen".
• P o i s t o t suoritettiin sen jälkeen,
kun eri järjestöt, mm. eiäät ame­rikkalaiset
juutahiisjärjestöt, olivat
selittäneet katsovansa, että aulent-lisella
keskustelulla saattaisi olla
antisemitistinen vaikutus. :
Brownlown oma kommenUtari:
"Mikään natsismin tuomio el voi
olla tehokkaampi kuin se, minkV
he itse päästävät huuliensa y l i . "
Sama asenne on Otto Basililla
satiirisessa romaanissaan. Kirjan
näköalat ovat avarammat kuin fil­min.
Elokuvassa taistelevat ame­rikkalaiset
joukot vielä saksalaisia
vastaan ja amerikkalaisten Eng-y
SYNTYMÄ- W
Lauri Kontola, Wahnapitae. Ont.,
täyttää tiistaina, toukokuun 9 pnä
75 vuotta.
Topi Le-skinen, Pioneer Manor,
SudbuiT, Ont., täyttää keskiviik­kona,
toukokuun 10: pnä, 80 vuotta.
Mary Kaven, Sudbury, Ont.. täyt­tää
keskiviikkona, toukokuun 10
pnä, 72 vuotta.
: Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kapinahankkeita
Ranskan
Somalimaassa
Loyda, Somalia. — Hanskan So­malimaan
vapautusrintama ilmoitti,
että järje.slö on päättänyt i-yhlyä
aseelliseen kapinaan karkoitlaak-seen
ranskalai-set alueelta.
Vapautusrintaman sihteeristön jä­sen
Mahmud Jama kertoi lehtimie­hille
Loyada.ssa lähellä Ranskan So­malimaan
rajaa pidetyssä tiedotus-lilaisuude.
ssa, että järjestö luuli
aiemmin itsenäisyyden saavutetta­van
ilman väkivaltaa. "Tällä het­kellä
kuitenkin tajuamme, että
Ranska aikoo pysyä alueella väki­vallan
turvin", sanoi Jama.
Kuukausi sitten Ranskan Somali­maan
pääkaupungissa, Djiboutissa,
sattui vakavia yhteenottoja ranska­laisten
joukkojen kanssa:
Aiemmin maali.skuu.ssa alueella
oli pidelty kansanäänestys, jonka
tulos osoitti väestön haluavan olla
edelleen Ranskan yhteydessä.
Jama kertoi lehtimiehille, että va­pautusrintama
o n tunnusteltu Afri­kan
yhtenäi-syyden vapautuskomi-tcan
päämajassa Dar E s Salaamis-
.sa. Komitea lukee kansallisia va­pautusliikkeitä
Afrikan siirtomais­sa.
•
tcclla olisi mielestämme heitet­tävä
sivuun sc. mitä mr. Bry­den
ja hänen kaltaisensa teke­vät
. ja pyrittävä yhteisvoimin
kaikin keinoin auttaniäan val­tuusmies
German valintaa tou­kokuun
29 pn täytevaaleissa. {
Konstantin pettänyt
Kreikan
perustuslain
Kreikan keskustaunioni, joka vii-mer-
issä vuoden 1964 parlamentti­vaaleissa
sai y l i puolet parlamentti
pa'koista (173 edustajaa 300csta)
lyhtyy perustamaan järjestynyttä
vaslarintatoimintaa kaikissa Länsi-
Euroopan maissa, kertoi ainoa "va­paa
kreikkalainen kansanedustaja"
Anastasios Papadopoulos, joka edus
taa Papandrcoun keskustaunionia.
Papadopoulos oli kaappauksen ai-kana
onnck.sccn ulkomailla. . Hän
piti lehdistökonfereassin Kööpen­haminassa.
" Anastasios Papadopoulosin tietä­män
mukaan ovat kaikki kotimaas­sa
olevat keskuslaujiionin parla­mentaarikot
pidätettyinä. Papado­poulos.
jota ei ole sekoitettava soti-la.
sjuntan samannimiseen jäseneen,
oli sitä mieltä, että kuningas Kons­tantinin
olisi pitänyt luopua vallas-tai
ja aloittaa vuorilla taistelu junt­taa
vastaan. Kreikan perustuslain
114. pykälä sanoo seivä-sti. että jo­kaisen
kan.salai.s6n on tarvittaessa
hengellään puolustettava perustus­lakia.
Papadopoulos sanoi kunin­kaan
kantavan vastuun siitä, että
maa on johdettu nykyiseen tilan­teeseen.
. Kes-kustaunioni aikoo lähitulevai-
.suudessa kutsua Länsi-Saksaan,
mLssä työskentelee 200.000 kreikka­laista,
konferenssin vastarintaliik­keen
järjestämiseksi. Tästä konfe­renssista
aiotaan lähettää vetoo­mus
YK:lle, että se asettaisi val­vontaelimen
tutkimaan Kreikan po­liittisten
vankien käsittelyä. Myös
NATOn ministerineuvostoon vetoa­mista
on ajateltu. Kreikka haluaa
vapaat vaalit kansainvälisessä val­vonnassa
ja vetoaa Länsi-Euroopan
maihin tukea saadakseen.
läntiin tapahtuvaan maihinnousuun
viitataan taistelevan sissiliikkeen
-toivefena.
Romaanissa on FUhrer ppssyt
maailman valtiaaksi. Atomipommi
ei pudonnut Hiroshimaan vaan
Lontooseen, joka hävisi kartalta.
Sotasyyllisoikeudenkäyntiä ei pi­detty
NUrnbergissä vaan Toledossa.
Kohnekymmentäneljä "plutokraat-tis-
bolshevisUsta sodan sytyttäjää"
tuomittiin kuolemaan j a teloitet­t
i in gUjoUinilla.
Germaaninen imperiaml peittää
nyt JcQko Euroopan U r a l i i n saak­ka.
USA:ta nimitetään Yhdistyneik­si
vasallivalloiksi ja s en johdossa
Ovat Ku-KJux-Klanin jäsenet. Eng­lanti
on nimeltään anglosaksinen
protektoraatti j a Skandinavia, mis­sä
yhdensuuntaistaminen on koh-.
dannut vain vähäistä vastarintaa,
on Nordlahdin osavaltio. Japanilai­set
hallitsevat Aasiaa j a Tyynen
meren aluetta, he ovat saksabis-ten
halveksimia liittolaisia, '"keltai­sia
apinoita". Berliini on luonnol­lisesti
maailman pääkaupunki.
Muinaisgermaaninen uskonto on
saanut valtion uskonnon aseman
ja koululapset oppivat, että " j u ­mala
on sairaus". Paavia ja Dalai
Lamaa pidetään tamänmijkaisesti
vankeina eräässä Kölnin sairaalas­sa.
Yleensä kaikki, jotka eivät kuulii
arjalaiseen sinisilmäiseen vaaleaan
rotuun, leimataan ali-ihmisiksi "Ih-me-
ihmisleiriin" kerätään ihmisiä,
joista on tuleva herrakansan orjia.
Geneettisten kokeiden avulla yrite­tään
luoda primitiivinen elähitä
muistuttava ihmisrotu — tulevai­suuden
työvoimareservi.
Juutalaiset on jo kokonaan hä­vitetty.
Joitakin yksittäisiä näyte­kappaleita
on jäljellä luonnontie­teellisissä
museoissa. Herooinen
epäinhimillinen elintapa, on julis­tettu
laiksi.
Basilin romaani alkaa Hitlerin
kuolemalla — hän on astunut " i k u i ­seen
Valhallaan". Quisling. Peron,
Franco (historiallisessa kenraalin
univormussaan) ja Mussolinin seu­raaja
Italo Vinciguerra saapuvat
mahtaviin hautajaisiin Kyffhäuse-r
i i n . : '
H i t l e r in seuraaja on eräs tietty
Ivo Köpfler, jota tervehditään
' H e l l KöpfleriIlä""Heil Hitlerin"
sijasta.
Pian puhkeaa sisällissota Hitle­r
i l l e uskollisten romantiikkojen ja
uuden Fuhrerin radikaalin Wer-wolf-
liikkeen välillä. Japanilaiset
käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja
hyökkäävät entisen-aseveljen kimp­puun.
Kolmas maailmansota on: al­kanut.
Tuhatvuotinen valtakunta
hajoaa.
Brownlow, Basil (ja neuvostoliit­tolainen
Mihail Romm dokumentti­filmissään
Arkipäivän fasi.smi) ovat
keskittyneet tavalliseen, arkipäiväi­seen
j a pikkuporvarilliseen fasisti­sessa
mentaliteetissa. Heissä on
kuitenkin eroja: Romm on ii-oni-nen,
Bi-ownlow traaginen j a Basil
satiirinen.
Tämä on tapahtunut täällä, osoit­taa
Romm dokumenttikuvillaan.
Tämä on voinut tapahtua täällä,
väittää Brownlow.
Tämä olisi tapahtunut, ennuste­lee
Basil romaanissaan.
Juuri näin olisi voinut tapahtui,
jos Hitler olisi voittanut.
Itse asiassa ei kuitenkaan tie­detä,
miUaiseksi Hitler oli aja­tellut
maailmanvaltansa. Hänen
ylimalkaiset ja luonnosmaiset
suunnitelmat ovat kirjattuina ns.
pöytäpuheissa 1941—1942. Hän on
leikitellyt myös kartalla — on
karttoja, joihin Hitler on mer­kinnyt
Pohjois-Amerlkan poliitti­set
rajat natsien vallanoton Jäl­leen;-
Suomi (Suomen Pankin sisar­pankki
Mortgage Bank of Finland)
sai belgialaiselta pankkikonsortiol-ta
toissavilkolld li miljoonan dol­l
a r in (36,4 miljoonaa markkaa)
obligaatiolainan Pj>h jois-Suomen
eräiden teollisuussuunnitelmien to­teuttamista
varten. Tämä on jo toi­nen:
obligaatiolaina, jonka mainittu
pankkikonsorti on välittänyt Suo­melle
kuluvan vuoden aikana. En^
simmäinen . ^ a saman sutu-uinen,
valtion ottama obligaatiolaina va­luuttavarannon
vahvistamiseksi ;saa-t
i in viime tammikuussa. Nyt saa­dun
toisen lainan kuoletusaika on
12 vuotta, mutta korko on eclcUeen
sangen korkea eli 7 y4 %T-rSen si­jaan
emissiokurssi on tässä toises­sa
obUgaatioiaina^a • paljon - edulli­sempi
9 9 ^ %) kuin ensimmäises­sä
(98%).
Jo viime vuoden loppupuolella
näkyvissä ollut obligaatiomarkkinoi­den
helpottuminen on siis ehtinyt
vaikuttaa Suomenkin lainaraahdol-lisuuksien
saantiin suotuisasti. Täs­sä
yhteydessä on syytä palauttaa
mieleen eräitä tärkeitä seikkoja.
Vuonna 1964 Suomi l a s k i ulkomail­l
e obligaatiolainoja yhteensä 10
kappaletta, mistä kertyi 344,2 mil­joonaa
markkaa. Seuraavana vuon­na
eli 1965 tapahtui jyrkkä supis­tus
ja obligaatiolainoja saatiin s i ­joitetuksi
vain kolme vastaten 115,8
miljoonaa markkaa. Viime vuonna
sen sijaan kävi kaupaksi vain yksi
obligaatiolaina. Se oli Huhtamäki
Oy:n sveitsiläisten pankkien väli­tyksellä
liikkeelle laskema ja vain
3,2 miljoonan markan arvoinen;
Emissiokurssi oli niin epäedullinen
kuin 96 % %. Korko oli 5 Vi %,
kuoletusaika 10 vuotta j a se ta­pahtuu
yhdessä erässä.
Kun Suomen osalta tapahtui
vuonna 1965 jyrkkä lasku obli­gaatiomarkkinoilla
Ja kun viime
vuonna jäätiin miltei liokonaan
osattomaksi, niin tietyistä porva­rillisista
piireistä levitettiin pro­pagandaa,
jonka mukaan Suomen
"synkkä kohtalo" ulkomaisilla
obligaatiomarkkinoilla johtui mu­ka
siitä, että kommunistit olivat
tulleet hallitukseen Tätä propa­gandaa
harjoitettiin i siliä huolii
matta, että näidenkin piirien käy­tettävissä
oli ja on mm. Suomen
Pankin perusteellinen selvitys
obligaatiomarkkinoiden kehitykr
sestä. Mainittakoon näistä vain
Suomea Pankin johtajan, mais­teri
J . Voutilaisen esitelmä Kan­santaloudellisen
yhdistyksen ko­kouksessa
11. 5. 1966 ja äsken
saman henkilön julkaisema kat­saus
"Suomen ulkomaiset velat
ja saatavat 1966".
Asioiden todellinen laita obli-gaatiomarlddnoilla
oli siten, että
USA:n hallitusvlranomalset antoi­vat
vuonna 1965 ainerikkalaisille
suurylitiöille kehoituksen ryhiyä
• hoitamaan kansainVsdist^^^ Uiketoi*
mintaansa Ja investointien rahoin
tvsta ybS h i i m f ! y m ^ ' ^ m ^ ^ i m ^
Jo muutenkin hyvin räsiietuilia
Enroopan markkinoilla; Niinpä
amerikkalaisten lainoj^sf ' markki-'
noitiin vl)elä vuoden 19^5 II nel-
Jäniiäcsellä vain noit^ mijjoo-nah
dollarin arvostia/yiioden ko­konaistulos
nousi kuitenkin 350
miljoonaan dollariin, i^earaävana
vuonna eli sifs 1966 amerikkalais^
firmojen liiöttp-oif^nBUvi' paisui
kuin pnllataikina ' ja niid^iri
konaislainaus^" Eu^Äopahobligaa-tiomarkkinoUla-
nousi ndii i;oOO
miljoonaan dollariin. Kun Euroo­pan
obligaatiomarkkinoilla olivai;
Uikkeellä myös nieitä vahvemmat
maat ja kun tapahtui' muitakin
kiristysilmiöitä, niin Sitomi pa­tosi
auttamattomasti kuvasta kttin
Jämsän äijä junasta. Näin olisi
tapahtunut, olisipa Suomessa ol­lut
millainen hallitus "tahansa. ;
Viime vuoden lopulla amerikka-laisfIrmojen
ryntäys Euroopan ob­ligaatiomarkkinoilla
kuitenkin hil­jeni
ja Länsi-Euroopassa' alkaneen
taloudellisen taantumuksen johdos­ta
tilanne obligaiatiomarkkinoilla
keveni muutenkin. N i i n hyvään tar­peeseen
kuin belgiälaisluotot tule­vatkin
— samalla ennakoiden ai­nakin
lievä.';ti tilanteeii jatkuvaa
paranemista —, niin ön kuitenkin
mmsteUiiv^i, että Suomi kuuluu
kansainvaii.'ii]lä : obligaatiomarkki­noilla
ns. j-ajamaihin". Tämä mer­kitsee
sitit, että vähäisimmänkin k i ­ristyksen
s.iltuessav- nyt ovat k i l -
pailijcuKi iiuiut Euroopan maat —
voimme jälleen tipahtaa pois ku­vasta,
kuten tapahtui amerikkalais-firmojen
offensiivin aikana 1965 ja
1966. Saaduista ja mahdollisesti
saatavista uusista obligaatioluotois-ta
on apua, mutta ne eivät rat­kaise
taloutemme j a nimenomaan
ulkomaankaupan ja maksutaseen
perusongelmia. — Li hra
CIA-michiä
Kennedy-jutussa
New York. — Gordon Novel,
eräs niistä henkilöistä, joita New
Orleansin piirisyyttäjä Jim Garri-son
on kuulustellut Kennedyn
murhajutun tutkimusten yhteydes­sä,
on eiA:n agentti, ilmoitti new-orleansilainen
lehti States Item.
Lehden mukaan Novel omisti
vuosia sitt3n mainostoimisto Ever-greenin,
joka oli C I A : n peitetoi-misto.
Sen jälkeen, kun Garrison o l i
kuulustellut Novelia, tämä pakeni
New Orleanslsta j a asuu tällä het­kellä
Ohiossa:
Novel ei ole ainoa GIA:n kans­sa
tekemisissä oleva henkilö, josta
Garrison on kiinnostunut, lisää
lehti.
USAn sotabudjetti
ei riitä Vietnamiin
Washington. — Vuoden 1967. lop­puun
mennessä nousee Vietnamissa
olevien amerikkalaisten^ joukkojen
miesluku ainakin 500,0Q0:een, - i l ­moitti
senaatin puolustusvalmius-valiokunnan
puheenjohtaja, John
Stennis kongressin yhdistyneen ta­louskomission
istunnossa.^
Senaattori ilmaisi pahoittelunsa
sen johdosta, että Vietnamin sodan
määrärahat eivät lisääiiny tarpeek­si
nopeasti. Vuonna 1966 Yhdys­valtain
sotilasbudjetti oli 72:8 mil­jardia
dollaria, tulevaksi varain-huoltovuodeksi
Pentagdrt" on pyytä­nyt
75.3 miljardia dollaria.
Kuitenkin on hyvät syyt epäillä,
että vuoden 1968 varainhuoltovuo-.
den sotilasbudjetti ei riitä USAn
Kaakkois-Aasian sotatoimiin. So­dan
aiheuttamat menot kasvavat
väistämättä sekä ihmisuhreihin et­tä
taloudelliseen puoleen nähden.
Hän ilmoitti Yhdysvaltain sotilas­johdon
jo pyytäneen lisäämään
amerikkalaisten joukkojen mieslu­kua
Etelä-Vietnamissa. Stennis eh­dotti,
että USAn hallituksen tulee
kutsua resei-viläiset palvelelukseen
ja täydentää Vietnamin-armeijaan­sa
Länsi-Euroopassa ja Etelä^Ko-reassa
olevilla joukoilla.
PÄIVÄN PAKINA
MITÄ TÄSSÄ PITÄISI "USKOA"?
Sanottakoon heti alkuun, ettei
tässä ole kysymys mistään hengel­lisistä
asioista, vaan ainoiistaan
näistä' maallisista, nimenomaan
suurten viskaalien jorinoihin us­komisesta.
Meille kerrottiin alkuviikolla
erää.ssä UPI:n Saigonin uutisessa,
että Etelä-Vietnamissa olevien yh­dysvaltalaisten
miehitysjoukkojen
komentaja kenraali C. Westmore-land
oli "valloista" sinne takaisin
saavuttuaan sanonut, jotta 95 pro­senttia
Amerikan kansasia on "hor
jumatta" USAn-sotaponnisteiujcn
takiina Vietnamissa.
Tämä rakkaat nurisijakumppanit
on se sama kenraali, joka muuta­ma
päivä aikaisemmin New York­issa
valitti, että mieletöntä sota­politiikkaa
vastustavat amerikkalai
set ovat miltei maanpettureita, j ot
ka mielenosoituksillaan aiheuttar
vai Vietnamin sodan pitkittymisen
ja yhdysvaltalaissotilaiden kaatu­neitten
luettelon jatkumisen!
Kysyä siis pitää, että miten voi
n i in pieni osa naapurimaan kansas
ta saada niin paljon pahaa aikaan?
.lojlakin tavalla meistä tuntuu,,
että kenraali Westmorelandin jo-rinat
eivät sovi liitoksilnsa.
Hän joko riehaantui ilman aiko­jaan
New Yorkissa ollessaan Yh­dysvaltain
'olemattomia" rauhan­puolustajia
nuhtelemaan ja peit-toamaan,
t a i sitten hän lasketteli
vastoin parempia tietojaan paju-köyttä
Saigoniin tultuaan.
Jompi kumpi tai jostakin-siitä
välimailta, mutta ei kaikkea tätä!
Tai ottakaamme tutkittavaksem­me
eräs toinen seikka, joka on
kylläkin csiapohjalta sukua edel-lämainitulle.
Huhtikuun 15 päivänä, jolloin
San PVanciscossa ja New Yorkissa
osallistui noin puolimiljoonaa ame-.
rikkalaista Yhdysvaltain historian
suurimpaan mielenosoitukseen rau
han puolesta ja nimenonuian Viet­namin
sotaa vastaan. Suuren ra­han
omistamat ja kontrolloimat
lehdet antoivat ymmäi'tää, ettei
n i i h in mielenosoituksiin osallistu­nut
juuri ketään muita kuin Rcv.
Marthin Luther King apulaisineen
ja heidän mukanaan vähän mus­ta-
ja valkoihoista roskajoukkoa.
Sen jälkeen on tietenkin ääni
muuttunut kellossa. Nyt jo myön­netään:—
tosiasiat kun murtautu­vat
lopulta vaikka, liipi harmaan
kiven että paljon siellä oli
karisaa vaatlmaiiisa Pohjois-Vietha-n
i in pommituksen lopettamista ja
rauhanneuvottelujen aloittamista
Geneven sopimuksen i)ohjalla.
Mitä taas tulee siihen "roska­joukkoon"
(mob) n i in sellaista
panettelunimeä ovat maan kohta­loista
vastuuntuntoiset kansanjou­kot
saaneet aina kantaa sosiaali­sia
ja muita parannuksia. vaaties­saan.
Kolmisenkymmentä vuotta sit­ten,
Bennettin nälkävuosina, mei­tä
canadalaistyöläisiä sanottiin
roskajoukoksi, punaisiksi ja toisi­naan
pahemmiksikin vain siitä
kun vaadimme työttömyysvakuu-tuslakia,
työpäivän lyhentämistä,
maksullisia kesälomia ja säädylli­siä
vanhuudeneläkkeitä — mitä
siihen aikaan el täällä oUut —
ja mitkä tuiki tärkeät uudistuk­set
oli loppujen lopuksi Canada-laisille
myönnettävä.
Ei siis ole ihme, vaikka sota-hulluuden
sokaisemat Tuuren ra­han
herrat ja narrit suvaitsevat
Yhdysvalloissa nyt sanoa Vietna­min
sotaa vastustavia isänmaalli­sia
kansalaisia "roskajoukkoihin"
kuuluviksi sen semmoisiksi.
Tässä yhteydessä on kuitenkin
mielenkiintoista todeta New York­issa
huhtikuun 15 pnä kokoontu­neiden
sjilojentuhansien rauhan­puolustajien
joukossa oli mm.
.seuraavat henkilöt:
Mrs. Henry iS, Reuss, Wiscon-sinia
edustavan dem(rfcraattipuOr
lueen edustajan aviopuoliso; mrs.
VVilllam O. Douglas, Yhdysvaltain
ylioikeuden tuomarin aviopuoliso
ja nus. Drew Pearson, tunnetun
amerikkfflaisen pakinoitsijan avio­puoliso.
Heidän mukanaan piti tä­hän
protcstikokouks^n tuleman
myös mrs. W i l l i a ih Fulbright (D.
puolueen senaattorin ja senaatin
ulkoasiainvaliokunnan puheenjbh^
tajan aviopuoliso), mutta hänen
piti läiikiirien kehoituksesta luo­pua
matkasta.
To(loU;ikoon, että yllämainitut
r a u hriii puolustajat'"marssivat"
mrs. Cyrtis Eatonin yksityislento-koneella
VVashlngtonista: ''New
Yorkiin. ' . ^ •• - ^ ;
Vastauk.^iena siis otsikossa esi­tettyyn
kysymykseen voidaan sa­noa:
E i ainakaan porvarilehtiin
voida nykyaikana uskoa!
Ken tahansa haluaa saada to­dellisuutta
vastaavan kuvan nyky­maailmasta,
hänen tulee seurata
muitten mahdollisten tiedonanto^
välineitten lisäksi myös-sitä, mJlä
asioista kertovat työväen sanoma­lehdet.
Vapaus-lehtemme ei ole suuiiiu-della
eikä prameudella "pilattu",
mutta tuiki tarpeellinen tiedon­välittäjä
se nykyoloissa' on. Tilat­kaa
yltävät Vapaus vaikka vain
kokeilumielessä nyt,j j o l l o in se oh
saatavana lehtemme kultavuoden
kunniaksi .alennushinnalla—- j os
uusi tilaus on koko viioden sel­l
a i n e n . — Känsäkoura.