1963-12-17-10 |
Previous | 10 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, jöuluk. 17 p. r - Tuesday, Dee. 17, 1963 VAPAUS «LfBERTY)' I NDEPENDE;NT L A B O R ORGAN OF FINNISH CANADIANS Efetablished Kov. S. 1917 " Sdltur: W. Htluhd \ ^ - Manager: E. SuKsi ; ' " Telephone: Offrce 674-43^'— Editoriat 67*i4Ä5' I h i b l ^ M thric^ weekly;: .iPöblishing.CD. Ltd.; 100M-aiOil?ii.i,?E lmad,d:,fSeti.sjy: Box Ontario, Canada. , Advertisins rares' upon application. trahslations free of chargö, Authörized as "second class mail by th«" Post Office I3fepatfcient,pttawa, • •. and for payment of postt^e-in C'\:^\DIAN LANGUAGE pR TILAUSIIINNA3: Canadassa: 1 vk. $9 00, 6 kk. $ « 5 t/SArss» 1 vk $1000 6 fclc. $8.25 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10 50 6 kk. 5.73 Jouhisanoma Joulun ikivanha vietto pemstuu talvipäivän-seisaukseen. Luonnon suuren käännekohdan vuoksi se on valon juhla, jpUpin.nykyaikaiset kuusien ja muirfdnkoristöideh valot todistavat käiÄcfeta kaupalU-^ «uudesta hub^imattäilimisKu^^ färkkymätfeniään uskäon valon-voittoon pimeyden voimista. abuTahä iaftkeaa- myös hyvätahto ja ihmisten välinen rauhankai-puu' vasfusta&attoiifialla voimalla ih'n)isihieliin. Toisaalta käsitetään, että taistelu valon ja pimeyden välillä ei " r a j o i t u yksinomaan luontoonf— eikä se oie missäSn itfuödössä vielä päättynyt. Erikoisen suuren ja kauasTcantoiseÄ mittasuhteen'on tämä taistelu saavuttanut nimenomaan siinanileleösä, ^Itä völtaTsiih i vihdoin-viimeinkin toteuttaa Joulun ikivanha sanoma: •: , KAUHA MAASSA, JA IHaASlLLA HYVÄ^ TAHTO! Tänä jöuruna me voimmekin iloita siitä, että kulaneen vuoden ;ai^hä'ön öfettu huomattavia askeleita kylmän sodan lieventämisen V roiiodctösa tämän ihanan joulusanoman tSöteuttamiseksi! TÖivökaam -'me ja' töimikaämm6 puolestamme min. etiä ihmiskunnalla olisi i eiisi jouluna vieläkin suurempi syy juhlia rauhan sanoman voitto- ;kid*Sia, pimeyden sotavoimia vastaiui. . Me haluamme käyttää tätä tilaisuutta myös hyvSksömme esit- , tääteemme Vapauden liikkeen johdon ja toiraifiilcsen, sekä kbko hen-jlBloSönnan puolesta; toverillinen kiitos kaikille niiUe.jptka ovat ,la- Vyäna;'täi toisAlla auttaneet j a tukeneet lehtiämme :lculuneen vuoden : äifcäha: Kiitos (ennenkaikkea lukijakunnalle tPimituksep' tukemisesta Isekä: niistä sydäntälämmittävistä-häastelahjoituksistä^-^ *k"alÄ(^ista'' ja "kympeistäjotka on monesti säästetty aivan uskb&a>t(oinan' pie- * nistä tuloista, mutta jPita ilman ei lehtemme voisi ilmifis^. Kiitos < asiamiehilfi^ ja naisille väsymättömästä työstään sekä kirjeenvaihta-iljillekonfaamattomanVabfokkaästa avustuksestaan. V • Toimitus jpuplestaan lupaa tehUä kaiken vpitavansa sen .hyväksi, il että lehtemme tufefe Plemaan, ensi vupnna ja jatkuvasti sön luptta-' muksen arvPineh.miiikä se lukijakunnaltaan on saanut ja tulee toiy S Y N ^ M Ä - PÄIVIÄ mm J6k> Hilja pt^Af^'CQbtit, Onl. täyttää perjantaina, joulukuun 20 täS ÖI vuona. -.Yhdymme- sukulaisten ja tutta- ^jS|in onnentöivolulcsiin. - - .Teidän ja meidän! r' vottavasti edelleen saamaan. ^ ' ' ' , • Tässä mielessä'^töiVotaönme: . - > |; "Hauskaa joulua ^sellistö uutta vuiDttakaiklUetäkäläi V."ldäJsä" kuin "lännelläkin"! ~ , • SWASTIKALAINEN Swastikassa, Ontariossa asuva Saimi Kivi,. joka on tilannut Vapautta nelisertkymmenjtä vuql"fa,'ofi nyt vii räileniassa täällä Sudbiiryssa ja pis täytyi maanantaina ensimmäisen kerran tutustumassa Vapauden ts^\ Jooh; kbnelsin ja laitoksiin; sekä" sat inalla kertomassa kotipaikkansa' kuUlumisia. Toivotaan rattoisaa talvilohiaa vierailijalle. —oOö— MYÖHÄSTYNEET KIITOKSET Haluamme lausua sydämellisim-mtät kiitoksemme Frank Hakalalle Sfoux Lookoutista hänen lahjoittamasta $10.00 ja $5.00'Sudburyn Me-lody Orkesterille ja Sävel kuorolle. Fiank teki tämän lahjoituksen vieraillessaan täällä noin kuukausi sitten. Kiitoksia Frank orkesterilais-liiiSiimi. „i Äii^ "Africa Must Unite" — Afrikan on yhdyttävä. Tämä on Ghanan presidentin Kwame Nkrumahin äskiittäin Lontoossa ihnestyn^eed länsm näaif jdka ibnaisel^ {yhjett^ lOUKKOJÄRJESTÖ VAI tavasi tikfän' njl^ftyhetken tunVics tuimmanpanafrikanlstin, Afrikan yhdistymisaatteen • asianajajan, perimmäisen tavoitteen. Kirja, joka ofll!)ftastaa]ik^eWnli\M<M^^ maille<<>^ettu "palöi^ftV^', sikäli i en ja kuorolaisten puolesta. 4 ,1 - oikeastaan on tarkoitus puhua-Uitto-jämaakuntaballitdsten väli- I äistä suhteista, eikä ainoastaan liittovaltiosta.' ' Vähääkään epäröimättä voidaan sanoa oman ma^me, Canadan I olabuhtÄista ja tulevaVsuudennäkymistä puhuttaessa, cttS kysy I to^ ja maäkuntahanitusten sekä erikoisesti englanninkielisen; ja ranskankielisen Canadan väfisikäsuhteiste, joutuu t^ aika- ' na entistä perusteellisemman jkeskusteltin alaiseksi; ' ' . , Täsää mielessä— käyttääksemmlk hyväksi: juhl^uiiieron^ anta-j maa palsfiatilaa ja samalla, varataksemme; maamme pe^skysymyksiin , Rud^nems löRijöiire tästä asiasta käyttökelpoista :;ii9Uitiimateriaa- ' lia'V julkaisemme tässä juhlanumerossa mnnen muun JtevyempäSn lu- ' kemistPPtt lukeutuvan kertPmuksen: ja ^kuvauksen ritjlalla eriknis-artikkölin tästä asiasta^ Artikkeluhme pkrustana' piv^ 1 ^ • ilmestyvän ?the Fishermän"-lebden julkaisema Ben: !^<rankeyn artik-i keli, joskin Piemme Pttaneetva^iitf^ii-täydentää jifä-^t^&bäiif iäkälSis-ten kansalaistemme kannalta katspen sieltä ja'täältä- fi!e supsittelem- ' me sen leikkaamista ja tallettamista niin. että jo^j jä kHn täitä asiasta ' puhkeaa? jälleen laajakantoisempi keskdstqlu sanomalejSäistS6sä yleen-' sä, voidaanrmuLStin piris^miseksi,' jos $e on' UtrpefiliisUi, silmäillä sitä uudelleen. Ei hioin olisi lainkaan pahitteeksi vaikkaxlukijat yleensä ilmaisisivat siitä lehtemme palstoilla oinia ajatuksiflat) . huolimatta IdlÄkaan siitä, ovatko kaikki lukijat samaa mielt^ niisti kyijymyksislä tounituksen kanssa tai eivätkö ole.' t l / * , 4 'HETftELLINEN KOMPROMISSI , Meille sanottaneen, että puheet maamme perustuslaillisesta krii- • sistä sekä BNA-Iain uusimisen tarpeesta jne. ovat suufÄti .Uioiteltua, ' kpate vastikään Ottawassä pidetty mtto- ja ra^ nanssikonferenssi päättyi suurin piirtein "kaiklaa fyydlyttävfeti".' - Toivoisimme hartaasti, että^asia^xilisi niin yksink^rtain^ ja suoraviivainen. . Tosiasia on kuitenkinftässäkiii tarua kummempi. Liittovaltiomme 'nitisee entistä kuuluvammin liitoksistaan. Totta on, että liittohallitus jaQUetiäcin hallitus tftkivät nyt Otta- V wa8s4iinanssikysymyksistä tunnetun kbmproniissisP^iiiiuJbeh, mitä . Ont^pn maakuntahallitus, (jpskaan ei British CPliimbian), i^htyi ' isäUi«gllä antaväisuudella tukemaSan. Tämätr_kPmtd^misBin perus- ; feeira.maakuntahallitukset saivat liitfpltallitukseUa Usätuloiksi noiii ^ ^ miljppnaa, josta.vtilt^a roened'QUeh^ilie. ' Mutta tämä sopimus ei ratkaissut mitään. ^Se Vain siirsfisian < kääitfelyn tuonnemmaksi Kun liitto^ ja maakuntahäHtiisteii'könfe- < r^nssi kPkoontuu uudelleen ensi helmikuud$a — seh saamme var-mäal^ nähdä -rl silloin nPusee-väittely ja kinastelu ulidellöen ja eh- . Ustä kärkevämpänl < ; Kaikki eanadalaiset tietävÄt, että maakuntahallitukset jaT eri- J koisesti Kuiinällisliallinnöt öVat ylij^äääemSttöinidn talousväikeuläieti ; edessä. M^ tiedämme- että aluePlIfs^sti ä»rettdmäii läajäir maamme > eri &ien tarpeet ja ^ vaatimujjset ovat luonnostaan .paljon toisistaan .poikkeavia. Me tiedämme, että ranskankielinen Canada ,6i halua olla, < eittäsen iarvltsekaän olla ikuisesti läl|»^i)[»uölen a ^ i h a ^ : l >t(>isal^ita on kuitenkin otettava hupmiioibh köHP' maan, siis liitto- ; vaÄiön taimet ja edut. Tfcsä yhfey<)feM rioUsie6 e^^^ V den englanninkielisen ja ranskankielinen Canadan väliset ^iditeet ja [niiden uudelleen järjestely t^iia-arvoisuuden pohjalla.. j I Me kaikin haluamme säilyttää liittovaltiPmme i&t^Aälsenä. vpi- » makkaana, edistyksellisenä I kaikille canadalaisille. Se \ en i.pn aina kannattanut ja kannattaa edelleen. ja alati' voujtastäVaiyi yj^it^här kptiha on tavpitg; jpfa '^im. lÄ^idVh lelitemme dhjtisyteildrojä UnsJ-Salsaan ' B o n n . — Puolnstnsmhusten ;Von Hasselin palattua USÄsta on Länsi-Salsassa tehostettu suuhni-telmia Bundeswehrin aseistami-seksf raketein. Viime aikoina lähsisaksalaisessa lehdistössä oh Esiintynyt yhä useammin uutisia :.ns. raköttivyöhykkeen muodosta- .m&iesM Länsi-Saksaan. Die WeU kertoo, että Saksair liittotasavallassa' muodostetaan ^haillaäii hoc-raketeln vanistet- \ r t i i ja Bundcsnehrin pataljoonia^ Ensimmäinen tällainen pataljoona Von. jo muodostettu j a toisen pataljoonan miehistö, joka on saa-h nut kouIutuK/^nsa Fort BUssissä IJSAssa, valmistautuu'piirtymään -IHiinchenin alueelle. '.Fort Blississä koulutetaan par-liaillaan spesialisteja^ jotka muodos-javat näiden pataljoonien ytimen. 'Länsisaksalaisia .'ohjusspesialisteja icoulutetaan myös Huntsvillessä Alabamassa.r Saksalaisten lisäksi Fort Biiseissä fcotilutetaan 15 muun NATO-maan spesialisteja. ^ Bundesvvehrin -ohjusjoukkojen tfeknillistä henkilökiintaa koulute- {aan myös Länsi-Saksassa. Lähellä Aachenia sijaitsee-r;Bundeswehrin erikoiskoulu. Bundeswehrin ilmavoimien tarkastaja, kenraali Panitz- )ci ilmoitti äskettäin että NATO:on {kuuluvat Eui-oopan maat ovat päät tSneet perustaa oman ohjuskoulun-fla ja ohjustukikohdan Kreetan saarelle. •• Mutta kansallista yhtenäisyyttä ja eheyttä uhkaa nyt ranskalaisen Canadan kiihkeä kansallisuusmieli, mikä voi johtaa separatistisen liikkeen suureen voimistumiseen ja ehkä Quebecin eroamiseen liittovaltioita. Tässä onkin kysymysten kysymys; , jiitä pitäisi tehdä? Meidän käsityk^ .3emme on, että engläfimnkielisen ja ranskankielisen Canadan välisiä luhteita ei saada koskaan tyydyttä- ,'älle pohjalle, ellei ranskankieliselle Canadalle myönnetä täyttä kansallista itsemääräämisoikeutta — '.liin, aina eroamiseen akti; jos rans- <(alais-canadalaiset sitä haluavatv Vasta^r^en - kun ranskalaisella Ca- 'nadalla,.«n täysin- lasararvoiset oikeudet ja mahdollisuudet liittovaltion puitteissa englanninkielisen Canadan ja sen .asulckaiden riilnal-la, voidaan toivoa vapaaehtoisuuteen perustuvan liittovaltion lujittumista' ja vahvistumista, mihin kaikki ' .'yVää tarkoittavat caiiadalaiset pyr- .yivät'ja mitä. esim: meidän lehtem- ^ne kannattaa ja suosittelee. /Kyäyihys on siis äärettömän laa-jakai^ tPinen ja monipuolinen, vaatii canadalaisilta, ei vain hyvää tahtoa, vaati myös : tämän ongelman peruskysymysten ymmäftämistä. Ju^ri täSsä mielessä suosittelemme mhlhittuun kirjoitukseen pereihty. jiltstä nyt tiileyien pitkien vuodenvaihteen pyrtien aikana:—- ja myös mielipireiidcn julkVsta vaihtoa siitö rusperiaa^e^'että Afrikan yhtymisen vSm^^t^SmyyttSan^vii-vaavla tosiasioflfaV Kvame Nkrumah on mustan Afrikan jdHiäjlista nimekkäin. Onhan hänen maansa, entinen Kulta-rannikko nykyinen Ghana, ensim-mäisiä sodan jälkeen itsenäistyneitä Afrikan maita (v. 1957)^ ja ensimmäinen, joka on ilmoittanut sosialismin johtotähdekseen. (32 itsenäisestä Afrikan' maasta on 25 julistanut rakentajansa maansa sosialististen periaatteiden mukaan) Nkrumah on myös jUri-kan vapausliikkeen ja panafrika-nismin vetera'ancja. Tämä liike, jonka "suuria -profeettoja'" olivat George Padmore ja Ghanassa äs^ kettäin ^ kuoUut amerikkalaissyntyinen tri Wimwi I^uläots, sar at-kuiisa ^dsiäimälsestä panafrikka-laisesta konferenssista, joka pidet* tiin Pariisissa v. 1919. Tärkein näisfä ketaferensSeista''oli kuitenkin: Manchesterissa - Englannissa v. 1945 pidetty viides konferenssi, joiika järjestelysi^' västa^ivalE Pa'd- , more ja Nkrumah ja jiössä' ä^yväk-syttiin pauafrikkalaisen liikkeen toiibint^hj^lmä. Nihi oleelKsia ovat, Nkrumahin siteet tähän liikkeeseen . ,että hän on omistanut käsittelyn alaisen kirjansa George Pä'dmbrellf(^ ja "AfrikäWkansakunnalle, joka on syntyvä'. "VAPAUS ENSIN" Nkrumahin tunnuslauseena ennen itsenäistymistä on ollut "Vapaus ensin". Ifän katsob.v ettei vielä siirtomaa-asemassa olevissa - maissa ole syytä esittää tunnuksia osapa-rannuksista toimia esim. äänestysoikeuksien parantamisen puolesta^ vaalia sosiaalisia laitoksia" tai toimia ammaAiyhdistyssiivellä. Pai'as,' kaikkia' kokoava tunnus on vaatimus itsenäisyydestä. 'Kenian Tom iMboya sanoo niin ikään äskettäin • ilmestyneessä kirjassaan * "F reedom and After' (Vapaus ja sen jälkeen)^ Kenian suurimman • puohieen. K A g f NU:n noudattaneen toista linjaal' Tanganjikan Julius Nyerere- sen sijaan'on anonut: 'Päätimme öttem^; me,kuluta aikaamme puhumalla; whiskistä" tarkoittaen tällä alkohoA lilakeja^ jotka varasivat tämän nau-} tintoaineeri valkoisten ; yksinomai-' seen käyttöön. Toisaalta Nkrumahin ajatukset! monista muista kysymyksistä ovat samoja kuin Af rikan mantereen toi-, sella laidalla sijaitsevien KeniairläT Tanganjikan johtajien. Tämä " koskee erityisesti ns. balkanisaatiota,' Afrikan jakautumista-pieniin yksikköihin entisten ja .keinotekoisten siirtomaarajojcn mokaan. Myös Ke nian ja Tanganjikan johtomiehet ovat Afrikan yhtenäisyyden kannat-^ tajia ja pirstoutumisen vastustajia, vaikka eivät yhtenäisyydessä hseta-kaan tavoitteekseen liittovaltiota. 'VALKOISEN MIEHEN" PERINTÖ Nkrumahin Euroopassa (London School of Economics) ja Amerikassa suorittamat opinnot ovat kun^' ^TUJQUKKO? I Efltellessään Ghanan rakentamis- -tavvJJkitumah esittää poliittista -järr' jest^ytymistä koskevan . teoriansa: xtse*näisyystaistelun tulee perustua jöGkEöja-rfestöSfi' eikä imörrekrm^^ lien johtajien" harvalukuiseen joukr ;{Oon. Nkrumah itse on noussut vallan' hW]J>uillfe t^ä tietä riitaannut-luiaän'sitä ennen * int61l6ktuellisii v o t f kiaVöSa. H^neii''pU'piti*ensa on CönventiPh Peot>le's Party ^(CPP), joita-;sam.Vr* kuin useiiAiässa Afri^* karf' mlaissä on käytärfriSlliisesti ka^ Isoifeii m^aäft atnba' puöltfe. Kafielieä-saan taaksepäin Nkrumah sanoo, että vapaustaistelun menestys johtui ennen muuta "hyvin järjestäytyneestä kansan laajoja joukkoja' edustavasta poliittisesta plioiuees-ta". Myös Ghanassa, kuten nyt Keniassa, englantilaisten sanelema pe- .iistuslaki antoi paikallishallituksille suuren vallan ja lisäksi erikfoisr oikeudet eroamaan pyrkivälle Ashantin alueelle. Kansalliskokouksen ensimmäisiä tehtäviä oli keskushallituksen vallan lujittaminen. Ajankohtaista oli myös lain s.äätä minen estämään heimo- tai uskonnollisiin perusteihin nojautuvien järjestöjien perustaminen. Nkrumah selittelee laajasti yhden puolueen Järjestelmäänsä* ja presidentin vallan laajuutta pitäen molempia paitsi demokraattisina myös tarpeen sanelemina'. PÄÄOMAPULÄ Ghanassa ei ole ollut omia pääomia, joten pääoniasijoituksiin (voi-maTaitoksei, satamat,' teollisuus) tarvittavat vavat on jouduttu lai^ naamaan ulkoa. Ghanassa toiniii •valtio;teöfltlisuuden rakentajana mikä käytännössä merkitsee, ettei esim.. USA ole kiinnostunut Ghanan ' avustamjsestä" lainoilla. Toisaalta NKrum'aht korostaa kansallista itse-apua, säästämistä, keinona luPda kotimaista pääomaa tavoitteiden toteuttamiseksi. Täten onkin pääomia saatu* mm. koulujen^ teiden ym. rakentamiseen. Suuret rakennushankkeet (Voitan pato ja Teman satama) on .rahoitettu kansainvälisellä pääomalla'^.(Maailmanpankld, USA, Englanti;-:^puvostöliitto)., . ' MAAniMANMAI^INA' HINTO^^^«R?tSlJ^HDE \Tolsen^^äaiImansodan j aikana ovat: keliilb^smaideh tuotteiden maaiimiat^miäVRkinähitiniat (i>äa-ka- aineiden maailmanmarkkinahinnat) laskejneet katastrofaalisesti ja vastaavasti t^lisuu^tu^tei^en' m n'ät"n'oussV6t (YKjö tiläiitpjen mu^ kaait vubsiÄa 1 9 ^ 1 9 6 1 ' laskivafe' .-a^i^l^a^ineideA' maallipaiimarkkina- Ihinttat ^^^c jä* teollisuustuoUViden hInftliV nousivat" 10%). Nkrumal^ iausVtf, -että' rä^ka^aineiden mäail mähmarkkinahintojen lasku II maailmansodan jälkeisenä aikana on riistänyt kehitysmailta 5,166,000 miljoonan' nykymarkan (574,000 milj; puritaa) "jättiläissumman^ joka ön paljdn suurempi kuin kaikki ns. apu, jota kehittyneet maat ovat antaneet niille".. Tästä tosiasiasta lähtien Nkrumah kehittelee teoriaansa Afrikan yhdistymisen välttämättömyydestä. Hän on ottanut tuekseen tunnetun ruotsalaisen kansantalousmiehen (Gunnar Myrdalin, joka on sanonut, että kehitysmaat voivat yhteisellä politiikallaan muuttaa markkinakehitystä. Nkrumh toteaa kuitenkin, että kansainvälisellä kentällä tapah- Linus Pauling: OLISI Oslo. — Pi^fessdri' Cinuk^Ciirl Pailling joka sai vabden 1962 I ^y helin rauhanpalkinnon, sanoi lehdistökonferenssissaan että hänen uskoakseen . presidentti Kennedy li^äksynyt hä^^^^^ma^- nääil^ näkökohdat' s^lilfiDiMen a1Ik'^amasta radiÖii^iivi^n ^ä-t ^ s t i vaarasta j s ^ j ^ i ^ s NeÄ- ^ l ^ i i t o n tiedeiäfäi^UVär dt^el^ ' semh saniaa rf^ieltS-äk-hen kans"» Amerikkalainen tutkija sanoi, että Kennedyllä oli suurta apua hänen pari vuotta sitten asettamastaan ticteellisestul^omiteasta, jpn^a puheenjohtaja pyysi Pau-lutgilta lausuntoa. atontikokeista. Tällä komitealla oli suuri osuus siihen, että Kennedyn ^. hallitus pääsi Neuvostoliiton kanssa^ osit-laii^ een ydinkoekieltosbpimuk'- seen. r . . Aikaisemmin maanantaina kunin ;a5 Olavi otti Paulingiri vastaan au Nkrumahin jolitOajatus, jota perustellaan monin tavoin. EEC:N ST J A A N AFRIKAN tuneista ponnisteluista huolimatta YHTEISMARKKINAT ei kehityskulkua ole pystytty muuttamaan, vaan kehittyneet maat pystyvät edelleenkin "rajoittamaan pe rustuotteistamme saatavia hintoja". AFRIKAN VALTA VAI-RESERVIT Afrikka tuottaa tätä nykyä, Nkrp-mah iuettelee 66% maailman kaakaosta, 58% sisalista, ;65% palmu-öljystä, 96%'timanteista (Neuvostoliittoa lukuimpttamattaj, 69% ko-boltistal 63% kullasta; 48% antimonista; »7% mangaanista, 34% kromista, 24% kuparista jne. Afrikalla on maailman suurin voimapo- -tentiaali rakentamattomissa joissaan, vielä tutkimattomat rautamalmi- ja öljyvarastot. JOS ne yhtyisivät .Af rikan- liittotasavallaksi, ne pystyisivät määräämään myös maa ilmanmarkkinoilla ja olemaan tasaveroisia kaMpankäynnissä. Tämä on Nkrumah arvostelee, myös niitä 18 entistä Ranskan siirtomaata; jotka ovat liittyneet ulkojäseninä Euroopan yhteismarkkinoihin ja siten rikkoneet • Afrikan -yhtenäisyysmah-dollisuuksia. Hän osoittaa myös; ettei EEC ole 'hyväntekeväisyysjärjestö", vaikka sen maista saatavat lainat saattavatkin antaa väliaikis-ta hyötyä. Nämä EEC:n ulkojäsenmaat ovat Nkrumah sanoo, luopuneet sitoutu-dienssiUaan, ja; hiehian:«niien leli-distÖkPAferenssiaan^' jobr. pMettiii^: M obel-instituutissa, hän sai - she«^^ kin palkinnosta — 257,219 Ruotsin kruunua: PrPfr Pauling^ kertpij et-j .er hänelle ^iMWfi^ ilmoin etiu. mifc^^^4piiaj^pal0iito ^yönl nettiin' AäneUe.-iiiutYa H^sanniar-aa vansa3 ettSI ilallkinta eli larkoit^t- ;u tunnuiit\ik$^li:si äfäihiaseiden vas-o usesta kamftaiiyas^\ jonka johtajia. i9n on.,,. } .f. ' Kun Paulingilla kysyttiin, eikö" Kennedyn toimintaa viimevuPtiseh • vuuban ki>iisin aikana voitu pitää auhaa edistävänä teknna; hän vä&"^ asi. että hän arvosteli KenhedVä*' ämän esiintymisestä kriisin 'aika-.' -la. Hänenvmiflestään kriisi olisi äy tyny t ratkaista Yhi istyneissä' :.aiisakunnissa sen tähden, eltä-fi-jniie ei bllut'^luonteeltaan silmärii' •äpäyksellistä V toimintaa vaativa; laailma, olisi tyntenul ;pIonsatui<^ vallisemmaksi jos: Yhdistyneet iKam ;akunnat olisi saanut käsitellä' kril^ .iä. ' y • .>. — Mutta 'olen niin kiitollinen" Kennedylfe' hätien' ydinki^lcieltpsp^' jiiHUksen hOiioiavasLaaii, etlä eu , lalua sanoa täö^ä asiasta mitä3n,'^i- ,äsi Pauling: ' ' " Pauling sahoi myös, että" hän vastustaa rauhanomaisissakin taV-'" koUuksissa tolmeenpadtuja atodii'''' -i»1äytyksiä niin kadan ; kunnes^ , etukäteen otf tieteellisesti huolellisesti tiitkittu tällaisiin rajäy-' tyksiin.Kittyvät vaarat Ja niin kahan kuin iSllaisla räjaytyksIS i^l toimeenpäiina 'kansainvälisen eli-' men toimesta. mattomuuspolitiikastaan ja antavat ! .v; tavat Afrikan vapautumista. Nii- r — Suhtaudun epäillen änicrikka-nioitettavan syvällisiä ja osoittavat hänen perehtyneen varsin-^perus-teellisesti valtiomuotoihin ja niiden historiaan mutta etenkin taloudellisiin kysymyksiin. ' . Se kuva, jonka Nkrumah luo Ghanan tilasta sillä hetkellä, jolloin sö luovutettiin asukkaittensa hallin* taan, ei tee kunniaa Ghanassa "valkoisen miehen taakkaa" kantaneille englantilaisille. "Maassa, jonka kaa-kaontuotanto on maailman suurin, ei ollut ainoatakaan suklaatehdasta. Vaikka tuotamme raaka-aineita saippuä^ja~raviiiförasva- ja palmu-tuotteisiin rakentuvalle teollisuudelle, näiden tuotteiden jalostamista lähteillä ei suosittu. Eräs englantilainen yhtiö, joka omistaa täällä sitruunaplantaasheja kuten myös Länsi-Intiassa suorittaa näiden hedelmien mehuksi pusertamiSeh Englann^sarj^ tuo mehun vmieiillp-takaisin' puUPtettuna ja v vä]^ Hitli korkein hinnnih vähittäiskaupassa'', kirjpittaa Nkrumah. Samanlainen pn Pllut saippuan raaka-airieidän kPhtalP. Nekiiir pvat pUrj^htineot merien taakse palatakseen valmiina ja kallishintaisina tuotteina takaisin Ghanan: markkinoille. Maa on saanut alkaa teqllisuutensa. tyhjästä. Yhtään parempi ei tilanne ollut maatalouden alalla. Myös Ghanassa maatalous perustui monokulttuuriin: kaakaoon. Briltiläiisten valtakaudella jätettiin kokohahii kehittämättä siipikaijantuötanto sekä maito- ja lihatalous. Ei ollut teollista vilje lyä. Tavallinen Kultarannikon asukas ei ollut eläessään nähnyt tuoretta maitoa. Näin kuvaa Nkrumah siirtomaavallan perintöä maassa, joka . raaka-aineiltaan ja muilta edcl\ lytyksiltään on mustan Afrikan rikkaimpia. . -r- Jos joulupukki kuulisi nyt hänen sanansa, setä ei saisia varmaan mitään joululahjaksi. tavat Afrikan vapautumista. Niii-den suhde- emämaijiin on uuskolo-nialismia. Afrikan yhteismarkkinat sen sijaan palvelisivat ykinomaan. Afrikan etuja. Ghana ja Nigeria jotka nyt kilpailevat kaakaomark kinoilla, voisivat yhteismarkkinain puitteissa esiintyä yhtenäisenä maailmanmarkkinoilla. Vaui-aus, johon yhtenäinen Afrikka johtaisi voitaisiin käyttää *takamaiden'V ja Afri: kan omien liikenneyhteyksien hv-väksi. Afrikka olisi jo yksinään ' it setyydyttävä" markkina-alue samaan tapaan kuin muut suuralueetv USA __a Neuvostoliitto; Vaikka taloudelliset perustelut ovatkin paina\^mpia,; ei Nkrumah silti sivuuta; poliittisiakaan; Afrik- ' kalaiseen .tapaan hän jhalyaa maanosansa- pysyväri' suurliittbjen ;• ulkopuolella ja kannattaa rauhanpolitiikkaa. Hän on myös nähnyt vaivan tutkia ja esitellä liittovaltiopoh: jalle rakentuvien valtioiden. rakennetta — USA:sta ja Neuvostoliitosta alkaen aina Venezuelaa myöten. — osoittaakseen afrikkalaisille kanssaveljilleen, että liittovaltio-, puitteissa on mahdollista huolehtia myös osavaltioiden eduista: Kirja, joka on-alkanut neljällä kielellä i k maistulla ' Vapaus"-sanalla, päättyy Afrikan johtajille osoitettuun vetoomukseen Afrikan liittovaltion muodostamisesta. Viime toukokuussa Addis Abe-bassa pidetyssä Afrikan valtioiden kokouksessa perustettiin .muutamia Afrikan yhteiselimiä, jotka ovat vielä varsin kaukana : liittovaltiosta, jopa valUoliitosta-kin. M(inet tendenssit, eikä vähiten entisten sii.tomaaisäntien uus-kolonialismi, vaikuttavat vastakkaiseen suuntaan. Yhtenäisen Afrikan tie näyttää pitkältä; — Hilkka Ahmala. laisteiTätomlVoiman rauhabomaista ' käyttöä koskevaan ohjelmaan, ns. ! auranteräohjelmaan. En uskP sen ' perustuva^ vastuuntuntoisiin tietpel-lisiin laskelmiin. . i Kun Paulingilta ftysyttiin, kannattaako hän ydinaseiden riisuhiis-ta ennen kuin ryhdytään tavanpa •• •naisten a.seiden - aseidenriisuntaan, nän vastasi: — En kannata ydinascidcdÄS^ ; vittämistä,r: ennen knin: i!yhdy- \ tään käsitlelemäiin tavanomaista | aseistusta. ^ ...i»- . Hän .sanoL edelleen kfadnafta*, vansa atomiaseettomienVrVyöIiyk- i i keiden peHistariiista eri tahoille ?. laaailm:^ll^ä tavanomaisti^n -ä-s o i d ' c n r^p44 - ia^atoimenpltei- •; den alaisena.''"' ' ' ~ ' "! ' • — Kuiibäd i r i i s i öli^hyvä ope- h ' tiis maalimalle. Pääsimme selvil' le, että atomiaseiden olemassaolo ) merkitsee 'kubleitavaa tvaonäi -•'if- ; dinkoekieltospplmak^n kautta o> M lemme puässQet pitkän'askelen ' eteenpäin ja mielestäni .kaqsainv ' Välinen tilanne on tällä erät^pal-jan: valoisampL Mutta meillä on •' vielä; pitkä ..taival .edessämme }a s uskoisin, että vuoteen 1986-mennessä ol^ri^if päässeet. hyvän i matkan 6te>ttpai'n oikealla tieOSi : Pciiling sanoi. •VV —^ - u - .: VALTION APUA KIRKKO HALUAA Englannin anglikaaninen kirkkp-: neuvosto ' ^m rvhtynyt pyjrtämään • hallitukselta lilää apurahoja pitääk-' seen velkaantuvat kirkot edelleen | toiminnassa» [ Samalla esilletään ' avunannon änhimisen syyksi se; että : olisi säilytettävä sellaisia .kirkkpra-i kennuksia, jotka ovat arkkitehtuu-rillisesti mielenkiintoisia. . ' PÄIVÄN PAKINA Toimittajan jouturakous Kyllä vanha konsti on sentään parempi iHuih pussillinen uusia;: tuumaili, misus vertaillessaan kauppoihin ilmestyneitä keinok'uusia\ silh-te0Hisen' yksinäisellä paikalla re-hdvästiV kasvaneisiin 'luonnpnkuu-siin'. Ja samaa"mielipuoIta Piemme me- " N i i n *on kaiketi turvauduttava vanhaan knnstiin myös tämän ala-, kerrankin täyttämisessä. •Toimitustoverit sanoivat, että, nyt, kun on saatu muutenkin pot-rakkavlehti, on "sinun asiasi hank-: kia kunnollinen joulupakina''. . Ja mistäpä sellaista saisi: tässä-hienpisetsa kiir^^s^ll, ellei' lainaa' maila niiltä, joilla el Ple pakinan teossa "peukalo .keskellä kämmentä". Saksimme siis — joltakin omia' töherryksiämme - joukkoon sekot-taen — SKDL:n äänenkannattajan, Kansan Uutiset lehdessä "Jenkan" joulurukouksen, josta meidän e i oikeastaan tai'vitsisi sanoa, muuta kuin "Amen", Siis näin: Anna \ hyvä kohtalo velkojen muu,ttua ^saataviksi ja koeta jatkaa päivää Iliailta että mekin joskus en^ n^ttäisimme tehdä kaikki mitä tehtävä on. Ja W t ä saisimme toisinaan ,://;,.:..,.:..:.;:.;\,v^> : : V - nukkuakin; kirjoitta Jenkka aivan kuin puhuisi :nimenomaan meidän- K i n puolestamme, - Ja ole meille armollinen, äläkä enää koskaan ota voimaan kesäistä valonsäästöaikaa, joka tuo postin myöhään,;_viivästyttää toimitustyötä ja pakottaa jättämään lehdestä pois raadin monta tuoretta uutista vain siksi, että tilaaja saisi lehtensä määräaikana: Tuo talsi' olla omaperäistä tuskanhuutoa sielun syvimmästä sopukasta, kuten on seuraavakin virke: Ja ota meiltä pois kaikki sunnuntait ja muut juhlapäivät, sekä erityisesti lomaviikot, joiden takia el ole niiden edellä ja jälkeen yön eikä päivän rauhaa. Me kiitämme sinua hyvä kohtalo kaikesta menneestä: siitä että lukijat ovat ymmärtäneet. meitä ja tilaajat suhtautuneet meihin myönteisesti. Me kiitämme siitäkin, että olet opettanut lukijat siksi lojaaleiksi, että he tyytyvät pelkkään puhelimessa haukkumiseen tai vihaisen Kirjeen kirjoittamiseen silloin kun painovirhepaholainen on muuttanut Ukkosen Kukkoseksi —- tai torvisoittokunnan peräti lorvi-soittokunnaksi — sillä me emme pysty kilpailemaan tuon pienen sar^ vipälsen ilkityöntckijän kanssa ja, jlemine aina tunnustaneet voimattomuutemme tässä suhteessa. Olemme kiitollisia Sinulle siitä, ettei meitä ole huomattu hirttää tai roviolla polttaa siltä kun olemme vaatineet parempaa eläkettä vanhuksille ja eläkeikärajan alentamista; kunnollista sairashuoltoa kalkille varallisuudesta riippumatta: täystyöllisyyttä ja parempia palkkoja työläisille sekä parempaa toimeentuloa farmareille ja muille pikkueläjille. Kiitämme siitäkin kun meltä-.el ole raahattu korkean ruoskittavaksi siitä kun olemme puolustaneet ihmisten oikeutta elämään, eli rauhan asiaa. ^Kalkissa näissä kysymyksissä saa mastamme. hyvästä tuesta ja kannatuksesta kiitämme Sinua ja ennenkaikkea lukijoitamme ja tilaajiamme, sillä ilman heitä emme olisi mitään toimeksi .saaneet. • Mutta palatkaamme taas alkuperäiseen tekstiin: Anna hyvä kohtalo maamme metsien muuttua sanomalehtipaperiksi liman, että meidän tarvitsee maksaa huikeita voittoja suuromistajille, sillä meillä olisi niin kamalan paljon kerrottjivaa tärkeistä asioista lukijoillemme: Anna postin kuljettaa valmiit lehtemme: itsestään tilaajillemme samalla tavalla kuin se, kuljettaa meille, vapaasti veroilmoituksia ja hallituksen muita kar-humakirjeitä.' ' ^ Äläkä. unhpita meitä tilipäivänä vaan anna -niiden tulla tiheämmin, ettei meidän tarvitse koskaan a/a-telia mistä seuraavana päivänä, sai- ; simme sitä^t^kjejvää kuppilassa käyn^ tiä varten, vaan Saisimme sen sijaan - ajatella^ mistä.saisimme enemmän r ja' parempia juttuja lukijoitamme varten. Qpeta sitten meidät haukkaamaan^ raitista Ilmaa puuron si- i jasfa. Muuten olemme Sinulle ; rajattoman kiitollisia; siitä/ että olemme s i - ' tä mitä olemme, emmekä odpta- sf* nulta mitään muita mullistavia muutoksia vaan ainoastaan sisua' ja kestäyyytjtä. Ja vielä.odotammcrr -ttä luki|ammc< ja tilaajamme edel-: leen su7ita\ituisivat meihm entiseen tapaan, sillä emme todennäköisesti. koskaan voisi-kestää sitä, ettei pu-' helimessa joskus kuuluisi vihaista ääntä. Anna kuitenkin ' kaikkien puhvien lähettäjien oppia, että ne on saatava toimitukselle hyvissä ajoin ennen leljden painoon menoa, ja että jds puhvit ovat lyhyitä ja nasevia, ^ i i i ^ silloin jää enemmän Ulaa muille-Jtituille.' ' ' Ja vaikka tarkoituksemme Pii enää sanpavain " a m e n n i i n SUP-Koon. kPhtalP kuitenkin senkin, ettei jpulu. ja uusivuosi olisi ;koskaan enää keskellä'=viikkoh, sillä sP se-kottaa toimitustyön niin perusteel-isesti, 1 että - toimittajalta möiiec, joulurauhfif»ja, lukijidfa^ sittenkin • sivu suun yksi lehtemme.numero. . Siis pitemn^fttä puheitta: Hauskaa jpulua ja- rauhallista uutta .vuptta lehtemme iuKijpille ja kaikilievtä-> kalaisille kansalaisillemme. *; \ . — KänsäkPura. 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus631217 |
Description
Title | 1963-12-17-10 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, jöuluk. 17 p. r - Tuesday, Dee. 17, 1963
VAPAUS
«LfBERTY)'
I NDEPENDE;NT L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Efetablished Kov. S. 1917 "
Sdltur: W. Htluhd \ ^ - Manager: E. SuKsi
; ' " Telephone: Offrce 674-43^'— Editoriat 67*i4Ä5'
I h i b l ^ M thric^ weekly;:
.iPöblishing.CD. Ltd.; 100M-aiOil?ii.i,?E lmad,d:,fSeti.sjy: Box Ontario, Canada.
, Advertisins rares' upon application. trahslations free of chargö,
Authörized as "second class mail by th«" Post Office I3fepatfcient,pttawa,
• •. and for payment of postt^e-in
C'\:^\DIAN LANGUAGE pR
TILAUSIIINNA3:
Canadassa: 1 vk. $9 00, 6 kk. $ « 5 t/SArss» 1 vk $1000 6 fclc. $8.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10 50 6 kk. 5.73
Jouhisanoma
Joulun ikivanha vietto pemstuu talvipäivän-seisaukseen. Luonnon
suuren käännekohdan vuoksi se on valon juhla, jpUpin.nykyaikaiset
kuusien ja muirfdnkoristöideh valot todistavat käiÄcfeta kaupalU-^
«uudesta hub^imattäilimisKu^^ färkkymätfeniään uskäon valon-voittoon
pimeyden voimista.
abuTahä iaftkeaa- myös hyvätahto ja ihmisten välinen rauhankai-puu'
vasfusta&attoiifialla voimalla ih'n)isihieliin.
Toisaalta käsitetään, että taistelu valon ja pimeyden välillä ei
" r a j o i t u yksinomaan luontoonf— eikä se oie missäSn itfuödössä vielä
päättynyt. Erikoisen suuren ja kauasTcantoiseÄ mittasuhteen'on tämä
taistelu saavuttanut nimenomaan siinanileleösä, ^Itä völtaTsiih
i vihdoin-viimeinkin toteuttaa Joulun ikivanha sanoma: •:
, KAUHA MAASSA, JA IHaASlLLA HYVÄ^ TAHTO!
Tänä jöuruna me voimmekin iloita siitä, että kulaneen vuoden
;ai^hä'ön öfettu huomattavia askeleita kylmän sodan lieventämisen
V roiiodctösa tämän ihanan joulusanoman tSöteuttamiseksi! TÖivökaam
-'me ja' töimikaämm6 puolestamme min. etiä ihmiskunnalla olisi
i eiisi jouluna vieläkin suurempi syy juhlia rauhan sanoman voitto-
;kid*Sia, pimeyden sotavoimia vastaiui.
. Me haluamme käyttää tätä tilaisuutta myös hyvSksömme esit-
, tääteemme Vapauden liikkeen johdon ja toiraifiilcsen, sekä kbko hen-jlBloSönnan
puolesta; toverillinen kiitos kaikille niiUe.jptka ovat ,la-
Vyäna;'täi toisAlla auttaneet j a tukeneet lehtiämme :lculuneen vuoden
: äifcäha: Kiitos (ennenkaikkea lukijakunnalle tPimituksep' tukemisesta
Isekä: niistä sydäntälämmittävistä-häastelahjoituksistä^-^ *k"alÄ(^ista''
ja "kympeistäjotka on monesti säästetty aivan uskb&a>t(oinan' pie-
* nistä tuloista, mutta jPita ilman ei lehtemme voisi ilmifis^. Kiitos
< asiamiehilfi^ ja naisille väsymättömästä työstään sekä kirjeenvaihta-iljillekonfaamattomanVabfokkaästa
avustuksestaan.
V • Toimitus jpuplestaan lupaa tehUä kaiken vpitavansa sen .hyväksi,
il että lehtemme tufefe Plemaan, ensi vupnna ja jatkuvasti sön luptta-'
muksen arvPineh.miiikä se lukijakunnaltaan on saanut ja tulee toiy
S Y N ^ M Ä -
PÄIVIÄ
mm
J6k> Hilja pt^Af^'CQbtit, Onl.
täyttää perjantaina, joulukuun 20
täS ÖI vuona.
-.Yhdymme- sukulaisten ja tutta-
^jS|in onnentöivolulcsiin. - -
.Teidän ja meidän!
r' vottavasti edelleen saamaan. ^ ' ' ' ,
• Tässä mielessä'^töiVotaönme: . - >
|; "Hauskaa joulua
^sellistö uutta vuiDttakaiklUetäkäläi
V."ldäJsä" kuin "lännelläkin"! ~ , •
SWASTIKALAINEN
Swastikassa, Ontariossa asuva Saimi
Kivi,. joka on tilannut Vapautta
nelisertkymmenjtä vuql"fa,'ofi nyt vii
räileniassa täällä Sudbiiryssa ja pis
täytyi maanantaina ensimmäisen
kerran tutustumassa Vapauden ts^\
Jooh; kbnelsin ja laitoksiin; sekä" sat
inalla kertomassa kotipaikkansa'
kuUlumisia. Toivotaan rattoisaa
talvilohiaa vierailijalle.
—oOö—
MYÖHÄSTYNEET KIITOKSET
Haluamme lausua sydämellisim-mtät
kiitoksemme Frank Hakalalle
Sfoux Lookoutista hänen lahjoittamasta
$10.00 ja $5.00'Sudburyn Me-lody
Orkesterille ja Sävel kuorolle.
Fiank teki tämän lahjoituksen vieraillessaan
täällä noin kuukausi sitten.
Kiitoksia Frank orkesterilais-liiiSiimi.
„i Äii^
"Africa Must Unite" — Afrikan
on yhdyttävä. Tämä on Ghanan
presidentin Kwame Nkrumahin
äskiittäin Lontoossa ihnestyn^eed
länsm näaif jdka ibnaisel^ {yhjett^
lOUKKOJÄRJESTÖ VAI
tavasi tikfän' njl^ftyhetken tunVics
tuimmanpanafrikanlstin, Afrikan
yhdistymisaatteen • asianajajan,
perimmäisen tavoitteen. Kirja,
joka ofll!)ftastaa]ik^eWnli\M |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-12-17-10