1965-08-26-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elok. 26 p. — Thursday, Aug. 26,1965 INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS .I^ERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917 Ef^TOa: W« E K V V . N ' ? MANAGER:, E. S U K SI T E U E P H Q N E : PfFJCf ANO EDITOpiAL 674.4264 P i A j U s ^ tbrlce weetiy: Tuesdays, Thursclays and Sa^urdays |t>y Vapaus Pl^bU^iliig Co. Limited. 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Canada, -^-•ir Mailing Address: Box 6^ AdverUsing rates upon appUcation. translation tree of charge. Authorlzed as tiecond c l a ^ m§il l)y the ^ t Office Departm^t, Ottawa, CAN/lDIÄNiÖANGUAGEiRRESS Öanadassa: 1 vk. $9.00. e Wc. $i.W U§A:ssa 1 vlt. $10.00. 6 kk. $5.25 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6_kk. 5,75 -rr* -Työnpäiyä y. 1965 Jösku§ kyiiduu pujiett^ e^tä^P^ annettiin ^aisinunäinisn maanantai syyskuussa lomapäiväksi vapun asemesta Tosiasia on että Euroopassa juhlitaan vappua ja tg^llä syyskuun ensimmäistä maanantaita samalla ta-yal} a työläisten jjihlapäiväM. Mutta mikä on kaikkein tär- %int^ m^dän käsittää on sje, että työläisille ei ole koskaan annettu mitään ja heille ei koskaan anneta mitääntyön^taja-taholta, ilman sitkeää taistelua. Vuonna 1882, Amerikan Työnritarit-järjestö (Knights of Labour) julisti ensimmäisen ihaanantain syyskuusta työnpäiväksi. Mutta vuosikymmeniä kului eiMienkuin työläiset voittivat täydellisen tunnustuksen Ilonpäivälle ja vuosjkynimeniä edelleen kului ennen kui^i he \^ttivftt sen m^iUliseksi lomap^väksi. Siis, molemmat ppyät, vappu ja työnpäivä, ovat voittoja työläisille. • f":'^-"''^.-A-^.^ -y':-r' - , - : V TIE OM PITKÄ ^ ; Prfijois-Amerikan työväenluokka on kolKenut pitkän ja temuuaM^^ matkan, mutta sen edessä on*. vielä suuria taisteluja ja ehkä vaikeimpiakin puimia. On todettava, että yhtenäisyys, jok^ on välttämätön työläisten taistelun meneistymiseksi, ei ole vielä kehittynyt toivottavaan tasoon. Suuri osa työläisistä kuuluu vielä ei-järjestyneiden joukkoo»' ja järjestyneiden työläisten keskuudessa on havaittavissa hajaannusta, kun vastuuttomat kuimianhimoiset unionjohtajat käyttäen taikasanaa "kommunisteja!" ryhtyvät ristiretkiin toisia ammattiliittoja vastaa^?. Ranskalaisessa Canadassa on menossa riita Quebec Federation of Labour-keskuksen ja Canadian Labour Congress-keskuksen välillä, joka voi aiheut-tiia vahinkoa molemmille anunattiliittojärjestöille. Torontossa, tyÖma^iita päivälehdissä vielä jatkuu mutta lehdet j'ulkaistaan joka päivä rikkurivoimilla. ' Mutta huolimatta näistä pilvistä jotka varjostavat! työläisten näköpiiriä, on olemassa myös kirkkaampia ilmiöitä. Postila^on.aikana ilmeni uutta taisteluhenkeä ja solijiaari-lutta postityöläisten keskuudessa. Tämä oli suuri tekijä sen saamiseksi,- että anrniattiliitot olivat täydellisesti posti-. ^öiäisten takana. Työläiset lopettivat lakkonsa' vasta' sIITöih'' I^un hallitus Inpas^, antaa heille ;8P% siitä,mitä(l^e olivat vaat e e t . Ja hallituksen uhatessa ryhtyä kovakouraisempiin toi-toenpit^ isiih. ettS.pflsa öli mellEBi^ täyd^IJI^s^ I r t o l a i s t e n ' p \ i ^^ aiheuttikin vaikeuksia -itse kanaaliin A / \lJ i Toinen.ilmiö, joka osoittaa edistystä, Canpidari; järjestyneiden työläisten keskuudessa on se kuinka, canadaläiset kansainväliset uniot jatkuvasti vaativat enemmän itsenäisyyttä |a itsemääräämisoikeutta Yhdysvalloissa sijaitsevista keskuk- : iistä syy jnuksi canadalaiset uniot vaa.^ivat tätä on se, että näiden unioiden johtajille maksetaan niin korkeita palkkoja, että käy vaikeaksi erottaa union johtajat monopoli-, jrhtiöiden herroista. Esimerkiksi, terästyöläisten kansainväliset presidentin vuosipalkka on 12 kertaa suurempi kuin mitä täydellä ajalla työssä oleva terästyöläinen voi ansaita vuodessa Yhdjrsvallpissa. Vuonna 1964 David McDonaldin vuosipalkka oli $74,973.00v vaikka union jäsenmäärä oli suuresti laskenut. Vuonna 1953 uniolla oU 1,100,000 jäsentä ja nyt Vain 828,000. AyroMAiisoiNTi JA EUNTASO Uusien koneiden ja automatisoinnin käyttö merkitsee sitä, että työväenluokan kokoonpano on yhä muuttumassa. On^Ivä kaikille, että uusilla koneilla työmies tuottaa monta kertaa enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Tämä on todettavissa jokaisella teollisuusalalla ja jokaisessa ammatissa. Tästä seuraa, että entistä enemmän työläisistä vaihtaa kaulukset sinisestä valkoisiin ja että ammattiliitot tulevat suhtautumaan erilaisin tavoin työläisiin, jotka työskentelevät näissä tuotanto-oloigsa. Taloudelliset olot määräävät ne muodot, jotka työläiset käyttävät taistellessaan etujensa puolesta. Kaikki uniot vaativat, ettäniillä tulee olla sananvaltaa kun uusia koneita ja automaattiprosesseja otetaan käyttöön. Työnantajat vastustavat tätä ja on usein tapahtunut, että kun uusi tehdas raken-p^ etaan vanhan tilalle, niin erotetaan entiset työläiset ja ote-t^ a|i|cokoii^an uusi henkilökunta tilalle pienemmällä palkall a Elinkustannuksien noustessa, ammattiliitot vaativat entistä korkeampaa palkkaa jäsenilleen. Joskus ne onnistuvat tässä jos teollisuus on sellainen, missä työnantaja saa mono-pplivoittoa, kuten esim. rakennustyössä Etelä-Ontariossa. Mutta pääpiirre palkkataistelussa on työläisten sinnikkyys. Kaikki tämä korostaa sitä, ettei ole mitään syytä odottaa -'luokkarauhaa" työläisten ja työnantajien välillä. Ja kun ' olot pakottavat tätä taistelua kiristämään, niin nekeinotekoi- ;set, epäolennaiset erimielisyydet ja riidat työläisten keskuudessa tulevat häviämään. isppiVA AIKA JUHUA Syyskuun alku on sopiva aika juhlia työnpäivää. Meidän ;on muistettava, että pääasiallisesti järjestyneiden työläisten j taistelim ansioista voimme nauttia kesästä ja kesälomista. On vaikea sanpa, että olisiko olemassakaan tällä mantereella /työnpäivä ja maksullisia kesälomia ilman tätä taistelua. Tainan'lisäksi, koulu alkaa heti työnpäivän jälkeen, ja taas, • tämä miustuttaa meitä siitä, että vapaakoulutus on aina ollut ; Järjestjnaeiden työläisten päävaatimuksena. Knights of La- ; bour, jöstjt mainitsimme aikaisemmin, katsoivat vapaakoulu^ V tukeen olevan yksi tärkein vqatimus heidän ohjelmassaan. V Siis, työnpäivä lankeaa sopivasti kesälomien ja koulupäivien välille, merkkipylväänä siitä taistelusta jota työläiset ovat f kä)meet kansan etujen hyväksi. j piemme kiitollisia jotta työväenluokka on saavuttanut .näiökin paljon ja tiedämme että mitä tahansa työläiset saa- ^ vatheidÖA pamiistuksistaan, tulee saman sitkeän taistelun kautta. NLn YLEINEN EUKEJÄRJESTEtMA Neuvostoliiton yleinen eläkejäFJes-telmä (joka maksaa Vjanhuus-, tykyT vyttömyys- ja'B?rheiBläWj;§itä) siilkei^: nykyisin piiriinsä kaikki paljian^AJat työalasta rjippu^atta >sekS jioU^tiivi-talöijpojat j ^ : aipniattiiiittpillln l^ljlu^ vat vapaan ammatin harjoittajat, eli käytännöllisesti katsoen koko työtätekevän väestön. Vielä viime vuoteen asti oli köl|ektiivitiloiya työsl^entpljs-vien viljelijöiden eläketurva järi^t«!f-ty vapaaehtoisuuden pohjaUa kuU9kin kollektiivitilalla toin^ivjen ayiistus{c#^ s(jjen puitteissa .Tämän vuwien alusta voimaan tullut lainuudistus kuite;)lu|i muutti eläketMjrvan ipyö^ )(pidä|) Jct^h-dallaan pakolliseksi, joskin he edelleen muodostavat eläkeikää ja eläk^ keiden suuruutta koskevien määräysten osalta oman erityisryhmänsä yleisen järjestelmän sisällä: / Eläkelaki on yleinen koko Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa, niin että samat määräykset ovat voimassa kaikissa neuvostotasavalloissa, vaikka järjestelmä hallinnollisesti onkin jaettu hoidettavaksi kussakin tasavallassa erikseen. Tjq^iltään Neuvostoliiton eläkejärjestelmä on ansioihin suhteutettuja, palvelusajasta riii^uvia eläkkeitä maksava järjestelmä, ja esim. suomalaisiin eläkejärjestebniin verrattaessa sen voidaankin todeta muistuttavan enemmän Suomen uutta työeläkejärjestelmää kuin kansaneläkejärjestelmää. Useissa suhteissa Neuvost(riii-ton järjestelmä noudattaa periaatteiltaan samoja linjoja kuin ansioihin suhteutettujen eläkekeiden järjestelmät yleensä kaikkialla maailmassa, mutta eräissä kohdin se kuitenkin poikkeaa nimenomaan länsi|naisi^ta järjestelmistä. Eräs tällainen piirre, joka esiintyy myös joidenkin kansandemokraattisten maiden järjestelmissä, - on työntekijöiden jakarininen työn laadun perusteella työluokkiin,. joissa vanhuuseläkeikä sekä eläkkeen suuruuden määräytymii)en ovat erilaiset. Työluokkia on Neuvostoliitossa käytännössä kolme: varallinen työ, vaikea työ ja tavallinen työ. Vaaralliseksi työksi katsotaan mm. maanalainen työ sekä työskentely poikkeuksellisen kuumissa tai afsteja ärsyttävissä olosuhteissa. Tähän luokkaan kuuluu mm tehtäviä kemiallisen ja metallurgisen teollisuU()en palveluksessa. Vaikeiden töiden kokkaan taas luetaan tiettyjä suurta ammattitaitoa vaativia tehtä- \riä selkkt^(Kkent4ly eräillä sellaisilla äioilla. joiden tuotteita pidetään erityisen tärkeinä. Tavallaan neljännen t|r(iluokan 'muodostavat liääkäi 'kollek-tiiyitiloilia ityöskentelevä,t, t ' - ., VANmii/skLiifbcEkr'- . Yanhini^eläkeikä on tavallisessa työssä, ie(i'«äuurimmalla osalla työntekijöitä, iäp^li «O ja'jäisillä 55 vuotr ta.l Nainfetf,- joka, on;kasvattanut yähiO'' tään viisi lasta kahdeksan Vuoden ikäiseksi^- saa kuitenkin vaqhuusiplälikeei) jo BOViiotiaäha. Vailccait'työn'luokassa on:eiäIceikä jniehillä 5^ j a kaikill^ naisilla vuolta sekt vaarallisen työ^i luokassa vastaavasti 50 ja 45 vuotta. Kollektiivililoilla on eläkeikä korkeampi, miehillä 65 ja naisilla 60 vuotta. Vanhuuseläkkeen laskemisperusteena on työntekijän 12 viimeisen kuukauden keskipalkka tai, jos asianomainen niin haluaa, 60 parhaan kuukauden keskimääräinen palkka viimeisten 10 vuoden aikana. Täysimääräinen vanhuuseläke, jonka saamiseksi vaaditaan miehillä 25 ja naisilla 20 työvuotta, vaihtelee välillä 50—100 pros. laskuperusteena olevasta paikasta. Eläkeprosentti riippuu palkan suuruudesta. Jos palkka on pienempi kuin eläkelaissa määritelty alaraja, jonka on katsottu vastaavan toimeentuloon tarvittavaa vähimmäisansiota, on eläkie yhtä suuri kuin palkka. Seuraavassa palkkaryhmässä eläke on 85 pros., sitä seuraavissa 75,- 65 jä 55 pros, Jos palkka ylittää säädetyn ylärajan, joka on noin kolminkertainen alimpaan palkkarajaan verrattuna, on eläke 50 pros palkasta ellei se täten laskettuna ylitä määrättyä ruplamääräistä enimmäismäärää, jota suureminaksi eiäke ei saa suurituloisillakaan nousta. Vaarallisen työn luokassa ovat pal-velusvaatimukset jonkin verran pienempiä ja eläkeprosentit suurempia kuin muilla; eläkeprosentti ei kuitenkaan missään tapauksessa nouse yli sadan. Kollektiivitalonpojiila taas eläkeprosentit ovat pienempiä, niin että eläke ei yleensä ylitä 50 pro?, ansiosta. Jos eläkkeensaajalla on huolettava- -naan lapsia, korotetaan eläkettä ensimmäisestä lapsesta 10 prosentilla ja toisesta 5 prosentilla. Seuraavat lapset eivät enää vaikuta eläkkeeseen. Määrätyissä tapauksissa yoidaan vastaava korotus myöntää myös niUun omaisen huoltaniisesta. TYÖKYVYTröMYYSELiKKEET T y ö kyvyttömyyseläkkeen' määräämistä varten on työkyyyttcrrifjät jaoteltu työkyvyttömyysasteen mukaan kolmeen ryhmään: 1. hoitoa tarvitsevat pysyvästi täysin tyÖkyvyttöjnät, 2. muut pysyvästi täysin työkyvyttömät ja 3. pysyvästi osittain työkyvyttömät Kun eläkettä koskevat määräykset tämän lisäksi riippuvat työluokasta ja siitä, onko työkyvyttömyys aiheutunut asianomaisen työhön liittyvästä syystä on työkyvyttömyyseläkkeen määräämiseksi syntynyt kaikkiaan 18 eri ryhmää, joissa eläkeprosentit, palvelusai-kavaatnnukset sekä eläkkeen vähimmäismäärät poikkeavat toisistaan. Tä-nriä työkyvyttöniyyseläkkpitä koskevien säännösten moninaisuus on eräs niitä Neuvostoliiton järjestelmän ominaispiirteitä, joiden kohdajla se poik-keaa länsimaisista järjestelmistä. PpHE-ELXKKj^ET .Perhe eläkkeeseen wkeute^uja ryji-ijiii^ ovat;: 1. Vajnaj^n alle iptvjiptiaat lapset ja qjtqj^räet ^^^S sgH^jset sisarukset ja lastenlapset, joilla ei ole työkykyisiä vanhempia ja jotka Qvat olleet vainajasta taloudellisesti riippu yaisi^; Niill|, igpja 16 vuotta täytjggg; i^ään ^vat vielä koif|pssa, jatkuu e j ^e 18 vupden ikään saakka, ja pysyyäslti täysin työkyvyttön}illä .^äke on ftMpr ikäinen. 2. Vainajan' avic^uoliso, jo^f hifoltaa*al)e 8-vuotiaita lappia eika 8i)siotyös^ä tai joka edunjättäjän kuoil-lie^ sa , qn täyttänyt vanhuuseläkeiän <i]nies 60, nainen 55 vuotta) tai on pysyvästi täysin työkyvytön eikä saa omaa vanlvius- tai tyqkyyyttömyyselä- : kettä. 3. Vainajasta taloudellisesti riip puvaiset vanhemmat samoilla ehdoilla kuin aviopuoliso. 4. Vainajasta taloudellisesti riippuvaiset isovanhemmat ellei ole elossa ketääfi mifuta oinaista, joka olisi lain nojall^ y^lvoliinen huolehtimaan heistä. Määräykset siitä palvelusajasta, joka edunjättäjällä tuli olla, jotta hänen jälkeensä maksettaisiin perhe-eläkettä oyat samat kuin vastaavat määräykset työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla. Myös. perhe-eläkkeiden laskemisperusteet noudattavat työkyvyttömyyseläkkeiden perusteita. Eläkkeen määrään vaikuttavat näin ollen edunjättäjän palkka, palvelusaika, työluokka ja se, johtuiko kuolema työhön liittyvästä syystä. . • RAHOITUS Neuv^toliiton eläkejärjestelmä rahoitetaan osittain yrityksiltä (leriMliä maksj)illa, jqjden suuruus pp n^ä^^r ty pii^entti p i ^ e t p i ^ t a p^^ojs^i ijn^r sentin' vaihdellessa työalan mukaan ja osittain suoraan valtiolta saaduilla varoilla. Yritysten osuus on noin puolet j^rjgstejifl^ k«Wj§ijnuksist^. I^Jgfif-tijvitilat siirtäväf säännöllisesti q s ^ i^hoittamjsepif. HALLINTO Eläkejärjestelmän hallinto on hajasijoitettu paitsi siinä mielessä;-'^ä kukin neuvostotasavalta hoitaa' itse^ näisesti järjestelmää omassa piiiisT sään, myös sikäli, että .järjestelmiä käytännöllinen hoitaminen on hajotettu useille eri elimille. Ammattiybdii^- tyksillä on tässä t^riteä osuus; Ni^ljiV r^ävät vakuutusmaksut, ^itava^vpSä-j osaltaan työsuhteiden selvit^lyh eläketapahtuman sattuessa ja harjoittavat elä|(keensaajien valvontaa ja qpas tusta. Ammattiyhdistyksen edustaja on myös jäsenenä paikallisessa eläke komiteassa, joka ratkaisee eläkehakemukset. Eläkkeiden maksamisesta ja valitusten käsittelystä taas huolehtivat ko. tasavallan ' sosiaaliturvaministeriön alaiset alue- ja paikallistoimistot. Ministeriö valvoo järjestelmää ja hoitaa eräitä varojen jakoon yrh. liittyviä keskuselimen tehtäviä. ULKOMAILU ASUVIIK HUOMEN KANSALAISTEN ÄÄNESTYSOIKEUS SORRETTUJEN KAPINA i i New Y o r k . — USA:|i propaganda pyrkii tällä he$kel|ä lietsomaan vastenmielisyyttä valkoi|ipi- . sissa neekereitä vastaan sekä pelottelemaan neekereiden poliittisen j a taloudellisen vapautuksen kannattajia saamaan heidät sa' noutuinaan irti kansalaisoikeuksien puolesta käytävästä laajassa liikkeestä. Kuulee Jopa väitettävän, että radikaaliset toimenp^ teet tuottavat vahinkoa itse neekereille ja vahingoittavat koko liiketpä' Asia on kuitenkin ni}n, että USA:ss^ (si ole i^Uääp 'ro|u-sotaa ja Los Angelesin Kapina on , sorrettujen ja epätoivoisten kapinaa,. naiden menetiettyä^ luotta-' . mu)(seu |p(^|iitikk/9jen 'j^uqäukslip.,. Kapina e i ' o l l u t valmisteUu eikä,, suunnjteltu, eikä kuka<^n ollu^ 3(h lyttäraässä ihn^lsiä.. ,sanoi]| jlämäiiv päiväinen Christian , Science, l^ö-' ., j u i t o r . • • • • ' • , • V Lehden 'tunnustus oh 'Erikoisen arvokas, koska se vaikkapa - välilli-sestik; n liio valoa-rilihin tietämät torniin oloihin, joissa neekerit elävät nykyisin 'USA:s.^<i.' " E i Ole mikään oivallus se, c.tä neekerienem mistö sellaisissa kaupungeissa iku-ten Los Angelp.s on jäänyt viime ja Minä vuonna ,(kongressin hyväksymän uuden neekere.tlen kansalaisoi kouksia koskevan lainsäädännön ulkopuolelle. Etelän ulkopuolella neckent ovat olleet ja ovat edelleenkin kaupunkien ghetoissa ei oikeudellisen, vaan tosiasiallisen ro tuerottelun uhreja. He tuntevat it- .«^ensä satimeen joutuneiksi, yhteiskunnan hylkiöiksi, yhte.skunnan, joka yhä kieltäytyy luovuttamasta heille 300 vuoden jälkeen täydelli siä oikeuksia". Kaiken tuomitsemisen takaa US A : n lehdistössä paljastuu pelko, että Los Angelesissa syttynyt kipinä leviää muihin kaupunke.hin. Los Angeles on yksi yhdestätoista suuresta kaupungi.sta, joiden neekeri väestö, käsittää 200,000—1,000,000 henkeä. Muissa kaH^ii^u^cissa neel^ereiden elämä ei olö yhtään "sen parempaa kqin' Los Angelesissakaan ja siksi 'n.issä on muodostunut perusta valtavalle" räjfihdykstelle. 'joka toistaiseksi' on' otini.^tuUu' hillitsemään lu pauksilla ja väkivallalla. Mitä muut sanovat Hämeen Yhteistyön pakinoitsija Taroinen puhuu orjakapipasta,|pn^ ^ a i ^ n ^ y ^ t ) ä i } y t ^ , 0 pO neekerin suUbminen "ghpttoon" vaiUr; tpimpeör t^l^n ^'ab[^oU|8uuk§ia. \ ' ^ n ole^ko^aafi asunut gbettossa, enkä tiedä m i U ^ i ^ ovat olosuhteet siellä' keäSnkiiuiöaÄaaikanai tai talvella. Mutta ol?n lukqnut ku-vauksia Puolan ja Saksan ghettoista j a koetan ajatella siltä pohjalta. Puolan ja Saksan Ghettoissa asukkaat leimattiin Davidin täbdellä. L»s4j|gp|e§l5j}^:tJg kantavat rotuleimaa ihossaan. Puolan ja Saksan ghettqisjä asuvat haettiin työhön, jos heitä tar\nttiin,Ix>sAngele^j^ gh^f^Iais^t saavat'halÄUtua työhön, jos sitk löytävät. PuolasM Ja '§ak-sas3^'|( hetto||un toin^^ mah^ollisinunin niukalti ruokaa. Los ^f^ige- |esissa*Woan säänjfiöst^lee työn saanti." ^ l|elsln1ki.^ Suomi-Seura qn.kään tynyt Suomen Öikeusriunisteriön puoleen ehdottaen, että ulkomailla asti vien Suomea kansalaisten äänes tysoikeutta kotimaan vaalCiSsa laa jennettaisiin. Tämän johdosta kertoo Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tauri Aaltib Suomen perustuslain nykyisten määräysten mukaan Suo men kiansalaisen olevan äänioikeut ta vailla silloin kun hän ei kolmen vi.me vuoden aikana ole ollut henkikirjoitettuna Suomessa. Käytän nössä äänioikeutta ei kuitenkaan voi käyttää henkilö asuttuaan yhden vuoden ulkomailla, koska vaaliluet telot. Joihin merkitään kaikkien ää nivaltaisten nimet, iaad.taan vaali vuotia edeltävän vuoden alussa tapahtuneen henkikirjoituksen perus teellä. Suomi Seuran Oikeusministeriölle jättämässä kirjehnässä todetaan, että kansainvälinen liikkuvuus on viime aikoina suuresti lisääntynyt. Suomen valtio on myös omaksunut työvoiman vapaan liikkumisen pe riaatteen mm. liittymällä yhteisiin pohjoismaisiin työmarkkinoihin^ joi den ansiosta työvoima liikkuu vapaasti maasta toiseen ilman passeja tai työlupia pohjoismaiden kesken. Lainsäädännön olisi kuitenkin pysyttävä Kokonaisuudessaan kehityk sessä mukana,' ja sen vuoksi on Va rattava - entistä paremmat mahdoin-suudet siihen; että ulkomailla asuvat voisivat kiittää äinibikeiittaän kotimaan'- vaaleissa. • • • Nyt'tehty aloite'koskettaa lähinnä Ruotsissa 'asuvia submalä.sia,imutta yhtä' h y v i n ke - tarkoittaa. iri^ös niitä. jotka kauempana tekevät «työtä ja ovat siiilyttäneet Suomen kansalal-ouuden. Tällä hetkellä esim. Yhdysvalloissa j a Kanadassa asuu tuhansia Suomen kansalaisia, jotka eivät voi äänestää minkään maan vaaläis-sa ollen siten vailla nykya.kana kaii-salaiselle taattua oikeutta osallistua yhteisiin vaaleihin. ICaikkiaan a-zuu Suomen ulkopuolella arviolta 150,000 yli 21-vuotiasta Suomen kansalaista, joten kyseessä e i todella ole mikään pikkuluku, totesi toiminnanjohtaja Aaltio lopuksi. A V T O T U L L I E N MUUTOS R A T K A I S U U N P I A N SUOMESSA Submi'.Seurasta Helsingistä ilmoi-tetaan, että Suomi-Seuran jo parisen vuotta sitten tekemä aloite auton maahantuontimaksujen vähentämisestä kotiinpalaavien siirtolaisten kohdalla on nyt vihdoin tulossa ratkaisuun. Asia vaati lainmuutoksen, ja se erilaisten lausuntopyyntöjen kanssa on vienyt oman aikansa. Keväällä Eduskunta hyväksyi tarvittavan lainmuutoksen, jonka jälkeen muutos tullaan tekemään asetuksella. Tämän hetkisten tietojen ipu-kaan uusi asetus astuu voimaan lokakuun alussa. Hetv sen.voimaanas-tuttua tullaan Suomi-Seuran toinoes-ta antamaan ulkosuomalaisljehdisr tölle uusista määräyksistä yksityiskohtainen selostus../Tällä hetkellf ei ole yielä tietoa, siitä, millaiset uu»; det määräykset tulevat .olemaan, m u t ^ varipaa. op e t ^ i kotini^Lahs|n. palaavan siirtolaisen k a n p ^ ;ä\n^^ kaan syyskuun kuluessa tuoda autoa tullessaan, vaan parasta; » n odobtaa määräysten muuttumista. 500 Itm pitJcä kanava Moskova. — Irtysh Karagan-dan kanava (Kazahstan), jonka pi-tuiideksi tulee 500 km, turvaa vedel lä valtavan hiilikaivpsalueen. Uu^ deh kanavan ensirnmäinen vaihe valmistuu vuoden 1965 lopussa. Ka hava ratkaisee Ek:bastuzin kaivoskaupungin ye|dehsääntikysymyksen. Jätti läiskänä van rannoille raken netaan uusia kaupunkeja. Kanavan alkupäässä, jossa Irtysh joen vedet vii-taavat säännöstelyaltaaseen, on jo päntii alulle Jermakin kaupungin rakennustyöt. . Kaupungiissa asuvat voimalaitoksen sekä metallurgisten tehtaiden työntekijät. Tänne rakennetaan valtava höyryyoi malailos ja ^feuvostoliiton suurin rautaiejeerinkitehdas. Suunnitteilla Oh vielä kahden kaupungin rakentaminen kanavan!'varirelle. Neuvostotiedemiesten kirje LBJdle. , •[ Moskova. — Pravda julkaisi l au antaina huomattavien neuvostoliittolaisten tiedemiesten ja julkisen elämän edustajien avoimen kirjeen Yhdysvaltojen presidentille Lyndon B. Johnsonille otsikolla "Me syytämme". Kirjeen allekirjoittajat ilmaisevat järkytyksensä Los Angelesin nee kerikaupunginosan väestöön kohdistettujen sortoloimenpiteiiden johdosta ja tuovat julk i suuttumuksensa ja mielipaha nisa. Kuinka on mahdollista, että Ame rikan maineikas perinne, joka on lahjoittanut maailmalle : Jefferso-nin j a Lincqlnin, ^disonin j a Long-fellONvin kaltaisia miehiä, voi kas yattaa tällaisia häpeällisiä, toimenpiteitä, kylmäverisiä rangaistustqi-niia, j o i h in on ryhdytty puutteen ja vääryyksien epätoiyon partaalle syöksemää väestöinosaa vastaan? ovatko nyrkit, paniput ja konekiväärituli yastäuksia avunpyyntöihin j a sorrettujen qikeudonmuluiiisiin vaatimuksiin? kirjelmässä kysy-: tään.'' Allekirjoittajat toteavat, etlä Los Angelesin verilöyly ei ole yksinäinen ilmiö, yaan vuosi vuodelta nee-keriväestöön kohdistuvien sortotoi-menpiteiden häpeällinen jälki pi tenee, sille ei näy loppua. Amerikassa on vo.mia, jotka ovat taipuvaisia puolustelemaan toimenpiteitä selittämällä että neekerit esiintyvät lakia ja järjestystä' vastaan. Eikö tällainen ole herjaavaa? Millaiseista laista jä järjestyksesiä voi olla kysymys silloin kun sitä peittävät satoja vuosia jatkuneet yäkivalfcaisuudet, sorto j a nöyryyt tämiset? Tässä tapauksessa sopii sanonta: mitä kylvää sitä niittää. Vaikutusvaltainen amerikkalainen lehti sanoo, etteivät ''nyky-amerik-kalaiset voi kantaa vuodesta toiseen vastuuta siUä, mitä heidän esi isänsä ovat tehneet neekereitä vastaan." Tätä yääiyyttä harjoitetaan joka päivä j a joka tunti myös nykyään, ja se tulee lutkeä pois jotta s i i tä ei tarvitsisi kantaa vastuuta, todetaan neuvpstqliittolaisten tiedemiesten kirjeessä. "Ihniiskuimälla on oikeus sanoa teille, herra presidentti: katsokaa Los Angelesiin, siellä näette 'va pauden' jota Yhdysvallat pistint j a pommien avulla haluaa tyrkyttää toisille kanso.lle. Siellä näette ' i h misoikeuksien kunniöithksfeti*','''Jo5r ta Yhdysvaltojen edustajat p i i n palj on ja kauniisti puhuvat Y K : n puhujalavalta. Siellä on työkenttää-n i i l l e toimihenkilöille ja lainlaatijoille, jotka ulkokultaisesti vaahtoavat lorjiiutettujen maiden' hyvinvoinnista", kirjelmässä sanotaan ja yaaditaan ihmisyyden, oikeudemnu-kaisuuden ja moraalin häpäisemisen lopettamista kaikkialla missä sitä tapahtuukin --- Vietnamissa, Dominikaanisessa Tasavallassa tai Los Angelesissa. Ilimiskunnan jairki, kunnia ja o-ihatuhtq ei voi hyväksyä TOtuerotler lijolden j a hyökkääjien häpeällisiä tekoja, todetaan kirjelmässä lopuksi.:;' :;'.:^v''. ;-S.;..-., Kirjeen ovat aliekirjoittanepf m. m: akateemikot y : Keldysji, N- H-Blohin, M? b . MiUipshtshikqv, N. N. Semjov, P. N.; Fedosejev, D. V . Skobeltsyn, P. L. Kapitsa, L. J . Se-döv, 1. J . Tamm, V. A . Engelhadrt j a A. L. Mjasnikov sekä kirjailijat A- Korneitshuk, L . Leonoy, A : Tvar-dovski, N . Tihonov j a K. Fedin. PÄIVÄN PAKINA Lainasimme ylläolevan otsikan Kansan Uutisen Taavetin kirjoittamasta pakinasta, jossa kerrotaan kuinka lihan hinnat ovat kohonneet Suomessa .Hän selostaa, että ''naudanlihan tuottajahinta pn kohonnut 30 ja sianlihan tuottajahinta 25 prosenttia korkeammaksi maatalouslain edellyttämiä tavoitehintaa. Tästä johtuen mm. naudanlihan vähittäishinta on muutamien kuukausien aikana kohonnut y l i 100 prosentilla." Täällä Canadassa meillä on melkein samat kiusalliset vaikeudet "markkinapäivänä" Hinnat täällä eivät ole nousseet samalla prosenttiluvulla kuin Suomessa, mutta kun täällä syödään paljon enemmän lihaa, voi olla niin, että se koskee syvemmältä täällä. Taavetti jatkaa: "Siellä, missä elintaso on korkealla, syödään paljon lihaa, ravintorasvoja ja vihanneksia, mutta siellä, iinissä elintaso ei ole häävi, mätöstetään perunoita, leipää ja pMm««." Meillä, on tehty j a tehdään propagandaa siitä miten elintaso maassamme on korkealla, ja asia on niin, ettei ole vaikea tehdä siten kun vertaillaan sitä kuinka työläiset elivät noin parikymmentä Vuotta sitten ja nykyääii. Mutta onko tämä vastaus siihen miksi elinkustannukset nousevat ; nykyään niin kamalasti? Puhuen nyt lihasta, miksi se on niin kallista Canadassa? Saavatko pikkufarmarit osuutensa l i han hintojen korotuksista, Asia on splvä, että pikkutuottajat eivät saa osuutta näistä yiimääräisistä tu^ loista. Lihatuotteet qvat täydellisesti monopolien kontrollissa Canadassa ja jalostajaroqnopolien taskuun menee suurin osa lihan hintojen korotuksista. Kyllä on i h misiä jotka voivat ostaa lihansa suoraan farmareilta tai n i in palj on kerrallaan että he säästävät huomattavasti, mutta suui-imman osan väestöstä on pakko ostaa tarpeensa kaupungeissa olevista ruokakaupoista. Yksi tekijä miksi monopolit ovat onnistuneet korottamaan hinnat on se, että Yhdysvalloissa on kasvanut Canadassa tuotetun l i han kysyntä! Tähän ovat aiheuttaneet ne tiilvat jotka yalUtsivat keväällä länsivaltiqiden iihatuo-tantoaiueilla. Kun Canadassa tuotetaan niin paljon lihatuotteita, olemme aina pitänyt "isänmaallisena velvollisuutena" syödä runsaasti lihaa. "Syö canadalaista', qii tunnussana joka oli aika lähellä sydäntäm-me (ja vatsaamme*. Pikkupojasta saakka olemme mieiuuinimin syönyt "pihvivöileivän" kiitin jäätelön. Mutta nyt, k un l i h an hinnat ovat nousseet siihen tasoon missä ne oyat tänään (ja ilmeisesti vielä nousevat), meidän bn vaikea täyttää tätä isänmaallista velvollisuutta. Olemme alkanut syömään canadalaista kalaa, mutta unissa vielä näemme komean, paksun "sir-l o in steakin". Mutta on sanottava, että olemme persqonakqhtaisesti pärjänneet paremmin kuin monet muut, ainakin " k o t i b u d j e U i i i i " nähden. Asia on niin, että olemme aina ollut pätevä matematiikassa. Näin ollen vaimoni teki minusta "lihanostajan", koska se t i i l i aivan mahdottomaksi hänelle seurata lihan hintoja. Näin pysymme meidän tiukan hudjettimme rajoissa. Olemme onnistuneet tässä aika hyvin ja minä sain jrirkaylen-nyksenkin kqtiyu-astonhqitajalta. Olen nyt myöskin "lihakokki", koska aloin ostaa sellaista lihaa, minkä valmistamisesta vaimoni ei tiennyt yhtään mitään. Siis, hän sanoi "tee itse", ja näin vaikutusvaltani ketona kohosi. Mutta totta puhuen Canadan kansa on lihansyöjäkansa^. Ja herrojen pitäisi muistaa, että kansa voi vaatia lihaa yhtä äänekkäästi kuin toiset kansat ovat vaatineet leipää. Tilanne Canadassa antaa ^ihotta miettiä Josko ei olisi jo korkea aika saattaa ruokajalbstajamono-polit enemmän hallituksen kont r o l l in alaiseksi. Tämä ei ole mitään uutta ajatusta' Canadassa. Farmarit ovat usein ehdottaneet tällaista menettelyä. Voisimme kirjoittaa paljon enemmänkin tästä asiasta, mutta täytyy lähteä kotiin kokkaainaan nakkia a l a , , . — Usko.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 26, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-08-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650826 |
Description
Title | 1965-08-26-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, elok. 26 p. — Thursday, Aug. 26,1965 INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS .I^ERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917 Ef^TOa: W« E K V V . N ' ? MANAGER:, E. S U K SI T E U E P H Q N E : PfFJCf ANO EDITOpiAL 674.4264 P i A j U s ^ tbrlce weetiy: Tuesdays, Thursclays and Sa^urdays |t>y Vapaus Pl^bU^iliig Co. Limited. 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Canada, -^-•ir Mailing Address: Box 6^ AdverUsing rates upon appUcation. translation tree of charge. Authorlzed as tiecond c l a ^ m§il l)y the ^ t Office Departm^t, Ottawa, CAN/lDIÄNiÖANGUAGEiRRESS Öanadassa: 1 vk. $9.00. e Wc. $i.W U§A:ssa 1 vlt. $10.00. 6 kk. $5.25 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6_kk. 5,75 -rr* -Työnpäiyä y. 1965 Jösku§ kyiiduu pujiett^ e^tä^P^ annettiin ^aisinunäinisn maanantai syyskuussa lomapäiväksi vapun asemesta Tosiasia on että Euroopassa juhlitaan vappua ja tg^llä syyskuun ensimmäistä maanantaita samalla ta-yal} a työläisten jjihlapäiväM. Mutta mikä on kaikkein tär- %int^ m^dän käsittää on sje, että työläisille ei ole koskaan annettu mitään ja heille ei koskaan anneta mitääntyön^taja-taholta, ilman sitkeää taistelua. Vuonna 1882, Amerikan Työnritarit-järjestö (Knights of Labour) julisti ensimmäisen ihaanantain syyskuusta työnpäiväksi. Mutta vuosikymmeniä kului eiMienkuin työläiset voittivat täydellisen tunnustuksen Ilonpäivälle ja vuosjkynimeniä edelleen kului ennen kui^i he \^ttivftt sen m^iUliseksi lomap^väksi. Siis, molemmat ppyät, vappu ja työnpäivä, ovat voittoja työläisille. • f":'^-"''^.-A-^.^ -y':-r' - , - : V TIE OM PITKÄ ^ ; Prfijois-Amerikan työväenluokka on kolKenut pitkän ja temuuaM^^ matkan, mutta sen edessä on*. vielä suuria taisteluja ja ehkä vaikeimpiakin puimia. On todettava, että yhtenäisyys, jok^ on välttämätön työläisten taistelun meneistymiseksi, ei ole vielä kehittynyt toivottavaan tasoon. Suuri osa työläisistä kuuluu vielä ei-järjestyneiden joukkoo»' ja järjestyneiden työläisten keskuudessa on havaittavissa hajaannusta, kun vastuuttomat kuimianhimoiset unionjohtajat käyttäen taikasanaa "kommunisteja!" ryhtyvät ristiretkiin toisia ammattiliittoja vastaa^?. Ranskalaisessa Canadassa on menossa riita Quebec Federation of Labour-keskuksen ja Canadian Labour Congress-keskuksen välillä, joka voi aiheut-tiia vahinkoa molemmille anunattiliittojärjestöille. Torontossa, tyÖma^iita päivälehdissä vielä jatkuu mutta lehdet j'ulkaistaan joka päivä rikkurivoimilla. ' Mutta huolimatta näistä pilvistä jotka varjostavat! työläisten näköpiiriä, on olemassa myös kirkkaampia ilmiöitä. Postila^on.aikana ilmeni uutta taisteluhenkeä ja solijiaari-lutta postityöläisten keskuudessa. Tämä oli suuri tekijä sen saamiseksi,- että anrniattiliitot olivat täydellisesti posti-. ^öiäisten takana. Työläiset lopettivat lakkonsa' vasta' sIITöih'' I^un hallitus Inpas^, antaa heille ;8P% siitä,mitä(l^e olivat vaat e e t . Ja hallituksen uhatessa ryhtyä kovakouraisempiin toi-toenpit^ isiih. ettS.pflsa öli mellEBi^ täyd^IJI^s^ I r t o l a i s t e n ' p \ i ^^ aiheuttikin vaikeuksia -itse kanaaliin A / \lJ i Toinen.ilmiö, joka osoittaa edistystä, Canpidari; järjestyneiden työläisten keskuudessa on se kuinka, canadaläiset kansainväliset uniot jatkuvasti vaativat enemmän itsenäisyyttä |a itsemääräämisoikeutta Yhdysvalloissa sijaitsevista keskuk- : iistä syy jnuksi canadalaiset uniot vaa.^ivat tätä on se, että näiden unioiden johtajille maksetaan niin korkeita palkkoja, että käy vaikeaksi erottaa union johtajat monopoli-, jrhtiöiden herroista. Esimerkiksi, terästyöläisten kansainväliset presidentin vuosipalkka on 12 kertaa suurempi kuin mitä täydellä ajalla työssä oleva terästyöläinen voi ansaita vuodessa Yhdjrsvallpissa. Vuonna 1964 David McDonaldin vuosipalkka oli $74,973.00v vaikka union jäsenmäärä oli suuresti laskenut. Vuonna 1953 uniolla oU 1,100,000 jäsentä ja nyt Vain 828,000. AyroMAiisoiNTi JA EUNTASO Uusien koneiden ja automatisoinnin käyttö merkitsee sitä, että työväenluokan kokoonpano on yhä muuttumassa. On^Ivä kaikille, että uusilla koneilla työmies tuottaa monta kertaa enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Tämä on todettavissa jokaisella teollisuusalalla ja jokaisessa ammatissa. Tästä seuraa, että entistä enemmän työläisistä vaihtaa kaulukset sinisestä valkoisiin ja että ammattiliitot tulevat suhtautumaan erilaisin tavoin työläisiin, jotka työskentelevät näissä tuotanto-oloigsa. Taloudelliset olot määräävät ne muodot, jotka työläiset käyttävät taistellessaan etujensa puolesta. Kaikki uniot vaativat, ettäniillä tulee olla sananvaltaa kun uusia koneita ja automaattiprosesseja otetaan käyttöön. Työnantajat vastustavat tätä ja on usein tapahtunut, että kun uusi tehdas raken-p^ etaan vanhan tilalle, niin erotetaan entiset työläiset ja ote-t^ a|i|cokoii^an uusi henkilökunta tilalle pienemmällä palkall a Elinkustannuksien noustessa, ammattiliitot vaativat entistä korkeampaa palkkaa jäsenilleen. Joskus ne onnistuvat tässä jos teollisuus on sellainen, missä työnantaja saa mono-pplivoittoa, kuten esim. rakennustyössä Etelä-Ontariossa. Mutta pääpiirre palkkataistelussa on työläisten sinnikkyys. Kaikki tämä korostaa sitä, ettei ole mitään syytä odottaa -'luokkarauhaa" työläisten ja työnantajien välillä. Ja kun ' olot pakottavat tätä taistelua kiristämään, niin nekeinotekoi- ;set, epäolennaiset erimielisyydet ja riidat työläisten keskuudessa tulevat häviämään. isppiVA AIKA JUHUA Syyskuun alku on sopiva aika juhlia työnpäivää. Meidän ;on muistettava, että pääasiallisesti järjestyneiden työläisten j taistelim ansioista voimme nauttia kesästä ja kesälomista. On vaikea sanpa, että olisiko olemassakaan tällä mantereella /työnpäivä ja maksullisia kesälomia ilman tätä taistelua. Tainan'lisäksi, koulu alkaa heti työnpäivän jälkeen, ja taas, • tämä miustuttaa meitä siitä, että vapaakoulutus on aina ollut ; Järjestjnaeiden työläisten päävaatimuksena. Knights of La- ; bour, jöstjt mainitsimme aikaisemmin, katsoivat vapaakoulu^ V tukeen olevan yksi tärkein vqatimus heidän ohjelmassaan. V Siis, työnpäivä lankeaa sopivasti kesälomien ja koulupäivien välille, merkkipylväänä siitä taistelusta jota työläiset ovat f kä)meet kansan etujen hyväksi. j piemme kiitollisia jotta työväenluokka on saavuttanut .näiökin paljon ja tiedämme että mitä tahansa työläiset saa- ^ vatheidÖA pamiistuksistaan, tulee saman sitkeän taistelun kautta. NLn YLEINEN EUKEJÄRJESTEtMA Neuvostoliiton yleinen eläkejäFJes-telmä (joka maksaa Vjanhuus-, tykyT vyttömyys- ja'B?rheiBläWj;§itä) siilkei^: nykyisin piiriinsä kaikki paljian^AJat työalasta rjippu^atta >sekS jioU^tiivi-talöijpojat j ^ : aipniattiiiittpillln l^ljlu^ vat vapaan ammatin harjoittajat, eli käytännöllisesti katsoen koko työtätekevän väestön. Vielä viime vuoteen asti oli köl|ektiivitiloiya työsl^entpljs-vien viljelijöiden eläketurva järi^t«!f-ty vapaaehtoisuuden pohjaUa kuU9kin kollektiivitilalla toin^ivjen ayiistus{c#^ s(jjen puitteissa .Tämän vuwien alusta voimaan tullut lainuudistus kuite;)lu|i muutti eläketMjrvan ipyö^ )(pidä|) Jct^h-dallaan pakolliseksi, joskin he edelleen muodostavat eläkeikää ja eläk^ keiden suuruutta koskevien määräysten osalta oman erityisryhmänsä yleisen järjestelmän sisällä: / Eläkelaki on yleinen koko Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa, niin että samat määräykset ovat voimassa kaikissa neuvostotasavalloissa, vaikka järjestelmä hallinnollisesti onkin jaettu hoidettavaksi kussakin tasavallassa erikseen. Tjq^iltään Neuvostoliiton eläkejärjestelmä on ansioihin suhteutettuja, palvelusajasta riii^uvia eläkkeitä maksava järjestelmä, ja esim. suomalaisiin eläkejärjestebniin verrattaessa sen voidaankin todeta muistuttavan enemmän Suomen uutta työeläkejärjestelmää kuin kansaneläkejärjestelmää. Useissa suhteissa Neuvost(riii-ton järjestelmä noudattaa periaatteiltaan samoja linjoja kuin ansioihin suhteutettujen eläkekeiden järjestelmät yleensä kaikkialla maailmassa, mutta eräissä kohdin se kuitenkin poikkeaa nimenomaan länsi|naisi^ta järjestelmistä. Eräs tällainen piirre, joka esiintyy myös joidenkin kansandemokraattisten maiden järjestelmissä, - on työntekijöiden jakarininen työn laadun perusteella työluokkiin,. joissa vanhuuseläkeikä sekä eläkkeen suuruuden määräytymii)en ovat erilaiset. Työluokkia on Neuvostoliitossa käytännössä kolme: varallinen työ, vaikea työ ja tavallinen työ. Vaaralliseksi työksi katsotaan mm. maanalainen työ sekä työskentely poikkeuksellisen kuumissa tai afsteja ärsyttävissä olosuhteissa. Tähän luokkaan kuuluu mm tehtäviä kemiallisen ja metallurgisen teollisuU()en palveluksessa. Vaikeiden töiden kokkaan taas luetaan tiettyjä suurta ammattitaitoa vaativia tehtä- \riä selkkt^(Kkent4ly eräillä sellaisilla äioilla. joiden tuotteita pidetään erityisen tärkeinä. Tavallaan neljännen t|r(iluokan 'muodostavat liääkäi 'kollek-tiiyitiloilia ityöskentelevä,t, t ' - ., VANmii/skLiifbcEkr'- . Yanhini^eläkeikä on tavallisessa työssä, ie(i'«äuurimmalla osalla työntekijöitä, iäp^li «O ja'jäisillä 55 vuotr ta.l Nainfetf,- joka, on;kasvattanut yähiO'' tään viisi lasta kahdeksan Vuoden ikäiseksi^- saa kuitenkin vaqhuusiplälikeei) jo BOViiotiaäha. Vailccait'työn'luokassa on:eiäIceikä jniehillä 5^ j a kaikill^ naisilla vuolta sekt vaarallisen työ^i luokassa vastaavasti 50 ja 45 vuotta. Kollektiivililoilla on eläkeikä korkeampi, miehillä 65 ja naisilla 60 vuotta. Vanhuuseläkkeen laskemisperusteena on työntekijän 12 viimeisen kuukauden keskipalkka tai, jos asianomainen niin haluaa, 60 parhaan kuukauden keskimääräinen palkka viimeisten 10 vuoden aikana. Täysimääräinen vanhuuseläke, jonka saamiseksi vaaditaan miehillä 25 ja naisilla 20 työvuotta, vaihtelee välillä 50—100 pros. laskuperusteena olevasta paikasta. Eläkeprosentti riippuu palkan suuruudesta. Jos palkka on pienempi kuin eläkelaissa määritelty alaraja, jonka on katsottu vastaavan toimeentuloon tarvittavaa vähimmäisansiota, on eläkie yhtä suuri kuin palkka. Seuraavassa palkkaryhmässä eläke on 85 pros., sitä seuraavissa 75,- 65 jä 55 pros, Jos palkka ylittää säädetyn ylärajan, joka on noin kolminkertainen alimpaan palkkarajaan verrattuna, on eläke 50 pros palkasta ellei se täten laskettuna ylitä määrättyä ruplamääräistä enimmäismäärää, jota suureminaksi eiäke ei saa suurituloisillakaan nousta. Vaarallisen työn luokassa ovat pal-velusvaatimukset jonkin verran pienempiä ja eläkeprosentit suurempia kuin muilla; eläkeprosentti ei kuitenkaan missään tapauksessa nouse yli sadan. Kollektiivitalonpojiila taas eläkeprosentit ovat pienempiä, niin että eläke ei yleensä ylitä 50 pro?, ansiosta. Jos eläkkeensaajalla on huolettava- -naan lapsia, korotetaan eläkettä ensimmäisestä lapsesta 10 prosentilla ja toisesta 5 prosentilla. Seuraavat lapset eivät enää vaikuta eläkkeeseen. Määrätyissä tapauksissa yoidaan vastaava korotus myöntää myös niUun omaisen huoltaniisesta. TYÖKYVYTröMYYSELiKKEET T y ö kyvyttömyyseläkkeen' määräämistä varten on työkyyyttcrrifjät jaoteltu työkyvyttömyysasteen mukaan kolmeen ryhmään: 1. hoitoa tarvitsevat pysyvästi täysin tyÖkyvyttöjnät, 2. muut pysyvästi täysin työkyvyttömät ja 3. pysyvästi osittain työkyvyttömät Kun eläkettä koskevat määräykset tämän lisäksi riippuvat työluokasta ja siitä, onko työkyvyttömyys aiheutunut asianomaisen työhön liittyvästä syystä on työkyvyttömyyseläkkeen määräämiseksi syntynyt kaikkiaan 18 eri ryhmää, joissa eläkeprosentit, palvelusai-kavaatnnukset sekä eläkkeen vähimmäismäärät poikkeavat toisistaan. Tä-nriä työkyvyttöniyyseläkkpitä koskevien säännösten moninaisuus on eräs niitä Neuvostoliiton järjestelmän ominaispiirteitä, joiden kohdajla se poik-keaa länsimaisista järjestelmistä. PpHE-ELXKKj^ET .Perhe eläkkeeseen wkeute^uja ryji-ijiii^ ovat;: 1. Vajnaj^n alle iptvjiptiaat lapset ja qjtqj^räet ^^^S sgH^jset sisarukset ja lastenlapset, joilla ei ole työkykyisiä vanhempia ja jotka Qvat olleet vainajasta taloudellisesti riippu yaisi^; Niill|, igpja 16 vuotta täytjggg; i^ään ^vat vielä koif|pssa, jatkuu e j ^e 18 vupden ikään saakka, ja pysyyäslti täysin työkyvyttön}illä .^äke on ftMpr ikäinen. 2. Vainajan' avic^uoliso, jo^f hifoltaa*al)e 8-vuotiaita lappia eika 8i)siotyös^ä tai joka edunjättäjän kuoil-lie^ sa , qn täyttänyt vanhuuseläkeiän sAngele^j^ gh^f^Iais^t saavat'halÄUtua työhön, jos sitk löytävät. PuolasM Ja '§ak-sas3^'|( hetto||un toin^^ mah^ollisinunin niukalti ruokaa. Los ^f^ige- |esissa*Woan säänjfiöst^lee työn saanti." ^ l|elsln1ki.^ Suomi-Seura qn.kään tynyt Suomen Öikeusriunisteriön puoleen ehdottaen, että ulkomailla asti vien Suomea kansalaisten äänes tysoikeutta kotimaan vaalCiSsa laa jennettaisiin. Tämän johdosta kertoo Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tauri Aaltib Suomen perustuslain nykyisten määräysten mukaan Suo men kiansalaisen olevan äänioikeut ta vailla silloin kun hän ei kolmen vi.me vuoden aikana ole ollut henkikirjoitettuna Suomessa. Käytän nössä äänioikeutta ei kuitenkaan voi käyttää henkilö asuttuaan yhden vuoden ulkomailla, koska vaaliluet telot. Joihin merkitään kaikkien ää nivaltaisten nimet, iaad.taan vaali vuotia edeltävän vuoden alussa tapahtuneen henkikirjoituksen perus teellä. Suomi Seuran Oikeusministeriölle jättämässä kirjehnässä todetaan, että kansainvälinen liikkuvuus on viime aikoina suuresti lisääntynyt. Suomen valtio on myös omaksunut työvoiman vapaan liikkumisen pe riaatteen mm. liittymällä yhteisiin pohjoismaisiin työmarkkinoihin^ joi den ansiosta työvoima liikkuu vapaasti maasta toiseen ilman passeja tai työlupia pohjoismaiden kesken. Lainsäädännön olisi kuitenkin pysyttävä Kokonaisuudessaan kehityk sessä mukana,' ja sen vuoksi on Va rattava - entistä paremmat mahdoin-suudet siihen; että ulkomailla asuvat voisivat kiittää äinibikeiittaän kotimaan'- vaaleissa. • • • Nyt'tehty aloite'koskettaa lähinnä Ruotsissa 'asuvia submalä.sia,imutta yhtä' h y v i n ke - tarkoittaa. iri^ös niitä. jotka kauempana tekevät «työtä ja ovat siiilyttäneet Suomen kansalal-ouuden. Tällä hetkellä esim. Yhdysvalloissa j a Kanadassa asuu tuhansia Suomen kansalaisia, jotka eivät voi äänestää minkään maan vaaläis-sa ollen siten vailla nykya.kana kaii-salaiselle taattua oikeutta osallistua yhteisiin vaaleihin. ICaikkiaan a-zuu Suomen ulkopuolella arviolta 150,000 yli 21-vuotiasta Suomen kansalaista, joten kyseessä e i todella ole mikään pikkuluku, totesi toiminnanjohtaja Aaltio lopuksi. A V T O T U L L I E N MUUTOS R A T K A I S U U N P I A N SUOMESSA Submi'.Seurasta Helsingistä ilmoi-tetaan, että Suomi-Seuran jo parisen vuotta sitten tekemä aloite auton maahantuontimaksujen vähentämisestä kotiinpalaavien siirtolaisten kohdalla on nyt vihdoin tulossa ratkaisuun. Asia vaati lainmuutoksen, ja se erilaisten lausuntopyyntöjen kanssa on vienyt oman aikansa. Keväällä Eduskunta hyväksyi tarvittavan lainmuutoksen, jonka jälkeen muutos tullaan tekemään asetuksella. Tämän hetkisten tietojen ipu-kaan uusi asetus astuu voimaan lokakuun alussa. Hetv sen.voimaanas-tuttua tullaan Suomi-Seuran toinoes-ta antamaan ulkosuomalaisljehdisr tölle uusista määräyksistä yksityiskohtainen selostus../Tällä hetkellf ei ole yielä tietoa, siitä, millaiset uu»; det määräykset tulevat .olemaan, m u t ^ varipaa. op e t ^ i kotini^Lahs|n. palaavan siirtolaisen k a n p ^ ;ä\n^^ kaan syyskuun kuluessa tuoda autoa tullessaan, vaan parasta; » n odobtaa määräysten muuttumista. 500 Itm pitJcä kanava Moskova. — Irtysh Karagan-dan kanava (Kazahstan), jonka pi-tuiideksi tulee 500 km, turvaa vedel lä valtavan hiilikaivpsalueen. Uu^ deh kanavan ensirnmäinen vaihe valmistuu vuoden 1965 lopussa. Ka hava ratkaisee Ek:bastuzin kaivoskaupungin ye|dehsääntikysymyksen. Jätti läiskänä van rannoille raken netaan uusia kaupunkeja. Kanavan alkupäässä, jossa Irtysh joen vedet vii-taavat säännöstelyaltaaseen, on jo päntii alulle Jermakin kaupungin rakennustyöt. . Kaupungiissa asuvat voimalaitoksen sekä metallurgisten tehtaiden työntekijät. Tänne rakennetaan valtava höyryyoi malailos ja ^feuvostoliiton suurin rautaiejeerinkitehdas. Suunnitteilla Oh vielä kahden kaupungin rakentaminen kanavan!'varirelle. Neuvostotiedemiesten kirje LBJdle. , •[ Moskova. — Pravda julkaisi l au antaina huomattavien neuvostoliittolaisten tiedemiesten ja julkisen elämän edustajien avoimen kirjeen Yhdysvaltojen presidentille Lyndon B. Johnsonille otsikolla "Me syytämme". Kirjeen allekirjoittajat ilmaisevat järkytyksensä Los Angelesin nee kerikaupunginosan väestöön kohdistettujen sortoloimenpiteiiden johdosta ja tuovat julk i suuttumuksensa ja mielipaha nisa. Kuinka on mahdollista, että Ame rikan maineikas perinne, joka on lahjoittanut maailmalle : Jefferso-nin j a Lincqlnin, ^disonin j a Long-fellONvin kaltaisia miehiä, voi kas yattaa tällaisia häpeällisiä, toimenpiteitä, kylmäverisiä rangaistustqi-niia, j o i h in on ryhdytty puutteen ja vääryyksien epätoiyon partaalle syöksemää väestöinosaa vastaan? ovatko nyrkit, paniput ja konekiväärituli yastäuksia avunpyyntöihin j a sorrettujen qikeudonmuluiiisiin vaatimuksiin? kirjelmässä kysy-: tään.'' Allekirjoittajat toteavat, etlä Los Angelesin verilöyly ei ole yksinäinen ilmiö, yaan vuosi vuodelta nee-keriväestöön kohdistuvien sortotoi-menpiteiden häpeällinen jälki pi tenee, sille ei näy loppua. Amerikassa on vo.mia, jotka ovat taipuvaisia puolustelemaan toimenpiteitä selittämällä että neekerit esiintyvät lakia ja järjestystä' vastaan. Eikö tällainen ole herjaavaa? Millaiseista laista jä järjestyksesiä voi olla kysymys silloin kun sitä peittävät satoja vuosia jatkuneet yäkivalfcaisuudet, sorto j a nöyryyt tämiset? Tässä tapauksessa sopii sanonta: mitä kylvää sitä niittää. Vaikutusvaltainen amerikkalainen lehti sanoo, etteivät ''nyky-amerik-kalaiset voi kantaa vuodesta toiseen vastuuta siUä, mitä heidän esi isänsä ovat tehneet neekereitä vastaan." Tätä yääiyyttä harjoitetaan joka päivä j a joka tunti myös nykyään, ja se tulee lutkeä pois jotta s i i tä ei tarvitsisi kantaa vastuuta, todetaan neuvpstqliittolaisten tiedemiesten kirjeessä. "Ihniiskuimälla on oikeus sanoa teille, herra presidentti: katsokaa Los Angelesiin, siellä näette 'va pauden' jota Yhdysvallat pistint j a pommien avulla haluaa tyrkyttää toisille kanso.lle. Siellä näette ' i h misoikeuksien kunniöithksfeti*','''Jo5r ta Yhdysvaltojen edustajat p i i n palj on ja kauniisti puhuvat Y K : n puhujalavalta. Siellä on työkenttää-n i i l l e toimihenkilöille ja lainlaatijoille, jotka ulkokultaisesti vaahtoavat lorjiiutettujen maiden' hyvinvoinnista", kirjelmässä sanotaan ja yaaditaan ihmisyyden, oikeudemnu-kaisuuden ja moraalin häpäisemisen lopettamista kaikkialla missä sitä tapahtuukin --- Vietnamissa, Dominikaanisessa Tasavallassa tai Los Angelesissa. Ilimiskunnan jairki, kunnia ja o-ihatuhtq ei voi hyväksyä TOtuerotler lijolden j a hyökkääjien häpeällisiä tekoja, todetaan kirjelmässä lopuksi.:;' :;'.:^v''. ;-S.;..-., Kirjeen ovat aliekirjoittanepf m. m: akateemikot y : Keldysji, N- H-Blohin, M? b . MiUipshtshikqv, N. N. Semjov, P. N.; Fedosejev, D. V . Skobeltsyn, P. L. Kapitsa, L. J . Se-döv, 1. J . Tamm, V. A . Engelhadrt j a A. L. Mjasnikov sekä kirjailijat A- Korneitshuk, L . Leonoy, A : Tvar-dovski, N . Tihonov j a K. Fedin. PÄIVÄN PAKINA Lainasimme ylläolevan otsikan Kansan Uutisen Taavetin kirjoittamasta pakinasta, jossa kerrotaan kuinka lihan hinnat ovat kohonneet Suomessa .Hän selostaa, että ''naudanlihan tuottajahinta pn kohonnut 30 ja sianlihan tuottajahinta 25 prosenttia korkeammaksi maatalouslain edellyttämiä tavoitehintaa. Tästä johtuen mm. naudanlihan vähittäishinta on muutamien kuukausien aikana kohonnut y l i 100 prosentilla." Täällä Canadassa meillä on melkein samat kiusalliset vaikeudet "markkinapäivänä" Hinnat täällä eivät ole nousseet samalla prosenttiluvulla kuin Suomessa, mutta kun täällä syödään paljon enemmän lihaa, voi olla niin, että se koskee syvemmältä täällä. Taavetti jatkaa: "Siellä, missä elintaso on korkealla, syödään paljon lihaa, ravintorasvoja ja vihanneksia, mutta siellä, iinissä elintaso ei ole häävi, mätöstetään perunoita, leipää ja pMm««." Meillä, on tehty j a tehdään propagandaa siitä miten elintaso maassamme on korkealla, ja asia on niin, ettei ole vaikea tehdä siten kun vertaillaan sitä kuinka työläiset elivät noin parikymmentä Vuotta sitten ja nykyääii. Mutta onko tämä vastaus siihen miksi elinkustannukset nousevat ; nykyään niin kamalasti? Puhuen nyt lihasta, miksi se on niin kallista Canadassa? Saavatko pikkufarmarit osuutensa l i han hintojen korotuksista, Asia on splvä, että pikkutuottajat eivät saa osuutta näistä yiimääräisistä tu^ loista. Lihatuotteet qvat täydellisesti monopolien kontrollissa Canadassa ja jalostajaroqnopolien taskuun menee suurin osa lihan hintojen korotuksista. Kyllä on i h misiä jotka voivat ostaa lihansa suoraan farmareilta tai n i in palj on kerrallaan että he säästävät huomattavasti, mutta suui-imman osan väestöstä on pakko ostaa tarpeensa kaupungeissa olevista ruokakaupoista. Yksi tekijä miksi monopolit ovat onnistuneet korottamaan hinnat on se, että Yhdysvalloissa on kasvanut Canadassa tuotetun l i han kysyntä! Tähän ovat aiheuttaneet ne tiilvat jotka yalUtsivat keväällä länsivaltiqiden iihatuo-tantoaiueilla. Kun Canadassa tuotetaan niin paljon lihatuotteita, olemme aina pitänyt "isänmaallisena velvollisuutena" syödä runsaasti lihaa. "Syö canadalaista', qii tunnussana joka oli aika lähellä sydäntäm-me (ja vatsaamme*. Pikkupojasta saakka olemme mieiuuinimin syönyt "pihvivöileivän" kiitin jäätelön. Mutta nyt, k un l i h an hinnat ovat nousseet siihen tasoon missä ne oyat tänään (ja ilmeisesti vielä nousevat), meidän bn vaikea täyttää tätä isänmaallista velvollisuutta. Olemme alkanut syömään canadalaista kalaa, mutta unissa vielä näemme komean, paksun "sir-l o in steakin". Mutta on sanottava, että olemme persqonakqhtaisesti pärjänneet paremmin kuin monet muut, ainakin " k o t i b u d j e U i i i i " nähden. Asia on niin, että olemme aina ollut pätevä matematiikassa. Näin ollen vaimoni teki minusta "lihanostajan", koska se t i i l i aivan mahdottomaksi hänelle seurata lihan hintoja. Näin pysymme meidän tiukan hudjettimme rajoissa. Olemme onnistuneet tässä aika hyvin ja minä sain jrirkaylen-nyksenkin kqtiyu-astonhqitajalta. Olen nyt myöskin "lihakokki", koska aloin ostaa sellaista lihaa, minkä valmistamisesta vaimoni ei tiennyt yhtään mitään. Siis, hän sanoi "tee itse", ja näin vaikutusvaltani ketona kohosi. Mutta totta puhuen Canadan kansa on lihansyöjäkansa^. Ja herrojen pitäisi muistaa, että kansa voi vaatia lihaa yhtä äänekkäästi kuin toiset kansat ovat vaatineet leipää. Tilanne Canadassa antaa ^ihotta miettiä Josko ei olisi jo korkea aika saattaa ruokajalbstajamono-polit enemmän hallituksen kont r o l l in alaiseksi. Tämä ei ole mitään uutta ajatusta' Canadassa. Farmarit ovat usein ehdottaneet tällaista menettelyä. Voisimme kirjoittaa paljon enemmänkin tästä asiasta, mutta täytyy lähteä kotiin kokkaainaan nakkia a l a , , . — Usko. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-08-26-02