1957-11-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, marrask. 16 p. Saturday, Nov. 16,1957 VAPAUS; CUnSEBinn :r— XOdepeiulent Xabor Ots«il of Finnish CvuuUans. Es-taUUbed Nov. 6/1917. Authorfzed «s Mcond cbusrmair*be Tost OtOee Oetnaetmeoti' Ottawa. POIH Vtbea tbriee veddy: Tuesdays, .Ibimdajri and Satordays by Vapaus .PaUfaOiiiig Companr Ltd;» at 100-1Q2 dm et W^ BntOtttfr, Out* Canada. Telephones: Bos; Offlee OB. 4-4264; Editorlal Office 08.4-4265: Manager E. SuksL Editor W. EUund. BSaObig address: Box 69, Sudbnry, Ontario. Advertising rates t4X>D ajipUpatlon.^ Translathm txei ot chaige. Canadassa: ' 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.75 '8'kk. 225' Vhdysvallolssa: 1 vk. SJOO 6 Idc. 4 3 0 9ames8tk: . 1 vk. &S0 9 Idc 4.75 1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957 • * • Rahtilaivastpnime likvidoitu I>uttohalHtuksen>uIkuh^^ Hon. George Hees yllätti canadalaiset yleensä ja erikoisesti tämän maan ammattiyhdistysliikkeen tiedoittamallaaselepopäivänä alahuoneen istunnolle, että maammo 4/vän meren rahtilaivasto on asiallisesti puhuen likvidoitu siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, ettei valtion kontrolloiman yhtiön tarvitse tehdä uutta työehtosopimusta merimiesten union kanssa! V ^'^^ alahuoneen jäsenille, että C a nadian National (West Indies) Steamships Ltdin kahdeksan laivaa on siirretty Trinidadip rekisteriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Canadan lipun alla kulkee enää kymmenkunta rahtilaivaa samalla kun tämä viimeisin toimenpide nosti ulkomailla rekisteröityjen laivojem-me luvun 78:aan. .-, Puolustaessaan tätä rekisterivaihdosta alahuoneen istunnossa kulkulaitosministeri Hees selitti, että West Indiesin ja Canadan vä-linoi rahtiliikenne on maksanut veronmaksajille $13,000,000 vuodesta 1892 alkaen, j a että jos hallitus olisi hyväksynyt ko. kahdeksan laivan lako^ työläisten palkkavaatimukset, tämä olisi nbsftanut yhtiön vuotuisen tappion $400,OC)0 dollariin. Tällaista tappiota ei halUtus voi hyväksyä ja panna veronmaksajain maksettavaksi^ sanoi Hon. Hees ja selitti, että tämän vuoksi on nämä kahdeksan laivaa siirretty Trinidadin rekisteriin. Asiallisesti tämä toimenpide on kuitenkin julkea korvapuusti Canadan ammattiyhdistysliikettä j a yleensä ammattiyhdistysliikkeen periaatteita vastaan. Samalla kertaa tämä teko asettaa Canadan entistä huonompaan asemaan taloudellisesti. Muistaa nimittäin sopii, että ennen vaaleja torypuolue piti äärettömän pahana sitä kun liitto-hallituff ei ollut huolehUnut kauppalaivastomme kehittämisestä. Mutta sen sijaan, että olisi toiminut aikaisempien "periaatteidensa" mukaisesti, torypuolueen hallitus likvidoi nyt miltei täydellisesti koko rahtilaivastomme lopun! : / Likvidoidessaan rahtilaivastomme torypuolueen hallitus ihnaisi ^äntyöväenvastaisen asenteensa. On tietenkin valitettava asia, jos rahtilaivastomme ei ole itsekannattavalla pohjalla, jos sitä on tuettava veronmaksajain yaroilla- Mutta tämä ei suinkaan ole ainoa tällainen tapaus. Liittohailitus pitää esimerkiksi kultakaivosyhtiöitä niin tä|tkeinä laitoksina, että niiden ylläpitämiseksi annetaan vaki- /J^isesti hallituksen-apurahoja. Hallituksen apurahoja annetaan muil-yji^ kin tärkeille;, mutta taloudellisesti kannattamattomille teollisuus-j^ oineVMik|Si<ei;$i||en. rahtilaivaston ylläpitämiseksi? Sitäpaitsi on I muistettavia, •'eitta"$4p0,00p, Vuotuinen tukiraha rahtilaivaston hyväksi ' '|)lisryaltion menoissa 'kuih pisara valtameressä, jos sitä verrataan esimerlul^varuslelukjlpailuun käytettäviin menoihin. Palauttakaam-nie'mie! eemme esimerkiksi C P : n Ottawan uutinen syyskuun 17 päi- I^Uiia^iyitfTläfiBäfUUtistiedossaikerrottiin, että "^,150,000,000 hin- ^ialk^i^miMilanadai^^voimat--^ miltei ^kokonaan- uusineet < aseistuk- v, fsensa 7 vuoden aikana'* ja nyt voidaan kuitenkin todeta viime-jaikaisen tieteillään ^ja^ teknillisen kehityksen perusteella, että nämä Jnäin huikealla hinnalla "uusitut" asevoimien aseistukset eivät mis-l^ iän tapauksessa ole enää "Uudenaikaisia". Jos siis varusteluun voi-idaan käyttää näin satumaisen suuria rahasummia,' niin totta kaiketi ^silloin voidaan valtion varoista myöntää muutamia tuhansia rahtilaivastonkin tukirahoiksi^ ' Toisaalta on huomioitava, että palkkamenot eivät suinkaan ole ainoana rasituksena rahtilaivastossammekaan. Olisi mielestämme syytä tutkia, ovatko bondien ja muiden korot ja korkomenot liian suuret ja mitä voidaan tehdä tämäntapaisten menojen vähentämiseksi. Mutta sensijaan; että hallitus olisi tutkinut asian tätä toistakin puplta ja näyttänyt esimerkkiä maamme muille työnantajille siitä, • tmten fl/ritään j4iteishj^^^^^ tarkoittaen järjestämään työnantajain ja^työläisten: väliset^suhteet, liittohallitus on nyt ensimmäisenä hyökkäämässä ammattiyhdistysliikkeen periaatteita vastaan ja järjestämässä asiallisesti puhuen rikkurityövoimaa ammattiyhdistysmiesten tilalle näissä laiyoissa. Siirtäessään nämä laivat Trinidadin rekisteriin liittohallituksen ainoana tarkoituksena oli saada näihin laivoihin halpaa työvoimaa, siis ei-union työvoimaa — mitä tällaisissa tapauksissa voidaan verrata rikkurityövoimaan. Tämä sellaisenaan on isku vasten ammattiyhdistysliikkeen kasvoja ja samalla kertaa ikäänkuin osoitus yksityisille työnantajayhtiöille, että jos vain jotenkin löydätte keinot, niin seuratkaa hallituksen esimerkkiä työläisten ammattiyh-distystuFvan murskaamiseksi. - Meidän mielestämme näiden rahtilaivojen siirtäminen Trinidadin i;ekisteriin on vastoin Canadan kansallisia etuja ja samalla kertaa suora j a tuomittava hyökkäys ammattiyhdistysliikettä vastaan. Tällaisilla'teoilla ei torypuolue^saavuta ainakaan työväenliikkeen piirien kalkatusta. SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ J. E Koski Blaek Hawk, Ont. täyttää tiistaina, marraskuun 19 pnä 70 vuotta. ' ' ^ Yhdymme sukulaisten ji tutta vain onnentoivotuksiin. Mitä mnit santava^t ÖUY8TA YSTÄVYYTTÄ Kuningas Saudin hallitusta sano taan toisinaan feodaaliseksi hallitukseksi; mutta se on liialUsta liehittelyä. Feodalismi oli "^toja vuosia edellä tämän kuninkaan henkilökohtaista tyrannlutta. Historian edelll nen . . . olisi parempi nimitys järjestelmälle mikä antaa kuningas Saudin käyttää koko sen 300..mll-joonalsen dollarin vuositulon, minkä hän perii Yhdysvalloilta öljy palkkioksi, omina tuloinaan Cadil-lac- autoihinsa ja jalkavaimoihinsa^ Orjia omistava kuningas Saud, se muistetaan, on kruunupää, jolla on kunnia olla ainoana kuninkaana, jo ta,vastassa on Wd8bingtonin lentokentällä ollut presidentti Eisenhower. Jos kysyttäisiin, miksi he ovat rakkaita ystäviä, vastaus voidaan antaa yhdellä sanalla: öljy. — - J . B. McGearcby, the Financial Post SPUTNIKIN KORVIKE USA ei tarvitse keinotekoista sa telliittia joka kiertää maapallon ympäri aina parissa tunnissa. Meillä on John Foster DuUes. — Maurice Murphy, Los Angeles, Time. julkaisu. VI uosi SD uezin sod asta l^a^n vt|U»4 sittcnf lokakaan 30, päiv[äava8tafeena:y9ns^' rikkoivat isradltalset joakoi aselevon Ja hyokkäsi.vät rajan yli Egyptiin. MeltaniBOidat osastot mnxsivat erämaatalslelaisra nopeasti.' ara-blen^ vastaitenan ja tonkentaivat Suezin kanavalle. Seuraavana päivänä lensivät Ranskan pääministeri' MoUet ja ulkbminister^ ' Pi nean (sosialidemokraatteja nato-lenunat) Lontooseen ja <aaattics-saan lounasta Edenin kanssa laativat nootin, jolta toimitettiin sekä Israelille että Egyptille. Nootis^ Ranska ja Englanti ~ peUdicsi 'Syrjästä katsojiksi'^ heittäytyen — esittivät, että molemmat sotaa käyvät paolet vetäytyisivät 10 mailin päähän Suezin kanavasta, jotapaltsi vaadittiin, että Egyptin talisi 12 tannin^isällä s^lia englantilaisten ja ranskalaisten joak-kojen '^räliailcainen'' malhinn'oa-su. Port Saidiin, Ismaillaan ja pilkin kanavan vartta. Koska israelilaiset olivat Egypti>a maaperällä, oli koko nootin sisältö yksipuolisesti Egyptiä nöyryyttävä, joten sen kieltäytymistä ei ole ihmeteltävä. Seuraukset näkyivät nopeasti. Jo seuraavana päivänä, lokakaan 31., Kyprosta tukikohtanaan käyttäneet englantilaiset ja ranskalaiset pommikoneet hyökkäsivät Kairoon, Alexandriaan, Port Saidiin, Sueziin ja 'maihin asutuskeskuksiin aiheuttaen suurta tuhoa ja ta- Tpsikertpmus AIsferiasta Rans^kalainen tuomari ikarkoitettiin, koska kiinnostui liiaksi asiakkaansa kohtalosta Hmnat nousevat yhä iSamalla lisäänlyyjatkuvasti ja uhkaa muodostua kerrassaan tuhoisaksi ensi talven aikana, kavennetan käynnissä-olevan inflaation avulla myös työssäolevien ja muiden vähävaraisten leipääkulutustavaraiM hintoja kohottamalla. - /^^^ deksi nousi*taas syyskuun aikana niin Yhdysvalloissa kuin Canadas- !sakin- Canadan kulutustavä syyskuussa 123.3 pisteessä 123.4 pisteeseen ja^ Yhdysvalloissa tapahtui samantapainen hiihto- |?n kphoaipinen ' . . ^ ^ r että Canadan kulutustavarain hintaindeksi. on n^t 3 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten ja 6 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa 1956- <^ Kulutustavarain hintaideksi alkoi nousta vuoden 19S6 l^eväällä |a vaikka esimerkiksi Bank of Nova-Scotia sanoo olevan merkkejä siitä, että tämä noususuunta voi pysähtyä, se myöntää kuitenkin, että inflaaUopaine on vieläkin vaikuttamassa.v'' Kulutustavarain-hintojen kohoaminen tarkoittaa välitöntä palkanlaskua työläisille sekä yleistä ostovoiman vähentymistä farma-rdlle J a kaikille eläkeläisille. Ja mitä korkeamriialle nousevat elinkustannukset, sitä pienemmiksi tulevat myös ne pikkusäästöt,mitä työtätekevät saavat kootuksi ''sade-" ja vanhuudenpäivien varalle. Tämän yhteiskuntamme ruumista ^övän lailla kalvavan inflaa-tion. joIidtKta on annettu kaikenlaisia —^ pääasiassa epärehellisiä — selityksiä, mutta tosiasiana pysyj/, että inflaation suurimpana aiheuttajana, on nykyinen maailmanlaajuinen varustelukilpailu. Me> saamme jp.maksaa yhä suurenevan laskun sotayalinisteluista, puhumattakaan siitäj mitä ojaksemme tulee, jos ei tätä mielettömyyttä lopeteta hy- ,van sään aikanal Tanls. — Puolitoista kuukautta sitten pidätettiin Algerissa algerialainen kapinanjohtaja Jacef Saadi. Hän ei ole missään vankilassa. Hän ei ole ollut tutkintotuomarin kuulusteltavana. Hän ei ole. palannut kotiinsa. Onko hän kuollut? Elääkö hän? Hänen ranskalainen asianajajansa Jacques Verges; Joka on yrittänyt; ottaa selville hänen kohtaloaan, on karkoi-tettu Algeriasta. Seuraavassa yksityiskohtainen Ja täsmällinen kertomus niistä yrityksistä. Joita on tehty Jacef Saadin vapauttamiseksi hänet. vanginneiden ranskalaisten . laskuvftrjojoukkojen käsistä. On mahdollista, että .Jacet Saadin viimeisten kumppanien-äskettäinen kuolema (he,hautfkutuiv^t dynamiitilla ilmaan lennätetyn kasbah- Uaisen talon ^ raunioihin AIgerissa> antaa hänen ranskalaisille vangitsi Joilleen - aiheen uhrin ' vapauttami seen, mutta mahdollisuus on vain teoreettinen. Ssrysk. 25. pnä tänä vuonna rouva Saadi. Jonka poika Jacef pidätettiin edellisenä päivänä, antoi ranskalaiselle asianajajalle Jacques Veigeslle tehtäväksi P9ikansa puolustamlseti. Verges matkusti Algeriin syysk. 28. pnä. Hän "meni heti Algerian ranskalaisten sotavoimien ylipäällikön pu heille saadakseen tietoja asiakkaastaan. Hänelle ilmoitettiin, että vain ylipäällikön oikeudellinen neuvonantaja, eversti Gardon voisi antaa hä-neUe Joitakin Uetoja, mutta että tämä oli sillä hetkellä poissa. Verges pyysi puhutella eversti Oardonin sihr teeriä. Tämä olt "lomalla". Herra Verges meni tällöin Algerin polllsl-prefektuurln pääsihteerin puheille «Siellä häneUe ilmoitettiin, että pääsihteeri oli Juuri eroaikelssa, eikä enää ottanut vastaan asianajajia. Sitten herra Verges pyysi päästä Algerin^ahelin piirin sotilaskomentajan puheille, ja hänet ottikin vastaan itse komentaja, eversti Godard, Joka- kuitenkin ilmoitti, ettei hän voinut sanoa mitään päätöksistä. Jotka tehtita "ylemmällä: tasolla". Lokak. 1. pnä hän soittt ketu-aalikuvemöör rin virastoon,'pyytäen saada tavata minlsteriresidentin kabinettipäällik k^, herra Maisoimeuvea. Herra M a l - sonneuvella oli "kokous". Hän soitti uudelleen, herra •Maisonneuve; ei vastannut. Herra Verges soitti sen Jälkeen Ranskan 10. laskuvarjodivisioo-nan komentajan, kenr. Massun adjutantille, luutnantti Masalle. Luutn. Maza antoi häneUe neuvon, että hänen olisi käännyttävä Joko eversti Oardonin tai eversti Godardin puoleen. Illalla herra Verges lähetti Ranskan pääministerille seuraavan sähkeen: "Minulla on kunnia ilmoittaa Teille, ettei perheiUä eikä asianajajalla ole tietoja Jacef Saadista eikä; Zohrai Drlfistä syysk. 25. pnä lähtien. K un Jacef SaadiUe Ja Zohra Drifille on luvattu,' että heitä kohdellaan van-^ keinä, kun Algerin kenttäoikeus on tuominnut heidät poissaolevina kuolemaan epäilemättä täydellisen todistusaineiston pohjalla ja kun heidän pitkäaikainen pidätettynä oleminen sotilasvankilassa vaikuttaa aiheettomalta, vaadin heidän^ asiansa tutkimista. Minulla, on kpxmla vaatia Teidän viipjönätdntä väliintuloanne jä määräyksen antamista syyttäjäviranomaisille, että Jacef(saadi ja Zohra saisivat heti normaalisti Ja vapaasti asettua yhteyteen aslanaja-ansa kanssa. Kunnioittaen Jacques Verges. asianajaja." « • • Lokak. 2. pnä hän meni armellan syyttäjäviranomaisten: puheille.. Pääsyyttäjä Slgnaux'n poissaollessa hänet otti vastaan tämän ensimmäinen sijainen, majuri Franchi. Majuri Franchi ilmoitti tuomari Vergeslle, että Jacef Saadille oli Jo esitetty p l - dätysmäärys, mutta että hän ei tietänyt, missä Saadi qli Ja milloin hänet asetettaisiin syyteeseen. Hän P3^- si • tuomari Verges'tä '. kääntymään kenr. Allardin puoleen; Hän meni Fellissier'n kasanneihin, mutta kenraali oli "poissa". Ja kenraalin adjutantti, kapteeni Royer neuvoi häntä käyntiään. eversti, Oardonin puheilla- Vain tämä. voisi s^taä hänelle, hyödyllisiä , tietoja. .Mutta: kun hän tuli. ylipäällikön virastoon, oli eversti Oat--: don^yhä "poissa". , , V ; Lokak. 3. pnä tupmari Verges meni . tutkiiitotuomari' Michelin puheille. Joka UmoittI häntelle; että hän oli antanut' useita 'Jacef Saadin pldätys-määrykSlä. Hän kieltäytyi ilmoittamasta mitään Jacef Saadin kohtälos-' ta. Hän selitti, ettei hän tunnustanut tuomari Verges'tä Jacef Saadin asianajajaksi, koska Jacef Saadin äl^ din kirjallinen määräys ei tuntunut hänestä riittävältä. - Tuomari Verges meni heti eversti Oardonin puheille. Jonka vihdoinkin ilmoitettiin .-^ palanneen Pariisista. Eversti ilmoitti, että Saadi yhä eli ja että hänet asetettaisiin pian syytteeseen. Keskusteltuaan puhelimitse everst% Godardin kanssa eversti Gardon ilmoitti, ettei Jacef Saadista ollut annettu pldätysinääräystä, M i - nisteriresidentin virastossa asia vahvistettiin. Seuraavana päivänä tuomari Verges kävi rouva Jacef Saadin puheilla Ja esitti sitten Algerin asianomaiselle oikeudelle valituksen. Jossa Jacef Saadin-täysin laittomaan pidätykseen syyllistyneitä syytettiin virkavirheestä; Mutta Jo samana päivänä klo 22 kolkutettiin asianajajan hotellihuoneen ovelle. Oven takana oli 3 miestä. Joista yksi ilmoitti, että he ovat poliiseja Ja määrätyt tiedoittamaan asianajajalle, että tämä oli karkol-tettu Algeriasta. Matkatavaroiden keräämiseen hänelle annettiin aikaa puoli tuntia. Tuomari Verges kieltäytyi lähtemästä ennenkuin hän olisi keskustellut Algerian asianajajien ammattikunnan esimiehen kanssa. lUllöin poliisit kävivät häneen käsiksi Ja veivät hänet väkivalloin autoon. Joka odotti häntä moottorin käydessä Ja suuntasi heti kulkunsa Algerin lentokentälle. Siellä hänet siJoitettUn muitta mutkitta lentokoneeseen. Näin eräs algerialahien äiU Jäteb-tiin tietämättömäksi poikansa kohtalosta, eräs algerialainen nuori mies vangituksi laittomasti Vhdenkään vir ranonmisen vpimatta tai edes tahtomatta sanoa, missä hän on. Ja eräs ranskalainen asianajaja karkoitet-tihi pelkästään siitä syystä, että hän oli yrittänyt ottaa ^selvän eräälle asiakkaalleen varatusta kohtalosta. i^an(»u|ki^ l^ksef Jaticoivat,^ famnes Eng-kmniQ Ja Ranskm lasltnvarioioa-mafraskttaj^^^ 5, pn^ nonsivat mäU^'^ Port Seidissä ja monin PiMkoin ikanavan^vaix^ Toimen-' pifeen seulan .tavoin vuotava selitys fcnalai. että po.' läntiset snur-vallat halusivat vain karvata me-' renkaIan;Saerin kanavalla". KOKO MAAILMA TUOHITSEEf Koko maailman yleinen mielipide kääntyi lieti räjähtävänä reaktiona Egyptiin kohdistettua hyökkäystä vastaan. Jo lokakuun 31. pnä Ntm hallitus tuomitsi jyrkästi hyökkäyksen, ja-samana päivänä tuomionsa langettivat myös Aasian ja Afrikan valtioiden Y K ryhmä. Päivää myö^ bemmin ilmaisi Nehru Intian kai^ nan lausuessaan, että hän ei muista törkeämpää hyökkäystä kuin nyt tapahtunut ja samana päivänä selitti Eisenhower, että USA ei ole antanut suostumustaan Englaimin ja Ranskan toimenpiteelle^ Tällöin oli jo YKkin mukana, sillä sen yleis kokous päätti perjantaina 1. 11. ää- Sin 62—2 ottaa asian kiireisenä esil-i ja seuraavana päivänä'vaadittiin äänin 64r-5 tuli lopetettavaksi. Vasaan äänestivät Englannin, Ranskan ja Israelin lisäksi vain Austraalia a Uusi Seelanti, jopa Etelä-Afrik-cakjn pidättyi äänestämästä, joten brittiläinen kansainyhteisö meni pahasti hajalle. Sekä Neuvostoliitto että USA äänestivät yhdessä tulen lopettamisen puolesta. Tapahtumaketjun loppuosa muis etaan. helposti: marraskuun 6. pnä Snglanti ja Ranska katsoivat par haaksi lopettaa sotatoimet, 15. päivänä saapuivat ensimmäiset YK: oukot kanavavyöhykkeelle (Suomi kin oli jo joulukuun lopulla mukana), joulukuun 2. pnä tyhjensi Is^ rael kanavavyöhykkeen j a samaan aikaan aloittivat sekä Englanti että Ranska evakuointinsa, joka saatiin suoritetuksi loppuun joulukuun 22. päivään mennessä. Häpeän leima takamuksissaan lähti Eden hoitelemaan hermostoaan Jamaikalle luovuttaen samalla hallitusohjat käsistään. Sosialisti MoUet puolestaan kukistui viime toukokuussa • pyrkiäkseen tosin nyt jälleen takasin pääministerin^ paikalle ikään' kUin mitään egyptiläistä fiaskoa ei olisi tapahtunutkaan.- . - ' Siinä siis imperialistinen ristiriet!- k i '^Egyptiin pähklnänkuorefssa:' 'Selostus jäisi kuitenkin epätäydelli seksi, ellei' tarkasteltaisi tilanrieitä hieman myös. "Siibain köfpivaelluic sen" kulissipuolelta. ^ Tapahtumasarjan ensimmäinen merkkipaalu pystytettiin heinäkuun 26. pnä 1956, jolloin Egyptin presidentti Nasser julisti Suezin kanavan kansallistetuksi. Uhkailuin, painostuksin ja peloitteluin yritettiin Egypti saada luopumaan päätöksestään, mutta turhaan. Kansallistotun kanavan boikottiyritys kuivui kokoon kuin ilmasta tyhjäksi laskettu ilfhapallo, ja suurin rahoin itsensä irtisanoutumaan saadut kanavaluot-sit korvattiin nopeasti uusilla. Liikenne sujui Suezilla moitteettöhias ti, ja kanavayhtiön Osakekirjat romahtivat jätepaperin arvoon. Suuri Raha ei kuitenkaan olisi ^Suurl Raha, jos se olisi vastaan panematta tyytynyt tappioonsa. Syksyn tullen alkoi Englannissa ja Ranskassa (joilla oli määräysvalta kaatuneessa kanavayhtiössä) Vilkas saladiplomatian kausi, jonka kulues sa ei unohdettu ottaa yhteyksiä Lä-hi- Idän "teräsnyrkkiin" Israeliin ja sen tappelupukarimaiseen pääminis teriin.David Ben Gurioniin. IDAKSI *fKIELINIEK]B;AA'^ ; Lolcalcann'' 16. ^ n ä lensi sitten Englannin p^ääministeii 'Anthony Eden .Pariisiin ja kävi suljettujen ovien takana^ pitkään neiivottelua pSäminist''ri Guy'Hollefn kanssa. .Näm^ salaiset neuvottelut ovat he-rättäifeet paljon- kannunvalantaa, sillä tunnetusti Eden ei osaa r a i ^ k'aa, eilcä Mollet englantia, eikä tulldcia. asioiden: arkaluontoisuuden vtloksi ollut paikalla. Miten herrat paänunlst''rit ;neuvotteluissa, ovat saaneet toistensa mielipiteistä selvän, on jatkuvastrlepätietoista, mutta tufkin silti voidaan ajatella, että Egyptin sotafiasko oli tulos kah: den neuvottelevan valtiomiehen kle-likominolluksista. Tuskin oli Eden lentänyt 17. 10. takaisin Lontooseen, kun ulkoministeri Pineau ot^i vastaan Israelin Pariisin suurlähettilään,: joka puo-, lestaan lensi' välittömästi Tel Aviviin. Ben Gurion saattoi tämän jäl^ keen ilmoittaa puolueneuvostolleen, että Israelilla on nyt "uskollinen' Uittolainen". Lokakuun 20. pnä muutti ranska lais-englantilaisen Välimeren, laivaston 'päämaja' Kyprokselle ja 27. pnä koko yleisesikunta. Joukot ja taistoluvälineet oli koottu itäiselle Välimerelle jo aikaisemmin. Sämoi hin aikoihin, lokakuun 26. pnä, saapui joukko israelilaisia upseereita "ranskalaiselle visiitille" Pariisiin. :a toisaalta kaksi ranskalaista hä-vittäjäeskadroonaa lensi Israeliin. SOSIALIDEMOKRATIA HAJALLA Nämä toimenpiteet pyrittiin luonnollisesti hoitamaan mahdollisimman salaisina ja sanotaan mm. pres. Eisenhovverin olleen niistä tietämättömän aina lokakuun, lopulle saakka. Jos on luottaminen lontoo laiseen "Observer"-lnhden lokakuun 26. päivän nUmeroon, ftiin Wash-in^ ton hälyttyi vasta vakbilupalve lunsa tiedoituksesta, että "Pariisin ja Tel Avivin välisessä virallisessa' sähkeliikent-jessä; on tapahtunut huomattavaa kasvua. Paremminkin näidentietojen, pohjalla kuin Israelin jatkuvaa mobilisointia koskevista ilmoituksista j o h t u i e t tä presidentti Eisenhower esitti lo kakuun 27. j a 28. pnä varoituksensa Ben Gurionille." .Mu^ta kuten sanottu: hyökkäys Egyptiin/aloitettiin.Englannin konservatiivisin > : ja. ..Ranskan-f—Israelin yhd-^stetyin; sosialidemokraattisin voimin; lokakuun 29. pnä. Ja sivumennen: sosialidemokraattinen in- :ternationalismi osoitti hyökkäyksen edessä täydellisen voimattomuutensa ja sekasotkuisuutonsa: Ranskan, ja Israelin , sosialistien johto oli hyökkäyksessä mukana, mutta mm. Englannin työväenpuolueen puheen johtaja llugh Gaitskell tuomitsi sen jyrkäsi 1. 11, alahuoneessa pitämässään puheessa, jossa hän lausui 'englantilaisten olevan' syvästi järkyttyneitä ja häpeissään sen johdos ta, että englantilaiset lentokoneet pommittavat Egyptiä . . .selvästi jä avoimesti YK :n peruskirjaa halveksien." ' AMERIKAN ASENNE . Koko Egyptin tapahtumien tyyli-puhdas imperialistisuus on päivän selvää. Koko aset!telussa on kuitenkin yksi harmaa kohta: U S A / M i n käänlaisena uutisena ei tarvitse kertoa, että USA on tämän hetken imperialismin veturi, jonka raiteita on nähtävissä kautta maailman.Oudolta näin ollen tuntuu tämän maan asenneSuezin sodassa ja sen varsin kitkaton yhteistyö N L kanssa hyökkäyksen lopettamiseksi ja hyökkääjien vetäyttämiseksi takaisin lähtö Eräät! farmarit Etelä-Ontariossa ovat hakanneet ai peirsikkapuuiisa mielenosoitukseksi Ontario Peach Gr wers Marketing Boardia vastaan. Tämä lautakun kontrolloi persikoiden myyimin ja eräät farmareisi ovat' syyttäneet sen toimivan diktaattorimaisesti. O aryeltu, että persikkapuut on hävitetty noin 100 eekto rin alalta^ Kuvassamme mrs. :¥erna Glover on hävitti mässäpersikkapuita farmiltaan'Win6ir^ .' asemiinsa. Tuskin tällöin tulee kyr symyikseen muu selitys kuin se, eV tä USA joko tidevan" hyökkäyksen etukäteen tietäen tal^ mahdollisesti yllättäen sen. eteenkin joutuen näki tilaisuutensa hyötyä arabien kan sallistunteen kustannuksella ja tunkea samalla englantilaisia ja rans kalaisia kilpailijoitaan sivuun ara-bilaisilta öljymarkkinoilta." Ainakin viime tammikuussa julistettu ns. E i ' senhowerin oppi tuntuu tällaisen politiikan; iohdonmukaiselta jatkamiselta, sillä mainitun opin julistaminen synkän vihamieliselle arar bimaailmalle ei olisi tullut missään tapauks-^ssa kysymykseen. Nythän se saavutti ainakin puolinaisen voiton Jordaniassa, josldn oppi Syyrian viime aikaisten" tapahtumien yhteydessä on alkanut taas juuttua karikkoon. Aratiimaailmaan kohdis tettuun amerikkalaiseen kaukopoli-, tilkkaan viittaa lisäksi sekin seikka, että- U S A ' soitteli väsymättömänä omaa säveltään Unkarin tapausten aikana Cpalautittakoon vain mieleen Amerikan äänen ja Vapaan Eu i^oopan radiolähetykset), jonka päivämäärät' sopivat epäilyttävän hy- •vin' yhteen Suezin' sodan kanssa: Israelin 'hyökkäys 29. 10, jolloin "nagylaisuus" oli Unkarissa parhaimmillaan - ja englantilais ranskalaisten 'laskuvarjojoukkojön hyökkäys 5. 11., päivä sen jälkeen, kun niuvostojotikot tunkeutuivat Budapestiin; . • . • .:, Miten tahansa: vuosi sitten Egyp tiin suoritettu imperialistinen hyökkäys, koki joka tapauksessa täydel Jisen vesiperän, mikä osoittaa pohjan putoamista raa'alta nyrkkirau-tapolitiikalta. Samalla se nosti ar vaamattomasti kansallistunnetta arabien keskuudessa, jotka saivat kouriintuntuvat todisteet siitä, että: yhdessä esiintyen 'he muodostavat vaikeasti murrettavan muurin ja että he kamppailussaan itsenäisyytensä ja kansallisen Viippumattomuu-tensa puolesta eivät ole yksin, vään saavat tukea koko edistykselliseltä ihmiskunnalta. Olli Laine — (KU> JA ANTOI LOPULTA' PERIK — Kolmasti hän pyysi mi sudteloa ja kolmasti minä h: kielsin. — J a mitä sitten tapahtui? — Eihän sellaista voi jatkua sesti! • SELVIÄKIN Konttorin juoksupoika oli \ nyt postireisuUaan kolmisen tu — Missä helvetissä sinä oleti kolmisen tuntia? Kuluuko kir postittamiseen kdlme tuntia ail — Anteeksi hyvä herra, kirj oli kolme! . Brittilämen raketti 83 mailin korkeuteen Canberra, Aastral.ta. — Viime keskiviikkona brittiläisten yläilmoille lähetetty Skylark-nimpien raket ti saavutti 83 mailin korkeuden, sa- Hyönteiset panevc pahiemmin vastaiij ^ Geneve. — Yksi ihmiskunnan himmista •. vihollisilta,: basUleja-vittävät. hyönteiset, ovat pakoil neet tiedemiehet uusiin yriyks löytää tehokkaimpia aseita ni vastaan. Samoja hyönteisiä, joita hävit tiin 'aikaisemmin hjrvinkin meni tyksellisesti erinäisillä myrkyillä, i kaa nykyään esiintyä yhä uhkaavai massamäärässä. : Hyönteistieteilijät ovat hämmä tyneet sen johdosta kun useat hyöi teismyrkyt ovat osoittautuneet: t hottomaksi. Täten he ovat päässe( siihen johtopäätökseen, että jotki näistä hyönteisistä. ovat kehittynee immuuneiksi heidän myrkkyjäai vastaan ja toiset vastustuskyky) senuniksi. Tiedemiehet uskovat, että tuloi on Darwinin teorian, mukainen, että S:eikommat kuolevat pois jättäen voimakkaamman sukupolven jatka' maan sukua. noi Australian hankintaministeri Beale. Raketin laukaisemisen tarkoituk. sena sanottiin olevan erinäisten ko-jeitten kokeileminen Kansainvälisen Geofyysiseq Vuoden puitteissa. Rak-^tti oli neljäs saman merkkisis- 'tä, joita ön lähetetty yläilmoille. Beale sanoi sen saavuttaneen 3,307 mailin tuntinopeuden. Kortit QR väärin jM Vilkas laivaliikenne Ofaurchillin satamassa . :^ Regina, -r- Kuluneen purjehdus- (auden aikana 49 laivaa kävi Chure^ hiilin satamassa, joka sijaitsee Hud-son- lahdella., Laivojen joukossa oli 46 viljalaivaal Purjehduskauden aikana käsitel tiin eimätysmäärä vehnää, kaikkiaan 1 9^000 bushelia. ios vehnä-määrää halutaan lisätä^.niin on laa jennettava satamalaitteita,' eräs asi-antuntiia pn selostanut , . Toisaalta sataman kautta kuljetettiin Canadan länsiosiin 2.400 tonnia tavaraa. Ne meistä, jotka olemme luulleet, että Ottawa on maamme pääkaupunki, jossa ratkaistaan kaikki suuremmat kansalliset kysymykset, jä erikoisesti kysymys sotaan ryhtymisestä j a . rauhan teosta, saimme al-kuviikoUa kuulla, että väärässä olemme tässäkin olleet Tiukan tullen, e l i silloin kuin ratkaistaan ehkämiljoonien 'cahada-laiseen kuolemasta^ määräykset tu Jevat Omahasta,. Yhdysvalloista, eikä Canadan Ottawasta. Uskomatontako? ; iNATO-mton • jäsenmaana Cana> dan asevoimia on nyt NATOrn amerikkalaisten ylipääUikköjen ko-naennuksessa. Ja vaikka asiasta~on puhuttu yhtä ja toista pehmoista, n M kaikki tosiasiat viittaavat siihen^ että NATOrn amerikkalaiset ylipäälliköt ovat valmiina aloittamaan atomir ja vetypommisodan heti, kun saavat olijeet Washingto-n ^ Ja: Omahassa sijaitsevasta Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien pl^hnajasta. kuten oq nyt jälleen joUdsesti selitetty. Canadan. hallitukselta, parlamentilta ja kansalta el siis kysytä mitä^;, haluammeko me liittyä, hirvit-tfivSSn atomisotaan, TOiemmdEo ha-lua. Kortit on jo jaettu ja kortteja ja,ettaessa,pn tehty seUa^ien •'kupru", että meidän täytyy tanssia — Omahan musiikin tahdissa. ^ Tutustukaamme asiaan niiden puheiden perusteella mitä on alkuviikolla Pariisissa pidetyssä NATO-kokouksessa pidetty- INS-UP-AP-uutistoimistojen 1 keskiviikkoisessa Pariisin uutisen alassa, sanotaan: "USA:n meri-ja' ilmavoimien sanottiin tänään olevan vainuina no-^^ peisiin vastaiskuihin atomi- j a vetypommeilla, jos Venäjä hyökkää —• ja heti kun presidentti Eiseiahower antaa merkut.;: Yhdysvaltain meri- ja ilmavoimat ovat siis valnpinaaloittama^ui atomisodan milloin tahansa halutaan seUttää, että "Venäjä ön hyökännyt" j a heti kun presjdentti Eisenhower antaamaäräyksen.' ~Ja'kun yksi NATO-ipaa on sodassa^ silloin on toisten. jäsenvaltojen tultava - mukaan liittosopimuksen"' mukaan. _Näinmuodoln, presidentti Eisenhö-weripr ei tarvitse' kysyä keneltäkään mitaänf hän voi antaa Iqrokkäys^. määräyksenpä niin olenune- me ca^ nadalaisetkm sodassa,' eika Otta-waUa ole npkan^ koputusta, fodistuksaako? ' Samassa uutistiedossa kerrotaan: takin taisteluvalmiina olevia SACui Kysymys siitä kuka. vetää liipasimesta ydinaseiden vastahyökkäyk^ sen aloittamiseksi on ollut yksi ;Sol muisin ongelmaNATO:n paria menttikonferensseissa ennen j a nyt "Senaattori Leverett Saltsonstall (R. Mass;) sanoi NAI^O-koIlegioil-leen kaartelematta, että tämän pää-töksen. teko^kuuluu yksinomaan Yh-: dysvaltain/presidentille tai^ hänen edustajalleen -i i ^ ^ Täten Yhdysvaltain hallitsevaa puoluetta: edustava senaattori, joka on lähetetty .Yhdysvaltain viralii-seksi edustajaksi NATO-konferens-siin,'- ii[flistaa kaunistelematta, että kysymyksen atomisodan aloittamisesta'r^ tfaisee yksinomaan Yhdys^ valtaiz^'presidentti tai joku hänen kenraajUns^ eikä niuilla ole siihen mitään ;^pttavaa. * Täm?'arvon senaattorin "isännän ääni" ei suinkaan edusta' mi^än yksinäistä huuhkaimen huutoa poliittisesta^ korvesta. Päinvastoin- p;o. UUtistiedon lopussa kerrotaan näin: "SAC (Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien päämajan) komentaja Thoznas S. Power teki tiettä/äksi; eilen'illalia (viime tiistaina), että hänen lentokoneensa ovat kiitoradoillaan ja atomiaselastissa. "Power sanoi, että hänen taisttis lua vartena atomiaselastissa olevat lentokoneensa ovat olleet lähtöval-miiqa SAC:n kaikkien kenttien kiitoradoilla lokakuun l päivästä alkaen. .^.Eencaali huomioi, että joi-lentokoneita on ihjiassa 'viiorokaur den joka minuutin aikana, yöllä ja päivällä' ja selitti, että niiden aseistuksena 'ei ole nuolia ja jousipyssyjä.' »' Selitettyään, että noiiJ 400 lento-tukiasemalla ympäri maailmaa olevat YhdysvaltalaiseTlentokoneeHu-levat saamaan taistelumääräyksen muutamassa aninuutissa salamerkin avulla,^kenraali Pq<er esitti seuraavan painollaan lausuntonsa: " H e t i ' k u n nappulasta painelaaa Omaiiassa-^^aitsevassa päämajassa, SACui t i k k i e n " lentotukiasemifn lentokoneet kaikkialla maailmassa • ovat korkealla ilmassa..." Atomiaselastissa olevat amerikkalaiset lentokoneet ovat siis aina !an- ^ tövalmiina — j a kun Omahasta annetaan ^lähtömerkki — silloin oa Canadakin atomisodassa! Pitäen mielessä amerikkalaisten kenraalien sotaisia puheita ja elätä; meillä canädalaisilla on siis kaX': sinkertaineh syy tehostaa tounin-taamm^ atomiaseiden pannaan julistamisen'ja kansainvälisen aseistariisumisen/ hyväksi. Ainoastaan jännitysitilantecin laukaiseminen ja aseistuksen tuntuva välwntäffliAcn yhteisen sopimuksen perusteella, sekä sotaaallistenliittoutumien PJB^ kaminen voi pelastaa meidän^niaata-, me siitä vaatataianteesta, mihin se on viety Yhdysvaltain valtiodepar-tentin kurjaa politiikkaa seuratessa. ..-IQnsäkoura»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 16, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-11-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571116 |
Description
Title | 1957-11-16-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, marrask. 16 p. Saturday, Nov. 16,1957 VAPAUS; CUnSEBinn :r— XOdepeiulent Xabor
Ots«il of Finnish CvuuUans. Es-taUUbed
Nov. 6/1917. Authorfzed
«s Mcond cbusrmair*be Tost
OtOee Oetnaetmeoti' Ottawa. POIH
Vtbea tbriee veddy: Tuesdays,
.Ibimdajri and Satordays by Vapaus
.PaUfaOiiiig Companr Ltd;» at 100-1Q2
dm et W^ BntOtttfr, Out* Canada.
Telephones: Bos; Offlee OB. 4-4264;
Editorlal Office 08.4-4265: Manager
E. SuksL Editor W. EUund. BSaObig
address: Box 69, Sudbnry, Ontario. Advertising rates t4X>D ajipUpatlon.^
Translathm txei ot chaige.
Canadassa: ' 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.75
'8'kk. 225'
Vhdysvallolssa: 1 vk. SJOO 6 Idc. 4 3 0
9ames8tk: . 1 vk. &S0 9 Idc 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
• * •
Rahtilaivastpnime likvidoitu
I>uttohalHtuksen>uIkuh^^ Hon. George Hees yllätti
canadalaiset yleensä ja erikoisesti tämän maan ammattiyhdistysliikkeen
tiedoittamallaaselepopäivänä alahuoneen istunnolle, että maammo
4/vän meren rahtilaivasto on asiallisesti puhuen likvidoitu siinä
nimenomaisessa tarkoituksessa, ettei valtion kontrolloiman yhtiön
tarvitse tehdä uutta työehtosopimusta merimiesten union kanssa!
V ^'^^ alahuoneen jäsenille, että C a nadian
National (West Indies) Steamships Ltdin kahdeksan laivaa
on siirretty Trinidadip rekisteriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Canadan
lipun alla kulkee enää kymmenkunta rahtilaivaa samalla kun
tämä viimeisin toimenpide nosti ulkomailla rekisteröityjen laivojem-me
luvun 78:aan.
.-, Puolustaessaan tätä rekisterivaihdosta alahuoneen istunnossa
kulkulaitosministeri Hees selitti, että West Indiesin ja Canadan vä-linoi
rahtiliikenne on maksanut veronmaksajille $13,000,000 vuodesta
1892 alkaen, j a että jos hallitus olisi hyväksynyt ko. kahdeksan
laivan lako^ työläisten palkkavaatimukset, tämä olisi
nbsftanut yhtiön vuotuisen tappion $400,OC)0 dollariin. Tällaista tappiota
ei halUtus voi hyväksyä ja panna veronmaksajain maksettavaksi^
sanoi Hon. Hees ja selitti, että tämän vuoksi on nämä kahdeksan
laivaa siirretty Trinidadin rekisteriin.
Asiallisesti tämä toimenpide on kuitenkin julkea korvapuusti
Canadan ammattiyhdistysliikettä j a yleensä ammattiyhdistysliikkeen
periaatteita vastaan. Samalla kertaa tämä teko asettaa Canadan entistä
huonompaan asemaan taloudellisesti. Muistaa nimittäin sopii,
että ennen vaaleja torypuolue piti äärettömän pahana sitä kun liitto-hallituff
ei ollut huolehUnut kauppalaivastomme kehittämisestä. Mutta
sen sijaan, että olisi toiminut aikaisempien "periaatteidensa" mukaisesti,
torypuolueen hallitus likvidoi nyt miltei täydellisesti koko
rahtilaivastomme lopun!
: / Likvidoidessaan rahtilaivastomme torypuolueen hallitus ihnaisi
^äntyöväenvastaisen asenteensa. On tietenkin valitettava asia, jos
rahtilaivastomme ei ole itsekannattavalla pohjalla, jos sitä on tuettava
veronmaksajain yaroilla- Mutta tämä ei suinkaan ole ainoa tällainen
tapaus. Liittohailitus pitää esimerkiksi kultakaivosyhtiöitä
niin tä|tkeinä laitoksina, että niiden ylläpitämiseksi annetaan vaki-
/J^isesti hallituksen-apurahoja. Hallituksen apurahoja annetaan muil-yji^
kin tärkeille;, mutta taloudellisesti kannattamattomille teollisuus-j^
oineVMik|Si |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-16-02