1957-11-16-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ineet alas each Gro-autakunta irmareista sesti. Ön 00 eekke-ft hävittä-jjeaTOstoIiiton viettäes^ 4(K l^jispäiväansä löintJT K suoma- 2eii huomio siih«ai uuteen, ysr Sslen naapnmuhtödÄ p iÄ Skaan, mitä SuomessaCon,^^^s^^^^ 1 ^ oMiettomien sotieni Jalk^i- ,LVjan suurta itäistä naapuri^ 1^ kolitaaiu TämäB auden ys-g- yspoUtiiltaai — PaäsUuvcn Un- IL _ kannatus pn Snomeii^^^ syvien rivien: kjifstt^^ ^ syvä ia v o i Ä « , että ^ j ^ n vuorineuvok^etkm^ o örallisesti julistautiitnjE«Kt:sra^^^ jjyjjiljsi, vaikka, se J M i p i s e s ti U^eleekin, kuia; $upia arpeu*, lönatonta Iiaavaa-jloiita päntäteäsaän[iuak^^ jjttiian tavoin raulian j a : ^ y y y - ^ poliliilun sekä ftojöstoliiton n o j s i ^ sulif§iden jjBosia Suonjenj: poCT piolneiden pää^j^ J | BL^ P a a ^ ^ njovtoi moneen kei^faiam^io?fee^ Idtmään mySs sanomäehdistSii; Enjitta näiden suhteiden muodos- ' toniseen. Hän piti vattämättÄ-gäol Suomen sanomalehdistön (ohtantumisen. maattamista- siitä iätä se oli ennen sotia ja. sotien iaissä ja siitäkin mitä se vielä liaen aikanaan visseissä piireissä alL Paasikiven opetukset ovat tjjnkobtaisia meillekin, täällä Ca-t^ issi, varsinkin siinä' mielessä, iJioD taantumuslehdistö-^^^ ^ .\y^^^ fokea neuvpstoliittoyastaisen iaot^aasenteensa sanomalehtien Iffvosteluvapauden vaippaan.' värillisen tunmessav Joka^kaii takana, jos haiuamine,'e^ kuun vallankumouliisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana mi^ tään ; p o U i ä^ km jsiitä pursuaa tyj^j3^v:tietä^^ m^ttömyys ja viha. Pienintäkään tajjBia siitl^ että raulbiansbpiniiukse^n (Tartossa 1920) liittyisi joifelfin vei-; voUisuuksia m^ sanomalehdistä le^ ö i k n e ^ ^ iSxi^m ääiiet; jotka pääsivät esiku-iähiMvä|Ä vallisesti *yli" Venäjäin ^Nykyvaiheen" ja perujBtäiyatj h i s^ periKl^UuUe;^aTOyais^ oU tyydyttävä ty. Tarton rauhan teon ^aikoihin rauhansopimuksen häpäise pääasIaUse^^^^ J n n ä Ä r - - Suunta, Iltalidhti;yjn ja 4 PERIKSI pyysi minulli minä hänelti pahtul? 'oi jatkua ikul-| :iN »iica oli viipy-j Imisen tuntiaj sinä olet oUutI luuko kirjeen j tuntia aikaa?] lerra, kirjeitil kokpomiispuolueen tehtävänä,; Vuosikymmenen kuluttua tämän] tehtä vän otti uudistetuin voimin ja uiisin nimityksin "Tartoii häpeärauha" ja presidentti Stählbergin käsittely piti'välttämättÄ- }^ miltei inaankavaltajana — IKL, "isähmaallinen ke'^ ts. lapuailaisfasismi. Sanomalehdistöä ei kuitenkaan voi yksin syyttää tästä poliittisesta äjatteleiiiattpmuud<3sta(' Lukuunottamatta hallituksen tavanomaisia ja kai omasta mielestään hyvin ''diplomaattisia" rauhan ja ystävällbten suhteiden vakuutteluja ei tarvinnut kiivetä kovinkaan monta porrasta hallitusportaita alaspäin 'löytääkseen täysin sanomalehdistössä harjoitetun kiihoituksen; tasolla liikkuvaa esiintymistä. Sitä ilthcni yhtä hyvin ininisteripuheissä kuin" kör keitten virkamiesten j a upseerien lausunnoissa, esim. armeijaa ja suojeluskuntia Imellä tärpik^rairilnkin niitten hallinnassa olevissa telidissä^ sitä ilmeni arpi^eijan ja sujölibkun-tajärjestön ns. vaUstustoiininnassa jä valtioUisen poliisin esiintymisissä oikeudessa, tuomioistuimieh päätök sissä, yleensä missä tahansa,; Aleilla ei todellakaan — Paasikiveri. sanontaa käyttääkseni — ollut Vältiomie-hiä.- ; v'^'--" iinevat ^/Sepä nyt viel^puut^ tuisi, että joku vielä tar koittaisi vahingoittaa maata. Sanomalehtinijehen pitää ymmärtää, pttä hän ei y m m ä rtä^ättömyydessä . eikä tahtomattaan 'vahiU' goita maata. ' S e oh ot kean sanomaiehtimleheh taito ja kyky ja sitä hä neltä täytyy vaatia.^ —• J . k. Paasikivi, sanoma': lehdistön edustajille jär jiestetyssä ^ tledoitiistilai suodessa helmik.' 11 pnä .'•1946..: ISANOiUALEHDISTdth SUHTAU-INEN NEUVOSTOLIITTOON; .sNsopA v ^ i - . :n i Oii^Valkieata (isoittaä- Su'oriien pof; iskunnan pa-| ,häsilIeja-.|M Iät paköittl^l i n yriyksiinf aseita niitä] oi ta hävitet' ikin menraf-l (lyrkyillä, ai-' ruhkkavam-j 3t hämmäs-l useathyön-j utuneet te-at päässeet j että jotkut kehittyneet nyrkkyjiBn ustuskykyi* että: tulos ainen, että lis jättäen Iven jatka- ;aministeri { tarkoituk-äisten k(>-j msainyäli-j puitteissa, nerkkisisr 1 läilmoille. een 3,307 ia SACfn •iiorokaiK yöllä ja en aseis-jousipys- H) lento-naa ole-; meet-tti-- iräyksen amefkin^ seuraa-' leien i n j t e ^ New York.---JBarbiaräHuttönyoa jOramm, W6olwOrthih (kymppisen-; Itin)!,perijätär, ön kotimatkalla;EU: Jreopasta, ottaakseen; aivioeroh^ kuu-jdmnesta miehekään>,,paropni Ö pedCrofflmistäK kertoo, täkäläinen (lie World Telegram and Sun lehti. Timän perijättären sanotiaan^le- N linjalaiva United Stäteisin mat-fetajana j a täriiä laiva tulee aika-laulunsa mukaan New Yorkin säta- I mn tänään, macraskuuia 14 pnä. Mainitun sanomalehdea kMoman j mukaan Barbara matkustaa huvilalla CuernavaanMexikOssai' Tämä 45-vuotias perijätär nai Saksan entisen tennistähderi kaksi Notta sitten Versaillessa, Ränskäs ra. The Worl(i Telegram *and Sun Noo, että "NeitiHutton oa kiint5^ pyt erittäin suuresti Amerikan yh-ien johtavan perheen erääseen jä-peen", ja että häh hai uuden mie- Jtiettynsä heti kun liitto parbOnin |lanssa on purettu. . Lehtiuutisessa sanotaan tämän jW)n yhtenä perussyynä olevan se m von Cramm ei saanut valtiosih reeristöstä lupaa tulla Yhdysvaltöi- Neiti Huttonin aikaisemmat mielet ovat: Alexis |Haugwitz Reveiitlow, Cary Grant, ennssi Igor troubetzicy ja Pormirio I Rubirosa. - : r : SOTIENVÄLINEN "KAUHAN-DiPLOMATiA" •;: Talvisodan jälkeen, tässä, sjiijbitaur tumise^sia, tapaditui niuutqs. - Hallituksen; iVakHuHelut, . ystä^lisistä siirteistä tosin jatkuivat (^ntisestää^ voimistuneina^^ mutta 'lehdiistö,; kirjoitti Neuyostoliitoste yaroyaisem-: min 'kuin aikaise|mtnin, , jVihaniieli-syys Neuyostqliittoa kol^taap; kuy^s-tui sensija.an selyeinmin sl^ttömä. nä vjupmana i:auhanpQiitiikäja,: sisä^. poliittisia edeUytyJcsiä ko^taä^ jnen ja : Neuvostoliitona ja .Y^stävyyden Seuran ja tpisaalta Vapaan Sanan vainoamisena^ ;^ s kuih säijsalaisystäväliisyys,, .talviso-; dati: aiicaisesta tilapäisestä aallon-ppiijasta 'jatkuvasti nousi; keksit-tiih , tunnus, -joka vieläkp^;: ei olo' hävinnyt. Suomen ja; Neuypstoliiton' ystävyyden tiellä olivat enää muka kommunistit, ja kommunisteja olivat tietenkin kaikki ne, jotka näi-kivät uudelleen iähesty/änspd tahtoivat sen estää; EI VAIN MUODOLLINEN ENEMMISTÖ Edellisistä artikkeleistani ön jp selvinnyt, kuinka täydellistä politii-- kän muutosta Paasikiyi siotieh edel-ilseen jpolitiikkaan verrattuna' tahtoi ja toteutti. Häneiie eivät suinkaan riittäneet pelkät viralliset vafcuutukr" set, vaan hän yaati; Sisällöllisest uutta uikopoUtiikkaa ja uikoppiitiifc-kaa, jonka takana piisi todollmen känsanenemmistö: ' ' 7 'Mutta elämme^ hykyä^ ^ellaises sa ajassa ja oloissa,, että;oi, riitä ai noastaan muodollineh enemmistö, yksinkertainen enemmistö^ :ei eneni pää eduskuhnan kuin yleisen, n^^ pifeeh puolelta"haliituksen politiikkaan nähden, vaan sekiä' eduslc^ nassa : että yleisMsä nuelipiteesjsä linelaän oäjassa, isemifB ilmassa >^thenburgissaj&Hu^^ vi;^^^--'' Kehoitaniiäe Suome^^^ jnatkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikansa «ssa aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa maliaolli- ^"linian aikaisin.' VAPAUS TkAVEL AGCNCY Box 69 7 SUDBURY, ONT.O oimistwiL"' '(rnedoitustilaisiuude^^ sahöntalehdistöUe, jbulukutissä 194S). Paasikiven lähtökohtana tietehkiioi PU ise ppiäieiiksel^ sotien jälkeen elettiin. ;Hän vaatii uutta kansallista ulköpolitiiliLkaa ja vaatii, että sen takana täytyy enemmistön olla myöskin ? julidses^ sanassa. Mutta; samalla hän hup^ mputtaa, (Bt^ välirauhansppimus nimenomaan asettaa sanomalehdistölle eräitä velvollisuuksia. Nämä velvollisuudet eivät oie niielenkiintoi sia vain silloisen tilanteen kanhal ta. Se pykälä, johon Paasikivi lausunnoissaan viittaa, sisältyy miltei sellaisenaan; inyps raubansöpimuk' seen. JRaiihänsöpimus et tietenl^ään. rajoite suvereenisuutta se merkitsee sitoumusta, jonka olemme ; allekirjoitteneet. Ja sen jonkin artiklan vastainen toiminta merkitsee tietenkin määrätynlaises-t i kielteistä asennoitumista koko rauhansopimitiksen velvoittevaan voimaan nähden. Mutte kaiken tämän lisäksi Paasikiven välirauhan-sopimuksen 21. artiklalle antema tulkint2[ valaisee syvällisesti sanomalehdistön : osuutta suomalais-neu-vostpliittolaisiin suiiteisiin yleensä ja siten sanomalehdistön jatkuvaa osuutta maamme koko ulkopolitiikassa. ^' : V-'. •«YLMÄ J A VIILEÄ'^ PROPAGANDA Välirauhansopimuksen mainittu artikla kuuluu seuraayasti: "Suomi sitoutuu heti- hajpitte-maan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset fascisminluontoi set poliittiset, sptilaalliselt ja soti laaiUsiuontoiset samoinkU kin JMestiit, j p t ^ iiarjoittay^t Y h distyncille Kansakunnille jai eirityi: sesti" Neuvostoliitolle yihaniielisCr propagandaa sekä vastaisuudessa o; lemaan sallimatta tämän tapaisten, järjestöjen olemassaoloa." Rauhansopimuksessa vastaava artikla kuuluu seuraavasti: "Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseeh Suomen alu-eella toimivat fasisminlupntoiset poliittiset, sotilaalliset ja sbtilaallis^ luontoiset järjestöt sekä • muut järjestät,' jotka harjoittavat Keiivosto liitolle tai muille Yhdistyneiilef Kari sakunhille vihamielistä propagandaa sitoutuu.olemaan vastaistilides' sai isaliimatta; s^nlupntoisten 'järjestöjen: olemassaoloa ja toimintaa,: j o i den taricbitukseha' on kieltää kansal-ta sen deihbkräattiset oikeudet". l! Paasikivi'tulkitsee tätä}^väiirau-hansopimuksen artildaa ensiksikin näin: . r:-^-^' ^•^-.••vv'-: ^'\;\;':\::,.' "Tässä artildassä puhutaan tosin järjestöistä, mutta on seiyää, että tällaisen propagandan' esiintyminen ja- harjoitteminen sanomalehdissä ei tietysti myöskään voi tulla kysymykseen, ja sehän on nykyään vielä tärkeämpää." Vastetessaan samassa sanomaleh- Victpria. — Viime viikolla British Ck>lumbian maa^tahkUitus.pSitU nin|iit(||ä Irainiolcaallisen kömissio-nin. tutkimaan niitä syytöksiä lahjusten vastaanottemisesta, joita, on esitetty.,entistä.metsämmlsteriä Robert E. Sojmmersia vasteän; Som^ mers oU niiaakuhtahallituksessa yiio-den 1956 hehnikuuhunsaäkk?. ~ Tutkimuksen suorittaa ylitviomari Gordon Slpaii; ja' häneUe on annettu ohjeet ottaa' selville ovatko eriät suoret metsäyhtiöt tehneet, Som-mersilleVJCaba- tai m u i b .lahjoituksia .meteähsdUntaUsenssien dessä. -. • ' ' ' . kolme päivää aikaisemmin British' c:blumbian pik<^udessa hylättiin Sommbrsin esittämä hbrjauskanne vancopvefiiaista Dave Stui^ya- vastaan kpn Sbniiners ei esiintynyt oikeudessa eikä häntä edustanut lä-kimies tiennyt missä hän oh tällä keirtba.. Juttu oli yhdeksän eri ker taa oikeuden edessä, mutta asian käsittelyä siirrettiin kun Sbmniersista ei oUut tietoja. 'Sommers nosti oikeusjuttunsa St^rdya vastaan joulu' kiiussa 1955.' ';".:. ^>•';/•- : Stiiirdy on selostanut, että lahjuk set käsittävät $193,(M)0 j a useimmat yhtiöt pvat sekaantuneet hiihin. Hän myös syytti, että Soibmersille oh maksettu lahjuksina y l i $40,000. ; v j "rupmari^ Sloania on pyydetty valmistamaan tiitkimuksiensa jpbdosta raportin hallitukselle, mutta häntä ei ole pyy^^tty tekemään elidotuk-: ^ S^lMtogn. - Vi^ramo^an tSBl Ik kaluvaja vukoQ aikana: entisen hällituluen uUcbm^ Ppat^n on k i ä t ä j i ^^ ta tuleekp hän a^ettuiEiaan libeiraaU- . p j i i p l u^ Vastatessaan sano9ialebt^i|stei^ kyselyi|WRÄ sen asian suhteen. Mr. Mbrtin (ent teRveysminlsteri), ei ole Uloin ;jul kaissut kantaansa asian suhteui.. Mutta oletan, että asia selviää kah-sallisessa edustajakokpuksessanune. <Ottawassa ensi tammikuussa". nousseet Guelpiiissa = Toronto/ — Oaited EUectiical Workers unIon järjestäjä RoäRtis-' sei UmoitU täällä kuliivian viikipn aikana, että Mneh edustaihansjB uhiÖ on vbittanut parhaimihäi palkkaedut sekatybläislllb dublphlÄ alueella. Russell selosti, että kahdep vup; den kuluiessai unio; ön 'onnistunut korottamaan' iieruspaikkoja - W ^ dbmpanyh tehtaalla 95' septistä ttin; hissa $1.55 tunpissa. Juuii fe^äk sytyn sopimuksen mukaan palkkoja nostetaan vielä 2 senttiä tuntia kbh^ ti ensi toukokuussa.. Naisten minimipalkka bn tällä kertaa $iM tiinU. ^ sia. mihin toimenpiteisiin*biisi i-yh dyttävä. miletsähallintolisenssit myönnetää^ ikuisella pohjalla sillä ebdpiia ^ttä yhtiöt, bupiphtiyat uudep. metsän Isr tuttamisosta hakatup pietsän tilalle. dessa helmikuun 11, pnä 1946 kokoomuspuolueen keskustoimiston edustajan, lehtori Hongan vaittee seen, että Suomen sanomalehdistön sotasyyllisiä ja aiiekätkijoitä puo lustelevat kirjoitukset eivät olleet "sotapropagandaa" yaan "puhtaasti suomalaisen oikeudentunnon . i l - mapsta, ainoastaan suomalaisen o niantunnon puhetta" J . K . Paasikivi sanoi: 'v; • "Tässä on sana 'sotapropaganda'. Eihän se tarkoita sitä, että tässä juuri sodan ailcamiscbsi tehtäisiin propagandaa, vaan siihen Ikuulua koko Neuvostpliittoa vastaan tähdätty, propaganda, kylmä ja viileä sen vastainen propaganda. Se on sitä mitä 21. pykälään, nimenomaan ^Utcn sanaan sisäl- ' tyy, niinkuin keavostoliittp sen käsittää." KÄDET RISTISSÄ? '., • Rauhansopimukseen sisältyy ma^ nittu artikla. Sitä täydentää ensin itahdeksan vuotta voipiassa ollut ja sitten kahdeksikymmeneksi vuodeksi pitennetty ystävyys- ja avunantosopimus. E i ole epäilystäkääp, et temme olisi itsenäinen valtio ja et teikö meillä «Iisi oikeutta ilmaista käsitystänune myöskin omasta ja maailmanpolitiikasta. Mutta yhtä epäämätöntä,bn, että meidän käsityksemme, ttili se sitten ilmi F^äkir-joituksissa tai pakinoissa niinkuin Paasikivi nimenomaan -huomabttaa, pannaan merkille muualla ntaail-massa ja että sanomalehdistdn poliit tisista kannanotoista luetaan jpyös maanune poliittinen Icannanotto. Hallituksen politiikka kadottaa merkitystä, jos sahbmalejbdlstdn; entm-mistö esiintyy sen vaka^«^iL' P kivi muistutt£^ mieiiui: B^^ ^ o j a « et^ Iu3|]itius; maa' ja kansa tv:g5{i;?^ kirjoittaneet alndasibdcaan henkilöstä siinä määrin kuin Olga F i - kotovt^ta^ ellei^me ota lukuun : jp^takFn kuninkaallisia tai ainerik-. I^Msia. Piia* up^ty^öjä a Mari-lyn; Mutta eipä ole Ihmekään, ef: tä:kaiin|ista Olgasta; pn niin pai-: Jon,kirJpitet^u. EL kuitenkaan*sen r vuoksi, että Jläp on kaunis Ja että, hänellä pn.: charmikas hymy^^ vaan yjhta paljon: siksi, pttö. hän niro. r l resta Iästään Ja. kokjemattomuu-destaah ImoUinattA yel jplynipiaH ;;l{iji^'^fcirf^ I. sii^en^i^pa^ : hän yenpskasyp^^^^ -vartaloiset I neitoset eivät hanrasta, hiiesmäi-k siä tubeilulajeja. T.ässä .(fip>auk- : sessä ppiidieus vahvistaa säännön. Mutta lehdillä on yielä kolmaskin syy kirjoitella Olgasta ja nostaa net yleisen huomion kohteeksi: Se oli romanttinen ralckaustarina ame-nkkalbtseiii Itultapbiica Harold Con-noilyn, kanissa. Tämä mies, kuten distolle pidetyssä. .^.h ed, o.i to ... tuhhettua, voitti olympiamestaruu- Tuskinpa Euroopan lehdet ovat tosi. Olga ja Harold saivat toisen-moukarinheitossa. Nämä molemmat olympiasankarit tapasivat toisensa ensi kerran Melboiirpen Icilpailujcn aattopäiväpä, jollbin hermot olivat jokaisella' naisella ja miehellä k i reimmillään. Tämäicään e l voinut silti estää' romabssin puhkeamista täyteen kukkaansa heti ensi silmäyksen jälkeen. Ja kotimatkalle molemmat lähtivät vakaissa ajatuksissa, että avioliitto odottaa. Puoli vuotta kisojen jälkeen siitä tulilun saavat maksaa he ikkunbt. joita sa? nomalehtimiehet hieltfäyät rikkL Kun siis maailnitantllanteqt äskcai kanlstyessä Suomenki6- 8W0inaId|i^ distössä nähtiin sekä ~uutisl88a^ uiu-tisten ots&oissa että paldnoissa, u i - komaanartikkelelssa Ja pääklrjc^ taksissa NeuvPstbliitolle. varsin v i hamielistä isävyä, inliii asianbmaisiUa epäilemättä oU tähän oilceus, mutta samalla he yhtä epällemättömästi olivat rauhansopimuksen, ystävyys-sopimuksen ja presidentti Paasikiven sapioinkuin maamme nykyisen ulkopplitiikan vastaisella linjalla. Se niitä presidentti Paasikiyi,iausui radiopuheessaan Porickalan palautuksen jphdosta syyskuun 22, pnä 1955 pätee mutatis mutanäis myös-lein sanomalehdistön kirjoitteluun, idbplojglsen ulkopoliittisen . "rintamalinjan*' vetoon rauhail oloissa: "Jos :t(»laah "niin sattuisi, että Suombh alueen kautta jolän ullco-valta hyökkäisi NeuvostblijKtoa vas- .täan, ja Suomi istuisi kädet ristissä sivulta päin sitä katiseUen, tietäisi se tosiasiassa asettumit^ hsfökkääjän puolelle ja sen subslmista, mikä olisi 'rauhai9SP:pimpsteh h^bgen vasteista.''• ^.' "y Mlnuste tuntuu, ett^ Unkai^in kriisin aikana 09a Suomep sanomalehdis^ töä ei istunut vain k ^ ristissä y;^n p i ^m Residentti K^ uu denyubden pub.e<»saap: levottoman roaaiiniaptilantc^n yaarolsta. On ebr kä j ^ i ^ ' Saimalla pataiutt^ piresii^eiittl |>2^iUv^bn ajatukset sa-npmaleb^ mlesten merldtyksestä Ja ^ibani;^;v'3:':''>^^ "Muuta nUniilla nyt ei olekaan sahbttayba. 'Hssälilin ti ole ollut ^mitään' traaseia^ niinä' i m ' rakasta fraasejai. Me olenunb viime yuosina pnlifiiieet nlifi paljfm i^aas^a,; Ja tii-: ilo» on nyt se mikä on." kuussa 1 9 ^ J9 ne ovat ybtä^ vaarallisia, elleivät yaaralilscmpia, vuoden 1jjR|ra^ sa. purjehtivat täys^ purjein avio-, liiton satamaan ja ovat; $en Jälkeen olleet suorastaan mailiku^ariaS ori nellisesta urheilijäparista. • Tästä jutusta ei''kuiteiilwän ole syytä tehdä hempeätä rakkauskertomusta, yaan tpd^lUsen suururhelr Iljan esittely,! Jb. Melbbiurneii kiftO: jen harjbituspäiyinä nuori Olga säikäytti kUpakumppäneitaan pais kaarnalta'har joitusheitbliöan-sään-nÖUisesti yli 50 metriä ja 'parliiaf-den' veiryttelystibr^ jbpb 54 mbtriä. Itsb (:k>nsolinikin sanpi 'tormidabie''^(it^ naus), ''vbikp olla totta, ejt^C päckiityttö pysjyy moisiin sii^fitiik' siin?" Ja päivää eppenklsbjeni.,alkua pidettiin viralliset kilpailut ersässä Melbournen esikaupungissa. Siihen osallistuivat kaikki parhaat kiekkoamatsoonit, Olga .voitti sfu raävaicsi sijoittuneen kahdella sen tiliä. E i siis paljoa, motta tarpeek si, että hänestä tuli yhdellä, iskulla suosikki. Itse kisoissa Olga oli Itee varmuus, oiyjispiaenijätys pajranl-kin, kuten myös Tsbekkosloyakiap ennätys 2 metrUläi Tulos oli 53.6». Tuntemattomuudesta hänen nimen sä kohosi nyt kaikkien tietoisuu teen. Sai hakea päivälehteä. Jonka urheilusivulla ei olisi bllut kauniin Olgan kuvaa. Lehtimiehet olivat va rautuneet kirjoittamaan Jonkun neuvostotähden. ennenkaikkea Po-nomarevah elämälcerran kiekkokil-van päätyttyä. Nyt heille tuli tull-palokiire ottea selvää Olgan vaiiiels te. Ja Olga kertoi avomielisesti: — Vuonna 1954 pelasin korlpalr loa. Qlin mukana ipaajouklcueessa Belgradin! EM-klsolssa, mutt£;,.per riilä jouduin varamiesten penkille. Sitten jatkoin peliä "Slavian" mes-teruusjoukkueessa Ja opislcelin samanaikaisesti l^ketiedet^ Prahan ylippistossa. Kiekpnl^eittb ei silloin ollut edes ajatuksissa. Kerran, ollessani aivan sattu malte verryttelemässä, eräällä Pra-hap urheUuken^llä, oli erään;iwr joittelijan kieklco osiia jalkaani. Otin kiekon maasta, paiskasin sen takaisin meUcpisestl pitemmälle kuin harjoittelijater. Tuohan on helppoa, tuuntaifih Ja niepln .imu, kaän kiekdnlieittäjien jbukkoonj Vuonna 1955 suoritin Jääketieteelli. sen tutkinnon Ja sain sen jälkeei|, eneminän a l k ^ urheilun harrasta^ miseen, pääsin maäjoMkkueeseeh Unkaria vastaan" jä voitin tulokset^ la'47:97. Sainana vuonna saip j i i miinl myös 'TsttkkPBibyiäktaä mestaruuden. { todelliseen buippukunippn';X>)^ alkpirkuitenkinpääs^ piavuonna/ jolipin myös 50' metrin tajaxOliami^ Olympialaisissa kisoissa hiin heitti 5 heittba kiiudesta yB SO: metriä. Sutähuoliibatta älop 1^^ l u j ^ ^ heikpinunaUa «uorituks^j '28.#:,';:i:-;?v;'"l":;:^J^ "Tiidiekkoslovakla oli ylpeä tyijtä-iiestään; miltte kauaa se ei saai^ut ^ i t ^ l ^ i n t iL nituiiiitelmat Olgan stihteeh;: -Ja ikun'4>l^'itse blialttraii samaa mieltä : Haroldin' stuiinniielmista, .n^in nuVnjet iMlmittlitt äviollitton Tsbek-ko^^ akfassä: ilriieilu i a lemp^ IHiOrefrV,_. - on tlfsVsuus kuulla' rajibrtö iSlbsko- VBSsa pidetystä nuorisofestivaalista j a myös selostus Canadan Suomalaisen Järjestön, «dustajakokoukses-ta; Joka pidettiin Toroht<wsiu N Ä rdportit esitetään ta^ysmlthjn 8p<^^ m^ai$eUa haailUa. lauanteipa, mai^ raskoun 23:pnä alk^^n-kellb 8 illalla. Ensimmäiseksi Osmp. Lahti selostaa! nuorlsofestivaalip, jota 1 bäp oR ,se!iu>aamassa:. Canadan Spopxalaiseh Järjestön,edustajana: Hänellä, pn paljon miiel^nkiinioista ke>:rottayaa ja lisäksi hän esittää elokuvia, joita hän otti matkallaan. HSin pjuhup ise-kä suomea että englantia, j i: O^mon lisäksi festiyaaliin psaiUstunlit Esa Kuusisto Victoriasta koettaa myös Järjestää asiansa niin, että hänkin vpi psallistua tlla.i8uuteen. .Lpppub^ illasta käytetään keskusteluun. . Canadan , Suomalaisen Geneve. <KU) ~ Unsl-IJjnioopan taloudelliset yhtelstyösuunnitelmalt (yhteismarkkinat Ja" vapaakauppa-alue) ovat joutuneet ankaraan vafr tatuuleen väUUömästi sen J&lkeen. kun kuuden maäa JoIMpvIen vrtUpl-den Länsi-Saksan, Ranskan, j a Ita- Uan parlamenUt ovat ratlllQineet sfsssä Ylelsgp^-l^Mi^JaflCm^^ muksen (GATT) maJL«Jbn ki^abukses; sa päätettiin, asettaa kp^iitejä; tut. Järjestön edustojakokouksesta. E-; dustajakokoulcsessa .mukana ;.ollut Henry;LahU antaa>rappiftlnkbkoi uksesta iät kaikilla pn tUalsuus keskustella rapprtin johdosta: Siis ladysmlthilaiset, muiätdtaa, että haallllenne tulee nuoria vieraita lauantaina, marraskuun 23 päivänä. Juuri äskettäin Leipzigissä,' Sak* sassa,. koblla ' o l l i i t ' Maaliman Ammattiyhdisiiysten Liiton ; neljäs maailmankongreiiiil' oli maailman työjtäisten tähänastisisjta laajin kän-sainväiinehk^^^^^ edustivat yU 105 mllJÖopäa työläis-tä>' 8tf eri 'iiiaasta:>Kbkbu1cseii oli kttsunutMÄt; mutta kui^^^^^ kokouksen osanottajista lähbs puo-l e r ^ I ^ i i ^ ^ ä p i t e n i s i K ^ t i t t l M Ä e s t l ^ Ä ^ " ^ n r b n hoin 13 miljoonaa työläistä. Kongressin ^^Wept4ly 'tapahtui tea, että.iSntä kuunneltiin Ja hapen mielipiteilleen Jä elidbtuksil-leen bnnettiln^vbä; tämä oli lubh-nollista; i^bska kohgressiiii ei kii^ kääa bllut' tullut', vöitieremään tai et^äa^^erimläisyyiifep: ä l^ yääii;fö)^ämään^nUtä'yh^ jöillL^ Jbldbh ivulfaerllafse^^ tiiii^btjlrjestöt; poliittis^ riöililfetätär^kiblelilslatäe suutuista huölimätt^m tien VhtelsteH yäatliiiusten toteuttäV yöe^K=.^*'-?/^'"•••"^'^#;^•^^ 'tärhä: 'jpyrklniys. ilmbriee i^yöa mitä selvemmin kokouksehtekepiiä-sä' päätök8i8B¥. kbiigressl 'hyvälcsyi «.^,'^^161860^ jullrtuksetf jä-pBätö^^ lauselman maailman työläisille, ve^ :tbbmul»^n tyBlÖÄrlBblteVpäätiJsi: lauselman taistelusta siirtomääbr-juutta Vastaan;' ticdoituksen YKln pääsihteerille Ja kirjeen Käpsäih-välisen työjärjestiin pääjohtajalle^ päätökset .työajan,lyhentäm^^^ sosiaalisesta turvallisuudesta^ jä maäilMn tjröläishaisten' väätt^^ sista sekä. tilanteesta eri maissa: Algeriassa; Kamerunissa, Gpassa Länsi-UudessäXSuiiieassa, Kyproksella, Etelä-Afrikassa. .Koreassa jä Vietnäihissä: Ehkä keslceisiii pi tös oli avoimrai kirjeen Julkaiseminen kaikille itansainväiisille amma tiUisille Järjestöille Jä kaikille kan sallisiUe Ja paikallisille ämmattKär-jestöiUe. Jotka eivät kuulu MAL:n. ; Tässä 'avoimessa kirjeessä kon- Igressi korostaa sitä, että eri ämpia tulisilla JärjestöiUä bn bbjelmissaah Jouklco yhteisiä vaatimuksia. Joita nälkään Järjestö ei yksinään saa to tbutetuksi. Kongresisi Icatsoo, että Jos maailman kaikki 160 miljoonaa ammatillisesti Järjestynyttä työläistä saadaan^ yhteistyöhto^^ ypiyat he toteuttaa vaatimuksensa Ja myöskin yhdistää riveihinsä vielä järjestymättöminä olevat työläiset sekä laajeptaa täten työyäep rintamaa talsteliissa maalina onnellisemman Jä pare;nman tulevaisuuden puolesta.;Kongres8i määritteli . tämän yhteistyön perus' periaatteet: mölemminpublisehkun' hibituksehjätblstett sisäisiin asioif bin puuttumattopfuudeo, Iceskinäi' sen aihelbtoh vaihdon |ä sairnanär- Voisuulteen 'penis^ Ja tapaamiset^ yhteisten ky;EÖ^mysten tutkimisen Ja yhteisten pääpiäärien Ja tunnusten asettamiset Konjsres' si meni vieläpä niin pltkäUe, että se kehoittaa eri ammätiUista, Jär? JestöJä' vapaaehtoisesti jättKmään iyrjäähsclJaiset kysymykset, Jplssa er voida saavuttaa yksimielisyyttä, Jptta erimielisyydet eivät haittaisi Yhteistä toimintaa asioissa, ^^oista ollaan samaa mieltä. " iätä pohjalta avoimessa klrjeesr sä esi^täähkih, että känsällisbt äm^ mäitijärjestöt ryhtyisivät laatimaan; iiap^htyöläisille;<lel^ musten väbimmälsobjelmaa, Jost4 ohjelmaa käsitAtäisiin perusjärjesr: sälohtbportäislin saakka Ja tä^^^^ Canadan velmäsato, 25% 1 Ottawa; ^ Täällä toimitetun vl^ ralliseh Ja IppuUlsen arvim mukaai^ tulee Cahadaii tämänvuotinen^ veb; näsato olemaaö 35 prosepttiä viime^ i ^ o t i r t a j i i ? i e ^ (^ suurempi-kuin'aikaisemmin arvioi^ «in. « » # ^ viw4«J^s^ daän notisevän 373;5ba000 buskeUIn verrattuna viimevuotiseen 973,062^ _ mmm^- dcnnettäisUn keskustelun kautta sellaiseksi, että se Vbisi rnpodostaa perustan kaikkien kansainvälisten ammatillisten Järjestöjen neuvbtte-luille Ja yhteiselle tbiminnalle. tällä tavoin toivotaan vbttavan päästä koko maailman käsittävään Järjestölliseen . yhtehälsyyteen,^ koko maailman työläisten yhteiseen ammatilliseen keskusjärjestöön, l^uvi-teikaäpä tällaisen lieskusjärjeslön mahtia ja sen merkitystä maailmaa t y ö v ä Ä e r ^ " ' ^''-f^ryj^mp:)^^ Auttaakseen i ä t i k e ^ kongresi^l myö^ muuttaa MALin sääntöjä siten, että tä^tä lähtien MAL:n kongresseissa • voivat oUä edustettuna kaikki ämmaUlUset Järjestöt kuuluivatpa ne MAL:II täi el. Tällä tavalla; halutaan antaa Jokai' selle ammättU^rJestöUe oikeus sä-noa sanansa MAL:n toiniinnasta' Ja osallistua ' myös sen JohtbeUnteh Toivpkeämme; ^ett^ ;täm8i MAI^sn kädenojennus toisille kansainväli-, ViUb IceskusJärJestöille Ja myös^nii-biii ktiulumattoinllle känsalllsiUe ammattijärjestöille,(Ibisl suotuisaa; maaperää; koko maaUman/.työläis-ten, yhteisen^ linnakkeen, i yhtfIsen Edustamme' kaikkia laiva-;;Ja lentolUijoja» VifSBi» Ja ^'äutatelttt. Palveliiksemme on maailmano laajuinen, tPasseja, :-VUaumeja,: Lahjapaketteja. ;iaibetfäkäit;^idukli}la]iJ4l>lka«i (uttavilfenPe. Hluult,' soittakaa tai kirjoittako totttiput^,,vftrmÄ 0. K. 9^ BAK i l M , „ .. „ . .'iifKK^ C S l : n SaoK 8(e. Sfärlfn' bsMto No, 8 ti^kökoukSet pidi^tfiäh^Jb^^ kuukauden tohienjä neljäs l l i s - tai osaston omalla talolla,- 831' fC81;n/«Wff:'iJiii«nwvp8asi^ kauslkokouksetpidetl^ Clinton^ . , kausikpkous. pldetUn jolea haallssa jokaisen kuukauden toi- 1 ; sepfl keskiviikkona, kello 7JO lp. . , ' johtokunta k«1cbo«tuu MelUsenA ; , • -Vx pcrJantotoÄ-kellor-7,30 -illalla. . Kirjeenvaihtaja: K. Gestrin, "e»» 2022 'Turner ^ e h k u u k a u S ^ ^ r kuntik^l^^Jk 8 ka. kuukauden-ensimmätsenft - loe^ •I: sunhtmtälhai^^^^kÖJlo 2?*lp;^ , ton huoneistolla Don^baaUUa. : < .te.Box, :.john^;^t.::alka^p^^ ;CM;n:::,Vän«mfiBfin^-o^ lBt;.:v;Vancouverrft^;*^^?5i-SiMl^ > . pldeiäanJokalsettlÄaSldenM^ tmm KahalähetyKseit m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 16, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-11-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571116 |
Description
Title | 1957-11-16-03 |
OCR text |
ineet alas
each Gro-autakunta
irmareista
sesti. Ön
00 eekke-ft
hävittä-jjeaTOstoIiiton
viettäes^ 4(K
l^jispäiväansä löintJT K suoma-
2eii huomio siih«ai uuteen, ysr
Sslen naapnmuhtödÄ p iÄ
Skaan, mitä SuomessaCon,^^^s^^^^
1 ^ oMiettomien sotieni Jalk^i-
,LVjan suurta itäistä naapuri^
1^ kolitaaiu TämäB auden ys-g-
yspoUtiiltaai — PaäsUuvcn Un-
IL _ kannatus pn Snomeii^^^
syvien rivien: kjifstt^^
^ syvä ia v o i Ä « , että
^ j ^ n vuorineuvok^etkm^ o
örallisesti julistautiitnjE«Kt:sra^^^
jjyjjiljsi, vaikka, se J M i p i s e s ti
U^eleekin, kuia; $upia arpeu*,
lönatonta Iiaavaa-jloiita
päntäteäsaän[iuak^^
jjttiian tavoin raulian j a : ^ y y y -
^ poliliilun sekä
ftojöstoliiton n o j s i ^ sulif§iden
jjBosia Suonjenj: poCT
piolneiden pää^j^ J | BL^ P a a ^ ^
njovtoi moneen kei^faiam^io?fee^
Idtmään mySs sanomäehdistSii;
Enjitta näiden suhteiden muodos- '
toniseen. Hän piti vattämättÄ-gäol
Suomen sanomalehdistön
(ohtantumisen. maattamista- siitä
iätä se oli ennen sotia ja. sotien
iaissä ja siitäkin mitä se vielä
liaen aikanaan visseissä piireissä
alL Paasikiven opetukset ovat
tjjnkobtaisia meillekin, täällä Ca-t^
issi, varsinkin siinä' mielessä,
iJioD taantumuslehdistö-^^^ ^ .\y^^^
fokea neuvpstoliittoyastaisen
iaot^aasenteensa sanomalehtien
Iffvosteluvapauden vaippaan.'
värillisen
tunmessav Joka^kaii takana, jos haiuamine,'e^
kuun vallankumouliisen ja toisen
maailmansodan välisenä aikana mi^
tään ; p o U i ä^
km jsiitä pursuaa tyj^j3^v:tietä^^
m^ttömyys ja viha. Pienintäkään
tajjBia siitl^ että raulbiansbpiniiukse^n
(Tartossa 1920) liittyisi joifelfin vei-;
voUisuuksia m^ sanomalehdistä
le^ ö i k n e ^ ^ iSxi^m
ääiiet; jotka
pääsivät esiku-iähiMvä|Ä
vallisesti *yli" Venäjäin ^Nykyvaiheen"
ja perujBtäiyatj h i s^
periKl^UuUe;^aTOyais^
oU tyydyttävä
ty. Tarton rauhan teon ^aikoihin
rauhansopimuksen häpäise
pääasIaUse^^^^
J n n ä Ä r - - Suunta, Iltalidhti;yjn ja
4 PERIKSI
pyysi minulli
minä hänelti
pahtul?
'oi jatkua ikul-|
:iN
»iica oli viipy-j
Imisen tuntiaj
sinä olet oUutI
luuko kirjeen j
tuntia aikaa?]
lerra, kirjeitil
kokpomiispuolueen tehtävänä,; Vuosikymmenen
kuluttua tämän] tehtä
vän otti uudistetuin voimin ja uiisin
nimityksin "Tartoii häpeärauha"
ja presidentti Stählbergin käsittely
piti'välttämättÄ- }^ miltei inaankavaltajana
— IKL, "isähmaallinen
ke'^ ts. lapuailaisfasismi.
Sanomalehdistöä ei kuitenkaan
voi yksin syyttää tästä poliittisesta
äjatteleiiiattpmuud<3sta(' Lukuunottamatta
hallituksen tavanomaisia ja
kai omasta mielestään hyvin ''diplomaattisia"
rauhan ja ystävällbten
suhteiden vakuutteluja ei tarvinnut
kiivetä kovinkaan monta porrasta
hallitusportaita alaspäin 'löytääkseen
täysin sanomalehdistössä harjoitetun
kiihoituksen; tasolla liikkuvaa
esiintymistä. Sitä ilthcni yhtä
hyvin ininisteripuheissä kuin" kör
keitten virkamiesten j a upseerien
lausunnoissa, esim. armeijaa ja suojeluskuntia
Imellä tärpik^rairilnkin
niitten hallinnassa olevissa telidissä^
sitä ilmeni arpi^eijan ja sujölibkun-tajärjestön
ns. vaUstustoiininnassa
jä valtioUisen poliisin esiintymisissä
oikeudessa, tuomioistuimieh päätök
sissä, yleensä missä tahansa,; Aleilla
ei todellakaan — Paasikiveri. sanontaa
käyttääkseni — ollut Vältiomie-hiä.-
; v'^'--"
iinevat
^/Sepä nyt viel^puut^
tuisi, että joku vielä tar
koittaisi vahingoittaa maata.
Sanomalehtinijehen pitää
ymmärtää, pttä hän ei
y m m ä rtä^ättömyydessä
. eikä tahtomattaan 'vahiU'
goita maata. ' S e oh ot
kean sanomaiehtimleheh
taito ja kyky ja sitä hä
neltä täytyy vaatia.^ —•
J . k. Paasikivi, sanoma':
lehdistön edustajille jär
jiestetyssä ^ tledoitiistilai
suodessa helmik.' 11 pnä
.'•1946..:
ISANOiUALEHDISTdth SUHTAU-INEN
NEUVOSTOLIITTOON;
.sNsopA v ^ i - . :n
i Oii^Valkieata (isoittaä- Su'oriien pof;
iskunnan pa-|
,häsilIeja-.|M
Iät paköittl^l
i n yriyksiinf
aseita niitä]
oi ta hävitet'
ikin menraf-l
(lyrkyillä, ai-'
ruhkkavam-j
3t hämmäs-l
useathyön-j
utuneet te-at
päässeet j
että jotkut
kehittyneet
nyrkkyjiBn
ustuskykyi*
että: tulos
ainen, että
lis jättäen
Iven jatka-
;aministeri {
tarkoituk-äisten
k(>-j
msainyäli-j
puitteissa,
nerkkisisr 1
läilmoille.
een 3,307
ia SACfn
•iiorokaiK
yöllä ja
en aseis-jousipys-
H) lento-naa
ole-;
meet-tti--
iräyksen
amefkin^
seuraa-'
leien i n j t e ^
New York.---JBarbiaräHuttönyoa
jOramm, W6olwOrthih (kymppisen-;
Itin)!,perijätär, ön kotimatkalla;EU:
Jreopasta, ottaakseen; aivioeroh^ kuu-jdmnesta
miehekään>,,paropni Ö
pedCrofflmistäK kertoo, täkäläinen
(lie World Telegram and Sun lehti.
Timän perijättären sanotiaan^le-
N linjalaiva United Stäteisin mat-fetajana
j a täriiä laiva tulee aika-laulunsa
mukaan New Yorkin säta-
I mn tänään, macraskuuia 14 pnä.
Mainitun sanomalehdea kMoman
j mukaan Barbara matkustaa huvilalla
CuernavaanMexikOssai'
Tämä 45-vuotias perijätär nai
Saksan entisen tennistähderi kaksi
Notta sitten Versaillessa, Ränskäs
ra. The Worl(i Telegram *and Sun
Noo, että "NeitiHutton oa kiint5^
pyt erittäin suuresti Amerikan yh-ien
johtavan perheen erääseen jä-peen",
ja että häh hai uuden mie-
Jtiettynsä heti kun liitto parbOnin
|lanssa on purettu. .
Lehtiuutisessa sanotaan tämän
jW)n yhtenä perussyynä olevan se
m von Cramm ei saanut valtiosih
reeristöstä lupaa tulla Yhdysvaltöi-
Neiti Huttonin aikaisemmat mielet
ovat: Alexis
|Haugwitz Reveiitlow, Cary Grant,
ennssi Igor troubetzicy ja Pormirio
I Rubirosa. - : r :
SOTIENVÄLINEN "KAUHAN-DiPLOMATiA"
•;:
Talvisodan jälkeen, tässä, sjiijbitaur
tumise^sia, tapaditui niuutqs. - Hallituksen;
iVakHuHelut, . ystä^lisistä
siirteistä tosin jatkuivat (^ntisestää^
voimistuneina^^ mutta 'lehdiistö,; kirjoitti
Neuyostoliitoste yaroyaisem-:
min 'kuin aikaise|mtnin, , jVihaniieli-syys
Neuyostqliittoa kol^taap; kuy^s-tui
sensija.an selyeinmin sl^ttömä.
nä vjupmana i:auhanpQiitiikäja,: sisä^.
poliittisia edeUytyJcsiä ko^taä^
jnen ja : Neuvostoliitona ja
.Y^stävyyden Seuran ja tpisaalta Vapaan
Sanan vainoamisena^ ;^ s
kuih säijsalaisystäväliisyys,, .talviso-;
dati: aiicaisesta tilapäisestä aallon-ppiijasta
'jatkuvasti nousi; keksit-tiih
, tunnus, -joka vieläkp^;: ei olo'
hävinnyt. Suomen ja; Neuypstoliiton'
ystävyyden tiellä olivat enää muka
kommunistit, ja kommunisteja
olivat tietenkin kaikki ne, jotka näi-kivät
uudelleen iähesty/änspd
tahtoivat sen estää;
EI VAIN MUODOLLINEN
ENEMMISTÖ
Edellisistä artikkeleistani ön jp
selvinnyt, kuinka täydellistä politii--
kän muutosta Paasikiyi siotieh edel-ilseen
jpolitiikkaan verrattuna' tahtoi
ja toteutti. Häneiie eivät suinkaan
riittäneet pelkät viralliset vafcuutukr"
set, vaan hän yaati; Sisällöllisest
uutta uikopoUtiikkaa ja uikoppiitiifc-kaa,
jonka takana piisi todollmen
känsanenemmistö: ' ' 7
'Mutta elämme^ hykyä^ ^ellaises
sa ajassa ja oloissa,, että;oi, riitä ai
noastaan muodollineh enemmistö,
yksinkertainen enemmistö^ :ei eneni
pää eduskuhnan kuin yleisen, n^^
pifeeh puolelta"haliituksen politiikkaan
nähden, vaan sekiä' eduslc^
nassa : että yleisMsä nuelipiteesjsä
linelaän
oäjassa,
isemifB
ilmassa
>^thenburgissaj&Hu^^ vi;^^^--''
Kehoitaniiäe Suome^^^
jnatkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikansa
«ssa aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa maliaolli-
^"linian aikaisin.'
VAPAUS TkAVEL AGCNCY
Box 69 7 SUDBURY, ONT.O
oimistwiL"' '(rnedoitustilaisiuude^^
sahöntalehdistöUe, jbulukutissä
194S).
Paasikiven lähtökohtana tietehkiioi
PU ise ppiäieiiksel^
sotien jälkeen elettiin. ;Hän vaatii
uutta kansallista ulköpolitiiliLkaa ja
vaatii, että sen takana täytyy enemmistön
olla myöskin ? julidses^
sanassa. Mutta; samalla hän hup^
mputtaa, (Bt^ välirauhansppimus nimenomaan
asettaa sanomalehdistölle
eräitä velvollisuuksia. Nämä velvollisuudet
eivät oie niielenkiintoi
sia vain silloisen tilanteen kanhal
ta. Se pykälä, johon Paasikivi lausunnoissaan
viittaa, sisältyy miltei
sellaisenaan; inyps raubansöpimuk'
seen. JRaiihänsöpimus et tietenl^ään.
rajoite suvereenisuutta
se merkitsee sitoumusta, jonka
olemme ; allekirjoitteneet. Ja sen
jonkin artiklan vastainen toiminta
merkitsee tietenkin määrätynlaises-t
i kielteistä asennoitumista koko
rauhansopimitiksen velvoittevaan
voimaan nähden. Mutte kaiken tämän
lisäksi Paasikiven välirauhan-sopimuksen
21. artiklalle antema
tulkint2[ valaisee syvällisesti sanomalehdistön
: osuutta suomalais-neu-vostpliittolaisiin
suiiteisiin yleensä
ja siten sanomalehdistön jatkuvaa
osuutta maamme koko ulkopolitiikassa.
^' : V-'.
•«YLMÄ J A VIILEÄ'^
PROPAGANDA
Välirauhansopimuksen mainittu
artikla kuuluu seuraayasti:
"Suomi sitoutuu heti- hajpitte-maan
kaikki sen alueella toimivat
hitleriläismieliset fascisminluontoi
set poliittiset, sptilaalliselt ja soti
laaiUsiuontoiset samoinkU
kin JMestiit, j p t ^ iiarjoittay^t Y h
distyncille Kansakunnille jai eirityi:
sesti" Neuvostoliitolle yihaniielisCr
propagandaa sekä vastaisuudessa o;
lemaan sallimatta tämän tapaisten,
järjestöjen olemassaoloa."
Rauhansopimuksessa vastaava artikla
kuuluu seuraavasti:
"Suomi, joka välirauhansopimuksen
mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin
hajoittaakseeh Suomen alu-eella
toimivat fasisminlupntoiset poliittiset,
sotilaalliset ja sbtilaallis^
luontoiset järjestöt sekä • muut järjestät,'
jotka harjoittavat Keiivosto
liitolle tai muille Yhdistyneiilef Kari
sakunhille vihamielistä propagandaa
sitoutuu.olemaan vastaistilides'
sai isaliimatta; s^nlupntoisten 'järjestöjen:
olemassaoloa ja toimintaa,: j o i den
taricbitukseha' on kieltää kansal-ta
sen deihbkräattiset oikeudet".
l! Paasikivi'tulkitsee tätä}^väiirau-hansopimuksen
artildaa ensiksikin
näin: . r:-^-^' ^•^-.••vv'-: ^'\;\;':\::,.'
"Tässä artildassä puhutaan tosin
järjestöistä, mutta on seiyää, että
tällaisen propagandan' esiintyminen
ja- harjoitteminen sanomalehdissä ei
tietysti myöskään voi tulla kysymykseen,
ja sehän on nykyään vielä
tärkeämpää."
Vastetessaan samassa sanomaleh-
Victpria. — Viime viikolla British
Ck>lumbian maa^tahkUitus.pSitU
nin|iit(||ä Irainiolcaallisen kömissio-nin.
tutkimaan niitä syytöksiä lahjusten
vastaanottemisesta, joita, on
esitetty.,entistä.metsämmlsteriä Robert
E. Sojmmersia vasteän; Som^
mers oU niiaakuhtahallituksessa yiio-den
1956 hehnikuuhunsaäkk?. ~
Tutkimuksen suorittaa ylitviomari
Gordon Slpaii; ja' häneUe on annettu
ohjeet ottaa' selville ovatko eriät
suoret metsäyhtiöt tehneet, Som-mersilleVJCaba-
tai m u i b .lahjoituksia
.meteähsdUntaUsenssien
dessä. -. • ' ' ' .
kolme päivää aikaisemmin British'
c:blumbian pik<^udessa hylättiin
Sommbrsin esittämä hbrjauskanne
vancopvefiiaista Dave Stui^ya- vastaan
kpn Sbniiners ei esiintynyt oikeudessa
eikä häntä edustanut lä-kimies
tiennyt missä hän oh tällä
keirtba.. Juttu oli yhdeksän eri ker
taa oikeuden edessä, mutta asian käsittelyä
siirrettiin kun Sbmniersista
ei oUut tietoja. 'Sommers nosti oikeusjuttunsa
St^rdya vastaan joulu'
kiiussa 1955.' ';".:. ^>•';/•-
: Stiiirdy on selostanut, että lahjuk
set käsittävät $193,(M)0 j a useimmat
yhtiöt pvat sekaantuneet hiihin. Hän
myös syytti, että Soibmersille oh
maksettu lahjuksina y l i $40,000. ; v
j "rupmari^ Sloania on pyydetty valmistamaan
tiitkimuksiensa jpbdosta
raportin hallitukselle, mutta häntä
ei ole pyy^^tty tekemään elidotuk-:
^ S^lMtogn. - Vi^ramo^an tSBl
Ik kaluvaja vukoQ aikana: entisen
hällituluen uUcbm^
Ppat^n on k i ä t ä j i ^^
ta tuleekp hän a^ettuiEiaan libeiraaU-
. p j i i p l u^
Vastatessaan sano9ialebt^i|stei^
kyselyi|WRÄ
sen asian suhteen. Mr. Mbrtin (ent
teRveysminlsteri), ei ole Uloin ;jul
kaissut kantaansa asian suhteui..
Mutta oletan, että asia selviää kah-sallisessa
edustajakokpuksessanune.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-16-03