Vapaus, November 16, 1957

              ineet alas
each Gro-autakunta
irmareista
sesti. Ön
00 eekke-ft
hävittä-jjeaTOstoIiiton
viettäes^ 4(K
l^jispäiväansä löintJT K suoma-
2eii huomio siih«ai uuteen, ysr
Sslen naapnmuhtödÄ p iÄ
Skaan, mitä SuomessaCon,^^^s^^^^
1 ^ oMiettomien sotieni Jalk^i-
,LVjan suurta itäistä naapuri^
1^ kolitaaiu TämäB auden ys-g-
yspoUtiiltaai — PaäsUuvcn Un-
IL _ kannatus pn Snomeii^^^
syvien rivien: kjifstt^^
^ syvä ia v o i Ä « , että
^ j ^ n vuorineuvok^etkm^ o
örallisesti julistautiitnjE«Kt:sra^^^
jjyjjiljsi, vaikka, se J M i p i s e s ti
U^eleekin, kuia; $upia arpeu*,
lönatonta Iiaavaa-jloiita
päntäteäsaän[iuak^^
jjttiian tavoin raulian j a : ^ y y y -
^ poliliilun sekä
ftojöstoliiton n o j s i ^ sulif§iden
jjBosia Suonjenj: poCT
piolneiden pää^j^ J | BL^ P a a ^ ^
njovtoi moneen kei^faiam^io?fee^
Idtmään mySs sanomäehdistSii;
Enjitta näiden suhteiden muodos- '
toniseen. Hän piti vattämättÄ-gäol
Suomen sanomalehdistön
(ohtantumisen. maattamista- siitä
iätä se oli ennen sotia ja. sotien
iaissä ja siitäkin mitä se vielä
liaen aikanaan visseissä piireissä
alL Paasikiven opetukset ovat
tjjnkobtaisia meillekin, täällä Ca-t^
issi, varsinkin siinä' mielessä,
iJioD taantumuslehdistö-^^^ ^ .\y^^^
fokea neuvpstoliittoyastaisen
iaot^aasenteensa sanomalehtien
Iffvosteluvapauden vaippaan.'
värillisen
tunmessav Joka^kaii takana, jos haiuamine,'e^
kuun vallankumouliisen ja toisen
maailmansodan välisenä aikana mi^
tään ; p o U i ä^
km jsiitä pursuaa tyj^j3^v:tietä^^
m^ttömyys ja viha. Pienintäkään
tajjBia siitl^ että raulbiansbpiniiukse^n
(Tartossa 1920) liittyisi joifelfin vei-;
voUisuuksia m^ sanomalehdistä
le^ ö i k n e ^ ^ iSxi^m
ääiiet; jotka
pääsivät esiku-iähiMvä|Ä
vallisesti *yli" Venäjäin ^Nykyvai­heen"
ja perujBtäiyatj h i s^
periKl^UuUe;^aTOyais^
oU tyydyttävä
ty. Tarton rauhan teon ^aikoihin
rauhansopimuksen häpäise
pääasIaUse^^^^
J n n ä Ä r - - Suunta, Iltalidhti;yjn ja
4 PERIKSI
pyysi minulli
minä hänelti
pahtul?
'oi jatkua ikul-|
:iN
»iica oli viipy-j
Imisen tuntiaj
sinä olet oUutI
luuko kirjeen j
tuntia aikaa?]
lerra, kirjeitil
kokpomiispuolueen tehtävänä,; Vuo­sikymmenen
kuluttua tämän] tehtä
vän otti uudistetuin voimin ja uiisin
nimityksin "Tartoii häpeärauha"
ja presidentti Stählbergin käsittely
piti'välttämättÄ- }^ miltei inaankavaltajana
— IKL, "isähmaallinen
ke'^ ts. lapuailaisfasismi.
Sanomalehdistöä ei kuitenkaan
voi yksin syyttää tästä poliittisesta
äjatteleiiiattpmuud<3sta(' Lukuunot­tamatta
hallituksen tavanomaisia ja
kai omasta mielestään hyvin ''diplo­maattisia"
rauhan ja ystävällbten
suhteiden vakuutteluja ei tarvinnut
kiivetä kovinkaan monta porrasta
hallitusportaita alaspäin 'löytääk­seen
täysin sanomalehdistössä har­joitetun
kiihoituksen; tasolla liik­kuvaa
esiintymistä. Sitä ilthcni yh­tä
hyvin ininisteripuheissä kuin" kör
keitten virkamiesten j a upseerien
lausunnoissa, esim. armeijaa ja suo­jeluskuntia
Imellä tärpik^rairilnkin
niitten hallinnassa olevissa telidissä^
sitä ilmeni arpi^eijan ja sujölibkun-tajärjestön
ns. vaUstustoiininnassa
jä valtioUisen poliisin esiintymisissä
oikeudessa, tuomioistuimieh päätök
sissä, yleensä missä tahansa,; Aleilla
ei todellakaan — Paasikiveri. sanon­taa
käyttääkseni — ollut Vältiomie-hiä.-
; v'^'--"
iinevat
^/Sepä nyt viel^puut^
tuisi, että joku vielä tar
koittaisi vahingoittaa maa­ta.
Sanomalehtinijehen pi­tää
ymmärtää, pttä hän ei
y m m ä rtä^ättömyydessä
. eikä tahtomattaan 'vahiU'
goita maata. ' S e oh ot
kean sanomaiehtimleheh
taito ja kyky ja sitä hä
neltä täytyy vaatia.^ —•
J . k. Paasikivi, sanoma':
lehdistön edustajille jär
jiestetyssä ^ tledoitiistilai
suodessa helmik.' 11 pnä
.'•1946..:
ISANOiUALEHDISTdth SUHTAU-INEN
NEUVOSTOLIITTOON;
.sNsopA v ^ i - . :n
i Oii^Valkieata (isoittaä- Su'oriien pof;
iskunnan pa-|
,häsilIeja-.|M
Iät paköittl^l
i n yriyksiinf
aseita niitä]
oi ta hävitet'
ikin menraf-l
(lyrkyillä, ai-'
ruhkkavam-j
3t hämmäs-l
useathyön-j
utuneet te-at
päässeet j
että jotkut
kehittyneet
nyrkkyjiBn
ustuskykyi*
että: tulos
ainen, että
lis jättäen
Iven jatka-
;aministeri {
tarkoituk-äisten
k(>-j
msainyäli-j
puitteissa,
nerkkisisr 1
läilmoille.
een 3,307
ia SACfn
•iiorokaiK
yöllä ja
en aseis-jousipys-
H) lento-naa
ole-;
meet-tti--
iräyksen
amefkin^
seuraa-'
leien i n j t e ^
New York.---JBarbiaräHuttönyoa
jOramm, W6olwOrthih (kymppisen-;
Itin)!,perijätär, ön kotimatkalla;EU:
Jreopasta, ottaakseen; aivioeroh^ kuu-jdmnesta
miehekään>,,paropni Ö
pedCrofflmistäK kertoo, täkäläinen
(lie World Telegram and Sun lehti.
Timän perijättären sanotiaan^le-
N linjalaiva United Stäteisin mat-fetajana
j a täriiä laiva tulee aika-laulunsa
mukaan New Yorkin säta-
I mn tänään, macraskuuia 14 pnä.
Mainitun sanomalehdea kMoman
j mukaan Barbara matkustaa huvilal­la
CuernavaanMexikOssai'
Tämä 45-vuotias perijätär nai
Saksan entisen tennistähderi kaksi
Notta sitten Versaillessa, Ränskäs
ra. The Worl(i Telegram *and Sun
Noo, että "NeitiHutton oa kiint5^
pyt erittäin suuresti Amerikan yh-ien
johtavan perheen erääseen jä-peen",
ja että häh hai uuden mie-
Jtiettynsä heti kun liitto parbOnin
|lanssa on purettu. .
Lehtiuutisessa sanotaan tämän
jW)n yhtenä perussyynä olevan se
m von Cramm ei saanut valtiosih
reeristöstä lupaa tulla Yhdysvaltöi-
Neiti Huttonin aikaisemmat mie­let
ovat: Alexis
|Haugwitz Reveiitlow, Cary Grant,
ennssi Igor troubetzicy ja Pormirio
I Rubirosa. - : r :
SOTIENVÄLINEN "KAUHAN-DiPLOMATiA"
•;:
Talvisodan jälkeen, tässä, sjiijbitaur
tumise^sia, tapaditui niuutqs. - Halli­tuksen;
iVakHuHelut, . ystä^lisistä
siirteistä tosin jatkuivat (^ntisestää^
voimistuneina^^ mutta 'lehdiistö,; kir­joitti
Neuyostoliitoste yaroyaisem-:
min 'kuin aikaise|mtnin, , jVihaniieli-syys
Neuyostqliittoa kol^taap; kuy^s-tui
sensija.an selyeinmin sl^ttömä.
nä vjupmana i:auhanpQiitiikäja,: sisä^.
poliittisia edeUytyJcsiä ko^taä^
jnen ja : Neuvostoliitona ja
.Y^stävyyden Seuran ja tpisaalta Va­paan
Sanan vainoamisena^ ;^ s
kuih säijsalaisystäväliisyys,, .talviso-;
dati: aiicaisesta tilapäisestä aallon-ppiijasta
'jatkuvasti nousi; keksit-tiih
, tunnus, -joka vieläkp^;: ei olo'
hävinnyt. Suomen ja; Neuypstoliiton'
ystävyyden tiellä olivat enää mu­ka
kommunistit, ja kommunisteja
olivat tietenkin kaikki ne, jotka näi-kivät
uudelleen iähesty/änspd
tahtoivat sen estää;
EI VAIN MUODOLLINEN
ENEMMISTÖ
Edellisistä artikkeleistani ön jp
selvinnyt, kuinka täydellistä politii--
kän muutosta Paasikiyi siotieh edel-ilseen
jpolitiikkaan verrattuna' tahtoi
ja toteutti. Häneiie eivät suinkaan
riittäneet pelkät viralliset vafcuutukr"
set, vaan hän yaati; Sisällöllisest
uutta uikopoUtiikkaa ja uikoppiitiifc-kaa,
jonka takana piisi todollmen
känsanenemmistö: ' ' 7
'Mutta elämme^ hykyä^ ^ellaises
sa ajassa ja oloissa,, että;oi, riitä ai
noastaan muodollineh enemmistö,
yksinkertainen enemmistö^ :ei eneni
pää eduskuhnan kuin yleisen, n^^
pifeeh puolelta"haliituksen politiik­kaan
nähden, vaan sekiä' eduslc^
nassa : että yleisMsä nuelipiteesjsä
linelaän
oäjassa,
isemifB
ilmassa
>^thenburgissaj&Hu^^ vi;^^^--''
Kehoitaniiäe Suome^^^
jnatkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikansa
«ssa aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa maliaolli-
^"linian aikaisin.'
VAPAUS TkAVEL AGCNCY
Box 69 7 SUDBURY, ONT.O
oimistwiL"' '(rnedoitustilaisiuude^^
sahöntalehdistöUe, jbulukutissä
194S).
Paasikiven lähtökohtana tietehkiioi
PU ise ppiäieiiksel^
sotien jälkeen elettiin. ;Hän vaatii
uutta kansallista ulköpolitiiliLkaa ja
vaatii, että sen takana täytyy enem­mistön
olla myöskin ? julidses^
sanassa. Mutta; samalla hän hup^
mputtaa, (Bt^ välirauhansppimus ni­menomaan
asettaa sanomalehdistöl­le
eräitä velvollisuuksia. Nämä vel­vollisuudet
eivät oie niielenkiintoi
sia vain silloisen tilanteen kanhal
ta. Se pykälä, johon Paasikivi lau­sunnoissaan
viittaa, sisältyy miltei
sellaisenaan; inyps raubansöpimuk'
seen. JRaiihänsöpimus et tietenl^ään.
rajoite suvereenisuutta
se merkitsee sitoumusta, jonka
olemme ; allekirjoitteneet. Ja sen
jonkin artiklan vastainen toiminta
merkitsee tietenkin määrätynlaises-t
i kielteistä asennoitumista koko
rauhansopimitiksen velvoittevaan
voimaan nähden. Mutte kaiken tä­män
lisäksi Paasikiven välirauhan-sopimuksen
21. artiklalle antema
tulkint2[ valaisee syvällisesti sano­malehdistön
: osuutta suomalais-neu-vostpliittolaisiin
suiiteisiin yleensä
ja siten sanomalehdistön jatkuvaa
osuutta maamme koko ulkopolitii­kassa.
^' : V-'.
•«YLMÄ J A VIILEÄ'^
PROPAGANDA
Välirauhansopimuksen mainittu
artikla kuuluu seuraayasti:
"Suomi sitoutuu heti- hajpitte-maan
kaikki sen alueella toimivat
hitleriläismieliset fascisminluontoi
set poliittiset, sptilaalliselt ja soti
laaiUsiuontoiset samoinkU
kin JMestiit, j p t ^ iiarjoittay^t Y h
distyncille Kansakunnille jai eirityi:
sesti" Neuvostoliitolle yihaniielisCr
propagandaa sekä vastaisuudessa o;
lemaan sallimatta tämän tapaisten,
järjestöjen olemassaoloa."
Rauhansopimuksessa vastaava ar­tikla
kuuluu seuraavasti:
"Suomi, joka välirauhansopimuk­sen
mukaisesti on ryhtynyt toimen­piteisiin
hajoittaakseeh Suomen alu-eella
toimivat fasisminlupntoiset po­liittiset,
sotilaalliset ja sbtilaallis^
luontoiset järjestöt sekä • muut jär­jestät,'
jotka harjoittavat Keiivosto
liitolle tai muille Yhdistyneiilef Kari
sakunhille vihamielistä propagan­daa
sitoutuu.olemaan vastaistilides'
sai isaliimatta; s^nlupntoisten 'järjes­töjen:
olemassaoloa ja toimintaa,: j o i ­den
taricbitukseha' on kieltää kansal-ta
sen deihbkräattiset oikeudet".
l! Paasikivi'tulkitsee tätä}^väiirau-hansopimuksen
artildaa ensiksikin
näin: . r:-^-^' ^•^-.••vv'-: ^'\;\;':\::,.'
"Tässä artildassä puhutaan tosin
järjestöistä, mutta on seiyää, että
tällaisen propagandan' esiintyminen
ja- harjoitteminen sanomalehdissä ei
tietysti myöskään voi tulla kysy­mykseen,
ja sehän on nykyään vie­lä
tärkeämpää."
Vastetessaan samassa sanomaleh-
Victpria. — Viime viikolla British
Ck>lumbian maa^tahkUitus.pSitU
nin|iit(||ä Irainiolcaallisen kömissio-nin.
tutkimaan niitä syytöksiä lah­justen
vastaanottemisesta, joita, on
esitetty.,entistä.metsämmlsteriä Ro­bert
E. Sojmmersia vasteän; Som^
mers oU niiaakuhtahallituksessa yiio-den
1956 hehnikuuhunsaäkk?. ~
Tutkimuksen suorittaa ylitviomari
Gordon Slpaii; ja' häneUe on annettu
ohjeet ottaa' selville ovatko eriät
suoret metsäyhtiöt tehneet, Som-mersilleVJCaba-
tai m u i b .lahjoituk­sia
.meteähsdUntaUsenssien
dessä. -. • ' ' ' .
kolme päivää aikaisemmin Bri­tish'
c:blumbian pik<^udessa hylättiin
Sommbrsin esittämä hbrjauskanne
vancopvefiiaista Dave Stui^ya- vas­taan
kpn Sbniiners ei esiintynyt oi­keudessa
eikä häntä edustanut lä-kimies
tiennyt missä hän oh tällä
keirtba.. Juttu oli yhdeksän eri ker
taa oikeuden edessä, mutta asian kä­sittelyä
siirrettiin kun Sbmniersista
ei oUut tietoja. 'Sommers nosti oi­keusjuttunsa
St^rdya vastaan joulu'
kiiussa 1955.' ';".:. ^>•';/•-
: Stiiirdy on selostanut, että lahjuk
set käsittävät $193,(M)0 j a useimmat
yhtiöt pvat sekaantuneet hiihin. Hän
myös syytti, että Soibmersille oh
maksettu lahjuksina y l i $40,000. ; v
j "rupmari^ Sloania on pyydetty val­mistamaan
tiitkimuksiensa jpbdosta
raportin hallitukselle, mutta häntä
ei ole pyy^^tty tekemään elidotuk-:
^ S^lMtogn. - Vi^ramo^an tSBl
Ik kaluvaja vukoQ aikana: entisen
hällituluen uUcbm^
Ppat^n on k i ä t ä j i ^^
ta tuleekp hän a^ettuiEiaan libeiraaU-
. p j i i p l u^
Vastatessaan sano9ialebt^i|stei^
kyselyi|WRÄ
sen asian suhteen. Mr. Mbrtin (ent
teRveysminlsteri), ei ole Uloin ;jul
kaissut kantaansa asian suhteui..
Mutta oletan, että asia selviää kah-sallisessa
edustajakokpuksessanune.
<Ottawassa ensi tammikuussa".
nousseet Guelpiiissa =
Toronto/ — Oaited EUectiical
Workers unIon järjestäjä RoäRtis-'
sei UmoitU täällä kuliivian viikipn
aikana, että Mneh edustaihansjB
uhiÖ on vbittanut parhaimihäi palk­kaedut
sekatybläislllb dublphlÄ
alueella.
Russell selosti, että kahdep vup;
den kuluiessai unio; ön 'onnistunut
korottamaan' iieruspaikkoja - W ^
dbmpanyh tehtaalla 95' septistä ttin;
hissa $1.55 tunpissa. Juuii fe^äk
sytyn sopimuksen mukaan palkkoja
nostetaan vielä 2 senttiä tuntia kbh^
ti ensi toukokuussa.. Naisten mini­mipalkka
bn tällä kertaa $iM
tiinU. ^
sia. mihin toimenpiteisiin*biisi i-yh
dyttävä.
miletsähallintolisenssit myönnetää^
ikuisella pohjalla sillä ebdpiia ^ttä
yhtiöt, bupiphtiyat uudep. metsän Isr
tuttamisosta hakatup pietsän tilalle.
dessa helmikuun 11, pnä 1946 ko­koomuspuolueen
keskustoimiston
edustajan, lehtori Hongan vaittee
seen, että Suomen sanomalehdistön
sotasyyllisiä ja aiiekätkijoitä puo
lustelevat kirjoitukset eivät olleet
"sotapropagandaa" yaan "puhtaasti
suomalaisen oikeudentunnon . i l -
mapsta, ainoastaan suomalaisen o
niantunnon puhetta" J . K . Paasikivi
sanoi: 'v; •
"Tässä on sana 'sotapropagan­da'.
Eihän se tarkoita sitä, että
tässä juuri sodan ailcamiscbsi teh­täisiin
propagandaa, vaan siihen
Ikuulua koko Neuvostpliittoa vas­taan
tähdätty, propaganda, kylmä
ja viileä sen vastainen propagan­da.
Se on sitä mitä 21. pykälään,
nimenomaan ^Utcn sanaan sisäl-
' tyy, niinkuin keavostoliittp sen
käsittää."
KÄDET RISTISSÄ? '., •
Rauhansopimukseen sisältyy ma^
nittu artikla. Sitä täydentää ensin
itahdeksan vuotta voipiassa ollut ja
sitten kahdeksikymmeneksi vuodek­si
pitennetty ystävyys- ja avunanto­sopimus.
E i ole epäilystäkääp, et
temme olisi itsenäinen valtio ja et
teikö meillä «Iisi oikeutta ilmaista
käsitystänune myöskin omasta ja
maailmanpolitiikasta. Mutta yhtä
epäämätöntä,bn, että meidän käsi­tyksemme,
ttili se sitten ilmi F^äkir-joituksissa
tai pakinoissa niinkuin
Paasikivi nimenomaan -huomabttaa,
pannaan merkille muualla ntaail-massa
ja että sanomalehdistdn poliit
tisista kannanotoista luetaan jpyös
maanune poliittinen Icannanotto.
Hallituksen politiikka kadottaa mer­kitystä,
jos sahbmalejbdlstdn; entm-mistö
esiintyy sen vaka^«^iL' P
kivi muistutt£^ mieiiui: B^^
^ o j a « et^ Iu3|]itius; maa' ja kansa
tv:g5{i;?^
kirjoittaneet alndasibdcaan henki­löstä
siinä määrin kuin Olga F i -
kotovt^ta^ ellei^me ota lukuun :
jp^takFn kuninkaallisia tai ainerik-.
I^Msia. Piia* up^ty^öjä a Mari-lyn;
Mutta eipä ole Ihmekään, ef:
tä:kaiin|ista Olgasta; pn niin pai-:
Jon,kirJpitet^u. EL kuitenkaan*sen
r vuoksi, että Jläp on kaunis Ja että,
hänellä pn.: charmikas hymy^^ vaan
yjhta paljon: siksi, pttö. hän niro. r
l resta Iästään Ja. kokjemattomuu-destaah
ImoUinattA yel jplynipiaH
;;l{iji^'^fcirf^
I. sii^en^i^pa^
: hän yenpskasyp^^^^ -vartaloiset
I neitoset eivät hanrasta, hiiesmäi-k
siä tubeilulajeja. T.ässä .(fip>auk-
: sessä ppiidieus vahvistaa säännön.
Mutta lehdillä on yielä kolmaskin
syy kirjoitella Olgasta ja nostaa
net yleisen huomion kohteeksi: Se
oli romanttinen ralckaustarina ame-nkkalbtseiii
Itultapbiica Harold Con-noilyn,
kanissa. Tämä mies, kuten
distolle pidetyssä. .^.h ed, o.i to ... tuhhettua, voitti olympiamestaruu-
Tuskinpa Euroopan lehdet ovat tosi. Olga ja Harold saivat toisen-moukarinheitossa.
Nämä molemmat
olympiasankarit tapasivat toisensa
ensi kerran Melboiirpen Icilpailujcn
aattopäiväpä, jollbin hermot olivat
jokaisella' naisella ja miehellä k i
reimmillään. Tämäicään e l voinut
silti estää' romabssin puhkeamista
täyteen kukkaansa heti ensi sil­mäyksen
jälkeen. Ja kotimatkalle
molemmat lähtivät vakaissa ajatuk­sissa,
että avioliitto odottaa. Puoli
vuotta kisojen jälkeen siitä tulilun
saavat maksaa he ikkunbt. joita sa?
nomalehtimiehet hieltfäyät rikkL
Kun siis maailnitantllanteqt äskcai
kanlstyessä Suomenki6- 8W0inaId|i^
distössä nähtiin sekä ~uutisl88a^ uiu-tisten
ots&oissa että paldnoissa, u i -
komaanartikkelelssa Ja pääklrjc^
taksissa NeuvPstbliitolle. varsin v i
hamielistä isävyä, inliii asianbmaisiUa
epäilemättä oU tähän oilceus, mutta
samalla he yhtä epällemättömästi
olivat rauhansopimuksen, ystävyys-sopimuksen
ja presidentti Paasiki­ven
sapioinkuin maamme nykyisen
ulkopplitiikan vastaisella linjalla.
Se niitä presidentti Paasikiyi,iausui
radiopuheessaan Porickalan palau­tuksen
jphdosta syyskuun 22, pnä
1955 pätee mutatis mutanäis myös-lein
sanomalehdistön kirjoitteluun,
idbplojglsen ulkopoliittisen . "rinta­malinjan*'
vetoon rauhail oloissa:
"Jos :t(»laah "niin sattuisi, että
Suombh alueen kautta jolän ullco-valta
hyökkäisi NeuvostblijKtoa vas-
.täan, ja Suomi istuisi kädet ristissä
sivulta päin sitä katiseUen, tietäisi se
tosiasiassa asettumit^ hsfökkääjän
puolelle ja sen subslmista, mikä oli­si
'rauhai9SP:pimpsteh h^bgen vas­teista.''•
^.' "y
Mlnuste tuntuu, ett^ Unkai^in krii­sin
aikana 09a Suomep sanomalehdis^
töä ei istunut vain k ^ ristissä
y;^n p i ^m
Residentti K^ uu
denyubden pub.e<»saap: levottoman
roaaiiniaptilantc^n yaarolsta. On ebr
kä j ^ i ^ ' Saimalla pataiutt^
piresii^eiittl |>2^iUv^bn ajatukset sa-npmaleb^
mlesten merldtyksestä Ja
^ibani;^;v'3:':''>^^
"Muuta nUniilla nyt ei olekaan
sahbttayba. 'Hssälilin ti ole ollut
^mitään' traaseia^ niinä' i m ' rakasta
fraasejai. Me olenunb viime yuosina
pnlifiiieet nlifi paljfm i^aas^a,; Ja tii-:
ilo» on nyt se mikä on."
kuussa 1 9 ^ J9 ne ovat ybtä^ vaaralli­sia,
elleivät yaaralilscmpia, vuoden
1jjR|ra^
sa. purjehtivat täys^ purjein avio-,
liiton satamaan ja ovat; $en Jälkeen
olleet suorastaan mailiku^ariaS ori
nellisesta urheilijäparista.
• Tästä jutusta ei''kuiteiilwän ole
syytä tehdä hempeätä rakkausker­tomusta,
yaan tpd^lUsen suururhelr
Iljan esittely,! Jb. Melbbiurneii kiftO:
jen harjbituspäiyinä nuori Olga
säikäytti kUpakumppäneitaan pais
kaarnalta'har joitusheitbliöan-sään-nÖUisesti
yli 50 metriä ja 'parliiaf-den'
veiryttelystibr^
jbpb 54 mbtriä. Itsb (:k>nsolinikin
sanpi 'tormidabie''^(it^
naus), ''vbikp olla totta, ejt^C
päckiityttö pysjyy moisiin sii^fitiik'
siin?" Ja päivää eppenklsbjeni.,al­kua
pidettiin viralliset kilpailut
ersässä Melbournen esikaupungissa.
Siihen osallistuivat kaikki parhaat
kiekkoamatsoonit, Olga .voitti sfu
raävaicsi sijoittuneen kahdella sen
tiliä. E i siis paljoa, motta tarpeek
si, että hänestä tuli yhdellä, iskulla
suosikki. Itse kisoissa Olga oli Itee
varmuus, oiyjispiaenijätys pajranl-kin,
kuten myös Tsbekkosloyakiap
ennätys 2 metrUläi Tulos oli 53.6».
Tuntemattomuudesta hänen nimen
sä kohosi nyt kaikkien tietoisuu
teen. Sai hakea päivälehteä. Jonka
urheilusivulla ei olisi bllut kauniin
Olgan kuvaa. Lehtimiehet olivat va
rautuneet kirjoittamaan Jonkun
neuvostotähden. ennenkaikkea Po-nomarevah
elämälcerran kiekkokil-van
päätyttyä. Nyt heille tuli tull-palokiire
ottea selvää Olgan vaiiiels
te. Ja Olga kertoi avomielisesti:
— Vuonna 1954 pelasin korlpalr
loa. Qlin mukana ipaajouklcueessa
Belgradin! EM-klsolssa, mutt£;,.per
riilä jouduin varamiesten penkille.
Sitten jatkoin peliä "Slavian" mes-teruusjoukkueessa
Ja opislcelin sa­manaikaisesti
l^ketiedet^ Prahan
ylippistossa. Kiekpnl^eittb ei silloin
ollut edes ajatuksissa.
Kerran, ollessani aivan sattu
malte verryttelemässä, eräällä Pra-hap
urheUuken^llä, oli erään;iwr
joittelijan kieklco osiia jalkaani.
Otin kiekon maasta, paiskasin sen
takaisin meUcpisestl pitemmälle
kuin harjoittelijater. Tuohan on
helppoa, tuuntaifih Ja niepln .imu,
kaän kiekdnlieittäjien jbukkoonj
Vuonna 1955 suoritin Jääketieteelli.
sen tutkinnon Ja sain sen jälkeei|,
eneminän a l k ^ urheilun harrasta^
miseen, pääsin maäjoMkkueeseeh
Unkaria vastaan" jä voitin tulokset^
la'47:97. Sainana vuonna saip j i i
miinl myös 'TsttkkPBibyiäktaä mes­taruuden.
{ todelliseen buippukunippn';X>)^
alkpirkuitenkinpääs^
piavuonna/ jolipin myös 50' metrin
tajaxOliami^
Olympialaisissa kisoissa hiin heitti
5 heittba kiiudesta yB SO: metriä.
Sutähuoliibatta älop 1^^
l u j ^ ^ heikpinunaUa «uorituks^j
'28.#:,';:i:-;?v;'"l":;:^J^
"Tiidiekkoslovakla oli ylpeä tyijtä-iiestään;
miltte kauaa se ei saai^ut
^ i t ^ l ^ i n t iL
nituiiiitelmat Olgan stihteeh;: -Ja
ikun'4>l^'itse blialttraii samaa miel­tä
: Haroldin' stuiinniielmista, .n^in
nuVnjet iMlmittlitt äviollitton Tsbek-ko^^
akfassä: ilriieilu i a lemp^
IHiOrefrV,_. -
on tlfsVsuus kuulla' rajibrtö iSlbsko-
VBSsa pidetystä nuorisofestivaalista
j a myös selostus Canadan Suomalai­sen
Järjestön, «dustajakokoukses-ta;
Joka pidettiin Toroht<wsiu N Ä
rdportit esitetään ta^ysmlthjn 8p<^^
m^ai$eUa haailUa. lauanteipa, mai^
raskoun 23:pnä alk^^n-kellb 8 illal­la.
Ensimmäiseksi Osmp. Lahti selos­taa!
nuorlsofestivaalip, jota 1 bäp oR
,se!iu>aamassa:. Canadan Spopxalaiseh
Järjestön,edustajana: Hänellä, pn
paljon miiel^nkiinioista ke>:rottayaa
ja lisäksi hän esittää elokuvia, joita
hän otti matkallaan. HSin pjuhup ise-kä
suomea että englantia, j i: O^mon
lisäksi festiyaaliin psaiUstunlit Esa
Kuusisto Victoriasta koettaa myös
Järjestää asiansa niin, että hänkin
vpi psallistua tlla.i8uuteen.
.Lpppub^ illasta käytetään kes­kusteluun.
. Canadan , Suomalaisen
Geneve. <KU) ~ Unsl-IJjnioopan
taloudelliset yhtelstyösuunnitelmalt
(yhteismarkkinat Ja" vapaakauppa-alue)
ovat joutuneet ankaraan vafr
tatuuleen väUUömästi sen J&lkeen.
kun kuuden maäa JoIMpvIen vrtUpl-den
Länsi-Saksan, Ranskan, j a Ita-
Uan parlamenUt ovat ratlllQineet
sfsssä Ylelsgp^-l^Mi^JaflCm^^
muksen (GATT) maJL«Jbn ki^abukses;
sa päätettiin, asettaa kp^iitejä; tut.
Järjestön edustojakokouksesta. E-;
dustajakokoulcsessa .mukana ;.ollut
Henry;LahU antaa>rappiftlnkbkoi
uksesta iät kaikilla pn tUalsuus kes­kustella
rapprtin johdosta:
Siis ladysmlthilaiset, muiätdtaa,
että haallllenne tulee nuoria vierai­ta
lauantaina, marraskuun 23 päivä­nä.
Juuri äskettäin Leipzigissä,' Sak*
sassa,. koblla ' o l l i i t ' Maaliman
Ammattiyhdisiiysten Liiton ; neljäs
maailmankongreiiiil' oli maailman
työjtäisten tähänastisisjta laajin kän-sainväiinehk^^^^^
edustivat yU 105 mllJÖopäa työläis-tä>'
8tf eri 'iiiaasta:>Kbkbu1cseii oli
kttsunutMÄt; mutta kui^^^^^
kokouksen osanottajista lähbs puo-l
e r ^ I ^ i i ^ ^ ä p i t e n i s i K ^
t i t t l M Ä e s t l ^ Ä ^ " ^
n r b n hoin 13 miljoonaa työläistä.
Kongressin ^^Wept4ly 'tapahtui
tea, että.iSntä kuunneltiin Ja ha­pen
mielipiteilleen Jä elidbtuksil-leen
bnnettiln^vbä; tämä oli lubh-nollista;
i^bska kohgressiiii ei kii^
kääa bllut' tullut', vöitieremään tai
et^äa^^erimläisyyiifep: ä l^
yääii;fö)^ämään^nUtä'yh^
jöillL^ Jbldbh ivulfaerllafse^^
tiiii^btjlrjestöt; poliittis^
riöililfetätär^kiblelilslatäe
suutuista huölimätt^m
tien VhtelsteH yäatliiiusten toteuttäV
yöe^K=.^*'-?/^'"•••"^'^#;^•^^
'tärhä: 'jpyrklniys. ilmbriee i^yöa
mitä selvemmin kokouksehtekepiiä-sä'
päätök8i8B¥. kbiigressl 'hyvälcsyi
«.^,'^^161860^ jullrtuksetf jä-pBätö^^
lauselman maailman työläisille, ve^
:tbbmul»^n tyBlÖÄrlBblteVpäätiJsi:
lauselman taistelusta siirtomääbr-juutta
Vastaan;' ticdoituksen YKln
pääsihteerille Ja kirjeen Käpsäih-välisen
työjärjestiin pääjohtajalle^
päätökset .työajan,lyhentäm^^^
sosiaalisesta turvallisuudesta^ jä
maäilMn tjröläishaisten' väätt^^
sista sekä. tilanteesta eri maissa:
Algeriassa; Kamerunissa, Gpassa
Länsi-UudessäXSuiiieassa, Kyprok­sella,
Etelä-Afrikassa. .Koreassa jä
Vietnäihissä: Ehkä keslceisiii pi
tös oli avoimrai kirjeen Julkaisemi­nen
kaikille itansainväiisille amma
tiUisille Järjestöille Jä kaikille kan
sallisiUe Ja paikallisille ämmattKär-jestöiUe.
Jotka eivät kuulu MAL:n.
; Tässä 'avoimessa kirjeessä kon-
Igressi korostaa sitä, että eri ämpia
tulisilla JärjestöiUä bn bbjelmissaah
Jouklco yhteisiä vaatimuksia. Joita
nälkään Järjestö ei yksinään saa to
tbutetuksi. Kongresisi Icatsoo, että
Jos maailman kaikki 160 miljoonaa
ammatillisesti Järjestynyttä työläis­tä
saadaan^ yhteistyöhto^^ ypiyat he
toteuttaa vaatimuksensa Ja myöskin
yhdistää riveihinsä vielä järjesty­mättöminä
olevat työläiset sekä
laajeptaa täten työyäep rintamaa
talsteliissa maalina
onnellisemman Jä pare;nman tule­vaisuuden
puolesta.;Kongres8i mää­ritteli
. tämän yhteistyön perus'
periaatteet: mölemminpublisehkun'
hibituksehjätblstett sisäisiin asioif
bin puuttumattopfuudeo, Iceskinäi'
sen aihelbtoh vaihdon |ä sairnanär-
Voisuulteen 'penis^
Ja tapaamiset^ yhteisten ky;EÖ^mysten
tutkimisen Ja yhteisten pääpiäärien
Ja tunnusten asettamiset Konjsres'
si meni vieläpä niin pltkäUe, että
se kehoittaa eri ammätiUista, Jär?
JestöJä' vapaaehtoisesti jättKmään
iyrjäähsclJaiset kysymykset, Jplssa
er voida saavuttaa yksimielisyyttä,
Jptta erimielisyydet eivät haittaisi
Yhteistä toimintaa asioissa, ^^oista
ollaan samaa mieltä. "
iätä pohjalta avoimessa klrjeesr
sä esi^täähkih, että känsällisbt äm^
mäitijärjestöt ryhtyisivät laatimaan;
iiap^htyöläisille;<lel^
musten väbimmälsobjelmaa, Jost4
ohjelmaa käsitAtäisiin perusjärjesr:
sälohtbportäislin saakka Ja tä^^^^
Canadan velmäsato, 25% 1
Ottawa; ^ Täällä toimitetun vl^
ralliseh Ja IppuUlsen arvim mukaai^
tulee Cahadaii tämänvuotinen^ veb;
näsato olemaaö 35 prosepttiä viime^
i ^ o t i r t a j i i ? i e ^ (^
suurempi-kuin'aikaisemmin arvioi^
«in. « » # ^ viw4«J^s^
daän notisevän 373;5ba000 buskeUIn
verrattuna viimevuotiseen 973,062^
_ mmm^-
dcnnettäisUn keskustelun kautta
sellaiseksi, että se Vbisi rnpodostaa
perustan kaikkien kansainvälisten
ammatillisten Järjestöjen neuvbtte-luille
Ja yhteiselle tbiminnalle. täl­lä
tavoin toivotaan vbttavan päästä
koko maailman käsittävään Jär­jestölliseen
. yhtehälsyyteen,^ koko
maailman työläisten yhteiseen am­matilliseen
keskusjärjestöön, l^uvi-teikaäpä
tällaisen lieskusjärjeslön
mahtia ja sen merkitystä maailmaa
t y ö v ä Ä e r ^ " ' ^''-f^ryj^mp:)^^
Auttaakseen i ä t i k e ^
kongresi^l myö^ muuttaa MALin
sääntöjä siten, että tä^tä lähtien
MAL:n kongresseissa • voivat oUä
edustettuna kaikki ämmaUlUset Jär­jestöt
kuuluivatpa ne MAL:II täi el.
Tällä tavalla; halutaan antaa Jokai'
selle ammättU^rJestöUe oikeus sä-noa
sanansa MAL:n toiniinnasta' Ja
osallistua ' myös sen JohtbeUnteh
Toivpkeämme; ^ett^ ;täm8i MAI^sn
kädenojennus toisille kansainväli-,
ViUb IceskusJärJestöille Ja myös^nii-biii
ktiulumattoinllle känsalllsiUe
ammattijärjestöille,(Ibisl suotuisaa;
maaperää; koko maaUman/.työläis-ten,
yhteisen^ linnakkeen, i yhtfIsen
Edustamme' kaikkia laiva-;;Ja
lentolUijoja» VifSBi» Ja ^'äutatelttt.
Palveliiksemme on maailmano
laajuinen, tPasseja, :-VUaumeja,:
Lahjapaketteja.
;iaibetfäkäit;^idukli}la]iJ4l>lka«i
(uttavilfenPe. Hluult,'
soittakaa tai kirjoittako totttiput^,,vftrmÄ
0. K.
9^ BAK
i l M
, „ .. „ . .'iifKK^
C S l : n SaoK 8(e. Sfärlfn' bsMto
No, 8 ti^kökoukSet pidi^tfiäh^Jb^^
kuukauden tohienjä neljäs l l i s -
tai osaston omalla talolla,- 831'
fC81;n/«Wff:'iJiii«nwvp8asi^
kauslkokouksetpidetl^ Clinton^ . , kausikpkous. pldetUn jolea
haallssa jokaisen kuukauden toi- 1 ;
sepfl keskiviikkona, kello 7JO lp. . ,
' johtokunta k«1cbo«tuu MelUsenA ; , • -Vx
pcrJantotoÄ-kellor-7,30 -illalla. .
Kirjeenvaihtaja: K. Gestrin, "e»»
2022 'Turner
^ e h k u u k a u S ^ ^ r kuntik^l^^Jk 8
ka. kuukauden-ensimmätsenft - loe^
•I: sunhtmtälhai^^^^kÖJlo 2?*lp;^ ,
ton huoneistolla Don^baaUUa. : < .te.Box,
:.john^;^t.::alka^p^^
;CM;n:::,Vän«mfiBfin^-o^
lBt;.:v;Vancouverrft^;*^^?5i-SiMl^
> . pldeiäanJokalsettlÄaSldenM^
tmm
KahalähetyKseit
m