Vapaus, November 16, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 16 p. Saturday, Nov. 16,1957 VAPAUS; CUnSEBinn :r— XOdepeiulent Xabor
Ots«il of Finnish CvuuUans. Es-taUUbed
Nov. 6/1917. Authorfzed
«s Mcond cbusrmair*be Tost
OtOee Oetnaetmeoti' Ottawa. POIH
Vtbea tbriee veddy: Tuesdays,
.Ibimdajri and Satordays by Vapaus
.PaUfaOiiiig Companr Ltd;» at 100-1Q2
dm et W^ BntOtttfr, Out* Canada.
Telephones: Bos; Offlee OB. 4-4264;
Editorlal Office 08.4-4265: Manager
E. SuksL Editor W. EUund. BSaObig
address: Box 69, Sudbnry, Ontario. Advertising rates t4X>D ajipUpatlon.^
Translathm txei ot chaige.
Canadassa: ' 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.75
'8'kk. 225'
Vhdysvallolssa: 1 vk. SJOO 6 Idc. 4 3 0
9ames8tk: . 1 vk. &S0 9 Idc 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
• * •
Rahtilaivastpnime likvidoitu
I>uttohalHtuksen>uIkuh^^ Hon. George Hees yllätti
canadalaiset yleensä ja erikoisesti tämän maan ammattiyhdistysliik­keen
tiedoittamallaaselepopäivänä alahuoneen istunnolle, että maam­mo
4/vän meren rahtilaivasto on asiallisesti puhuen likvidoitu siinä
nimenomaisessa tarkoituksessa, ettei valtion kontrolloiman yhtiön
tarvitse tehdä uutta työehtosopimusta merimiesten union kanssa!
V ^'^^ alahuoneen jäsenille, että C a ­nadian
National (West Indies) Steamships Ltdin kahdeksan laivaa
on siirretty Trinidadip rekisteriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Cana­dan
lipun alla kulkee enää kymmenkunta rahtilaivaa samalla kun
tämä viimeisin toimenpide nosti ulkomailla rekisteröityjen laivojem-me
luvun 78:aan.
.-, Puolustaessaan tätä rekisterivaihdosta alahuoneen istunnossa
kulkulaitosministeri Hees selitti, että West Indiesin ja Canadan vä-linoi
rahtiliikenne on maksanut veronmaksajille $13,000,000 vuo­desta
1892 alkaen, j a että jos hallitus olisi hyväksynyt ko. kahdek­san
laivan lako^ työläisten palkkavaatimukset, tämä olisi
nbsftanut yhtiön vuotuisen tappion $400,OC)0 dollariin. Tällaista tap­piota
ei halUtus voi hyväksyä ja panna veronmaksajain maksetta­vaksi^
sanoi Hon. Hees ja selitti, että tämän vuoksi on nämä kah­deksan
laivaa siirretty Trinidadin rekisteriin.
Asiallisesti tämä toimenpide on kuitenkin julkea korvapuusti
Canadan ammattiyhdistysliikettä j a yleensä ammattiyhdistysliikkeen
periaatteita vastaan. Samalla kertaa tämä teko asettaa Canadan en­tistä
huonompaan asemaan taloudellisesti. Muistaa nimittäin sopii,
että ennen vaaleja torypuolue piti äärettömän pahana sitä kun liitto-hallituff
ei ollut huolehUnut kauppalaivastomme kehittämisestä. Mut­ta
sen sijaan, että olisi toiminut aikaisempien "periaatteidensa" mu­kaisesti,
torypuolueen hallitus likvidoi nyt miltei täydellisesti koko
rahtilaivastomme lopun!
: / Likvidoidessaan rahtilaivastomme torypuolueen hallitus ihnaisi
^äntyöväenvastaisen asenteensa. On tietenkin valitettava asia, jos
rahtilaivastomme ei ole itsekannattavalla pohjalla, jos sitä on tuet­tava
veronmaksajain yaroilla- Mutta tämä ei suinkaan ole ainoa täl­lainen
tapaus. Liittohailitus pitää esimerkiksi kultakaivosyhtiöitä
niin tä|tkeinä laitoksina, että niiden ylläpitämiseksi annetaan vaki-
/J^isesti hallituksen-apurahoja. Hallituksen apurahoja annetaan muil-yji^
kin tärkeille;, mutta taloudellisesti kannattamattomille teollisuus-j^
oineVMik|Si<ei;$i||en. rahtilaivaston ylläpitämiseksi? Sitäpaitsi on
I muistettavia, •'eitta"$4p0,00p, Vuotuinen tukiraha rahtilaivaston hyväksi '
'|)lisryaltion menoissa 'kuih pisara valtameressä, jos sitä verrataan
esimerlul^varuslelukjlpailuun käytettäviin menoihin. Palauttakaam-nie'mie!
eemme esimerkiksi C P : n Ottawan uutinen syyskuun 17 päi-
I^Uiia^iyitfTläfiBäfUUtistiedossaikerrottiin, että "^,150,000,000 hin-
^ialk^i^miMilanadai^^voimat--^ miltei ^kokonaan- uusineet < aseistuk- v,
fsensa 7 vuoden aikana'* ja nyt voidaan kuitenkin todeta viime-jaikaisen
tieteillään ^ja^ teknillisen kehityksen perusteella, että nämä
Jnäin huikealla hinnalla "uusitut" asevoimien aseistukset eivät mis-l^
iän tapauksessa ole enää "Uudenaikaisia". Jos siis varusteluun voi-idaan
käyttää näin satumaisen suuria rahasummia,' niin totta kaiketi
^silloin voidaan valtion varoista myöntää muutamia tuhansia rahti­laivastonkin
tukirahoiksi^ '
Toisaalta on huomioitava, että palkkamenot eivät suinkaan ole
ainoana rasituksena rahtilaivastossammekaan. Olisi mielestämme syy­tä
tutkia, ovatko bondien ja muiden korot ja korkomenot liian suu­ret
ja mitä voidaan tehdä tämäntapaisten menojen vähentämiseksi.
Mutta sensijaan; että hallitus olisi tutkinut asian tätä toistakin
puplta ja näyttänyt esimerkkiä maamme muille työnantajille siitä,
• tmten fl/ritään j4iteishj^^^^^ tarkoittaen järjestämään työnantajain
ja^työläisten: väliset^suhteet, liittohallitus on nyt ensimmäisenä hyök­käämässä
ammattiyhdistysliikkeen periaatteita vastaan ja järjestä­mässä
asiallisesti puhuen rikkurityövoimaa ammattiyhdistysmiesten
tilalle näissä laiyoissa. Siirtäessään nämä laivat Trinidadin rekiste­riin
liittohallituksen ainoana tarkoituksena oli saada näihin laivoihin
halpaa työvoimaa, siis ei-union työvoimaa — mitä tällaisissa tapauk­sissa
voidaan verrata rikkurityövoimaan. Tämä sellaisenaan on isku
vasten ammattiyhdistysliikkeen kasvoja ja samalla kertaa ikäänkuin
osoitus yksityisille työnantajayhtiöille, että jos vain jotenkin löydätte
keinot, niin seuratkaa hallituksen esimerkkiä työläisten ammattiyh-distystuFvan
murskaamiseksi. -
Meidän mielestämme näiden rahtilaivojen siirtäminen Trinidadin
i;ekisteriin on vastoin Canadan kansallisia etuja ja samalla kertaa
suora j a tuomittava hyökkäys ammattiyhdistysliikettä vastaan. Täl­laisilla'teoilla
ei torypuolue^saavuta ainakaan työväenliikkeen piirien
kalkatusta.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
J. E Koski Blaek Hawk, Ont.
täyttää tiistaina, marraskuun 19
pnä 70 vuotta. ' ' ^
Yhdymme sukulaisten ji tutta
vain onnentoivotuksiin.
Mitä mnit santava^t
ÖUY8TA YSTÄVYYTTÄ
Kuningas Saudin hallitusta sano
taan toisinaan feodaaliseksi hallituk­seksi;
mutta se on liialUsta liehitte­lyä.
Feodalismi oli "^toja vuosia
edellä tämän kuninkaan henkilökoh­taista
tyrannlutta. Historian edelll
nen . . . olisi parempi nimitys jär­jestelmälle
mikä antaa kuningas
Saudin käyttää koko sen 300..mll-joonalsen
dollarin vuositulon, min­kä
hän perii Yhdysvalloilta öljy
palkkioksi, omina tuloinaan Cadil-lac-
autoihinsa ja jalkavaimoihinsa^
Orjia omistava kuningas Saud, se
muistetaan, on kruunupää, jolla on
kunnia olla ainoana kuninkaana, jo
ta,vastassa on Wd8bingtonin lento­kentällä
ollut presidentti Eisenho­wer.
Jos kysyttäisiin, miksi he ovat
rakkaita ystäviä, vastaus voidaan an­taa
yhdellä sanalla: öljy. — - J . B.
McGearcby, the Financial Post
SPUTNIKIN KORVIKE
USA ei tarvitse keinotekoista sa
telliittia joka kiertää maapallon ym­päri
aina parissa tunnissa. Meillä
on John Foster DuUes. — Maurice
Murphy, Los Angeles, Time. julkai­su.
VI uosi SD uezin sod asta
l^a^n vt|U»4 sittcnf lokakaan 30,
päiv[äava8tafeena:y9ns^' rikkoivat
isradltalset joakoi aselevon Ja
hyokkäsi.vät rajan yli Egyptiin.
MeltaniBOidat osastot mnxsivat
erämaatalslelaisra nopeasti.' ara-blen^
vastaitenan ja tonkentaivat
Suezin kanavalle. Seuraavana päi­vänä
lensivät Ranskan pääminis­teri'
MoUet ja ulkbminister^ ' Pi
nean (sosialidemokraatteja nato-lenunat)
Lontooseen ja <aaattics-saan
lounasta Edenin kanssa laa­tivat
nootin, jolta toimitettiin sekä
Israelille että Egyptille. Nootis^
Ranska ja Englanti ~ peUdicsi
'Syrjästä katsojiksi'^ heittäytyen
— esittivät, että molemmat sotaa
käyvät paolet vetäytyisivät 10
mailin päähän Suezin kanavasta,
jotapaltsi vaadittiin, että Egyptin
talisi 12 tannin^isällä s^lia eng­lantilaisten
ja ranskalaisten joak-kojen
'^räliailcainen'' malhinn'oa-su.
Port Saidiin, Ismaillaan ja pil­kin
kanavan vartta. Koska israeli­laiset
olivat Egypti>a maaperällä,
oli koko nootin sisältö yksipuoli­sesti
Egyptiä nöyryyttävä, joten
sen kieltäytymistä ei ole ihmetel­tävä.
Seuraukset näkyivät nopeasti.
Jo seuraavana päivänä, lokakaan
31., Kyprosta tukikohtanaan käyt­täneet
englantilaiset ja ranskalai­set
pommikoneet hyökkäsivät Kai­roon,
Alexandriaan, Port Saidiin,
Sueziin ja 'maihin asutuskeskuk­siin
aiheuttaen suurta tuhoa ja ta-
Tpsikertpmus AIsferiasta
Rans^kalainen tuomari ikarkoitettiin, koska
kiinnostui liiaksi asiakkaansa kohtalosta
Hmnat nousevat yhä
iSamalla lisäänlyyjatkuvasti ja uhkaa muodos­tua
kerrassaan tuhoisaksi ensi talven aikana, kavennetan käynnissä-olevan
inflaation avulla myös työssäolevien ja muiden vähävaraisten
leipääkulutustavaraiM hintoja kohottamalla.
- /^^^
deksi nousi*taas syyskuun aikana niin Yhdysvalloissa kuin Canadas-
!sakin- Canadan kulutustavä syyskuussa 123.3 pistees­sä
123.4 pisteeseen ja^ Yhdysvalloissa tapahtui samantapainen hiihto-
|?n kphoaipinen ' . . ^
^ r että Canadan kulutustavarain hintaindeksi. on
n^t 3 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten ja 6 prosenttia kor­keampi
kuin tammikuussa 1956-
<^ Kulutustavarain hintaideksi alkoi nousta vuoden 19S6 l^eväällä
|a vaikka esimerkiksi Bank of Nova-Scotia sanoo olevan merkkejä
siitä, että tämä noususuunta voi pysähtyä, se myöntää kuitenkin,
että inflaaUopaine on vieläkin vaikuttamassa.v''
Kulutustavarain-hintojen kohoaminen tarkoittaa välitöntä pal­kanlaskua
työläisille sekä yleistä ostovoiman vähentymistä farma-rdlle
J a kaikille eläkeläisille. Ja mitä korkeamriialle nousevat elin­kustannukset,
sitä pienemmiksi tulevat myös ne pikkusäästöt,mitä
työtätekevät saavat kootuksi ''sade-" ja vanhuudenpäivien varalle.
Tämän yhteiskuntamme ruumista ^övän lailla kalvavan inflaa-tion.
joIidtKta on annettu kaikenlaisia —^ pääasiassa epärehellisiä —
selityksiä, mutta tosiasiana pysyj/, että inflaation suurimpana aiheut­tajana,
on nykyinen maailmanlaajuinen varustelukilpailu. Me> saamme
jp.maksaa yhä suurenevan laskun sotayalinisteluista, puhumattakaan
siitäj mitä ojaksemme tulee, jos ei tätä mielettömyyttä lopeteta hy-
,van sään aikanal
Tanls. — Puolitoista kuukautta sit­ten
pidätettiin Algerissa algerialainen
kapinanjohtaja Jacef Saadi. Hän ei
ole missään vankilassa. Hän ei ole ol­lut
tutkintotuomarin kuulusteltavana.
Hän ei ole. palannut kotiinsa. Onko
hän kuollut? Elääkö hän? Hänen
ranskalainen asianajajansa Jacques
Verges; Joka on yrittänyt; ottaa sel­ville
hänen kohtaloaan, on karkoi-tettu
Algeriasta.
Seuraavassa yksityiskohtainen Ja
täsmällinen kertomus niistä yrityk­sistä.
Joita on tehty Jacef Saadin va­pauttamiseksi
hänet. vanginneiden
ranskalaisten . laskuvftrjojoukkojen
käsistä. On mahdollista, että .Jacet
Saadin viimeisten kumppanien-äsket­täinen
kuolema (he,hautfkutuiv^t dy­namiitilla
ilmaan lennätetyn kasbah-
Uaisen talon ^ raunioihin AIgerissa>
antaa hänen ranskalaisille vangitsi
Joilleen - aiheen uhrin ' vapauttami
seen, mutta mahdollisuus on vain
teoreettinen.
Ssrysk. 25. pnä tänä vuonna rouva
Saadi. Jonka poika Jacef pidätettiin
edellisenä päivänä, antoi ranskalai­selle
asianajajalle Jacques Veigeslle
tehtäväksi P9ikansa puolustamlseti.
Verges matkusti Algeriin syysk. 28.
pnä. Hän "meni heti Algerian ranska­laisten
sotavoimien ylipäällikön pu
heille saadakseen tietoja asiakkaas­taan.
Hänelle ilmoitettiin, että vain
ylipäällikön oikeudellinen neuvonan­taja,
eversti Gardon voisi antaa hä-neUe
Joitakin Uetoja, mutta että tä­mä
oli sillä hetkellä poissa. Verges
pyysi puhutella eversti Oardonin sihr
teeriä. Tämä olt "lomalla". Herra
Verges meni tällöin Algerin polllsl-prefektuurln
pääsihteerin puheille
«Siellä häneUe ilmoitettiin, että pää­sihteeri
oli Juuri eroaikelssa, eikä
enää ottanut vastaan asianajajia.
Sitten herra Verges pyysi päästä
Algerin^ahelin piirin sotilaskomen­tajan
puheille, ja hänet ottikin vas­taan
itse komentaja, eversti Godard,
Joka- kuitenkin ilmoitti, ettei hän voi­nut
sanoa mitään päätöksistä. Jotka
tehtita "ylemmällä: tasolla". Lokak.
1. pnä hän soittt ketu-aalikuvemöör
rin virastoon,'pyytäen saada tavata
minlsteriresidentin kabinettipäällik
k^, herra Maisoimeuvea. Herra M a l -
sonneuvella oli "kokous". Hän soitti
uudelleen, herra •Maisonneuve; ei vas­tannut.
Herra Verges soitti sen Jäl­keen
Ranskan 10. laskuvarjodivisioo-nan
komentajan, kenr. Massun adju­tantille,
luutnantti Masalle. Luutn.
Maza antoi häneUe neuvon, että hä­nen
olisi käännyttävä Joko eversti
Oardonin tai eversti Godardin puo­leen.
Illalla herra Verges lähetti
Ranskan pääministerille seuraavan
sähkeen:
"Minulla on kunnia ilmoittaa Teil­le,
ettei perheiUä eikä asianajajalla
ole tietoja Jacef Saadista eikä; Zohrai
Drlfistä syysk. 25. pnä lähtien. K un
Jacef SaadiUe Ja Zohra Drifille on
luvattu,' että heitä kohdellaan van-^
keinä, kun Algerin kenttäoikeus on
tuominnut heidät poissaolevina kuo­lemaan
epäilemättä täydellisen todis­tusaineiston
pohjalla ja kun heidän
pitkäaikainen pidätettynä oleminen
sotilasvankilassa vaikuttaa aiheetto­malta,
vaadin heidän^ asiansa tutki­mista.
Minulla, on kpxmla vaatia Tei­dän
viipjönätdntä väliintuloanne jä
määräyksen antamista syyttäjäviran­omaisille,
että Jacef(saadi ja Zohra
saisivat heti normaalisti Ja va­paasti
asettua yhteyteen aslanaja-ansa
kanssa. Kunnioittaen Jacques
Verges. asianajaja."
« • •
Lokak. 2. pnä hän meni armellan
syyttäjäviranomaisten: puheille.. Pää­syyttäjä
Slgnaux'n poissaollessa hä­net
otti vastaan tämän ensimmäinen
sijainen, majuri Franchi. Majuri
Franchi ilmoitti tuomari Vergeslle,
että Jacef Saadille oli Jo esitetty p l -
dätysmäärys, mutta että hän ei tie­tänyt,
missä Saadi qli Ja milloin hä­net
asetettaisiin syyteeseen. Hän P3^-
si • tuomari Verges'tä '. kääntymään
kenr. Allardin puoleen; Hän meni
Fellissier'n kasanneihin, mutta ken­raali
oli "poissa". Ja kenraalin adju­tantti,
kapteeni Royer neuvoi häntä
käyntiään. eversti, Oardonin puheilla-
Vain tämä. voisi s^taä hänelle, hyö­dyllisiä
, tietoja. .Mutta: kun hän tuli.
ylipäällikön virastoon, oli eversti Oat--:
don^yhä "poissa". , , V
; Lokak. 3. pnä tupmari Verges me­ni
. tutkiiitotuomari' Michelin puheille.
Joka UmoittI häntelle; että hän oli an­tanut'
useita 'Jacef Saadin pldätys-määrykSlä.
Hän kieltäytyi ilmoitta­masta
mitään Jacef Saadin kohtälos-'
ta. Hän selitti, ettei hän tunnusta­nut
tuomari Verges'tä Jacef Saadin
asianajajaksi, koska Jacef Saadin äl^
din kirjallinen määräys ei tuntunut
hänestä riittävältä. -
Tuomari Verges meni heti eversti
Oardonin puheille. Jonka vihdoinkin
ilmoitettiin .-^ palanneen Pariisista.
Eversti ilmoitti, että Saadi yhä eli
ja että hänet asetettaisiin pian syyt­teeseen.
Keskusteltuaan puhelimitse
everst% Godardin kanssa eversti Gar­don
ilmoitti, ettei Jacef Saadista ol­lut
annettu pldätysinääräystä, M i -
nisteriresidentin virastossa asia
vahvistettiin. Seuraavana päivänä
tuomari Verges kävi rouva Jacef Saa­din
puheilla Ja esitti sitten Algerin
asianomaiselle oikeudelle valituksen.
Jossa Jacef Saadin-täysin laittomaan
pidätykseen syyllistyneitä syytettiin
virkavirheestä;
Mutta Jo samana päivänä klo 22
kolkutettiin asianajajan hotellihuo­neen
ovelle. Oven takana oli 3 mies­tä.
Joista yksi ilmoitti, että he ovat
poliiseja Ja määrätyt tiedoittamaan
asianajajalle, että tämä oli karkol-tettu
Algeriasta. Matkatavaroiden ke­räämiseen
hänelle annettiin aikaa
puoli tuntia. Tuomari Verges kieltäy­tyi
lähtemästä ennenkuin hän olisi
keskustellut Algerian asianajajien
ammattikunnan esimiehen kanssa.
lUllöin poliisit kävivät häneen käsiksi
Ja veivät hänet väkivalloin autoon.
Joka odotti häntä moottorin käydes­sä
Ja suuntasi heti kulkunsa Algerin
lentokentälle. Siellä hänet siJoitettUn
muitta mutkitta lentokoneeseen.
Näin eräs algerialahien äiU Jäteb-tiin
tietämättömäksi poikansa kohta­losta,
eräs algerialainen nuori mies
vangituksi laittomasti Vhdenkään vir
ranonmisen vpimatta tai edes tahto­matta
sanoa, missä hän on. Ja eräs
ranskalainen asianajaja karkoitet-tihi
pelkästään siitä syystä, että hän
oli yrittänyt ottaa ^selvän eräälle
asiakkaalleen varatusta kohtalosta.
i^an(»u|ki^
l^ksef Jaticoivat,^ famnes Eng-kmniQ
Ja Ranskm lasltnvarioioa-mafraskttaj^^^
5, pn^ nonsivat
mäU^'^ Port Seidissä ja monin
PiMkoin ikanavan^vaix^ Toimen-'
pifeen seulan .tavoin vuotava seli­tys
fcnalai. että po.' läntiset snur-vallat
halusivat vain karvata me-'
renkaIan;Saerin kanavalla".
KOKO MAAILMA TUOHITSEEf
Koko maailman yleinen mielipide
kääntyi lieti räjähtävänä reaktiona
Egyptiin kohdistettua hyökkäystä
vastaan. Jo lokakuun 31. pnä Ntm
hallitus tuomitsi jyrkästi hyökkäyk­sen,
ja-samana päivänä tuomionsa
langettivat myös Aasian ja Afrikan
valtioiden Y K ryhmä. Päivää myö^
bemmin ilmaisi Nehru Intian kai^
nan lausuessaan, että hän ei muista
törkeämpää hyökkäystä kuin nyt ta­pahtunut
ja samana päivänä selitti
Eisenhower, että USA ei ole anta­nut
suostumustaan Englaimin ja
Ranskan toimenpiteelle^ Tällöin oli
jo YKkin mukana, sillä sen yleis
kokous päätti perjantaina 1. 11. ää-
Sin 62—2 ottaa asian kiireisenä esil-i
ja seuraavana päivänä'vaadittiin
äänin 64r-5 tuli lopetettavaksi. Vas­aan
äänestivät Englannin, Ranskan
ja Israelin lisäksi vain Austraalia
a Uusi Seelanti, jopa Etelä-Afrik-cakjn
pidättyi äänestämästä, joten
brittiläinen kansainyhteisö meni pa­hasti
hajalle. Sekä Neuvostoliitto et­tä
USA äänestivät yhdessä tulen lo­pettamisen
puolesta.
Tapahtumaketjun loppuosa muis
etaan. helposti: marraskuun 6. pnä
Snglanti ja Ranska katsoivat par
haaksi lopettaa sotatoimet, 15. päi­vänä
saapuivat ensimmäiset YK:
oukot kanavavyöhykkeelle (Suomi
kin oli jo joulukuun lopulla muka­na),
joulukuun 2. pnä tyhjensi Is^
rael kanavavyöhykkeen j a samaan
aikaan aloittivat sekä Englanti että
Ranska evakuointinsa, joka saatiin
suoritetuksi loppuun joulukuun 22.
päivään mennessä. Häpeän leima
takamuksissaan lähti Eden hoitele­maan
hermostoaan Jamaikalle luo­vuttaen
samalla hallitusohjat käsis­tään.
Sosialisti MoUet puolestaan
kukistui viime toukokuussa • pyr­kiäkseen
tosin nyt jälleen takasin
pääministerin^ paikalle ikään' kUin
mitään egyptiläistä fiaskoa ei olisi
tapahtunutkaan.- . - '
Siinä siis imperialistinen ristiriet!-
k i '^Egyptiin pähklnänkuorefssa:' 'Se­lostus
jäisi kuitenkin epätäydelli
seksi, ellei' tarkasteltaisi tilanrieitä
hieman myös. "Siibain köfpivaelluic
sen" kulissipuolelta.
^ Tapahtumasarjan ensimmäinen
merkkipaalu pystytettiin heinäkuun
26. pnä 1956, jolloin Egyptin presi­dentti
Nasser julisti Suezin kana­van
kansallistetuksi. Uhkailuin, pai­nostuksin
ja peloitteluin yritettiin
Egypti saada luopumaan päätökses­tään,
mutta turhaan. Kansallistotun
kanavan boikottiyritys kuivui ko­koon
kuin ilmasta tyhjäksi laskettu
ilfhapallo, ja suurin rahoin itsensä
irtisanoutumaan saadut kanavaluot-sit
korvattiin nopeasti uusilla. Lii­kenne
sujui Suezilla moitteettöhias
ti, ja kanavayhtiön Osakekirjat ro­mahtivat
jätepaperin arvoon.
Suuri Raha ei kuitenkaan olisi
^Suurl Raha, jos se olisi vastaan pa­nematta
tyytynyt tappioonsa. Syk­syn
tullen alkoi Englannissa ja
Ranskassa (joilla oli määräysvalta
kaatuneessa kanavayhtiössä) Vilkas
saladiplomatian kausi, jonka kulues
sa ei unohdettu ottaa yhteyksiä Lä-hi-
Idän "teräsnyrkkiin" Israeliin ja
sen tappelupukarimaiseen pääminis
teriin.David Ben Gurioniin.
IDAKSI *fKIELINIEK]B;AA'^
; Lolcalcann'' 16. ^ n ä lensi sitten
Englannin p^ääministeii 'Anthony
Eden .Pariisiin ja kävi suljettujen
ovien takana^ pitkään neiivottelua
pSäminist''ri Guy'Hollefn kanssa.
.Näm^ salaiset neuvottelut ovat he-rättäifeet
paljon- kannunvalantaa,
sillä tunnetusti Eden ei osaa r a i ^
k'aa, eilcä Mollet englantia, eikä
tulldcia. asioiden: arkaluontoisuuden
vtloksi ollut paikalla. Miten herrat
paänunlst''rit ;neuvotteluissa, ovat
saaneet toistensa mielipiteistä sel­vän,
on jatkuvastrlepätietoista, mut­ta
tufkin silti voidaan ajatella, et­tä
Egyptin sotafiasko oli tulos kah:
den neuvottelevan valtiomiehen kle-likominolluksista.
Tuskin oli Eden lentänyt 17. 10.
takaisin Lontooseen, kun ulkomi­nisteri
Pineau ot^i vastaan Israelin
Pariisin suurlähettilään,: joka puo-,
lestaan lensi' välittömästi Tel Aviv­iin.
Ben Gurion saattoi tämän jäl^
keen ilmoittaa puolueneuvostolleen,
että Israelilla on nyt "uskollinen'
Uittolainen".
Lokakuun 20. pnä muutti ranska
lais-englantilaisen Välimeren, lai­vaston
'päämaja' Kyprokselle ja 27.
pnä koko yleisesikunta. Joukot ja
taistoluvälineet oli koottu itäiselle
Välimerelle jo aikaisemmin. Sämoi
hin aikoihin, lokakuun 26. pnä, saa­pui
joukko israelilaisia upseereita
"ranskalaiselle visiitille" Pariisiin.
:a toisaalta kaksi ranskalaista hä-vittäjäeskadroonaa
lensi Israeliin.
SOSIALIDEMOKRATIA
HAJALLA
Nämä toimenpiteet pyrittiin luon­nollisesti
hoitamaan mahdollisim­man
salaisina ja sanotaan mm. pres.
Eisenhovverin olleen niistä tietä­mättömän
aina lokakuun, lopulle
saakka. Jos on luottaminen lontoo
laiseen "Observer"-lnhden lokakuun
26. päivän nUmeroon, ftiin Wash-in^
ton hälyttyi vasta vakbilupalve
lunsa tiedoituksesta, että "Pariisin
ja Tel Avivin välisessä virallisessa'
sähkeliikent-jessä; on tapahtunut
huomattavaa kasvua. Paremminkin
näidentietojen, pohjalla kuin Is­raelin
jatkuvaa mobilisointia kos­kevista
ilmoituksista j o h t u i e t ­tä
presidentti Eisenhower esitti lo
kakuun 27. j a 28. pnä varoituksen­sa
Ben Gurionille."
.Mu^ta kuten sanottu: hyökkäys
Egyptiin/aloitettiin.Englannin kon­servatiivisin
> : ja. ..Ranskan-f—Israelin
yhd-^stetyin; sosialidemokraattisin
voimin; lokakuun 29. pnä. Ja sivu­mennen:
sosialidemokraattinen in-
:ternationalismi osoitti hyökkäyksen
edessä täydellisen voimattomuuten­sa
ja sekasotkuisuutonsa: Ranskan,
ja Israelin , sosialistien johto oli
hyökkäyksessä mukana, mutta mm.
Englannin työväenpuolueen puheen
johtaja llugh Gaitskell tuomitsi sen
jyrkäsi 1. 11, alahuoneessa pitämäs­sään
puheessa, jossa hän lausui
'englantilaisten olevan' syvästi jär­kyttyneitä
ja häpeissään sen johdos
ta, että englantilaiset lentokoneet
pommittavat Egyptiä . . .selvästi jä
avoimesti YK :n peruskirjaa halvek­sien."
'
AMERIKAN ASENNE .
Koko Egyptin tapahtumien tyyli-puhdas
imperialistisuus on päivän
selvää. Koko aset!telussa on kuiten­kin
yksi harmaa kohta: U S A / M i n ­käänlaisena
uutisena ei tarvitse ker­toa,
että USA on tämän hetken im­perialismin
veturi, jonka raiteita on
nähtävissä kautta maailman.Oudol­ta
näin ollen tuntuu tämän maan
asenneSuezin sodassa ja sen varsin
kitkaton yhteistyö N L kanssa hyök­käyksen
lopettamiseksi ja hyökkää­jien
vetäyttämiseksi takaisin lähtö
Eräät! farmarit Etelä-Ontariossa ovat hakanneet ai
peirsikkapuuiisa mielenosoitukseksi Ontario Peach Gr
wers Marketing Boardia vastaan. Tämä lautakun
kontrolloi persikoiden myyimin ja eräät farmareisi
ovat' syyttäneet sen toimivan diktaattorimaisesti. O
aryeltu, että persikkapuut on hävitetty noin 100 eekto
rin alalta^ Kuvassamme mrs. :¥erna Glover on hävitti
mässäpersikkapuita farmiltaan'Win6ir^ .'
asemiinsa. Tuskin tällöin tulee kyr
symyikseen muu selitys kuin se, eV
tä USA joko tidevan" hyökkäyksen
etukäteen tietäen tal^ mahdollisesti
yllättäen sen. eteenkin joutuen näki
tilaisuutensa hyötyä arabien kan
sallistunteen kustannuksella ja tun­kea
samalla englantilaisia ja rans
kalaisia kilpailijoitaan sivuun ara-bilaisilta
öljymarkkinoilta." Ainakin
viime tammikuussa julistettu ns. E i '
senhowerin oppi tuntuu tällaisen
politiikan; iohdonmukaiselta jatka­miselta,
sillä mainitun opin julis­taminen
synkän vihamieliselle arar
bimaailmalle ei olisi tullut missään
tapauks-^ssa kysymykseen. Nythän
se saavutti ainakin puolinaisen voi­ton
Jordaniassa, josldn oppi Syy­rian
viime aikaisten" tapahtumien
yhteydessä on alkanut taas juuttua
karikkoon. Aratiimaailmaan kohdis
tettuun amerikkalaiseen kaukopoli-,
tilkkaan viittaa lisäksi sekin seikka,
että- U S A ' soitteli väsymättömänä
omaa säveltään Unkarin tapausten
aikana Cpalautittakoon vain mie­leen
Amerikan äänen ja Vapaan Eu
i^oopan radiolähetykset), jonka päi­vämäärät'
sopivat epäilyttävän hy-
•vin' yhteen Suezin' sodan kanssa:
Israelin 'hyökkäys 29. 10, jolloin
"nagylaisuus" oli Unkarissa par­haimmillaan
- ja englantilais ranska­laisten
'laskuvarjojoukkojön hyök­käys
5. 11., päivä sen jälkeen, kun
niuvostojotikot tunkeutuivat Buda­pestiin;
. • . • .:,
Miten tahansa: vuosi sitten Egyp
tiin suoritettu imperialistinen hyök­käys,
koki joka tapauksessa täydel
Jisen vesiperän, mikä osoittaa poh­jan
putoamista raa'alta nyrkkirau-tapolitiikalta.
Samalla se nosti ar
vaamattomasti kansallistunnetta
arabien keskuudessa, jotka saivat
kouriintuntuvat todisteet siitä, että:
yhdessä esiintyen 'he muodostavat
vaikeasti murrettavan muurin ja et­tä
he kamppailussaan itsenäisyyten­sä
ja kansallisen Viippumattomuu-tensa
puolesta eivät ole yksin, vään
saavat tukea koko edistykselliseltä
ihmiskunnalta.
Olli Laine — (KU>
JA
ANTOI LOPULTA' PERIK
— Kolmasti hän pyysi mi
sudteloa ja kolmasti minä h:
kielsin.
— J a mitä sitten tapahtui?
— Eihän sellaista voi jatkua
sesti! •
SELVIÄKIN
Konttorin juoksupoika oli \
nyt postireisuUaan kolmisen tu
— Missä helvetissä sinä oleti
kolmisen tuntia? Kuluuko kir
postittamiseen kdlme tuntia ail
— Anteeksi hyvä herra, kirj
oli kolme! .
Brittilämen raketti
83 mailin korkeuteen
Canberra, Aastral.ta. — Viime
keskiviikkona brittiläisten yläilmoil­le
lähetetty Skylark-nimpien raket
ti saavutti 83 mailin korkeuden, sa-
Hyönteiset panevc
pahiemmin vastaiij
^ Geneve. — Yksi ihmiskunnan
himmista •. vihollisilta,: basUleja-vittävät.
hyönteiset, ovat pakoil
neet tiedemiehet uusiin yriyks
löytää tehokkaimpia aseita ni
vastaan.
Samoja hyönteisiä, joita hävit
tiin 'aikaisemmin hjrvinkin meni
tyksellisesti erinäisillä myrkyillä, i
kaa nykyään esiintyä yhä uhkaavai
massamäärässä. :
Hyönteistieteilijät ovat hämmä
tyneet sen johdosta kun useat hyöi
teismyrkyt ovat osoittautuneet: t
hottomaksi. Täten he ovat päässe(
siihen johtopäätökseen, että jotki
näistä hyönteisistä. ovat kehittynee
immuuneiksi heidän myrkkyjäai
vastaan ja toiset vastustuskyky)
senuniksi.
Tiedemiehet uskovat, että tuloi
on Darwinin teorian, mukainen, että
S:eikommat kuolevat pois jättäen
voimakkaamman sukupolven jatka'
maan sukua.
noi Australian hankintaministeri
Beale.
Raketin laukaisemisen tarkoituk.
sena sanottiin olevan erinäisten ko-jeitten
kokeileminen Kansainväli­sen
Geofyysiseq Vuoden puitteissa.
Rak-^tti oli neljäs saman merkkisis-
'tä, joita ön lähetetty yläilmoille.
Beale sanoi sen saavuttaneen 3,307
mailin tuntinopeuden.
Kortit QR väärin jM
Vilkas laivaliikenne
Ofaurchillin satamassa . :^
Regina, -r- Kuluneen purjehdus-
(auden aikana 49 laivaa kävi Chure^
hiilin satamassa, joka sijaitsee Hud-son-
lahdella., Laivojen joukossa oli
46 viljalaivaal
Purjehduskauden aikana käsitel
tiin eimätysmäärä vehnää, kaikki­aan
1 9^000 bushelia. ios vehnä-määrää
halutaan lisätä^.niin on laa
jennettava satamalaitteita,' eräs asi-antuntiia
pn selostanut , .
Toisaalta sataman kautta kuljetet­tiin
Canadan länsiosiin 2.400 tonnia
tavaraa.
Ne meistä, jotka olemme luulleet,
että Ottawa on maamme pääkau­punki,
jossa ratkaistaan kaikki suu­remmat
kansalliset kysymykset, jä
erikoisesti kysymys sotaan ryhtymi­sestä
j a . rauhan teosta, saimme al-kuviikoUa
kuulla, että väärässä
olemme tässäkin olleet
Tiukan tullen, e l i silloin kuin rat­kaistaan
ehkämiljoonien 'cahada-laiseen
kuolemasta^ määräykset tu
Jevat Omahasta,. Yhdysvalloista,
eikä Canadan Ottawasta.
Uskomatontako?
; iNATO-mton • jäsenmaana Cana>
dan asevoimia on nyt NATOrn
amerikkalaisten ylipääUikköjen ko-naennuksessa.
Ja vaikka asiasta~on
puhuttu yhtä ja toista pehmoista,
n M kaikki tosiasiat viittaavat sii­hen^
että NATOrn amerikkalaiset
ylipäälliköt ovat valmiina aloitta­maan
atomir ja vetypommisodan
heti, kun saavat olijeet Washingto-n
^ Ja: Omahassa sijaitsevasta Yh­dysvaltain
strategisten ilmavoimien
pl^hnajasta. kuten oq nyt jälleen
joUdsesti selitetty.
Canadan. hallitukselta, parlamen­tilta
ja kansalta el siis kysytä mi­tä^;,
haluammeko me liittyä, hirvit-tfivSSn
atomisotaan, TOiemmdEo ha-lua.
Kortit on jo jaettu ja kortteja
ja,ettaessa,pn tehty seUa^ien •'kup­ru",
että meidän täytyy tanssia —
Omahan musiikin tahdissa. ^
Tutustukaamme asiaan niiden pu­heiden
perusteella mitä on alkuvii­kolla
Pariisissa pidetyssä NATO-kokouksessa
pidetty- INS-UP-AP-uutistoimistojen
1 keskiviikkoisessa
Pariisin uutisen alassa, sanotaan:
"USA:n meri-ja' ilmavoimien sa­nottiin
tänään olevan vainuina no-^^
peisiin vastaiskuihin atomi- j a vety­pommeilla,
jos Venäjä hyökkää —•
ja heti kun presidentti Eiseiahower
antaa merkut.;:
Yhdysvaltain meri- ja ilmavoimat
ovat siis valnpinaaloittama^ui ato­misodan
milloin tahansa halutaan
seUttää, että "Venäjä ön hyökän­nyt"
j a heti kun presjdentti Eisen­hower
antaamaäräyksen.' ~Ja'kun
yksi NATO-ipaa on sodassa^ silloin
on toisten. jäsenvaltojen tultava - mu­kaan
liittosopimuksen"' mukaan.
_Näinmuodoln, presidentti Eisenhö-weripr
ei tarvitse' kysyä keneltäkään
mitaänf hän voi antaa Iqrokkäys^.
määräyksenpä niin olenune- me ca^
nadalaisetkm sodassa,' eika Otta-waUa
ole npkan^ koputusta,
fodistuksaako? '
Samassa uutistiedossa kerrotaan: takin taisteluvalmiina olevia SACui
Kysymys siitä kuka. vetää liipasi­mesta
ydinaseiden vastahyökkäyk^
sen aloittamiseksi on ollut yksi ;Sol
muisin ongelmaNATO:n paria
menttikonferensseissa ennen j a nyt
"Senaattori Leverett Saltsonstall
(R. Mass;) sanoi NAI^O-koIlegioil-leen
kaartelematta, että tämän pää-töksen.
teko^kuuluu yksinomaan Yh-:
dysvaltain/presidentille tai^ hänen
edustajalleen -i i ^ ^
Täten Yhdysvaltain hallitsevaa
puoluetta: edustava senaattori, joka
on lähetetty .Yhdysvaltain viralii-seksi
edustajaksi NATO-konferens-siin,'-
ii[flistaa kaunistelematta, että
kysymyksen atomisodan aloittami­sesta'r^
tfaisee yksinomaan Yhdys^
valtaiz^'presidentti tai joku hänen
kenraajUns^ eikä niuilla ole siihen
mitään ;^pttavaa. *
Täm?'arvon senaattorin "isännän
ääni" ei suinkaan edusta' mi^än
yksinäistä huuhkaimen huutoa po­liittisesta^
korvesta. Päinvastoin- p;o.
UUtistiedon lopussa kerrotaan näin:
"SAC (Yhdysvaltain strategisten
ilmavoimien päämajan) komentaja
Thoznas S. Power teki tiettä/äksi;
eilen'illalia (viime tiistaina), että
hänen lentokoneensa ovat kiitora­doillaan
ja atomiaselastissa.
"Power sanoi, että hänen taisttis
lua vartena atomiaselastissa olevat
lentokoneensa ovat olleet lähtöval-miiqa
SAC:n kaikkien kenttien kii­toradoilla
lokakuun l päivästä al­kaen.
.^.Eencaali huomioi, että joi-lentokoneita
on ihjiassa 'viiorokaur
den joka minuutin aikana, yöllä ja
päivällä' ja selitti, että niiden aseis­tuksena
'ei ole nuolia ja jousipys­syjä.'
»'
Selitettyään, että noiiJ 400 lento-tukiasemalla
ympäri maailmaa ole­vat
YhdysvaltalaiseTlentokoneeHu-levat
saamaan taistelumääräyksen
muutamassa aninuutissa salamerkin
avulla,^kenraali Pq<er esitti seuraa­van
painollaan lausuntonsa:
" H e t i ' k u n nappulasta painelaaa
Omaiiassa-^^aitsevassa päämajassa,
SACui t i k k i e n " lentotukiasemifn
lentokoneet kaikkialla maailmassa
• ovat korkealla ilmassa..."
Atomiaselastissa olevat amerikka­laiset
lentokoneet ovat siis aina !an- ^
tövalmiina — j a kun Omahasta an­netaan
^lähtömerkki — silloin oa
Canadakin atomisodassa!
Pitäen mielessä amerikkalaisten
kenraalien sotaisia puheita ja elä­tä;
meillä canädalaisilla on siis kaX':
sinkertaineh syy tehostaa tounin-taamm^
atomiaseiden pannaan ju­listamisen'ja
kansainvälisen aseis­tariisumisen/
hyväksi. Ainoastaan
jännitysitilantecin laukaiseminen ja
aseistuksen tuntuva välwntäffliAcn
yhteisen sopimuksen perusteella,
sekä sotaaallistenliittoutumien PJB^
kaminen voi pelastaa meidän^niaata-,
me siitä vaatataianteesta, mihin se
on viety Yhdysvaltain valtiodepar-tentin
kurjaa politiikkaa seuratessa.
..-IQnsäkoura»