1921-04-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
uvmmm jtovat nähdä tien. Pdastustien siitä iliatastroofista, joka nyt tuijottaa nii- Canadan suomalaisen työväestön itä kasvoista kasvoihin, lauantaina. * koille tien. Kommunistit ovat aina H. PURO, J, W. SLUP, '.Saksan vallankumouksen ensimäises- Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i tä turmiollisesta päätöksestä asti — ' - rr.=r==z:=r==i.=::::z=::.^ Haase-Kautsky CHsi ktrtaa VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Work-ers in Canada. Published in Sud-bury, Ont,, every VVednesday and Saturday. Advertising rates 50c \>eT col, inch. Minimum charge for single insertion 75c. Discount on standing advertisement. The Vapaus is the best advertising medium among the -.Finnish People in Canada, Ilmotushinta 50c palstatuumalta, — A l i n hinta kertailmotuksesta 75c. —Kuolemanilmotukset $2.00 (muis> tovärsyistä 50c kultakin lisäksi), — Kihlaus- ja aviol, ilmot. alin hinta $2,00, nimenmuutosilm. (muuten kuin avioliittoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00 kerta (2 kertaa ?3.00 Syntymä-ilm. $2.00 kerta. Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista, joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00 puoliv. ja $1.25 3 kk. Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta, $2.75 puoliv. ja $1.50 3 kk., 1 kk. 75c. ^ Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75 6 kuukautta. Tilauksia, joita e^ seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. Postiosote: ^ox 69, Sudbury, Ont. Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. . J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja. y Registered at the Post Office Department^ Ottav/a, as second class matter." Iv. ( Kommunistit rinta- > malle. tahtoivat Wilsonille kavaltaa Neuvos to-Venäjän — sanoneet; <yhteisym-märrys ». Lännen rosvovaltojen kans sa, kapitalistinen rauha on harhaa, tahi vielä enemmän: vielä häpeälli-semmän riiston huonosti naamioitu verho, kuin mitä oli ennen sotaa. Liitto Neuvosto-Venäjän kanssa, kiin teä yhteistoiminta proletaarisen Venäjän kanssa ei»oIe mikään vaali Sak san proletariaatille — koska Neuvos to-Venäjä on sille sympaattinjen —,' vaan se on Saksan työtätekevien jouk kojen ainoa elinehto. Ei siksi, että Venäjä on pröletaarivalta, ei siksi, että siellä on alettu toteuttaa Saksankin kommunistien ihanteita, vaan siksi, että jos Saksan proletariaatti tahtoo elää, on sen seistävä Neuvosto Venäjän rinnalla ja autettava sitä kaikilla keinoin niissä tilanteessa Neu vosto-Venäjä ja Saksa kulloinkin ollevatkin. Tämä, eikä mitään musta, meidän on-, sanottava proletaareilla ruumiil-lisen ja henkisen työn tekijäille, työs sä oleville ja työttömille, miehille ja naisille. Kapitalistinen «yhteisymmärrys » Lännessä on loppu. Peitte leminen on lopussa. Mujta jos lännessä onkin aurinko laskenut, nousee se taas Idässä, Liittoon Neuvosto- Venäjän kanssa! Siinä hetken käsk y . / - : , , Preussin maapäivien kommunistinen ryhmä piti ensimäisen istuntonsa 9 p. maaliskuuta, toimitsijat valittiin. l;nen puheenjoht. Adolf Hoffmann. 2 men puheenjoht. Tri Ernst Meyer 3 :a8 puheenjoht. Oskar Rusch Sihteeri Ottomär Geschke Rahästonhoit. Märta Arendsee. Marjalan paln<Okone! 1 konkreettisena: mistä kompromissis-ito on kysymys. On ero sillä, jos luo KV arj.a l,a n Krro mitea Me j'u uri saapu' - {*v uttaa• j•o tain r^os •v oilil e lunnaiksi, \j^ot - „ , , ^ « ' " ta voi jatkaa taisteluaan rosvoutta nKV eaernj-a l,ak na ap\teo. iviseannto, mliu a•on it tiam enu kaA*am n,e roi.k,v a^a nt !j svaaksk+tai ma"n. , *tKva -i•a. jiht.ae j•ipt an•yo *tlyl iyso rsossav okpi so,i•. h* t•nu••i•!ki d<a esn-rien velvollisuus on vhrata voimansa _ selittääkseen talonpojille nykyinen s tilanne ja selittää Puolueen päätös, j 5 10:nes^yleiskokous näjlti taajoille |S„ järjestymättömille joukoille, että jS £<JHlJlliHiHl!IJJIinilJlJHlJlliriKMtII» suomalaisten työläisten räykseen, alk^eet hommata tätä painokonetta. Alkuperäisesti suunniteltiin painokone ostettavaksi Amerikassa, mutta verrattuamme täkäläisiä hintoja europaaisiin hintoihin, havaitsimme tämän ja mutdp/i käytännöllisten seikkojen j)uhuvan sen puolesta, etfcsise ostetaan sieltä) Tiedotimme hinnoista, y.iii; tiedon Karjalaisille ja nyt heiltä saapuneen tiedon mukaan katsovat hekin edullisemmaksi .ostaa sen joitain Europan maasta. Nyt siis puuttuu vaan rahojen toimittaminen painokoneen j a kirjapaino välineitten ostamiseksi. Ja tämä tapahtuu sitä pikemmin, mitä no peämmin kirjapainorahaston keräys toimitetaan. Toverit, työläiset! Ryhtykääpä nyt kiirehtimään painökoner. saattamista mahdollisimman ' suureksi. Toimittakaa keräyksiä, iltamia jne, Aika on tosin kireä meilläkin, mutta vielä suuremmassa ahdingossa ovat sodan raunipila uudelleen rakentamistyötä tekevät Karjalan raatajato-verit. Kansainvälinen luokkataistelu velvoittaa meitä ojentamaan _ toverillisen veljenkätemme karjalaisten avustamiseksi. Toimintaan! Painokone Karjalaan. Toveruudella, — Karjalan komitea. sa ei ole helppo kysymys siitä, mikä jkeraään, kaikkensa proletariaatin dikjs kompromissi on välttämätön Ja sai- Sotien tarkotus ennen ja nykyisin. — Vanhan ajan ylimystö ja vallassa-lijat kävivät sotia hankkiakseen it-selleen lisää orjia. Nykyajan vallas-saoiijat käyvät sotia tapattaakseen orjiaan, joita on liian paljon.: Pois noskelaiset lehdet työläisten kodeista! Bolshevikit ja niiden vastustajat Venäjän työväenliikkeessä Eräässä y. 1908 kirjottamassaan sos. dem. silloin vielä verrattain pie^ ; Saksalainen toveri Paul Levi kir-jottaa ententen uusien kuristustoi-xnenpiteiden johdosta;. Saksaa vastaan seuraavaa: ' Milloinkaan eivät kommunistit saa unohtaa sitä, että vaikkakin puolueemme on suuri, ei se kuitenkaan ole jpukkopuolue. Aina ja ensi sijassa fikmjae syviin rivien kärkijoukkona. .Joskin in§itä Saksassa on puoli mil-joonaairnlln on koko proletaarinen jdj^kko, jonka kohtalo riippuu kapita iiämjn k|ikistamjqesj;a, kolmekym-jiienmiljodnainen, ^ ^a Jippiniunismia ei ole vain se, että itae tietää «ji{ä tekee; suuriin proletaarisiin joMkkpi-hin, jotka eivät vielä ole kommunU-tisia » on läheisesti suhtauduttava. Niiden on kaikessa hädässään koettava,' että komunistit'osoittaa pelastus tig?v,tU98tä kurjuudesta. Neuvoista ja «petukalsta «oi ole apua. Kauniita sanoja ja puheita ei oteta kuulo* viin korviin. Heidän täytyy kokea. Kun he näkevät k\iil\m «dessään, tah toisivat he tulla ohjatuiksi sen ohi. ;^un jpukot seisovat ammottavan sy-vyyiöö'partaalla, turhaan JiftiH^iä®^ niitä, jotkd' oVäi heidät akyttauSBt j a epätoiYOlssgän etsivät opasta, jo-osaisi tien, aUloin on kommunistien tarmokkaimman toiminnan aika. Lontoo ,on' eräs sellainen hetki. Saksan iproletariaatti — lukuunottamatta kommunisteja — ei tunne me-netetyn sodan, tahi ylipäänsä sodan ^ voitoiaan tai menetetyn —-, eikä Versaillesin rauhan merkityatä. Vuo den 1919—20 huijauspolitiikka Cj^i sen sokaissut Yhäkin seuraa fiQ^tfi johtoa, joka föhän. asti on sitä Johta-nub' Mitä rauhaan tulee^ näyttää Scheidemai^n olevan «»ies paikallaan jä kumonksdlisitmaassa tapauksessa luotetaan Lcdehourin ja Breitzeidin pasiiististOQ jaarittelujen kansainväliseen vaikutukseen. Lontoo musersi nuo harhaluulot. Kapitalistisesta rauhasta tulee raaka todellisuus — sodan vertainen, Ve-risen sodan rauha synnyttää uudelleen alastonta väkivaltaa. Sekin tuot taa nälkää, kuolemaa, proletariaatin joukkotappoa. Julma rengas sulkeu tuu. Nyt seuraavat päivät ja viikot, jolloin — ei kommunistit; he tiesivät jo sen — syvät rivit, jotka eivät vielä Ole kommunistisia, jolloin enem mistöläiset ja riippumattomat, teknikot ja virkamiehet, ruumiillisen ja henkisen työn tekijät näkevät: vielä eivät Jcauhutole lopussa; kauhu alkaa. On hetki, jolloin joukot, joilla näihin asti on ollut laho tai vankka juuri, reväistään ylös juurineen ja jolloin kommunistien tärkein velvollisuus on, noista joukoista, jotka vielä eivät ole-koramunistisia, tehdä pro _ letaareja. Miten tuon teemme? Ei Liden-käänteessä. Jos otamme toiseen käteemme kommunistisen Manifestin j i toiseen Marxin pääoman'kansanpainoksen, kiertelemme mpäri maata ja sanomme: <Katsokaa, näihin kirjojjiin on sisällytettynä kaikki mail man tuska ja autuus», nini emme suin kaan olisi työhömme kelvollisia. Jou kot eivät tahdo sanoja, xaan ne tah-artikkelissa selitti Lenin, kuinka on tärkeä vetää teoreettinen raja oikeis-tosbsialismia vastaan toiselta ja syn-dikalistista teko-jyrkkyyttää vastaan, toiselta puolen. On hankittava itselleen periaatteellisesti Ja organlsa-. toorisesti itsenäinen asema, niin että taistelun tuoksinassa voi heittää pois huonot ^ystävät jo valheelliset liitto: laiset. "«Vapnä täytyy sen käden olla, jolla on annettava viholliselle ratkaisevat ;iskut.j.'^:V Viime kirjassaan «Vasemmjstolai-suu>, selittää Lenin,,<miteh työyäeh-liildjfien sisällä olevia vihollisia Vastaan tajgieljen on bolsheyisnjj kasvanut, vahVlstuBui j8 fergistunutij •jlnsiksikm. oikeistososiaUsrtiia (opportunismia) vastaan, joka y, 1914 esiintyi; yltiöisänmaanisena ja meni lopullisesti; porvariston puolelle. Se on päävihoUinen, ja on sellaiseksi o-gottautunut kansainvälisessä mitta-kaavaasa. .:>;':r, • Tämä piipli bölshevikien taistelusta on verrattain tuttu muuallakin. Sen sijaan on vähemmän tunnettu bölshevikien taistelu pikkuporyarillig ^a^vallankumoushenke^ Vaslaaii, jo-l( a ««^i^S^^a^-^^f^^smia ja onkia siltä lainaMutTialJOn:fiolla^ poildseaa johdonmukäUtA proletaarisien luokkataistelun «delly^ksUtä. Onhan tuiinettua, että ^iMöm taja, jotft kapitalisnai Jfttkuvasti sottaa, yoi äkkiä joutua taydellisgh tt;- hotttUmisen vaaYaan sekä tulee sil' Itiin'ralvo^^^ seksi. Mutta siltä rielmhdukselta kumous pyyhkäisikin pois. Ja se oli oi niä opportunistisia syntejä —-mutta itse matkivat sen äärimäistä oikeistoa maatalouskysymyksessä, ja pro-letariootin diktatuurin syhteen y.m. Historia on todennut, että sen a-jan kumouksellinen, saksalainen sosialidemokratia oli lähinnä proletaarisen voiton puoluetta (Plechanov Vaati jo 1Ö004-3 Bemsteinin erottamista'jabolsh. 1913 tuomits.Legienin petturuuden). Nyt osottautuukin 6ttä — romahdusten ja kriisien- jäK keen --7 Sakstin kumouksellisen sos.' dem. kesicBudestä kohoaa terve liike, vasemmiston taistelu Kautskyn, Hil-ferdingin, Ledebourin, Grispienin öp-portunlsmja Ja luonteettomuutta vas taan. \. Parisin Kommuunista Neuvosto- Venäjään kuluneena aikana on marxilaisuus osottanut pätevyytensä a-narkismiin verraten. Anarkistit voi-yat kyllä osottaa oikeistososialistien kantaan valtio-kysymyksessä, mutta sehän ei ole Marxin eikä' Marxilaisuuden syy, sillä näidk suhde valtioon on ollut selvä, Kaksi kertaa ilmeni bolsheviämii^; taistelu «vasemmistoa» vasta^^ ^j^a laajanas v. 1908 ja 19;&;.k. y . 1908 erotettiin puolueesta' ne «vasemmistolaiset^, ^otta eiyät /tunnustaneet W^ntumuI^elHaeen parlamenth^^ o-saftdttoa.; He viittasivat siihen boi-^ kottiiii, jonka bolshevikit (vastoin op positionipuölueita ja menshevikejä) julistivat neuvottelevaa duumaa vastaan—- minkä sitteii lokakuun vallan Httava, ja mikä on virhe. Mutta joka luulee, että vallankumouksellisen proletariaatin politiikan kysym. 0- vat helpot sekä valmiin kaavan mu kaan ratkaistavissa, se on huijari. Ja jotta ei jäisi väärinkäsitystä, se littää Lenin tarkemmin, miten jouduttiin Brestin rauhaan. Ensiksikin hän toteaa, että heidän puolueensa on v:8ta 1914 teossa osottanut internationalisminsa.' ; Silloin kun ne, jo; ka Brestin rauhaa sittemmin niin ankarasti ^rvostelij^at, menivät porvarillisiin halituksim, meni bölshevikien duuraaryhmä Siperiaan. Bolsheviki eivät kompromissanneet imperialisti-ensa kanssa, vaan valmistautuivat ne kukistamaan. Ja kun tilaisuus tuli, tuhosivat he tyyten tilanherrojen ja kapitalistien vallan .s?kä omistusoikeuden. Sitten julkaisivat he ^ l ai set sopim^et ja kutsuivat "kaikkia tekemään rauhaa. Vasta kun enten te-imperialistit olivat rauhan hylänneet, ja bolshevikit kaikkensa koettaneet saadakseen aikaan vallanku mouksen Saksassa j'a muualla, täytyi heidän suostua Brestin rauhaan, jonka kautta saivat tilaisuuden koota voi mia jatkuvaan taisteluun imperialismia vastaan. Kaikki tietävät, millä ponnistuksella ne ovat sitä taistelua käyneet. ,.• ,. Mutta mennshevikit ja es-errät 0- vat kannattaneet «isänmaanpuolus-tusta ».' Ja hallitusliitossa porvarien, kadettien ja Kerenskin kanssa ovat ne taistelleet työväkeä vastaan.'. Jatkaneet sitä Kolshakin ja Denikinin sakissa sekä siten (länsimaisten hen genheimolaistensa lailla) tulleet imperialistiseen rosvoukseen osallisiksi. Siinä on ero asiassa. Venäjän Hommunisti-äen puolueen M^^ nifesti ! (Saapunut postiteitse New Yorkin «Russkij Coolosille») Maalisk. 24 p. uudestivalittu Venäjän Kommunistisen puolueen keskuskomitea kääntyi seuraavalla Manifestilla Venäjän Kommunistisen puolueen kaikkien jäsenteii pyol^en; «Venäjän Kommunistisen puolu- 10'3inessSyl?i§kQkpwkseEBa tuli esille perinpönj'ainen tarkastus puolueeii toiminnasta, kuluneen Vuoden ajalta. Viime vuosi oli vaihierikas kaikenlai' siin tapauksiin ja historiallisiin läk-syihin nähden. Viimeisinä kolmena kuukautena puolue, työskenteli selvit Kommunistinen puolue on valmis te-js keraään,tatuurin puoltamiseksi. Kajkkien puo js lueeh jäsenten on muistettava, ettäjS mitä eheämpi ja voimakkaampi' on - Puolue sitä helpompi on päästä vaikeasta tilanteesta ja sitä vähemmän tulee ilmenemään epäröimistä piiöli-proletariaatin ja järjestymättömien keskellä. • : _Suuremmoinen tarkoitus on Yleiskokouksen päätöslauselmalla puolueen toiminnasta. Puotueen tarkoitus ei ole kohottaa jäsen lukua vaan: sen tarkoitus on saada muuttaa joka jäsenensä käsitteet. Yleiskokous panee lopun" byrokiraatialle ja lUopi kiin teän yhteyden puolueen ja joukkojen välillä. Kaikkien meidän jäsenten on tunnustettava, että Venäjän Kommunistinen Puolue on Komn^imistisen In-temationaalen^ johtava puolue. Ja että meidän^puoliie on esimerkkinä kaikille puolueille, jotka taistelevat yleismaailmallisen vallankumouksen puolesta. Venäjän Kohimunistisen puolueen täytyy olla yhtymisen esimerkkinä ja lujan rakenteen esimerkkinä koko maailman työväestölle, siksi kaikkien jäsenten on työskenneltävä veljellisissä siteissä Yleis-Venäjän Kommunistisen Puolueen päätöksien-mukaisesti. Venäjän Kommunistisen Puolueen Keskus Komitea. Suom. Klaudie Siivak. Canadan Dollarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: 40c. lähetyksistä*alle $30.00; 50c. lähetyksistä $ao-S4n ' lähetyksistä $40:00—$60.00; 75c lähetyksistä $60,00~-SioS $100,00 25c, jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^ 1 Box 69, VAPAUS Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 2UAi\ St. West. ' ^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiniiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiinmiimiiiiiiiiiiiiiiiH ^liiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii JÄRJESTÖN ÄSIOJTA TILITVB Suom. puna-orpojen avuitamiseksi kerätyiltä varoitta " Ennen tilitettyjen lisäksi on tarkoitukseen koottuja varoja tilitetty p. komitealle seuraavasti :- Ennen tilitetty ................. $2634.82 Toronton s.s. osaston näyt. seura L Peltosen kautta 6.00 Sioux Lookout K. Anttilan ktta 19.75 Websters Comers s.s. 0. W: Kataisen ktta 112.65 North Branch, H. Kantolan ktta ...........,;......;....„;..„..... 62,00 'ort Arthur s,s. 0., K. Ahlbomin ktts 4» .«..••! . 23*50 ntolan s.s. 0., H. Erkkilän ktta ,„ C...... 33.00 A-Yhteensä .. $2890.72 Tilitystä jatketaan • sitä mukaa kuin lähetyksiä saapuu. Kuten ennen ön ilmotettu on näistä varoista lähetetty Suomeen $1500, jonka perille "saapumisen toteaa taakseen koko joukon kysymyksiä,. Suom. Sos. Työväen puolueen puolue = . Tarkotuksella saada mahdollisimman moni Canadan suoraalain • !• = tilaamana Vapauden, josta teosta on hyötyä Vapauden liikkeelle " i'J = maila kuin jokainen joka lehden tilaa siitä myöskin itse hyötyy QU VI = me JO pitemmän aikaa yrittäneet järjestää jonkunlaisen palkinnn' ' - antoa. Täällä Canadassa kuitenkin ön jokseenkin vaikea saada ru ^ • = tään sellaista, joka vastaisi tarketuksensa. Nyt kuitenkin olemr • = päättäneet antaa esineen, josta voi sanoa että se on JfJ HYVÄ PAMINTO 1 _ . Tarkotuksemme ei ole ollut löytää palkintoa, joka ainoastaan io-1 , = täyttäisi sen tehtävän mihin sitä,käytetään, vaan olemms:is = koettaneet loytäa se Haisen palkmijon, jolla ön käytännöllistäkin^ P < = . voa. Tama palkinto on. . :p I WtERMANNINFOUNTAINKYNÄ" ' I f r • t n I puuttuu järjestyneisyyttä ja kestävyyttä, ja pian seuraa masennus sekä kaikenlaisten «suuntien» tavotte-lu. Tämän yleisen totuuden tunteminen ei kuitenkaan riitä, sillä tama ilmiö esiintyy alati uusissa muodoissa. «Anarkismi on usein ollut työväenliikkeen oikeistolaissyntien rangaistus. Nämä epämuodostumat täydentävät toisiaan», sanoo Lenin. Ja siksi oh se ettei Venäjällä, jonka väestön kokoonpano on niin run'äaasti pik kuporvarillinen, anarkismi ole päässyt pahemmin leviämään, suureksi o-saksi juuri bolshevismin ansio. Toiseksi vaikuttaa siihen myös se, että anarkismi 1870-luvulla Venäjällä voi makkaasti versoi, sekä osotti kelvottomuutensa työväenluokan johtavaksi teoriaksi. Niinä vuosina, (1900—3) jolloin bolshevismi muodostui vallankumouk sellisen joukkopuolueen perustaksi, taisteli se pikkupörvaris-änarkisöivaä «sosialirevolutioheerien> (es-erräin)' puoluetta vastaan. Pääriitakohtia oli kolme: 1) se puoluerinarxilaisuu-dcn hyläten, ei ymmärtariyt kuinka tärkeä jokaisen poliittisen toiminnan edellä on luokka\^imien ja -rihteit-ten tarkka arviointi; 2) se piti erikoi sena «vallankunioushenkensä» todisteena yksilöllistä terroria, jonka mar xilaiset ^lylkäsivät (tietenkin vain tar kotuksenmukaisuussyistä, sillä eiväthän bolshevikit viero vallankumouksellista terroria); 3) es-errät pitivät erinomais. «radikaalisuutensa» merkkinä sitä, että arvostelivat Saksan kea boikotti, sillä taistelu kiihtyi suur lakoksi ja kapinaksi. Mutta toisissa oloissa on taas boikotti virhe. Ja vir heeksi, vaikka pieneksi,/selittää Lenin sen boikotin, jonka bolshevikit 1906 julistivat duuman vaaleissa. Pa hempi oli boiklotti v. 1907—8, jolloiij ei ollut odotettavissa kumousnuosua ja täytyi tarkasti käyttää kaikkia lail lisen ja salaisen toiminnan keinoja. V. 1918 ei riita mennyt hajaannuk seen asti. «Vasemmistolaiset) (Ra-dek, Bucharin) muodostiv. silloin ryh män, joka arvosteli Brestin rauhaa hyljättävänä kompromissina. Mutta myöhemmin ovat he myöntäneet e-rehdyksensä, sillä tuo kompromissi 0- li välttämätön. Ja kun oikeistolaiset rientävät käyttämään hyväkseen Leninin myönnytystä, että joskus on pakko komprbmissata, selittää hän osuvalla vertauksella, mikä ero on kompromissilla ja kompromissilla. Jos joudutte, hän sanoo, autossa ajaessanne aseellisten rosvojen kynsiin, ja "annatte niille rahanne, aseenne ja autonne, jotta pääsette niistä, niin on se kompromissi^ mutta kuka järkevä ihminen väittää sitä vastaan «periaatteessa*. — Sellainen oli. bölshevikien kompromissi Saksan impe-riaismin kanssa Brestiisä. Mutta kai ken mailman oikeistososialistit, ja keskustalaisetkin, ovat v. 1914—20 tehneet sellaisia kompromisseja impe rialistien kanssa, että ovat yhtyneöt niiden rosvoliittoon jtyöväkeä vastaan. Siis on,'sanoo Lenin, kysymystä kompromissista, kuten kaikesta muustaldn politiikasta, arvioitaiva jotka olivat siiurimerkityksellisiä vai lankumouksen tulevaan kohtaloon nähden. Puolue etsii teitä ja keino ja saattaakseen tiiviiseen yhteyteen työtätekevät luokat, Puolue on harkinnut mitä tietä on yhteentuotava erimieliset liitot, riidanalaisönkysy-myksen ratkaisemista Varten. Tämä kysymys herätti suurta mielenkuo-hw » puolueen jäsenistössä. Venäjän Komihunistisen Puolueen 10:nes y leiskokous teki lopun tästä yleisestä riidasta. Meidän ja Sovietti-Kan-sonvallan viholliset pyrkivät «ulos nahastaan» käyttääkseen hyväkseen meidän erimielisyyksiä ja riitoja ja esittävät niitä puol, hajaannuksen merkkeinä. 10 :nes yleiskokous näyt ti kuitenkin tpteen, että puolueemme oli sitkeässa kokonaisuudessa ja että rautainen, puoluesääntojen noudattaminen ja Veljellinen yhteys sitoo kaikkia sen jäseniä tiiviiseen yhteyteen.'''": / • ^ Tapahtumain kulku asetti eteemme joukon uusia arvoituksia. Yleiskokouksen oli tarkastettava evästys-ohjelma, ja vielä kerran kiinnitettävä meidän huomioomme siihen,, missä suhteissa on kaupunkilainen proletariaatti talonpoikaisväestöön. Yleiskokouksen oli tultava ratkaisuun tärkeässä kysymyksessä, puolueen toiminnasta ja Kommunistisen Intemationalen politiikasta. Kiaikkien näiden kysymyksien rat kaisemisessa oi. huomattavissa mitä läheisin yksimielisyys. Yleiskokous pani lopun kaikelle erimielisyydelle. toimikunnalta tullut kirje, jonka täs sä julkaisemme: Canadan S. S. Järjestö, f "s ^~ Toronto, • Arv. toverit! Säämme täten kiittää teitä pu-naKirpojen avustamiseksi saamistam Hie rahalähetyksistä. Olemme saaneet niitä toveri Tuomiselle osoitettuna kaksi eri lähetystä, joista en-simäinen 12,000 Smk. ja toinen 24,- 426 Smk. Edellisen summan olemme jo saaneet ulos ja jälkimäisen saapumisesta olemme tänään saaneet Kansallis Osake Pankin ilmotuksen. Nämä varat olemme päättäneet jät tää täällä toimivan Työväen Keskusjärjestöjen Avustuskomitean yalityk sellä jaettavaksi meidän valvontamme alaisena. Mainittu komitea on toiminut jo viime kesästä lähtien. Se on kokoonpantu, niinkuin sen nimikin ilmaisee, työväen eri keskusjärjestöjen (Ammattijärjestö, eri ammattiliitot, Nuorisoliitto, Sos. dem. puolue, SosialistinOn Työväenpuolue y.m.) edustajista. Alotteen sen pe-rustanuseksi teki Nuorisoliitto. Tämän komitean välityksellä on jo jaettu hädänalaisille perheille etupääs £ä työväenjärjestöjen keraanuä ja lahjottamia, kuin myöskin Amerikas ta aikaisemmin saapuneita varoja yhteensä 150,000 markkaa ja on jakaminen tapahtunut siten, että suurimmassa puutteessa oleyat ovat saa neet ensiksi ja ennen kaikkea. Täl- Tapahtumat osoittivat, että liian^lainen avustuksen jakaminen, ollakseen edes jossain määrin tarkoitustaan vastaava, on vaatinut laajan tilaston keräämisen, minkä komitea ensityökseen keräsikin. Näin ollen olemme vakuutettuja siitä, että nämäkin varat tulevat tämän komitean välityksellä tarkötustaan vastaavasti jaettua. Ottakaa vastaan Suomen proletariaatin harras kiitollisuuden tunne siitä uhrautuvasta luokkatoveruudesta, itä tämäkin lahjoituksenne meille toojstaa. Teidän syvä myötätuntonne on rohkaiseva meitä taistelus-sanjme. , elsin^ssä maalisk. 11 paiä 1921. Toveritervehdyksellä Sudmeh Sosialistisen Työväenpuolueen Puoluetoimikunta Arvo Tuominen, Hj. E. Eklund. S tamman kestävän ja kaikin puolin kunnollisen kynän, vapaasti lähe^:-^' = tettyna mihm tahansa Canadassa, kaikille niille, jotka lähettävät \m = meille vähintään <« «:IWY« I Kolme kokovuoden tai kuusi puolenvuoden l | = tilausta samalla kerrd^^ j| Niille, jotka ovat innostuneet ottamaan enemmän kuin kolme \ : pauden tilausta, annetaan, jos ottavat yähintäin " Viisi koko- tai kymmenen puolenvuoden | m • 1 . tna,usta s niin hyvä Watermannin Fountain kynä että se kestää kunnollisesti : S hoidettuna miehen elinijän. ' • -t^! S Näistä palkinnoista, pääsevät osalliseksi kaikki, jotka vain ottavat j s yllämainitun määrän tilauksia. Asiamiehijle ei kuitenkaan siinä t a - : E Pauksessa, jos kynän haluavat", anneta asiamiespalkkiota. : = Erikoisesti haluamme kiinnittää jokaisen huomiota siihen seik- • = kaan, etat kynät,, joita näin annamme, eivät ole mitään secondhand " = tavaraa vaan suoraan tehtaasta ja uutta tavaraa. Sen lisäksi, olem- ^ S me katsoneet että kynät tulevat olemaan sellaista lajia, mikä parhai- = ten vastaa tarketuksensa, sillä-sama tehdas valmistaa monia erilaje ' 5 ja kyniä.. 1 Palkinnolta aletaan antamaan heti 2 Palkintoja aletaan antamaan heti sen jälkeen kun tämä iiraotns : E on ollut lehdessä ja jatkuu niiden antaminen heinäk. ensi päivään as- ; E ti. siitä huolimatta että tilaushinnnat tulevat nousemaan ja lehti il- ' = mestymään kolme kertaa viikossa. '. : S Siltä varalta että mitään sekaannuksia ei syntyisi, on jokaisen koe : 5 tettava saada niin monta tilausta, että niillä saa palkinnon siten että : s voi ne lähettää konttoriimme sihallä kerralla. Heti kun tilaukset ja • = raha on saapunut meille otamme kynänlähettämisasian esilleJa lähe-: 5 tämme sen viivyttelyittä. • I Box 69. ; SUDBURY, O N T . I iiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin varhain puhuttiin Soviettikansanval-lan rauhallisesta elämästä. Tosi, taistelu rintamalla on loppunut, mutta meidän vihollisemme taistelevat yhä meitä vastaan, toisilla metoodeilla. Sota, jota käydään omassa maassamme ententen agenttien avulla, sota jota käyvät mensheviikit, sosialival-lankumoukselliset ja kadetit, on e-nemmän vaaralista, sillä maa^n väsynyt ja heikontunut seitsehp^otlsei sodan jälkeen. Tämä tilanne vaatii puolueelta vielä laajempia sääntömuotoja, lujuutta ja yksimielisyyttä, mitä se kykeni näyttämään taistelussa Denikiniä, Koltshakia ja Wrange-lia vastaan. Venäjän työläisjoukot omien joh-tohenkilöittensä kautta tekivät kon-krettisen ehdotuksen Komhiunistisel-le Puolueelle, saada yhteys työväen ja talonpoikien ralillä. Jokaisen jäse-ja kiitollisuuden rnillä Suomen toverit ottavat lahjamme vastaan. Samaan tarkotukseen kerätyt tavarat olemme myös jo lähettäneet Suomeen samalla osoitteella, jonka perille saapumisesta emme ole saaneet vielä tietoa. Kuten tilitys osottaa, on varastoa vielä täällä 1390.72, jotka samoin kuin mahdollisesti vielä kerääntyvätkin varat tullaan piakkoin lähettämään samaa tietä Suomeen, x . Toverillisesti: G. S. S. Järjesteli t.p. komitea. Kautta A. T. Hill, sihteeri. '— - ' O ' " PORT ARTHURIN JÄ FORTFIlMlON UUTISIA Kirje täysin ilmituo sen mieliialan Tov. A. Hautamäki puhumasta. Järjestömme puhuja tov. A. Hautamäki puhui kahtena iltana, t.k. 13 ja 14 p:nä Port Arthurin suomal. Työn-Temppelin pikkusalissa. En-simäinenä iltana puhuja selosti ansiokkaalla tavalla valtiovallan valtaamisen välttämättömyyden proletariaatin vallankumouksessa. Puhe oli kauttaaltaan siksi selvää ja tosi-peräistä, että jokaisen kuulijan/näyt ti olevan pakko tunnustaa se oikeaksi, koskapa ei kellään tuntunut olevan vastaan sanomista. . Toisen illan puheen aineena oli poliittiseen toiminnan tarpeellisuus tämän päiväisessä luokkataistelussa. Antaen täyden tunnustuks. taloudelliselle toiminnalle, erittäin jduri in-dustrialistiselle unionismille, ollen se ainoa oikea taloudellisen toimini^ pohja, toi puhuja valaisevasti myöskin poliittisen toiminnan^ peellisuuden. Esimerkiksi siitä,« A i tenkä;mahdotonta itseasiassa kuinoukselisen työväestön on pysT- r ^ lä erossa poliittisesta toinunntiB ^ huomautti puhuja paraillaaa nissä olevasta protestien lähettiä f sestä Suomen valkohurtta-le, sen vallankumouksellista tJ^f' keä ja poliittisia vankeja kohtaan W fl^ottamassä mustassa vainosmisss j a raassa sorrossa. — ^^^'^'^^".^ testin lähettivät m.m. Port Arti«^ kin fiuonml. vallankumo laiset. On vain syvennyttävä hin syvemmältä; jotta itse selvenee poliittisen toiminnan^»' mättömyys,.joista usealle neellekin työläiselle on vielä hatarat ja vaUlmkiset käsitteet ^ liittinen toiminta | i yl^inonia»»^ koita sitä, vanhoSen sosiauiJ raattien, ja oikeisfiososialistieii. valhe-marxflaisten ,.5]. äänestämistä ja parlamentilla ^ _ mistä, joka oli ominaista Tois« ^ ^ temationalen oppo tunisteiUe. _ käsityksen mukaan töväö yo' , doUisimman lukuisj n edostaja-^,. avulla suorittaa k likki haiaa»^^ korjaukset ja uudi otukset yo nassa. He luuliva valtion — ^ muuttumattomana, ionkinlat . senäisenä, taloudel pumattomana järje manlaisena silloink-i 1 kun köyhälistölle. Poli ttinen i ei tarkoita-sellaista lismia.» Äänestyks taariseenkin toimin' silloin kun siihen o: dellytyksiä, mutta isisla »'»^••.f ,8n otetaan tilaisnutt»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 23, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-04-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210423 |
Description
Title | 1921-04-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
uvmmm
jtovat nähdä tien. Pdastustien siitä
iliatastroofista, joka nyt tuijottaa nii-
Canadan suomalaisen työväestön itä kasvoista kasvoihin,
lauantaina. * koille tien. Kommunistit ovat aina
H. PURO, J, W. SLUP, '.Saksan vallankumouksen ensimäises-
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i tä turmiollisesta päätöksestä asti —
' - rr.=r==z:=r==i.=::::z=::.^ Haase-Kautsky CHsi ktrtaa
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont,, every VVednesday and
Saturday.
Advertising rates 50c \>eT col,
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
-.Finnish People in Canada,
Ilmotushinta 50c palstatuumalta,
— A l i n hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis>
tovärsyistä 50c kultakin lisäksi), —
Kihlaus- ja aviol, ilmot. alin hinta
$2,00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. Halutaan tietoja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk.
Yhdysvalloissa, $5.25 vuosikerta,
$2.75 puoliv. ja $1.50 3 kk., 1 kk.
75c. ^
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita e^ seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhelin
1038.
Postiosote: ^ox 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milloin tahansa saa vastausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. .
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
y Registered at the Post Office Department^
Ottav/a, as second class
matter."
Iv. (
Kommunistit rinta-
> malle.
tahtoivat Wilsonille kavaltaa Neuvos
to-Venäjän — sanoneet; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-04-23-02