Vapaus, August 24, 1968

              Sdivu I^antai, eWk. 24 p. — .Saftiiniay, Aiug. 24, 1968
•NDBPCENOENT LABOR OROAN
OP F I N N I S H . C A N A D I A N8
Gstablisbed l|»v. 6» 1917 VAPA 0 S
^ <JrlBERTYf
•Publlsblng Co .Limited, lOO-lM Bllm St. We8ti^ Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
v a i v r i i i u i g laiGö upon appllcation. tismslatlojai free of charg» •
UanadassA' i vk aiOOO. 6 kk. iVki«iiJ)(i;6tt.«5.76
EMME HÄLUÄ NIXONIA, INHE
MYÖS HijHPHREY^ - ÄBERNAM
1
. ' - r ' f
Ja tulevat ehkä olemaan vielä vä­hemmän
innostuneita varapresi-;
tentti Hubert Hun^hreynmaih.
;i|olll|f$8t«,v«Up]iasta, sanot p«wJo^f
»alpli ANBPOiyi vUm©
torstain^).,
|t,-( ,Puh«tejw^ Squtljem Christian
; fciHi«JäcJef^ vuesU;ok«(|[MMie«sa.
Memphlsissä, Jossa t r i Marti^ L u -
J k ^ ^ i^b^.v||v^lvM'ti-k^|
»9»^,«jjL^^*!P«D»«l^
leen: ''Neekerit eivät ole Innostu-
, \»sk.%€mm Pfess seuaatl^l.
i — « f t o«9lH«t ei*ä vielä, vär
, h«mmiMk iimqal^eita V f s i^
HMmpJlveyn^ y«Uiiaa«ta, kosk^iH»!-
miim Cii|p.agw BVmeiJtariB. D».
l W ^ i . 9!il!8fiisfMA 8f|nMM«|sitt
Eastlandin tai Lyndon Jobns^^i^yM^
olevan tämän takana.
SenAattOri Jame& Ea^tland oa
tunnetusti kansalaisoikeuksien yasr
ipcNs^ » ^ l « e s # käytettävissä
vain .pw«ÄfeBfiiUJsqt?.ra<^^
Kaikesta hiKdimiatta OÄ tiedtofis^i, «fctS Varöbvan liSton
di-yjut jäaenipÄSt Äettivlkt t t i s t ^ kteOo 11 i M a VTsheödBo»
qgv^ ]jitjtj>söitou»nää^ pjMSMl^ aöevpimtM^aan.
"aB03el««i!aw TflfeiekikiQdoyqy^' ^ajmiff^ti^. järjestelmää iil-kamaistten
pijxxea» Ikaaisaa ybfi^yMSä' olevista ^tsIbiMo^ekia-l^
isiia.tafintuanusvtililmia vastaan"'kateta Mioskovaai nadoD selitti.
• ;T(8§^1Ä ^»c?IN^r4#)l^(?i'y5^r^^ iatW 5fi^voimien
Unua» ja leiSBv^ tQ4m/ei9!^it$e^ (kansaimväli;^ W e n Mik-
I»am£seikisi, BRja,' ylläoleviitea,' '?perudteliuisäa'? ci» stinä» «*t* »4. --^ r.«
Mftete)^ puJnm 'Mifeus- ja.pjuohiej-dhtajiafca"; jota vasttoin hin vabnistumiset, nutaon Ca-
Bea^piilbaxtiljkilt^ nadas9a^ku4tmepn y«Q4ep ai-l
« * s e l v ä B t t i i » t y ^ v « i : h « n g e « $ , e ^ ^ ^SltiSJS^
mi9sä me elägumje ja tohniim"
me.
Tässä yhteyde$sä Mee
keÄn läMsenipönä TOi«l€ien ne
suuret lakkoliölfakeet ja lalkkol-lÄmM
j(«4A.t^[Wiiitte^ s r t t i i n cdevon maan v » > -^u* - « J ^ - -
jo^saiiiR«ä]itäaiia ettt^ Tsihekikosloväkiain ihallitus ja puoikie eivät
v o r ^ % M «e^^joikaa» ]gimtiOiIiIoä<(|a tfiaonjtdita.
• Ä&äslbvtekian IbaiUitus v«etosi väesltön "rauhalllsuu:
teenf ti«(|$4j^^ia^ :^^'^^a tQHiitään kp^
niieäinläflsi«iiyl]kyiä vastus^^ iQtaaihikn tulevia aäevoinsoia. ja
kesMviiSäooaao^^ - t r ngiin Q ti^intnij. fkidut!^
nada» ksamsan syvien rivien
kesQ^uludessa vailUtsee cilevän
ok)sulhteisain.
Jdhltufen suuirellta osalta,, elikä
Tfttkais^aati, yihdysvaltain' l i -
Icaiseättia s^xLasta Vietnamin
Icaoi^aa vastaan ja Canadan
K y ^ a r v ^ t j i f t gsKettäip JytJöIsU
t o i s t e t a a n , Chicagon, neekeri;
mellakoiden yhteydessä-b<
«P$jlfetn)OiinIm^ teh^tanil8% ^bf^;
to||| k o s k e v a n ' l ^ j ^^
jTK^^iÄj^ ett«i hän«» järj^önsäli
toakl,«n8^"lapsiv^a" ro^evot^
tomuuk^/aifcaiö. " !
1 BJesll^Qiden lopettarnJseHsi täytyy
pankkia tyJHä työttömille 'j,a ruokaa
jaälkJBsille, sanoi Abemäthy.'
McCARmLL?:
New York;— Yhdysvaltain kau-
: pungeissa on pidetty joukkoko­kouksia
presidenttiehdokkuutta
tavoittelevan senaattori Eugene
McCarthyi^ tukemiseksi,
:. 18,0^ newyorkilaista4k<Aoontui\
Madison Sviaj^lle^ kok<M»kaeen,I
jossa pitämässään puheessa se:
nftattorf MjcGarthy totesi Yleti>ft,
min sodan olevan^ Yhdysvaltojen
pääongebnam
VietnatQissa, oj^ sa^ut; sujrmamr
sa 26,000 ja haavoittunut 167,000
amerikkalaista. Tästä huolimatta
jattounme sotaa. Sanomme rajoit­tavamme
pommituksia, mutta sa-
; nianaitidsesti lisäämme lento*
: hyökkäyksiä PohjoIs-Vletnain alu­eelle.
! YhdysyaAlat ei ole yleinen mieii-pi.
te^nstuikea. Hallitus,ei oJekuiten-k
^ «^inyt realistisia keJ>noja selk-k^
uksoDi sei,viUämJseksi. USA:n hai?
litus tukee Saigonin hallitusjta, joka
vs^U^taa kaikkia aloitteita, sod^n
lopettamiseksi. Emme voi jääxlä. van­giksi
niiden valtaan, jotka kieltäy­tyvät
lopettamasta Vietnamin sotaa.
Maan sisäisiin ongelmiin ei voida
kUnoittiiä b;uomii(rta;niUi^ K^u^n kuin
Vietnamin sota jatkuU: Yhteäskun-lamme
elää lupauksista.
1,1 TOYNBEE^ AMERIKASTA
Julkaisemme Arnold Toynbeen haastattelun. Jonka amerikkalainen ( NuorlM» on my&s kaikl^äjnutita
aikakauslehti LIFE es» Julkaissuti, Nykyään porvarllUsten blttorioltst- kiifn hyväntabt4>M(i, Muäill^Jji^v^r
iain pntrlarkka kä^ l^Uattain Ytadysvall^a, Jos lasketaai^ v a o 4 ^
JÄLsrajrnta,^ kuu» Itee Tojnbee_ myöntää^ « u a e r i U u ; ! ^ ^ l^deUtotias^ el,
oieanu^uri^ e l i ^ äinl»i^^^ \£i^^C^&imiCtmk1^^ ^
tA^etj^f^^»m^ l^amfTJJI^mn vsm^ mieU^iat. g t g
kidta ie)Dgq^ 9iii<)^^»l|^„ vo| <^ tmm. P f Ä m^^iu^m^:
mieiet^dllMK^a selte^.jipmfam|tt^län todtstnhsei^ |og^i>n h i t o l ^ n t .
kats/aKtiftp^nykypllslia Atnerihaui^ ' \, , ,
Kysymys: ProfessorJ -Toynbee, joka maassa käyttäJiee:
mitkä muutokset Amfri|caf$a,. ip^luummln aseistukseen kuin vai­vat
teihin suurimman. yaikuj(?ul|9si^?j takmman olojen parantamiseen. He
Vastaus;-Minusta ty^tuii, että, tublaavÄt.rfthaa sotaflaeooilhiftmul-
. jä 'Äfao&mantai
pauksiätaOdn on^
tsp^lijVoI^ käyty- jkTASg^ ^ttä. Var-.
k1^u.;n^- . . <ik^iLii^;'^nKJti:<ia^^ 'vas^-
vojosatta^in yli' ^1.5 njf Ij^artlia va^
i<ojp(mun.e, r \;jsff3^^^mf\af(L,to|-
meentpkxtnahdoUisuuksia hei-kanitävä
ja uhkaava, inllaaitio-
^^iftinftai' m kehiitttynyt entistö
hcia^^Aifi^ kuiiirieen'• Vutodfen
,, ! . . ^ ^ s^arr P i J ^ t , ja .l^siaginaik
qg^-oirfcuita?kittjSiyy1ä,i^ /ja-, entistä nopeammassa ^tem-sikiivakian
iptst»ilxs^ii^i^ ' ^^mm^- 'Byplanajnfjodau possa On arvioitu, että esimer
edellä kieltäytyi;' kiksi po^trmiesiten vasta (fcööani-vasfafflf^
i^ksf'ja sijyn ;avasi yprtit juflkeaai natsimton sen viilkkoa kestänefen lalfcon
jälkeen saavuittama palikan^
^•agJi^of^f^^ ainaiaais-4^;rotus täyttää vain IrädUJittMiEin
M s ^ . n , ^ ^ » - ^ P"'^***^ sen aiukon, miiM^
d^^,'^^t^^'|ieuvK^^ revian- 'kacä;anniuSten ja Vero^^n ikohyoa'-
^ ' . v i n^a §<3Ha5?wui»Ö{*l^^ T ^ ^ , tämä selittää, i m i ^ miinen kuluneen viloden aikana
lUMlövar 4 voi k a i t s i si^ipein silmiin:tällaisten tapahitupuetOi aiheutti heidän muutenlkin pie-ij^^
oDiy^^ uusiiatumista. niin pakkoihinsa.
/,.^iQ4ito^g^^^€kilfl^^ sosiiailistiinem järjtestelimä •*k«ole. Toisaalta on huomioiti;^ että
n ^ v ^ l ^ " ja injs^ mäJärini siihen liittyi kaaisainvälisen ej^n]sustalnn{usten jyrkästä ko-
X/^fl^^f^^ mihi^ on; l^loskovassa vedcvttu, n^ hoamisesta huoUimatta työnan-ovat
asioditä joista Mstorila tulee amtaanaan. oman vä^ijää-iniäl^ö- tajatpiirit ja niitä suosivat Ihatlli-män
laaisimtoosa Washington ja muiden poirvarimaddäi aloit- tuselimet ovat vastustaneeit en-tama
kova neunros^oliittovasliaiinm 1 ^ USAssa alvoi» tiiätä tiukemmin työläisten oi-
Biesti e s i t e ^ kaltöoBnulkeen p e r ^ ^ keutettuja ja tairpeellisia pal-kian
miehitys amitaa eriinamaisen propaj^i^^gjäl^^ sö- kankprotusvaatimulksia. Vaik-siaKstisia
maita vastaan yHeensä; viitta^ giuifeQni;.^^ NLdJla oli- ka: yhtiöiden voitoftovajt mous"
sifibeiöäön ?yytä^ oUft varmm^aa. ''' seet joka vutosdndjänneksen ym» hMefenatta s?iit» v^eMa !Iwftana bikeuibteisi "fiosfe- JäHkeen yhä suurempiin ennä-
IVashingtOA. Pul\ue«saan kan­sallisen
lehdistöklubin tarjoamalla
lounaalla viime viikolla, senaattori
Hf^iptvem^ lupa^ tukea puolueko^
kouksen valitsemaa ehdokasta oli­pa
tämä sKten varapresidentti
Hubert Itomphtey < tai senaattori
l^ugene McCartby- Häa: sanoi tu-;
kevonsa myös: Vietnamin rauhaa,
kannattavaa poolueiinjka.
I McGÖverh, sanoi ilmaisseensa ,vas^
.tu|!tuk^ensa. Vietnamin j^odajri. joh^
dosta ' jo I ennen, j senaattori, McQaf
|thy8, j ^ ; luiä, oHeitaj scp
pitäm^ästään •puneesiä,'^ ,Jo?fa ijS"
hyökkäsi Yhdysvaltojeii' politiikkaa
vastaan.
:'Vähi.v4stoiai kuin senaattori
McCarthy» >jonlu - auhtautuminei]
värillisiä fraskfevaan ongelmaan oi
ollut jokseenkin pidättyväistä, sc^
:ttaattori Ho€ovem tälkt^nU suur-kanptinkien
- n^kerighettojen U-lan
vakavuutta. Hän sanoi, että
n^elfi/ejceiden pitäisi saada mahdol-
Usuius päästä pois ghetoista ja pa.
rantaa. ylUeiskunta- ja ammatti­asemaansa
samalla tiavoin kuin
nuint amerikkalaiset.
PÄIVÄN PAKINA
Idnikaiidiein t i i i t ^^
Kingston. .Kaksi torpntolalsta
miestä, jotka tuniujstivat syyllisty­neensä
kahden vanhan naisen pe­tosyritykseen
saadakseen heiltä
$3,2(K>, tuomittiin alkuviikolla 15
kuukauden vankeusrangaistukseen.
AValt^ Stanley Andrew 52, ja
KjBlvin KaneiT/a 31, pidätettiin tam.
m i k u i i r i l l päivänä kahjtjlen vanr
lismin edun perusteella" Varsovan liiton jäsenmaiden- asevol^ tydfcorkeuteJin. j a vaiteka "sil-l J J V J S ^ m f a ' ' " ''''
Mien lähetyksen TaheJkkodovaadÄairt, päriaatteelll^ kamnal- tekjevillä" ei nläytä olevan . J vuo .
ta katsoen -tämäntapaista voinnafceiiiqrleti Itöytrt^eiA^^ nutään sitä vas»taan,. etltä hei-
V!?^fes^ seiij. pag^ca^ suuria vuosi-
T n ; ^ ^ f r y its£ti|p|t^ r \ ' ainsiotitaian korotetaan tuhansil-
Yhtymättä m i i » tavxaik TVaahtogtomn johdiottla a!tod*et>. ^ *>llafl*i'lla, työlääsillä vaadi-tuun
"propagandaan propagandan vudksi" sosi^iUämla vaötaan ™ ^ inflaiationj vastusta­mia,
yleenÄ sosDiailiam&' ystövänä^itöiv«amime ja laaoittotie, ^tä »^^i^ussä pidäittyväisyyttä
kaikki u&omaalaisftt ms<xmr Viedään. 'bt«te»i. on luva,ttw* P^cav^altimul^ tiimoUta.
U ^ ^ m ^ i m m . jV Ä ä vodma- ^ S * ^ * nneUvaltaieesti
l i - . M - ^ - , esatttanyt (liimian parlamentin
paatosta) laadittuja paa5cl^<Ai^^^
•jeita, joiden kaittorajana oin 6-
invjsenttiset palkaiikorotukseit.
' ICailkfld tämä on ajlheuttajiiit
työipstap Ik^fcuiudeissa ty3rty-
Kyrameaön päivän JnMtua- letuticämne tgmä» erikoimu- i^ömyyttä. Se, ja, vain se se.
meKWi'ilnMstymi»er>jj^l^ yutää nykyisim T«fefeoUi'iir,T»^.
Qai^adassa. i3^YljdW4!|ö^ dea laajoÄiden. Ja välhäiilkin
Ja myös vanhoja ptefttinteMä 'seural<iew, leHjitäjpm!^ V ^ M Ä pintaa syvemmälle ulottuva
i|l5flÖl3?y. täjman ktg^njiiaä^ v^tjppjtitxnn^ juh- asiaan tutkimus osoittaa, tettä oi-l^?
a$i^ Näiiftä rivejä. kic3Qitie^t9^.<moi9 ,tNi9 varnKaan, keus on, niissä asioisi, iköiko.
saanxmefee. kaJMd TydiQpäiv)ätn''«Bnft Ifcaarfcoiltetut näan fyöläisi^^ p^jod^la, i«) et-
Mi^tulkseit, 'terveihdylkset'ja ibnoltnlk^ tätniänpAhräiseen nu- tä työEisten {»alMcavaatimus-n
»rt)ian. MattiÄjillidestt o ^ nJisftÄ ^ t^^t^eiätk -^Tayiattteen,. ten tyydy ttämtmen ei vain auta
mikä ilmestyy vAelä Ihyvfes^. i^qin, ejmen. Työi>pam NSiraä palkkatyöläisiä ja heidän hniol-
QV^, i M i P Ä . Ippsrif^ lel^viaan vaani kjolkjo kfensa-mia
pulmia, joille el (täs^ vaiheessa voida niiltäiäitVi kupm^ talöuselämälä, eillä
kahden viime vuoden aikana on ta,
dahtiuiMit. enmmän muutoksia kuin
edellisten neljänkymmeneit vuoden
«-Ukana. Ihmiset näyttivät minusta
ievojltomilta ja onnettomilta. Nuo­riso
kapinoi tietoisgsti ja ayoimesti
vandbj^pia vastaan. Minun aainierik^;
kajeille ystäviU^.tJtaiä oli »nfearat
isku. joka on vaikeampi kestää kuin
Vietnamin sota. Ilmoitukset kapi­noista
haajvo^titav»t kuin IIMMIH. jac
koskettavat välittömästi. kaikkia.
Tällaisia asioita ei votnut^^e^ kuvi­tella
vuonna 1925 eikä edes vuonna
1965, Monet vuodet Amerikka nauttti
valheellisesta turvallisuuden tun­teena;
se humaitui menestyksistä ja
nyt täm.ä kaikki sortuu.
• .-• •-,••••.< • •
Kysymys: Löysittekö mitään toi-^
veita herättäviä muutok«ia?j
Vastaus: On tullut enemmän itse­kritiikkiä
ja se on aina hyväksi.
Kasvava sukupolvi o » myös muuttu­nut.
En puhu hippieistä, sätä osasta
sukupolvea, joka aiheuttaa sensaa­tiota-
K u t j ^ i n heitä jäävuoren
siksi osaksi, joka näkyy veden pin-rftlla.
Puhun niistä nuoren> sukupol­ven
edustaji.<jta, jotka katsovat elä­mää
aivan toisella tavalla kuin van­hemmat,
vaikka eivät .ilmaisekaan
riifckemyksiään niin mielenosoituk­sellisesti;
Stanfordissa nä>n paljon ylioppi-,
laita, jotka jokapäiväisessä eiänttäs-sään
käyttäytyvät normaalisti, pu­keutuvat
rv)in>Mlbti jne. Mutta he
eivät ole tyytyväisiä omaan elämän­tapaansa
eivätkä vanhempien tavoit­teet
tyydytä heitä.
Huomasin, eitä Amerikan nypri^o;
puhuu inhgtoA vanhenjpiensa ihanj
teista. Minusta «If tar­peeksi
voimak^ sa9a,,0n päfemj)!
sanoa, täydelliAen inho.
^^ysymys: Te |)uhUtte kapinoista
A5ifirikä?sä' oiikö oiKefn '^tää- niitä
pelkästään rotlAjnehaköina.Valkfepii
nbivatko neilcerat^myös' muista,'"fei-merkiksl'
täT<iu'<iellifeista-siyf^tä1' ' '
Vastaus: Te amerikkalaiset ette
millään haluaisi pitää niitä rotur
mellatoa;Muttä ne ovat TÖtumel-rakolta)
vaikka äSia e i ' rajoitukaai»
^Hhert, tJSA:ssa' teidän Uloudellinen
-asemanne on paljon huonompi, jos
olette neekeri kuin jos olette vsd-koinen.
Rotuongelma on USA:ssa tällä
kertaa hyvin Vaikeo- Yhteiskunjäan
»nuodostuu epäyhteiskunta. Tämä
voi johtaa keskeytyksettömään kan­salaissotaan
USArn suurimmissa kau
pungeissa, joissa neekereiden epä-yhteiskunnilla
tulee olemaan oma
kulttuuri ja oma elämäntapa. Näyt­tää
siltä, että AmeriklM menee juuri
tähän.
Kysymys: Miksi Amerikka ei sit­ten
paranna tämän köyhän vähem-
:pistönsä elämää? Mikä estää tämän
ongelman ratkaisemista?
Vastaus: Miksi kongressi rahoittaa
.liin haluttomasti "suuren yhteis-kunnan"
ohjelnua ja, antaa haluk'
kaasti rahaa Yiotnajnin sotaan?
Olen kysynyt sitä itseltäni, enkä tie­dä
mitä vastaisin; itikkaat ovat aina
ra kitsastelevat sosiaalisissamenois­sa,.
H^a^KlavatiQäeluummin rahaa
pommeihin;' joilla •• pommitetaan ,toii
sia maita kuin varmistavaV asuin^
talojen rakentantisen ja. palkankoro­tuksen
maammijehilleen. Tämä k<w-kee
myös Englantia.
Aieerikjka oij t^krjjeeksi rika? voi­dakseen
vaivatta nostaa köyhimmän
väestön elintason kansakunnan elin-
\.i(am kei?lMlWQJle- rahoilla,
jotka se käyttää aseistukseen, se
voisi nost^j) e^n^$<)a ipyö^ hup«ifiat-tavassa
osassa maailmaa; Miksi näin
ei.ole^tap^tiqxqt? Li|i]len, että pre­sidentti
Johnsonin tragedia on siinä,
että häiMstä piti tulla presidentti,
joka loisi "suuren yhteiskunnan'^
nniita' hänestä (tuHkin sodan pre»-'
dentti. Miksi hän kannattaa sotaa?
Miksi hän vajoaa siihen yhä syvem-
;aäll.e, ja syvem;nälle?. Miksi ame-rikkaiaisetkanjnattavat
häntä sjinä?
Tähän on sekaajUunut ylpQ^s,
tnollai^ m AtneHkas^^jnimihip^^ati
pyly l^lfc9WlufS9; tiepn ö n u ^
tonsa vMval lieiiä. Memtäktf armei^
jaan vai kieltäyytäkutnnnnoista?
Tämä on tuskallinen kysjiibys Arne-
XÖöH'1ca«VÄVaUfc" 8utaipa)tvel|^:8ii.
^ ^ n tUvIstsrort faei^ tyj^mät-m
^ n s ^ ani«;f!ikka][a!seen.elämätt
^ JSmK Luule»,' Qtti^ tyytymättömiä
olisi «^tenkln, väikkol ojlsi sotaa
>j|ik&jBä!i^gftw.,SPä^ <W.«»aS»it kaik­ki
miettimään asioita.
Tupnen New Yorkissa kuusivuo­tiaan
tytön. Hän kertoi meille Viet­namin
sodasta, siitä; mitä siellä nyt
tapahtuu. Hän näjsee joka päivä kai-
\ ^ -televisipeta^ Olia^-hämmästynj*^
if^ttä sen ikäinen ifäpi^i [^flstuu välit­tömästi
sotaan. Pelkään., että tele­visio
tekfee lapset tunteettomiksi S)»»
dan kauhuja kohtaan.
Kysymys: Luuletteko",'että, V i ^
namin sodan Amerikassa aiheuttama
paine voi johtaa mccarthysmin uu­teen
purkaukseen?-
' Vastaus: Luullak^i/l|)|^.on tu-loflga
sijhen "pisteeseäiyla^^
vitaan joko sotilaallisten ponnistus­ten
jatkuvani IdristämiStfi ja sen,seu-rauksehg
paljon ankarWpaq dikta;
torista hallintojärjestelmää YhdysI
valioissa tai politiikan jjrrkkää suun
nan muutosta; erehdyÖi^ft ??ttjnnus-tamista
Ja poistamista.
Jos Amerikka seuraa ensin mai­nittua
tietä ja eskalaatiojtulee jat-kmpaan,
niin jotain mccarthyspiin
kali aista voi taas ilmaantua. Jopa,
Olen iwj!aiwut tähän _^ina .uudellf^n raj^^i^^^^^^^
ja uudelleen pohtiessani. ameriläiir: vshemmislöh rftiellRföi^
laisten kan^a Vietnamin sotaa- H[e^
sanovat:, l^lö^llä, olemme : simaa-mieltä,
tämä on väärin, tämä on mo­raalitonta,
tämä on tuhoisaa meille.
Mutta Amerikka ei ole koskaan hä-
.viQnyt sptia j a olemnae päättäneet
voittaa tämänkin sodan." Tämä on
ylpeyttä, henkilökohtaista ja kan­sallista.
Taivon moisten katsomusten
myuttuvaiV
Historialliset epäonnistumiset ovat
tuttuja engla)9!tllai<)ille. Me perään-nyinyne
Jeatme d'Arcin ed^sä- Te
voititte meidät sodassa riippu matto-nmudestav
Ranskalaisilla oli Water­loo:.,
. . Tämänkaltaiset asiat ov^t
luullakseni hyödyksi. '*
^yilkityo,
roi^n, enemmän roljJ|f;eutta kuin
Län?i-EurQopari maissa!
Iistä mahdoilisimnjan pienin tap-
'^^vSsUuiiTäii'-'^ tiitinlyhi U-vin
tärkeätä. Kannatan pommitus­ten
ehdotonta lopettamista'^on
i*uoto Johnsonin hallituksen Iqirkui-;
sa, Jolinsonin hallitus katsoo, että . . , . . . . . . ..
lopett^alla pommitukset se luovut- ^"««^o Port Arthunm. nun ,
*o!cs'W-i'« w. • t>m ne uude:öeen'vaamijftÄijeVielä^
Kaikju-^oron ja Ecbo : orkeste^
henkilökohtfune^ omrittelukin voi-!
Uoa kofttaruu^^
i ' ) I M ' ! 1"(
PORT Ali^THVHIN KUULUMISIA
Yap^den Port Arthurin sivuliik­keestä
postitettin lehden suurjuhla^
numerossa julkaisemista varten ykt;
sityisiä onnitteluja useita listoja
heinäkuun 13; päiväu illalla, jotka
nähtävästi lähtivät Sudburya liohji
vasta maanantaiaamulla. Postilei-;
n^jta päättäop UOi^aapuivat Sudbu^
ryy^ikeskiy(i«tcjnä^^>|iutta lajUeltijn
ulosmenevään p o s ^ niinmyöhääii
«ttä .torataita vasten,^rikanut lakko
f ^ l l ^ ^ j ^ j t ^ ^ i ^ l i r i l l e Sudbji-
Saipassa suuressa kuoressa oli
jPoft 'Arthurin liikkeiden i l
'sla''"sUurt määrä, mutta kun niis
taisi 'jotain saamatta mitään kor­vaukseksi.
TodeUisuudessa se saa
koirvaukseksi hyvin paljon mah-r
doUisuuden päästä irti-sodasta. Tie^
tenkin monet etelävietnamilaiset
upseerit joqtuvat hä^pym^äp, kuten
kenraali ky ja muut.:Joud})tte'tuo­ntaan
Itämä kenraalit Hollywoodiin
ja tarjoamaan heille turvapaikan.
Kysymys: Minkä vaikutuksen Viet
namin sota tekee mielestänne Yh­dysvaltoihin?
;
Vastaus: Kaksi vuotta sitten ajat­t
e l i^ ettei minkä^laista. Silloin
näytti, että amerikkalaiset olivat tyy
tyväisiä» että.he pystyivät käymään
sotaa, joka ei vaikuttanut heidän
jokapäiväiseen elämäänsä. 'Me me-n^
tyiftme niin, että voimme sallia
tämän itsellemme", näytU olevan
kirjoitettuna heidän kasvoilleen-
Nyt amerikkalaiset perheet ovat
vihdoinkin huomannet, mitä tämä
sota maksaa, jos ei muusta, niin
lompakostaan. i
suurjuhlanumerossa, joka ilmesty
heinäkuun 30 pnä ja joka numero
' ^ V f ij?j|voio,"i?et«h Port Arthiir
j-in tilaajille'' ja-ilmoittaville: liifc
keille. Samoin voitiin sen Special
Deliyery kirjeen mukana seisomaan
jääneet haasteet; uutiskirjeet ja
"nippu" tilauksia y,m- lähettää ko­pioiden
perusteella uudestaan-
Mutta koska yksityisty omiittelur
listojen kopiota e i ^ ^ g y t jälkeen,
niin ei niitä voitu mumln pohjalla
kokoilla. Suurjuhlilla yleisölle lau­suin
erikoisesti mainiten noiden
suurjuhlaniunerosta pois jääneiden
Yksityisten onnittelijoiden puolesta
onnittelut ja juhlatervehdykset.
Nyt ne saatiin postista, t^los kun
suurjuhlat oli sivuutfettu.?'*^iitä ei
kuitenkaan katsottu sopivaksi myö?
hästyneenä juiilien jälkeeo-fiamassa
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
keiniogen Mjrttö kaoisadnvälisisslä s u l h ^ ^ lopetetial^ kaijkki.
alla imaailmflaBa^
tQÄpMl^ palkkQÖen korotus tajpkoiltitaa
ihiilttolfcsensa kaikUle niille, jotka a!inl(>.kJc7oittiiksiUaan, tervcii. kotoisen kysynnän lisäänty-cfySEsillääin,
onnitfcaLuiillSJan ja ilUMitällQailtäan au)t}taawet/ tSlmän mistä ja ^ puolestaan tadcoit-työnpäivän
oribodsnumfltf^ lOi^m^^. t<^t- taa tuiotamnon ja myynnin ko­taa
kallkille täkälälsöte fcatnsalaisflferikö^ vji^mM. i^MM^- haami^a! r
Y ^ » Ä J | » / l » i ? S t e . " j ^ ^ • • •
huolefllisuuden ja varovaisuuden ansiodtci ei IkulKm «nwitä Ki^Heiji s,w<)!ttu, i ^ ^ g » lelh- jwtuite^, m x M s M s m . i^ssi^imimi tai BÄHUBI^ valkeudm uh- \/mm. V ^ p » . tpivcrtiaa Cana-
^lÄUJte suolaisille, hyviä
<b.'; ' , . tyqiniiyäiv$jii}ima jpita vietetään
Nyt tulevan työnpäiv^ vietoft yjiteydes^- fcllmnlitetään kalMdefn työt^tekjevifen kqnpi-
Mdssa työläispiireissä' erik(Mniloinyiotta siiihein tilanteeseen, aiksi.
SUC/f^TA SIRKUSTA JA H U M P U U K IA
Joidenkin arvointien perusteella
Chicagossa ensi maanantaina ko­koontuvan
demokraattjpuolueen
kansallisen konventin edessä on
pysyvä hajaannus-
Puolueen hiiipulla tuntuu olevan
tungosta siinä määrin/että häviöl­le
jäävä Humphrey; McCarthy, taj
ta.republikaani^ puoluepäivUtä.
Ja. sen sirkusphje^ii^ui avulla
voijaa?) myös jymäyttää plitkätuk-kaisia
tai äip^^. siiheiv pyritään
koska siihen on varmasti yltäkyllin^
tarvetta- A^gimittakoop vaifli yksi
esimerkki: Presidentti Johnson
sanoi alkpvilkoll))^ että häo vastus.
joku muu, ei suostukaan pelisään- taa Jyrkästi toinxenpitejt^ Vletna-töjen
noudattamiseen, vaan ryhtyy
r potkimaan yU aisan.
Persoonakohtaiset ristiriidat ja
erikoisesti suhtautuminen Vietna-min
sotaan on muodostanut mel-kjolspn
kuilun esim,* varftpvesident-ti
Hubert Humphi'eyn ja senaatto­ri
Eugene McCarthyn välille.
Ja kukijan ei tiedä varmuudella
ryhtyykö Johnson väitöksistään
huolimatta lopulta presideiittieh-dokkaaksi,
vai vetävätkö takahuo­neissa
strategisia piirtoja tekevät
puoluepamput esiin jonkun 'mus­tan
hevosen''.
Valmaa on kuitenkin, että ku­ninkaitten
tekijät tietävät mitä te­kevät
Ja että heillä on myös suuri
määrä» keinoja taktikoida ja tah-toi]
u»a, toteuttamiseksi.
Mutta ipHä tahansa niainitussa
puoluekokouksessa tehdään tai te­kemättä
jätetään, varmaa on kui-
*®nJWn,;että tilaisuuden järjestäjät
vai-aa,v4jt suurelle televisloyleis"ölIe
SiM"ISUshuvi? ainakin yhtä paljon,
kuin sitä saatiin öskcttäinMiamis-min
pommitulcsei\ Xopottqniiseksi
ja "uskoo" seuräajansakin menet­televän
samoin.
Mutta varapresidentti HumpK-rey,
jonka' ehdokkuutta L6J:n sa­notaan
tässä vaiheessa kapiwttft-van,
satK)i työipsten ksyru^atysta
tavoitellessaan terästyöläisten- uni­onin
kok<Hiksessa, että hän tulee
toimimaan pysyvän rajuhan saaiVUt.
tamfis,eksi Vietnamissa.
Toisaalta seinsattori McCarlihy
sanoo kannattavansa Vieinaipin
rajuhanijieuvottelun. perustaksi sitä,
että pyritään BteläVjetnamissa
niuodosti^aa;^ kokoom/qshailitus,
johon o^aU|$^tuu Etelä-Vietnamin
Kaus^l|inw vapautusrinitaipa, nUtä
ehdotusta sekä Johnson että Hum­phrey
vastustavat-
Ja kaiken kukikuraksi on de-mokraattipuolueen"
pjTesidenttieh-doik|]
pjiutta tavoittelemassa sellai-ne^
kin,: herrai ja 8Uuruus~1B;uin>'oh'
Geoi,'giain osavaltion kuveriiöörl
Lester.. Maddo^^.J0^4(y9t-lccirrol^.
sanoneen,, että avoimesti fasistinon
John Birch Society edistää samoja
tavoitteita kuin häpkyi!
Sivumeninen sanoen kjuyernöörl
Maddox on sama ravintoloitsija
joiyi- v. 19W ajoi.revolverilla uha-ten
ravintolastaan pois kolpie nee­keriä
vaiDi sen vuoksi, kun hän ei
tykkää heidän ihonsa väristä.
Kuvaaivaa on, että parin vuodeii
kuluttua täpiänt tapauksen.jäik.een
Georgian osavaltion rotukMhk<!^;
valkoihoiset leipoivat Maddoxista
kuvernöörin.
Ja nyt hän sanoo tavoitteleviin­sa
i ^ Y>hdysvaltaiw pifeaidenttK
ehdoirtLSöiH lura^itystä.. ^
Maddox tunnetaan myös "ase-,
kauppiaana", sUlä hänen tapanaan
oU. myydä rayint<}ilastpaäU ^.00
hinnssta kirveen Vapsia niin, että
valkolhAls^ asiakkaat voivat aut­taa
häutä pitäxnään i^eekerit ravin,
tolansa ovien» ulkopuolella. i
Ja; kun 'vslloissA tuli voimaan
lalqi, noikä k|ieltä^ avoimen rotu­syrjinnän
julkjsisss paikoissa, niin
Msddox; n;iyi'niieluimmin liik«lai-tol<;
seus^ kuin suostui noudatta­maan
maian I^ed^l
Tämä oU kaiketi yksi syy miksi
lietsontsa -r-r kiunkasi
Tie<ioittaessa«n elok, Ijl poä, ^
tä hän ryhtyy tavoittelemaan puo­lueen
presidenttiehdokkuutta, kuc
vernööri Maddox leiniasi kohaae
muuta presidenttiehdokkaan nimi­tystä
tavoittelevat "sosialisteiksi"
— varapresidentti Humphrey, se-ngtattori
MoCarthy ja seöa^ttflfi
George McQovern — ja julisti, että
hän on "konservatiivisten demo­kraattien"
ehdokas.
Oppimatta mitään historiasta,
Maddox julistaa kannattavansa re^
publikaai^ftn ehdokkaan 19Qi ol­leen
^arry Qoldttfateria määrit^-
•mää. että-"iiäi!immäistoimenpiteis-
:8|jr,yap9)*iw hyvätol ei ole naitäto
, p<ahaa" -r- mikä oikeuttaa kanssa
tuhoapiUssodan ja^aniteen Vteti)^
missä, neekjerlenr^^lynkkattkseii: ja
sorron kotona, sekä muut saman­tapaiset
- <^äärimmäi$toimenDi|teet
vapauden hyväksi",mitä tahansa
sellaisella 'Vapaudella" sitten W >
koitetsankin-
Julkaistujen tietojen mukj»*»
Maddox on "vesiraitis" mies, jol^^
johtaa h^nkUölcqntaansa. joik^
aamuisessa raaa^atu^ljP^iK^^.
Hän on myös anlanut osjSlfältionsa
pääkaupungissa. q>iii(i^äyiltti^ mjkä
kieltää mim-haniAitten pidpiK:
Ml-, Msddoxlsta saisi tulla jo Ui-kaakin.
Todettakoop vain, että ipl-tä
tt^an/sq^ erinnoiisyyfcslä
k):aattien CMesgon kokouksess? 09
hänesifä ,tuli Georgian kuvernööri . — ja niitä on pintaa syvemmmiä
ja n;41wi täisä 53^uotias ro^ukUh- legia-r niin auureU^vj^jiSMlo Slolr
koilija tavoittelee nyt demokraat. tä tarjotaan epnätysmäärälsestl
Uen p;:esidwtUohdofckuutto. sirkpshttvia ja kfltteettomia puhei-
..-Häi^oo . .'.'oWeVn?*nsa'.'. -sisältyy -taJ.'puolue8olidaarisu«*5rto-"r ••
luonnollisesti myös punakauhun — Känsäkoura,