Vapaus, January 17, 1967

              Sivu 2 V Tiistai, tammifc. 17 p. — Tuesday, Jan. 17, 1967 Toivo Karvonen:
VAPAUS
( L I B E R T ^ t
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Sstablisbed Nov. 6. 1917
E L . f O R : W . E K L U N D " MANAOER! E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N O E D I T O R I A L 6 7 4 ^ 2 94
Publlshed thiice «eeUy: Tuesdajrs. Thutsdays and SftturdaTS b7 Viptoa
Pu' hiag Co. Limited. 100-102 Elm St. WeÄt. Sudbury. Ont«rio. Canada^
Mailin? AödKss: Box 69
Advertlsing rates upon application. translatlon tree of cbarge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottava,
and fbr payment of pootage In casb.
M.n,b..o,,h. CANADIAN LANGUAGEPRES3
TUAVBrnHSAri
Canadassa: 1 t k . $9.00. 6 kk. H7S USArssa m . JlOi», 9 kk.
S kk. 2.76 Buomeasa: 1 Tk. lOÄX, 6 kk. M5
Myrkyn tuntee muutenkin
Gahadan laajimmin leviävä päivälehti, Torontossa ilmes­tyvä
Daily Star esitti viime torstaisessa toimituskirjoitukses-saan
kannan, että Länsi-^Saksassa päätään nostavan, natsi­mielisen
Kansallisen demokraattisen puolueen johtomies,
Adolf vCnThadden on muka parempi heppu, kuin "sairas
ei-hukaan Lincoln Rockwell ja Winiam Böattie. Hänellä on
puolue- ja äänioikeus Baijerin osavaltion lainlaatijakunnassa
Länsi-Saksassa;
Tämän katsantokannan perusteella lehti antaa kannatuk­sensa
sille, että mainittu natsijohtaja Adolf von Thadden tuo­tetaan
luennoimaan ja TV-haastatteluja antamaan Canadaan.
"On tärkeätä maailman tuntea van Thadden", sanoo mainittu
lehti ja puolustelee kantaansa sanomalla: "Uusnatsismia ei
voida kohdata ja tappiolle saattaa tuntematta niitä miehiä ja
voimia, mitkä sen (uusfasismin) tuottavat.. . "
Me uskomme, että tämäntapainen "tiedonhalu" on mätää
vapaamielisyyttä. Jos hyväksyttäisiin Starin ensinmainittu
määritelmä niin se tarkoittaisi sitä, että. Lincoln Roekwell ei
ole nyt mtiään, mutta jos hän tulisi yhden tai kahden seu­raajansa
kanssa vahtuksi johonkin lainlaadinnalliseenelir-meen,
niin silloin olisi syytä järjestää hänellekin luentoja ja
TV haastatteluja:
Mikäli taas on puhe natsismin "tuntemisen tarpeellisuu­desta",
niin eiköhän asia ole siten, että rotanmyrkkyä ei
tarvitse kenenkään maistaa tullakseen vakuuttuneeksi, että
se ei ole ihmisruoaksi sopivaa? Asia on sitäkin ilmeisempi
kun tätä natsismimyrkkyä on maistettu aivan liiankin pal­jon
menneiden vuosien aikana; Kyllä canadalaiset tietävät,
mitä natsismi ^sn, ia minkälaisia heppuja natsijohtajat ovat
ilman von Thaddenin tänne tuottamistakin-
Saatuamme lukea von Thaddenin "rotuteorioita" ja mie­lettömiä
puheita uusista valloitusaikeista, se riittää yhlä hy­vin
muille kuin niillekin canadalaisille, joiden miehiä ja poi­kia
kaatui toisessa maailmansodassa natsirutonhäviltämis-tehtävissä.
Meidän mielestämm von Thadden on sellainen muinai­suuden
muumio, jota ilman canadalaiset tulisivat mainiosti
toimeen. •
Kuluvan vuoden kevättalvella
suoritetut eduskuntavaalit Suomes­sa
ja niiden seurauksena tapahtu­nut
hallitusvaihdos sekä uusi hal­lituspolitiikka
ovat\erättäneet mer­kittävää
mielenkiintoa melkein
kautta koko maailman; Voidaan
syystä kysyä, mikä aiheutti sen,
että pienen syrjäisen Suomen ta­pahtumat,
n i i n kiinnostavat muuta
maailmaa. Eiväthän eduskuntavaa­lien
tulos j a sen seuraamuksetkaan
maassamme olleet- mitenkään odot­tamattomia.
-Suomen oloissa _usein unoh­damme
kaksi seikkaa. Ensiksi sen,
että maailma nykyisin on niin po­liittisesti
kuin taloudellisestikin
kiinteämpi kokonaisuus ja sen eri
osat toisistaan riippuvaisia kuin
esim. ennen toista maailmansotaa.
Toiseksi unohdamme sen, että
maailma seuraa meitä ja edes-ottamuksiamme
tarkemmin kuin
uskommekaan, koska olemme yhä
edelleen konkreettinen ja myöur
teinen esimerkki rauhanomaisesta
rinnakkainelosta sosialistisen ja ka­pitalistisen
maan sekä lisäksi pie­nen
ja suuren valtakunnan kes­ken.
Tämä määritelmä ci ole pelk­kä
fraasi, kuten monet Suomessa
Pres. Kekkosen Vaasan puhe
Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkosen Vaasan
yleisillä kirkkopäivillä pidetty puhe, mikä julkaistiin koko­naan
lehtemme viime torstaisessa; numerossa, oli painavaa
• ja harkitusti punnittua tekstiä Suomen asemasta jännitty­neessä
maailmassa. ,
Presidentti Kekkosen puheissa on totuttu kuulemaan
ajankohtaisia ajatuksia. Hänen selostuksensa Suomen uiko-piolitiikan
peruskysymyksistä ja Inäsityksensä Suomen nyky-pohtiikan
onnistumisesta, ovat täysin päteviä.
Presidentti Kekkosen arvio Saksan kysymyksestä on eri­koisen
kiinnostava — ja samalla ajankohtainen. Hän osoittaa
selvästi, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti, että niin kauan
kuin Scksan kysymystä ei ole ratkaistu — niin kauan kun
ei ole rauhansopimusta tehty — niin kauan on Euroopan
rauha uhattu.
Hänen puheensa on Suomen virallisen ulkopolitiikan
avointa ja rehellistä linjanvetoa ja samalla osoitusta presi-,
dentti Kekkosen henkilökohtaisesta valtiomiestaidosta,ko-:
viin historian kokemuksiin nojaavasta realipolitiikan tajusta
ja kyvystä nähdä kansainväliset perusongelmat suomalaisel­la
näk»ökentällä, kuten Kansan Uutiset asiasta sanoo.
— Suomen ulkopolitiikan tärkeimmät toimintakohteet
ovat edelleen ne, mitkä ovat meitä lähinnä, sanoo mainittu
lehti toimituskirjoituksessaan ja jatkaa: Suomen ja Neuvosto^
liiton suhteet. Saksan kysymys ja Pohjolan turvallisuus. Mi­tään
sellaista muutosta siis ei. ole tapahtunut, mikä oikeut­taisi
panemaan nämä ongelmat hyllylle, tai antaisi aiheen
hypätä niiden yh.
Neuvostoliiton suhtautumisen Suomeen sanelee suurval-tanaapurimme
turvallisuustarve, ts. ensi sijassa sotilaallinen
intressi, kuten jo Paasikivi monesti toisti. Nyt saatetaan to­deta,
että Neuvostoliiton turvallisuustavoitteista Suomen
suunnalla — nimenomaan ystävyys- ja avunantosopimuksen
solmiamisen jälkeen — on huolehdittu tavalla^ jonka "voi
olettaa tyydyttävän Neuvostoliittoa''. Toisaalta presidentti
Kekkonen korosti, etteivät nämä järjestelyt ole loukanneet
Suomen suvereniteettia ja toimintavapautta, vaan päinvas^
'toin suhteissa on saavutettu tasapaino, joka, merkitsee ni­menomaan
Suomen kannalta ratkaisevan tärkeätä kehitys-virthetta
juuri meidän omaa turvallisuuttamme ajatellen. Oli
varmaankin tarpeen, että presidentti Kekkonen jälleen ko­rosti
näitä perustosiasioita, sillä jotkut innokkaat —: tosin
hyvää tarkoittavat — ulkopohtiikan harrastajat, jotka eivät
Ir.ulje jalat maassa, saattavat jo.skus unohtaa ne. Tämä oli
myös vstausta turhanpäiväisille ulkomaisille spekuloitsijoille.
Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden ainutlaatuisuutta osoit­taa
se, että samalla kun niiden perustana on strategisten etu­jen
turvaaminen, on kansojemme välinen keskeinen luotta­mus
jatkuvasti lujittunut ja kanssakäyminen kehittynyt yhä
monipuolisommakis. Sitä valtioviisautta, jota Paasikivi kai­pasi
syksyn 1939 Suomessa, meillä nyt laajalti on.
Niin jännittynyt kuin kansainvähnen tilanne onkin, näyt­tää
presidentti Kekl^osen suhtautuvan optimistisesti maail­man
tulevaisuuteen, mieliala, jota myös Neuvostoliiton johto­miesten
lausunnot kaikesta vakavuudestaan huolimatta ovat
nykyisi nheijastaneete. Kansainvälisen jännitystilan pääasi­allisin
syy on kapitalismin ja kommunismin välisessä vasta­kohtaisuudessa,
jossa "kummankin sivustan äärimmäisyys-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Nick Grundstcn. Whilefi.sh (Littic
•Penage), Ontario, täyttää tänään,
tammikuun 17 pnä 76 vuottii.
Alina Jackson , Fort \Villiam.
Ont., täyttää lauantaina, tammi­kuun
21 pnä 74 vuotia.
Heikki Orre* Nairn Centie (nyi
Sudbury) Ont., täyttää keskiviikko­na,
tammikuun 18 pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tulla-vain
onneloivoluksiin.
YHTENÄISYYDESSÄ ON
VOIMAMME
Vapauden tiistain, tammikuun
10. päivän numerossa oh "mitä
muut sanovat" osastossa ote To­rontossa
ilmestyvästä Vapaa Sana-lehdestä,
jossa oli tervettä ajatte­lua
Canadan sata-vuotisjuhlicn ja
Suomen 50-vuoliscn itsenäisyyden
juhlien vietosta. On ilahduttavaa
huomata, että yhä useammat ja
useammat tulevat huomaamaan
kuinka paljon hyödyllisempää ja
voimakkaampaa toimintamme olisi
jos esimerkiksi suurempia kult­tuuri-
ja f>-ysikulttuurijuhlia jär­jestettäessä
olisi kaikki kansalai­semme
puhaltamassa samaan hii­leen.-.
Olkoonpa, että erimielisyyksiä on
ollut ja ehkä tulee edelleenkin ole­maan,
mutta noita erimielisyyksiä
voidaan poistaa neuvottelemalla ja
joustavalla työskentelyllä.
Toivomme Sudburyn suomalais^
ten yhteiselle sata-vuotiskoniitealle
jatkuvaa menestystä —-järjestäes­sään
Suomi-viikkoa ja samalla toi­vomme
että muillakin suomalais­seuduilla
tehtäisiin samanlaisia
aloitteita.
Juhlavuoden tervehdyksin.
Ohikulkija.
miehet" eivät näe muuta ratkaisua
kuin aseellisen t ien. Mutta •— presi­dentti
Kekkonen jalkaa: "Molempien
talousjärjestelmien sisäinen kehitys
ei kuitenkaan tue tällaista äärim­mäistä
johtopäätöstä. Jos tämä kehi­tys
saa jatkua — kuten on oletelta­vissa
— en usko, että ideologioiden
välinen vastakohtaisuus tulisi olemaan
ratkaisevana esteenä maailman rau­hanomaiselle
tulevaisuudelle." Suu­rimman
huolen aiheuttaa USAn sota­politiikka
Kaakkoi.s-Aasia.s.sa.sekä K i i ­r
a n outo tilanne.
Presidentti Kekkonen op aikaisem­min
todennut, eTta puoluccttömuude.Sr-taan
huolimatta maamme ei voi olla
puolueeton sodan ja rauhan ky.symyk-
.se.ssä, sanoo Kan.san Uutiset edollcen.
Tätä periaatetta osoitti nytkin hänen
.selkeä kanjansa Saksan onf;c.!masta
ja Länsi-Saksan voimapolitiikan luo
miLse^nen. Tä.ssiikin Suorhcn viralli­nen
ulkopolitiikka ymmärtää ja tun­nustaa
Neuvostoliiton turvalli.suusin
tre.ssit, jotka osaltaan vastaavat myös
meidän omia tuarvalli.suu.setujanime.
On vaadittu ulkopolitiikkamme a k - ,
tivi.soimisia. .sanoo lehti lopuksi. Pre­sidentti
Kekkonen osoitti ne. ilman­suunnat,
joissa akiivisoiminen on eri
tyisen tarpeen j a Suomen pyrittävä te­kemään
oma o.suuten.sa: Euroopan
jännitystilan poistamisek.<>i on olortia.s-
.sa oleva tilanne tunnustettava Sak.san
valtioiden rajoilla. Pohjolan a.sCman
.turvaamiseksi olisi aikaansaatava
Pohjolan ydinaseettomuu^sppimus se­kä
rajarauhan turvaava järje.stely ka­lottialueella,
Suomen ja Norjan rajalla
yhä vielä uskovat. Tämän määri­telmän
kannattajat seuraavat ta-pauksiamme
myönteisessä mieles­sä
ja tulkitsevat tapauksemme
rauhanomaisen rinnakkaisolon
myönteiseksi osoitukseksi. Määri­telmän
vastustajat näkevät kaikeii
Suomessa sen kielteisenä seurauk-
'sena. Kumpainenkin puoli on lisäk­si
valmis toimimaankin arviointien-sa
mukaisesti. Tämä on aina syytä
muistaa.
Eduskuntavaalit j a hallituksen
muodostaminen Suomessa tapahtui­vat,
olosuhteissa, joissa kansain­välinen
tilanne kehittyi uhkaavalla
lavalla kiristymistä kohti. Vietna­min
sota ja Saksan kriisi, lähinnä
Länsi-Saksan innokkaat pyrkimyk­set
atomiaseiden haltuunsa saami­seen,
ovat yhä kansainvälisenä
austana "Suomenkin tapaukselle".
Mainituisla kysymyksistä jälkim­mäinen
sivuaa oleellisesti Suomea,
koska Norja ja Tanska kuuluvat
Natoon. Tuskinpa nämä maat voi­vat
olla joutumatta mukaan jokai­seen
selkkaukseen, johon Nato jou­tuu
joko USA:n tai Länsi-Saksaii
vetämänä. Toisaalta taas Vietna­min
sota ja sen laajentamispyrki-mykset
sekä Länsi-Saksan aseistau-tum*
iskiinnostus muodostavat varsin
kiinteän yhteyden;
Näissä olosuhteissa on sosiali­demokraattisen
puolueen epäselvä
kania Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyyspolitiikkaan Suomen tur­vallisuuden
kannalta erittäin huo­lestuttava.
Vaaleihin: mentäessä:
puolue kuitenkin vähitellen mel­koisesti
selvensi asennettaan sekä
! Suomessa että kansainvälisellä foo-
' rumilla esim. .sosialistisen interna-itionaalin
kokouksessa.
{ Tämä sekä toisaalta porvarillisen
! hallituksen kykenemättömyys hoi-
I taa Suomen taloudellisia asioita
! tyydyttävällä lavalla loivat suotui-
, sat edellytykset sosialidemokraal-
! tien, ja koko va.semniistonkin vaali-i
voitolle. Se oli luonnollinen ja
! ylecn.sä odotettu, ei vain Suomes-
! sa vaan Suomen rajojen ulkopuo-i
lellakin. SKDL:n pysytteleminen
! suunnilleen entisissä saavuluksis-
; saan oli myös merkittävä ja sel-
I iäisenään varmasti sosialistisen
enemmistön eduskunna.ssa. Ristirii­dat
SKDLrn ja S K P : n si.sä.s.sä oli-
I sival helposti voineet johtaa koh­talokkaaseen
vaalitappioon.
Kaikkeen tähän luo erikoista va-j
ioaan tapahtuman, vaalivoiton, his-j
toriallinen tausta. Ensimmäisen
I kerran muodostui Suome.ssa sosia-
I listienemmislöinen eduskunta V;
j 1917. Sen jälkeen kesti y l i neljä-kynunenfä
vuotia, ennen kuin Suo­men
työväenluokka toipui kansa­laissodan,
kolmekymmentäluvun
laanlumuskauden j a loisen maail­mansodan
seurauksista. Toisen ker-j
ran muodostui Suomen eduskun-i
nassa lyöläisenemmistö vasta v.
I 1948: vaaleissa. Sitä ei pystytty
käyt;ämään sanottavasti työväen­luokan
hyväksi, koska sos.dem. puo­lueen
silloinen, johtaja Tanner ei
halunnut kuullakaan mistään yh­teistyöstä
kommunistien kanssa.
Työväenluokka ei ollut kypsä käyt­tämään
hyväkseen voittoaan. Enem­mistö
menelelliin tämän vuoksi jo
seuraavissa vaaleissa. Nyt ei por­varisto
puolestaan pystynyt käyttä­mään
valla-asemaansa myönteises­ti,
vaan tuijotti kaikissa ratkai­suissaan
vain luokkaetuihinsa, ja
kun toisaalta työväenluokan kes­kuudessa
kyp.syivät nopea.sti yh-leistyöajaltelun
alkeet, syntyi jäl­leen
v. 1966 tyoläiscnemmistöinen
eduskunta. . '
Olemme ilmeisesti tulleet histo­rialliseen
kehily-svaiheeseen, jossa
ratkaistaan työläisenemmistön py­syvyys
Suomen eduskunnassa.
Eleen aukeaa työväenluokan kan­nalla
katsoen merkittävä ja vel­voittava
näköala. Tämän tosiasian
panevat . kaikki taanlumusvoimal
niin Suomessa kuin Suomen rajo­j
en ulkopuolellakin kauhulla mer­kille.
On syntymässä valtava tais-
Työväehpuolueiden
on säilytettävä ja varmistettava.
Toiseksi on pystyttävä ahtaissaktii
taloudellisissa oloissa luomaan' sel­lainen
yhteinen uudistust>oKfiikka,!
että äänestäjien myötätunto pysyy
hallituskoalition takana. Kolhi&n-neksi^
on tehtävä kummankitt' puo'
lueen taholtav työläisjoukoille'- tlrt-l
tävän hyvin selväksi syntyneen
yhteiskunnallisen taistelun 'sisältö
ja olemus. Ilman näiden tosiasioi­den,
vakavaa huomioonottamista vei
voida säilyttää jo saavutettuja. ase­mia.-
• -
Taistelu ei tule olemaan helpi;>o.
Siitä on j o nyt riittävästi kokCr
muksia. Eduskunnan sosialistista
enemmistöä ja työväenpliioliiletffÄn
yhteistoimintaa vastaan ' iw>si^taaa'
mahtav^ia voimia. Suomessa nyt
alkaneen yhleistyökokeilun onnis-:
luminen "itgstattaisi vastaajien
myönteisien voirnien esiinmarssin
ehkä muuallakin. Tällaista suiiri-lausta
pelkäävien kannalta^^ ^j^"}^^'
lumme ei saa onnistua. VarinaVti-kaan
kansainvälinen taloudellinen
lilanne j a luottovaikeudet eivät ole
niin huonoja kuin miksi lie: Suo­messa
nyt esitetään. Sen lisäksi
Suomessa on jo liikkeellä miltei
kaikki, mitä Suomen taantumtis/
voimat itsestään irti saavat' äärim­mäisen
valheellise.sta demagogiasta
provokatioon .saakka.
Valitetlavasli työväenpuolueet e i ­vät
olleet lainkaan valmistautuneet
yhteistyöhön enempää hallitukses­sa
kuin eduskunnassakaan eivätkä
j ole sitä riittävässä määrin vielä
j tällä hetkelläkään. Tehokas ja
myönteinen yhteistyö on siis taot­tava
toiminnassa, ei vain työväen-j
puolueiden vaan myös porvarjlli-
I sen keskustapuolueen kan.ssa, joka
! näyttää olevan siihen halukas. Tä-
I mä on tietysti paljon vaikeampaa
j k u i n etukäteen rauhallisesti ja huo-
; lellisesli suunniteltu toiminta olisi
' ollut. Nyt on samanaikaisesti sekä
kehitettävä yhteistyötä eitä pidet­tävä
laajat työläisjoukot tapausten
ja kehityksen tasalla.
Työväenpuolueiden yhteistyön ei
tarvitse merkitä, eikä se sitä nyky-
I oloi.ssa mitenkään voikaan merkitä,
I et ä puolueet yhtyisivät tai eitä
! edes niiden ohjelmat yhdenmukais-
; tetlaisiirt. Sekä SDP:lle. SKP:lle,
SKDLrlle että TPSLille jäävät n i i.
den organisaatiot, jäävät erilaiset
I puolueohjelmat ja erilaiset käsi-
1 tyksel toimenpiteiden kaikista yk­sityiskohdista.
Olisi mieletöntä jonkin hiisiä
[vaatia, että yksimieli.syys pitäisi
j saavuttaa vain loisien täydellisellä
jalislumisella yhden käsityksiin. Yk-
I simielisyys ja suunnitelmien aina
vain. kompromissin kaulia. Multa
on muistettava, että työväenpuo­lueiden
ke.skinäinen kompromissi
työväenluokalle oleellisen tärkeis­sä
asioissa on sisällöltään aina loi­nen
kuin kompromissi porvarillis­ten
ryhmien kanssa.
Porvarilliset hallitukset, jotka
ratkaisuissaan olivat tavoitelleet
vain omia luokkaetujaan, jättivät
jälkeensä varsin vaikeasti selvitet­tävän
pesän. On otettava hubmioon,
että sen selvittämisessä ei .yoida
välittömästi käyttää sosialistisia
menettelytapoja. Niin kauan kuin
Suomen perustuslakeja ei ole muu­teltu,
on toimittava niiden puit­teissa.
Sosialistisiin lainn^uutoksiin
eivät, työväenpuolueiden voimat
vielä riitä, eivätkä ne ole'.siihen
vielä periaattcelliseslikaan miten­kään
valmiit. Velvoittavatko kan­sanjoukot
myöhemmissä ' vaaleissa,
työväenpuolueita siihen, se näh­dään
aikanaan. Tänään on lähdet­tävä
parantamaan Suomea talout-
"Se menee": Nämä oli viimeiset sanat jotka 45-vuotias Donald
Campbell lähetti radioitse Juuri vähää ennen kuin hänen Bluö-bird
alus teW kuoleman: voltin 310. mailin tuntinopeudella.
ta ja yhteiskunnallisia oloja ole­massa
olevista edellytyksistä. Saa-vutuk.
set eivät varmaankaan aluksi
voine olle kovin merkittäviä, mut­ta
niiden täytyy joka tapauksessa
ottaa huomioon koko kansakunnan
Ja ennen kaikkea sen vähäväkisim-män
osan edut j a elämänmahdolli-suuksien
parantaminen.
Yhteistoiminnan täytyy jatkua ja
kehittyä, jos työväenpuolueet aiko­vat
valvoa "työväenluokaru etuja.
Niiden täytyy nykyoloissa myös
toimia yhdessä porvarillisten edis­tyksellisten
voimien kanssa. Porva­rillisella
keskustapuolueella on sen
kannattajien perusjoukon;. köyhän
ja keskivarakkaan talonpoikaisten
sekä sen tavoitteleman kaupungeis­sa
ja asutuskeskuksissa asuvan kes­kiluokan
etujen kannalta enemmän
kosketuskohtia vasemmistoon ja
työväenpuolueisiin kuin yksin­omaan
suurpääoman etuja ajavaan
oikeistoon.
Työväenpuolueisiin yhdistää kes­kustapuoluetta
ja sen kannattaja­joukkoja
myös ulkopolitiikka, sel­vä
myönteinen suhtautuminen Suo­men
ja Neuvostoliiton ystävyyteen
ja yhteistyöhön. Nämä ovat reali­teetteja,
tosiasioita, joita enempää
keskustapuolue kuin työväenpuo­lueetkaan
eivät voi sivuuttaa. Toi­saalta
työväenluokan ja toisaalla
koko Suomen kansan elujan kan­nalta
ei mikään-voisi olla virheel-lisempää
ja vahingollisempaa kuin
hajottaa, nyt syntynyt, hallituskoali­tio.
Tällaisia mielipiteitä ei ole esiin­tynyt
vain SKDLn ja S K P : n kes­kuudessa
vaan myös sos.dem. puo­lueen
ja keskustapuolueen piireis­sä.
Vaikka hallitus ei - voi ilmei­sestikään
toteuttaa esim. läheskään
kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka
liittyvät mm. S K P : n lähiajan ta­louspoliittiseen
ohjelmaan, ei se
silti voi olla syynä kommunistien
hallituksesta irtautumiseen. On
muistetlaya, että silloin irtaudut­taisiin
myös yhteistyöstä toisien
työväenpuolueiden kanssa; jätet­täisiin
huomioon ottamatta sekä
kansallisen että kansainvälisen ti­lanteen
objektiiviset tosiasiat, jot­ka
periaatteellisesti ja käytännös­sä
vaativat työväenluokan kaikkien
voimien kokoamista juuri siihen
suuntaan kuin nyt alustavasti ta­pahtuu.
: Ratkaiseva merkitys tässä
tulee olemaan kommunisteilla. Jos
nyt epäonnistumme ja- annamme
vastustajillemme mahdollisuuden
rikkoa työväenluokan orastava yh­teistyö,
se merkitsee vakavaa taka­iskua
koko Suomen työväenliik­keelle
ja sen. sosialistisille päS-määrille.
Irtautuminen hallitusyh-leistyösTä
merkitsisi nyt hedelmä-töniä
oppositiopolitiikkaa olosuh­teissa,
joissa sillä on" i varsin pie­net
menestymisen mahdollisuudet.
Hallitusyhteistyö työväenpuoluei­den
keskinäisen sopimuksen poh­jalla
ei merkitse eikä saa merkitä
periaatteellista antautumista porva­rillisen
tai sosialidemokraattisen­kaan
opportunistisen reformipoli­tiikan
astinlaudaksi. Hallitusyhteis­työ
ei mitenkään estä esim. kom­munisteja
enempää kuin muita­kaan
yhteistyöhön osallistuvia ryh­miä
esittämästä omaa kantaansa
esille nouseviin kysymyksiin ja
puolustamasta niitä kaikkialla
joukkojen edessä. Vain tämän
kautta joukot voivat ratkaista, ku­ka
yhteistyöhön osallistuvista puo­lueista
ajaa lähinnä sen etuja vas<
laavaa politiikkaa ja vuorostaan
ratkaista vaaleissa, kuka ryhmistä
ja minkä suuruisena edustaa sitä
seuraavassa eduskunnassa. Tämä
mahdollisuus täytyy kansalle va­rata.
Kommunistien on siksi omas­ta
puolestaan esitettävä konkreet
tisia, selväpiirteisiä ja nykyoloissa
käyttökelpoisia talouspoliittisia toi­menpiteitä.
Kfväisndo kasvattaa, syyssade ka­dottaa.
Suomal. sananlasku-
• * •
—El järki 00 kaikki yhren miähen
pääs. Alahärmä..
PÄIVÄN PAKINA
Jotkut kuolevaiset uskovat vuoren,
"varmasti iLsesuggestioon esimerkiksi
tautien parantamiskeinona. „
Meillä ei ole mitään sitä vastaan,
sillä Jokainen ii.skollaan autuaaksi
, tulko.m.,-; •
Multa it-sesuggestio voi johliia
myös suoranaisiin. onnettomuuksiin.
IZsinicrkkiiiä täsiä on Yhdysvaltain
entinen ja edesmennyt puolu.stusmi-nistöri
.lanifs Forrestall. Joka oli
pääs.syt itscsuggcslion perusteella sii
hen autuaalliseen a.scmaan, ct4ä ru­pesi
uskomaan omia ja ludlitu.skump
paniehsa juttuja "venäläisten ai­heuttamasta
vaarasta*^'.
Kuten muistetaan,, hän hyppä.si
kahdennentoista kerrok-seiv ikkunasta
ala.s kirkaisten ''vcnäläi.sel tulevat".
Se oli Forrestallin itsestiggesfion
surkea loppu.
' J o n k i n l a i s t a it-sesuggcstionista eh­kä
johtuvaa pelkoa kuvataan siinä
paljon puheenaiheita saaneessa VVilr:
liam Manchesterin kirjpi^^'?,3Uhka.
yhtä vcrsioai,on jo mvetluv^ii[|y(aise-
-maan sarj^irjoiluksina, 'italia
mantereella kuin Euro^pa^^h>'::
Mainitun sarjakirjoituk.^^tt'^'lf^n-kiclisessä
käännöksessä 'öiif»'väitös,
. iiäin ainakin kerrotaan Hampurista
lullei.s.sa uutisticdois.sa, että Lyndon
Johnson ei Uskaltanut presidentti
Kennedyn katalan murhan jälkceJi
ajaa "virallisessa autossa" Dallasin
lentokentälle.
Länsi-Saksa.s.sa ilmestyvän Stern-julkaisun
toimittajan, Henri Nanne-nin
kerrotaan kieltäytyneen karsi-mnsia
prtis kirjoitu.ssarjan yllämai­nittua
köhtna,vaikka-^ennattori Ro­bert
Kennedy oli sitä pyytänyt. .
Stern julkaisun mukaan silloinen :
värapresidentii Johnson pelkäsi, et­tä
vallankunious oli alkanut. Edd-leeh
väitetään, että varapiresidchtii
ja rouva Johnson ajoivat merkkaa­mattomalla
autolla lentokentälle s i i ­nä
mielessä cl^tei hellä tunncllatsi.
Vasta sen jälkeen kun Johnson
näki, että kaikki oli kentällä nor-maalitila.
ssa, hän nousi presidentin
lentokoneeseen, kerrotaan Sicrnin
. .selitinvän artikkelisarjassaan.
Siinä Jutussa on Ttiuutakin ihmcci-lisj^
tla. ,
. Mainitun julkaisun mukaan presi­dentti
ja rouva Kennedy pakoitettiih
murhaa edeltäneen yön nukkumaan
eri huoneissa.
Hen ri ' N a ii tien in kerrot affn kieltäy­tyneen
poisiamasla kirjoituk.sesla
myös Iätä säiikykamarikoliiaa. .
Myiichenisla (iiltceiV uutisliedbn
mukaan Look julkaisu, mii.lä_Stejn
maiirtun sarjakirjoiluksen Julkai.su-oikcuden
osti, oli suostunut m rs;
K< nnedyn pyylinöslä vissien henkilö-kohtaisten
asiain poisjällämi.seenkir.
joitukscsta. Look julkai.su alkua jul­kaista
samaa kirjaa sariakirjoiluk-sena
tämän viikon aikana.
Mr. Nannenin kerrotaan .sanoneen,,
ettei hän voinut .suostua vissien
osien poistamiseen kirjoituksesta
siksi, kiin hän pilliä niiden julkaise­mista
poliittisesti tärkeänä.
.Saksalaisjulkaisun mukaan rnr.
Manchester sanoo kirj»*>saan, että
kun presidentti ja rouva Kennedy tu­livat
huoneeseensa Fort Worlhisso,
he havaitsivat, että toisesta vuotees­ta
oli viety vuodcpatja pois.
Kirjan mukaan mrs. Kennedyn oli
sanpllava miehelleen hyvää yötä ja
mentävä tui.sr.on huoncerspen.
Sternin toi mitta-a Nannen sanoo,
että tämä toimenpide « l i selvästi po­liittinen
metku presidenttiparia koh­taan.
;
Look-julkaisun kirjoitussarjassa cl
mainita mitään presidentti ja rouva
KeniKHlyn nukkumisesta ori huoncis-
.sannitia .siinäkin todetaan ,etlä pre-sidchtliparih
majoitus oli järjestetty
vähän niin Ja näin.
Presidenttiparille oli varattu pie­nempi
ja halvempi huoneisto kuin
varnprc.sidcr.ili Johnsonille sanoo
Manchester ja lisää, että ilmastoi-mi.
svälincissäkin oli Jotakin vikaa.
Kaiken sen, mitä Manchesterin
kirjassa sanotaan, ei luonnollisesti­kaan
tarvit.se olla ehdotonta juma­lan
sanaa totuuden kannalta katsoen.
Mutta tällaista tekstiä kuitenkin
kerrotaan hänen kirjassaan olevan.
— Känsäkoura,
n H' I
8 1
1
II
m .1 i
M
'H