Vapaus, December 14, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, jouliik. 14 p. ~ Saturday, Dee. 14,1957
iHiiiiii
QtSKD^pf FlnaUa Canadian». Es- luttiib^l Nof, e,-19(7. 'Authorfzed
-a« «eoontf elioi msS^lir <be Päst
fiCttee' Dqmtaoiti- Ottawa. 'Pnb^
ttSM thxiee neOly: Toesdays.
Ibondapi Saturday» Ijy vapaus
MUUiing Company Ltd; at lOOrlOZ
S91 et W.,i i^iodl^^ Canada;
Tiilepbones: Bns. Qfflee OS. 4-«M:
EäUorial Office 06.4-4285. Manager
E, SoksL EditorW. Eklund. ISaning
address: Box 69, Sndbnry. Ontario. Advertistng lates qpon aiipllcatlon;
rCraoBlatiott f tee of cbaxge.
TILAUSHINMAT:'
CaniulRMa: 1 vk. 7JOO 0 kk. 1.75
8 kk. SL25
YhdysvaOotaa: 1 tfe 8J00 0Jdt f30
Saomessa; 1 vk. fS» 0 kk: 4.75
1917-r- Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957
Saumoistaan rafcoSeva NATO
NATCy-liitön syvenevää kriisiä kuvannee kaikkein (»rhaiten se,
'ft(ä;;¥iidysvaltain pr^ Eisenhower on päättänyt sairaudestaan
InioUinatta osallistua ensi viikolla Pariisissa pidettävään Atlantin
mainitun liiton jäsenvaltojen pää-lAidiet
kohtaavat toisensa.
, ' N A l ^ l i i t o n teatterimaista tilannetta kuvaa myös seuraava:
'^iS?^^ konferenssi oli suunniteltu ennen presidentti
:£l0etiliowerin sairastumista^ tuli tieto hänen sairastumi-sfc|
t^a|i)^ niin ilmeisesti Wasbingtonista Innoitetuissa uutlstledoissa
V f^jaiitiin voimakkaasti, että tästä (NATO-maiden korkeimman por­taan
nWvoh^idostael:e Mutta eurooppalaiset
rNAlO-vallat, erikoisesti Britannia ja Ranska vaativaty parhaita sir-ktiissääntojä
seuraten, että "näytöksen täytyy jatkua'', että kokous
mi pidettävä kuten on suuunniteltu, tai muussa tapauksessa NATO:n
ulkopuolella olevat kansatja maat saavat yhä enemmän syytä sanoa,
y ctitä NATO on Yhdysvaltain halliti/ksen käsissä olevaa omaisuutta,
jtiflca-dvvoi mitään^ilman Yhdysvaltain lupaa ja suostumusta. Tämän
' selityksen mukaan-nyt Pariisissa pidettävä NAlt^kokous on siis en-net^
aikkea teatteria; jonka tarkoituksena on osoittaa, etteivät asiat
oldkaam niin kmn ne todellisuudessa ovat!
; ,tMerklllcpantavaa on/ että> pessimistisyys NATO-konferenssin
rtii^^ NATO:n eurooppalaisten jäsenmaiden dlp-
Idmaattien keskuudessa. Vaikka tätä pessimistisyyttä yritetään hu-
;lkttttaa -sanahelinä ja fraaseihin,, niin yleisenä mielipit^nä tuntuu
liuiteDkih olevan käsitys, että tämä Pariisin kokous tulee olemaan täy­sin
Jhedelmätön ja maho.
' ' f ' • • •
' Mistä sitten on kysymys? Ja minkävuoksi NATO-liitto nyt ra­koilee
liitoksistaan?
f Kysymys on ennenkaikkea NATO-liito
Itsesuojeluvaistosta —- ja sen tukahduttamisyrityksistä.
,(Mämä eurooppalaiset NATO-maat ovat antaneet Yhdysvaltain
Mapääll/stönvkäytet sotatukiasemia siinä sinisilmäisessä us-
:k<»Saj että Yhdysvalloilla on niin suurf sotilas-teknillinen ylivoima, '
«tt^ se w i »^strategisilla ilmavoimilh^^ tuhota koko Neuvostoliiton
^.nullpin tahansa. ^^^^. kun; Neuvostoliitossa kokeiltiin menestyksel-
IlsesU'^manner^n,välistä ballistista a.vulla Neuvosto­liitto
voi.t«peen tullen iskeä mitä tahansa kohdetta maaihnassa ja
kutt; fi^ruuteen nousi kaksi ,keinokuuta lisät9distukseksi siitä, että
i as^;<m'.toÄeMa näin, se vaikutti setventävästi niihin hourupäisiin po-
IJitukkoiUn, jotlta olivat' soke^stij uskoneet Yhdysvaltain ehdottomaan ,
i eteyämniyyliäen 13^^ loHviät Jseii! joidostai vastaari^n<imatti, antaneet
l^älueitaan^^fsodanpartaalla" ylpeillen liikkuvan valtiosihteeri Dullesin-
*k«ira^«^;ja^^räalien^äybt%äfesiJ • f r ^ ' /
t ' ' Mannerten välisten kauko-phjusten näyttämölle tulo merkitsee
^^n^^tä|^,sitä,^ e'ttei mikään maa ole enää tulvassa silloin/jos uusi
" nuialhna!D^ta pääsee puhkeamaan. Tämä tarkoittaa, että Yhdysval­lan
vöi-joutua sotanäyttämöksi, jos ei sotaa ehkäistä',' Ja i>itäen'
r noetessa %Ängtonin $otaisempien politiikkojen ja kenraalien pu-
;h^itaVfiin)0pp4lalsten NATO-maiden hallitukset saivat ilmeisesti sei-teBen
käsityksen; et^ä visseillä piireillä on tarkoitus "rajoittaa" ^tu-
^ 1^ sota Eurooppaan -r- ts., tehdä Euroopasta suunnattoman suuri
; sÄ|bmä>ittämö — ja hautausmaa.
^ ^ 'Tässä tilantessa alkoi tulla Jobin postia NATO:n todelliseen
p'^unajaan Pentagonim.
V 4a ;^äsH oleva amerikkalainen sotatukiase-
V nia joutuu atomipommituksen kohteeksi, siinä rytäkässä tuhoutuu ko-rkx>:
pi6ni maa ja kansa, Tanskan pääministeri toisti aikaisenmu'nanta-
; mansia lausunnon, että Tanska ei anna sijoitt^ alueelleen amerikka-
^ laisia raketteja ja atomiaseita.
: Norjassa vallitsee syvällinen käymistila tämän asian johdosta ja
- melkoisena varmuutena pidetään, että Norja seuraa Tanskan esimerk-i
kiU. Ruotsin hallitus suhtautuu täysin kielteisesti ydinaseilla varus-
( tautumiseen ja Länsi-Saksan voimakas sosialidemokraattinen puolue
"Vaatii tiukasti, että kansleri Adenauerin hallitus ei saa antaa Yhdys­valloille
oikeutta sijoittaa lydinaseitaan Saksan maan kamaralle.
Tämä on lyhyesti sanoen mitalin toinen puoli.
> Toisella puolen on Yhdysvaltain hallituksen kanta, jota vasta-
' haikoisesti "tukee" Britannia ja vielä vastahakoisemmin Ranska.
Yhdysvaltain taholta on tehty täysin tiettäväksi, että eurooppa-
Jdsten NATO suostua siihen, että niiden alueilla ole-
»viin Y^ raketteja ja ydin­aseita.
|r,Samalla kertaa on Pentagonin toimesta tehty täysin tiettä­väksi
sekin, että nänw Eurooppjian sijoitettavaksi aiotut raketit ja
ydinaseet on pidettävä ehdottomasti Yhdysvaltain kontrollissa —
mikä tarkoittaa sitä, että Washington ei "luota" omiin liittolaisiinsa.
/Kmä sellaisenaan on nostanut Euroopan N.VTO-maiden keskuudessa
syvällistä epäilyä siitä, että miten niille käy silloin, jos amerikkalaiset
kenraalit ja amiraalit syollistyvät joko tarkoituksellisesti tai vahin­gossa
johonkin sellaiseen, mikä sytyttää uuden maailmansodan :
- • T ä s ä kissanhännän vedos^^ on 'Washington joutumassa yhä eris-tptympjiän.
asemaan. Pariisista tulleissa uulistiedpissa viitataan sii­hen,
että <Ranskan hallitus suhtautuu suurin varauksin Yhdysvaltain
/aikeisiin tässä NAlX)-kokouksessa. Lontoosta; tulleissa uutistiedoissa
vakuutetaan, että Britannian toryhallitus "kannattaa" Yhdysvaltain
vaatimusta^ jotta NATO-maiden täytyy vastaanottaa Washingtonin
ehdolla raketteja ja ydinaseita. Mutta'vähänkin tarkempi uutistie-tpibin
syventyminen viittaa siihen, että, samalla kun Wadungtonissa
puhutaan yksinomaan NATO->kokouksen sotilaallisista tavoitteista,
Lantoossa selitetään, että "poliittisia" ja "taloudellisia" seikkoja ei
saa unhoittaa: Tosiasiassa Lontoossa on viimeaikoina pantu ''poliit­tiset"
seikat sotilasluontoisten kysymysten yläpjuolelle-
Samoin on meidän oma liittohallituksemme korostanut, että NA­TO-
kokous ei tulePariisissa onnistumaan^ jos se käsittelee asioita yk-sinc^
naan, sotilaalliselta kannalta ja jättää huomioimatta taloudelliset
ja poliittiset ongehnat — joista "Pentagon ei halua kuulla puhutta­vankaan.
^ Kaiken tämän perusteella olisi suorastaan ihme, jos Pariisissa
vnyt kokoontuva NATOrkonfer^ssi voisi tehdä mitään myönteisiä
,. ra&aisuja. Kortit on etukäteen jaettu niin, ettei .mitään myönteistä
-voi ^ t y ä . Mutta kyseenalaista on sekin, suostuvatko "kapinoivat"
jäseiivailat^^em asiaansa huonontamaan Washingtonin
kamanalta, ka Uenee {ässä Ulanteessa jonklnlain,^ saavutus sefcuoii
, i<^^^^ tufe tämän kokouksen johdosta.
Mitä imrat sanova
ItEBEtLISTA FELIA" JA
ABmATTUXXiOEKKOILU
Ammattijääkiekkoilu: Canadassa
on liian karkeaa, karskia ja rumaa
venäläisten pelaajien mielestä. Tä
mä ei tarkoita, että venäläiset oli­sivat
vellihousuja. Sev tarkoittaa,
että heillä on hyvä käsitys siltä mi­kä
tekee urheilusCa urheilua ja mi­kä
ei.
AmmatUjääkiekkoilu, kertoivat
matkalla .olleet venäläiset jääkiek­koilijat,
-tlakkaa olemasta keino ih­misen
terveyden edistämiseksi eikä
ote mikään sattuma; että p e U t .
tT«tAinifiti omaavat armottoman luon­teen.
Hyvinkin usein pelaajat tur
vautnvat vastustajilleen kipua ai­heuttaviin
keinoihin . . . ITuskin
peliäkään- ilman tappelua, joka on
kokonaan vierasta kllpailuhengelle."
MahdöUisesti se ei oUnt oikein
sääntöjen mukaista venäläisten ta­holta,
että he olivat niin suorasa­naisia
anunattijääkiekkoilustamme,
mutta se. minkä he näkivät, ei lii-oiu
ollut rehellistä peliä. Se on
nurja^, että tämän sanominen oli jä­tetty
venäläisille, r-* Toronto Daily
Star.
Itä-Sateai ensuninäiiieii
naisläli^tiläs' nimi­tetty
Belgradiin
Iterlln.—- Itä-Saksan ulkoministe­riö
ilmoitti lauantaina, että se on
nimittänyt mrs. Lore Staimerin lä­hettilääksi
BelgradUn. Hän on en
simmäinen nainen, jonka Itä-Saksa
on nimitt^yt lähettilääkseen^
Mrs. Staimer, joka on Itä-Saksan
Kansantasavallan presidentti Wil­helm
Peckin tytär, toimi aikaisem­min
kauppaministerin apulaisena.
Kuka omistaa ^
hallitiiksen?
Ottawa. ~-CCFn-apulaisjohtaja
parlamentissa Stanley Knowles kiin­nitti
tiistaina alahuoneen istunnos­sa
huomiota Canadan YK:lle lähet­tämän
nootin tekstiin, jossa päämi
nisteri Diefenbaker puhui "minun
hallituksestani^^ Hän kysyin etteikö
mr. 'Diefenbakerin olisi tullut käyt­tää
sanoja "Canadan hallitus" tai
"Hänen Majesteettinsa hallitus".
Johon mr. Diefenbaker vastasi,
että kaikki kolme ovat yhtä sopivia.
Niinollen hän ei: jkatscjnju^ f tarpeelli­seksi
pyytää anteeksi sanojensa joh­dosta.
' < ii
Valtavia tehtäviä on edessämme -
HelsinkL—' Tasavallan presi-;:
dentti Vrlio Kekkonen puhui Itse-näi^
yyspäiygnä Migssuhäiif^sa Jär^
jes^5sa kansalaisjnUassa.' Presi­dentti
Kekkonen tot^i puhees­saan
mm. että -lyhyestä itsenäi-syysajastamme
erottuu jo nyt sel­västi
erillisenä kantena sodanjäl­keinen
aika. He elibune taval-g
laan vielä tätä kantta. Se on niin
lähellä meitä että emme pysty sil­tä
luomaan selväpiirteistä, objek­tiivista
kuvaa, minkä vasta aSka.
kykenee tuleville miespolville' an­tamaan.
Mutta voimme jo nyt to-deta,
että sodanjälkeiset vuodet
tulevat muodostamaan erään SUo^;
men historian suurimpia ja tulok-sellisimpla
rauhan kausia.
Käsiteltyään tämän jälkeen sp-dan
jälkeisiä saavutuksia talous- ja
sosiaalielämän sekä koululaitoksen
piirissä puhuja sanoi, että; yhteis­kuntamme
kehitys sodanjälkeisinä
vuosina on ollut elinvoimaista. On
välttämätöntä tarkastella asioita
tässäkin valaistuksessa sen toivot­tomuutta
ja tyyymätömyytä ruok­kivan
'mustaamisen vastapamona,
joka on tullut meillä niin yleiseksi.
Kukaan ei voi kieltää, että sodan­jälkeisessä
talouspolitiikassamme
on tehty suuriakin virheitä, mutta
on myös muistettava, että olemme
joutuneet työskentelemään poikke­uksellisen
paineen alaisena. Arvos­telu
on kohdistunut pääasiassa so^
siaalipolitiikkaamme. Arvostelu on
kieltämättä oUut osaltaan oikeutet­tua,
lausui tasavallan presidentti,
mutta totesi myös, että tässä maas
sa on vielä niin runsaasti puutetta
ja hätää, että valtioelämän johtopai
koilla samaten kuin vapaassa kan­salaistoiminnassa
tarvitaan oikea­mielisiä
ja lämminsydämisiä ihmi­siä
tekemään työtä aineellisen avun
tuomiseksi sitä tarvitseville ja elä­misen
uskon virittämiseksi niiden
mi^essäi jotka sen ovat kadotta­neet
tai kadottamassa.
Nykypäivien valtio «n luonteel­taan
sosiaalinen kansanvalta, jat-v
koi puhuja. Mikään voima, mikään
yhteisrintama ei voi suomalaista
yhteiskuntaa palauttaa esimerkikr
si 1930-lnvnn niukan sosiaalitiur-'
van tasolle. Päinvastoin meillä on!
edessämme sosiaalisen lainsäädän-;
tomme täydentäminen pysyäksem-i]
me muiden sivistysmaiden tasolla.'f
Kun vietämme itsenäisyytemme
nierkkipäivää sisäpoliittisen, epäva-käisuude]^
jatkuessa, v joutuu, kysy­mään,
ovatko hajaantumisilmiöt tin­kaamassa
kansanvaltaamme)..Jos
vastaisimme ' tähän kysymykseen
myöntävästi, - antajbi^iMae.^^
neille miäialoilli^^^s^^^i^^^
kityksdi kuin nifflä^iMklllnulla on
se vakaumus, että ei^^rkiksi puo-^
Ineiden väliset ^ial]|seti ^astakob-taisutuM
ovat "meill^rtödellisuudes^
sa entisestään lieveatyneetrja m»t
80vitettavbsa;jaiii;"eia hedelmälli­nen
jiiteisiyö kansanvaltamme puit­teissa
ja sen vahvistamiseksi on ai­kaansaatavissa.
Jos nykypäivien
oloja verrataan yuo8isaadan> alussa
tai valtiomuotobusteion aikana tahi
19304uvulla ilmenneisiin poliitti­siin
ristiriitoihin tai nyt onneksem
me loppuneeseen v kielitaisteluun
niin kehitys parempaan suimtaan on
oUut todella merkittävä: Mutta ky^
syinään silti joutuu^. 6iJ(ö asiallisia
ja vapaassa - yhteiskuimassa. ymmäTr
rettäviä erhnielisyyksiä voida saada
selvitetyiksi Iman sitä lE|ihkomleV
tä, mitä poliittisessa elämässämme
nykyäänkin on niin runsaasti.
Valtavat tehtävät ovat yälltto-mästi
edessämme: , talouseUbnän
laaJenlamlnen • niin että sunrille
IkälndkiUe vVöidaan tarjota tso^
eOp. ^i^mfyta, «iv^styselämän
' T^tmn^ ai-
^AjnMn ovet enräi py^^ mtiUe
-^Sntj^ttiiitta,-' mnntaniatt nudnitakr
s^aJL^.^^N^ tehtävät kykenemme.
toteuttamaan,.; mntta paljon se
ntdltä vaatU.
'Sofien jälkeen olenune voineet ra­kentaa
naapurisuhteemme Neuvos-toUittöon
keskinäisen luottamuksen
pohjalle ja turvata -kansallemme
kestävän, rikkoutumattoman xau
han. Suurempaa palvelusta ei kan­sallisille
' eduillemme voida tehdä
kuin että: työskentelemme vilpUtö-minja
rohkein inlelln|^n väkifpoU-
'tilkan iftiolesta, jonka^suuirlvaltib-mlebemme
piresidentti Paasikivi on
kansalleen perinnöI6i ' jättäkiyl-
Näin toteutamme n^ös Snellmanin
sanat: "Suomi ei voi enää toimittaa
toisten asioita, siUä sen omat tehtä­vät
vaativat kansan kaikkien hen­kisten
ja aineellisten voimien pon­nistamista".
T ee se itse ii
Suonien ifsenäisyydelifi ja Lokakuun
vaiNnkumouksolla yhfymäkohta - Wuori
.malsL
entista pafaem-
' Helsinki. ~- Suomen, suurlähet­tiläs'
Eero A. Wuorl puhui perjan­taina
joulukuun 6 ip:n Iltana Mos­kovan
radiossa Suoden ja Neu­vostoliitoin
välisistä suhteista itse­näisyytemme
aikana ja varsinkin
illmet/otlen jälkeen. Hän lau­sui
mm. seUraayaa:
40 vuotta sitten julistautui Suo­mi
itsenäiseksi tasavallaksi. Jou­lukuun
6 p:nä V. 1917 hyväksyi Suo­men
eduskunta hallituksen ehdotuk­sen
maan julistamisesta itsenäisek­si
valtakunnaksi.^ 40 vuotta on kulu­nut
myöskin Suuresta lokakuun so­sialistisesta
vallankumouksesta.
NäUlä kahdella tapahtumalla oU
määrätty historiallinen yhteytensä:
Ilman niitä olosuhteita, jotka Suuri
lokakuun sosialistinen vallanku
mous loi, olisi Suomessa tuskin syn­tynyt
jo joulukuun 6 pnä päätöstä
itsenäiseksi julistautumisesta. Tus­kinpa
ilman lokakuun vallanku­mousta
innoittavia, poliittisia peri­aatteita
Suomen itsenäisyys olisi
tullut myöskään nopeasti tunnusten
tuksi. Suomen itsenäisyyttä eivät
muut valtiot olleet valmiit tunnus­tamaan
ilman Venäjän antamaa tun­nustusta.
Lokakuun vallankumouk­sen
johtajan Vladimir Iljitsh Leni
nin puh^njohdoUa toimiva kansan­komissaarien
neuvosto vastasi myön-:
tävästi Suomen silloisen hallituksen
pyyntöön Suomen itsenäisyyden tun­nustamisesta.
Tästä historiallises­ta
tapahtumasta lausui N-liiton kom-mumstisen
puolueen ensimmäinen
sihteeri N. S. Hrushtshev Helsingis­sä
viime kesäkuussa' pitämässään
puheessa mm.: "Suomen kansan suu­ri
ystävä oli johtajamme ja opetta­jamme
Lenin. Kun Suuri lokakuun
sosialistinen vallankumous saavutti
voiton, minkä 40-vuotispäivää tänä
vuonna ylettää koko progressiivinen
ihmiskunta. Lenin^allekhrjoitti dek-reetin
itsenäisyyden imyöntämisestä
Suomelle. Tällä laskettiin luja pe­rusta
Suomen ja N-liiton kansojen
välisen ystävyyden vastaiselle lu­jittamiselle."
Ennen lokakuun vallankumousta
oli suomalaisten taistelu sisäisen it­senäisyytensä
säilyttämisen puolesta
tsaristisen Venäjän vallanpitäjiä vas­taan
kietoutunut monella r tavalla
Venäjän vallankumoukselllisten
taisteluun tsaristista Jäijestebnää
vastaan. Venäjän vallankumouksel­lisen
liikkeen johtomiehet saivat ;u-stAn
turvapaikan Suomen suuriruh^
tinaskunnan < alueella, v Suomen alu-^
eella pidettiin eräitä vallanknmonk-sen
historiassa tunnettuja kokouksia
Ja neuvotteluja.
Olisi luullut, että tällä pohjalla
olisivat Suuren lokakuun vallanku­mouksen
synn:^tämän neuvostoval­takunnan
ja itsenäisen Suomen väli­set
suhteet alkaneet rakentua keski­näisen
luottamuksen perustalle.
Mutta historian tiet muodostuivat
toiseksi/ Eri tekijät aiheuttivat epä­luottamusta
ja aika ajoittain viha­mielisyyttäkin
kansojemme kesken.
Tämä joMi. siihen, että maittemme
välisiä suhteita yritettiin toisen
maailmansodan yhteydessä selvit­tää
jopa ase kädessä. .
Näistä vaikeista ajoista ja suuris­ta
kärsimyksistä joita sota aina mer
kitsee, on kuitenkin saatu hyödylli­siä
opetuksia. Neuvostohallituksen
ja neuvostokansan noudattaman ul­kopolitiikan
perusperiaatteisiin kuu­luu
periaate kansojen keskeisestä
rauhanomaisesta rinnakkaiselosta
riippumatta siitä minkälainen yh­teiskunnallinen
järjestelmä asiano­maisissa
maissa vallitsee. Tämän
periaatteen mukaisesti on neuvosto­hallitus
suhtautunut Suomeen. Ja
Suomessa on vuosi vuodelta kasva­nut
luottamus neuvostohallituksen
Suomeen nähden noudattamaan po
litiikkaan.
Tuloksia tästä kehityksestä on u^
seitakin nähtävissä. N-liitto on an­tanut
arvoa Suomen noudattamalle
puolueettomalla ulkopolitiikalle jon­ka
eräs tärkeä periaate on se. että
Suomi pysyy suurvaltain välisten
ristiriltain ulkopuolella.
Paitsi kaupan suotuisaa kehitty­mistä
on voitu havaita esim. vilk­kaan
kanssakäymisen kehittyneen
tieteen ja tekniikan alla joitakin
vuosia sitten solmitun tieteellis tek^
nillisen yhteistyösopimuksen pohjal­la.
Mitä suurimmasta merkityksestä
ovat olleet viime vuosina tapahtuf
neet viralliset -faallitusvierailut puo^
Iin ja toisin. *
Omasta kokemuksestani tiedän,
että N^-liitossa on tuhansia, jotka
Suomessa käyntiensä perusteella tai
oltuaan muuten kosketuksessa suo­malaisten'
kanssa työskentelevät
maittemme välisten ystävällisten
naapurisuhteiden lujittiamiseksi. Vä
häisempi ei .ole niiden luku joita
samat pääm^äärät elähdyttävät Suo­messa.
^
Suomalaiset' tulevat aina muista-maaa
ainakin yhden rivin suuresta
maailmanhistoriasta: Suomi tuli - it­senäiseksi
Suuren lokakuun sosia^
listisen^^ vallankumouksen alkaessa
rakentaa uutta valtakuntaa. Sosialis­tisten
Neuvostotasavaltojen Liittoa:
KIrj. KERKKO KEUBtlLAINEN
Kenellekään ei enää ole arvoituk­sena
kehittyvä työttömyyskausi- Ti­lannetta
on kapitalistien taholta
koetettu keinotekoisesti välttää vuo­sikausia
jatkuvalla: Jiävitysteollisuu-
^en laajentamisella. Nähtävästi on
kuitenkin käsitetty; että talouspula
jonakin' päivänä meidät saavuttaa
yhtä varmasti kuin raamatunaikai-set
kansakuntain vaikeudet, ^ joita
profeetat oUvat ennustaneet Tämän
vuoksi on etukäteen tilanteelle kek­sitty
kaikenlaisia kauniita nimiä:
Loma, väliaika, .tasaantuminen y.m.
Pätevästi parantavan lääkkeen löy­täminen
on silti ollut kyseenalainen.
Nyt täUäinen lääkekin. On halvattu,
kun se vain osataan oikein käyt­tää.
Lääkäreinä voivat toimia ihmir'
set jotka kärsivät työttömyydestä.
Tämä tietysti koskee koko kesä­kuntaa,
sillä eihän mikään kansa­kunta
- voi hyötyä joniilaisuudesta;
Mutta ^antakaamme 'puheenvuoro
Vancouver J&ovince;lehdenitoim,l-tuspalstan
nikkarille:
"Heidän, jotka ovat työttömien
lisääntymisestä lähtien- huutaneet
Ottawaan ja Victoriaan' Tehkää jo­takin",
olisi viisainta pidättyä het­keksi
j;a kysyä itseltään: 'Olisiko
jotakin; jonka rminä r itse; voisin
tehdä?'"
;^'SilIoin kuin hallitus panee mie­het
kaivamaan ojaa siksi, että se
jälleen on täytettävä, kuten teh­tiin
'kolmeUkymmenen-vuosina ei
tuoteta mitään muuta kuin toivotto­muutta,
joka lamakautta elättää.",
Kaikki asiat ovat silti väittelyn-alaisia:
Jos me hyväksymme aja­tuksen^
että on järjetöntä, kaivaa
ojaa vain saadakseen' tilaisuuden
täyttää se jälleen, niin meidän' on
sanottava, että ihminerl ön aikoja,
sitten hoksannut kaivaa ojia' käy­tännöllisiä
tarkoituksia varten. Ojia
kaivetaan monenlaisia tarkoituksia
varten. Jotkut ojat ovat muodostu­neet
sangen tuottaviksi liikeyrityk­siksi.
Jotkut ojat oyat' tuottaneet
eräille herrasmiehille kymmeniä
miljoonia dollareita ennen kuin nii­tä
on alettu kaivamaan. Muruja on
tippunut herrain pöydältä työläi­sille
sitten vasta kun kaivammen
on alettu.
Meidän länsimaisen elämänta­pamme
vallitessa ei työläisellä ole
määräämisvaltaa kaivataanko ojia
tai ei.^ Ja minkälaisia ojia kaivetaan.
Jos menet tonkimaan hallituksen
tai yksityisen maalle niin laki ot­taa
niskaan kiinni kovalla kuoral-laan
ja ranSiaiseö. Hallituksella ai­nakin
oletetaan olevan kaikki nämä
v^tuudet Hallitus ei näytä perus­tavan
näitä oikeuksiaan käyttää. Me
voimme siis olettaa, että meidän
hallitustamme ei ole pantu kokoon
käytännöllisistä ihnäisistä.
Nuo nykyaikaiset taikaojat eivät
ole kovinkaan huonoja liikeyrityk­siä.
Vaikka ne osittain täytetäänkin,
nihi jätetään niihin tilaa rikkauk-siennesteille
Ilkkumista varten mää­rättömiksi
ajoiksi. Koska. ojallakin
on kaksi päätä ja molemmat päät
tavallisesti muodostavat rikkauden-lähteen,
niin päissä täytyy olla
myöskm mittasarvi jossa on kaksi
päätä.. Tämän sarven täytyy^ olla sii­tä
erikoisen^ että siinä on mahdol­lisimman
suuri ja mahdollisimman
pieni pää. Pienestä päästä tipu^^t
taan I^allituksen pussiin ja suuresta
päästyä kaadetaan kapitalistien säk-
H^' ' . , ,
.Tuli tässä vain Jkään. kuin .par
kosta puhe ojasta. Canadass!^ -ei ole
mitään^ järjellistä, syytä työttömyy­teen.
Canadaa ei vielä ole asutti^
On vain vähän .syrjiä räävitty. Ca-nadassa
ei ole puute elintarpeista.
Jos ei ole markkinoita, niin asut-täkopn.
Canadaa tulevaisuuden tuo­tantoa
varten. Tällaiset toimenpi­teet
kuitenkin vaativat hallitukselta
järjellisiä ja tiukkoja aloitteita.
Nähtävästi meillä ei ole sellaista
hallUusta joka siihen kykenisi, Sel­laiset
lupaukset kuin $150,000,000
asuntojen rakentamiseksi, qn sama-
3os seppä sylkee kuumaan rautaaii.i
Lainaamme edelleen yllämaini­tusta
lähteestä todistusta ajatuksen
voimalle:
"Lamakausi on vähintään yhtäpal-jon
hengen kuin taloudenkin tuote;
Jos kyllin 'monta ihmistä kyllin
usein sanoo itselleen: aika on huo^
no,'silloin aika tulee huonoksi. Jos
kyllin monella ihmisellä on luotta­musta
mennä eteenpäin, niin kuin
aika olisi normaali, niin silloin aika
pian palaa normaaliin."
Herrat sielutieteiiijät voivat hel­pommin
ratkaista talouspulan, jon­ka
kanssa porvarilliset taloustietei­lijät
ovat aina painineet huonolla
tuloksella. Kuten ylläolevasta lai­nauksesta,
käy selville niin pulakau­si
on vähintään yhtä paljon hengen.
otollisuus": täyttää mie'
lemme niitä sukupolvia 'kohtaan,
jotka ovat raivanneet'iämäi/iafc
käan' isänmaamme ":yÖ|efykfellc
ä^ulren luottamUkseaomtei^f^l^
toivomme kohdistämm^^liiQUseya^
mio^ojb^p' tuTeviin ""sulppolviin..
joHI^y^^fäan s i i r ^ vastuu kan-samme
Ranskan liintayyöiy
jatkuu edelleen . ,
l ^ r f i j ^ i ^ ^ ; ^^nskan, päivälchdcjt
makiavat T^iime maanantaista- läh­tien
20 frangia eikä enää 15 frangia,
ilmoitettiin lehtien jnlMsijain yh-distyksestä:
' T ; .
Radioluvat maksavat en^iv^^
2.000'frangia 1,500 asemesta Ja tv.-
luvat 6,000 frangia eikä4i5p0. r -
USAkin tiarhua^
I^uisi^Saksalt^
Bonik — Yhdysvallat on vaati­nut
Länsi Saksalta 325 mllfoonaa
Saksan markkaa Saksassa (Mevlen
amerikkalaisten jenkkojen olesker
lelukustannUsten peittämiseen tä­nä
Ja^ctnsi vuottJBa.
Keväällä amerikkalaisten vaati­mus
oli 650 miljoonaa Saksan mark­kaa,
mutta silloin ilmoitettiin tois­taiseksi
tyydyttävän puoleen tästä
määrästä.' Englanti on Vaatinut 600
miljoonan Saksan markan avustus
ta Joukkojensa aiheuttamia kustan­nuksia
varten. ,
Länsi-Saksan 'hallitus vastustaa
voimakkaasti näitä vaatimuksia viit­taamalla
omiin kohoaviin puolustus-kustannuksiinsa.
SIT,
Sh
tolin kapitalistisen tuotantotavan
syy?
Kuitenkin jää selvittämättä^ mis­tä
on saatavissa se luottamus, jonka
kanssa ajatellaan ja toimitaan nor-maalisesti,.
epänormaalisessa tilan^
teessa?-^ukoilkaa siis sielunne puor
lesta, mujtta jos te satutte sano­maan:
' oineitä työläisiä piinaiaan
huonbllo'"'epänormaalisella ajalla;
anna siisrjherra meiUe parempi ja
normaalisempi aika, niin silloin'
olette, rikkoneet > koko "apukeinon"
hengen jä siitä 1 seuraisi vain yhä
pahempaa. TyÖtiömllte siis lienee
parasf äf tttendä kysymään lisäneuvo-ja
Provinceiehdeltä, tai kääntyä
jonkun, I tunnetun ::sielutieteifijän
p u o l e e n . , , . ^ ' •' ' %
Mainitun. toimituskirjoiiuksen laa­tija''
näyttää olevan täysiverinen
idealisti-eli "olio^ itsessään'-*; joka
ei: nähtävästi tiedä onko .hän todel­la
olemassa,vai onko iiänmahddl'
lisesti .vain nman mielikuvituksen-:
sa luomus, kuitenkin :hän näyttää
olevan varma siitä,'.että-mitään.la­makautta,
'.väliaikaa,: tasaantumista,
y;m. ei voi'olIa olemassa eUei ihmi­set,
suostu .niin ajattielemaanl ;
: Asiantila voi olla myöskin toisen­lainen.
Entä jos työttömät luottavat
omiin vaistoihinsa ja ajatt^elevat;
että kaikki mitä me näemme kuu­lemme
ja itunnemme on siltikin olor
massa. Silloin työttömät voivat sa­noa:
me velemme havainneet' kärsi­vämme
vakavaa elintarpeiden puu­tetta
koska emme vöi löytää työ­paikkaa
jossa voisimme niitä ansai­ta;
Tämä ./merkitsee- ilman kaunis­telua
sitä, että kapitalistisesta
tuotanto- Ja jakotavasta johtuen on
kansakuntamme talouselämä kehit­tynyt
vaaraksi kokb ybteiskuntae^-
mämme perustalle; Meitä on nyt
kuunneltava. Ganadassa ei ole mi­tään-
syytä hyväksyä tällaista asian­tilaa.
Tehkäämme se itse. Vaatikaamme
tällaisen< tilanteen poistamista..
E r ä ä ^ pienes^jsiotJantilaise
pitäjässä, keiatäiji. rahaa hauts
maan aidbittafnlapat Kaikki ao
vat ^aitsi^rU^^asish:. Myöhenu
kanttonM^jiMntiVi miksi hän
k i e i t l ^ y i ? c ^ ^ " ' ^
—r: Kas. minä' en näe mitään ^
rakentaa aitaa hautausmaan ymp
H ^ Jotka ovat siellä, eivät pä
sieltä iNpis Ja lief jotka ovat ui
imbIeUai'elvät halua sinne men^
T—^—
• Nlhr HÄN, TffiTAÄ '
' Holiellin. asiakas ,tuli aamusc
aias 'aUIäaii'-en^mmäisenä' aäi
-naah hotellissa. Liikkeenhoitaja
pasi hänet. <
•4 Toiybttayast^ nukuitte raul
sa yönne.
-^Huonosti, en ummistanutko
silmääni:. . ' •
- Sehätt^ on sitten oma vikani
Tiedättehän te, et(ä ei voi < nukk
sulkematta silmiään.
'^Kaiiutnik' USAn
iiusinim
Pariisi. Monet Pariisin lehd
tä kommentoivat lauantaina Yhd;
valtaln ^satelliittiflaskoa sarkastlsi
sa äänilajissa.
Auroressä pääkirjoituksen laati
Robert Bony kohdistaa artikkelin
suoraan. Ylidysvaltam ulkominisl
riin Duilesiin. Teidän grape fruiti
ne maiskahti: maahan, hän kirjo:
taa, ja viime, päivien kiireisten r
porttien jälkeen meidän on väike
ta olla nauramatta vähän Teidi
kustannukselLanne. V
Combatin mielestä, epäonnistun
nen • itsessääii et ole suurimerl^ty!
sellinen, mutta lehden mielesi
amerikkalaiset' oVat' osoittautunee
jonkin verrau kömpelöiksi. Ami
rikkalaisten ei; v^ttämättä tarvits
ajaa venäläistä tekokuuta taka:
Mutta toisaalta emme itsekään tii
dä, onko 10 tai 100^ venäläistä Ti
kettia pudonnut ennen kuin ensin
mainen sputnik ^saatiin lentämääi
Paris •• Journal pitää amerikkalaistei
epäonnistumista liurleskinä, mutt
lisää;' että se' oh antanut btfisteei
heidän vilpittömyydestään.
' Lontoon lehdet .käsittelivät myoi
kin-USÄU .tekokuukokeen ;epäon|ils
tumista iS,elväSti vahingopiloiseei
sävyyn. Lehdet: oVät: antaneet satel
liitille monia, .pilkkanimiä, joisU
useat viittaavat venäläisten "sput
nik"-5anaan. Väheksyvm on "pyh
nlk" jä terävin kenties. "k^pi^tnik",
VäntokeiUe
lentokoneen
ohjaajalupa
Moatreai: Liittohallituksen
tr^hsporttiminis'teriöStä ilmoitettiin
viikoU alusta, että piakkoin tullaan
myöntämään Värisokeillekin anojil­le
lentokoneen i:ohjaäjanlupa, niin
opettelu- kuin yksitylstärkoitnlc-siinkin.
Transporttiliiton koulukodiitean
puheenjohtaja Jack Scholefied kui­tenkin
korostaa,, että värisokeiden
ohjaajien ei sallita lentää öisin.
Heidän saUitäan käyttää radiokont-rolloituja
lentokenttiä vain siinä ta-pauksessai
että heidäui koneessaan
on radiolähetin Ja vastaanotin.
Muita lentokenttiä' heidän salli­taan
käyttää esteettömästi päivii-seen
aikaan.
KiiniQ qiuurista DEW-tiiiJaan asti
Näin maallikon silmällä katsoen
näyttää sUtä. että stitä paljon, pu­hutusta
; DEW'l^§st^ (bn - muodos^
tumqssa valmjist^^useotavaraa; ku-^
ten on muodos|^qiH'Sj]|U^^
ta, Magmotlmjasia ]ä Si^friedlin-jasta.
.V. , ' ' _ ", , *
Kuten tiedetään. ^SOOkUoinetriä
pitkä Kiinanmuuri kälkee varsinai­sen
Kiuian^l>ohjöteigia^vAik^
kilpojen mukaan- sj^n^iFafeentiänunen
aloitettiin 20O.luvulla e.krr-Mitä hy­vänsä
hjTÖtyä siitä on ollut, nyt sitä
pidetään ^ t e n ä ihmeellisempänä
museotavaran^^ vaUcka sitä ei :kolir
takaan voida mihinkään museoon
viedä-
Maginotlinja, rakennettiin Rans­kan
itärajalle'Saksaa vastaan.: Se
Ulottiä Sveitsistä Belgiaan asti ja
RaQska juuri tarvinnutkaan. Mutta
kun sota puhkesi, saksalaiset natsir
joukot tulivat Belgian kautta Rans­kaan
jättäen kokn-Magmotlinjan
museotavaraksL
> Saksaan rakennettuna myös tois­ta
vmaailmansotaa: valmisteltaessa
maailmanknultt Siegfriedlinja: TSmä
Saksan länsirajan linnake valmistui
^ u r i "kreivin aikaan** eli -vuonna
^]939, mutta liittolaiset murskatival
kokohomman i ennenkuin ^^toisen.
maailmansodan -lelldstil lakattiin;
Siihenr loppui tämäkin lom.
' Meillä .täällä Pohjois-Amerikassa
on jfcylmän sodan ilmapiirissä ko­valla
kohulla rakennettu D E l ^ tut­ka-
eli' radarlinja, jonka piti tur­vata
meidät, vihollisen ilmahyök­käystä
vastaan ainakin yhtä perus­teellisesti:
kuin Maginotlinjan piti
suojella Ranskaa Ja Siegfriedlinjan
piti suojella Baksaa.
DEW tutkalinjäa rakennettiin
noin SO^kuukautta.Ja rakennustöis­sä
6U 12,000' miestä. Se on vasta
nyt valmistunut.
: Vaikka DEW: linja on rakennettu
suuren salaisuuden ilmapiirissä, niin
kuitenkin tihetään, että-se on tulr
lut tähän mennessä maksamaan
1,000 miljoonaa dollaria j a sen vuo^
tuiset; ylläpitokustannukset - nouse­vat
25,000.000 dollariin,
kuten selitettiin; muuta turvaa e i f r joisin sanoen DEW linjan raken­nustyöhöni
käytetyillä varoilla voi­taisiin
rakentaa 300 sairaalaa; joi­den
hinta on $1.000.000 kappale. 300
samanarvoista koulua; sekä 300 mil­joonan
n dollarin Jilntaista'. urheilu­ja
ajanvietekeskusta nuorisolle ja
sUti jäisi vielä $100;000.000 jolla
summalla voitaisiin,rakentaa aluksi
10.000 asuintaloa jotka^maksaisivat
$t(M)0O kappale-' ^' , . ' .
m äia voida^^kleltää. etteiko tä­män
Pohjpis-Amerikan mantereen
•^puolustukseen!? «de nlupatta kansan
varoja! Selvyyden.-vuokä-^sanotta^^
koon, että vaikka osa OEW linjasta
on Canadan alueella, nim sen kus­tannusten
maksamisesta on huoleh­tinut
Yhdysvallat, Jonka alaisuu­dessa^
ja/valvonnassa mainittu laitos
on vieläkin. Canadalaisten veron­maksajain
maksettavaksi jäi Mid-
Canada nimellä tunnettaya tutkailu-ja
seka^jisa Pinetree-nimisestä tut-kalmjastä,
jonka toisen osan kus­tannukset
maksoi Yhdysvallat.
K u t ^ sanottu I>EW linja valmis­tui
vastikään, .mutta suurista kus­tannuksistaan
-huolimatta nyt liik­kuu
jo juttuja, että; se ^on ainakin
yhtä vanhanaikainen - Imin b U a^
naan Maginotlinjä C:- jos ei ehkä ai­van
yhtä hyvää: musecAavai^aa'kuin
on Kiin^muuri.^ ' ' "
DEW linjan teh^vä on tutkalait­teiden
avulla antaa! tiedbitus lähes­tyvistä
vihollisen lentokoneista. Tar­koitus
on siten antaa ennakolta
^"varoitus", että lapset osaavat ryö­miä
koulussa pulpetin alle Ja aikui­set
painua kellareihin ennenkuin
kokonaisia kaupunkeja ja muita yh­dyskuntia
poltetaan ydinaseiden hir­vittävässä
kuumuudessa.
., Maallikkona me emme luonnolli­sestikaan
ymmärrä koko DEW tUt-kallnjasta
juuri sen enempää kum
sika ynunärtää tuulim^ystä.
Mutta "isot pojat*? kertovat meU-le,
että koko homma tuli vanhan­aikaiseksi;-
museotavaraksi ennen
valmistumistaan. On kerrottu, että
DEW Imja ei saa "haraviinsa" eli
näköpilrihisa mannerten välialä bäl*-
listisia ohjuksia' jotka kulkevat
16,000 maäm tuntinopeudella ja 600
mailin, korkeudessa.
Toisin sanQen;^DEW linja voisi
antaa meille - muutaman minuntin
enei^män naikaa "kaivautua^ maa­han",
jos'hyökkäys'tehtäisiin "van-hanaikaisilla"'
pommittajakoneilla.
jotka lentävät ^•vain" 600 mailin
tuntinopeudella, imitta ihikä "vihol­linen"
on se, joka esimerkiksi ruu­din
aikakaudella käyttäisi hyökkäys-välineenä
kaaripys^a! N V '
Niinpä kerxotaankui,:että mont
reälilaisen elektrboniliikkeen presi­dentti
K. R. Patrick Wsan/>nut,etta
kehitys on tehnyt' "läpimurron"
DEW linjaan.' Öähen m:viönsa mu­kaan
juuri «yalmistuneeh D W ii?'
jan uudistamiseen pitäisi käyttää
kaksi k e ^ sen aöniperäistä huitaa
suurempi jahamäärä, eU 2,000 mil­joonaa
dollaria^ 30S mielimme saada
ennakolta vait-oituksen vihollisen oh-juspomqrista!
Asia erikseen on tie­tenkin
se, että luitä voitaisiin teh^
varoituksen tultua silloin kun täUai-set
ohjukset kulkevat ehkä puoles­sa
t u n n i ^ Moskovasta New Yor­kiin
— jä pähivastoin?'
Kaiken tunnetun ja tiedetyn pe­rusteella'
tuntuu ainakm nam ka­dun
miehen näkövinkkelistä katsot­tuna,
että ihmiskunnan pitäisi luo­pua
kerta lr?»>^'';a" näistä muun-ja
linja-ajatidEsi^I Tuhannesti pa­rempi
biisi että. keskitettäisiin kan­sakuntien:'
varat ja voimat raUhan
vakiinnuttmnisen ja kansojen väli­sen
yhteisymmärryksen kehittäffli-sen
Jvväksi. Loppujen Jopuksi näyt­tää
siltä, että ihmisknnnsrfla ei ole
kehityk^n nyfcsrvalheessa muuU pe-lasöiksen
tieta.^
^ Miksi; jEri^nme kätkeä jäniksen
lailla paenne pensaaseen, fs- m>^
^fbtavpkaiff - J^än^^ mmirimentab-teetin
vat^Qon? -
" ' • rr-m^nsäkoura.