Vapaus, October 1, 1957

              mm
IfMm
Sivu 2 Tiistaina, lokakuun 1 p. -^Tuesday, Oct. 1, 1957
.mmmmw VAPAUS (EDEBTr) Iftdependent Labor
Qrgan of Plnnlsb CMituHang. Es-tBbUshed
NoT. e, 1917. AuOunlzed
M seeond dass man the Post
OffieeiD^KirtineDt, Ottawa. PUb*
liBhed thriee «reeUy: Toesdays,
Thundays and Satutdaysby Vapaus
PnbUahing Company Ltd.. at lOO-lOZ
SIm 8t .W;, Sodbttiy^Ont;., Canada.
Tfelq^honea: Bps. Office Oe, 4-42M;
Editorial Office OS. 4-4265. ISanager
E.Suk8LEdltorW. Eklund. Mailing
addrete; BoK ^9, Bt^bnry, Ontario.
Advettislnff rates upon iq^dicatlon.
TranjHation free of ciäDge.
TnUATTSKCNMAT;
Canadam; 1 vfc. 7JOO 6 kk. 3.75
3 kk. 2^
^ymHotoa: 1 vk. 8i» 6 tt; 4^
Suomesos: 1 «k. aSO 6 kk. 4.75
i9i7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957.
^^Näkevan
Sanotaan, ettei kukaan ole niin sokea kuiiinäkievä, joka
• ei halua nähdä.
, Tämä pitää'paikkansa myös siinä kun Y K n enerhmistö
seuraa sokeasti Yhdysvaltain sanelemaa sokkosilla olon ohr
jelmaa ja kieltäytyy näkemästä 600-mlljopnaistä. Kiinan
^..ikansaa;.''v^ •:
Viime tiistaina YK:n yleiskokouksessa juteltiin uudel-
"leen siitä, että otetaanko Kiinan jäsenoikeuksien kuhnioitta-
•-iSuskysym keskustielun alaiseksi, mutta asia ratkesi nytkin
niin, että tätä asiaa ei hyväksytty edes työjärjestykseen.
Kiinaa: vastaan äänesti yhdysvaltain sanelun mukaan 47
maata, Kiinan puolesta 27 maata ja seitsemän mäiata pidättyi
äfe<Bstämästä pupiee^ toiseen. Asiallisesti puhuen Kiina
estettiin siis "vähWnmistön'V äänillä
. ImuUivaa paikkaa Y k n jäsenyyidessäi sillä Intian ehdotuksen
lal^aiia; että kiinalle' annettaisiin sille kuuluva paikka YKssa,
oh nyt suoritetun äänestyksen perusteella ihmiskunnan eh­doton
enemmistö, jos huomioidaan myös Kiinan 600-miljoo-nainen
kansa, kuten onkin huomioitava, jos mielitään kerran
puhua koko ihmiskunnasta.
Heti äänestyksen jälkeen tiedoitettiin maailmalle, että
ain edustaja, mr.Lödge oli ilmaissut "ilonsa" ta-johdosta
ja selittänyt, että jos Kiinalle luovtitetaan
sille laillisesti kuuluva paikka YKn jäsenyydessä, niin se
tekisi " Y K n toimintakyvyttömäksi". Tarkoittaako Yhdysval­tain
edtistaja tällä lausunnollaan sitä, että Y K tulee toimin­takyvyttömäksi
heti silloin kun Washingtonista ei voida etu­käteen
nnäärätä, miten mistäkin asiasta äänestetään ja pää­tetään?
Vai tärkoitta^^^ että tämä maailmanjär­jestö
tulee toimintakyvyttömäksi sen vuoksi, että sen jäsen-oikeudet
tunnustetaan myös ihmiskunnan sille neljänneksel-joka
sattuu asumaan Kiinan maan kamaralla.
Olkoon nämä - kysymykset miten tahansa, mutta mr.
Lpdgen "iloitseminen" siitä, ettei Kiinalle annettu vieläkään
sille laillisesti kuuluvia oikeuksia YKn jäsenenä, vahvisti
asiallisesti puhuen Unkarin edustajan Endre Sikin syytök­sen,
että Yhdysvallat vastustaa Kiinan jäsenoikeuksien tun-niy(
stanttista siksi kun Yhdysvallat ei halua menettää Formo-san
saarelta aina saatavissa olevaa "yes" ääntä YKssa!
Valitettavaa on myös se, että Canadakin äänesti Wash-ingtonin
sanelun mnkaan. Selvää pn, että mitä kireärnmäksi
tulee kansainvälinen kauppatilanne Canadan kohdalta, sitä
• päättävämmin pitäisi Ottawan toimia maan omien etujen.
mukaisen ulkopolitiikan toteuttamiseksi. Nykyisin;yleisesti
' pelätystä teollisuustuotannon lamakauden vaarasta ei olisi •-
puhettakaan, jos Canada tunnustaisi Kiinan ja ryhtyisi nor­maalisiin
kauppasuhteisiin sen kanssa. Aikaiserfipien saatu­jen:
tietojen mukaan Canada voisi myydä kuorma-autoja,
tr^iktoreita ja kaikenlaisia maatalouskoneita milteipä rajoit­tamattoman
määrän kiinaan, jos emme olisi kansakun-ikäänkuin
600-miljoonaista Kiinan kansaa ei olisi ole-
..njassakaan. Asiaa pahentaa vielä se kun jo liberaalipuolueen
4»'' . ,,halhtuksen aikana n^^ että Kiinan tunnustaminen
lll#SssSl?SV;lf; oh välttämättömyys, jonka Canada tekee heti sopivassa tilan-
"teessa, mutta annettiin ymmärtää, ettei tässäkään asiassa
sovi loukata Washingtonin herkkiä tunteita!
Kiinalta kiellettiin siis jälleen sille. laillisesti kuuluvat
'-oikeudet YKn jäsenvaltana — mutta tämä toimenpide ei
suinkaan nostanut sen paremmin Yhdysvaltain kuin sen puo-
' lestaäänestäjäinkään arvovaltaa sen paremmin Aasiassa ja
Aarikassa kuin Euroopassakaan. Sitäpaitsi on muistettava,
että €00-miljoonainen Kiina on olemassa, vaikka; emme sitä
tuzmustaisikaan, ja mikä tärkeintä, sitä mukaan kuin Kiinan
,! nopea teollistuttaminen edistyy ilman länsivaltojen myötä­vaikutusta,
sitä pienemmiksi tulevat kauppamahdollisuu-detkin
sen suurvallan kanssa, joka on julistanut, että "Kiinan
häväistyksen päivät ovat menneet".
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
4
4
4
4
KalleXaine, South Forenpine. Ont.,
"täytti viime perjantaina tJ£. 27 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten jä tuttavien
onnentoivotuksiin.
Rah amaiilman noituus
l l i l ir
l" > il
IS
Canadan sanomalehdistön palstoilla on viimeaikoina
kiinnitetty huomiota siihen miellyttävään ja lupaavaan tosi­seikkaan,
että lapsihalvaustäpauksia on tänä vuonna ollut
paljon vähemmän kuin aikaisemmin — ehkä vain puoli siitä,
mitä oli esimerkiksi viime vuonna. Vuosi sitten oli esimer­kiksi
tällä Sudburyn seudulla kymmeniä lapsihalvaustäpauk­sia,
mutta nyt on niitä vain muutamia.
Yleisesti kansan keskuudessa otaksutaan, että parannus
uu suurelta osalta, jos ei kokonaan Salk-rokotteesta.
lääketiede ei ole tietenkään lopullisesti todennut tämän ro­kotteen
ehdotonta pätevyyttä. Onpa ollut tapauksia, että
Salk-rokotteen saaneet henkilöt ovat sairasuneet lapsihal-vaukseen
ja kuolleetkin siihen. Sitäpaitsi on myönnetty,
että tutvallisuuskannaltakin katsoen tätä rokotetta on edel­leen
kehitettävä. :;z^:!i^-^>;J'-^t• .
•-' , Mutta lapsihalvaustapausten jyrkkä lasku tämän.rokot-i|
., teen käytön jälkeen on sittenkin hyvin rohkaiseva esimerkki
I siitä, että lapsihalvaustautikin on vihdoin viimein joutumassa
ihmisen kontrolliin.
Me tiedämme, että jotkut ihmiset suhtautuvat kieljteisesti
J l : / • SallMokotteeseen ja selittävät, että kuii se ei kerran anna
'iXj - " ehdotonta tuetta kaikille lapsihalvauksen saantia vastaan,
|T;^s 7 . ; niin miksi pitäisi ottaa riski sen muiden mahdollistPn jälki- ifcc; , vaikutteiden-suhteen. Varovaisuus on tietenkin hyvä omi-tj
naisuus ja koskaan ei voida olla liian varovaisia. Mutta
I varovaisuudessakin on huomioitava - järkisyyt. Jos Salk-ro*
;f' ' - kote antaa turvan sanokaamme 85:ssa tapauksessa, sadasta,
i! 1 niin eikö silloin ole ilmeistä, että tämän rokotteen saaneilla
liS 'i ;pn paljon suuremmat niahdollisuudet lapsihalvauksen välttä-
^ i l l i M v ! tfitä rokotetta. saaheet?
i hm «fiir
II^S > :z luonnollisesti olisi paijcm parempi, jos saataisiin täyd^linen
||3|> I jaehdptontae tätä pelättyä tautia vastaan^ mutta kehityksen
-lv<^^ !: vVnykj^äiheessa on timniJBtetta lääketieteen rajoittuneisuus
Ipp; ftailä aialla ja om se käsity^atota, että * ^ o l i leii>ää
•' '• ' on parempi kiin ei lainkaan leipää**.
Influeti^an uhri Inioli
aivotulehdukseen
Timmlns. — Eräs 12-vuotlas tlm-minsiläinen
tyttö Icuoli täällä viime
torstaina aivotulehdukseen sairastet-tuaan
ensin influenssaa.
Rhona Legault sairastui aivotuleh­dukseen
kun hän oli Juuri toipumat-sillaan
influenssasta. Tri J . Giardine
sanoi uskovansa, että influenssalla oli
osansa vaikuttamassa aivotulehduk­sen
kehittymiseen. .
III
Farmarien osuus
kuluttajien dolla-risla
jMenempi
Wa8hington. — Ennpn tehdastuo­tannon
yleistymistä nykyiseen ta­soonsa
farmarit saivat valtaosan
kuluttajien ruokatavaroihin käyttä­mästä
dollarista. Nyt kun farmi-tuotteet
käsitellään yhä laajenevas­sa
mitassa säilyketehtaissa y.m.s.
prosessien Jkautta, on farmarien
osuus kuluttajien dollarista supistu­nut
yhä pienemmäksi. Nyt, vievät
leijonan osuuden kuluttajien mak­samista
dollareista kaikenlaiset 'väli­kädet
farmarien ja kuluttajien, vä-lillä.
Näin toteaa m.m. Yhdysvaltain
hallituksen tilastotoimisto, joka
osoittaa, että v. 1956 yhdysvaltalai­set
kuluttajat ostivat farmituotteita
noin $48 miljardin arvosta. Tästä
summasta farmarit saivat noin $19
miljardia ja loppu, noin $29 miljar­dia
meni välikäsille. >
*Kaikki merkit. viittaavat siihen,
että tämä suuntautuminen tulee
edelleenkin jatkumaan, ja että tänä
vuonna odotetaan yhä pienempää
osuutta farmareille.
Pankkisetelin pefusta nousee sil­loin
tällöin eri tilanteissa esiin tu-sinataloustieteilijäin
keskuudessa.
Kuitenkin porvarilliset ammattita-loustieteilijät
tänä päivänä kiertä­vät
tätä kysymystä. Jos he sitä
joutuvat koskettamaan, tekevät he
selostuksen niin sekavaksi, että sitä
on mahdoton "kirjanoppineenkaan"
ymmärtää.
"Jokseenkin hamaan' aikaan kun
Englannissa lakattiin noitija roviol­la
polttamasta, alkoi (Bank of Eng­land)
Englannin keskuspankki pe­rimään
korkoja omille velkakirjoil­leen."
(Karl Marx Pääoma).
Rahan historiallinen kehitys on
pitkä ja monimutkainen.' Kuitenkin
kaupankäynnin laajentuessa ja olle­tikin
kapitalistisen tuontantotavan
kehittyessä muuttui kulta metallien
keskuudessa rahan pääperustaksi.
Se muuttui rahaksi oman perusole­muksensa
vuoksi; työntuotteeha
kiertäessään markkinoilla toisten
työntuotteiden kanssa, se ratkaisi
arvonsa tavarana kuten toisetkin
työntuotteet. Lopuksi siitä alettiin
leimata määrätynarvoisia kappalei­ta
rahaksi, jotka leimauksen aikana
vastasivat sen arvoa tavaramarkki­noilla.
Siitä lähtien, myöskin tuli
selvästi näkyviin hintain liikunta.
Jos kullan hinta markkinoilla nousin
niin muiden, tavarain hinnat mark­kinoilla
laskivat samassa suhteessa
tai päinvastoin. Myöhemmällä alet­tiin
laskemaan liikkeelle pankkise-teleitä,
kultavarastojä vastaan. Tä­mä
käytännöllisesti merkitsi, että
kulta alkoi kiertämään markkinoilla
"kunnia" tai arvotodistuksensa vä­lityksellä.
Meillä ei ole syytä käsitellä tätä
puolta kysyjoiyksessä tämän pidem­mälle.
Tarkoituksemme on löytää
nykyaikaisen pankkisetelin ja pank­kitoiminnan
perusta. Kulta ei ole
enää missään maassa pankkitoimin­nan
perustana. Miniin muistini ai­kana
Suomen pankkien seteleissä
sanottiin, että se lunastetaan kul­lassa.
Samoin [ Canadan pankkien
seteleissä on aina sanottu, että se
lunastetaan, mutta ei ole nimetty
Diefenbakerin $150 miljoonaa ei auta
in
Diefenbakerin hallitus on luvan- vuosipalkka on $3,400. ^
nut $150 miljoonaa lisää lainojen' Mutta lainoista huolehtivat viran-takaamiseksi
uusien omakotien ra- omaispt eivät katso soveliaaksi sit^,
kentamiseh yhteydessä. Kuinka pal­jon
tämä tulee auttamaan niitä ca-nadalaisia.
Jotka todella tarvitsevat
uutta kotia?
Vastaus siihen on: mitättömän
vähän.
Tarkoituksena sanotaan olevan
varata "halpahintaisia asuntoja
Mutta rakennuskustannusten ja
tonttien hintojen ollessa nykyisillä
ihflaatiomai^illa tasoillaan, tämä
merkitsee että niiden kotien hinnak­si
tulisi $11,50Ö^$14,Ö0Ö, riippuen
siitä mihin osaan maata ne raken-nettaisim.
Kun laskemme minimi-käteishinnaksi
$4.000, niin tällä ra­hasummalla
Ottawa kykenisi raken­nuttamaan
vain 15,000—20,000 uutta
kotia.
Financial Post-lehti nyt arvioi,
että talven tuloon mennessä näitä
tulee olemaan valmiina talvea vas­taanottamaan
ei enempää kuin
7,500.
Nämä ovat optimistisiin arvioihin
perustuvia numeroita. On olemassa
paljon epäilystä jos rakennusura­koitsijat
missä tahansa olisivat val­miita
ottamaan rakentaakseen talo­ja
yllämainituilla hinnoilla.
Ei ole suurikaan ihme, että ny­kyiselle
hallitukselle syvällisesti
myötämielinen Globe and Mail lehti
tunsi olevansa pakoitettu kirjoitta­maan
toimituskirjoituksessaan sa­noen
"Se ei läheskään lähentele on­gelman
juurisyitä ja vaikeus näyt­tää
olevan tuomittu jatkumaan."
Ongelman ytimenä on tämä: Kes­kinkertaisen
tehdasteollisuudessa
työskentelevän eanadalaisen viikko-ansio
on noin $67. (Useat ei-tehdas-tuotannan
aloilla saavat paljon vä­hemmän.)
Täten keskinkertainen
^ttä joku työläinen sitoutuisi Osta­maan
talon silloin kun sen ostohinta
on enemmän kuin kaksi kertaa suu­rempi
kuin hänen vuosipalkkansa.
Oh selvääkin, että kun työläinen
ryhtyy ostamaan itselleen kotia ny­kyisiin
hintoihin, hän joutuu autta­mattomasti
velkaan.
National ; Housing lain säädösteji
puitteessa on varustauduttu juuri
tällaisten sattumien varalta. Maini­tun
lain 36. kohdassa annetaan liit­tohallitukselle
oikeus maksaa koi-menelj
änteenosaan asti pienivuok-raisten*
asuinrakennusten rakentar
miskustannuksista ja myös kolme-neljäsosaa
vuokrasubventiosta, jot­ta
vuokrat olisivat työtätekevien
maksukyvyn tuntuvilla.
Mutta v. 1950 tammikuun ja y.
1957 toukokuun välisenä aikana ko­ko
Canadassa rakennetttiin, vain
7,283 yksikköä tämän säädöksen
turvin. Verratkaa tätä Financial
Postlehdien arvioon, että yksistään
tänä vuonna tarvittaisiin 140.000
yksikköä.
T^än tehtävän laiminlyönti ei
johdu yksinomaan Ottawasta. Maa-keinottelijat
kaikissa kunnissa myös
estävät . sellaisen toteuttamista.
Mutta on selvääkin, että jos Cana­dan
kymmenet tuhannet vailla huo­neita
olevat tulevat saamaan parem­man
kohtalon, niin on ryhdyttävä
vähän vaikuttavampiin toimenpitei­siin
kuin vaivaisen $150 miljoonan
myönlämiseen rakennustarkoituk­siin-.
••"
Ottawan tulisi näyttää tietä todel­la
maata käsittävän asuinrakennus-ohjelman
aikaansaamiseksi ja asun­tojen
varaamiseksi niitä kaikkein kir
peimmin kaipaaville.
sitä vastinetta millä se lunastetaan.
Mahdollisesti suurin piirtein ylei­sesti
maailmassa omaksuttu pankki­toiminta
on perintöä -yllämainitusta
Englannin valtiopankin keksimästä
noituudesta. Canadan' pankkilai­toksen
perusmuodot ovat ehdotto­masti
kotoisin Englannista.
Ennen vuotta 1930 Canadan pank­kilaki
määritteli/pankin perustami­sen
seuraavaan tapaan:
Saadakseen hallitukselta lupakir­jan
pankkitoiminnan harjoittami­seen,
oli myytävä osakkeita vähin­täin
puolen miljoonan doUarin ar­vosta.
Tästä oli lainattava hallituk­selle
$250,000. josta hallitus suostui
maksamaan määrätynsuuruista kor­koa.
Tämän jälkeen oli hallitus
valmis myöntämään pankille lupa­kirjan
liikkeen barjoittamista var­ten.
Lupakirjan saatuaan oli pank­ki
oikeutettu painattamaan omat se-telinsä
omaisuutensa täyttä. arvoa
vastaan. Sillä oli edelleen $250,000
käteistä ja hallitukselta saatavaa
$250,000, joka eäellytti, että pan­killa
oli' oikeus painattaa omia sete­leitään
puolen miljoonan arvosta
Tapahtui, siis, että puolesta miljoo­nasta
tufi kädenkäänteessä miljoo­na.
• ^
Mahdollisesti tapahtui niin, että
pankki vuokrasi itselleen konttori-huoneistoja
kaikilta merkitykselli
siltä paikkakunnilta ja kaikista
merkityksellisistä paikoista. Se al­koi
lainaamaan omia velkakirjojaan
ulos periäkseen niille korkoja ja ot­tamaan
liikkeelläolevaa rahaa sääs­töön
maksamalla siitä vähäistä kor­koa
sekä lainaamaan niitä ulos suu­rempaa
korkoa vastaan.
Pankkien pääkonttorit ovat tavalr
lisesti suurimmissa kaupunkeissa.
Mitä muuta toimiiitaa pankki har-rastikin,
ei se unohtanut alkaa rai-kentamaan.
jättiläismäistä liiketaloa
ainakin pääkonttorinsa kotikaupun­kiin.
Me näemmekin suurissa kau
punkeissa pankkien omistamia jätti­läismäisiä
rakennuksia. Kaikki voi
sen kohta pinnallisesti huomata, et­tä
pankkiliikkeen harjoittamiseen
tarvitaan varsin vähän tilaa, joten
pankki on tilaisuudessa vuokraa­maan
talostaan suurimman osan
toisten käytettäväksi, joten siitä
muodostuu sangen tuottoisa liike-haara,
sitäkin paremmin, koska tiio
rakennus ei^ maksa shillinkiäkään,
koska pankilla on edelleen oikeus
painattaa omia seteleitään raken­nuksen
täyttä arvoa vastaan, f
Alussa mainitun pankkilain mu­kaan
oli pankeilla oikeus lisätä,sete-leittensä
summaa määrätyllä pro-
'senttimäärällä määrättyinä kuukau­sina,
aavikolta kuljetettavan viljan
kuljetuksen, aikana. Nämä setelit
olivat myöskin määrättyinä kuukau­sina
vedettävä pois liikkeestä. ,
Kukaan ei ole koskaan valittanut,
että Canadan raha olisi epävarmalla
pohjalla. Todellisuudessa se perus­tuu
työntuotteeseen, eikä varsin
nbpeasti häviävään työhtuotteseen,
sillä pankkirakennusten seinät on
tavallisesti rakennettu lujasta gra­niitista.
Niillä ei kuitenkaan voida
kivikiveltä lunastaa seteleitä. Kun
me katselemme pankkien uiösanta-mia
tilikertomuksia, niin me havait­semme,
että jokaisella pankilla on
pieni määrä kultaa varastossaan.
Tämä nähtävästi siksi, jog joku vaa­tisi
setelins,ä. lunastettavaksi kullas­sa,
niin ei siinäkään syntyisi sekaan­nusta.
Kuitenkin tällaista tuskin
tulee koskaan tapahtumaan.
Ylläselöstetutt pankkij ärjestelmän
mukaan oli jokaisella lupakirjalla
toimivalla pankilla omat setelinsä..
Vastineeksi $250,000:n lainasta hal­litus
takasi setelin käyttökelpoisuu­den.'
Hallitus ei kuitenkaan taannut
talletuksia eikä muita pankkien vel­koja.
Yksi ainoa pankki Canadassa
viimeisen viidenkymmenen vuoden
aikana on tehnyt vararikon.:-<s Siitä
huolimatta sen setelit kelpasivat
täydestä arvosta, mufta säästöjen
omistajat j a muut.velkojat menetti­vät
huomattavasti. Kuitenkin, mitä
jälkeenpäin suoritetut tutkimukset
osoittivat; ei tämä vararikko tapah
tunut sen vuoksi, että pankkijärjes­telmä
olisi. oUut käyttökelvoton,
vaan siksi, ^että pankin virkailijat
olivat antautuneet luvattomaan ja
epämääräiseen keinotteluun. . .\
Mitä edellä on sanottu, koskee
Canadan pankkijärjestelmää ennen
1930. Kuuluisina nälkä-'Bennettin
h a l l i tusvuosina konservatiivinen
hallitus teki muutoksia ja lisäyksiä
pankkilakiin jä perusti h^lituksen
keskuspankin (Bank of Canada).
Tämän kirjoittajalla^ ei ole tietoa
muutosten ja lisäysten laadusta.'
(Kaikki voimassa olevat lait Ja nii­den
muutokset on saatavissa vihko­sina
Queen's Printer, Ottawa. Onti.
verrattain pientä maksua vastaan).
Kuitenkin näyttää selvälle, että
pankkitoiminnan -ja setelin perustaa
ei ole muutettu.
Luonnollisesti alussa oli hallituk­sen
keskuspankin luovutettava yljsi-tyispankeille
seteleitä sama määrä
mitä niillä oli omia julkaisemiaan
seteleitä, saadakseen ne pois kierto­kulusta.
Kuitenkin hyvin pian val­tiopankin
osakkeet jaettiin yksityis
pankeille, joten ne tulivat keskus­pankin
omJstajiksi. Oletettavasti
nykyisin kaikki pankit maksavat
saamistaan seteleistä keskuspankille
pientä korkoa, mutta tämä korko ei
muuta rahamarkkinoita kireäksi ei
kä löysäksi, sillä pankit maksavat
tämän koron itselleen. Kokonaisuu­dessaan
tämä järjestelmä ei tee hin­toja
korkeiksi tai rahaa halvaksi au­tomaattisesti,
mutta suo kylläkin
mainion tilaisuuden mielivaltaisiin
järjestelyihin.* joista ei tiarvitse teh­dä
ulospäin ^selostuksia.
'Pankit Ja vakuutusyhtiöt ovat pää­asiallisesti
niitä laitoksia.' jotka ime­vät
kokoon sen rahamäärän, joka
tavarain kiertokulussa jää kapitalis­tien
kukkaron ulkopuolelle. Näiden
laitosten kautta voidaan tyhjentää
paremmin- palkattujen työläisten ja
keskiluokkalaisten taskut. Vieläjpä
heidän hallussaan olevat kiinteät
omaisuudetkin. Kuinka tämä. kaikki
käytännössä tapahtuu ja kuinka nä­mä
omaisuudet liitetään tuotanto-pääomiin,
jääkööt tämä tällä kertaa
kysymyksen lOkopuofelle.
Kolmenkymmenen kriisivuosina
esiintyi huoinattava määrä- yhteis-kuntapuoskareita,
jotka esiintyivät
"erikoisina asiantuntijoina". Jotkut
vaativat setelirahan kultaperustalle
asettamista. Toiset vaativat yhteis
kunnallisen luoton seteleitä. Kol­mannet
tuotannon järjestämistä
heidän teknokraattisten piirustus-tensa
mukaisesti jne. Kökonaisuu-dessaan
koko suuriääninen melu ei
ollut tarkoitiettu miksikään vaati­mukseksi
eikä minkään asian sel­vittämiseksi,
vaan se oli sen varkaan
huutoa joka huuti että ottakaa varas
kiinni. Kaikki nämä "teoreetikot'^
päätyivät siihen vanhaan kapitalis­tien
määritelmään, että meidän on
halpojen palkkojen ja korkeamman
tuotantotason kautta saatava hal­vempi
tuote, että kykenemme kil­pailemaan
maailman markkinoilla.
Yleistämällä kapitalistiluokan ja
työväenluokan väliset suhteet on
pätevän yhteiskuntatieteen perus­teella
todistettu jo lOO vuotta sit­ten,
että kaikki mitä kapitalistiluok
ca omistaa on saatu ilman minkään­laisia
kustannuksia. Sadassa vuo­dessa
on kapitalistiluokka silti r i ­kastunut
äärettömän paljon, mutta
se edelleen vaatii halvempaa tuo­tetta.
Yksityisen- kapitalistin kirjanpito
saattaa näyttää omaisuuksia, tuloja
ja menoja, sekä saatavia, että vel-
Brittiläisten Ikauko-ohjusta
'kokeillaan
vastavvpoden kuluttua
LontDÖi^^-Brttannlan lentovofanien
kauläo-objusosaston Johtaja eversti
J . H. Cäddy ihnoittaa. että Yhdys-vallois^.
rakennettu Ja Britannian
lentovoimia varten .tarkoitettu korp-raali-
kauko-ohjus on valmis kokeilua
varten: vasta-, vähintäin vuoden ku­luttua.
Di^o Bivera i>otee
verisuonen tulehdusta
Mexico: City. — Tunnetun taide­maalarin
t*!l&iego Riveran ystävät
tääim 4lijtqittavät, että tämä mek-sikolauiln?^
seinämaalauksien maa-laaja:;%
ote^ verisuonien tulehdusta
oikeassa käsivarressaan, mutta että
hän odottaa pääsevänsä piakkoin
takaisin töihinsä. ' 'v;
SiTÄIIIillilllllli^
•HHiilllilTÄt;
VJOOKEA FBCNBLEEMI >
Kuuluisa ;napatukija oU pafan,
tutkimusmatkalla ja Joutui haasta!
tavaksi. Mm. häntä pyydettifa k
tomaan ulista probleemeista, joit
parissai napatutkljat joutuvat faa
pailemaan. • Keskustelun jatkntt
Jonkin aikaa teki hastattelija yhtet
vetona kysymyksen: .
— Mitä probleänia voidaan pU
tärkeimpänä napatutöjalle?
— Kotiinpaluuta!
Aalto vei amiraälilikm
Rooma. -4^ Sardinian luoteispuo­lella:
syyskjiun 19 pnä riehuneen
myrskyrf nostattama aalto pyyhkäisi
pienen italialaisen laivan kannelta
erään amiraalin mereen.
Italian puolustusministeriön tie­donannossa
sanottiin, että 55-vuotias
amiraali Marco Calami joutui me­ren
uhriksi aallon lyödessä huvi­purren'kannen
yli.
YKn iKiäiös
Unkarista pai­nostuksen
tulos
Budapest. — Unkarin ulkominis­teriö
julkaisi viikko sitten lauantai-iltana
tiedonannon, jossa virallisesti
torjutaan • Y K : n yleiskokouksen
muutama päivä sitten Unkarin ky­symyksestä
hyväksymä päätös, i l ­moittaa
Budapestin radio.
Tiedonannossa sanotaan länsi­valtojen
päättäneen vastoin Y K :n
periaatteita sekaantua Unkarin si­säisiin
asioihin. Unkarin hallitus on
kuitenkin päättänyt puolustaa maan
riippumattomuutta. YK:n päätös­lauselmalta
puuttuu laillinen pe­rusta
eikä se ole sitova.
Kommunikeassa vihjaistaan vielä
sellaiseenkin, että Yhdysvallat ja
länsivallat eivät ole kaihtaneet dip­lomaattista
painostustakaan saadak­seen
ääniä ^ päätöslauselmansa hy­väksi.
SUURI V E L KA
Kapteeni ripitti nuorta sotilas
kiväärin hiikkaamisen johdosta'
selosti että sotilaan on inaksetta'
kivääristä. ^
— Entäs sitten jos olisin hu|u
nut tankin, joutuisinko siitäki
maksamaan, tiedusteli sotilas.
— Siitäkin joutuisit maksamaa]
kuului vastaus.
— Nyt käsitän miksi kapteeni i
jätä laivaansa silloin kun se uppo<
23. aiomiräjähdys
sarjassa viime
lauantaina
Atomlfcokeiloalneella, Nevada.
•yhdysvaltain atomiaseiden nykyises­sä
kokeilusarjassa räjäytettiin viime
lauantaina 23.^ ja viimeistä edelilnm
atomiase. • ,
Eräs söuraaja ' Las Vegasissa, 85
mailia räjähtämlspalkalta. sanöi,: e^
räjähdys oli kirkkoin mitä hänfOn
nähnyt tämän kokejlusarjan kestäes­sä
viime kesän ja tämäjP syksyn,ku­luessa.
^ - . •
Räjähdys nähtiin sinisenä lein^.
duksena Los Angelesista, joka sijait­see
noin 250 mailia lounaiseen kok^-
lupalkklta. Räjähdys havaittiin myas
San Franciscossa, vaikka sinne .04
matkaa noin- 400 mailia Ja vaikka
taivas oli pilvinen Ja hienosestaw
sctol vettä.
Räjähdys oli voimaltaan verrattar
vlssa 20.0.0b tonnlhi. TNT-räjähdS*al:^
netta. Ase oli kohotettu ilmapallon^'
varassa 1.500 jalan korkeuteen maas*^
ta.
SAKSA VOITTI TSHEKIT
HYVÄSSÄ MAAOTTELUSSA
Berliini. — Syyskuun 21—-22
pnä suoritettiin tääUä S a k s a -
Tshekkoslovakia yleisurheilumaa­ottelu,
jonka aikana noin 40,000
katsojaa säi nähdä korkeatasoisia
kilpailuja, varsinkin ensimmäise­nä
kilpailupäivänä, jolloin sää
oli suotuisa.
Ensimmäisenä kilpailupäivänä sai
Saksa 10 pinteen johdon, joka toi­sena
päivänä venyi 16 pisteeksi,
ollen lopputulos 114—98.
koja. Yksityinen kapitalisti saattaa
joskus vararikkoon yrittäessään l i ­sätä
rikkauksiaan, mutta hänen hä­viämisensä
näyttämöltä ei byödytä>
työläistä, vaan hänen omaaa luok­kaansa.
: V
"Koska''nykyisessä yhteiskunnassa
kaikki asiat hoidetaan palkkatyöllä,
niin me varsin hyvin voisimme tulla
toimeen ilman kapitalisteja" (En­gels
Anti Dubring). Tämä seikka
on tänä päivänä paljon selvempi
kuin Engelsin aikana, koska verrat­tain
suuri osa maailmaa on tullut
toimeen 40 vuotta ilman kapita
listoja. : : V
(Loppu.)
Parhaita tuloksia:
Saksalainen sprintteritähti Maa-',
fred Germar ^voitti lOÖ metriä ajal-;
la 10,3 ja hänen maanmiehensä Arv
min Hary varmisti kaksoisvoiton;
ajalla 10,5. Saksan kaksoisvoittoi
nähtiin myös 400 metrillä Karl-'
Friedrich Haasin tullessa ensim-;
maiseksi hienolla ajalla 46,9 seki,
110 metrin aitajuoksussa, jonica
kaksi ensimmäistä > olivat Steines!
ja Sturmer. • '
1,500 metriä meni maailmanen-;
nätyksen haltijalle Stanislav' Jung'
wirthille, jonka aika oU 3.41.5. Toi­seksi
tulleen saksalaisen Brennerin
aika oli 3.45,4.
5.000 metriä voittivat tshekit Ja-rek
ja Graef,.joiden aika oli 14.08,4',
Kuulantyönnössä saavutettiin hie­noja
tuloksia ja tshekki Skobla voit­ti
tuloksella 17,88. Saksalainen Lig-hau
tuli toiseksi tuloksella 17,45, ^o-i
ka oli Saksan ennätys.
400 m. aitajuoksussa Saksan Janz-in
saavutti maansa ennätyksen 51,5.,
Saksalaiset saivat kaksoisvoiton 200
metrillä, Kaufmannin voittaessa
21.4. Tshekit puolestaan olivat
voimaisia 3,000 m. esteissä VeseljO^
voittaessa 8.54,4.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"Itku ei auta mailkinoilla"
Onnettomuudessa kubli oppilas Aiidrew Powley-. Newbo-rosta,
Ont; ja hänen opettajansa Robert Small Chapleaus- .
ta loukkaantui vakavasti kun ylläkuvat^ kevyt harjoi- .
tuskone^^ök^i maahan lähellä Gatianoque, Ont. Powtey -
oli haijoitjdlut hätälaskuja kun koneen maiata lähestyessä
Otsikossa oleva Suomen kansan
vanha viisaus tuli mieleemme tors-taiehtoona
kuunneUessamme Arkan--
sasin osavaltion karskin ,kuvernöö­rin
sydänjuuria kaivelevaa valitus­virttä,
mikä oli miltei itkuun rat­keta.
Itku ja valitus on jotakin sellais­ta,
mistä emme yleisesti tykkää.
Paljon hauskempi on nähdä iloisia
naamoja ja hymyileviä ilmeitä.
Mutta kerrassaan säälittävää on
nähdä kun suuri, korskea ja karski
mies on itkusta läkähtyä. Sitä kat­sellessa
tulee kuuma' kyynel ""sivul­lisenkin
silmään.
Juuri päin kävi allekirjoittaneel­lekin'
kuvernööri: Orval Faubusin
puhetta kuunnellessa.
Kuten tiedetään, kuvernööri Fau-bus
on rodulliselta "paremmuudel­taan"
muita kuolevaisia jalompi,
kehittyneempi ja korkeampi., Tästä
johtuu myös hänen suuri vsdtiovii-santensa
seka rajaton rohkeutensa
j a päättäväisyytensä.
Parhain esimerkki hänen snumn-tensa
rohkeudesta ja smiirösta päät­täväisyydestä
satiin silloin kun ku­vernööri
Fäubns komensi aseistetut
kansalliskacOtinsa 200 ^ miehen yol-ioudia
estämään'ytidfek^ piesitä
niedtärilasta>3asemastiri4ta6 Boe-kin
korkeakouluun, ^uten ennen
ranskalainen kuningas, kuvernööri
Faubus julisti mahtipontisesti, että
"minä olen l a k i " j a sanoi, että päät­täköön
Yhdysvaltain liittovaltion oi­keus
mitä tahtoo rotusyrjinnän lo­pettamisesta,
hän "ite", kuvernöö­ri
Faubus jumalan armosta, on kui­tenkin
sfe napa, jonka ympärillä
kaikki pyörii.
Ja osoituksena siitä, ettei hän
pelkää sarvipäistä paholaistakaan
siilon kun tarkoitus on estää yh­deksän^
pienen' neekerilapsen kou-luunpääsy,
kuvernööri ^Faubus ko*
mensi aseistetut kaartilaiset vartioi­maan
myös omaa valtaistuintaan,
eli linnaansa, jonka - korkealta hal­lituspulalta
julistettiin: "Arkansa­siin
ei Voida lähettää liittovaltion
sotajoukkoja, ellei kuvernööri Fau­bus
niitä korkean omakätisesti pyy­dä.'!
Mutta mennyt oli kaikki tämä
suuruus torstaiehtooseen mennes­sä.
Presidentti Eisenhower oli vih­doinkin
kuunnellut järjen ääntä ja
lähettänyt' sotajoukkonsa Little
Rockiin huolehtimaanrsiitä. etta l a ­kia
j a oikeutta hoUdatötaan. Vaikka
siellä , olikin' ilmeisesti etukäteen
tehtyjen suunnitelmien '- mukaan
-jplenti hulinofBtia; nyt-nähtiin kui­tenkin,
että mitään väkivaltaisuuk­sia
ei ollut odotettavissa paitsi suh­teellisen
pienen roskajoukon ta­holta.
Jouduttuaan täten muodostunee­seen
alennustilaan, kuvernööri Fau­bus
piti torstaiebtoona sitten
TV:ssä puheei^^ missä hän itkien
jiralittiij että Eisenhovverin h^itus
'^eki erehdyksen" ja 'loukkasi A r ­kansasin
oikeuksia" lähettäes^iän
sotajoukkoja järjestystä palautta­maan
Little Rockiin.
Ja itkunsekaisella äänellä kuver­nööri
Faubus sai änkytetyksi, että
Little Rockin laittdmuustilanteen
lopettaminen oli aivan vjonnin'jou­tava
toimenpide, sillä kaikki mitä
hän pyysi ja halusi^ oli se että "sai­si
vähän aikaa". ^ , ,
Mikäli on puhe 'meistä sivullisis­ta,
niin tämä oli ensimmäinen ker­ta
jolloin me olemme kuulleet ar­von
kuvernöörin puhuvan mitään
"ajasta". Neekereilta kiellettiin oi­keus
päästä koultAm j a sillä siisti
, Mutta "ajastakin" on oUut puhet­ta
eräässä toisessa yhteydessä. Y h ­dysvaltain
korkein oikeus määräsi
toukokuussa 1^4, että neekerilap­set
on kautta maan otettava säoiaan
alkeiskouluun .valkoihoisten kanssa.
Tämän määryksen toteuttamisessa
ei kyllä jmälrätty mitään varmaa
aikaa —^ kuten' oikeus tavallisesti
määrää sakko- ym. tuomioita mät-kie^
sään. vaan sanottiin, että tämä
koulunuorien yhdistäminen on to-tentetjtavsi
"mahdollisimman no­peasti".'
Little Rockin koululautakuntaan-,
toi mennä vuoden ennenkuin seryfr
tyi- tätä juttua pohtimaan. Sitten,
kului toinen vuosi, ennenkuin vat
nittu koululautakunta sai vahniito
ehdotuksen yhdistämissuuiuutö-raasta.
Tämän ohjelman mukaan,;
jonka liittovaltion piirioikens P».
tökseUään vahvisti, neekerilapsi»
piti otettaman Little Rockin korkea-,
kouluun tämän vuoden syyslain-;
kauden alusta.,lukien — siis kd-,
tfien vuoden kuluttua siitä
USA~:n korkein oikeus antoi lus»"
riallisen päätöksensä, että rotnsyr-,,
jintä on "mahdollisimman nopeas^
t i " lopetettava koululaisten kesbm-dessa.
J
Little Rockin lasten kohdalta tf»
suunnitelma seuraavanlainen. * y
keakoulun yläluokille hyväksj^
neekerioppilaita tämän vuoden ^ 1
lukukauden alusta alkaen ja
miUe luokille vuodesta 1960 al»^^< ]
Kansakoululasten yhdistämisen P»; j
tapahtuman vasta 1963. nm^ista «j-,:
kuten täkäläiset päivälehdetoj»,
todenneet, että kaikki tämä vnW^
tapahtui Washingtonin tieten ja
valla. _^\
Kun kuvernööri Faubus n y t i ^,
tenkin kaiken tämän v " ' ' ' *^
jälkeen valittaa, että hänet on ^ . l
rinymmärretty j a -kohdeltu vain^J
vuoksi kun haa halusi muka
vam "vähän aikaa", niin ci k»»^, 1
ole ihme, vaikka mieleen'
ajatus, että "itku ei auta
noilla'* —^ el ainakaan e n i i « F ^
vuonna 1857; — KSnsIkoura- Jj
'SI