Vapaus, January 7, 1922

              IfHiJ««IimiiiHnniIllfllI!HSaiM«!mfllH!iillKrHIJHHUIHHnflHttlilHl|
Spostissa
Canadan |
dollarista 1
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
loc kaikilla summata. SähkosanomaUa ?3.50 kaiid^ta summ. =
5 rr«vkää erikoiskurssia suorUle eammiUe.
' SS nopeaa ja perillemenorarma. ,
- •X?3'ÄSHetvstl tehty jo tämän vuoden.ajalk 1 }VSyTrIhm!^oSh^ mennessä täUävuodella.yli«oO.OOO.OO. =
§ ffia vSetään myöskin kaifckbn Suomen pankkeihin. =
I5 Sry Mti mSmee äialm oltäthaae teetytttä Hkealsikinkgi isrtaäh avvaäsltitayaknsoetmtamjilel e nut.m ekr.o o1n7' , E=
V A P A U S . ^ , i
|Box69, Sudbmy,Ont.|
i Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 177 Belle- |
'S fair.Ave. ' •;. =
I ,,,i,,„iiniiiiiiiiiiiiimiiiHiiinniiiiiii|iiiiiiiiM
'''iiiiiiiiuiiHHiniiiiniiiiHHiiHiniiiii"""
f VAPAUDEN EIRJAILTAMAT • > J
- Tähän mennessä ovat seiiravat osastot meille ilmottaneet tu- =
S levänsä toimenpaneraaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: |
BEAVEB LAKE, ON' T. TIMMINS i
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD. ALTA.
COLEMAN, ALTA.
Kuka on seuraava?
" . SUDBURY =
SOINTULA ' =
WEBSTER CORNERS =
SALMON ARM =
DUMBLANE. SASK. =
LAPPr, ONT. S
TOV. VAPAUDEN KONTTORI 1
Silloin kun olette väsyneitä, ko­keiltuanne
kaikellaisilla lääkkeillä ja
ääkäreillä, tulkaa minun tyköni saa­maan
terveytenne. Minä olen Yh
dysvalloissa vanhin sellainen tohtori,
oka ei käytä lääkkeitä, niin pitkälle
cun kokemukset ovat kysymyksessä.
Miksi menetätte aikanne, rahanne ja
terveytenne. Tulkaa minun tyköni
niin parannutte. .
Kirjoittakaa Doctor WentwoTtli,
1421 East Superior St.,', DuM^,
Minn.
Kysytte kai, mikä? Vaan minä sanon: se Port Arthurin,
osuuskauppa, jossa sanotaan ennen vedetyn pitkätukkaisia par-rasta
ja tukasta. Mutta nyt ei enää vedetä, nyt pyyhkäistään
parrat sievästi pois ja leikataan tukka niin lyhyeksi kuin ' teitä
itseänne haluttaa. Ellette usko, niin käykää koittamassa. Tässä
esitämme osoitteen', ja vastaanottajan, joka on valmis palvele­maan
teitä heti kun astutte ^ ovesta sisälle: •
318 Bay St.,
lYAR SALO
Suomalainen parturi.
Port Arthur, Ont,
kansa, kaupunki tai yksityinen voi
välttää.
Jos me tunneistamme nämä sei-kat,
hylkäämme mfe ryhmäkuntaisuu-den
ja kannatamme yhteniiigyyttä
kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Meidän' täytyy syrjäyttää edesvas­tuuttomat
Tiajottajat ja ryhtyä ra­kentamaan
todellista kansainvälistä
teollisuusuniota. Me' tunnustamme
diktatuurin välttämättömäksi teolli­suuden
menestykselliselle kontrollil­le
ja myönnämme työväenliikkeen
poliittisen puolen. Tämä merkitsee
sitä että luokkatietoisuuden kasva­essa
ja kehittyessä tulemme me'toi­mimaan
yhdessä saavuttaksemme
työväenluokan soHdarisuuden.
• ' ' • • •• •', •
Yhtenäisyyttä eripnraisanden
sijaan.
Port Arthur, Ont.
Cor. Bay and Algoraa Strs.
Meidän täytyy sanoa että liik­keemme
on mahdollisimman vas­tuunalaisuutensa
tunteva sellai­nen
paikka jossa oikealla tavalla'
valmistettuja suomalaisia .lääk.
keitä on saatavissa. Meidän liik-keemme
ei ole ainoastaan noiden
lääkkeiden myyjä mutta, myöskin
niiden valmistaja.
liles Dro? Store
^astuunalaisesli valmistettuja
suomalaisia lääkkeitä.
Laparaatolääke (Alvee
hinta S1.25
Satsi)
Täm3* lääke on. valmistettu
Port Arthurissa ja sillä voidaan
poistaa madot elimistöstä — jos
teillä niitä on. \.
Whites Drug Store
206 Bay St., ; '
PoTt Arthur, Ontario.
Jos teitä vaivaa huono ruuansola-tus,
kipu rinan alla, uhettomuus, epä
tasaisesta vatsasta, veren nousu pää
hän sekä siitä johtuva, päänkipu, joi
liakin päivinä erinomainen ruokahali;'
toisina ei ollenkaan, kouristuksia js
väsymystä jälkeen syönnin, närästä
min en sekä siitä johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja kurkkuun, niir
oyat ne lapamadon oireita.
keidän lapamato lääkkeenime pr
valmistettu eteväksi tunnetun' He!
sinkilaisen -Sairashuoneen lääkärir
resehtin jälkeen, sekä varmasti tuot
taa tarkoitukseensa vastaavia tulo
sia.
Hinta 6 dollaria 40 senttiä. Post
vapaasti. — W. T. McEachem & Co
Limited, 168 Algoma St., ^ort Ar
thur, Ont.
ka saarnasivat sitä, mitä L ^y. 'W.
liitto tuomitsi. Heidän hyökkäyk­sensä
ovat osoittautuneet epäoikeu­tetuiksi
ja pätemättömiksi. Nyt pi­täisi
heidän tunnustaa olleensa vää-
^ ä . Mutta he jatkavat edelleen
hyökkäyksiään ja hajotustaan. P i ­täisikö
meidän liittyä tähän vähem­mistöön
vai maailman työläisiin, joi^
.«a lopullisesti tulevat olemaan P i i -
«aisessa Taloudellisessa Intematio-jalessa.
Vastaus voi olla ainoastkau;
nttyminen Punaiseen TaloiMeUiseen
«ternationaleen. . - •
Työttömyyden »yy yleinen.
.Edistysmieliset ainekset L W. W.
fitossa ja muissa unioissa kanrinat-
^ayat nyt ainoastaan todellista In-
.^raationalea, joka perustuu Punai-
^«n Taloudelliseen Intemationa-
^ ^ ; ^ n . Me havaitsemme että
«puhteet eivät voi olla huonot tiiis-f^^
osassa mailmaa-vaikuttamatta
Amenkan työläisiin. Tämän vuoksi
«n kansamvälinen luokkannionismi
malttamaton.
o/Snf"' *^^«t"""J^esta, mikä
mallalla „,-t-i3ikkialla mailmas-
^ meiUä syytä oöa opfimisti-sia.
Saksa kulkee nopeasti Itä­vallan.
kohtaloa kbhti. Keski-Euro
passa pu' suunnattomasti työttömiä
Me saatamme kärsiä valtaluokan so­dan
seurauksista, mutta silläkin
-täyty olla seurauksensa. Se tulee
olemaan .hyödyksi, sillä Kansainliit­to
tai korjauskomissionit eivät voi
mailman pulmia ratkaista. Saksa on
tullut kykenemättömäksi j a epätur-valliseksi
kapitalismille. Pian on
työläisten otettava kontrolli.
Keskinäinen riippiivaisuus.
Muutamat sanovat Saksan voivan
päästä takaisin entisen asemaansa
Mutta Saksa oh menettänyt raaka-aineensa
Saarin alueella ja Ylä-Sleei
siassa. Epävakaisuus kasvaa, mitä
enemmän j a enemmän maksetaan
korvauksia kullalla j.n.e. Se pakot­taa
laskemaan liikkeelle enemmän
paperirahaa, mikä taas vuorostaan
lisää epävakaisuutta ^ ja kärjistää
luokkataistelua. Tämä tekee heidät
kykenemättömiksi ostamaan raaka-aineita
Englannista tai Amerikasta.
Tämä pitää paikkansa melkein koko
Eurppaan nähden. Tässä syy, m,iksi
meillä Amerikassa on 5,735,000 työ­töntä,
kuten : työviraston tilastot
osoittavat.
Tämä tuo jälleen esiin yhteiskun­nan
luonteen, mikä meidän on tun-nustefjtava,
jos mielimme rakentaa
teircttä jtmionismia. Työnostaja-luokka
— imperialistiset riistäjät —
eivät harjoita liikettä elleivät saa
Siitä voittoa. He tekevät kauppaa
Venäjän kanssa koska he tietävät
olevansa yhteiskunnallisesti keskinäi­sesti'
riippuvaisia. -Heitä pakottavat
taloudelliset lait, Joita ei mikään
Anarko-syndikalistit protesteeraa-vat
työskentelyä.vastaan Kolmannen
Internationälen kanssa. Heitä kan­nustaa
toisdnlainori järkeily kuin
Ranskan ja Italian, syndikalisteja,
sillä nämä italialaiset ja^ ranskalai­set
syndikaliatiuniot ovat- osoittaneet
olevansa • sellaiseen miesten johdos­sa,
joina.:on-^ytännölliBtä: kokemus­ta.
He kij'tsu'^at kokolTksen koolle
pohtiakseen erimielisyyksiä'Punaisen
Taloudellisen Internationälen sisäl­lä,
eikä ulkopuolella, jotavastöin
Dysseldorfin ryhmä yrittää pitää
työläiset jakautuneena pieniin .pirs-täleihin.
Vallankumouksellisten' syn-dikalistien
komiteat (vähemmistö­ryhmä)
Ranskas-sa osoittivat ym­märtävänsä
keskitettyä toimintaa yh­distymällä
\ja työskentelemällä kes­kuskomitean
kautta, mikä antaa
heille yhtenäisen, rintaman Jouhau-xia
y.m. vastaaq Monatten johtaessa
heitä j a vastustaessa hajaahtumis-ta.
Enemmistö mailman työväen­liikkeen
virkaifijoilta huomaa, että
samalla kunmarxilaisuus opettaa
luokkauitjonismin välttämättömyyttä,
selittää se samalla että me epäi­lemättä
tulemme vastakkain hallit­sevan
luokan valtiokoneiston kanssa
Ori olemassa fraasi, mikä-on tullu
muutamien uskonkappaleeksi ja suo
jaamaan heidän tietämättömyttään
«Ne jotka kontrolleraavat taloudel
isesti, kontrolleeraavat poliittises­ti.
» Tämä on. ehdottomasti oikea
risaksi: Kaikki laitokset jonkun jär­jestelmän
alaisena heijastavat hal-itsevan
luokan etuja. Valtio on vält­tämätön
vpima pitämään alamaisuu­dessa
olevaa luokkaa alallaan ja se
alisti Venäjällä hallitsevan luokan
alamaisuijteen kaikkine kannattaji-neen.
Juuri sen vuoksi että yllämainittu
on totta, on meidän toimittava yh­dessä
keskenämme. Meillä täytyy ol­la
yhteistä ja meidän täytyy' kes-kuätella
päästäksemme yhtenäisyy-een
ja välttääksemme sekasortoa.
Ainoastaan pitämällä tämän tietoi-esti
mielessämme voimme toiyoa
voittavamme hallitsevan luokan. Mei­tä
vastassa tulee aina olemaan oi-censtuomiot
ja salaliittolait. Niin
on ollut ja se tulee jatkumaan niin
canan kuin kapitalistiluokka on
ontrollissa.
omavaltaisesti, Hyvaksj-tyssä ja
«Frej Arbeider Union» virallisessa
äänenkannattajassa «Der Syndikalis-tenissä
» julkaistussa päätöksesjä sa­notaan:
tKoska Punaisen Taloudellinen
Internationale f i johtanut syndika-listisen
Internationälen luomiseen,
ovat kokoontuneet Saksan, Hollan­nin,
Ruotsin, Shekko-Slovakian syn-dikalistijärjestöjen
ja Amerikan I.
W. W. liiton edustajat kongressis­saan
Dysseldorfissa j.n.e. pakotetut
kutsumaan uuden syodikalistien kan­sainvälisen
kon^essin.
fJuuri saapuneen sähkösanoman
mukaan liittyy Italian Union Sinda-cale
tähän kutsuun.-(Huomautus: hs
salasivat huolellisesti sähkösanoman
sisällön jättämällä sen julkaisemat­ta.
Tämän sähkösanoman lähettämi­sen
jälkeen vahvisti Italian Syndi-kalistiunio
uudelleen —liittymisensä
Punaiseen Taloudelliseen Internatio-naleen.)
<Pohjanö tuJöe olemaan Berfitnis-sä
alustavassa konferenssissa tehty
päätös joulukuussa V. 1920, lukuun­ottamatta
kuudetta kohtaa.
«Vallankumouksellisten syndikalis-tien
ja industrialistien tietotoimisto
valtuutetaan ryhtymään välttämät^
torniin toimenpiteisiin kongressin
valmistelua varten kevääksi v. 1922.
Kongressin pitopaikaksi ehdotettiin
Saksaa.»
Agitatsioonikomitea hy^-äksjitiin
entinen. Ravintola ja huvitoimikun-nan
valitseminen jätettiin siksi kuin
näitä toimikuntia alamme tarvitse­maan.
Valittiin näytelmäseuran joh­tokunta,
joka alkaa hommaamaan
uusia kappaleita jo valmiiksi siksi
kun päästään uuteen taloon. Vali­tuksi
tulivat W. Järvis, A. Korho­nen,
Yrjö Oinonen, Osk. Jokela, A .
Keskinen, Katri Rahkonen ja Veera
Nieminen. Päätettiin ryhtyä kerää-määij
avustusta tov. Sinervän per­heelle
joka on Westonin sairaalas­sa
keuhkotaudin tähden, jonka hän
on saanut Suomen lahtarien vanki­leirillä
v. 1918. Kerääjiksi valittiin
Katri Rahkonen, L Johnson j a K.
Peltonen. — E. W.
Onko Meidän oltava kitunVapälEna?
Mitä tulemmejtekemaän, jos l i i ­tymme
seilaisiia va^iemmistöihin?
Me tekisimme^sen, mitä hallitseva
luokka ialuaisi- meidän.,, tekevän.
Meistä tulisi työväen kansainvälisen
taloudellisen armeijan murskaajia.
Mitä ajattelisivat meidän kapitalis.
tien vankiloissa viruvat tyiiläistove-rimme
meistä, jos me sallisimme n i ­meämme
kS:jrtettävän näitten ha­jottajien
aseena? Idealismi on pai­kallaan
fMi se estä käytännöllisiä
toimenpiteitä ja järkevää ajattelua.
Mutta me emme voi kavaltaa niitä
periaatteita, joille L W. W. liitto
perustettiin ja tulla kansainvälisen
solidarisuuden hävittäjiksi.
Joko Dysseldorfin ryhmä on oi­keassa,
tai ovat meidän suuren liik­keemme
perustajat oikeassa. Kum­pi?
On ainoastaan yksi vastaus: I.
W. W. liiton perustajat olivat oi­keassa
ja heillä on pitkäaikainen
käytännöllinen kokemus takanaan.
Palatkaamme vaHankumouTrseTli-seen,
keskittyneeseen, Icurhialaiseen
ja yhtenäiseen teoHisuusunionismiin 1
Eteenpäin työväen Itansain-^iliBla
solidarisuutta kohti Punaisen Talou­dellisen
Ihtcmatioiialen kapttal
Eri
W. W. Uiton petoHinen Myttä-roinen.
Mutta keskittymisen vastustajat
ieltäytyvät varustautumasta näitä
voimia voittamaan. He jakavat liik­keen
pieniin lehmiin ja tyytyväisyy-!
dellä äänestävät P.anai.se^n Taload-^h
liseen Intemationaleen liittymistä
vaataan. Sen sijaan liittävät he L
W. W. liiton omaan liikkeeseensä
Päättivät laltkoutua. Toronton
peltisepät on päättäneet mennä lak­koon
t. k. 3 p. aamulla vastauk­seksi
työnantajain palkanalenniispuu-haan.
Samoin on rapparit ja rapparien
apulaiset päättäneet lakköutna'syys­tä
kun työnantajat tahtovat itsepin­taisesti
laskea palkkoja 17 prosen­tilla.
.
Veteraanit tyytymättömiä. Toron­ton
suursodan veteraanit ovat lä­hettäneet
lähetystön Ontarion pää.
ministeri Druryn\ luokse kysyfnään
mitä aikoo Ontarion hallitus tehdä
työttömien, palanneiden sotilaiden
hyväksi. Samanlaisen lähetystön on
tvöttömät sotilaat lähettäneet myös
Dominion uuden pääministerin pu­heille.
Viinatehtaassa syttyi tulipalo. Jo­ku
päivä sitten syttyi tulipalo 369i
Queen st. West viinapplttimosta. Pa­lon
sammutustyössä loukkaantui
vaarallisesti yksi palosotilas. Palo­sotilaat
löysivät tätä tulipaloa sam-muttaessaan
yhdeksän tjmnyriä val­mista
wiskyä ja mitä parhaat whis-kyn
valmistusvälineet.
Viime kuluneella vuodella on To­rontossa
ollut kaikkiaan 2,337 tuli­paloa,
jotka on aiheuttanut vahin­koa
kiinteässä omaisuudessa 789,.
243 dollaria. Myös on viime' vuo­den
ajalla rakennettu Torontossa
15 uutta katua ja tehty, kivikäytä-vää
24 mailia. Syntyneitä on viime
vuoden ajalla 14,039 ja kuolleita
6,382.
Ikävä tapaturma sattui lauantai­na
viime kuun 31 p. Torontossa
£un kaksi katuvaunua tySrmäsivät
yhteen Kingston roädillä, jossa 15
matkustajaa loukkaantui ja yksi
lengenvaarallisesti. .
Uutta lehteä hommaavat Toron-i;
on unionistit. Toimittajana maini­taan
vanhoillinen unionisti James
T. Gunn.
Kokousasioita. T. k. ensimäisenä
päivänä pidetyssä osaston viiosiko-couksessa
käsiteltiin m.m.^ seuraavia
asioita: Luettiin johtokunnan toi­minta-
ja tilikertomuksetja hyväk-ijyttiin
rie sellaisinaan. Kumminkaan
ei katsottu voitavan myöntöä van.-
lalle johtokunnalle tili- eikä toimin­tavapautta
ennenkuin osaston uusi
talo on valmis. Siihen asti velvoitet-iin
entinen johtokunta pysymään
tehtävässään.
Tilintarkastajiksi liyväksyttiin Elin
(flivunen ja Anton Tuira ja varalle
3l3lminen ja 'Grönroos,
DUNBLANE, SASK.
Vuosi on umpeen kulunut. Kun
nyt ajattelee mita tuon vuoden var..
rella on tapahtunut, niin eipä sii­nä
huomaa mitään mikä olisi mis-
Wc^ suuremmasta merkityiksestä,
jos ei ota huomioon, että ihmiset
ovat taas vuotta vanhemmat kuin
viime uuden vuoden päiyähä. Työ ja
elämäntavat kuitenkin, mitä tulee
tähän farmiseutuun, ovat aivan
ajamat kuiri viime vuonnakin, niin
talous kuin henkisetkin pyrinnöt.
Kristillinen menettelytapa ei ole sa­nottavasti
muuttunut. Sosialistipa
menettelytapa on aivan sama nyt
kuin ennenkin, käydään osaston ko-kouksissa
kerraii kuussa, aina ne,
jbtka sattuvat muistamaan, että on
kokouspäivä. Laitetaan näytö-kap-paleita,
tanssitaan j.n.e,,-mutta sii­nähän
se aika jculuu kumousta odo­tellessa.
Olemmekin toiminut sosialistisen
liikkeen mukana aina suomalaisen
järjestön perustamisesta saakka.
Urhoollisesti olemme seisoneet jär­jestön
takana kaikissa sen vaiheis­sa
porvariston silmätikkuna. Työm­me
on ollut hankalaa, sillä varsi-naiset
canadalaiset maanviljelijät
ovat liikettämme katselleet vain sel­laisena
ulkomaalaisena liikkeenä
mistä he pysyvät erossa, sillä liei-dän
kokouspaikkansa on kirkko ja
niinollen ovat porvareiden talutus­nuorassa,
vailla alkeellisimpiaTcaan
tietoja yliteisknntaopista ja hdkka-taistelusta
yleensä. Hikin kyllä tun­tevat
kapitaliEtisen puristuksen ja
kiroilevat köyhyyttään jä melkein­pä
tietävätkin ketkä ovat syylliset
heidän kurjaan tilaatisa, vaan eiviit
ole kuusalla mitenkä tämä viheliäi­nen
tilanne olisi korjattavissa ja
näinollen eMottaisin lieidän tietoi-'
suutensa kohottamisia, joka mieles­täni
.olisi vallankumouksen ensieh-to.
Nyt piisi maaperä sovelias far.
marienkin keskuudessa, sillä maan­viljelijät
ovat äärimmäisessä puris­tuksessa.
Maataviljelcvä väestö, huo­kaa
, tänä päivänä raskaan ver.itna
kanalla. Taakka on raskaampi kuin
että on mahdollista" ikantäa. Vero»;
ja koneet c ovat äärettömän korksis
sa hinnoissa, mikä tekee maanvi
jelijän elämän ihan sietämättömäk
.•;i, joka seikka panee canadalaisen
maanviljelijänkin kapinalliseksi, jo
tenka nyt tulevassa puoluekonvent
sionis.sa olisi tähän seikkaan myös
kin kiinnitettävä . huomiota, sill
niinkuin tiedetään on englannikie
tä puhuva maalais väestö jäänyt a
van syrjään sosialistisesta valistus
työstä. Vaan sen sijaan kulkee kai
kellaiset puoskarit heiltä ääniä ka
lastelemassa ja hassuttamassa. On
^ika heittää syrjään sellaiset mieli
piteet, että farmari olisi porvari,
tai joku muu puoliproletaari. Jos
farmari olisi ollut porvari mielipi.
teiltään niin onhan niitä herra pa­ratkoon
teollisuustyöväestönkin kes­kuudessa
vieläkin kaikellaisia mie­lipiteitä.
Pois sellaiset käsitykset, et­teikö
farmari olisi proletaari, että
häri olisi vain puoliproletaari.. Mistä
johtuisi se, että hän on vain puoli,
proletaari? Ei suinkaan ainakaan
omaisuutensa perusteella hän sitä
ole, tai kapitaalin eli pääoman pe­rusteella,
sillä se missä hän asuu
ja tekee työtä on käsitykseni mu­kaan
hänen työpaikkansa, missä saa
olla vain niin kauan kuin o;i tyo-kunfoinen
ja pystyy htomaan rik­kauksia
kapitalisteille. Jos tilastoihin
on luottamista mitkä osottavat, että
suurimman osan Amerikan mante­reen
maata viljelevän väestön omai­suudesta
on pääömanomistajille
kiinnityksessä j a ne loput, jotka
vielä itse omistavat, niin on se pie­ni
murto-osa, vaan nekin kulkevat
kapitalistisen järjestelmän mukana
pikaista ja varmaa perikatoaan koh­den
aivan kuin edellisetkin. On
kyllä vaikeampaa tehdä valistustyö­tä
maanviljelijäin keskuudessa hei-dän
harvaan asutulla ja usein tiet­tömilläkin
seuduilla, vaan täytyy­hän"
sitä vallankumouksen eteen
viitsiä agitaattorinkin, että jolloin­kin
kävelee jonkun mailin ja toi­sinaan
saa istua farmarin härkä-kyydille.
Ei käy tie barrikaadeille
ruusukenttien kautta, se kulkee an­karien
kärsimysten ja puutteiden
synkkien erämaiden halki. Siis sota­huutomme
olkoon, että maanviljeli­jätkin
oikealle puolelle barrikaa-
Huom!
„ ,t.?^aran rahallanne saatte Mr. Dabouain kaupasta.
Meillu on myytävänä nukutavaraa naisille ja miehille alusvaatteista
ruveten aina puallytakim saakka, myöskin parhaita mitä niar£.
noilta löytyy ama päivän halvimpiin hintoihin. 7
Suomalaisia palvelee Helmi Hclsteln.
Kauppamme sijaitsee
20 -. 22 ja 103 Lang St.
DABOUS.
giiuiiMmiiiiiiniiimiiiiiiii^
a .
A. Giachitto, Omistaja i
Ulkoa tuotua ja kotimaista Ruokatavaraa, OHve ÖI- s
jyä. Juustoa, Tuoretta ja Säilyke Lihoa. ' §
Myöskin laivapjlettejä kaikkialle Europassa ja Suo- i
messa. —Maksuniääriiyksiä Suomeen ja muihin s
maihin. S
' Phone 365 ' 1
s SProspeclAvenuo — P.O. Box 597 ~ Coliolt, Ont. f
fiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiimiiiiuiiuuiiiinuiiiiiiiMiiiiH
deillä, ei sille puolen jonne sortui
meidän vanhan kotimaamme maata
viljelevä väestö, vaan mukaan muun
proletariaatin kanssa.
M. W. •
BOWIE, B . C .
Itsetuttristeluata. Niiin vuoden
alussa on sopivaa luoda silmilys
päättyneeseen vuoteen, jolloin par­haiten
näkee toiminnan tulokset.
Jos olemme olleet hitailijoita, siinä
suhteessa voimme tehdä korjnuksen
ja jos taas olemme tehneet voita­vamme,
se olkoon kannustimena yhä
parempien tulosten tavoitteluun. Joa
jokainen toimintavuosi voittaa edel­täjänsä
saavnlniksiin nähden, silloin
on toimintamme edistyksellistä 'ja
me itse kehityskelpoisia, Päinvas.
täisessä tapauksessa sorrumme taan­tumuksen
tummaan yöhön. Tämän
itsetutkistelun voimme parhaiten
tehdä . punnitsemalla toimintaker­tomuksen
jokaisen kohdan ja otta­en
huomioon nykypäiväisen aseman
ja sen vaatimukset; sen valossa
myöskin on helppoa vetää ääriviivat
tulevaa toimintakautta varten.
Itseopiskcilusta, Osastotoiminnan
ensinmäisenä ja tärkeimpänä tarkoi­tuksena
on kasvattaa jäsfni.^tpnsä
luokkatietiseksi joukoksi, sitä v6i-daan
taasen edistää huomattavassa
määräs.sä myönkifi itseopiakelulla
jos osästotoiminta helpoittan opin-tovälineiden,
kirjojen ja sanomaleh­tien,
hankintaa jäsenistönBäkäytet-.
tavaksi. Köyhinä työläisinä epime
näet yoi ostaa , itsellemme, mifiiän
sellaista kirjastoa joka meille ky­kenisi
tyydyttävästi antamaan tieto­ja
erinäisistä yhteiskiintaoloi.staj
mutta joukkotoiminnalla' sen pys.
tynime tekemään. Olkoon siis ensi­mäisenä
toimintamme kohteena si-sältörikkaän
lainakirjaston hankin:
ta osastomme yhteyteen, sen ay ulia
parhaiten voimme tietoisuustasoam-mc
kohottaa. Tiedän että moni epäi
lee sen onnistumista jo etukäteen,
mutta tämiin kirjoittaja on jo en­nemmin
saanut nähdä hyviäkin ta­oksia
kirjastohankinnassa, , vaikka
esteet ensialussa ovatkin näyttäneet
guurilta. Me tulemme siinä onnistu­maan
myöskin jos kukin kohdaltam­me'teemme
parhaamme.
Toiminnan vilkastuttaminen. Olet­tamus
että toimintahuolet tulisi sä.
yttää yksinomaan vaan työn, tai
tämän sukujJtiolen suoritettavaksi,
on väärä. Samoin kuin jos uskom-
PIIRAISEN J A OKSASEN
Parturiliike—Tupnkkakauppa Ja Pai-loruuina
sijaitsevat
57 Lang St. Cobalt, Ont, Can.
Twin Ciiy Bottling
Works
valmistaa parhaimmat virvoitus-luomat
kaksoiskaupungissa, kUyt^
tUkäU aina niitä. Erikoisesti suo*
aittelemme Pine Apple Juloppla.
Ulkolähctykset tehdään huolelli­sesti
ja nopeasti. ^ .
V. TUOMI & K. MERIKALLIO,
omistaja^
819 Minnesota St,,
Phone So. 2100.
PORT WILLIAM, ONT.
J A K A I S ET
Niiden jotka ovat heikkoja, her*
,mostuneitn, eiviit voi nukkua, töhdä.
työtä eikä nauttia yleensä elämästii/
pitäisi ottaa Nuga-Tonea, Nuga. •
Tone tekee teidät terveeksi ja voi*
makkaaksi. Se ajaa myrkylliset ai­nekset
pois ruumii.'itnrtne, tuo hy­vän
ruokahaluni parantaa vatsavai­vat,
.umpitaudin, okseiinuskohtauk-set„
pahan maun ja liman suusta,
luo uutta' voimaa ja., elämiin halua
»ja panee teidät voimaan niinkuin
nuori mies tai nainen.
Ostakaa pullo Nuga-Tonea, jota
on saatavana kaikiaa apteekeissa,
nauttikaa sitä muutama päivä, ja jo.?
ette ole tyytyväinen sen seurauk­siin
viekää loppu takaisin niin saat,
te rahanne. Jos apteekkarillanne el
ole Nuga-Toneav Jf/lkää ottako vas­taan
mitään muuta sen sijalle, vaan
lähettäkää meille $1,00,'niin lähe-tämmc
teille yhden kuukauden hoi­don
Nuga.Tönea, postikulut makset-tuina,
NATIONAL LABORATORY,
1018 S, Waba6hAve„ Chicago, III.
Nuöä-Tone
me, että nuo tai nämä yksilöt ovat
velvolliset aina olemaan Valjaissa,
ajaa meidät lopulta siihen ettei ole
;oimitsijoita ; ollenkaan. Sen vuoksi
onkin tuiki välttämätöntä että kal­ein
otamme.toihiintaian innolla osaa,
sukupuoleen katsomatta ja järjes-ämme
asiat niin, ettemme vaadi
cetään likatyöskentelyyn. Tätä sil­mällä
pitäen uskon toiminnan vilkas-iivan
aikaamme ja vaatimuksiam-vastaavaksi.
Samalla' kuin se
myöskin muodo,?tuisi rattoisaksi yh-eistyöskentelyksi
yhte)gpn-.-:-,?8ian
eteen. Siten myöskin häviäisi tur­hat
riidat ja asiattomat nahjukset,
joiden kirottu vaikutus muutoin
melkein aina sptkee hyvänkin asian
eteen järjestetyn työmme,
Tekosyyt, Jos sinä selität että
talousaskareesi vievät aikasi niin
tyyten ettet mitenkään voi toimia
osastotehtävissä, silloin yrität sinä
luikerrella velvollisuuksista pois ja
paljastat itsesi siksi, joka on kaik­kea
muuta mutta ei myötätuntoi-guutta
köyhäliatön vapau-spyrkimyk.
siin nähden. Tämä todistus pitää
paikkansa, huolimatta siitä vaikka
sinä suullisesti selittäisit olevasi mi­kä,
sillä: «hedelmistä puu tunne-taan,>
Virallinen.
HAItlTMN ma
Haluaisin saada tietää missä on Ot­to
Hanninen, kotoisin Savosta.
Viimeksi kun olen hänestä mitään
kuullut niin hän on ollut Cana­dan
Soossa. Jos huomaat niin
ole hyvä ja paiskaa kirjeellä, eli
jos joku hänen tuttavistaan tie­tää
hänestä mitään niin olkaa hy­vä
ja antakaa tietää osoitteella.
M. H„ 2455 St. AubinSt, Detreit,
:-.Mieh,':-^ •
Neuvostohallitus ostaa
terästä Ylä-SIee-siasta
Lontoo ~ Times-lehden Beriiinin
kirjeenvaihtaja tiedottaa neuvosto- -
hallituksen edustajan vierailevan
Saksan , Ylä-Sleesiass^ tarkoituksel­la
solmita kauppasuhteita sikäläis.
ten tehtailijain ja liikemiesten katis­sa.
Mikäli tiedetään ovat neuvosto-edustajat
jo' ostaneet huomattavai^
määrän terästä, joka tullaan kulot­tamaan
LybecklstaRääveliin. Mak-
3U on suoritettu nooteilla Yhdysval­tain
pankkeihin.