Vapaus, December 2, 1971

              Sifvu 2 TTorstaii, jouIiilK. Ö p. — Ttesday,- Dete. 2,-1971
V A P A U S
(UBERTY)
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed NoT. 6, 1917
Manager: V. KENTALA
^ ' ^ Ca^IÄitefli m EM Bt W8ät.^Öaäbwfy, Onferio, Camaäaf
Mailing address: Box 69.
Adveiilslng mtes aiMm i^piieatictn, tnnsMio^
Second Class Mail registmtton Nnmber 1076
^^;?5!^rGÄNWDIÄNi!IÄN5UMElBRESSi
CanadQsjia: 1 vb. S10.00, 6 Idi. $5.2S
' 3 bk. $3.00
TILAUSHINNAT: ^
IJSArn:.-;'
Snofneen:
1 T](.$11.00.6 lih. $5.78
1 vk. $llJiO, 6 bk. $6.25
5 vuodessa 1.4 milj. työpaikkaa
TJistaJiiessa lehdessänrä kerrottiin Canadan taloustietivoston
julkaisemasta raportista, jossa varoitetaan, että maamme ajautuu
suuriin talousvaikeuksiin, ellei vuoteen 1975 mennessä pystytä
hanldiimaan 1,400,000 uutta työpaikkaa.
Tämän saavuttamiseksi, todetaan mainitussa asiantuntijara-portissa
pitää ekonomiamme kasvaa vähintään 6-prosenttisesti.
Kuinka suuri tämä uraldca on, se näkyy talousneuvoston totea­muksesta,
että viimeksikuluneena 6-vuotiskautena on neljänä vuon­na
kehitetty vähemmän työpaikkoja mitä on työvoimamäärä lir
sääntynyt. Uusia työpaikkoja on näinä vuosina hankittu lisää 2.2-
prosenttisesti mutta työvoiman määrä qn kasvanut 2.8-prosentti-sesti.
Toisin sanoen, uusien työjjiukkoien kehittäminen on saatava
ios mielitään edessaolevista talousvaikeuksista selviytyä, nouse­maan
lähes 3-kertaisesti nykyisestä tasosta eli 2.2 prosentista
6 reen prosenttiin.
Ja vaikka kansallistuotanto saataisiin kohoamaan tähän 6 :n
prosentin määrään vuosittain, niin siitä hiiölimatta kuluisi peräti
^ vuotta ennen kuin työttömien määrä saataisiin laskemaan 3.8
prosenttiin maan koko työvoimamäärästä, todetaan mainitussa ra­portissa
j a sanotaan: "Canadalaisten edessä on melkoinen urakka
uujuen työpaikkojen hankkinusessa tämän vuosikymmenen aikana"
Talousneuvosto varoittaa, että nykyiset vaikeudet — suuri työt­tömyys
ja sosiaalihuoltomenojen jatkuvaitasvu — pahenevat edel­leen
ellei vuoteen 1975: een mennessä voida kehittää 1.4 miljoonaa
uutta työpaikkaa,
KOTIMARKKINAT RATKAISEVAT
- Talousneuvoston raportissa kiinnitietään aivan erikoista huo­miota
työttömyyteen nuoren väen keskuudessa. Siinä todetaan,
että juuri perhe-elämän alkamisvaiheessa nuorillamiehillä j a nai­silla
bn kannettavana vieläkin suurempi työttömyystaakka kuin
yanhemmilla työntekijöillä. Raportissa oletetaan j a se pitänee paik­kansa,
että alle 25rVuotisteh kohdalta tapah,tunut suuri työ voima-määrän
nousu tulee tämän vuosikynunenen aikana vähän hidas­tumaan.
Toisaalta huomioidaan että 25—34 ikävuotisten ryhmään
kuuluvat, joita työttömyystilanne painaa raskaasti, ovat elämänsä
siinä vaiheessa, jolloin he kotinsa perustamisen vuoksi tarvitsevat
asuntoja, kestäi^ä tavaroita, kuten erinäisiä huonekaluja jne., ja
lisää kunnallista palvelua. Mitä suurempi on työttömyys tämän
väestöryhniäiikeskuudessa, sitä vähemmän ori kysyntää asunnoilla,
kestävillä tavaroilla jne., mikä sellaisenaan aiheuttaa tietenkin l i ­sää
työttömyyttä.
Kaiken lisäksi talousneuvosto bn tullut tutkimustensa perus^
teeUa siihen tulokseen, että' canadalaistavarain kysyntä ulkomai­den
markkinoilla ei tule lisääntymään vaan todennäköisesti yähe-n^
määin. Tältä pohjalta toteaa talousneuvosto, kotimaisten mark-kinain
kehittäminen on ensiluokkaisen tärkeä seikka. Tässä nue-lessä
se suosittelee, että varsinkin 25—34 vuotiaitten ryhmän työ­mahdollisuuksiin
olisi kiinnitettävä erikoishuomiota, koska heidän
kulutus- eli ostokykynsä paraneminen antaisi lisää työmahdolli­suuksia
yleensä.
Mutta jos kotimaisten markkinain kehitys on ensiluokkaisen
tärkeä seikka,: kuten talousneuvosto mielestämme aivan oikein
toteaa, silloin on kiinnitettävä huomiota koko köyhyysongelman
ratkaisemiseen. Köyhyydessä elävät ihmiset eivät voi ostaa oma-kotiäsuntoja,
ei huonekaluja eikä muuta kestävää tavaraa. Hyvä
kun saavat jotenkin pidetyksi hengen ja ruiiiniin yhdessä. Ja
miltei joka neljäs canadalainen elää nyt vastoin omaa tahtoaan
köyhyysrajan alapuolella. Sen lisäksi, mitä talousneuvosto suosit­telee,
tässä tilanteessa on mielestämme välttämätöntä, että alin-palkkataksat
korotetaan kolmeen dollariin tunnissa, j a että otetaan
kansallisesti käytäntöön taattu vuositulon järjestelmä, minkä mu­kaan
yksinäiset saisivat vähintään $3,000 vuosiansion ja perheel­liset
vähintään $5,000 vuositidon.
Suom^ itsenäisyyspäiy^
Joulukuun kuudentena päivänä, siis ensi maanantaina, viete^
tään Suomen itsenäistymisen vuosipäivää. Suomessa se on tärkeä
kansallinen juhlapäivä siihen kuuluvine juhlineen, seremonioineen
j a puheineen.
Myös täällä Canadassa vietetään vanhojen perinteiden mukaan
tätä kansallista merkkipäivää erinäisten tilaisuuksien, puheiden ja
lehtikirjoitusten puitteissa. Tänäkin vuonna on maanmiestemme
toimesta—r tosin eri ryhmissä — järjestetty itsenäisyysjuhlia
haaleillemme käytännön syistä tosin jb sunnuntaina, eli viiden-tenä
päivänä.
JBräisiin muihin maihin verrattuna — sanokaamme esimerkik­si
Caaadaan, Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Neuvostoliittoon —
Addls Abebä. — Afrikan yh-
(enäisyysjärjestii (OAU) tuo-mitsi
viil(ios^opii%
j a Rhodesian velisen sopimuk­sen
' tsattoto s m uieriiitsevän
"noin yi|4enmi|(ooipn af rikka-
Iäisen tulevaisuuden 'myymistä
sukujpolvfen' 'ajaksi'V kuten 41
maan järjestön sihteeristön
Addis Abebassa jalkaistussa
tiedonannossa sanottiin.
Tiedonannossa kehotettiin
kaikkia Rhodesian afrikkalaisia
"ottamaan itse hoitaakseen asi­anpa
ja varmistamaan oikeu­tensa
millä keinoilla tahansa".
Rhodesianv afrihltalaiset oni
myyty valkoiselle v&hemibistö-hallitukseUe
jä rotusytjinnälle,
sanottiin tiedonannossa.
Siinä sanottiin, että Englannin
ja Rhodesian sopimuksella ns.
ratkaisulla tulee olemaan "huono­j
a seurauksia sekä kansainyhtei­sön
että Englannin j a itsenäisen
Afrikan välisten suhteiden tule­vaisuudelle".
Y K : n turvallisuusneuvostossa,
jossa Englanti eisitti selostuksen­sa
sopimuksesta, afrikkalaiset
edustajat jja Neuvostoliiton val­tuutettu
Jakbv Maliic tuomitsivat
jyrkästi Englannin hallituksen
toimet Malik teki muiden kan­nattaman
esityksen, että turval­lisuusneuvosto
kutsuisi Rhode­sian
kahden afri^alfdspuolueen
vangitut johtajat Ji:^btta Kkj^iinon
ja Ndabinde Sitholen YKrhon
selvittämään todellista tilannetta
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Heikki Häkkinen, Lake WUcox,
Ont täyttää maanantaina, joulu­kuun
6 pnä 85 vuotta.
Mikko Kainu, South Porcupine,
Oht. täyttää torstaina, joulukuun
2 pnä 70 vuotta.
Yhdyinme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Ranska ja Romania:
furvalokous jo
ensivuonna
Pariisi. — Ranska ja Romania
ehdottivat viime viikolla suunni­tellun
Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökonferenssin koolle kut­sumista
mikäli mahdollista jo en­si
vuonna.
Ehdotus sisältyi yhteiseen tie­donantoon,
jbka julkaisiin Roma­nian
ulkoministeri Comeliu Ma-hescun
viisipäiväisen Ranskan-vierailun
päätteeksi. Tiedonannos
sa sanottiin, että ulkoministeri
Manescun ranskalaisen virkavel­jensä
Maurice Schumannin kans­sa
käymissä keskusteluissa ilme­ni
"laajaa yhdenmukaisuutta"
Romanian j a Ranskan näkökan­noissa
Euroopan turvallisuuskon­ferenssia
koskevista kysymyksis­tä.
~ Ministerit toivovat, että tä­mä
konferenssi, johon kaikkien
asianomaisten maiden tulisi osal­listua
tasa-arvoisuuden pohjalta,
voitaisiin kutsua koolle jo ensi
vuonna, sanottiin tiedonannossa.
Siinä sanottiin Ranskan j a Ro­manian
olevan yksimielisiä sil­tä,
että Euroopan turvallisuus-konferensflin
perimmäisenä ta­voitteena
tulisi olla nykyisten B o -
tilasrymmittymien — Varsovan
liitpn j a Pobjpis-Atlantin puolus­tusliiton
— hajoittaminen.
Mutta Suomen porvarillista i t ­senäisyyspäivän
viettoa sävy­tetään
erikoisesti kynttilöillä,
hatitakysyjnyksiilä, hurraahen-gellä
ja muulla lattealla harmau­della.
Tiedetään, että Suomen työtä­tekevien
keskuudessa pyritään i r -
j a afrikkalaisten kantaa sopimuk­seen.
Turvallisuusneuvosto päätti
jatkaa tilanteen käsittelyä seu­raavissa
kokouksissaan.
Englannin ja Rhodesian valkoir
sen sortphallituksen sopimus sai
jokseenkin musertavan vastaan­oton
eri maissa. Neuvostoliiton
uutistoimiston* eräässä kommen­tissa
sanottiin että sopimus täh­tää
Y K : n määräämien pakottei­den
lopettamiseen ja avoimen
ävliin anCäiiiiseen valkoiselle fa-sistihallitukselle.
Sopimus liittyy
mm. Etelä-Afrikalle annettuun
aseapuun; Enjglahnin taantumuk­sellisilla
piireillä on suunnitelma
perustaa eteläiseen Afrikkaan
sotilaallis-poliittinen blokki, johon
kuuluisivat Etelä-Afrikka, Rho­desia
j a Portugalin siirtomaat.
Ruotsi j a Tanska ovat ilmoitta­neet
olevansa pettyneitä Rhode­siaa
koskevasta sopimuksesta.
Pääministeri Olof Pahne sanoi
sitä askeleeksi taaksepäin. Hänen
mukaansa sopimus lisää sodan
vaaraa pitkällä tähtäyksellä. Tans
kan ulkoministeri K . B. Andersen
sanoi, ettei se täytä toiveita, jot­ka
on kohdistettu ponnisteluihin
Rhodesian nykyisen laittoinan
hallittiksen lopettamiseksi.
Canada ilmoitti myös, ettei se
lopeta pakotetoimia Rhodesiaa
kohtaan ainakaan toistaiseksi.
CaQädan niukaan Rhodesian itse­näisyyttä
ei saa tunnustaa, ennen
kuin enemmistöhällinto ori toteu­tettu.
Muätin^ vam kongreissi?
Yhdysvaltain edustajahuoneen
kolmetoiBta värillistä edustajaa
ilmoitti äskettäin suunnittelevan­sa
mustien kansallisikörigressin
kutsumista ensi keväänä koolle
suunnittelemaan värillisten yh­teistä
strategiaa vuoden 1972 vaa
leja silmällä pitäen.
Kongressia, joka qn ensimmäi­nen
laatuaan on tarkoitus val­mistella
alueellisissa kokouksissa
eri puolilla maata. Suunniteltu
kongressi on avoin kaikille mus­tille
riippumatta heidän puölue-
Itannastaan tai ideologiastaan.
New York. — Erityisiä pon»
nistukaia kaikista vihiiieii kehU>'
tyneiden maiden hyväksi ehdot­ti
lähetystöneuvos Jaakiko Ilonie­mi
puhuessaan Pohjoismaiden
puolesta Y K ; n ylelskokoukseri
talouskomiteassa New Yorkissa.
Tällaisia toimia voivat hänen
mt&aansa olla mm. edulliset vien
tikiintiöt, puskurivarastojen ra­hoittaminen
sekä talouselämän
perusrakenteen rahoituksen tuke»
minen.
Iloniemi sanoi Pohjoismaiden
toivovan, että ensi huhtikuussa
Santiagossa Chilessä^^^- pidettävä
Unctadin konferenssi omistaisi
erityistä huomiota juuri vähiten,
kehittyneiden maiden erityisille
ongelmille.
Kehitysmaiden vientitulojen
Iloniemi mainitsi lisääntyneen
viime vuonna peräti 11,6 prosent­tia,
mikä merkitsee suurta pa­rannusta
vuosien 1960—68 vien-ninlisäykseen,
joka oli vain 6,2
prosenttia vuodessa. Hän sanoi
näiden maiden suhteellisen osuu­den
maaihnankaupasta silti en­tisestäänkin
pienentyneen. .
Kehitysmaiden talouselämän ja
viennin monipuolistamista lähe­tystöneuvos
Iloniemi piti välttä­mättömänä,
jotta niiden talou-ddlista
kasvua j a sosiaallista ke­hitystä
Voitaisiin nopeuttaa: Täs­sä
mielessä tulee kehittyneiden
maiden hänen mukaansa olla vai
miita lisäämään sekä rahoitus-että
teknistä apuaan.
AmerflcKalalstra^JrauhoituBope-raatiosta",^
jÄl^" tarkoittaa var
päutusrintÄnmtt'"tefetderi töStÖ»-
miata: Etelä-Vietnaonissa, on^kir-jolt^
ettu paljon. Se on jatkunut
jo noin neljän vuoden a!jan
vuodesta 1986. Operaatioon, jon­ka
rahoittamiseen UiSiA on vuosi­na
1966^1970 käyttänyt 2,1 m i l ­jardia
dollaria osallistuu 800
osastoa,' joissa"'henkilökimtaa"
yhteensä noin ,44,000. Suurin osa
"rai&öttaijlsta',' on tietysti saigo-uilaisla
'pall^alaisia; mutta joh-r.
täjät ja suunnittelijat ovat ame­rikkalaisia
''neuvonantajia".
"Periaatteessa kommunististen
kaaderien fyysillinen: tuhoaminen
ei oleoieraätion tazkoitu!kBena!^^
sanotaan amerikkalaisen uutistoi­miston
UPI:n asiasta julkaise,
masisa raportissa, jonka^pn jul­kaissut
mm., L e Monde-lehti P a -
riiaiaöä. "Vitiallisesti tapettujen
suuri lukum&ätä johtuu siitä, et­tä
epäilty telkee vastarintaa pidä­tyksen
aikana", sariotäan samas­sa
raipörtissa.
Rauhoitusohjelman toteuttami­sessa
toimivista amerikkalaisista
eräät tunnustavat asioiden blevan
todeliisuudessa hiukan toisin.
"Tottakai me kidutamme j a ta­pamme
vietkongilaisia. Miten
muuten voitaisiin toimia?" sanoo
eräs haastatelluista edellä mahii-tun
raportin mukaan. o
Mekong-joen suistossa suorite­tusta
operaatiosta kertoo toinen
"toimeenpanija". "Aluksi — v.
. 1 ^ paikalliset vastuunalai­set
henkilöt tappoivat noin kol-
KiannekBen 'neutifalisoitltvibta'
vietkongilaisista: Mutta vuonna
1969 he päättivät, että telotus­ten
ihanneprosentti tulee o l l a ^ .
Ja he alkoivat tappaa kaikki, e^'
päillyt." ' '
•'Humaanisuus' 'pääsi kuitenkin
vallalle. OPI:n selostuksen mu.
kaan hiljattain !'a'merikkalal8et^
Geneve. — Yhdysvallat uhka­si
hylätä kansainvälisen kaup-pajäi^
estön Gattin säännökset ja
perustaa oman suosituimmuusalu
een suojelemaan Yhdysvaltain
kauppaa.
Puhuessaan Gatt-maideri vuosi­kokouksessa
Genevessä Yhdjrsval-tain
edustaja Herbert Propps
tuomitsi suosituimmuussopimus-ten
lisääntymisen, joka vähentää
yleisen tullisopimuksen merkitys-
Malminetsijöitäkö avaruusaikakaudelia? Ei sentään^
sillä John Young j a Charles M . Duke harjoittelevat täs­sä
ensi vuodeksi suunniteltua Apollo 16 kuulentoa var­ten.
Harjoituspaikkana on Pohjois-Montanässa sijait­seva
eräs kivikkoinen alue.
tä. Yhdysvalloissa tunnetaan yhä
selvemmin, ettei ole kansallisen
edun mukaista noudattaa velvoit­teita,
jotka olivat hyväksyttäviä
toisen maailmansodan jälkeen,
mutta joita monet pitävät täysin
epärealistisina nykyhetken maa­ilmassa,
Propps sanoi.
Propps viittasi suosituimmuus-sopimuksiin,
joista Euroopan ta­lousyhteisössä
parhaillaan neuvo­tellaan
28 maan kanssa sekä mui­hin
vapaalkauppa-alueihin kuten
esimerkiksi Karibian alueeseen.
Hän sanoi, että B B C : n laajene­miseen
tulisi kiinnittää pikaista
huomiota, jos Gattin merkitys
aiotaan säilyttää. Yhdysvallat
suosittaa näin ollen laajaa tutki­musta,
jonka taricoituksena olisi
selvittää suosituimmuussopimus-ten
vaikutus maailmankauppaan.
Tutkimus tulisi tehdä ennen kuin
kansainvälisen kaupan vapautta­misesta
aloitetaan uusia neuvot­teluja,
sanoi Propps. Gattin edus­tajan
mukaan Proppsin ehdotuk­seen
palattiin myöhemmässä is­tunnossa.
Gattin kokouksen valtuutettu­jen
mukaan Yhdysvaltain jyrkkä
lausunto on ensimmäinen Wash-ingtonin
ensimmäinen kannan­otto
E E C r n laajentamista koske­viin
jatkoneuvotteluihin.
neuvonanta(jat" ovat tehneet pää- '
töksen, että tapetaan vain j^o-;''
let "eri^illyistä". Mutta tähänkin:
lisää eräs haastatelluista f'»"IJie-.
tystikin tähän summaan tulee, mu ^
kaan määrätty määrä täysin Viat-'
tomia ihmisiä, jotka tapetaan- v a - >:
hmgossa."
C I A :n toimesta perustetun pai- ;
kallisen "tiedusteluelimen" jäse­net
tavallisesti suorittavat teloi­tukset
j a kidututtavat "epäilty­jä"
ts. ensimmäisiä käsim sattu­neita
vietnamilaisia. C I A suorit­taa
maksun. "Aikaisemnoin mak­settiin
kappaleen mukaan"^' i l .
moittaa UPI:n kirjeenvaihtaja,
"toism sanoen tapettujen jiSälu-'
vrni mukaan. Nykyään nämä^ te»
loittajat saavat kuukausipalkan,"
joka tosin on korkeampi kuin so­tilaiden
tai pirfiisien".
Kiduttamismenetehniötä, j o i l l a'
epäillyiltä kiristetään tiedot, o(n
monenlaisia muurinelmiar Tiayal-lisintaipa
on sähköshokkien käyt­täminen
i Mutta suosittu on myös
se keino, että uhrin kasvot peite­tään
pyyheliinalla ja siihen suih- .
kutetaan vettä. "Tämä toimen­pide
ihmeellisellä tavalla saa a i ­kaan
tunteen, että ihminen huk­kuu
j a tukehtuu."
Neljän vuoden aikana on vh»l-listen
tietojenkin mukaan "neut­ralisoitu
83,899 kommunistia, jois
t a 20,936 tapettu". "Rauhoitja-misoperaatio",
jonka tunnuksena
on "etsi j a tapa", ei kuitenkaan
ole saanut aikaan sitä mitä odo­tettiin.
Päinvastoin näyttää siltä,
että reaktio on ollut päinvastai^
nen — väestö taistelee entistä
sinnikkäämmin vastaan. Amerik-.
kalaisten sotilaiden lähdöstä Ete­lä-
Vietnjamista kohutaan paljon,
mutta edellä selostetun kaltaisia
operaatioita johtavien "neuvon­antajien"
poistumisesta ei hiis-kutakaan.
Amchitkan ydinlkoe
muutti merenpohjaa
Washington. ^ Yhä useam­mat
tosiasiat osoittavat, että
Yhdysvaltain Amchitkan saa­rella
suorittama maanalainen
ydinräjäytys aiheutti huomat­tavasti
vakavampia seurauksia
ympäristölle kuin mitä atomi­energiakomission
edustajat en­nustivat,
sanoi alaskalainen se­naattori
Mike Gravel. Viiden
megatonnin räjäytys aiheutti
hyvin vakavaa hävitystä Am-chitkalia.
Senaattori viittasi
välttämättömyyteen tutkia huo
Norjalla ja TansJcallai
on nyt suhteet
Pohjois-Vietnamnn
Oslo/Kööpenhamina, Nor-ja
ja Tanska ilmoittivat viime
viikolla päättäneensä solmia
diplomaattisuhteet suurlähetti-lästäsolla
Pöhjois-Vietnamitt
kanssa.
Oslossa Norjan ulkoministC'
riön edustaja kertoi Norjan eh­dottaneen
19. marraskuuta Nor
jan Pekingin -suurlähettilään
välityksellä molemminpuolisten
diplornaattisuhteiäeh solmimis'
ta. Hanoin hallitus ilmoitti nel­jä
päivää myöhemmin byväk-syväneensä
tarjouksen.
Norjan Pekingin-suurlähetti-läs
Per Ravne toimii myös
suurlähettiläänä Hanoissa.
— Kuule,, Antti. On niin haus­kaa
olla sen lähellä josta pitää.
^ Kyllä, varsinkin jos se on
hyvin paistettu.
lellisesti räjäytyksen seurauk­sia.
Räjäytysalueella on saaren
rannoilla hajallaan kuolleita
merieläimiä ja kaloja, mainitsee
Anchorage Daily News. Am­chitkan
läheiselä Beringin me­ren
alueella bn merenpohjan
muoto' muuttunut.
PÄIVÄN PAKINA
_ . . . . . . , tautumaan ulos tä8tä'"8ynkän 11
Suomen itsenäisyysjuhlia Järjestetään vieläkin hyvin synkin, ikävin mapitrin ''itsenäisyystunnelnias-värein
—• j a mitä enemmän mennään poliittisesti puhuen oikealle, ta". Sitä pitäisi meidänkin tavoi-sitä
kankeammaksi j a ikävämmäksi nämä "muistojuhlat" muodos- telia. E i olisi mielestämme laih­tuvat.
Taipumuksena on oikeistolaisissa piireissä yrittää rinnastaa pahitteeksi, vaikka itsenäi-isänmaallisuus
j a maan itsenäisyys valkoisten voittoon luokkaso­dassa,
tai talvisodan "yksimielisyyteen" j a muihin sellaisiin sivu­seikkoihin*
'
Kansallinen itsenäisyyspäivä on tärkeä historiallinen tapaus
sillä se heijastaa kansakunnan pyrkimystä ylös j a parempaan se­kä
vissiä saavutusta siinä.
Tämän johdosta kansallispäivät ovat tai niiden pitäisi olla
Iloisia juhlapäiviä. Esimerkiksi täällä Canadassa, kuten Yhdysval­loissakin,
itsenäisyyspäivänä järjestetään värikkäitä kulkueita,
mahdollisimman hauskoja ja mielenkiintoisia juhlatilaisuuksia ja
muita kemuja. / .
Neuvostoliitossa on Lokakuun vallankumouksen päivänä —
marraskiuin 7 pnä — suuria kansallisjuhlia, jolloin ei kukaan työtä
tee, mutta kaikki saavat kuitenkin täyden palkan — ilonpidosta ja
iloitsemisesta. Ranskassa on kansallispäivällä myös kansanjuhlan
ominaisuus: ihmisot; tanssivat kaduilla ja viini virtaa vuolaana.
syysjuhliimme saataisiin vähän
enemmän elämää ja väriä, vaikka
ns. karnivaalihenkeä j a erikoi­sesti
kansanomaisuutta, jä että
juhlinnan yhteydessä kiinnitettäi­siin
enemmän huomiota niihin
todellisiin' seikkoihin, jotka ovat
myönteisesti vaikuttaneet Suo­men
itsenäistymiseen ja sen säi­lymiseen.
Tässä nykyisyyttä cd usta.vassa
ja tulevaisuuteen tähtäävässä
mielessä osallistumme kaikenlais­ta
"muifitopäivätunnelmaa" kart­taen
Suomen itsenäisyyspäivän
viettoon niissä puitteissa kuin se
meille itse kullekin on täällä mah
doUista. Sellaisessa hengessä py­ritään
Itsenäisyysjuhlia viettä­mään
työtätekevien piireissä.
Sanotaan, että "ihmeitten a i ­ka
on jo mennyt".
Ja niin se taitaa ollakin, vaik
ka asiaa katsottaisiin useam­maltakin
kantilta.
Ylksi meidän aikakautemme
"ihme" oli, tai sen piti olla,
Länsi-Berliini. Se oli läntisen
"hyvinvointijärjeätelmän" kieh­tova
näyteikkuna, mikä veti
itäsaksalaisia puoleensa kuin
kärpäspaperi uhrejaan.
Mutta tätä ihanuutta ei kes­tänyt
kauan. Nyt ei puhuta
enää mitään Länsi.Berliinin
"ihmeestä". Päinvastoin meille
kerrotaan, että kaupungin asuk­kaiden
elämänkatsomus heijas­taa
yleistä harmautta. :.
Nuoret ihmiset eivät näe, että
siellä olisi mitään tulevaisuutta
— he lähtevät "näyteikkunal­t
a " pois. Ja kun nuoret poistu­vat
kuin rotat uppoavasta lai­vasta,
niin silloin kaupungin
y ä e ^ vanhentuu tavallista no­peammin.
Ja niin nousee tule­vaisuuden
suunnittelun ja pilvi­linnojen
rakentamisen tilalle
toivottomuusmieliala jota voi­daan
lohduttaa vain menneitä
hyviä aikoja muistellen.
N i i n ohrascsti päättyi so " i h ­me".
Samoin kävi koko Länsi-
Saksan talousihmeelle, jortka p i ­ti
näyttämän mihin kaikkeen
ikivanhurskäs yfcsityisyritteliäi-syys
pystyy Yhdysvaltain nio-nopolien
ja asevoimien tuella.
Rahalla piti oleman sellainen
taivaallinen valta, että sillä saa­daan
toimeksi vaikka minkälai­sia
"ihmeitä", mutta meille ker.
rottiin kuitenkin äskettäin, et­tä
eräs yhdysvaltalainen suur-julkaisu,
millä oli peräti 8-mil-joonaincn
lukijamäärä, joutui
liiketoiminnan kannattamatto­muuden
vuoksi lopettamaan i l ­mestymisensä..
Samanlaisen tempun teki to-rontolainen
suuri päivälehti, jol­l
a oli neljännesmiljoonan levik- '
ki ja kosolti ilmoitustuloja.
Ihmeitä ci siis enää tapahdu
rahakasojenkaan voimalla.
Mutta ei lakia, missä ei poik­keusta.
Tällainen poikkeus on Yhdys­valtain
j a Canadan suomalais­ten
yhteisesti valmistama, kus­tantama
ja toimittama J O U L U -
julkaiau.
Se ei ole kenellekään vaikeuk­siaan
Vaikertanut luultavasti
Biitä syyntä, cttu JOULUILLA
on ollut aina hyvä menestys.
Se on saanut ja saa edelleen,
runsaasti hyvin mielenkiintoisia
kirjoituksia avustaljiltaain mo-lemmilta
puolen rajaa. Avusta­jien
monitahoisten kittjoltusten
lisäksi on toimituksen puolesta
hankittu "aukkojen täyttämisek
s i " mahdollisimman ajankohtai­sia
iTuvauicsia, kertomuksia, r u ­noja
j a artikkeleita siinä mie­lessä,
että kaikki lukijat löy­täisivät
jotakin mielenkiintois­ta,
erikoisesti juuri häntä kiin-noaftavaa
luettavaa pitkien jou­lunpyhien
ajaksi.
Tällainen on tämä ihmeitten
" J O U L U " . PieniUä varoilla,
mutta kymmenien ja satojen
ihmisten" työllä ja huolenpidolla
Se ilmestyy jatkuvasti j a täy­dentää
siten maanmiestemme ja
-naistemme jouluajan elämää.
Kuten ennenkin, J O U L U on
painettu hyvälle paperille. K u ­viakin
on melko runsaasti. J u l ­kaisusta
löytyy hyviä runoja,
muistelmia, novelleja -ja kerto-mulraia
sekä hauskoja juttuja
j a vähän myös vakavampaa.
, Sisällysluettelo antaa tästä
ainakin pintapuolisen käsityk­sen:
Joulusanomay Rabbi Meir Ka.
hane ja hänen JDL:nsä, Nuo­ruutta
muistellen, Kaksi kulki­jaa
iHankien ja hiekankin jou'
lustä. Ei tanssittu ngrkassa.
Esimakua, Kaikki mullin msd-lin.
Testamentti, Elon ehtoo,.
Diemin murha oli virhe — L
BJ, Joulumuistoja Muistojen
murenia. Nykypäivän nuorten
puolesta, Lisa, Terveisiä Hetal­ta,
Naisten Viiri, Sotilaskarku­ri,
Musiikki, Uuden Chilen en­simmäinen
vuosi. Ennen korkin
aukaisua, Kun Mummu oli nuo­ri.
Talven ilot, Niinkin voi käy­dä,
joulun arvoitus. Loputon
tie. Halvatun äidin -ja hShen
lastensa jouluilo. Ensimmäinen
jouluni Canadassa, Miksi "har­maa
kenraali" on tullut avomie­liseksi,
Joulusaarna, "Vanhana
se kaveri on tarpeen" ja Huu­moria.
Uskomme, että puutteelli­suuksistaan
j a heikkoulfflistaan-kin
huolimatta J O U L U on ter­vetullut
vieras " j o u l u p i r t t i i n ".
Mahdollista on, että se tulee
nytkin loppuunmyydyksi parin
tai kolmen viikon aikana.
J O U L U lähetetään "pitkämat­kalaisille"
ensiksi, siis Yhdys­valtoihin
j a Canadan "lännelle.'*
Sitä on saatavana Vapauden ja
Licfkin 'sekä Työmies.BteenpÄin
j a Naisten Viirin aaiämi^Utä
j a -naisilta tai tilaamalla"«Mlä-mainituista
lehtiliikkeistä.
Ensimmäisin joulutervelsin,
i— Känsäkoura,