Vapaus, December 2, 1971

              '.V • • •' I •• ' . ' i . ' ' - t , . t V." i -
• r
f-
1.
1
2
i I
r >V •
^4
¥1
lii
II
No. 96 — V o i . L V vuosikerta Sudbury, Orat Torstai, jouknk. 2 p. — ThiursdaijljDelc. 2,^971
\
Tavoitteena olisi lopulta ^ järjestelmän muuttaminen;
maakunnan muut uniokeskukset myötämielisiä
Montreal. — Arvostellen terävästi vanhoja
puolueita, Quebecin työväenliiton ( ( X G : i i n kuu­luva
QFL) presidentti Louis Laberge sanoi mai­nitun.
ammattiyhdistysliikkeen maakunnallisen
järjestön edustajakokouksessa pitämänsä ohjelma
puheen yhteydessä keskiviikkona, että hetken tär­keänä
tehtävänä on työläisjoukkojen -poliittinen
herätystyö, sillä huomattavampia tuloksia ei enää.
saavuteta siten, että pienissä ryhmissä neuvotel­laan
^ vain palkankorotuksista j a työolosuhteiden
parantamisesta.
Ristiriitaisuutta oli yhtäällä mr Labergen pu­heessa
hänen voimakkaasti esittämä vetoomus
sosialismiin siirtymisen tarpeellisuudesta ja vält­tämättömyydestä
j a toisaalta hänen lausuntonsa,
että pikkuporvarillista aatesuuntaa edustava Re­ne
Levesquen johtama Parti Quebecois on "pa­rempi
työväen ystävä kuin muut puolueet", vaik­ka
kuten mr Laberge sanoi, "minä en olekaan
separatisti".
Toisaalta mr Laberge arvosteli terävästi ja
ajankohtaisesti nykyisen järjestelmän puutteita
j a antoi kannatuksensa järjestelmän muuttami­seen
pyrkivän poliittisen puolueen muodostami­selle.
• •,
Vedoten maakunnan toisten ammattiyhdistys-keskusten
ja niiden jäsenten yhteistoimintaan
Q F L : n kanssa, mr Laberge sanoi arkailematta,
että "me emme voi taistella hallitsevaa luokkaa
vastaan yksin. Meidän on lujitettava yhteistä
rintamaa."
Eriköishuomio kiintyi Q F L : n kokouksen avaus
päivänä edustajiston yleiseen radikaalisuuteen ja
myös mr Labergen kannatusta saamaan manifes­t
i i n , missä ei suositella N D P : t a ammattiyhdistys-väen
poliittiseksi välikappaleeksi. NDPrlla ei ole
suurtakaan jalansijaa Quebecissa. Nyt QFL :n
johto ehdottaa, että sen säännöistä poistetaan
määritelmä kannatuksen annosta NDPrlle. Q F L
on C L C : n alainen maakuntajärjestö j a C L C pitää
NDP :ta "poliittisena kätenään".
Toiseksi kiintyy huomio edustajiston luokka­kantaisuuden
selkenemiseen, mitä heijasti nun. mr
Labergen lausunto, että "nyt ei ole enää mitään
edistymisen toiveita ilman järjestelmän muutta­mista".
,^
Laberge kehoitti ammattiyhdistysliikettä > liit­tymään
kansalaiskomiteoihin, järjestettäviin boi­kotteihin
uniovastaisia yhtiöitä vastaan, työväen
ehdokkaiden kannatukseen vaaleissa jne.
Hän arvosteli War Measures lain voimaan j u ­listamista
lokakuussa 1970 j a "jatkuvaa koUuu-sioa"
(salaista yhteydenpitoa) hallitusten, oikeus­laitosten
ja suurliikkeiden välillä, jotka seikat
korostavat työväenpuolueen tarpeellisuutta!.
LÄMMINTÄ VASTAKAIKUA
MUILTA AY-LirrOILTA
Vanhat anunattiyhdistysliikkeen eri ryhmien
väliset kilpailut j a kiistat heitettiin keskiviikkona
sivuun kun Confederation öf National Trades
Unionsin (CNTU) presidentti Marcel Pepin esiin­tyi
CLC :n alaisen Quebecin työväenliiton edus­tajakokouksessa
j a puhui siellä yhteistoiminnan
puolesta.
QFL :n pääsihteeri Fernand Daoust sanoi edus­tajille/
että muutama vuosi sitten tällainen tapaus
ei olisi tullut kysymykseenkään. "Mutta me olem­me
tulleet pitkän matkaa yhdessä j a meillä on
paljon vielä eteenpäin mentävää". \
QFL j a C N T U edustavat Quebecissa yhteensä
lähes 500,000 jäuestynyttä työläistä j a mr Pepin
ilmaisi puheessaan toivomuksen, että tämä kokous
muodostuisi tärkeäksi tekijäksi Quebecin ammat­tiyhdistysliikkeen
kehittämiseksi^
Mr. Pepin sanoi puheessaan yhteistoiminnan
puolesta vedoten:
"Teillä on oma käsityksenne unionismista. N i in
on meilläkin j a myös Quebecin opettajainyhdis-tyksellä
(QTC). Me haluamme säilyttää omat
näkemyksemme j a perusteemme uniotoiminnaata
j a me voimme pitää omat ajatuksemme siitä mitä
me olemme.
"Mutta me emme voi hyyäksyä sitä, että vaik­ka
olemme joissakin asioissa eri mieltä, me emme
voi muka esiintyä yhdessä toisissa asioissa.
"Jos emme esiinny yhtenäisinä, hallitus ja
establishment voi murskata meidät."
Yvon Charbonneau, 70,000 jäsentä edustavan
Quebecin opettajainyhdistyksen presidentti sanoi
edustajakokouksessa, että vaikka Quebecin am­mattiyhdistysliike
on voittanut melkoisia saavu­tuksia
yhteisten asiain käsittelyssä, niin eri am-mattiyhdistyskeakusten
välinen yhteistoiminta on
kuitenkin vielä liian heikkoa.
"Meidän on vedettävä unioiden väliseen yhteis-
.toimintaan enemmän avainasemissa olevia työläi­siä.
Lähitulevaisuudessa meidän on järjestettävä
kokouksia mihin psalliatuu satoja jäseniämme
päästäksemme yhteisyhimäriTrkseen alimmista ta-::
voitteistamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja po­liittisesti",
hän sanoi.
utosopimyksssn tulossa
Asia tulee ehlcä ratkaistavaksi Trudeaun
vieraillessa joulun edellä Nixonin luona
Ottawa. ^ Pääministeri Pierre
Trudeau sanoi alkuviikolla, että
Canadan ja Yhdysvaltain autoso-pimuksen
muutoksista asiallisesti
puhuen on jo sovittu virallisella
taholla, ja että asian loppukäsit­tely
on nyt valtion päämiesten
asiana.
Hän selitti, että ulkoministeri
Mitchell Sharp ilmoittaa pian au-tosopimuksiesta
käytyjen neuvot­telujen
tulokset. Mr; Sharp sanoi
viikon vaihteessa, että "Canada
ja Yhdysvallat pääsee suhteelli­sen
pian yhteisymmärrykseen: V .
1965 allekirjoitetun autosopimuk-sen
uusimisesta.
Nixonin hallituksen yksi suu­r
in kauppavalitus Canadaa vas­taan
perustuu tähän autosopimuk-seen..
i Aikaisemmasta suuresta
tappiosta autokaupan alalla Ca­nada,
on tämän sopimuksen pe­rusteella
saanut lisätyksi vienti-ylijäämää.
Canadan ja Yhdysval­tain
kaupasta tuli Canadalle $1.1
miljardin ylijäämä viime vuonna
ja noin kolmannes siitä tuli auto­kaupan
alalta.
Yhdysvallat vaatii, että tämä
sopimus', muutettaisiin täydelli­seksi/
vapaakauppasopimukseksi
myös yksityisten canadalaisten
ejkä vain canadalaisten autoteh-tailijain
kohdalta. '
Ottawa ott pitänyt kiinni sopi­muksen
turvamääritelmistä, mit­kä
takaavat autoihin canadalais-tuotannon
määrät. Trudeaun hal­litus,
jos se luopuu häistä tuo­tannon
määrän turvallisuusmää-ritelmistä,
on sanonut, että se ha­luaa
jonkinlaista suojaa sitä vaa­raa
vastaan, että. Yhdysvallois.sa
olevan autoalan emäyhtiöt teke­vät
päätöksiä, joiden mukaan au­to-
osia tuotetaan enemmän Yh­dysvalloissa
työttömyyden lisää­miseksi
Canadassa.
Yhdysvaltain ja Canadan vi­ranomaiset
ovat neuvotelleet näis
tä kysymyksistä marraskuun 4
ja maVraskuun 15 pnä. ~ '
Pääniinisteri Trudeau sanoi toi­vovansa
Canadan—Yhdy.svaltain
talouskysymysten laukeamista
joulu kuusa, jolloin hän vierailee
presidentti Richard Nixonin luo­na.
Hän sanoi kahden maan vi­ranomaisten
vieneet asiaa niin
pitkälle kuin he voivat j a että nyt
on aika hänen j a presidentti Nix­onin
puuttua asiaan.
Tässä yhteydessä mr Trudeau
viittasi Yhdysvaltain ehdotuk­seen
vuoden 1965 äutosopimuksen
muuttamiseksi ja Yhdysvaltain
elokuussa voimaan julistamaan
lö-prosenttiseen tuon ti veroon mi­kä
uhkaa aiheuttaa työttömyyt­tä
Canadassa.
A i k a on kjrpsä kokouksellemme,
sanoi mr Trudeau selittäen, että
yhden päivän kestävä kokous on
Yhdysvalloissa ennen joulua, ja
(Jatkuu sivulla 4)
Kylmän sodan mies
Brandtia vastaan
Bonn. — Kristillisdemokraatti­nen
puolue nimitti maanantaina
puolueen kansleriehdokkäaksi
Rainer Barzelin, joka tulee ta­voittelemaan
nykyisen sosialide­mokraattisen
kanslerin Willy
Brandtin manttelia vuoden 1973
vaaleissa. / •
Barzei vastustaa Brandtin oh­jelmaa
suhteiden parantamiseksi
sosialististen maiden kanssa.
Paul Rose
sai toisen elinkautisen
Montreal. — Paul Rose palasi
täällä tiistaina oikeussaliin missä
hänelle langetettiin elinkautinen
vanldlatuomio Quebecin työminis
teri Pierre Lapörten kidnappauk­sesta
lokakuussa 1970.
Hän palveleie tämän kidnappaus
elinkautisen samanaikaisesti mr
Laporten kuoleman aiheuttarni-sesta
aikaisemmin annetun elin­kautisen
vankilatuomion kanssa.
Puhumatta mitään Pakistanin terrorista
Itä-Pakistanissa, Kiina arvosteli Intiaa
eking. - r K i i n a arvosteli maa-nantai-
iltana terävästi Intiaa ja
samalla vihjaileihalla Neuvosto­liittoa
Intian ja Pakistanin raja­selkkauksista.
Intian afliainhoita-j
a " Brajash M i ^ r a ja Intian so-tilas-
attache poistuivat vastaan­ottotilaisuudesta
missä varapää­ministeri
L i Hsien-niem edellä­mainitun
hyökkäyksen esitti.
Puhumatta mitään siitä, miten
Pakistanin hallitus on kieltänyt
Itä-Pakistanin väestön demokraat
tiset oikeudet ja estänyt vaalien
mukaan muodostetun parlamentin
toiminnan. L i sanoi puheessaan:
"Viimeksikuluneen muutaman päi
vän aikana on jännitys lisäänty­nyt
siksi kun sosiaalisen imperia­lismin
tukema Intian hallitus on'
suorittanut subversiivisia ja soti­laallisesti
provokatiomaisia teko­ja
Itä-Pakistania vastaan."
Hän ei ^maininnut Nieuvostoliit-toa;
nimeltä ,vaan tarkoitti sitä pu
humalia 'sosiaaU-impcrialiBmista'
jota määritelmää Kiina usein
käyttää Neuvostoliitosta puhuen.
"Kiinali hallitus on suuresti
huolissaan nykyisestä Intian—Pa­kistanin
tilanteesta", sanoi L i .
"Me katsomme, että valtojen
väliset kiistat pitäisi ratkaista
asianomaisten maiden kesken
rauhanomaisten neuvottelujen pe­rusteella
ja ehdottomasti voima­keinoja
käyttämättä . . .
Kiinan hallitus ja kansa tukee
päättävästi Pakistanin hallitusta
ja kansaa niiden oikeutetussa
taistelussa puolustaessaan kan­sallista
suvereenisuuttaan ja va­pauttaan."
L i ei puhunut mitään siitä ve«
rilöylystä, niinkä Pakistanin häl.
litus on toteuttanut Itä-Päkista-nissa,
ei niistä miljoonista itä-pakistanilaisista
pakolaisista jOi>
ta Pakistanin hallitus on ajanut
rajan yli Intiaan eikä mitään itä-pakistanilaisten
taistelusta itse-muUrätimisoikoudcn
puolesta.
Caistro t9uotsi1it|l^
latinalaisen Aijiiesten
maiden ylidenls^iiMä
Santiago. — Kuttban pä&mlniB-teri
Fidel Castro Unhoittaa lati­nalaisen
Amerikaj^(naitÄ yhden­tämään
(integro
mänsä Yhdysval
din vastineeksi.
Yhdeksäntoista
vierailemassa ollu
Castro sanoi
yhtenäisesti e s i i n ^ f t latinalai­nen
Aiperikka o l i ^ vastaua Y h -
dysyaltaih hallituli|s6n veroille
taloussyrjinnälle. V
Castron pitäisi inJata kotina
hansa Kuubaan täiÄ&h, torstaina.
>ialouBelä-n
feiilomimah-
[y&aGhileBsa
jääininiBteri
ktalna, että
Sanoo Itä-radstanin ttaistohia &ä3rtä>vän pääastasa Länsi
Plafkistainin ja I - ra
New Delhi. — Pääministeri In
dira Gandhi j a Intian puolustus­ministeri
Jagjivan Ram esittivät
tiistaina Pakistanin hallitukselle
vetoomuksen Itä-Pakistanin itse­näisyyden
tunnustamiseksi mah­dollisen
sodan välttämiseksi tässä
maailmanosafisa. r
Mrs. Gandhi sanoi Intian parla­mentin
ylfihuoneen istunnossa,
ettiEl Pakistanin presidentti Yahya
Khan voi suorittaa siirron rauhan
hyväksi vetämällä asevoimansa
pois j a antamalla Itä-PaHlstanille
mahdollisuuden muodostaa itse­näisen
BanglaDeshin.
Puolustusministeri Ram esitti
televisiohaastatteluBsa saman asi­an
vieläkin voimakkaammin sano­malla:
"Sota voidaan vielä vält­tää
jos Pakistanin hallitsijat nä-k
^ t kirjoituksen seinällä ja
myöntävät itsenäisyyden Baiigla
Deshiu kansalle. Bangla Deshin
kanta « i h3rväksy mitään sen vä-heJMpää."
Pakistanin radio sanoi Intian
LasSd «isimmäfegn n ^ ^ ! ^ lähetetyn laitteen,
Neuvostoliilton Ui
Jos Marsissa — auringosta l u ­kien
neljännessä kiertotähdrasä
— on eläviä olentoja, ne saivat
lauantaina nähtäväkseen ensim*
maisen maassa valmistetun esi­neen,
kun Neuvoistölittön avaruus
alus Mars 2 pudotti Marsin pin­nalle
kapselin, missä ön Neuvos­toliiton
sirpin ja vaäaran lippu.
Mitään muita maas& lähetettyjä
laitteita ei ole aikaisemmin Mar­sin
pinnalle läskehiit.
Tassin ilmoituksen mukaan
Mars 2 hidastutti Jtulkunsa kello
3.19 ip. (EDT) jajaloitti soikean
kiertokulun Marsi^ ympäri niin,
että etäisimmilläää ollessa se on
15,934 mailin päässä ja lähimmil­lään
oUessa 856 i n a i l in päässä
Marsista. Se kiertää Marsin ym­päri
kerran 18 timniBsa.
inidysvaltain Mariner 9 saa­vutti
kolmisen viikkoa sitten
Marsin j a rupesi kiertämään sitä
soikealla radalla niin, että lähim­millään
ollessa se on 860 mailin
päässä Marsista, mistä se on lä­hettänyt
"pölymyrskyn" vuoksi
heikosti onnistuneita televisioku­via
maahan.
Tass tledoittlr että Mars 2:n
kalkki laitteet toimivat normaall-sestl
ja että Neuvostoliiton ava­ruustutkimusasemalla
tutkitaan
Mars 2:8ta tulevia tietoja.
Neuvostoliiton Mars 3 mikä lä­hetettiin
matkalleen toukokuun 28
pnä eli 9 päivää Mars 2 :n lähdön
jälkeen, jatkaa edelleen kulkuaan
Marsia kohti selitti Tass.
Lännen tledenhdespllrelssä oh
esitetty arveluja siltä, että Mars
3 (ne ovat suuria laitoksia pai­naen
5 tonnia kumpikin) völ olla
varustettu siten, että se voi yrit­tää
pehmeätä laskua jollekin tle-teemselle
kojeelle tai sellaiselle
ajokille, minkä Neuvostoliitto piti
lähes vuoden käynnissä Kuun pin­nalla,
Neuvostoliitosta ei ole "kiel­letty
eikä vahvistettu näitä arve­luja.
; .\
• Tassin tiedoniHHroffisa-sanotr
tiin, että Mars 2 :n lennon vii­meinen
ohjaustarkastus. suoritet­tiin
marraskuun 27 pnä, j a että
se tapahtui Itsenäisesti ja auto­maattisesti
avaruusaluksessa ole­vien
laitteiden ja tietokoneen toi­mesta.
Läntisissä tarkkaili japllrelssä
on arvailtu, että joko Mars 2 tai
Mars 3 avulla voidaan yrittää peh
meätä laskua Marsin pinnalle.
Neuvostoliitto el ole julkaissut
Mars 2 lähettämiä kuvia mutta
yleisesti otaksutaan, että se saa
televisiokuvia Marsista.
asevounlen edenneen vähän Itä-
Pakistanissa^ Intian hallitus on
kuitenkin selittänyt, että näitä
taisteluja (mihin Pakistan viit­taa)
käydään pääasiassa Itä-Pa-klstanln
Itsenälsj^voimien; Muk-t
i Bahiniti ja Länsi-Pakistanin
asevoimien välillä.
Pakistanin tadio sanoi, että
asukkaat on evakuoitu eräästä
kolmannesta rajakylästä Intian
operaatiojen vuoksi.
Pakistanin puolustusvoimien
päämajasta Rawalpindista annet­tujen
tietojen mukaan Itä-Pakis­tanin
eräillä alueilla, missä Pa­kistanin
asevoimat ovat perään­tyneet
kovan painostuksen joh­dosta
nbin 2 mailia, käydään nyt
kiivaita taisteluja. Pakistan sa­noo
menettäneensä 2 rajakylää,
Chougachabl;i ja Jibannagarin
Länsi-Bengalin rajalla.
Intian asevoimien eräs puhe­mies
sanoi Kalkuttassa, että jokin
määrä intialaissotllaita bn vielä
Itä-Pakistanissa Balurghat-Hill
alueela, noin 200 maiUa ik>hjoi-'
seen Kalkuttasta, missä ne y l i t t i ­vät
rajan lauantaina vaimentaak-seen
Pakistanin tykistötulituksen
erästä Intialalskylää vastaan, ku­ten
selitettiin.
Intian ulkoministeriön selityk­sen
mukaan siellä pn ollut vain
jaksottaisia yhteenottoja.
Radiopuheensa yhteydessä puo­lustusministeri
Rani toisti uudel­leen
että Intian asevoimat voi­vat
tunkeutua Itä-Pakistaniin it-sepuolustustarkoituksessa
Pakis­tanin
tykkien kantomatkan pää­hän.
Intian on myöntänyt kolme
rajaylitystä. Pakistanin hauplt-slen
kantomatka on 20 mallia.
Mr. Ram myönsi nyt ensimmäi­sen
kerran, että Mukti Bahini,
mitä nimeä Bangla Deshin itae-näisyyden,
puolesta taistelevista
joukoista käytetään •— on BU(»it-tanut
värväystä' m y ^ Ihtiaissa
olevilla pakolaisleireillä. Muktt
Bahinin miesvahvuuden sanotaan
olevan nyt k a i k k i ^ 70,000.
Mrs. GaniSM sanoi itä-pakista-nilais-
pakoUusten virtausta In­tiaan
—siellä on jo arviolta 10
miljoonaa pakolaista —• invaaol-oksi
mikS'•''vaarantaa maammo
tuivallisuutta".
Samalla tavalla» h i i i Bfil^
Länsi-Pakistanin asevoimlea ölö
Bangla Deshissa "uhkaa nteldän
turvallisuuttamme''.
"Meidän kansallisetujemma
mukaista ei olisi se, että aotaU
sunme tapahtua koko kans^ltttitr
nan tuhoamisen. Se on vaarana
meidän vapaudellemme ja tdrvol*
lisuudellemme."
Hän teki ^ u r u n a l a i s e k s i esi*
tykset, että n i in Intia kuin Palds-tankin
vetäisi joukkojaan takaiaia
rajaseudulta.
» U Thant SM
$31^50 dälkten
United Natiom.^Y^m.YMa
kokouksen ifitunnossai - hjn^l^qrt*
tiln maanantaina j i l v o i m a i^
enemmiätöipäätSkBeai poiioteeUa
$12^500 paHcankorotua j a lOO^nro.
senttinen eläb^orotus päSsib*
teöi U Thantille.
Päätös t ^ i i n fiSnIn ÖS-ft
kahdeksan maan pidättyessä ä&-
neetyksestä. Se p o t t a a U T9ian«
tln palkan 62,500 dollariin vuo*
dessa ($37,^0 vähennysten jäl^
keen) j a hänen elSk&eensä 31*
250 dollariin vuodessa.
Äa(kettäan 25 päivää sälrailas*
sa ollut U Thant eroaa viroetaäQ
joUlUkuun 31 pnä. •
Noi» vilsikjrimnleiiia peiliettä on pyyt&i^/:^
paloiäiiiiaa Suooims^ v
Ottawa. — Hallitus tiedoitti keskiviikkona, etta se tuhe
käyttämään "closure"-menetelmää (keskustelun lopettamista
äänestyksen perusteella) siinä mielessä, että sen lakiluonnos
verotusjärjestelmän muuttamiseksi tulee hyväksytyksi ennen
vuoden loppua. Oppositio "tervehti" vihamielisillä huudoilla
salaheuvoston presidentin Allan Mac Eächenin lausuntoa siitä,
että hallitus turvautuu giljotiinin käyttöön iässä asiassa. Mai­nitusta
lakiehdotuksesta on eluhuöneessa nyt keskusteltu 38
päivää ja hallituksen tarkoituksena, on Juultavasti se, että laki­luonnoksesta
keskustellaan komiteaistunnossa S päivää ja kol­mannessa
lukemisessa 4 päivää. Sen jälkeen se menee senaat­tiin.
Lain pitäisi hallituksen suunnitelman mukaan astua voi­maan
tulevan vuoden elusta.
Montevideo. ~~ Syyttäen hallitsevaa Colorado puoluetta
"epäsäännöllisyyksistä" vaalitulosten laskussa, Uruguayn op­positiopuolue
(Blanco puolue) vetosi keskiviikkona asevoimieri
tukeen äänten laskussa. Kiihkeästä kommunistivastaisuudestaan
tunnettu Colorado-puolueen johtaja sai pitkittyneiden ja vielä
vähän keskeneräisten äihtenlaskumenetelmien avulla vain 9,389
ääntä enemmän kuin opposition edustaja. Jos muutosta ei ti­lanteeseen
tule mr Bordaberrysta tulee Uruguayn presidentti
maaliskuun 1 pnä 1972.
United Nations. — YK:n pääsihteeri U Thant vetosi keski­viikkona
siihen^ että lähi-idän rauhanneuvottelut saataisiin pi­kaisesti
uudelleen käynnistetyksi. U Thant sanoi viimeaikaisen
kehityksen antavan lisää arvoa hänen syyskuussa esittämälleen
-varoitukselle, että tiellä voi puhjeta uusia taisteluja milloin
tahansa. ^
Ashdod. — Neuvostoliiton
Gruusiasta Israeliin tullut Absar
lom Sllyashyili katsoo, että hä­nellä
on Israelissa paljon huonom
mat olosuhteet kuin kotimaas­saan
Gruusiassa.
"Vaikka saisin 10-vuotisen van­kilatuomion",
huudahti Sliyash-v
l l l , "minä menisin sittenlcin ta­kaisin
Gruusiaan."
Hänen arvostelunsa kärki koh­distui
Israelin vlrahomaisia vaa­taan
jotka ovat kieltäneet hänel­tä
mahdollisuuden asettua asu­maan
sinne, missä on entuudes­taan
Gruusiasta saapuneita uusia
tulokkaita.
Sllyashvlll el pidä lainkaan sii­tä
kun hänen täytyy sydänpoti­laana
maksaa lääkintähoidosta,
eikä siltä kun on puutetta heb-reanklelen
opiskelumahdollisuuk­sista.
•
Näitä valituksia el olisi toden­näköisesti
otettu lainkaan huo­mioon,
mutta Sllyashvlll j a hänen
kertomansa mukaan 50 muuta
perheen päätä on kirjoittanut
Neuvostoliiton presidentti Nikolai
Podgomylle pyytäen* että he sai­sivat
tulla takaisin Neuvostoliit­toon../^
Eräs aikaisemmin sinne tullut
Irakissa syntynyt israelilainen,
sanoi näistä valituksista.:
"Me olemme kääntäneet maail­man
ylösalaisin, mutta mitä he
nyt tekevät meille?"
Neuvosto-Gruusiasta tulleiden
juutalaisten keskuudessa on ollqt
Israelissa tyytymättömyyttä vii­meksikuluneen
kahden kuukau­den
ajan, eli siltä asti, jolloin
Neuvöstpllltosta rupesi tulemaan
enemmän siirtolaisia Tyytymät­tömät
ovat anoneet Neuvoetolli-ton
asioista Israelissa huolehti­van
Suomen suurlähetystön vä­lityksellä
viisumia palatakseen ta­kaisin
Neuvostoliittoon. -
Tieto siltä, että he ovat kirjoit­taneet
presidentti Podgomylle
"tyrmistytti" IsraeUn eataUi#-
menttia j a -johti siihen, että
män jälkeen/ otettiin Gruusiasta
tulleiden siirtolaisten valitukset
hallituksen käsiteltäväksi.
ISRAELIN AVIOLIITTOLAIT
L O U K K A A V A T
SIVIILIOIKEUKSIA
Toronto. — Canadan liberaali­set
juutalaiset ovat yhtjmeet
"vaitlolo^salallittoon" iaittf^lafa-ten
avioliitto-oikeuksien asiasta,
sanoo rabbi Reuben Slomln, To«
ronto Telegramin entinen toimi*
tustyölälnen.
Miten voi Israel omantuntonsa
perusteella protestoida juutalais­ten
puolesta Neuvostoliitossa kun
Israelin hallitus loukkaa omien
juutalaistensa siviilivapauksia"»
sanoi rabbi Slomln. .
Hän selitti, että Israelin avio­liittolait
kieltävät olkeuiclet avio­erossa
olevilta sekä niiltä jotka
ovat kääntyneet "judalsmlin", In-tian
B'nal Israelilaisilta, Etiopian
Falasha juutalaisilta j a juutalai­silta
jotka ovat avioituneet ara­bien,
erikoisesti muhamettilaisten
kanssa.
ÄpaiiJheidia «vastaaii
YK:n kaupipaikMto?
United Nations. — Y K :n Yleis­kokouksessa
hyväksyttiin maa*
nantaina yksimielisesti 9 päätös­lauselmaa,
joiden tarkoituicsena
on rajoittaa aseiden kauppakiel*
lolla ja niullla painostusmenetel-millä
Etelä-Afrikan apartheid*
rotusyrjintää. '
Yhdessä päätöslauseln^assa sUo
sltellaan kllreelllseiBti "Turvälli*
suusneuvoston harkittavaksi Ete*
lä-Afrlkan tilannetta" silmälläpi­täen
sitovien pakotteiden toteut­tamista.
Toisessa kehotetaan ur­heilijoita
kieltäytymään Mlpäi^
luista, missä harjoitetaan rotur
syrjintää. —
ti
Ottawa. — Talvisesta säästä
huolimatta alahuoneen istunnos­sa
keskusteltiin tiistaina kuk­kasista
ja troopilliaen alueen
kasveista.
Keskustelun aiheuttajana oli
finansslmlnisterlön uuden pil-venpllrtäjäkodln
lehdekkäät
koristeet, joista on maksettu
$75,000.
"Pahinta lajia ylettömyyttö",
sanoi Alfred Halos (PC-Wel-llngton)
alahuoneen sekalaisia'
menoja käsittelevän valiokun­nan
istunnossa. "LliaUista veron
maksajaln rahojen tuhlausta",
hän lisäsi.
Keskustelu alkoi siltä kun f i ­nansslmlnisterlön
halllhtojäsen
Robert Bonnar sanoi, että ulko­mailta
— Yhdysvalloista — tuo-tcttin
$75,000 hintaiset kasvit
antavat näkösuojan ministeriön
uudessa palkassa työskentele­ville
henkilöille.
Sekalaisia menoja käsittele­vän
valiokunnan harkittavana
on $872 miljoonan suuruinen H-,
sämäärärahan myönnytysehdo-tus,;
minkä hallitus esitti mar-ti
raskuuBsa 1971—72 talousvuon-na
käytettäväksi. ,
Tähän lisämääräraha-ehdo­tukseen
sisältyy $715,000 erä
muuttokustannusten maksuksi
kun Confederation BuUdlnglsta
siirrytään parlamenttimäen län­sipuolella,
vain neljännesmailin
päässä olevaan uuteen virkara-kennukseen,
mistä on vuokrattu
useita kerroksia.
Ihmettelyä aiheutti uuden v l -
rastopalkan "avointen toimisto­jen
kasvi-kaunistelu".
Yhdysvallöiflta tuotettuja eri­laisia
troopillisia kaaveja asete­taan
virastoihin niin, Ottä ne
tulevat vällsehilen tilalle.
Hallituksen raha-asiain valio*
kunnan .preslijentti C. M. prury
sanoi alahuoneen iiatuniiosaa,
että "kuk^t muodostavat viras­toihin,
kasvlkoristeet", jotkÄ tu­levat
halvemmiksi kuin tavaUi*
set seinät.
Keskustelun yhteydessä halut
tiln myös tietää, jpaljonko täi*
laisten "kukka- ja kasviselnien'.*
hoito ja uusiminen tulee nuUcsa*
maan,