Vapaus, October 21, 1961

              SUOMEN B-JOUKKUE
VOITTI tAMSia)>l 1^
suoritettiiii Tanskan. : a Suomen B-;
joukkueiden välinen jalkapallp^tte-lu
Turussa kauniin sään vallitessa.
Vritteliäs Suomen ^joukkue voitti
ottelun 3—2, vaikka Tanska olikin
alussa parempi ja johti 16. minuu­tin
pdih jälkeen 2 - 0 .
Tankan joukkue oli teknilllsem-pi
js oli se selvästi parempi siihen
asti kunnes oikea laitahyökkääjä
Hansen siirtyi katsomoon. Sen jäl-
Waern vapautetaan
Mlpailukiellosta
: Tok^ — Ruotsin yleisiurhei-luliiton
odotetaan antavan vapautta
van- tuomion Dan Waernin jutussa.
liiiton kerrotaan olevan sitä miel.
tä, ^ttei ole kyllin sitovia todisteita
Waernin rikkomuksista. Vapautta­van
päätöksen jälkeen tulisi Waem
jatkamaan kilpailemistaan.
Preussger korjasi
seiväshypyn Euroopan
ennäty'ksen 470:ksi
Berliint — Manfred Preussger,
Itä-Saksa, paransi viime lauantaina
nimissään olevaa seiväshypyn E u -
roopanehnätystä ylittäen täällä p i ­detyissä
kilpailuissa 470 sentin kor­keuden.
Aikaisemman EE:n 467 hän saa­vutti
juhannuksena pidetyissä kil­pailuissa.
Sekin tapahtui Berlii­nissä.
17-vuotias Hottinen
veti 200 m 23,2
Helsinki. — TUL:n Helsingin
piirin luokittelukilpailuissa, jotka
pidettiin sunnuntaina Eläintarhas­sa,
Leppävaaran Juhani Hottinen
juoksi 200 metriä ajassa 23,2.
Italia löi Israelin
maalein 4—2
Tel Aviv. — Italia voitti sunnun­taina
jalkapalloilun MM-karsintaot-
£ telussa Israelin 4—2. Toinen ottelu
pelataan Torinossa marraskuun 4
pna.
H e U i voitti
Taiton ^ioftistpjen
välisessä kilvassa
Tartto. ~ Huippujännittäväksi
muodostui Helsingin ja Tarton yli­opistojen
välinen yleisurheOuottelu
viime lauantaina ja sunnXintalna.
Helsinkiläiset kiskoivat' lauantaina
11 pisteen johdon (75—64), mutta
sunnuntaina tarttolaiset kiskoivat
raon kiinni siitäkin huolimatta, et-
/tä helsinkiläiset kahdessa ensim-n^
äisessä lajissa —< 200 m ja 800 m •
keen t a i ^ k a l a i ^ ; pel[t i«äpibtt
kummasti.'' • • •
KöOpenhamfpasy auorjtctiiMa A
ottelussa f ^ k a i j d l '
vän yUvoimäinen,: joka johtui stta-rimmalta:
-osalta: vastustajan > Kelk-koudesta;
.Suomen :^}otikkue o l i hei'
koin A-jot!ftkue ndtK Suomesta on
koskaan :Tanskaa|i IJOietetty.'^^
9^1: voitoUaan''I^mskaii 'olynqiia'
kisojen hopeajuokkve Jätti: kauniit
hyvästit valmentajalla. Arne.Sö-rensenille,
jolle' kuuifiu suuri osa
tanskal^teh mainioista aaavutuk-sista.
Ottelun jälkeen ^,000 katse­lijaa
Jöhotti: tahdikkaan huudon:
"Ame, Arne", -osoUtaea» siten kii­toksensa
miehelle, joka nosti Tans­kan
jalkapallon -kunniaan. '
. Tanskan' ja' Suoman Anorten jal*
kapaUo«ttel(o suorite^iin V ^ e a
koskella sunnuntainra. Tanskalaiset
olivat snomalaisia kookkaampia ja
pelasivat'kovaa, peliä. Tanskalaiset
olivat parempia ja voittivat ottelun
2—1.
"ramä ottein suoritettiin ipirjissa
olosubteissai. sillä aamupSiväta vesi'
sade oli tehnyt kentän kuraiseksi
ja liukkaaksi.
Toronton kijiilunifsia
Toronto^ Sunnuntaina, loka­kuun
29 päivinä; kello 4 ip. esittä­vät
funnotnt näyttelijät OönHaalil-la
mielenkilntoisinqpia kohtia eri
näytälmisUI, joitft :he. ovat kuluneit-ten
vuosien^aifao)^vesittäneet aikai-
«lemmin. Niistä ''eilisistä^
loista" tyltötaän vannaan nytkin.
Perjantaina .marraskuuA 3 pnS
on'Jcdlo tohdeikaasta alkaen kello
yhteen yöllä miesten Järjestämä ka.
barettimallinen tassijuhla; missä
ruttää lystiä kaikiUe.
Sunnuntaina, marraskuun 5 pnä
kello 4 ip. on valistuskomitean jär­jestämä
elokuva- j a seuräpelitflU-suus
lehtir^aston hyväksL; ' '
Ktökiviikkona» lokakuun 89 i t :n
iltana kutsutaan kaikkia lehtiemine
ystäviä pon-haalille keskustelemaan
ja päättämään, miten; voimme. te­hokkaammin
työskennellä marras­kuun
aikana Liekin j a Vapauden
levittämiseksi ^ unsi«n tilaiiksitfi
hankkimiseksi niille. < ,
MaaHmänkuuIttjen ^ IieningraUin
ibalettitanssijain ' esitykseit alkavat
itäkäläisessä Maple Leaf Gardenissa
sunnuntaina; lokakuun 22 pnä kel­lo
8 illaUa. — N . , . -^.^
P. Vietnain syyttää
USÄfa sopiinuksen
a
South Porcupinen ja Tixnininsin — kulta-alueen — sekakuoro Sointu, johtaja Glenya Anderson.
KUN MINÄ SAAVUIN CANADAAN
VkVDfA.-^ töhjjäs-^^^ietnam syytti
— lisäsivät etumatkansa 21 pistee- lauantaäna Yhdysvaltoja sii­seen.
tä, että. se aikoo' kohottaa Etelä-
Kun jäljellä oli enää keihään»
heitto ja pitkä viesti, oli Helsingin
etumatka 7 pistettä. Tarton Seep
Lainevee teki viestin ankkurina
loistavan työn ja vei joukkueensa
hittoon ja kun Merilä voitti kei-;
: hään, oli eroa enää yksi piste. E l l ei
t Kostiaisen 67.22 olisi ruttänyt töi^
seen tilaan, olisi Tartto selvinnyt
voittajaksi.
Loppupisteet 143—142 Helsingin
yliopiston hyväksi.
Täydellinen autohuolto-asema
N E L S ON
Cities Service
547 Gcrrard St. E.i Toronto
Pah. 465-5131
Poltto-aineita, öljynvaihtoja, ras­vausta;
renkaita y j n . autotarvik­keita.
Autojen korjauksia.
. Kääntykää kaikissa auto-asioissa
puoleemme
Vietnainin armeijan: vahvuuden
puoleen - niiljobiiaaa: niieheen, U-moiUaa
uutistoimisto Uusi Kiina.
Pobjois-Vietnändn ' sibnatikkuna
on erityisesti amerikkalaisen' ken­raalin
, Maxwell TaylpHn vierailu
Saigoniin, Etelä-Vi^tnämln pääkau- mäellä
punkiin. 'Taikoiti^sena on tutkia
amerikkalaista!' joukkQjfpn % lähettS-mismahdoUisuiiksla
?' Etelä-Vietna^
miln", syytteIiiat-;seUttiV8t Gene­vessä
l954.piäetyn lnd(dd}natt4con
ferenssin .'puhecnjohtl||ayahitiit,' • N -
Uitto ja £nglanti;iovat'saaneet~pQh-jois-
VietHamii^ M t u k s e l t a ^ kdio-tuks^
n ryhtyä: •kiireellisiin'toinien'
piteisiin s^v jobdqsla. että'Yhdys-vaUai
"jatl^ni^istt^-loukkaa Geneven-sopimusta".
FUNEBAIi HOME
..rahcUa-tB Tosien ^
m N. Vleferta st* Ssanda, Oat.
O.K. JOHNSON & ASSOCiiklfSS U M I I ^
HI. 4-3396 VA. J M ^
K A I K E N L A I S I A V A K V Q t V K d ^ A.
Soittakaa tai kirjoittajaa . • y •
OLAVI NUMMINEN mU^^^t^
697 Bay St, T^aO», OdL jM«| .
:N OSASTOJEN K0K9MK$Et
c S I :n f oMiUoa c i | M i ^ .tuafatal.
nen kuniipäänlDbua i ^ o ^
ka • kiittkatiden; ••'tfwh""Mllftfrtl
inwif«wnfthK k|<> ft' ^*11'^:P"*-
C8J:n<WanapIn «maton kuukau­sikokoukset
pidetäftn Jokaisen
kuukauden vlimeisenft sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti.
B. R. 3, Sudbury, Ont.
.CSI:nSaaltSte. Marien OMStea
sääntömääräinen kokous plde-^
tään Joka kuukauden ensimmfii-senä
tiistaina keUo 8 Ulalla
omalla talolla, 321 John 8t.
C8J:iiV»iicooTerln osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa Joka kuukauden
toinen sunnimtai, alkaen klo ä
Utapäivällä. Kirjeenvaihto slh-teeriUe:
Mrs. Hilda Baari. 4088
Bton. St., North Bumaby,B.O.
B.C.
CSJ:n Beaver Laken osastoa kott-katusikokous
pldetUn Joka kuu­kauden
toisena lunnnntain» klo
1 päivänä osaston haalilla. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N. Plispa-
. nen^ R i t }, Wortliln8ton, Ont
C8J:a nasiMaala a M i t ! ^ 1 ^
alkäötfta^t ^äldetUa:'. Jekalaen
i^iäuiiaQdea'~ endndaBJUaiBnli Äin>
•nuntaina kellö;4'tnalia.c -
^äl^Soi£e^^'%^!Sbr
kuUkaudto ens|mm«iteBft titä-:
Ui^a kdlo 7.^,fflallA
kfinttäiä'1^^
klo 7 yiaitak- Kirjeenvaihto oaoi-te
*(• llo^t A;ths^. On^
_ - t0ko«ik«>
kerran kaakaodes-kntsuiU;
Mito.
Aaiahi vi^tMa^ ^dhtiBlOohtaJan
kUt8UstaTpiiti«äQ^i£r%dirIn
Sokst ja kfrJMttffalhtaJa: AI-mo
M i k l . B(^lft«. SIKSMII^. Ont
MinuUa oU kaikki valmiina Kon­goon
matkustamista varten. Sinne
vietiin 3 vuoden sopimuksella ja
sopimus piti kirjoittaa Suomen ra­jojen
ulkopuolella. Kysyin eräältä
siellä olleelta että mitä hän arve­lee
sinne menosta, kun palkka
tuntuu houkuttelevalta. Mies sanoi,
ettei sinne menijöistä koskaan
palaa, sortuvat tauteihin tai mus­tien
miesten nuoliin. Mustat mel­kein
alastomat naiset ovat kyllä
halukkaita seurustelemaan valkois­ten
miesten kanssa. .
Samalla mies sanoi, että nyt on
avattu pääsy Canadaan, joka kuu­luu
olevan kaikkien kansallisuuk­sien
maa. N i i n minä jätinkin Kon­goon
menoaikomukset ja ryhdyin
ajattelemaan siirtymistä Canadaan.
Olin, työssä Kone-sillaasa, jossa
valmistettiin suurta massakattilaa
ja meillä oli hyväpalkkainen urak­ka
ainakin tuntui hyvälle. Saimme­kin
sitten hyvät rahat ja ilmoituk-sai
uudesta kattilatyöst^ Niin sain
kokoon matkarahat, paitsi maihin-ttousiurahaa;
Amerikassa ennem­min
käyneet selostivat miten voi
selvitä ilman maihinnousurahaa, jo­ten
päätin lähteä.
Suomesas ei silloin, ollut Cana­dan
konsulaattia, vain Englannin,
jonne .menin tiedustelemaan Cana­dan
matkalupaa. Slelä minut neu-vottln
tohtori Laitisen luokse ja
; ios tohtorin antama lausunto olisi
myönteinen, voisin tulla takaisin
Laitinen sanoi minusta tulevan hy­vän
iarmarln ja antoi suositukset,
sillä. Canadaan haluttiin tervettä
työvoimaa.
Kun palasin konsulaattiin tiedus­teltiin
minulta pystynkö metsä-ja
maataloustöihin. Myönsin voiva­ni
vaildca olenkin ammatiltani me-udlityöläinen.
Pian oli kaikki sel­vänä
ja luaiulla lupa matkustaa Ca-nada;
ji.
Matkalle lähdin Helsingin Etelä­satamasta
Arcturus-laivalla. Olin
ollut monasti tuossa satamassa kat^
selemassa Amerikkaan lähtijöitä ja
noita utelijalta Oli nytkin suuri
joukko. Minua ei ollut kukaan hy­västelemässä,
sillä en ollut ilmoit­tanut
lähdöstäni kenellekään. Olin
aina pitänyt näköalaa Tähtitornin
haaksirikkosten patsaan
luona maailman kauneimpana —
pidän vieläkin — ja jos olisin ha­lunnut
ystävieni tietävän lähdös­täni,
olisin kutsunut heidät sinne
ja pitänyt hyvästljättöpuheen. Nyt
kuitenkin menin vain. hiljaa laivaan
ja sitten kannella seurasin lähtö-touhua-
Hyvästijätöistä useimmat
näyttivät hyvin pinnallisilta.
Laivan lähtiessä seisoin peräkan-nella
j a s^oin itsekseni: " s i n ne
jäävät nuoruuden ajan ilot j a su­rut,
tuskimpa koskaan palaan . . . "
Mutinani kuuli joku ennen Ame^
rikassa ollut ja kysyi ifätä sanoin.
Toistin sanomani ja samalla ilmoi­tin
nimekseni Victor Hector. Hän
ihmetteli nimeäni ja tiedusteli mi­kä
se olisi suomeksi käännettynä.
Sanoin sen tarkoittavan '^voittaja
julma'V Sanoin omaksuneeni sen
Suomen kansalaissodan voittajista
muistuttamaan. Ifies sanoi tunte­vansa
nuo asiat ja vakuutti ole­vansa
työläinen ja vain käyneensä
luomessa.' Meistä tulikin sitten hy­vät
ystävät ja hän kertoi paljon
Amerikan suomalaisten elämästä.
Sanoi menevänsä Yhdysvaltoihin,
tnutta erinäisissä syistä matkustaa
Canadan kautta. Kerroin miehelle
olevani vailla inalhinnousurahaa ja
nimikin on tekaistu. Hän sanoi sen
riittävän, sillä tarkastuksessa vain
kysyvät onko raha^.Nyt on työmle-ni^
tä kysyntää ja silloin ei olla
tarkkoja.
Matkustimme Kööpenhaminan,
Hullin ja liverpoolln kautta Liver­poolissa
nousimme CPRin Mellta-nlmiseen
laivaan. Matkatoverini ke­hui
sitä parhaimmaksi mitä oli näh­nyt.
Laivalla olikin kaikki hyvää
ja kun ilmatkin suosivat oli Atlan­tin
ylitys kuin suuri huvimatka.
En pai on ajatellut mitä on edes­sä
uusissa oloissa. En ollut kuul­lut
paljon Canadasta, sillä ennen
Amerikassa käyneet puhuivat vain
Amerikasta, vaikka olivat Cana-dassakin
olleet.
Tullitarkastuksessa Qubecissa mi­nulta
kyseltiin jotakin, mutta ei
kysytty onko rahaa^ Jotkut ennem­min
täällä olleet sanoivat^ että nyt
OQr hyvjä tyjöi^aanti, kun noin vä­hän
kysellään. Minulla oli sen ver­ran
rahaa, että sain lipun Montrea­liin,
mutta sieltä olisi saatava työ
ennenkuin pääsisi pitemmälle.
Saamieni neuvojen mukaan osr
tin Montrealissa leipää ja makka­raa
ja menin ratapihalle tyhjään ta-varavaunuim
tuumien, että viekööt
nyt mihin vievät. Merimiespussinl
pääni alla sijoituin nukkumaan;
Ajattelin vähän sitäkin, että täl­lainen
matkustaminen voi olla l u ­vatonta.
Nukuin hyvin, mutta sit­ten
makkara ja leipä aiheutti ja^
non. Oli jo päivä, kun lähdin vau­nusta
ja yhä olin Montrealissa.
Lähdin kulkemaan kaduilla,
puistossa sain vettä, mutta elämä
näytti synkältä. Eräällä kadulla
minut kutsuttiin taloon sisälle.
Siellä puhuttiin ruotsia ja kun vas­tasin
samalla kielellä, selitettiin
minulle puhuttelijoltteni olevan
työnvä*ittäjiä ja minut tarjoudut­tiin
lähettämään metsätyömaalle.
Siellä sanottiin maksettavan $160
Isk; ja ylöspito. Minulle myös tar­jottiin
työtä Niagara Fallsilla, mut­ta
joku tönäsi käsivarteeni ja sa­noi:
'^lakko". Värväri väitti ettei
lakkoa ole, mutta minä epäilin
miehen kiskoessa minua takahuo­neeseen,
missä oli paljon miehiä.
Kun sitten selvisi, että olen suo-malalneni
esitettiin minulle mat­kustamista
Creightonin kaivokselle
lähelle Sudburya. Otin tarjouksen
vastaan annoin miehelle merimies­pussinl
ja sain häneltä $5.00, kun
olip .kirjoittanut nimeni hänen pa­pereihinsa.
Nyt oli minulla rahaa, että sain
syödä, ravintolassa ja työ tiedossa.
Nyt en joutuisi hunningolle, kuten
tiesin : olevan vaaran •Amerikassa:
Olin lukenut Eemeli Parraksen^ kir­joja
-a- uskoin niihin. Sislmmissä-ni
vaivasi vieläkin rikkurityön p^-
ko,
Olin määräaikana paikassa mihin
minut oli käsketty. Meitä oli seitse;;
män lähtijää. Mies oli juutalainen^'
jok^ käski meidän seuTata osoitta­maansa
miestä. Kysyin vielä, iipr
ko varma ettei mennä rikkureiksi
ja mies sanoi vihaisesti, että miksi
tuota samaa aina tiedustelen, ollen
vähällä jättää minut joukosta. Häd
sanoi, että suomalaiset ovat halut­tuja
International Niikel yhtiön
töihin ja siksi hän lähettää sinne
kaikki halukkaat suomalaiset.
Saimme sitten jokainen 2 eväslaa-tikkoa,
mutta rautatieliput hän
antoi nimlttämälleen johtajalle.
Yötä vasten sitten lähdettiin mat­kalle.
Vaunun Ikkunasta katselin
Canadan maisemia.
Sudburyn asemalla o l i . kaksi
autoa vastaanottamassa. Nyt kuu­lin
jo puhuttavan suomea ja toisen
auton ohjaajana nimitettävän Kas-suksi.
Aikaa puheisiin ei kuiten­kaan
ollut I sillä heti lähdettiin
matkalle. Tie tuntui tasaiselta ja
olikin se asfaltilla päällystetty^
Creightonissa pysähdyimme po-liisikamarin
eteen. Johtajamme
meni sinne sisälle ja silloin oli vä­hältä
etten lähtenyt karkuun, kun
kuulin lasten puhelevan kadulla
suomea. Olin varma, että olin suo­malaisella
asutuksella Ajatukseni
silloin jo vilahti, että Canadaan
kasvaa uusi kansa siirtolaisten
lapsista.
Johtaja palasi ja taas lähdettiin,
mutta poliiseja ei tullut mukaan
ja se rauhoittL Meidät vietiin kai­voksen
konttoriin, jossa meistä pu­huttiin
ja kirjoitettiin. En ymmär­tänyt
mitään, mutta annoin heille
passini ja siitä he ottivat jotakin
kirjoihinsa.
Sitten jouduimme lääkärin tar­kastettavaksi
ja punnittavaksi.
Tuumin, että puntarikaupallako
täällä työvoima otetaan. Kun lää­kärini
puhui suomea niin tiedus­telin
josko täällä oli lakko. Miksi
sitä kysytte? uteli lääkäri. Sanoin
tuonnin Montrealista antaneen sii­hen
aiheen. — Oliko tuonnissa vi­kaa?
kysyi taas lääkäri. En voinut
moittia ja lääkäri sanoi, ettei lak­koa
ollut.
.. Sitten minut vietiin suomalaiseen
ruokataloon j a toiset englanninkie­liseen.
Oppaani sanoi jotakin emän-
;GSJ« South Porcupinen osaston näyltelijöltä
CSJ:n Foril WiUiaiaiiin osaston iSsoniä vuodelta idl2. So|t)tajal
taustalla. Räikki osaston liulleria työmuurahaisia.
Osa Fort Willlamin voimistelijoista vuodolla 1912.
' nalle ja emSptSi sanoi: toisille suo-
' meksi, että ^^hiista tuli heUlc' ruu-ihiari
ja boortaaja. 'Ruokalan kak^i
tyttöä kuuRiivat nimittävän minua
Vpettäjäksi",, joka minua loukkasi.
Päätin vain kuunnella enkä ilmoit­taa
kansallisuuttani. Kuulin emän­nän
sanovan tytöille, että hän on
tullut Montrealista ja on varmaan
nälkäinen joten pitää antaa heti
ruokaa. Tytöt taas juttelivat keske­nään
kumpi minusta saa heilun.
Toinen sanoi sitten, että ota si­nä;
minä en välitä pettäjistä.
Eräs Suomalainen hyvästi juo­vuksissa
oleva* nainen tuli .sisälle^:
Ipaljäsitell, pailfkojiansa ;ja ^ kehq^t^
'tulemaan mukaansa. Kun en näyt-
. tänyt 'Suostumuksen merkkejä, tun-
' ^ i nainen ^pahastuvan. Kuului sit-tiefä
nienneen kaivoksen konttoriin;
jos^' 'poliisit hänet korjaslvati '<•'
> "syötyäni kysyin; mitä on velkaa.t
jolloin minulle selvitettiin, että
6lin vakinainen hiokamies ja mak-*
san kuukausittain. Sanoivat luuU
leensa minua pettäjäksi. Sanoin,
öttä vaikka olenkin Hollolasta ja
tehnyt hevoskauppoja, niin olen
ollut Illan nuori ketään pettämään.
Emäntä selitti, että suomalaisilla
oli tapana nimittää Canadan rans­kalaisia
pettäjiksi. Kyselin, vielä
missä se kaivos on, kun maa näyt­tää
niin tasaiselta. Näyttivät missä
se on ja sanoivat, että huomenna
sen näet.
Sitten minulta tiedusteltiin halu-^
anko minä yhden vai kahden mie­hen
huoneen. Emäntä sanoi ettei­vät
vanhanmaan miehet yleensä vä­litä,
vaikka kaksi nukkuu samalla
petillä. Sanoin, että koska en tiedä
mihin täällä työmiehen palkkaa
riittää, niin en osaa sanoa mitään.
Emäntä sanoi, ettei huoti^et palk­kaan
nähden ole kalliita, joten
otin yksityisen huoneen. Epäilin
kyllä, sillä Euroopassa piti olla
hyvät tulot ennenkuin kannatti yk­sin
asua. TIedusteluihini mitä tar­koittaa
kaivoksen konttorista an­nettu
paperi, he selostivat, jotta
sillä saa kaupasta työvaatteet ja
kengät. Se edellyttää, että tilin saa-tuas
käyt sitten maksamassa. Niin
kävin kaupassa hakemassa tarpeel­liset
vaatteet. ,
Illalla kun kävelin Creightonin
kaduilla pysähtyi auto viereeni ja
minua kutsuttiin autoon. Kysyin;
mihin on aikomus mennä j a mie­het
sanoivat, että koiratorppaan.
Sanoin että en ole koiriin innos­tunut;
Silloin tuli autosta mies,
paljasti rintansa ja sanoi: — Ta­pa
minutkin, kun tapoit isäni ja
veljeni. Kysyin mitä tuo tarkoit­taa
jolloin mies sanoi, että lahtarl
sinä olete.
Palasin huoneeseeni ja ajattelin
maailman elämää. Pian koputettiin
Kun minä saavuin Canadann 3
ovelleni ja kun menin avaamaan
niin oven takana mies esitteli It-'
sensä Erkiksi, tarjosi 25 senttiä ja
sanoi/ että r ennen annettiin van­hanmaan
tuliaisiksi kymppi, mutta
lahtarille riittää vartti. •
Seuraavana päivänä kaivannossa:
jouduin suomalaisen apulaiseksi ja
kaveri halusi tietää mitä miehiä,
olen. Meillä oli pitkät puheet ja
viimein sain miehen uskomaan,
että olen punikkeja ja että minulla
on jäsenoikeudet Suomen metalli­työläisten
liitossa. Tiedustelin mik­si
Suomesta tulleita kohdellaan
täällä niin vihamielisesti. Hän ser
losti, että se johtuu siitä kun Suo­men
hallitus ei myönnä maasta
polstumislupaa muille kuin valkoi­sille.
Sanoin,.että niin oli asia vä­hän
aikaa sisällisodan jälkeen, nyt
se asetus on kumottu.
• Sitten tiedustelin mieheltä mikä
on se "koiratorppa". Mies selitti
sen olevan salakapakan ja pa-heitten
pesän. Kertoi itse olevansa
tuliliemen tuttava ja koiratorppien
asiakas, sekä menneensä siinä niin
pitkälle, että on unohtanut Suo­messa
olevan perheensä. Ihmette­lin
että eikö suomalaisilla ole tääl­lä
multa pyrkimyksiä, johon hän
sanoi, että kyllä on. Hän veikin
minut sitten suomalaiselle haalille
missä tapasin urheiluhommissa
Niemelän Kallen, Tekonimuksen
ym. Annoin heille Suomesta tuo­miani
urheilulehtiä. .
Creightonin haalilla näin sitten
myöhemmin näyteltävän sellaisia
näytelmiä, joita Suomessa esitet­tiin
keskikokoisissa teattereissa.
Tuntui mukavalle, kun melkein
kaikki kysyivät, josko olen ollut
^uomessa näytelmissä.
Samassa- laivassa kuin minäkin
tuli. kaksi suonialaista jotka myö^'
^kin tapasin Crdghtonis^a.- He oli-'
v^t olleet vain käymässä Suomessa,
« e - ilimettellvät, kun minä pääsid,
Montrealista kaivosyhtiön kyydillä
ja, heidän' piti itse maksaa kyyti.
Se oli sitä hyvää aikaa. <>
. :Mutta aika vaihtui äkkiä. Erää­nä
päivänä juuri aamulla työhön al­kaneet
Montrealista lähetetyt mie­het
pantiin piis ja sitten pantiin
koko kaivos kiinni j a sanottiin, et­tei
Creightonin metallia enää tar­vita.
Käskettiin mennä Porcuplnen
kulta-alueelle, missä lisättiin tuo­tantoa.
Useita lähtikin sinne, mut­ta
minä matkasin Niagara Falls-llle.
— MAINARI.
Lauantaina, lokak. 21;p. — Saturcjayj Oct, 21, 1961 Sivu 3
l>AtSTÄ» TÄYTETTimSM iA
imu TQisBTA \mm
tTohtoroinut Anni Ruissalo
Vuonna 1908 lähti meitä kaksikin
rouvaa Port • Arthurista Suomeen;
minä käymään, hän jäädäkseen sin­ne
entiseen kotitaloonsa hoitamaan
vanhempiaan j a ' perimään talon.
Läksimme matkaan 'toinen' päivä
hdtfäkuuta • j a ' neljännen ? päivän Il­tana-
olimme -Montrealissa, josta
matkuätajalaiva Einpress o^ Britain
oli'meitä odottamassa.
Saimme kahden- hengen hytin jon.
, Aapybi-eä ikkuna oli aivan veden ra-
^"^'jäya'ja niin- ollen saimme esteetrö-;
iäpi 'katseli maailmaa,
tnatkalipun ja vielä oli ylijäämää:;:;.^.
. V , ' .i
Oli ostanut r^M.. i
kin, sekä tuleva =parlntö siihen I t - - - - •
saksi. Rouva oli s^
ta miltw kiJidfÄdin;^^^^^^^^^^^
Hän pii kotoisin L ^ ^
Iästä, nmtta^mj^un^^
Itä-Karjalaa;? RÖimT pyy^ minua
vieraakseen kotiinsa entien kuin
jatkan matkaa. Se oli mieluinen
esitys ja niin me "ksÄBi esiinnyiinrtie • • •
kuin hienot rouvat .konsanaaiiv ^/.^^^
myöshyy^ilhijuMihä, kute^
kuuluu . . . LuoiinölUsesti me pur''
huimme pyykkärien engliskaa,j o f ä ,
ei tuhina kansa ymmärrä. Meille
nostettiin liattua aina inissä vain
näyttäydyimme.
Kuusikon talo pii kuuluisa suu'
resta tuyastaan jä myös lapisirikkau ' '"
destaan: Muista rikkauksista e i pu« • ^
... . . . . . huttu mitään. Kylätanssit* pidettiin.
la. Junassa ostaa kahvia ja Kuusikolla, siUä talonväki ra^
m tutustua vihreän meren sel-kääii^,''
jol?a ei tuntunut koyinkaan
viehilttävältä, pikemminkin peloit­ta
valta. Kun olimme si'olttuneet
taliasi, soi ruokakello ja kutsui i l
Iälliselle. Se olikin mieluisa sano­ma
siUä nälkäkin jo oli, kun olivat
"lunssit" loppuneet jo aamupäiväl-paahdettuja
pähkinöitä.
. .. « ,• « ••*
Kun tuli nukkumaan meno, se
toinen rouva risti kätensä j a alkoi
rukoilla, sillä rouva o l i jumalaa* pel
käävä, ihan ^'rauhallista jumalaa",
jota vastoin minä pelkäsin vain ko­valla-
ukonilmalla.
Kysyessäni, miksi hän rukoili kun
ei ole mitään hätää» • hän vastasi
"Jottei myrsky nousisi".
Auttaako siinä rukous, kysyin mi­nä.
'Kyllä", vastasi hän ja meni rau­hallisesti
nukkumaan.
Yöllä nousi kuitenkin kova myrs­ky.
Heräsimme molemmat ^
Aamulla taukosi myrsky ja rouva
kiitti taas Jumalaa. Hän sanoi hil­jaisuudessa
rukoilleensa ja uskoi
sen auttaneen.
Rouva oli ollut leskenä useita
vuosia ja elättänyt itseään pyykin­pesulla.
Säästänyt siltä pienestä
palkastaan, lautta hän pukeutui
hyvin, niin hyvin että hattuharson
kasti tanssia itsekin.
Talossa oli kolme veljestä ja van­ha
äiti.
Säkkijärvellä, Märsylän talossa-oli
ollut viisi nalmaiässä olevaa ty­tärtä
ja puUeva leskiälti, vaan ei
poikia eikä hevosta, joten tyttäret
suorittivat hevostyöt, kyntivät itse
ja pellot "kasvoivat Ilman miestä­kin".
Tyttöjen "tekeväisyyden" ottivat
huomioon Kuusikon veljekset ja
päättivät — naida heidät
Hyväksi tunnettu puhemies-isän-tä.
Piiparinen, lähetettiin kosimaan
Märsylän kolmea vanhinta tytärtä,
otta kolmoshäät vietettäisiin sa­malla
kustannuksella. Se olisi ta­loudellistakin.
: Isäntä Piiparinen kävi toimitta­massa
tärkeän puhemiehen tehtä­vän
ja tulos oli myönteinen. "Sen
kun tulla näyttäytymään ja tutustur
maan"
(Jatkuu sivulla 4)
— - Gaius Asinus Pollio, roomalai­nen
sotilas, politiikko ja kirjailija,
perusti ensimmäisen lainakirjaston
Roomassa 5 vuotta ennen ajannlas-kumme
alkua.
Syvästi kalTaten'llmoltamme, että rakas poikani,, mieheni Ja '
veljenune
llalertio Eaarlo MtUAsi
nukkui kadon nneep pitkaiUsen'sairauden ^ k e e n S n n h y b r o o k -
sairaaiassa Torontossa, syyskaun 2 pnä 196L Hän oli syntynyt Suo­messa,
Hämeea läänissä, tookokaon 21 pnä 1925, ollen kuollessaan
36 T. 3 kk ja 11 päivän i | ^ e n .
Lähinnä kaipaamaan .j^-vaimonsa Margaret Torontossa, äi­tinsä
HUja Ketola, Trepanier. B.C., kotane siskoa, mrs. Mary Lamb,
Penticton, B.C.,- nurs. Tbomaa McLangUan, Peachland, B.C. ja miss
Faye Ketola^ Haney. B.C., seitsemän serkkua perheineen British
Columblassa sekä paljon sokalaUäa Suomessa Ja biaja ystävä- ja
tuttarapUri täällä Canadassa.
Olit aarteeni kallis, toivoni uljas, •
leikkitovereittesi pitämä,
kun vielä huolista vapaana temmelsit.
Nuorukaisena opinteille matkasi johti,'
ahkeruus Uosi, menestys j a suosio suuri.
Vuosia monia, tuxme kalvava muUa,
tuntematon turmio poikaani vaanii.
Ajatusmaailmani lankoja loi,
luonasi jos olla voisin,
yhteisvoimin ehkä torjua voisi. /
Kohtalo kova määräsi toisin.
Elämän kohtalot kulkuamme johtaa,
taistelu elämästä itse kullakin on.
Ajatuksilla ehkä tilaa oisi,
Josta tulevaisuuden »varalle oppia voisi.
Kehoituksena kaipaajille mun lausua suokaa:
Hoitakaa terveyttä, kun se vielä on.
Sairauden hoitaminen voi käydä myöhäiseksi.
Kunnia työllesi! Kaipaus on syvä!
Muistosi kaunis mulle voimaa antakoon.
ÄITISI.
Tb KARL
A wonderful husband, man and aid,
One who was better was never made,
A wonderful husband, loyal and true,
One in a nullion. that, K a r l , was you.
Just in your Judgment, always right,
Honest and liberal^ ever upright,
Loved by me and ali you knew.
A wonderful person, that, K a r l , was you.
True wa8 your heart, your actions kind.
Your life was a pattern for those left behind.
1 1 ) .
MARGARET.
•Il
Veljemme olit ainoa,
n i i n rakas meille.
Siksi on menetys korvaamaton.
Lapsuuden Ja varhaisnuoruuden ajat
yksissä viettilä saimme, > >•
ikimuistot sieltä kauniilta kantaa..
-Maailma rlentoineen Sinut kauaksi vei.
Kymmenisen vuotta, kun viimeksi nähdä saimme.
Jälleennäkemisen siltoja loimme, .
Sulamin Ja Salamin lailla —
Haaveiksi Jäivät, kun tuoni
Sinut varhain riisti pois.
Lepo. rauha Sulle! Ikimuistot meille Jää.
SISKOT: M A B T iA K Y L L I K K I.
KIITOS
Tahdomme lausua sydämelliset kiitoksemme kaikiUe Kalervon
ystäville Ja tuttaville, kun pitkän sahrautensa aikana kävitte häntä-katsomassa
Ja ilahduttamassa.
Erikoinen kiitos C S J : n Sudburyn osastolle muistojuhlan jär­jestämisestä.
Kiitos kaikille osastoille Ja seuroille. Jotka olivat y h ­teydessä
Kalervon kanssa. Tämä kaikki antaa meille ymmärryk­sen,
että hän oU laajalti pidetty sekä rakastettu, vaikka meidän
persoonakohtainen palvelumme ei hänelle ylettynyt.
Teitä kaikkia sydämelliiestl kiittäen, ,
HILJA KETOLA, MARY JA KYLLIKKI
Trepanier.JBriUsh Columbia, :/ ;••