Vapaus, December 31, 1966

              TsheklH^Mian ja
Nlti Jääkiekkoilijat
Toronto. — Ganadassa vieraileva
Tshekkoslovakian maajoukkue voit­t
i keskiviikkoiltana Mable Leaif
Gardenissa pelatun jääkiekko-otte.
lun;OHAn-jyniorien tähtipelureista
muodestettuaf joukkuetta vastaan
maatein 4—2. Tämä oli tshekkien tä
mSn tUrneep- toineö peräkkäinen
voitto.; Tshekkoslovakian joukkue
voitti Varsity joukkueen maanan-laisessa
pelissä.
Neuvostoliiton maajoukkue, mikä
on \nyt *j3/ierailemassa Ganadassa,
löi keskiviikkona St. Johnissa, N.B
paiicaiiisfeÄ^ff jääkiekkojoukkueen
maalein " ' i g ^ . Neuvostoliittolai­set
vieraat .olivat keskiviikkoiltaan
merihessävihknkkineöt kolmessa ot^
telassa iilaräti:!i65 maalia. Vieraili:
jat voittivat Cprner Broofc joukkue
een maalein 28—0 ja St. John's
Caps^joukkueen Newfoundlandissa,
maalein 18—1.
Neuvostoliiton toinen jääkiekko,
joukkuä, Moskovan pelureista muo­dostettu
B joukkue, löi keskiviik­koiltana
St. Lawrence Senior A
Leaguen tähtijoukkueen maalein
10—3.
Tukholmasta, Ruotsista saapu-neet
viestit kertovat, että Drumhel-ler
Miners joukkue Albertasta ja
ruotsin Leksand joukkue pelasivat
Bunny Ahearne jääkiekkoturnajai-sissa
tasa'pelin, maalein 3—3.
Itä-Saksan urheilukirjeenvaihta
jat kiittivät ylistäen Drumheller
joukkueen nopeata luistelua ja muu
tenkin hyvää peliä. V. 1966 A l l an
Cup-mestaruuden voittanut alberta.
laisjoukkue löi aikaisemmin Sak­san
maajoukkueen kahdesti maa­lein
3 ^ 2 ja 2—0. Saksalaisjouk-kue
oli aikaisemmin pelannut Neu­vostoliiton
maajoukkueen kanssa
tasapelin maalein 3—3.
sen tiimoilta. Mutta ne ovat tois­arvoisia
seikkoja silloin kun
olemme yksimielisiä peruskysy­myksessä,
eli siitä, että itsenäi-;
syyden saavutus oli suuri his- ,
toriallinen : edistjrsaskel Suomen
kansalle, ja että itsenäisyyden
säilyttämisen ja lujittamisen hy­väksi
tulee jatkuvasti toimia.
Valitettavaa on vain se, että
vieläkään ei ole päästy murtau-tmnaan
pois ahtaista karsinoista,
mitkä estävät meitä yhteisesti
järjestämästä kaikkia kansalais-piirejämme
innoittavia ja roh­kaisevia
yhteisiä itsenäisyysjiih- •
l i a , missä kaikkien ryhmien toi­mesta
voitaisiin antaa ohjelmal­lisesti
vain niin, että nämä itse­näisyysjuhlat
muodostuisivat kult-tuurikeitaiksi
arkisen elämämme
piristämiseksi."
Näin voi kirjoittaa vain todelli­nen
kansakunnan itsenäisyyden
ystSva.
Tämän kirjoittaja uskoo Vapau­den
lukijain ja järjestöväen yhty­vän
siihen kun toivotamme S i ­nulle,
toveri Eklund, onnea ja
menestystä sekä hyvää terveyttä,
että Sinä vielä pitkän aikaa voi­sit
hoitaa Vapauden vastaavan toi­mittajan
tehtävää. Sinun 60-vuötis-syntymäpäiväsi,
tammikuun 1 päi­vänä
1967, on Sinulle henkilö­kohtaisesti
suurimerkityksellinen,
koska silloin samana päivänä alkaa
sen lehden — Vapauden kultavuosi,
jonka vastaavana toimittajana olet
ollut 30 vuotta!
Onneksi olkoon, toveri Eklund,
merkkipäiväsi johdosta! — E. S.
YKn yjeiskoikous
näipsäytti USAta
New York. — Y K : n yleiskokous
kehoitti viikko sitten yksimielises­ti
kaikkia maita olemaan puuttu­matta
muiden maiden asioihin.
Yleiskokous hyväksyi ipäätöslau»
Selman, jota Neuvostoliitto ^lunpe.
r i n käynti hyväkseen tuomitakseen
Yhdysvaltain osallistumisen Vietna^
min sotaan.-^ Päätöslauselmaan' teh­tiin
lisäys kuihöuksellLsen toimin,
nan kannustamisesta, j a se s£[i yk­simielisen
kannatuksen.
Englanti ja Malta pidättyivät
äänestyksestä sillä perusteellat «ttä
päätöslauselma on tehoton. Päätös­lauselmalla
arvellaan olevan vain
vähän käytähnöHistä merkitystä.
Voimakas Laser­säde
kehittyy
Neuvostoliitossa
• Uusi voimakas lasertyyppi, jota
tullaan kenties käyttämään yhteyk-sien
hoitamiseen maassa ja ava­ruudessa,
on keliitetty Leninin ja
Nobelin palkintojan saajan Alek­sandr
Prohorovin johdolla Neuvos­toliitossa.
Yliohut infrapunasäde
saatiin aikaan fluoriitin kirkkaiden
kristallien avulla, joihin oli lisätty
mm. harvinaista disprosium-metal-lia.
Näkymättömän säteeh avulla, jo­ka
pystyy kuljettamaan mukanaan
suunnattoman määrän tietoja, voi.
daan ylläpitää yhteyksiä minkälai­sella
ilmalla tahansa kauas maasta
Laserin sädettä eivät voi uhata va­kavasti
sumu eikä pilvet. Laserin
koekäyttö on osoittautunut sen t e k i.
jäin. laskelmia vastaavaksi.
Neuvostoliiton tiedeakatemian
yleisen j a sovelletun fysiikan osas­tossa
esitettiin äskettäin erilaisia
uuden laserin avulla hitsattuja ai­neita.
•• •
Yrityksiä laserin kehittämiseksi
värittömän fluoriitin pohjalla oVat
tehneet monien maiden tiedemie­het.
Tällainen laite on universaa­linen.
Se kykenee "ampumaan"
millä jaksoluvulla hyvänsä tuhan­sien
kilowattien näkymättömiä l e i -
mahduksia sekä lähettämään jatkii.
van katkeamattoman säteilyvirran
Neuvostoliittolainen tiedemies­ryhmä
on tarvinnut yli. puolitoista
vuotta saadakseen selville miten
disprosiumin atomit käyttäytyvät
fluoriitin kristallisäleikössä, miten
läpinäkyvät kristallit karaistaan
ja miten ne saadaan kestämään
voimakkaat lämpö- ja valovirrat.
Japanin tekokuilla epäonnea
S S-i^ketilla. ejiiiohhistui %6. ityjs-kuuta.
••
iKiinteää |)oittoalh6tta «Syt^ävä
Lairibda- 4 S 2-raltetli iatkkälstilfi
Tokio. — Japanin IXofAm syntyä
asettaa' tekokuu maata ' kiertävälle
radalle epäonnistui viime viikolla,
kun Lambda'4 S 2-niketIn^tiimei-nen
vaihe ei syttynj^
Uchinouran avaruuskeskuksesta
Tyynenmeren rannikolla Etelä-
Japanissa.'
Lambda 4 9 2 liittyy koesarjaafty
jtfka tähtää tekokuun lähettämi­seen
avaitiuteen ehsi Vuonna tai
Lauantaina, jöuluk. 31 p. — Saturday, Dee. 31, 1966 Sivu 3
vuoden 1968 • alussa. Sen avulla
aiottiih kokeilk tekokuun ohjaus­ta
avaruudessa. Tiedemiehet arve­levat,
eitä Lanibda 4 S ^^^«-ralcBtin
kSrkiosfl voi kaikesta 4iuoHmatta
i^htyä kiertärtiääfi hiäätä, 'vaHkU
iitä ei .'VDidiltaah oHJätä maääta
käsin.
in<diiii¥iasn Kuin
IR1TYIS6T RYHMÄHINNAT
— Minun • käsitykseni mukaan ei
sellaista ateistia olekaan joka ei kii­ruhtaisi
apuun jos kuulisi Jumalan
säHtöttävän S0S:ää. r - '
' Stanislav Jerzy Lee.
Kauneimimat
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen tuttavamme
John Hauvosen
m u i s t o l l e
John Sandell
Kaarina ja Paul Reinsoo
Toronto Ontario
35 pros. USAn
perheenäideistä
ansiotyössä
New York. — Suunnilleen 35
prosenttia amerikkalaisista per­heenäideistä
on säännöllisessä an-siotyössä.
Toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen työssäkäyvien
perheenäitien määrä oli 20 . pro.
senttiä, ilmenee Amerikan teolli­suusliiton
julkaisemassa selonte­ossa.
Lähes puolessa kaikista y l i 10.000
dollaria ansaitsevista perheistä
kaksi tai useampi perheenjäsen
käy työssä.
Y l i puolet yliopistosivistyksen
saaneista perheenäideistä käy an­siotyössä.
Perheissä, jossa vaimo käy työs­sä,
käytetään yleensä vähemmän r a .
haa ruokaan. Alkoholiin käytetään
taas 15 prosenttia enemmän tupak­kaan:
10, vaatteisiin 15 ja asumi­seen
10 prosenttia enemmän kuin
muissa perheissä.
Työssäkäyvien vaimojen perheis­sä
käytetään 10 prosenttia vähem­män
varoja terveydenhoitoon. A n .
sioäidit käyttävät huomattavasti
enemmän varoja kauneudenhoito,
tarvikkeisiin.
Tällaisissa perheissä myös autoi­hin
pannaan enemmän varoja.
Yleensä ostetaan melko kalliita au­toja.
Samoin autot vaihdetaan
melko pian uusiin.
Työssäkäyvien vaimojen perhees
sä käytetään hieman enemmän va.
roja televisioihin, äänilevyihin ur.
heilu ja valokuvaustarvikkeisiin
verrattuina perheisiin, missä vaimo
on kotona.
HELSINKIIN $318
KÖÖPCNHAMINAAN $275
BERGENIIN $275
OSLOON ^275
GÖTC60RGIIN $275
TUKHOLMAAN $288
. 1^
Tiedustelkaa lähemmin matkatoimistoltanne tai soittaJ<aa SAS'lle.
=!'Möntrealista---Skandinäviäaii 14—21 päivän matkoilla pakettihinta 15 henkilöä käsittäville tai sitä
suuremöiille ryhmille. Matkaan on yhdistettävä vähintäin $76 arvosta hotelli- ym. paikallisia varauk­sia.-
Voimassa taminikuun 1 päivästä, 1967 lähtien, riippuen hallituksen hyväksymisestä. Huippumat-käilukautena
hinnat hieman korkeammat. Käyttö rajoitettu kesäkuun kahden viimeisen jaheinäkuun
ensimmäisen viikonlopun aikana. ,x
Dömiriion Square Bldg., 1010 St. Catherine St. W.
Montreal, Quebec: Puh. 861-8311
199 Bay Street, Toronto, Ont. Puh. 362-5221
211 Portage Avenue, "VVinnipeg, Man. Puh. 943-0673
Lansi-Saksa laajentaa
varusteluohjelmaansa
=j r=j psJ f=j 1=1 r=j r=Ji=j i = i r=I
^ Maäilmati lorjallisuud^n simrroni^^
Juliette Benzoni:
CATHERINE JA HERTTUA
427 sivua - Hinta aid. $5J)0
Kultiatukkainen Catherine bn vaa:rallinen nain«n vaarojen aikakau­tena.
Hänen ympärlM&n kutsuu 1400-luvun elän^ kiihottavana ja
värikkäänä. Catherihai tarina on jokaisen romanttisen naisen tolve-i
•unelma.-.,' .., ^''•• ^-
Juliette Benzoni:
KAUNIS CATHERINE
421 Blvua - Hinla sid $5.00
Jatkaa seikkalluaan v^rl^ellä 1400-^luvulla. Hänen hehkuva luniovoi>
mansa syöksee liänet tuhansiin vaaroihin — Ja oh samalla titahtaVa
ase, Jota hänfkäyttää pelastuakseen ja tavoittaakseen ainoan Ja oikean
••rakkauden. '•"•••.•;•
'^^ TTLATKAA OSOHTKKILIA:
W A U S PlBLISHINGm ™
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONT.
Lfinsi-Saksan Bnndesvehr jatkoi
kulune6h vuoden aikana taistelu-mahtinsa
lisäämistä. Bonnissa j u l ­kaistussa
puolustusministeriön se­lostuksessa
sanotaan, että "hallitus
ei Ole vuoden 1966 heikentänyt
ponnistuksiaan turvatakseen Sak­san
liittotasavallan osallistumisen
ydinaseiden käytöstä koituvaan
vastuuseen".
Selostuksessa todetaan, että voi­massaolevien
suunnitelmien mukai­sesti
Saksan liittotasavallan asevoi­mien
lukumäärä on kasvanut vuo­den
1965 lokakuun ja vuoden 1966
lokakuun välisenä aikana 27.000
miehellä; j a on tällä hetkellä
462.000 henkeä.
Kuluneen vuoden aikana sotilail­l
e annettiin jatkuvaa tehokasta ope­tusta
"nykyaikaisen sodan" mene­telmien
käytössä. Tähän tarkoituk­seen
Bundeswehr käytti entiseen
tapaan runsaasti muiden NATO-valtioiden
aläeelia sijaitsevia har­joittelukenttiä;
lentokenttiä ja
hyökkäysvatinutukikohtia. Vuoilna
1966 ulkomailla sijaitsevilla har­joituskentillä^
oli koulutettavana
81OOO länsisaksalaista jalkaväen ja
ilmavoimien miestä. Nyt päättyvän
Vuoden aikana tapal^tui asevoimien
laajaa uuäelleenaseistaniista "ny­kyaikaisilla
aselajeilla", mm. ään­tä
nopeinlmilla lentokoneilla, u u -
simniilla hyökkäysvaunutyypeillä,
taisteluohjuksilla ym. Bunde6wehr
on saanut mm. nylcyaikaisia Leo-pardi-
hyökkäysvaunilja, itseliikku-via
hyökkäysvaunutttorjuntalaittei-ta,
tykkejä ym. Starfighter F 104
G-merkkisten lentokoneiden samoin
kuin Fiat G 91-merkkisten konei­den
toimitukset^ on nyt saatettu
päätöicseeh. E i M L v u o n n a Länsi-
Saksan ilmavoimflKi&vat Breghe-
Atlantic sul^eUus^hävittäjiä se­ka
uusia Bell-merkkisiä helikopte­reita.;.
Myös merivoimien modemisoi-misohjelma
on aloitettu. Tähän
ohjelmaan kuuluu ohjusasein va­rustettujen
alusten rakentaminen.
H E L E N T A R V A I N E N:
Canadan historiaa
N-liitto ja Japani talou­delliseen
yhteistyöhön
Neuvostoliitto ja Japani ovat ryh­tyneet
yhteistoimintaan Länsi-Si­periassa
sijaitsevien kivihiili- ja
rautamalmiesiintymien hyväksikäyt­tämiseksi,
lausui Neuvostoliiton
valtion suunnittelukomitean jäsen
Nikolai Nekrasov palattuaan äsken
asiaa koskevalta neuvottelumatkal­ta
Japanista.
Käydessään keskusteluja Japa­nin
teoUisuuselämän edustajien
kanssa todettiin, että Etelä-Jaku-tshkissa
sijaitseva h i i l i - j a rauta-malmiesiintymät
ovat kyllin lä­hellä
japania, joten niiden talou­dellinen
- hyväksikäyttö muodostuu
edulliseksi Japaninkin kannalta.
Japania edusti neuvotteluissa val­tuuskunta;
jonka johtajana oli J a ­panin
tebllisuus- j a kauppakama­rin
puheenjohtaja Takasci Adac*
di. Japanin valtuuskunta totesi,
että Japanin teollisuus voi tol-i
mittaa koneita ja teollisuusvarus-teita
em; löydöksien hyväksikäyt­tämiseksi.
Neuvotteluissa kiinnitet­tiin
huomiota myös öljy- ja maa-
Itaasujohdon rakentamisesta Sipe­riasta
Japaniin. Tämän suunnitel­man;
toteuttamiseen Japani voisi
osallistua sekä teräspljtklen: että
kompressorien toimituksilla, todet­tiin
japanilaisen valtuuskunnan
keskuudessa. Neuvotteluja jatke­taan
myöhemmin Moskovassa ja
paikan päällä suoritetaan tutki­muksia.
(Jatkoa) .
KOLMASTOISTA OSA
La Salien suunnitelmiin kuului linnoitusten ket­jun
rakentaminen ja aseistaminen ja seuraavan lin­noituksen
hän päätti rakennuttaa Niagara joelle.
Tämä joki oli ainoa kulkuväylä etelästä neljälle
suurelle järvelle, ja La Salle tiesi, että se joka
hallitsee Niagaraa, hallitsee myöskin kaikki maat
siitä pohjoiseen.
Ensimmäinen rakennus nousi pystyyn korkeal­le
mäelle, josta oli valtavat näköalat y l i putouk­sen,
paikalle, jossa vieläkin on Niagaran linna.
Joen rannalle rakennettiin useita varastohuoneita
ja suunnitelmiin kuului myöskin ison laivan raken­taminen.
Frontenac lupasi lähettää Quebeci-sta lai­vanrakentajia
ja tottuneita kirvesmiehiä tekemääh
työt La Salien piirustuksien mukaan, sotilaita p i ­tämään
intiaanit kurissa; mutta etinen kuin tämä
miehistö pääsi perille, Senecat intiaanit polttivat
_kaikki rakennukset ja ottivat useita vankeja. La
Salle pääsi pakenemaan takaisin ^rontenacin -lin­naan
jä vasta seuraavana keväänä hän ,t;eki nuden
'matkan Niagaralle, mukanaan armeija sotilaita.
Rakennukset aloitettiin uudelleen, samoin lai­van
rakennus. Suurin osa intiaaneista oli metsäs-tysmntkoilla,.
Niin .saivat rakentajat tehdä työnsä
joutumatta kahakoihin alkuasukkaiden kans.sa. Kai- '
kista yslävyydenosoituksista huolimatta, intiaanit
aina suhtautuivat epäillen kaikkiin valkoisen mie­hen
yrityksiin,; eikä suotta, sillä he olivat tulleet,
huomaamaan, että he olivat omassa maassaan l a p s i -'
puolen asemassa; Ennen heille kuuluiyai metsät ja
vesistöt, nyt heitä työnnettiin paikasta toiseen ja
lahjottiin pienillä mitättömillä esineillä. Sotilaat p i ­tivät
vahtia yötä päivää, stfpät ja kirvesmiehet teki­vät
työtä koko sen kesän ja talveh ja vihdoin ke­väällä
oli laiva valmis.
Intiaanit katselivat pelolla tätä neljänkymme-r
nen viiden tonnin suuruista laivaa, johon pii k i i n ­nitetty
viisi pieiitä tykkiä, j a jonka rinnalla intiaa­nien
suurimmatkin sotakanoolit oliVat kääpiömäisiä.
Griffin, joksi alus nimitettiin, hinattiin ylös jokea,
virtaa vastaan, joka matka otti useita päiviä j a elo­kuussa
nähtiin tämä ensimmäinen purjelaiva Ji>rie
järvellä, laiva jonka intiaanit nimittivät hirviöksi.
Kaikissa intiaanikylissä he pysähtyivät; joka- sun­nuntaina
munkki Hennepin saarnasi laivan kannel­la
ja niiA l i e matkustivat koko kesän. Griffihöli La
Sälleh tiftelmien haipp\i. Tällä aluksella häh änun-nitteli
valloittavansa kaikki maat etelään, saada
kaikki heimot.valtansa alle ja maat Ranskan k u ­ninkaalle.
Mont realih 'kaut)piaat olivat' kateellisia,
sillä he näkivät La Salossa kilpailijan tuottoisalle
turkiskaupalleen ja tekivätkin suunnitelmia hävit­tää
linnoitukset — La Salien murhaakin suunnit­telivat.
Sanotaankin, että hänellä Dli enemmän v i ­hollisia
kuin oli ystäviä, sillä hän o l i röyhkeä ja
kunrtianhimöihfen mies, joka säälimättä poisti t i e l ­tään
kaikki, jotka olivat häntä vastaan.
L a Salle palasi Frontenäcin linnaan valmista­maan
suattck VallöltU^matkaahäa sillä alkaa, k un
Griffin kierteli kaikki järvien rannat, täyttäen suu­ret
varastot Tiäöhiliä arvokkailla- turkiksiila. Mutta
La Salle ei enää nähnyt suurta laivaansa^^sillä se
katosi miehistöineen, luultayasti haaksirikkoutui
syysmyrskyissä.
Tähän Ibpput L a Saiieh rakeninuslyöt Ganadassa.
Kun hän lahti matkoilleen etelään, Montrealin kaup­piaat
otllVfil haltilliittSä hänen linnoituksensa j a anas­tivat
kaikki hänen omaisuutensa, mutta se ei kes-
. keyttänyt hätien . voitollista .matkaansa. Ohion jä
Mississippin laaksoissa, joissa hän rakensi monia
linnoituksia, aloittiITkyliä, jotka myiihemmln kas­voivat
vaiakicaiksi kaupungeiksi, kuten Illinois, jon­ka
perustaja hän oli.
L a Salle kulki tuhansia maileja metsiä, jokia
ja järviä, ) r l i k o k b läajatt Amerikan mähtereeh,
etsien päämäärää, jota hän ei koskaan saavutta­nut.
l i k n oU kaikessa VäklvaltaiheTl.ja väkivaltainen
oli hähen loptmhs&kih, ^illä itionien yrityksien jäl-keeh
hänen vihollisensa, omat katisalaisensa surma­sivat
hänet neljänkymmenen kolmehVUoden ikäi­senä
Texasissa.
(Jatkuu)
jtniiiiiuuiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^