Vapaus, January 17, 1952

              Sivu 2 Torstaina^ tammikuun 17 p. — TJiursday, J a n 17,1952
(UBEBTY) XndependentXiatK)r
Oisan of FbxDlsb Canadtena. £8-
tablisbed Hav. 6, 1917. Authorlzed
08 eecond class maU by tbe Post
€>tace< Oepartsnent; Ottava. Pub-lishddt'
Cböice VKääyi • TocBdays,
Tbrnsdays azuiSaturdayslor Vapaus
PiOiIlBbinffCkmipaiijrLtiL, at 100-102
Elm St. Eaäbury^ OtiL, Caoada.
Telepbones: Business Office 4-4204.
Bditörial Office 4-^5. Manager
E. Sukfl Editor W. Eklund, Mailing;
address Box C9; Sudbuiy, Ontario.
Advertisin? rates upon application.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:,
Canadassa: 1 vk. 7.00 C kk. 3.75
2 jjjj^ 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk! 4.30
Suomessa; 1 vk. 8.50 6 kk- 4.73
tm
ii.*
Katiivaiinutyöläiset ovat lakossa
.Samalla kun Toronton kunnallishallinnon ja Ontarion maakunta­hallituksen
viranomaiset esiintyvät hyvin "avuttomina" käynnissä
olevan Toronton katirvaunutyöläisten lakon sovittelun ."juhteen, on ke-hiltyn3?
t kaksi selvästi vastakkaista toiminnan ohjelmaa:; Kunnalli­sesti
omistettu T T G yrittää keinoja kaihtamatta saada toteutetuksi
litidenluntojen korotuksen, kymmenen sentin katuva*unulFputj mutta
ktiitenkin niin, että voisi siinä käyttää "syntipukkina" työläisiä ja
työläistensä "kohtuuttomia" vaatimuksia. Toisella puolen näyttää
lakkolaisten puolesta kehittyvän voimakas liike, joka vaatii katuvau-nukomissioniä
suostumaan katuvaynutyöläisten oikeutettuihin vaati-'
muksiin, tai sen vaihtoehtona eroamaan toimestaan.
Kuvaavana esimerkkinä siitä, miten taantumu-svoimat yrittävät
katuväunutybläisille "antaa opetuksen" ja samalla käyttää heidän oi­keutettuja
vaatimuksia hyväkseen katuvaunulippujen hintojen uutta
köriotusta varten, voidaan esittää viime maanantaina Ontarion työmi­nisteri
Daleyn johdolla pidetty asianomaisten työnantajain ja työläis-^
ten edustajain kokous.
Kuten muistetaan, maanantäi-iltapäivällä pidettyyn kokoukseen
varustauduttiin toivorikkaalla mielellä suuren yleisön taholta. Mut­ta
näin ei ollut asian laita visseissä vaikutusvaltaisissa piireissä. Vaik­ka
meiUe oi» selitetty, että demokraattisen maan hallitus on muka
"luokkien yläpuolella" oleva instituutti, joka sovittelee luokkienväli-siä
eturistiriitoja, niin taantumusvoimien johtava • äänenkannattaja
Globe and Mafl piti maanantaina työministeri Daleylle ankaran nuh­desaarnan
siitä kun hän oli järjestänyt lakossa olevien työläisten ja
Toronton katuvaunukbmissionin edustajain yhteisen kokouksen la­kon
sopimista varten. Erikoisen pahana piti Globe sitä kun mr.
Daleyn sanottiin valmistuneen esittämään vissejä, ehdotuksia lakon
- sopimiseksi. Tässä ''mr.Daley ylittää vastuuvelvoUisuutensa" torui
1 Globe- sitett antaen virallisen kannatuksensa Tim Buckin ja muiden
marxilaisten selitykselle, että porvarillisen maan hallitus on asialli­sesti
työnantajain yhteinen johtokunta, eikä .suinkaan mikään 'puo­lueeton"
elinl
S ilmapiirissä ei voinut mitään sopimusta
syntyä. Niinpä katuvaunutyöläistenunion johtaja James Robertson
sanoikin mainitun kokouksen päätyttyä: "Tänä iltapäivänä pidetty
kokous totesi, että komissionerit vastustavat lakon sopimista."
« 'Ja vaikka katuvaunukomissionerit yrittävätkin puolustella teko­jaan,
niin komissioneri Charles A. VValton korosti maanantai-iltana
erikoisesti sitä, että T T C ei halua tehdä mitään myönnytyksiä lakon
sopimiseksi ja sanoi, että kaikki toimenpiteet lakon sopimiseksF täy­tyy
tulla katuvaunutyöläisten uniolta ja sen jäsenistöltä. Toisin­sanoen
komissioneri 'Walton todisti oikeaksi union johtajan 'Robertso-nin
syytöksen, etteivät "komissionerit haluakaan sopia lakkoa"-.
" Hutt£^ niiksi ei, sillä'tuottaahan lakko tappiota myös TTCrlle,
eikä vain yksinomaan lakkolaisille? Komissioneri Charles A . AValtoii
antoi siihenkin melko avoimen vastauksen, lian sanoi maanantaina,
että T T C vastustaa suoraa kymmenen sentin katuvaunumaksua, E L ­L
E I SOVITTELULAUTAKXJINTA MÄÄRÄ.5V KOROTT.^MAAN
TYÖLÄISTEN -PALKKOJA JA S.^AIALLA MYÖS K . \ T U V A U X U -
L I P P U J E N HINTOJA. Vaikka komissioneri AValtonyrittääkin täs­sä
peitellä jälkiään, niin yllämainitusta "sananselityksestä-' näkyy
selvästi; että T T C pyrkii katuvaunulippujen uuteen korotukseen. Kun
se vastaTielfsen kuukautta sitten korotti hintojaan, niin nyt T T C ha­luaa
saada työläisistä syntipukin hintakiskonnalleen, vaikka union
toimesta on kiistattomasti todistettu, että T T G kahmii nyt voimassa
olevista korotetuista hinnoista paljon suuremmat vuositulojen lisäyk-
*' set, mitä lisääntyisivät sen menot k.o. palkankorotuksen johdosta.
Katuvaunutyöläisten lakko on luonnollisesti aiheuttanut vaikeuk­sia
ja pulmia Toronton työläisille, jotka pääasiassa katuvaunuja käyt­tävät.
Mutta vaikka näitä työläisiä — T T C : n asiakkaita — on yri­tetty
kiihoittaa katuvaunutyöläisten lakkoa vastaan, niin tämä on
, kuitenkin epäonnistunut. Työläiset ja heidän perheittensä jäsenet
ovat valmiit hurkumatta kärsimään epämukavuuksiakin, kunhan
lie siten voivat auttaa,nyt etulinjoilla olevien katuvaunutyöläisten oi­keutettua
asiaa. Merkillepantavaa myös on, että torontoläisiä> työ­läisiä
ja muita pikkuihmbiä ei liioin voitu huiputtaa valHeradikaali»
silla puheillär "rikkureista"* Työläiset hylkiisivät kaikki sellaiset neu­vot,
joiden perusteella olisi kärjistetty katuvaunuja käyttävän ylei-söii'ja
katuvaunutyöläisten välisiä suhteita. Sen sijaan auttavaiset
naapurit, tuttavat ja tuntemattomatkin ovat antaneet autokyytiä
niille, jotka ovat sitä tarvinneet. Ja mitä enemmän taiantumusvoimat
tämän lakon yhteydessä paljastavat todellisen tarkoituksensa, sitä
voimakkaammaksi kehittyy työläisten ja kaikkien oikeamielisten to-rontolaisten
vaatimus, että jos katuvaunukomissioni kieltäytyy sopi­masta
työläistensä kanssa, niin kaupungin hallinnon pitää vaatia>
että katuvaunukomissioni eroaa kykenemättömyytensä vuoksi ^as-tuimalaisesta
tehtävästään.
11
* . .
\ <
i
y i
(.'
»<
<'
i
I >
't
J
f i
1
ir
.il:
muut sanovat
"NXKEE RIiUOITVKSE.V
SEINÄLLÄ"
Molemmat (TSidysvaltaln v a n -
iiat) puolueet tuntuvat vastahakoisil­t
a tutklak-^een uudelleen Amerikan
ohjelmaa. Robupllkaanit viittaavat
menneisiin virheisiin mutta ovat heik­koja
linjoiltaakseen uuden jä asialli-fiestl-
toi£enlal3en suunnan mitä nyt
«earataan: «näailmanlaaJuLselle, ficom-munisraivastaföerfe
ristiretkelle mikä
perustuu -ylivoimaisten asevoimien y l ­läpitoon.
A>Jierikan kansa ei ole vielä päässyt
selville' «riitä • iämä todellisuudessa
tarkoittaa — Jatkuvaa sotaa tai j o -
kavuotuisia ratkateemattomia sotia
missä tahansa maailmassa missä
ko-Timunistien hykkays voi vaatia
Y K : n sekaantumista, huolimatta
lainkaan Amerikan ikansallisista e-dursta
ja siitä antavatko toiset maat
riittävästi voimia...
Sellainen ilmapiiri on vallinnut
tässä maassa, ett'ä feuka tahansa on
rohjennut \tilttää. ttallalsta • maail-
:nänlaajui';ta utopiaa vastaan... on
ottanut riskin tulla leimatuksi Venä­jän
asiamieheksi tai parantumatto­maksi
pessimtjtiksi, mika on miltei
yhtä p a h a . . . — Dorothy Thompson.
"PIENET VARKAAT
HIRTETÄÄN J A . .
U A : n liallitus epäonnistui hiuskar­van
verran yrittäessään saada Frank
Costellon ansaan senaatin lialveksu-misesta.
Valamiehistö oli 1—1 tuo­mion
antamisen (puolesta, mutta e-nemmistö
Juopui kuitenkin kannas­taan
'23 tuntia 20 minuuttia kestäneen
kolcouksen jälkeen...
Tämä oli neljäs kerta 25 vuoden a i ­kana
jolloin Co.stello on välttänyt
liittohallituksen yritykset panna hä­net
kalterien taakse joko yhdestä t a i
toisesta syy.stä. Hän on ollut .syytet-tj-
nä ronimin salakuljetuksesta, va­rastetuista
jalokivistä ja verokysy­myksistä.
• '
Ainoa kerta, jolloin hän on kaskaan
joutunut käpälalautaan, oli vuonna
1915, jolloin Costello ; tuomittiin 10
kuukaudeksi vankilaan ampuma-a­seen
kantamisesta. Kaksissakymme-nissä
silloin olleesta kehittyi sitten
varjokas, keski-ikäinen alamaailman
tekijä, joka ei ole koskaan sittemmin
joutunut vankilaan. Hän on 61 vuo­tias
tammikuun 26 pnä. — AP: n u u -
tietieto,Npw Yorkissa, tammikuun 15
pna.
Toronton katuvaunutyöläisten lakon aikana ovat "työväen ys­tävätkin"
jälleen paljastaneet todellisen olemuksensa. Tässä yhtey­dessä
me haluamme puhua suilla suuremmilla. iSähkötyöläisten union
(UE) Canadan piirin kyvykäs sihteeri George Harris kirjoitti tammi­kuun
11 pnä unionsa lehdessä seuraavaa:
"Torontolaiset sanomalehdet, Star, Telegram ja Globe and Mail
ovat omaksuneet toimituskirjoituksissaan vastustavan kannan T T C :n
ja'kaasuyhtiön työläisiä vastaan. 'Ratsumies,' George McCulIagh
(Telegramin ja Globen omistaja, joka edesmenneen 'johtajaliitton-sa"
päivinä esitti ontariolaisille, että jos he ovat hevosina, niin hän
ryhtyy mielihyvällä "ratsastajaksi" — Vapaus) käyttää Telegramin
töimituspalstoja propagoidakseen armeijan käyttöä lakonrikkurina jos
kaasutyöläiset lakkoutuvat. Jauhosuinen 'Star, joka usein esiintyy l i ­beraalisena
työväen 'ystävänä*, on-täysin paljastettuna suurbisneksen
äänitorvena nyt kun on tosi kysymyksessä. Kuten Tely ja Globe,
Star syyttää työläisiä ja pesee puhtaaksi pomoja.
"Mikäli on puhe työväen 'ystävistä', niin Toronton katuvaunu-komissionin
yksi kolmesta jäsenestä on aikaisemmin tunnettu unio-nistL
Komissioneri \V.G..'Russell nimitettiin toimeensa Toronton kau-punginvdtuuston
toimesta ja tämä toimenpide sai Toronto Trades
and Labor Councilin kannatuksen, mihin T T C : a työläiset kuuluvat.,
"Komissionin jäsenenä mr. 'Russell istui työnantajain puolella ja ^
mikäli me tiedämme vastusti kuten muutkin komissionerit suostumista
työläisten vaatimuksiin.
"Komissioneri Russell on uusi esimerkki niistä 'arvossapidetyistä'
•U uniojohtajLsta . , .jotka miltei poikkeuksetta siirtyvät vankasti työn-
•»antajain leiriin
Mitä ylläolevaan lisätään, se on oikeastaan pahasta. Talautta-asiain
hoitaja
puliuu Torontossa
Toronto. — Canadan Neuvostoliiton
Ystävyysseuran tammikuun 25—27
pnä pidettävän kansallisen konventio-nin
päättäjäisistunnon puhujana on
mr; L . P. Teplov, Neuvostoliiton Otta­j
i n lähetystön asiainhoitaja. Ystä­vyysseuran
puheenjohtaja ilmoitti,
että mr. Teplov on vastaanottanut
kutsun, että hän saapuisi puhumaan
mainitun kokouksen päättäjäisistun-toon,
mikä pidetään Massey Hallilla
sunnuntaina, tammikuun 27 pna.
Tämä kansallinen konventioni a l ­kaa
perjantaina, tammikuun 25 pnä
Bathurst Streetin Yhdistyneessä k i r ­kossa.
Avajaisistunnon puhujana e-sllrityy
tunnettu canadalainen kirjai­lija
byson Carter. Samassa tilaisuu­dessa
nähdään Canadassa ensimmäi­nen
kerta Neuvostoliiton f ilmi Maxim
Gorkin lapsuus. Konventionin istun­not
jatkuvat lauantaina 83 Christie
Streetin varrella minne on järjestetty
erikbineh näyttely Neuvostoliiton elä­mästä
Ja taiteestav
. Konventionin päättäjäisistunto p i .
detään Massey Hällillä sunnuntaina,
tammikuun 27 pnä. Iltapäivällä ja tä­män
tilaisuuden kohokohdaksi muor
dostuu mr. Teplovin puhe. Tämä on­k
i n ensimmäinen kerta viiteen vuo­teen
jolloin huomattu neuvostokansa­lainen
puhuu Canadassa:
300,000 tonnia
öljyä Suomeen
Neuvostoliitosta
Helsinki. (VS) — Vllme joulu-kuun
21 pnä Moskovassa allekirjoi­tettu
Suomen ja Neuvostoliiton
kauppasopimus tämän vuoden a-jaksl
edeUyttää, että Neuvosto­liitosta
tuodaan Suomeen mm:
I50,00C tonnia vehnää, 50,000 ton­nia
ruista, 70,000 tonnia sokeria,
35,0C0 tonnia kauraa, 300,000 ton­nia
poltto- ja voiteluöljyä, 95,000
tonnia lannoitusalnelta. '
Suomen viennistä Neuvostoliit­toon
muodostaa suurimman erän
pnuhioke. 7
YK:n protesti USA:lle
Yhdistyneet Kansakunnat-järjestö
on lähettänyt protestin USAiIle Y K : n
vaakunan väärinkäyttämisestä C o l -
ller's-julkaisun lokakuun numerossa,
joka oU omistettu sodanlletsonnallc
Neuvostoliittoa'ja kansandemokratioi­ta
vastaan.
Kirj. Unto Miettinen
V i i c c vuoaca teki toimittaja
Unto Miettinen Suomen Bcmo-
/ kraatiiscn Nuorlscliiton edustaja­na
maikan Kiinaan perehtyen tä-män
vasfikään valtavan : vapaus-ta-
stelunsa voitollisesti loppuun
. saattaneen kansan elämään, maain
yhtciskun.nalllMjn j a taloudeLV.fn
bloltiin. Toimittaja Miettinen on
juUcaLssut matkahavalnnoistaan
kirjan "Päivännousun maa", joka
äskettäin ilmestyi.
Oheisessa artikkelissa toimittaja
Miettinen tekee scSkoa Kiinan
Kansantasavallan merkityksestä
Aa';ran historias.sa.
Kiinan kansanvallankumouksen .voi-t3l)
a cn ollut r a t k a i s t a m-srkitys
aa.stet:uj( n kansojen kaymalie va-i:
austai3telulle,. snta ovat viimeiset
Af..';.aa Lahi-Idan tapaufcet todis-tu.
c5.cr.a- Sellaisena se on ankara isku
Azs.na kahleht:van imperiah-smin
elinhermoon. Isku, joka on saattanut
sen hysteeriseen raivoon ja josta se
ei selviä, kuten Lenm ennusti jo lähes
30 vuotta sitten. Lenin kirjoittaa-mm.:
" . . .Taistelun lopputulos riipr
puu v.imekade.s?a siitä, etta Venaja
Intia, K i . n a jne, käsittävät väestön
jättilaisenemmistön. Nimenomaan l a ­ma
väestön valtacsa on viime vuosina
tavattcmalla ponnella heittäytynyt
taisteluun vapauten.sa puolesta, niin,
etta shna mi^cle.^ssa ei voi olla epäilyk­sen
varjoakaan .siita, mika'tulee ole­maan
maailmassa käyvän ta stelun
Icpulhnen tulos. Siten scsiallsmm
lopullmen voitto cn taydelli.s£.sti ja
ehdottcmasti turvattu,"-. , ^Leninin
Kootut teoks3t, 3. ven. painos, X X V II
2 osa; siv. 416—417, k a i k k i käännökset
kirjoituk.seen. tehnyt U . M . r
K i i n a n vallankumouksen myr.sky-lintu
kuten Mao Tse-tung on tohtori
Sunjatsenia kutsunut, näki myös kan­sansa
tulovan vapautumisen merkitr
savan voiton alkua muillekiii imparia-lismm
ikeessä eläville kan:Soille. S.ta
osoittaa hansn kuolinvuoteellaan
(1925) Neuvostoliiton Toimeenpane­van?
keskuskomitealle osoittama kirje,
josra lian mm. s a n c o : Jättaes.sa-ni
teille hyvastini, hyvät toverit, h a ­luan
esutaä toivomukseni, että pian
koittaisi paiva, jbloin Ne\ivostoliitto
tcnvehtii inahtavaa vapaata' Kiinaa
ystävänsä ja liittolaisena,'jä-että mo-lemmit
'liittolaisat-kulka^T? käJi 1ä-^
desHä voittoon suuressäj ''taistelussa
maailman sorrettujen -kansojen H-a-pauttamiseksl'*.
v ' •
Sunjatsenm ja K i i n a n kansan toi­vomus
cn täyttynyt • ja kaiklaen sor­rettujen
kansojei^ voitto on-'marssilla.
K i i n a n vapautumin:n imperialismin
leiristä, kansallisen riippvmattcmuu-den
ja: vapauden saavuttemrinen on
Aasian kansoille merkiytkseltaän ival-lankumoukselhsm
nimeno.-naan todis­teena
vapautumisen mahdollisuudes­ta.
Ssnsijaan, niin suuresti kuin
maan siäslset yhteiskunnalliset olot
ovat muuttuneet ja muuttuivatkin,
niitten luonne ei kokonaisuudessaan
ole vielä .sosialistinen, ei ole kysymys
proletaarisesta v a l l a n kumouksesta
vaikka kehity väistämättä siihen
johtaakin, Mao Tse-tung sanoo kirr-jcituksessaa^
" k a n s a n demokratian
diktaturista" (1949': " K i i n a n tulee
käyttää hyväkseen kaikkia kaupun­gin
ja maaseudun kapitaistisia tuo­tantolaitoksia,
jotka tuottavat hyötyä
kansäl-selle taloudelle eivätkä vähin-'
goita kansan elintasoa. . . . Meidän
nykyinen . pclitiikkamnie pyrkii / a -
joittamaan kapital'smia. mutta ei t u ­hoamaan
sitä." .
Saavutetun vapauden turvaaminen
vaatii kaikki voimavarat — myös ka­nala'sen
pcryaristcn — sillä imperia­lismi
on vaarallinen vihollinen ja
tuudittautuminen turvalisuuden uneen
saattaisi johtaa turmioon, kuten Mao
Tse-tung edelletn osoittaa: "Kansal­lisella
porvar.stolla cn nykyisessä val­heessa
sangen tärkeä merkitys. Im­perialismi
c n vielä naapurinamme. —
j a ,se cn kova vihollinen. Kiina tar­vitsee
paljon aikaa toteuttaakseen to­dellisen.,
taloudellisen riippumatto­muuden.
Vasta sitten kun kiinalainen
teolisuus kehitty ja K i i n a e i enää ole
taloudellisesti riippuvainen ulkoval­loista,
saa^-utetaan todella täydellinen
riippumattomuus. Nykyaikaisen kiina
laisen teollisuuden osuus kansanta­loudessa
ei ole suuri. Meillä el vielä
ole luotettavia tietoja, mutta eräitten
tietojen mukaan voimme laskea, että
teolisuuden nykyaikainen osa käsittää
vain 10 prcs. keko maan kansanta-louisn
teollsuustuotanncsta." Näin
siis Mao Tse-tung maan sisäisistä e-dellytykslstä
vapautuksen hetkelle.
Näemme, että kansan oli aloitettava
alusta, että yhtäkkiä ci talouden pei
rustaa voitu ratkaisevasti . muuttaa
vaikka suurteollisuuden valtaosa to­sin,
neljän monopoliperheen cmai-dzn
valiiclistamlsen kautta siirtyikin
valtlclliscn talouden sektoriin, joka,
kuten "Yleinen ohjelma" t perustusla­ki
»snr.co. on luonteeltaan sosialistis­ta.
•-- . \ . ' ' ' ^ • -
Kansainvälisellä näyttiimöllä eivät
seuraukset Kiinan vapautumisesta
antaneet odottaa itseään. Imperia-i:
slis2en leiriin oli isketty k i i l a , jolla
oli oleva ratkaiseva'merkitys sen hä­viämiseen
ihmiskunnan historiasta.
Sen osoitti myös S t a l i n kirjoittaessaan
jo 23-luvulla: "Sellaiset tosiseikat, k u ­ten
vallankumouksellisen liikkeen kas
vu Kiinassa, Indonesiassa, Intiassa j n
e. eivät voi olla omaamatta ratkaise­vaa
merkitystä maailman imperialis-mlh
kohtalolle...siirtomaitten ja alis
tettujen maitten valankumoukselli-ncn
herääminen on enteenä maail­man
lopusta" (Sialin: Kootut teok­set,
X osa, siv.^ 282 'ven. painos).
. Näitten maitten ivapausliikkeitten
merkitys imperialismin ratkaisevalle
heikentymiselle ja. n i i n muodoin koko
Aasiankin vapautumisslle, on erikoi­sen
taikeäkcTka, kuten Stalin sanoi;
"Siirtomaat muodostavat imperialis­min
pääasiallisimman selkäpuolen.
Taman. selkäpuolen vallankumouksel-listammen
ei vahingoita imperialis-m
a v a i n siten .etta Idan nousu tulee
antamaan ratkaisevan sysäyksen län­nen
vallankumoulisellisen kriisin kär­jistymiselle.
Kahden puolen — edestä
ja takaa — ahdistetun imperialismin
on tunnustettava, että .se on tuomittu
tuhoon" (Stalinin Kootut t. 7. osa siv.
231, -ven. p.).
Heti lokakuussa 1943 kirjoittivat A a ­sian
valtioitten lehdet, porvarillisetkin
huomauttaen, hallituksilleen' ' K i i n an
kansantasavallan syntymisen msrki-tyksesta.
Niinpä eräs'Intialainen l e h ­ti
kirjoittaa etusivun artikkelissaan:
"Neuvostoliiton tunnvstettua Chiang
Kai-shekin rikolliseksi, cn halituksem,
'me velvollisuutena viipymättä tunnus­taa
Kiinan kaijsandemckraattlnen
hallitus. Kaikkein ki:nteimniät y h -
tej'det K i i n a n kansantasavallan j a I n ­tian
T?äUllä ovat Välttämättömiä niin
Intialle ku.n koko Aasialle, joka .pyr­kii
vapautumaan läntisen sivistyksen
sorrosta" (Otserki Natsionalno-OsvtJ-;
boditelnoi Borbi Kitaiskogo Narda, b .
B. Ehrenburg, s. 212).
Erään iranilaisen j a muitten Aa'sian
njaitten momen lehtien silloisesta
asenteesta selviää edellistäkin oireelll
ssmpana j a enteellisempanä lämmin
suhtautiuninen Kiinan kansan va­pautumiseen,
voimakas usko siihen
etta se auttaa heitäkin vapautumaan
Vieraan .sortajan otteesta. Korean,
Vietnamin, Indonesian. Birman, Per,:
.sian, Egyptin ym. alistettujen kanso­j
e n vapausliikkeet ovatkin sen jälkeen
kaikuneet voitollisina imperialismin
kuclinkelloina ja oscittajvat oikeiksi
Cjr, M . j Malenkovn Lokakuun vallan­kumouksen
32. vuosijuhlassa lausumat
sanat:'-"Kiinan demokratian voitto
vasi uud-en sivun ei vain K i i n a n kan­s
a n rvaan kaikkien :mperalistien s o i l a -
mien Aasian kansojen historiassa. A a ­sian,
Tyynen valtameren alueen, koko
siirccmaa-maailman kansojen kansal-l.
nen 'vapaustaistelu on noussut uu­delle,
huomattavasti korkeammalle
a,steelle" (Pravda 7, lokakuutal949).
Epäoikeuden mukaista
lähettää canadalalsia
joukkoja Saksaan
Saint John. — fJäysin epsoikeu.
teitua-, sanoi bemaallniajari G.
n. Pearkes canadalafsteo vjoultkö.
ien Saksaan l^bettänUsestä.
: * ' B r i j a t i n - lähettäminen tulee
-: >xnaksaxxmn . Canadalle 12 milj.
dollaria ja sen lisäksi se Joutuu
kävttämään asuntonaan parabke-ia,
jotka kipeästi tarvittaisUn Sak.
san omia Jiunlsiä:varten",.hän sa­noi.
130 miljoonaa kuuluu
naisten kansainväL
demola*. Liittoon
Naisten kansainväliseen demok­raattiseen
liittoon kuuluu nyt 130 m i l ­joonaa
jäsentä'ilmoitettiin ennen jou­lua
Berlinissä pidetyssä liiton toimeen
panevan komitean kokouksessa, jossa
oli saapuvilla edustajia kaikkiaan 23
eri maasta, mm. Mongoliasta, Vietna­mista
ja Indonesiasta. Liiton toisen
kongressin aikana oli hitossa noin
90 miljoonaa jäsentä.
L i i t on kolmas kansainvälinen kon­gressi
päätettiin pitää Kööpenhami­nassa
ensi syksyn aikana.
KTSYI VAIX
Mustalaiskuorma ajoi
mäntä sanoi, ettei; hän anna^
mustalaisille.
^ " M u t t a hyvä emäntä, me c
mustalaisia, vaan romaaneja,''
yksi mustalaisista.
"S^Iuoko sitten ovat novelle
dustell-emäntä lapsiin viitatek
vresu »iiEs
—Miksi ette halua ottaa »lä;
kektunppaniksenne?
— Katsokaas... Hän oll^^j^
vaimoni kanssa ennenkuin
nin hänen kanssaan naimisiin
nä en haltia ottaa liikekumi
mi^tä jonka tiedän itseäni
maksi.
Israel olympialaisiin
Uelslfkki. (ÖS) — Helsmgln
johdolle on saapunut ilmoitus,
raei on 'hyväksytty OI5::n jä
Israelille on nyt lähetetty
kisakutsu, oUen se järjestyi
Suomessa annettu
passeja ennätysmäärä
Helsinki. (SS) — Jatkuvasti lisään­tynyt
matkustushalu ja viime vuonna
ennätyslukuihin kohonnut siirtolai­suus
— ennakkoarvion mukaan 22,-
000 — 24,000 henkeä — ovat lisänneet
suuresti lääninhallituksien antamien
ulkomaanpassien lukumäärää. Viime
vuonna lääninhallitukset antoivat
kaikkiaan 88,363 ulkomaanpassia.
Vastaava luku oli vuonna 1950 70,382.;
Demokraattisten Oikeuksien Liitfd ykehoittaa
puolustamaan valtuusmies Harry Binderia ja
vaatimaan Oikeuksien Lain säätämistä
Toronto. — Pääministeri Maurice
L. 'Duplessisin johtama Quebecin
maakunnan hallitus on luonut itsel­leen
sellaisen maineen,: että se pelkää'
demokraattista menettelyä asioiden
käsittelyssä. - -Kerta ^toisensa jälkeen
o n .f^äMn^Qie^eri Di^jalessis -rtöhnyt-pal-jcn
vaivaa ynttäessaan^saada äänet-tö.
Tiiksi . kaikki, >.jotka .vastustavat
hauta, iiänen hallitustaan tai niitä,
joita se edustaa, sanotaan Demo­kraattisten
. Oikeuksien Liiton täällä
julkisuuteen antamassa lausunnossa.
; :Se • munalukkplaki minkä Duplpssi-'
sin • hallitus saattoi voimaan pääs­tyään
- valtaan, ensim-rnaisen kerran
1937, on tarkoitettu yksinomaan k a i ­ken
hallituksen vastustamisen vair
mentamiseksi. .Uskonnolliset järjes­töt,
kulttuuriyhdistykset j a keskinäi­sen
avun seurat, uniot ynnä muut
ovat saaneet kokea, että erimielisyys
Duplessisin hallituksen kanssa, missä
asioissa tahansa, johtaa vakaviin vas­toinkäymisiin,
sanotaan lausunnossa
edelleen.
Voidaan hyvällä'Isyylla sanoa, etta
pääministeri Duplessis tekee kaikken­sa
saadakseen itseään ja liittolaisiaan
varten luoduksi sellaisen "Minä olen
laki"-käsityksen, joka oli aikoinaan
kaikkivaltiailla ruhtinailla.:
Quebecin hallituksen luoma Mont­realin
^vpungin peruskirja paljastaa
miten suuressa määrin Duplessis p e l -
feik * "demokratiaa. : Tässä .perusJur-''
jassa maarataan, muiden tavanmu­kaisten
deihokraattisen kaytanim r a ­joitusten,
iihtlla, etta ainoastaan kol­masosa
Montrealin valtuuston jäse­nistä
voidaan valita suoranaisen sa­laisen
• äänestyksen perusteella — ja
S i i n a k i n tapauksessa kelpaavat äänes­täjiksi
ainoastaan rajoitetussa luet-:
teloissa olevat henkilöt. ..
Tämän peruskirjan epädemokraat­tisista
maaraylcsistä huolimatta ja
vaikka Duplessis on käyttänyt muna-lukkolakia
j a muita diktaattorlmalsia
menettelytapoja vastustuksen vai­mentamiseksi
ja poistamiseksi, valit­sivat
erään Montrealin kunnallisen:
äänestysalueen äänestäjät viime
vuonna eraarL-valtuusmiehen (Coun-clllor),
joka on vuosikausia ollut huo­mattu
Duplessisin hallituksen vastus­taja.
Heti tämän valinnan jälkeen
on käytetty kaikki mahdolliset keinot
tämän valtuusmiehen, erään mr.
Harry Binderln poistamiseksi edusta-
Jan tehtävistään;
Sitä varten pyydettiin ja saatiin
maakunnan oikeudelta päätös^ jossa
julistettim,. "että- valtuusmies •: Binder
on kelvoton edustajaksi koska hän
on ollut kaksi kertaa vankilassa rikos­lakiin
perustuvien syytösten tähden.
Mr, Binderia edustaneet lakimiehet,
'jotJkh' • valittava£"_ tästä päätöksestä/
ofvät'osoittaneet:' ' '
ir.-Että ne "rikollisuussyytteet", j o i ­den
takia hän on ollut vankeudessa,
aiheutuvat hänen osallisuudestaan
työväenliikkeeseen j a poliittiseen toi­mintaan,
eivätkä niin ollen, ole olleet
sellaisia tekoja, jotka tavallisesti kuu­luvat
."rikollisuus"-käsitteeseen.
2. Etta ivälkessa tapauksessa van­keustuomion
suorittaminen . poistaa
kaiken kelvottomuuden niin lakiin
kum yleiseen oikeuteen ja säädylli­syyteenkin
nähden.
3. Etta brittiläisessä valtakunnassa
eikä Yhdysvalloissa ole missään sel­lainen
kelpaamattomuus voimassa
koko elinkauden — jonka takia Mont­realin
kaupunki, mikäli maakunnan
oikeuden paatos on oikea, on kaikkeen
nähden poikkeus, vieläpä siinä mää­r
i n , että Montrealin .valtuuston jäse­nenä
olemhien edellyttää, että pitää
olla puhtaampi kuin kelvatijf
maakunnan lainlaatljakuntaj^^'^
mttovaltion parlamenttiin. ||
Duplessisin hallitus on ilmeisi |
todennut, etUa valtuusmies Bij g
valtuustosta erottamista koske; »/
keuden .päätöstä ei voida pltäi
massa kovin kauan j a silta syyi
kerrotaan nyt suunnittelevan se i
lainsäädäntöä, minkä tarkoit; |
on ehkäistä valitut edustajat; f.
masta tehtävisiJaan shia aikan
heita koskevat vetoomukset or
reillä- korkeammassa oikeusaste
Demokraattisten Oikeuksien { r^^gssSB
harkinnan perusteella on valtui
Harry .Binderln erottamisjutuss! J<
vastl kysymyksessä poliittinen 11
Se on varsin selvästi uusi esin p
siltä, että Duplessisin hallitus 1
demokraattisia menettelytapoja
- '
ntal
V
parran sais
Kun Akateemisen Karjalaseuran . miehet -r- Vapaa Sana, Työkansan
kasvatti Martti Haavio on nyt tehnyt Sanomat ja kouluneuvos Pelkpnen
Suoofiessa "mullistavan'' keksinnön, juudessa Suomessa vastustavina täi
että Suomen kansalliseepoksen luoja epäilevinä!, mutta innostusta puhkuen
Elias : Lönnrot olikin suuri, poropeu­kalo
ja että nyt vasta on "syntynyt"
tehtävään kykenevä suinuus — hän,
Haavio, kirjoittaa Helsingin Vapaassa
Sanassa Hapan seuraavalla inielen-kiintoisella
tavalla:
Töintuskin on kansakunta ennät­tänyt
hieman totuttua uuteen kulku­tautiin,
joka ilmenee maan mahtavien
Mannerheimpatsas-vimmana j a Into­na
kuskata pois olemassaolevia pat-
—, joten näyttää,pä siltä, että suuri
Lönnrot-taistelu on alkamassa Lönn­rotini
syhtyjnään.150-vuotlsjuhlavuo-tena.'
• " .
Yleisesti, periaatteessa ottaen, ei
kai ole mitään pahaa Siinä, iettäi pieni
kansa, jonka, tehtävät — kansallisen
herättäjäimpe^J. V. Snellmanin m u ­kaan
— .ovat'sivistyksellisellä alalla,
luo itselleen" uuden kansalliseepoksen
esim. joka sadas vuosi: se vasta olisi
saita uuden tieltä, kun sitä kohtaa volmahnäyte,. joka panisi koko maail-
.kaamme kuitenkin mieleemme katuvaunutyöläisten union johtajan
Robertsonin lausunto, että "komissionerit (siis myös ''työviienmies",
komissioneri Russell) vastustavat lakon sopimista"!
Selvää on, että lakkoon pakoitetut Toronton katuvaunutyöliiisct
ovai ehdottomasti oikeassa samalla kun katuvaunukomissioni "ystä­vineen"'
on auttamattomasti väärässä.
vielä tuoreempi järkytys: kansanru-noudenprofessori
Martti Haavio t u ­lee
ja ilmoittaa, että kansalliseepok­semme
luoja Elias Lönnrot olikin po­ropeukalo,
joka teki väkivaltaa vani
hojen kansanrunojen muodolle j a s i ­sällölle,
j a että nyt hän; M a r t t i Haa­vio,
julkaisee Uuden Kalevalan, joka
otettakoon huomioon kouluissa ja
koko yhteiskunnassa.
Maakansan ynnä muun maalais­liittolaisen
lehdistön — jossa tämä
järkyttävä sensatio oli luettavana —
repäisevien otsikkojen jälkeen Itse
prof. Haavion tieteellinen keksintö,
jota kunnianarvoiset tiedemiehet
oväT tuoreeltaan nimittäneet "häm­mästyttäväksi
yllätykseksi", tosin vai­kuttaa
melko mitättömältä. Kansan­runoilijat
käyttivät runoissaan sä-
•jkelstöjakoa. kun taas Lönnrot kir­joitti
kaiken yhtenä pötkönä: siinä
kaikki! VoLsi sen perusteella miltei
sanoa, että maalaisliittolaiset lehti­vuoret
jyrisivät synnytystuskissa, ja
esiin juoksi pieni haavlolalnen sä-keistö-
hliri. Suuret päivälchdct ovat
kuitenkin Jo liikkeellä, samota tiCdc-man
pyllyljeen! Kuten tri Väinö
Kaukonen* pn'osoittanut,. Kalevala ^ on
oleellisesti Lönnrotin eepos, jossa tä­mä'
on •käsitellyt kansanrunoja/kum
nykyaikainen' runoilija sanamate-riaaliaan
j a johon hän'ön painanut
oman, aikansa ia yhteiskuhtäluok-kaiisa,
iiiariteita. Periaatteessa', p i i
kilpailu.tietysti vapaa: ken jaksaa ja
uskaltaa, ,hän voi yrittää luoda oman*
eepoksensa, uuden Kalevalan. Niin
on tavallaan'tehnyt myös O. V. K u u ­sinen,
joka .'l^alevalan 100-vuotis j u h ­lavuonna.
juK:aIsi oman Kalevalansa
karsimalla pois loltsualnesta ja jär­jestämällä'runot
^udelleen. Niin on
lupa tehdä iny^ös kansanrunouden-professori
Martti Haavion, mikäli
katsoo o l e v j ^ a siihen kutsuttu.
Kuitenkin parilla edellytyksellä.
F.nsIksikinr-^-Lönnrotln' Kalevalasta
eivät avauöff-perspektlivlt vain taak-sepäin;'
«vBöom«laiseen muinalsrunou-teen
ja muinaisyhteiskuntaan, vaan
myös eteenpäin, kansallisen kulttuu­rimme
satavuotiseen kehitykseen!
Kuten se oli kansallisen nousun pe­ruskivi,
nibi SO otv ollut scnjälkciscn
kulttuurikelutyksen keskeinen voi­manlähde.
Vuosisadan aikana se on
vaikuttanut n i i n laajalle, saavuttanut
sellaisen aseman, että mikään k o r -
Jous- j a uusintaesitys ei voi sitä syr­jäyttää.
Tätä korosti erikoisesti O.
V. Kuusinen julkaistessaan oman
teoksensa vaatimattomalla "Kaleva­lan
runoutta"-otsikolla, Martti Haa­vio
ei I tunnu olevan yhtä vaatimaton.
Jo ennen teoksensa ilmestj^istä hän
ilmoittaa sen tulevan koiiluihin Lönn­rotin
Kalevalan riimalle — tai ker­rassaan
tilalle! ;
Toiseksi: se leima, minkä Elias
Lönnrot Kalevalaan yhdistämäänsä
kämannmouteen paino^ — kansalli­sen
nousun edistyksellisen porvaris­ton
henki — korosti sitä, mikä kan-sanrunoudessammekih
on keskeistä
j a oleellista: uskoa hengen voimaan,
uskoa rakentavaan rauhan työhön,
uskoa suureen, koko kansalle onnea
j a oikeutta jakavaan tulevaisuuteen.
Mikäli hänen- työtään ryhdytään kor-jaileihääh
'ja liarähtelemaanv sen täy­tyy
tapahtua samassa hengesiä, muur
ten on kysymyksessä' väärennys, luo­puminen
n i i n muinaisrunouden kuhi
kansallisen nousunkin edistykselli­sistä
alanteista.' Saattaa olla niin,
että Martti Haavio — alias P . Musta­pää
— on taitavampi lyyrUlinen ru­noilija
kuin hieman puiseva Sam­matin
paikkarinpolka, mutta pystyi­sikö
hän samaan eepilliseen kokonais-myöskin
siitä miten pitkälle i
valmis menemään tehdäkseen 5
tomäksi kaiken vastustuksen sen
tilkkaan, nähden.
Canadan kansalaisena on nir.
derillä oikeus mielipiteen omaaji
j a sen ilmaisemiseen, oikeus tuE
lituksi V i r k a a n , 'ilman mitään d L
minointia Ja vainoa. Canadan k |;
laisina on Montrealin kaupungi:^'
dennen' äänestysalueen
oikeus, tietoisesti sitä tahtoen, i ^
mr. Binder edustajakseen va! |
toon. •Kaikki nämy .oikeudet oi |
västi coahiittu Ihmisoikeuksien p s
• I kirjan. 2, 19 j a 21 luvuissa.
K a i k i l l a Canadan asukkailla cM
vollisuus huolehtia siita, että K
perusoikeuksia ja vapauksia -
pautta j a demokratiaa — noudal
maan 'jokaisessa kolkassa. Mf
hoitamme kaikkia yksiliota ja js |
töja ilmoittamaan pääministen ] |
rice L. Duplessisille (osoite: Qt |
P. Q,), että he vastustavat m
hyökkäyksiään demokraattisia
keuksia vastaan, joista tässä tap |
sessa on esimerkkinä Jatkuva 1! L
realln valtuusmiehen Harry Bin |
vainoaminen. Heidän tulisi myi
edelleen vaatia, että Canadan ha |
j a sen pääministeri Louis Stephe:
Laurent saattaisivat voimaan a '-i
sen Oikeuksien Lain mikä te
kaalia tavalla kykenisi ehkäise |
moiset loukkaukset, sanotaan lac ti
nossa edelleen. f
i
näkemykseen, on epäiltävää, ja en­nenkaikkea
: miten yolsi hän, A K S :ir'3ä'änvaihdoksessa
kasvatti, sotavuosien Suur-Suomi-ideologi
j a sodanjälkeinen vastahan- kansaiieopoksen luojaUa — nito
Elias Lönnrotui, vaan MarttlHai p
nimi. .Jossa seppo Ilniarinen
keila todennäköisyydellä on mu; |
nut läkkiseppä Lindbladiksi, i |
Lemminkäinen on saanut C. G
Mannerheimin, Väinämöinen P. |
Svhihufvudin, Jouiiahainen 0.
Kuusisen jä 'Louhi . (miespuoli |
muutettuna) Josef Stalinin piir;"
jossa sota valosta, bn muutettu E!^^
sodaksi ;}a Sainpo W30Y;ksl, Ja
sa lisäksi, sivumeimen sanoen
pötköt on mullistavasti jaettu sai -
töiksi.
J a kun Ikerran piemme saaneet tf
kansalliseepoksen, n i i n saman
huomaamme saaneemme myös
kansalliseepikon, joka tarvitsee
omaisen kunnioituksen. Kale'!
seura muutetaan Martti Haavio^
raksi, miltä käy sen mukavi
kun hän jo ennestään on sen pr-johtaja.
150-vuotispatsasta Sairll
t i n pojan haudalle on tämän jä-turha
kohottaa: mitä nopeanuni-'
nen poropeukalo-erehdyksensä -
tuu, sitä parempi.^ Sensijaan on.<:
kiireesti panna pystjryn komitea-uittelemaan
pääkaupvmgissa sija;
van Lönnrotin-patsaan aslanmui*
korjaamista, mikä helpoimmin -M
vakauttamista. vaarantamatta -
siten, että Löiuirotin pään tilaö
joitetaan Martti Haavion pää
moinen saanee toistaiseksi jäädä
koilleen).
Ainoa, mikä tässä ajanmuka-'"-{
' nyt kansakin
huolestuttaa, on se. että todella
karunoilija, jatkaa "uudessa Kaleva­lassaan''
Lönnrotin ja kansallisen
nousuneaedistyksen- ja rauhanperln,-
teltä? Mahdottomuus!
Mutta mahdotonkin on mahdollista
Suomen tasavallassa; jossa sotamars-k
i n patsaita nostetaan tiedemiespat-saltten
sijalle. J a niinpä voimmekin
nyt Jäädä odottamaan ihmeellisiä
asioita.
.jJoskus kevättalvella saamme kal-t
kesta päätellen uuden Kalevalan,
jonka otsikkolchdellä cl cnaä olekaan
4pa'
3 pa
2 pa
1 pa
1 pa
K<
2 p-
1 pa
1 _
K
^
• •
K!
kalsuna kävisi myös irtcparU
Joulupukin naamarL
meroksella kuin Lönnrotillakin '
runolaulajan parta j a hiukset, r '/^
että uusin eepoksenluoja Martti E J^^r ^
vio on parraton, jolleikaan jumi X
kiitos sentään kalju. Yleisenä j
santolveena näinollen onkin,
kansanrunoudenprofessori Haavia
väiiscen mennessä kasvattaisi
edustavan profeetantauhkan nliJ
kaansa kuin niskaansakin- HS'