Vapaus, March 8, 1962

              ;? "•Kntti" voittj sekä 15 että 30 kaometrin
<^ Halonen selvitti ediiikseen* mäldkilpaihin
•''Kuopio. — Viime.lauantaina ja
'Sunnuntaina suoritetuissa Puijon,
talvikisoissa käytiin tiukka k i l p a i lu
.molenunilla miesten hiihtomatkoil-
^la; ja myöskin mäessä.- Mikkelin
(Arto Tiainen voitti lauantaina hiih­detyn
15 km j a taas sunnuntaina
SO km.
.15 kilometrillä oli Tiainen k i i -
yefnnyi johtoon jo puolimatkaan
lAennessä, mutta vain 3 ^ sekun­nin
päässä olivat silloin Laurila,
M|{yi)^tala ja Hakulinen. Loppumat-,
'kalla Tiainen i)iti kovinta vauhtia
j a ' ' v o i t t i 13 sekuntina Laurilan,
josta Huhtala jäi 3 sekuntia ja
Vesanen tästä 2 sekuntia.
Hiihtojen päämatkalla 50 kilo^
meirillä osoitti lauantaina pikamat-kjm
voittaja Arto Tiainen jälleen
erinomaista kuntoa. Vielä 40 kllo-
]|)«tri& kohdalla johti Kalevi Hä-inäläinen
kamppailua, mutta v i i -
.a^^iset 10 kilometriä sujuivat A r -
•tolta siivitetyin suksin ja hän saa­pui
• maaliin noin 40 sekuntia no­peammin
kuin- pahin vastustajansa.
" T i n t t i " maksoi siten Hämäläiselle
Zakopanessa karsimansa 0,7 sekun­n
i n tappion. Veikko Hakulinen osa­sia
jakaa voimansa hyvin tällä ma­ratonmatkalla
ja valtasi lopulta
icolmannen tilan ennen alkumatkan
hyvin hiihtänyttä Kalevi Laurilaa.
. »Mäkikilpailusta muodostui .uljas
ja-jännittävä tilaisuus, jossa pää­asiallinen
taistelu voitosta käytiin
N i i l o Halosen ja Veikko Kankko­sen
välillä; Ennen Halosen viimeis
tä hyppyä oli Kankkonen johdos
sa, mutta Niilon viimeinen komea
ponnistus tuotti tyylikkään ilma­lennon,
varman alastulon ja rujp
saasti metrejä oikeuttaen hänet
niukasti kilpailun korkeimmalle
pallille;s Hemmo Silvennoinen on­nistui
viimeisessä hypyssään myös
hyvin j a kiilautui kolmanneksi en­nen
Ukkoäta ja Maatelaa.
. Päivän muista voittajista mainit
takoon Pertti Tiitta yhdistetyssä ja
Eeva Ruoppa naisten lOTcilomet-rillä.
TULOKSIA
15 km: 1) A . Tiainen 47.42, 2)
K. Laurila 47.55. 3) V. Huhtala
47.58, 4) N. Väisänen 48.00. 5)
V. Hakulinen 48.14, 6) R Söyring
48.39.
50 km: 1) A. Tiainen 2.47.13
2) K. Hämäläinen 2.47.52. 3) V .
Hakulinen 2. 51.57, 4) K. Laurila
2.53.12, 5) R. Söyiing 2.53.50, 6)
T. Wallenius 2.54.28:
Yhdistetty: 1) P. Tutta 455.90
2) E. Klinga 451.747, 3) E. Jus­sila
446,80. 4) K. Pasenius 427.23.
Mäenlasku yleinen: 1) N . Halo­nen
(88 5 — 87 — 88,5) 224,2, 2)
V. Kankkonen (89 — 88.5 — 88,5)
224,0, 3) H. Silvennoinen 223,5, 4)
P. Ukkonen 219,7. 5) M . Maatela
215,3, 6) P. Tiitta 208,0.
Naisten 10 km: 1) E. Ruoppa
36.28, 2) I. Nieminen 37.01. 3) T.
Pöysti 37,18. 4) Eva Hög 37.31..
kiijoifi C i M t i s s a ;
iCöbulfc--: Täaiä-hyvin tunnettu
jkftiisalaisemine. L k ^ n ja Vapau­den,
pitkäaikainen tilaaja^ mrs. A l ­ma'
Pakkanen kuoli maaliskuun 2
päivän iltana Haileyburyn sairaa­lassa.
Hän öli sairastunut edellise­nä
päivänäi e l i maalisk. 1 pnä.
Mrs. Pakkanen oli 67 vuoden ja
r päivän ikäinen.
Häneltä ei jäänyt tiettävästi ke­tään
omaisia — ei ainakaan. tällä
mantereella. — J . N . : '
URHEILUPAKINAA
'"Tfbronton Yrityksen vuosiko-kötlksessa
vallitsi reipas ja asialli
neh' mieliala. Kokousta johti tun-iröttilla
rutiinillaan sen puheen­johtaja
E. Junnila j a sihteerinä
töIJAi A . lUbury. Kokoukseen oli
saapunut kolmattakymmentä aivan
äktuvista jäsentä ja asiat käsitel-t
i i n k i n oikein joustavassa tempos­sa^
' Enemmänkin seuran jäseniä
Olisi'saanut olla läsnä, vaan kulla­k
i n on omat esteensä ja tällä jou­kolla
siis vietiin taas seuran tule^
via "ja tapahtuneita asioita; sano­kaamme
oikeisiin päätöksiin. K u n
bli ' k u u l t u sihteerin selostukset
menneestä toiminnasta j a kun vie-
;1S ,^:^i toimikuntienkin raportit se­lostettiin,
ryhdyttiinkin taas valit-seipaan
uutta johtokuntaa tulevaa
toimintaa silmälläpitäen. E r i jaos­tojen
raportit esittivät seuraavat
jäsenet: E. Junnila, E. Männistö,
;P.' Lehikoinen, Nancy Tervola, Do­lores
Niskanen, rahaministeri John
Mäki j a kun ne kaikki oli hyväk­sytty
sääntömääräisesti ja vielä
kuultu l i i t on sihteerinkin kokouk­selle
selostamat erinäiset asiat^ oli­k
i n aika pitää'pieni kahvitunti, jon-
Hk muuten kustansi «seuran sihtee­r
i Kiitos vaan kaikkien puolesta
A l l a n .
•" ;ySeuran raportista ilmeni, että
kaikkineen kuuluu Yrjtykseen noin
satakunta jäsentä, siihen luettuna
myöskin vapaa jäsenet, joita onkin
j o huomattava määrä. Uudeksi pur
heenjohtajaksi valittiin yksimieli­sesti
Geo. Kautto ja sihteeriksi A l -
-la9 nibury. Johtokuntaan tuli va­kituisiksi
jäseniksi John Mäki. E .
Mä'nnistö, P. Lehikoinen, E . Jun­n
i l a , Nancy Tervola, Dolors Nis­kanen,
B. Orava sekä Varajäsenik­si
Ann-Mary Mäkelä ja Dol. Öh­man..
Vielä valittiin erinäiset toi-ipikunnat
ja keskusteltiin muista
esilläolevista asioista, joten kokous
kokonaisuudessaan jätti ainakin ial-
Joseph F. Thompson
(1957) J.TD. %
HAUTAUSTOIMISTO
' U2 Carlton St, Toronto» Ontario
(Ainoa osoitteemme)
': AUEX COLLINS. Johtaja
WA. 1-1793
lemerkinneelle hyvän kuvan tule
vasta toiminnasta.
Toivoen edelleenkin parhainta
menestystä Yritykselle j a sen nyt
alkavalle toiminnalle, merkitsenkin
tyytyväisyydellä, — Vaasan Jukka.
Painonnoston MM-kilpailut
pois
Yhdysvaloista
New Tork. •— Kansainvälinen
Painonnostoliitto käsittelee par­haillaan
kysymystä vuoden 1962
painonnoston MM-kisojen siirtä­mistä
USA:sta johonkin sellaiseen
maahan, jossa kaikki halukkaat voi­vat
niihin osallistua. Tämän tiedoi-tuksen
antoi viikon alussa liiton
presidentti Clarence Johnson.
(Johnson sanoi, että liiton johto
onV suuresti pahoillaan, kun NA-T
0 : n valtiot eivät antaneet Itä-Sak­sanjääkiekkoilijoille
tilaisuutta
osallistua jääkiekkoilun MM-tur-naukseen,
enempää kuin hiihdon
alppilajien kilpailuihin Ranskassa.
Me haluamme järjestää kilpailut
sellaiseen maahan, missä ei aseteta
minkään maan urheilijoille mi­tään
rajoituksia.
Recknagel isännöi
Mittemdorffin
jattilaismaessa
Mittemdprf. — Itä-Saksan Hel­mut
Recknagel otti vakuuttavan
voiton lauantaina alkaneen Kulmin
lentoviikon ensimmäisessä kilpai­lussa.
Hänen paras hyppynsä kan­toi
136 metriä ja sai hän pisteitä
243,0. Toiseksi sijoittui hänen
maanmiehensä Schram pistemää­rällä
223,1. Kolmas oli Länsi-Sak­san
Bolkart. 218,2 pisteen tuloksel­la.
Suomen Kalevi Kärkmen sai ko­vassa
seurassa tyytyä 16 sijaan,
hypättyään 108 j a 110 metiiä.
Pakkasta omaksi
tarpeiksi, herkkuja
saadaan sitnnunt.
South Porcupine. — Terveisiä
täältä kylmästä pohjolasta. Ylätuvan
ukon kova pakkanen ei-ole antanut
periksi koko talvena. Yhtään ei ole
vielfi lämmennyt vaikka nyt on jo
maaliskuu. No, sanotaan niinkin,
että kun maaliskuu tulee leijonan
tavoin, se menee lampaan lailla
pois. Mene ja tiedä! Lunta on
myös niin paljon, ettei ole kuule­ma
ollut vuosikausiin^ 1960 tulva-vuotta
lukuunottamatta. Pahoja
tulvia pelätään täällä nytkin, mut­ta
toivottavasti niistä selvitään
pelkällä säikäyksellä:
Kansainvälistä naistenpäivää viete­tään'
kautta maailman maaliskuun
8 päivänä. Niinpä sitä vietetään
ainakin suuremmissa . paikoissa
täällä Cänadassakin. Vaikka meil­lä
paikallisesti ei ole "omaa'*
naistenpäivän juhlaa, niin siitä
huolimatta voimme osallistua Tim-minsin
Ukrainalaisella haalilla p i ­dettävään
kansainväliseen illan­viettoon.
Nykyinen vakava atomir
sodan vaara velvoittaa meitä kaik­kia
korostamaan tänä naistenpäi­vänä
äänemme rauhan j a aseista­riisunnan
puolesta. Naisilla on
näissä asioissa suuri sananvalta ja
vaikutus, jos vain yhdistämme voi-manune
j a toimintamme.
Muutama sana vuosikokouksen
piiätöfcsen mukaisesti järjestettä­västä
laatikkopäivällisestä, mikä tu­lee
Vapauden paperivaunulastira-haston
kartuttamiseksi;
Nämä päivälliset pidetään CSJ:n
South Porcupinen osaston haalilla
maaliskuun 11 päivänä ja tarjoilu
alkaa keliol2 päivällä. Aterian hin­ta
on vain 75 senttiä aikuisilta ja
40 senttiä lapsilta. — ja kuten ta­vallista
niitä herkkuja voi ottaa
valinnan mukaan aivan vatsan täy­deltä.
Niin saamme tilaisuuden
maistella monen kotikokin valmis­tamaa
parasta ruokaa. Se pn siis
oikein herkkusuiden päiväUistilai-
SUL-.S.
Syönnin jälkeen järjestetään vie­lä
seurapelejä. että saadaan selvil­le
sekin, kuka on "onnen päivänä"
syntynyt. Tervetuloa näihin päiväl-lispitoihin
ja kemuihin niin läheltä
kuin kauempaakin. Siis haalilla ta­vataan
ensi sunnuntaina. Kevät­terveisin
Vapauden kaikille luki­joille.
— Mandi M .
Editorial
The Peace Research Instittite
O n e t h e more recent develcpments in the struggle for
peace has been the founding of iRa Canadian Peace Research
Institute. Two years ago, Dr.Norman Alcock, alarmedlät the
gigantic strides of the nuclear arnns race, resignedhis •$15,000
ayear research job in privaleindu.stry to devote his full time
to this extremely wor,thwhile task.
• His aim is the search for and preservation of peace
through Scientific study of the causes of war by groups of
qualified scientists and scholars. His ultimate goal is to es-tablish
Peace Research Institutes in as jxiany countries as
possible within the next five years, So far, scientists from 12
countries have expressed an interest in his project. Thus, if
the P. R. I. is successfully establislied here, Canada will be
in a leading position in the world in the search for peace.
through Scientific research.
For this purpose $4 million is needed. It is hoped that $2
;i^illion can be raised from the Canadian public and $2 million
• from !he Canadian government. $3 million vvould keep the
P. R. I. running for 4 years, while the other $1 million wouId
be used for establishing similar institutes els€where in the
••World.-:. ••
It is not certäin at this moment wheth€r the government
will fork over its share or not, but thousands of canvassers
-are-busy trying to raise the other $2 million. So if a canvasser
calls for a contribution of money and (or) time — please help
to the fullest possible extent.
The avenues to peace are many, and each must be explored
to itsutmost, more so now that the Americans have announc-ed
they will shortly resume nuclear testing!
Kuiiiumlsia
Kirkland lakelta
' Kirkland Lake,^. — Täkäläisen
naifitenkerhon toimesta päätettiin
järjestää illanvietto poikatalolle,
sunnuntaina, tämänkuun 11 päivä­nä,
alkaen kello 7 illalla. Siellä t u ­lee
olemaan seurapelejä j a kah­vitarjoilua
hyvien leivosten kera.
Siellä myöskin ai-votaan ne lahja-voitot.
joista on myyty tikettejä.
Pitäkääpä kaikin mielessänne tä­mä
tilaisuus j a saapukaa. poikata-oUe
viettämään hupaisa ilta pitkäs­tä
aikaa. Sie^ä taas tavataan. ,'
Sairaslistalla- täällä, on useampia
henkilöitä. Noin kuukausi sitten
sai Eino Alanko vakavan sydänkoh­tauksen
ja häh oli hoidettavana
palkallisessa sairaalassa mutta nyt
hän on päässyt kotiiri^ "fpivomme
Einolle pikaista parantumista. Hil­ma
ja Jussi Selenski ovat kumpi­kin
vakavasti sairaana. Jussi on
paikallisessa sairaalassa hyvin hei­kossa
tilassa ja hänen vaimonsa
Hilma on Toronton sairaalassa. On
hyvin ikävää, että Aimpikin on
yhtäaikaa' niin sairaita, ettei voi
toinen toistaan olla lohduttamassa.
Emma Mäki on myöskin ollut jo
pitemmän aikaa sairaana mutta on
tällä kertaa kotonaan toipumassa.
Täällä on ollut kova talvi, lunta
paljon ja kovia pakkasia. Mutta
toivottavasti alkavat ilmat lämmetä
kun on päästy jo maaliskuuhun.
Rauhanterveisin. — L. S.
Torstaiiia^,'maaJkk,'8ip.-~^1'hursday, March 8; J962 Sivu 3
I
ocus inlan d
lo n I M I T D °
5 ^ "Kttkkasovitelmatnme o
^ erikoisalamme" o
Puhelin HU. 5-2918 ^ 3
-—• •,•• • •• o(
5 /; 695 B A Y V I EW AVENUE 3
9 . (Lähellä Eglintonia.) 3
S T O R O N T O , O N T . ^ ^
t JLflJ?-P-P » P """^ ® ^
Jernbergin
- Mora. — Tämär
hiihdon voittajak
Stefansson, lyötyä
pukirissä Jernberj
Voittajan aika 5.0'
: Rönnlund sijoitt
la 5. 11.38.
T I L A T K A A
1 vuotisen" Vasa­si
selvisi Janne
iin kovassa lop-
;in 8 sekuntina.
IM. -
ui toiseksi ajal-
T A F A U S !
•il' :•
- ALA VALITA — ANNA MANKISEN VA
" J o s olet talon osto tai myyntiaikeissa soita MB. B.
UNO MANKIN REALTOR
. . I M D A N F O B T H AVE. TOBON1
Toronto Real Estate Boardln JäMn
LITTAA
« 0 HO. 1-UM
ro. ONTABIO
. • . • . •.•••.• • • . • i • • • : ••,••••;., • •• .
MATKAPALVELU .
• Svomeeni Tanskaan, Notjätm ja l
Täydellisiä tietoja ja palkkatUausta halutessa
käykää, soutakaa "tai khrjoittakaa:
0. K. JOHNSON & 00. LIMITi
""""i97 Bay St. tM 6-9488 Toi
. 107 Dllfllop E. , PA 6-6525
luotsiin
nne
ronto Z, Ont.
BuTle, Ont.
Erikolstilalsuus
Clinton haalilla
maalisk. 17 pnä
Vancouver. — Clinton haalin
amatöörinäyttelijät järjestävät erin­omaisen
iltaman Glinton haalille
maaliskuun 17 pnä alkaen kello 8
illalla.
Ohjelmaan kuululi uusintaesitys
.Meksis Kiven "Nummisuutarit"
näytelmästä esitetystä kuvaelmasta
ja 1-näytöksinen kiinalainen näy­telmä
sekä muuta erikoisesti valit­tua
ohjelmaa. Lopuksi on reippaat
tanssit j a tietysti hyvä ravintola-tarjoilu.
Kaikki se maksaa vain 75 senttiä
ynnä 25 sentin ravintolalippu.
Ohjelmasta pitäisi vielä sanoa
seuraavaa. Kaikki me tunnemme
Kiven 'Nummisuutarit. Se on sekä
mielenkiintoinen että hauska. K i i ­nalainen
näytelmä on sen sijaan
meille aivan uutuus. Näytelmä, jon­ka
kiinalaiset meille esittävät, on
j u u r L sitä vanhaa kiinalaista kan-santaidetta^
jota mm. kuuluisa Pe-
Idngin oopperaseurue' esitti pari
vuotta sitten Vancouverin festivaa-hssa.
Kuten muistettanee, se ohjel­ma
esitettiin sitten televisiossa
icautta koko Canadan.
Allekirjoittaja voi myös vakuut­taa,
että heidän esityksensä on sel­laista,
mitä kaikki ymmärtävät täy­dellisesti.
Kaikki siis mukaan maa­liskuun
17 pnä kello 8 i l l a l l a Clin-conhaalille.
2605 E . Pender. — H.L.
Malinovski
Marokkoon
Rahat — Neuvostoliiton puolus­tusministeri,
marsalkka Rodion
Malinovski viera^ee Marokossa
Maaliskuun 15 päivän vaiheilla, i l ­moitti
Neuvostoliiton suurlähetys­tö
torstaina Rabatissa.
Suurlähetystöstä. ilmoite)ttiin, et­tä
Malinovskin on kutsunut Marok­koon
puolustusministeri Majoubi
Ahardane. Marsalkka Malinovskin
perhe matkustaa • mukana'.
PART II
President Kekkonen — of the
Agrarian Party (Maalaisliitto) is ari
advocate c l neutrality for Finland
and friendship with the USSR. He
v;as elected in 1956 — in the lasi
ballot of the electoral college with
the support of th'j S K D L — Fin­nish
People's Democratic League
— which includes the Communist
Party of Finland. (Note: In Fin­land,
the election of a president is
actually done by an electoral col­lege
of 300, who are elected by the
people on approximately the same
proportional representation system
as the 200 seat parliamcnt. The
president is the country's hcad of
State and the military and foreign
affairs of the nation are directly
under hinv.)
The Agrarian Party: has been a
leading advocate of good relations
with the Soviet Union, which re-
Ilects the interest of the middle
elass in the country side. At the
same time,; their intcrnal politics
are anything but progressive in re-lation
to reforms such as hospital
and medical care. old age pensions,
education, and the forty hour week.
It is»difficult to directly compare
the Agrarian Party of Finland w i th
one of the cxisting Canadian na­tional
parties. Perhaps the closest
would be the old Progressive Party
Avhich had quite scme support in
the West. It should be remembercd
also, that a considerable part of the
Finnish . population lives in - the
countryside, in small towns or
small farms (30 acres is gocd sized
farm). This is vvhere the Agrarian
Party has its support.
The Social Democratic Party of
Finland has been under right wing
leadership for decades. . Although
claiming to represent the inlerests
of the working class, it has never
tailed to defend the status quo
agains tthe interests of the work-ers.
The most glaring examples of
such betrayals are active support
oi the alliance with "Hitler Germa­ny
and in the post war period while
iik a coalition government, the or-dering
by the Social Democratic
Minister of the Interior of police
to attack strikers.
The course foHowed by the ^right
wing Scc. Dem. leadership could
not be stomached by many of the
party's members and after World
War IL they joined with the S K D L ;
Before the 1958 parliamentary
elections, another siflit in the Soc.
Dem. ranks resulted in the forma-tion
of a left opposition f action ^
the Social Democratic Federation
(Liitto).
' The Kokoomus party is the
equivalent of Canada's Progressive
Conservative Party. Its policies are
those of big business — the! free
enterprisers ^ the defenders of the
status q u o ( at ali cost). Although
the late President Paasikivi vvho
clearly saw thpt friendship with the
Soviet Union was essential and
possible, vvhose name has -been
given to Finland's policy of neut­rality
and friendship v/ith the So­viet
Union, was a member of this
party, he certainly did not repre­sent
ali the clcmcnls in thfc party.'
Today, while paying lip service to
the Paasikivi line, the Kokoomus
party is the.party of big business
resction, in national and interna­tional
affairs.
The Kansanpuolue — (Peoples
Party) is relatively similar to our
L i b e r a l Party. It has no great mass
support in the. country,, and at
times has supported the Agrarians
and the Kokoomus party. It could
be considered the party of the
petty bourgeoisie.
The Swedish Peoples Party could
be loosely compared to the Union
Nationale of Ql^cbec, except it con-tains
a Wide range of element from
ihc extreme right, to fairly left.
Howev€r, the right and centre ele-ments
have maintained control. Its
support is among : the Swedish
speaklng people of Finland. A Na-tionalist
party it has allied itself
at diffcrent times with the Agra-lians
and Kokoomus.
The SKDL (Finnish Peoples De­mocratic
League) came into exist-ence
after tiie war. It consists of
!eft socialists and communists. The
Communist party of Finland was
iliejial from the end of the civiL
war in 1919 until 1944. This period
also saw the rule of white terror,
intiinidation, imprisonment and
healings of worker.s by vigilante
Iype mobs(Suojeluskunta) and ge­neral
suppression of ali organiza-tions
that triod to work towards
advancing the loi of the working
class. Many of the best fighters for
the working class liad to flee the
country. The farfhest left legal po-litical
organization was the Social
Democratic Party, whose leader­ship
fully supported the terror and
ijuppression of other workers' or-ganizations.
The general economic situation
to-day in Finland is good. Unem-ployment
is at an a l i time low —
15,000 to 20.000 — which if Canada
pro rata wouild equal 70,000 to 80,-
000. The shops are f u l l of mer-chandise
and although prices are
climbing, people are boying. The
nving standard has definitely im-proved
and Industrial development
— which increased by 16% in 1960
— is still going ahead.^Not that
everything is a bed of roses —
taxcs and living costs are high and with the USSR.
there are signs, based on-the exist-l-- With this background, lets exam-ing
markets that this boom period
will have an end. New markets are
needed and here is where the ex-panding
economy of the Soviet
Union might have a considerable
effect.
It should be noted, that unlike
Canada, Finland is not dominated
by foreign capital. Not that foreign
capital docs not exist i n Finland,
but it is in smaller proportions,
and "under cover"because Finland
has law8limiting foreign Invest­ment.
The background for the past
elections would not be' complete
without niention of the Soviet
Union's policy towards Finland.
Since 1918, when the young Soviet
Republic gave Finland its inde-pendence
— (the second decree of
Soviet power) — the Soviet Union
l»:»s ^'onsisleutly foU«wod -a |M)Iicy
Naiset lähettävät
oman edustajansa
Kuuban matkale
Toronto. — Toivottavasti pääsem­me
pian kevääseen. Talvi on kyllä
kin ollut tavallista ankarampi. Toi­minta
kylmästä huolimatta on ollut
vilkasta j a "Toimet naiset" ovat ol­leet
siinä yhtenä osana.
Viimeksi järjestetty bingotilai-suus
onnistui aika hyvin. Kiitos
osanottajille ja voittojen lahjoitta-lille.
E i turhaan sanota että kart-tuisa
on kansan kasi.
Viimeksipidetyssä kokouksessa
t u l i esille, ettänutä tehdään seu­raavaksi,
pitäisi saada jotain uutta
näin kevään tullessa. Katseltiin ai­kataulua
ja joku sanoi että kaikki
sunnuntait huhtikuun loppuun on
otettu. Kuitenkin tarkemmin kat­sottua
I huomattiin, että pääsiäinen
on vapaa, mutta silloin joku sanoi
että nyt mennään Tarmolaan ja
n i i n yhtäkkiä päätettiin että pide­tään
Pää.<:iäismarkkinat.
Nimitys tuntui aika mfkavalta.
Tehdään vähän kä.sitöitä j a myy­dään
niitä ja samaten laitetaan jo­tain
suuhunpantavaa ynnä muuta
erikoista. Näistä kaikista päätetään
myöhemmin.
Samassa kokouk.se.s.sa kuultiin
kirjelmä naisten keskuskomitealta
iossa ilmeni että ensi kesänä me­nee
naisten edustajisto Kuubassa
pidettävään konferenssiin, meille­kin
annetaan oikeus lähettää kaksi
edustajaa. Ajatista kannatettiin
lämpimästi ja tuonnempana aletaan
tekemään järjcsleiyjä sen suhteen.
Näin ollen meillä tulee olemaan
latkuvasti.työla. Saimme yhden uu­den
jä.senen joka lausuttiin terve­tulleeksi.
Seuraava kokous pidetään Don-haalilla
maali.sk. 14 pnä alkaen 7.30
ip. Toivomme run.sasta osanottoa,
lyotä on kaikille. Uudet jäsenet
tervetulleita: Tovorilervcisin,
— A L .
öt nonintervention and friendship.
The ruling circles of FinLind, since
the overthrow of Worker's Goveirn-ment
in 1919 and until 1944 follow-ed
anything but a similar "policy.
They allowed Finland to be used
by the imperialists as the point of
s dagger aimed at. the young So-oialist
State. Even the armistice of
1944 and the war reparations that
required Finland J o develop her
Industries have proved most bene-ficial
to the country. To-day, the
Soviet Union takes about 2% of
Finland's exports — a l i in man
ufactured goods. There are definite
possibilities that this w i l l increase
as the Soviet Union progresses on
!ts new 20'^year program. This
gives the economic base for even
sections _ of the business commu-nity
for desiring- good relations
ine the elections.
First, the presidential election.
-The election campaign was well
under way when the now famous
note came from the Soviet Union.
Up to this time, the Agrarians had
Kekkonen for their candidate, the
SKDL had A i t i o , and Social Demo-crats
and Kokoomus were united
behind their candidate Honka. The
other smaller parties had their own
nominees — not with hopes of
«vinning^^— but of acquiring some
bargaining notcs on the electoral
college, which is the body that
elects the president.
After the note — the Social Dc-mocrat-^
Kokoomus coalition broke
lipi and there was an immediate
i i u r r y to ' get> on the Kekkonen
bandwagon. Kekkonen, in What
might be called smooth politicing
. (Continued on page 4) •
, . - •. <Jatkoa)' •
T Y Y N E . M A R I A . L A T V A .(Girön-holm)
on syntynyt, Forssassa 1891.
15 vuotiaasta hän.on kuulunut Työ­väen
Järjesto(>n: 1912 . h ä n ' t u li
Sault Stfe; Marieen mennen siellä
samaiia v vuonna naimisiin . . K a l l e
Latvan kanssa, johon jo Suomessa
oli tutustunut. He' molemmat olivat
jäseniä alusta asti toimien, monen­laisissa
tehjlävisää. Miehet, olivat
enimmäkseen! metsätöissä palaten
vaan joskus naisten järjestämiin
kukkatansseihin ja arpajaisiin. 1913
he tulivat Torontoon—jatkaen toi­mintaa
..vilkkaasti: ja • Tyyne Latva
saunookin, että viimeinen, sentti tas­kusta
oli.tuotava haanile..Heillä on
poika, joka on lapsena ollut muka­na
toiminnassa! Tyyne Latva onkin
toiminut naistenkeriiossa.'näyttä­möllä,
ravintolassa sekä kuorossa,
jossa hän edelleenkin laulaa.r Hän
muistelee entistä aikaa kuinka tou­kokuun
24 'päivä oli haalillg aina
su/uret arpajaiset; ja • joulut haalilla
olivat suuria perhepäivällisiä.
Tyyne Latva k ^ v i j p k u vuosi sit­ten
Suomessa _raenetettyään puoli­sonsa;
Ja samalla hän vieraUi neljä
päivää Venäjällä ollen erikoise^
tyytyväinei|, kaikkeen näkemäänsä
sanoen jos hän olisi nuorempi niin
varmasti; menisi sinne . olemaan:
Hän oli pahoillaan kun oli sairaana
juuri silloin, kun oli CSJ:n' 50-vuo-tisjuhla
j a hän ei voinut nouta
.kuiltamerkkiään. Mutta saatuaan
sen hän sanoi sen olevan arvok­kaimman,
-kiitoksen mitä hän kosr
kaan olisi osannut odottaakaan.
TAIMI NUMMI (Suoja) on syn­tynyt.
Ruovedellä 71 vuotta sitten.
Hän tuli New Yorkiin 1912. 12 kuu­kautta
kului tässä miljoonakaupun-pungissa
"piikapaikassa", joka oh
(availisin astinlauta tähän maahan
tulevalle alkaessaan kiivetä paremr
D i a olosuhteita kohti. Minkäänlais­ta
seuiratoimintaa ei paljoa ollut tä­hän
aikaan ja sekin vähä hyvin r i i ­taista
ja eripuraista kunkin katsan­tokannan
vetäessä vahvasti omaan
suuntaansa.
Hän meni naimisiin Detroitissa
1915 Alex Niunmen kanssa j a hei­dän
matkansa' Suomeen seuraavana
vuonna olikin kuin häämatka joka
Suomivierailu kesti nelisen vuotta.
Mutta oli ontii, että he sieltä palasi­vat
Torontoon 1924 sillä CSJ on siir
ta asti saanut heistä kaksi uskolli­sinta
jäsentä.
Taimi Nummi on kuulunut ompe­luseuraan,
sairaskomiteaan ja ra­vintolahenkilökuntaan
ja vieläkin
iiän sanoo harrastavansa käsitöitä
mielelläänä Hänen elämänsä on ol­lut
enemmäkseen rauhallista eikä
hän sano sairastanecnsakaan paljoa
vaikka onkin joutunut, leikkauspöy­dälle
lähemmäs kymmeucn Xertaa.
Hänen kauneimpiin muistoihinsa
elämänsä varrella kuuluu seuraava
tapaus.. Oli vuosi 1940 ^ siis.so.ta-aika.
Don-haali oli suljettuna mut­ta
urheiluseura Yritys sai sen avat­tavaksi
omia tarkoituksiaan varten.
Taimi ja Alex Nummi saivat kutsun
tähän avajai.stilai.si:uteen, joka oli
ilo kaikille CSJ-n jäsenille. Hekin
peruuttivat muut. menemisensä ja
mikä heitä haalilla kohtasi oli hei­dän
kunniakseen järjestetty hopea-nääpäiväylläty.
sjuhla; Se o l i heistä
niin liikuttavaa; että se aina tulee
pysymään heidän yhteiselämänsä
kauneimpana muistona. Samoin
kuin Taimi Nummen 70-vuotis yllät-tiijäi.
set myöskin Don-haalilla.
M A R Y PERÄLÄ (Lehtinen ori
syntynyt 1889 Teuvalla. Hän tuli
jo 16 vuotiaana Michiganiin ja ra­jan
takana hän solmi avioliiton A -
xel Perälän kanssa 1909. Mutta jo
1918 hän jäi yksin huoltamaan kol­mea
pientä lastaan, jotka kaikki oli­vat
alle kymmenvuotiaita. Hän
muutti Torontoon 1919 osallistuen
sa mukaan mm. ravintolassa jö
myyjäiskoniiteaan hän kuului 13
«'uotta yhteen menoon. Käsitöitä
hän teki myyjäisiin j a Vapautta ja
Liekkiä häri on lenttänyt oikein
kilpailun merkeissä; . Hauskaa o li
haalitoiminta aina ja hän on pahoil­laan
kun ei Voi osallistua siiheh
enää niin kuiii haluaisi, sillähän
menetti kuulostaan paljon toistä-
Kymraentä vuotta Sitten. Hänen poi­kansa
on saavuttanut nimeä Don-naalin
näyttämöllä hyvistä esltyk-qistään
mikä tietysti on suuri i lo
liänen äidilleen. _^
Juuri jouluaattona Mary Perälä
loukkasi oHcean kätensä''ranteesta
• - I St
ja se ' o l i lastoissar'kuusi viikkoa. J a
kun harvoin-onnettomuudet tulevat
yksin- hiinpä hän vielä sinä aikana
joutui sairastamaan ankaran fluun.
Mutta" nyt kun k a i k k i on onnellises­t
i takanapäin hän kiittää erikoi­sesti'
Toronton sairashuoltokQipite-aa,
jonka jäsenet niin usein häntä
muistivat "käynneillä'än. .
, MAIJU PIRTTINEN CAaltonen)
on syntynyt Ilniajoella 1882. .1903
hän tuli Cänadaan, asettuen Toron­toon,
jossa; on koko elämänsä asu­nut.
Samalla laivalla tuli myöskin
Envard .Pirttinen, jonka kanssa
hän ;parin.vuoden kuluttua solmi a-violiiton.
57. vuotta kesti tätä on­nellista
yhteiselämää ja .vielä nyt­kin,
hän. tuntee syvää kaipausta kol­me
vuotta • sitten, menettäessään
puolisonsa. Heillä onkolme tytär­tä
j a ylcsi poika, joista on vain ol­lut,
iloa vaphemmilleen ja nyt jo.
-lastenlapset ilahduttavat isoäitiä.
• Näiden 'vuosikymmenien = aikana
on Maiju Pirtlinen vieraillut Suo­messa
kaikkiaan neljä kertaa eikä
viimeisestä vierailusta ole kulunut
vielä montaakaan vuotta jonka hän^
teki vanhimman tyttärensä kanssa.
Torontonssa • on Maiju Pirttinen
kuulunut naistenkerhoon ja ompä-luseuiaän.
Edward Pirttinen o l i yk­si
CSJ:n perustajajKsto j a o l i aivan
luonnollista., että vaimo seurasi
miestään -. liittyen ensimn^sten mu­kana
jSsenyyteen. Ja niinpä hän
CSJ:n SO^vuotisjuhlassa olikin eräs
kunniajäsenistä jökasai kultamerk-kinsä
lavalla. Heti alusta alkaen
heillä oli suui-i: kaipuu saada oma
haali, jossa olisi hyvä toimia j a n i i n ­pä
Maiju' Pirttinen , kertookin eri­koisesti
mieleensä jääneen' seuraa­van
tapauksen. Oli vuosi 1904 ja
järjestettiin ensimmäiset naamio­huvit
haalirahaston kartuttamisek­si.
Mrs. Syrjälä.oli puettuna van­naksi
eukoksi ja hänen selässään
oli suuri lappu johon o l i kirjoitettu
'Linnuilla cn; pesänsä ja käärmeillä
on luolansa, mutta Suomalaisella
Seuralla ei ole mihinkä päänsä kal­listaisi".
Käditesään bSn kantoi as­tiaa
johon keräsi rahaa haalin r a ­kentamista
varten.
He olivat molemmat Don-l|aaliIla
CSJrn 40-yuotisjuhlassa muitta ykv
d n Maiju Pirttinen sai hakea kulta^
merkkinsä kuten jo edellä tulikin
mainituksi. Ajatukset ovat usein
haalilla ° vaikka e i aiiia olekaan tilai-suutta^
osallistua;; siellä vietettäviin
tilaisuuksiin, niutta on aivan kuin
Kotiaan menisi niinä kertoina kun
ihmiset ovat kaikki niin ystävälli­siä.
Miehensä m u i s t o a hän kunni­oittaa
toivoen, että hänen avaamal­laan
polulla olisi aina kulkijoita.
EMMI SÄILÄ .(Lindberg) on
syntynyt Hauholla .1887. Tullessaan
tähän nfaahan • gjoi laiva karillö
Tanskan rannikolla, oli muuteltava
laivaa ja matka, ke.3ti koko kuukaui
uen.-- Taisi :tuntur'sata, efta^ jäi A;
merikka hakematta.': ^'1909 .hän tuli
Torontoon j a ; samana-vuonna hän
solmi avioliiton jövpäriaVvuotta ai
kaiseramin tuJleen Vilho Säilän
kanssa.
Säilät olivat j o Suomessa olles­saan
kuuluneet Turun Työväen Yh­distyksen
kuoroon ja Emmi Säilä
voimisteluseuraan. Niinpä he To­rontossa
jatkoivat samaa aatetta ja
kuuluvat; CSJ:n perustajajäseniin.
Heillä on tyttö j a poika jotka ovat
nuorina- osallistuneet haalitoimin-taan.
• . .
Emmi Säilä on kuudunut täällä
kuoroon, . ravintolahenkilökuntaan
la näyttämötyöhön. Hän sanoo
muistavansa, että ensimmäinen näy­telmä
jossa hän tässä maassa esiin­tyi
oli "Karjalan kannalcsella". Sa­moin
hän muistaa kerran alkuajalla
esittäneensä yksinlaulua jossakin
kylässä j a kova esiintymiskuume
vaivasi häntä.
Emmi. ja Vilho Säilä saivat kum-
, (Jatkuu siv. 4)
RAKBNNU^KAUa"
AJLKANCT!
MeUtä saatte kafkcnlakda
rakennustarpeita. .
THUNDER BAY
LUMSER CO.
cpoBv inui4ai) tm
SENKXLOKUNNAN OMSSTAUA
HmmjoKomtss JOHTAICA
^'Kutduisd palveUtstaoH**
Pah. 8»7«»
816 BInqMOB St. Foii vmUaa
im^s B/A smxicK
«oja. B/A antantitefto Ja vftttndtt
puhelin 4 ^ 1
Cumberland ja Vunro kat kulm.
P(ttt AtChur Qntacio
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
VfHm^ DI 4-3508
215 Van Rornutt St.
Port Arthur. Ontario
MilloUl hjn^nsa tarvitsette ruokatavaraa, löiaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
^^^^
178 s. AlgofflÄ Stroot Port Arthur. Ontario