Vapaus, October 13, 1951

              Sivu 4 Lauantaina, lokakuun 13 p. — Saturday, Oct. 13,1951
Kuulu canadalainen
taiteilija kuollut
vuoden ikäisenä
larlna Ja kirjojen kuvittajana toimi­nut
Charles W;jefre78 kuoli täällä
82 Vuoden &äissnä eräässä hoitolas­sa,
^^^^^^
ivaihetta: Sanomalehtien . piirtäjänä
lirew Yorkissa Ja Torontoissa, histo­riallisena
piirtäjänä, Joidta kuvat e-siintyivät
miltei kalkissa oppikirjoissa
Ja mydhepipinä vuosinaan seinämaa-
. lausten tekijänä/ Taiteilijan huoma­tuki
Jviimeisintyd o l i n o in kahdentu­hannen
piirustuskuvan valitseminen
kolmeanidosta varten. Jotka ilmestyi-vät;
nimellä/'Pictuj-eGallery of C a ­nadian
History",
^ Canadan historiatutkimukselle te­kemiensä
palvelusten Johdosta nimi­tettiin
Jeff reys 1934.Queen's-yllopiston
kunniatohtoriScsi.
; ^JEIautaJaisten Jälkeen poltetaan hä­t
i e n ruumiinsa^ täkäläisessä kremato­riossa.
'
Simms & Pickering
' Vakuutuksia Ja kilnt<!lmlst0jä
.v/ BUl^teimis^lainoJa Ja bondeja
iO Plpe St, N. - ~ Tfantnfna, Ont.
rohelto 112
Barnes Drag Co.
— s KAUPPAA —
SaiUI Ste. Marie • Onfaito
, RiCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
nydelUnen vmraato UUUkelUL
PostitUaukset täytetään
huoleUisesti.
Kuuluisa pikajuMtsija v
joutunut epäamerikka- ^
laisen komitean eteen
Uutistiedoissa keitothan, että kuu­luisa
yhdysvaltaJaioen ' pikajuoksija
Jesse Otvens on haastettu ei&amer&-
-kalaisen komitean kuulusteltavaksi
siitä yksinkertaisesta syysiä; että tä­mä
nelinkertainen o l j ^ l a l a i s v o i t t a ja
on puhunut hyvin vaatimattomalla
tavalla rauhasta ollessaan i muutama
viikko sitten vVieraana Berlinin olym-pialaisstadionillä
Järjestetyssä vtilai'
suudessa.
Hän oli siellä «vastannut hänelle esi­tettyyn
tervehdykjseen seuraavilla "e-päamerikkaläisilla'^
sanoäla:' ;
".On kuvaamatonta se tunne, kun
viidentoista; vuoden kuluttua: Jälleen
seisoo sillä paikalla, Jossa on kokenut
sellaisen elämyksen kuin olympialai­set
ikisat.
Ajattelen tällä- hetkellä erikoisesti
olympiakilpailujen suurta vastusta­jaani,
hyvää toveriani Lutz Longia,
Jonka mieletön sota. tempaisi pois.
Tässä, ^'kärsimysten koettelemassa
maaUmassa puhutaan Jälleen sodasta.
Jumala antoi meille kuitenkin hengen,
Jotta .-loisimniea^rvoJaraithassa;K^
hoitan;kailckia vanhempia pitäanään
huolta .arvokkaasta : omaisuudestaan
lapsistaan, iettei sota Jälleen vei$i hei­tä
uhrilleen. Rauhaa teille; te pojat
j a tytöt!"
^aicU ja ^itzxji, aHi±uu±
Sosiafistisen ajattelun
pohjalta kasvanutta
realistista taidetta
Sotavankileirejä
yhä Länsi-Saksassa
Tukholma. -^Kymmenen ranska­laista
sotaväkiä, jotka seitsemän vuo­den
kuluttua orvat palanneet kotimaa­hansa.
:ovat kertoneet Kielin r.lähellä
olevassa leirissä olevan vielä noin
parisataa, sotavankia, Joista 10 on suo­malaisia
j a 30 tanskalaisia. /Vankien
Joukossa on myöskin hollantilaisia,
unkarilaisia, romanialaisia j a jugos­lavialaisia.
Tilatessanne paikkoja Ja pakettiasioissa
saatte parhaat tiedot asiamiehiltämme
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 Phillips Sq., Montreal 2. Que.
Uhlon Bank Building, Calgary, Alta.
470 Main st., IVInnipeg. Mam
1835 HaUfax St. Regina.'Sask,
{VS) — Kolmenkymmenenkolmeii
ntaan nuoret taiteiUjat olivat edustet-;;
tuinä siinä korkeatasoisessa taide-r
näyttelyssä. J o k a Berliinin iestivaa-lien
aikana oli nähtävissä Akademie
der Kunste'n saleissa. .
»Nuoret edistykselliset taiteilijat
ovat rohkeasti tarttuneet ajan kes­keisiin
polttaviin kysymyksiin. Ei
perspektiivejä "loputtomaan yksinäi­syyteen
Ja : sielun autiomaahan", ei
pakoa ristlsanatehtäväabstraktloitten
subjektiivisiin tunnetaiointeihin tai
väri- Ja viivaleikki-sormlharjoituksiin
Joissa katsoja parhaassa tapauksessa
tulee vakuuttuneeksi taiteilijan )KS-vystä
suvereenisesti hallita ammatti­taitonsa
— kuin myös siitä, e t t e i t a l -
teilija muuta haluakaan tuoda julki.
Porvarillisen taiteen kapitalistisissa
maissa yhä enemmän etä-äntyessä
yleisöstääh "taidetta taiteen vuoksi';'-:
periaatteen pohjalla, sen muotoillessa
ilmaistavansa, silloin . k u n sitä on.
tavalla, jota pystyy tulkitsemaan vain
syv&henklsesti esteettinen psykoana­lyytikko,
edistyksellinen taide sensi­jaan
raikkaassa realismissaan on vah-;
voin Juurin kiinni elämässä. Sen l i n ­ja,
"taidetta elämän vuoksi", on r a ­kentanut
uudelleen kosketuksen laa­joihin
kansanjoukkoihin, v .
lioistavan esimerkin sosialistisen
ajattehin pohjalta kasvaneesta, realis­tisesta
taiteesta antoi Italian .edusf:
tava kokoelma. Roomassa j a Milanos­sa
on sodan Jälkeen kehittynyt mää-irätietoinen
ja elinvoimainen maa­laustaide,
Jolle on ominaista värin
rehevyys Ja mehevä maalauksellisuus.
Renato Guttuso'n mahtava monu-mentaalimaalaus
"Talonpojat valtaa­massa
peltoja" oli näyttelyn paras
työ. Väkevä aihe. kypsänä hehkuva
väri Ja luja kompositio tekivät maa­lauksesta
dynaamista realismia sa­nan
parhaassa merkityksessä. Viime
talven Italian taiteen näyttelyssä
saatoimme täällä tutustua paitsi G u t -
tusoon. myöskin Giuseppe Zigaina'an,
jonka maalaus ';Maan valtaaminen"
jäi silloin mieleen. Berliinissä olevas­sa
työssään hän käsittelee myös päi­vänpolttavaa
aihetta: . "Taistelemme
rauhan puolesta"' on väkevästi hah-moitelti^
tiivistunnelmainen työ, jos­sa
kuvastuu rauhankulkueessa mars­sivien
työläisten Järkkymätön tahto.
Parhaat italialaiset maalaukset oli­vat
selkeän kansantajuisia, tyylitte­lyssä
el ole muodon erikoisuudenta­voittelua
sisällöri kustannuksella.
Ranskalaiset taiteilijat sekä maa-laiäcset
oli valitettavasti pidätetty
matkalla Berliiniin Ja samasta syys­tä
Englantiakin edustivat vain tyh­jät
kehykset.
Latinalaisen Amerikan grafiikassa
tuntui espanjalaisen veren perintönä
sama intensiivinen hehku Ja 'Vallan­kumouksellinen
päätös kuin jonJcun
Lcrcan runoissa/ iSitä todistivat Jose
Venturelli'n persoonallisen näkemyk­sen
sanelemat llnotyöt. Jotka kuvasi­vat
Chilen työläisten taistelua oike­uksiensa
puolesta, samoin meksikolai­sen
A. Beltran'In korkeatkin vaati­mukset
täyttävä rauhanplakaattl.
NeekerUäiteillja Charles White U S -
A: sta käsittelee rotunsa probleemo­ja
sa-rjassa mestarillisesti tehtyjä l i ­tografioita
Ja puupiirroksia. Suomea
edustivat Mauri Heinonen voimak­kaalla
Kemi-alhelsella maalauksel­laan,
Ahti Lavonen osalla suuresta
Rauhanfreskostaan sekä Veikko Mä­kinen
Ja Johannes Lankinen, joiden
työt bUvat jo keväällä nähtävissä
Työväen Taidekerhon näyttelyssä.
Vuosituhansien persialaisen mini­atyyrimaalauksen
traditioita jatkaa
M. Amiri Iranista, käsittelemällä i m -
sia realistisia.aiheita tällä perinteel­lisellä,
kansalle tutuksi käyneellä i l ­maisutavalla.
Lahjakas intialainen
Kumar Ram kuvaa öljytöissään aito
maalauksellisin keinoin kansansa ko­via
kohtaloita. IndoneesialaLsten ja
vietnamilaisten- taiteellista aistia o-eoittavat
piirustukset j a silkille maa­latut
akvarellit ovat järkyttäviä do­kumentteja
Imperialistien häikäile­mättömän
sorron uhrina kärsivien
siirtomaitten vapaustaisteluista,
^ i v a n toiseen rauhallisen raken­nustyön
ja turvatun elämän maail­maan
johdattaa meidät ei-kapitalls-tisten
maiden kuvaamataide. -Luon-teeno.
nrtaista kansandemokraattisten
maiden taiteilijoille ovat aiheet. Jois­sa
kuvastuu uuden .yhtelskimtamuo-don
vaikutus kansan elämään, rau-hananainen
rakennustyö, nuorison
opiskelu, imsi vapaa ihminen.. Joka
luottamuksella saattaa katsoa tule­vaisuuteen.
Puolalaisen Barbara J o n -
ficher'ln tunteen kypsyyttä Ja hienos­tunutta
väriaistia osoittava maalaus
"Korealaisia lapsia" todisti maail­man
rauhaarakastavan nuorison so­lidaarisuudesta
Korean kärsivää kan­saa
kohtaan, samaten Wanda Gos-
:llnskä'n varmalla muototajulla luotu
järkyttävä veistos "Korealahien äiti".
Nuoren puolattaren, Magdalena V i e c -
iownä'n plastillinen Gorki-patsas oli
näyttelyn parhaita -veistoksia. , .
Paljon oli myös tekniUistä taitu­ruutta
osoittavaa, sileän ihneetöntä,
värin tappavaa naturalLsmia, ' j o ka
eroaa mekaanisesta naturalismista
pyrkimyksessään kuvata ihminen vain
parhaimpina, luovina hetklnään näis­sä
näin käsitellyissä laatukuvissa suo­rastaan
epäinhimillisen "täydellise­nä".
Ja on vaarassa muuttua elotto­maksi
kaavaksi.
Tilanpuutteen vuoksi olivat .Neu­vostoliiton
laaja, viime vuosien par­haat
saavutukset käsittävä kokoel­ma,
' j a K i i n a n loistelias, ikivaidiasta
^vaamataidekulttuuirista kertova
näyttely sijoitetut muualle.
Kokonaisuutena kansanvälinen
näyttely oli osoitus siitä suuresta mer­kityksestä,
mikä on ^ edistyksellisellä,
rohkeasti ajan kysymyksiin tarttu­valla
realistisella kuvaamataiteella
taistelussa kansojen vapauden ja r a u ­han
puolesta.
Brita Autero.
KIILASSA ÖN VALTION
PALKITSEMIA JA
VANKILAAN PANEMIA
Kiilan puheenjohtaja kirjailija Elvi Sinervo
kerioQ kiinnostavasta kirjailijaryhnUistä
Vihne keväänä viluista vuotta Elä­nyt
Ja tohidnut K i i l a «yntyi keskellä
kolmenkymmentälukua tunnuksenaan
taistelu fasismia vastaan kulttuuri­rintamalla
Ja taistelu edistyksellisen
kirjallisuuden Ja taiteen puolesta: K i l ­lan
rjäimä: sai elinvoimansa Ja heh­k
u n a siitä taistelutahdosta, joka elä-hytti'maan
alle painetun kommunistir
sen puolueen j a sosialidemokraattisen
puolueen fasismlnvastaisia Joukkoja,
Sen v e l j e s s ^ o j a olivat Akateeminen
Sosialistiseura Ja Toveriseura, sen k i r ­jallisen;
foruzQina Tulenkantajat ja
Khrjallisuuslehti.
K i r j a i l i j a £lvi Sinervo, eräs K i i l an
perustajia, sen moninkertainen sfiitee-r
i . varapuheenjohtaja ja nyt puheen-
'johtaja^ vastaa monelta lukijalta i h an
itsestään : lipsahtaneeseen : lcy«ymyk-seen:
mikä on oikeastaan se K i i l a?
— K i i l y a ei ole koskaan ollut min­kään
muoto-ismin Julistaja khrjalli-suuden
Ja taiteen alalla, vaikka sen
pihissä on hmokkaasti keskusteltu Ja
vältelt^r kaikista ismeistä.
K i i l a ei myöskään ole poUittinen y h ­distys.
K i i l a on ideologinen ryhmit­tymä.
Kiilaan lUttyvältä luovan t a i ­teellisen
työn piirissä työskentelevältä
ihmiseltä el vaadita, että (hän olisi
marxilainen. Mutta edellytetään että
hän tajuaa aikamme suuren vallan­kumouksellisen
liikunnan: kapitalis­min
häviön, sosialismin voitokkaan
etenemisen Ja että bän haluaa - oUa
mukana' edistämässä; tätä muutosta,
olla onuissa luovassa työssään muut-;
tamassa ihmistä; Ja maailmaa. Edelly­tetään
että hän>ei pakene, kannanotf
toa suurissa kysymyksissä, edellyte-)
tään että hän ei pelkää tulla leima­tuksi
kommunistiksi ; eikä kavahda
niitä' vaikeuksia. Joita sUtä taäneUe
seiuraa hänen urallaan; Kiilassa on
aina väitelty Ja kiistelty asioista Ja
joskus niidep vierestäkin, mutta ideo­logisia
suuntataisteluja ei Kiilassa ole
ollut. K i i l a n ideologia ryhmänä on
ollut j a on aina oleva sama kuin val­lankumouksellisen
työväenluokan. Sen
yksityisistä Jäsenistä on suuri osa o l ­lut
ns. pukanakulkl joita, j a käytäntö
on osoittanut, että he Joko kehittyvät
eteenpäin tai karisevat pois koetiiksen
tullen.
— Mitä läheisempi K i l l a n yhteys
olisi yleisöönsä, mitä suurempi t ä n ^
vaativa harrastus luovia kulttuuri-työntekijöitään
kohtaan, sitä merkit-sevämpl
olisi myös K i i l a n osuus omal­la
sarallaan, sitä parempia luovia tai­teilijoita
meistä tulisi.
— K i i l a oli kohnikymmenluvuUa
varsin pieni eikä Joukossamme, ollut
ELVI SINERVO .
kuin muutama .tunnettu kirjailija,
mutta näin etäältä katsoen tuntuu
kuin sen toiminta silloisissa puitteissa
olisi ollut kiinteämpää ja häkyvam-
SUOMEN NUKKETEATTERI
ALOITTAA TOIMINTANSA
Uusi englantiiais-suomalainen
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A
• Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu pa­remmalle
paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin.
• Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
mmmmmmammmmmmmam^^^^^^mBG3L69, SUDBURY, ONTARI
. Helsingin Vapaa Sana kertoo:
Saadaanko maahamme lopultakin
vakinainen nukketeatteri? Monet
ovat kokeilleet, mutta yritykset ovat
jääneet ensiaskeliin. Nyt on kuiten-khi
syntymässä nukketeatteri, joka
merkeistä päättäen myös pystyy ke­hittymään
elinvoimaiseksi ja kasvu­kykyiseksi.
Yrityksen alkuunpanijoi­na
on tunnettuja taiteilijoita. Venä­läisen
Studion taiteellinen johtaja
Irene Barujeva, nukketaiteilija Mona
Leo j a näyttelijät Risto Veste ja Ebbe
Moe, jotka esittelivät näytteitä nukke­teatteristaan
Klaus Kurjessa kutsu­vieraille.
Suomen Nukketeatteri suun­nittelee
aloittavansa Joulun aikaan, .
Rouva Batujeva selosti puheessaan
kutsuvieraille, miten Suomen Nukke­teatterin
ajatus on 'saanut alkunsa' ja
johtanut käytännölliseen toimintaan.
Hän viittasi viime marraskuussa
täällä vierailleen neuvostoliittolaisen
nukketaiteilijan Sergei Obraztsovin
niikketeatterin esityksiin. Jotka val­loittivat
Jiänet Ja taiteilija Mona Leon
sihiä määrin, että he eivät enää voi
elää Uman nukkeja. Kuten taiteilija
Obraztsov kertoi "uskovansa taitee­seensa.,
siihen että hänen teatteriaan
tarvitaan, samoin uskaltavat suoma­laiset
taiteilijat uskoa nukketeatterin
tehtävääri meillä. Vaikeudet ovat
suuret, mutta taiteellista Innostusta
pn kyllilEsI, ja nukketeatteri voi k o l ­men
taiteilijan voimalla kiertää Suo­men
mukanaan matkalaukku, verho
Ja nuket. Viimemainituista samoin­kuin
dekoratloista, puvuista, vieläpä
esitettävistä näytelmistä tulee vastaa­maan
Mona Leo. Näyttelijöinä toimi­vat
rouva Batujevaii lisäksi-näytteli­jät
Risto veste ja norjalainen Ebi»
Moe. Suomen Nukketeatteri tulee t o i ­mimaan
kaksikielisenä, suomen- ja
ruotsinkielisenä.'
Vastasyntynyt Suomen Nukketeat-tieri
antoi kutsuvieraille myös muuta­mia
"kokeellisia'' näytteitä esityksis­tään/
Plenoisnäyttämöllä. jonka t a i ­teellisen
näyttämökuvan pani "heti
merkille, esiintyi taidokkaasti valmis­tettuja
tyypplnukkeja. hauskoja ' h u ­moristisia
nukkeja Ja Shakespearen Ja
Ibsenin monologeja esittäviä draamal­lisia
luonhenukkeja. Kaikesta päät­täen
Suomen Nukketeatterilla on rou­va
Leossa käytettävissään todella l a h ­jakas
j a mielikuvitusrikas nukketai-telUJa,
joka onkin välttätnätön nukke­teatterin
menestykselle. Ja kun m u ­kana
on hilh tarmokas Ja lahjakas
teatteritaitein ja kuin rouva Batujeva,
tukenaan nuoria, innostuneita taiteili-'
joita, ja suurena esikuvana iisäksl on
Neuvostoliiton ensimmäinen niikke-talteilija
Sergei Öbraztsbv, voi aika»
valle nukketeatteriyritykselle ilman
muuta toivottaa menestystä. Nukke­teatterin
työn tuloksia voimm^ nähdä
Joulun aikaan, Jollohi tohnlnta aloite­taan
L i l l a Teaterin huoneustossa.
Sankareita ^
lainausmerkeissä
%,. •
' K u n Bernard Shaw kirjoittaa san­kareista;
voi olla varma että hänellä
on koirankuje mielessään. Sillä m i ­kään
ei kuultilsaa irvihammasta är­syttänyt
pilantekoon enemmän kuin
asenteellinen mahtipontisuus, 'väärät
ihanteet. Sellahien kuin kirkkaaksi-ikUlloitettU,
töyhtöhattuinen Ja k i l l -
seväkannulcsinen aseenkalistaja. Jos­ta
naisen romanttinen mielikuvitus
tekee ylvään, ihailun ympäröimän
sotasankarin.
Sotasankaruus — silmänlumetta!_
Sotilaallisuus — nlhi. mitä se todelli­suudessa
on? Majuri Sergius. S h a v ti
eräs huvittava näyttämöhahmo. Jo­ka
voittaa ^taistelun "erehdyksestä",
todistaa näin: — Sotilaallisuus on
pää. Tällähetk^llä K i i l a yhdistykse­nä
hukkuu lukemattomien yhdistysten
Joukkoon. K i i l a n Jäsenten tolmhita-kenttä
on laajentunut, suuri osa Jäse­nistöstämme
on Jokapäiväisessä työs­sään
Joi^ojärjestöissä tai lehdistös­sä;
£1 Jää aikaa kylliksi oman erikols-
Järjestön säännölliseen toimintaan.
Mutta se ei merkitse, etteivät kiilalai-set
toimisi niissä tehtävissä Jotka k U -
lalaisille kuuluvat. Missä vain edio-;
lohisista kyifymyksistä väitellään, siel­lä
kuuluu myös kiilalaisten ääni. On
luonnollista, että kiilalaiset tällä -het­kellä
seisovat'Siinä rintamassa, missä
täliä hetkellä ovat maaihnan kaikki
suurbunat taiteiUjat ja kirjailijat,
raulhanrintamassa. Sodanvastaustami-nen
kuuluu kiilalaisten perinteiihhi.
Ryhmämme Jäsenistä oli yksitoista
sodan aikana vankilassa.
— J a sitäpaitsi — kiilalaiset kirjoit­tavat.
Omaa kirjallista lehteä meillä
el ole 40-luvun sammuttua taloudel­listen
vaikeuksien vuoksi. Mutta 'vä­hintäin
kymmenen Jäsenistämme on
vakinaisina sanomalehdentoimittajina
j a sitä paitsi kirjoitamme eri Julkai­suihin.
— Niin — myös kirjoja kirjoitamme,
se on sentään K i i l a n kirjailijajäsenten
pääunelma Ja intohimqr Varsin p a i ­nava
osuus ryhmässämme on ruotsin­kielisillä
kirjailijoilla/Ja K l i l a i i l4hhn-piin
työsuunnitelmiin kuuluukin hei'-
däU' esittjelemlsensä suomenkieliselle
yleisölle ja heidän teostensa kääntä­minen.
Jonkinlaista tilastoa kokoonpanos­tamme
antaakseni on ryhmässämme
omia teoksia Julkaisseita kaksikym-mentäkaksl.
nilst. vasta sodan Jälkeen
esikoisteoksensa Julkaisseita 10, lisäk­si
on krlitikkojäseniä sekä ryhmä l u ­paavia
tulokkaita. Edelleen on pieni
kuvaamataiteilijoiden Ja näyttelijöi­den
ryhknä, vieläpä muusikkojenkin
ryhmän alku. Veljesjärjestömme on
Työväen . Taiteenharrastajat, Jonka
kanssa meillä on yhteisiä jäseniä. K i l ­lan
jäsenistä on 8 sodan jälkeen saa­nut
teoksistaan valtionpalkintoja ker­ran
tai useammin. Ja enemmänkin
olisi ansaittu — sillä selvää on, ettei
niitä hevillä: vasemmalle heltiä.
— Ryhmämme laajentuminen on
sinänsä tietysti riemullhien ilmiö,
mutta samalla astuvat esiin Järjestöl­liset
pulmat ja ennen kaikkea talou­delliset.
Jotta K i i l a voisi merkitä jä­senilleen
jotakin, sen pitäisi pystyä
Järjestämään säännöllisiä kokouksia,
esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia.
Tämä säännöllinen sisäinen "kasva­tus"
sekä ammatti- että ideologisissa
kysymyksissä olisi tärkeätä nhneno-maan
uusille Jäsenille, sekä maail-mankatsomustiaan
rakentaman nuo­ren
sivistyneistön piiristä että työ­väenluokasta
tuleville. Edelliset toi­voisivat
Ja odottaisivat jatkuvaa maa­ilmankatsomuksellista
selvittelyä Ja
älyllistä pohdbitaa. jälkimmäiset o^
pastusta taiteellisessa työssä. Mutta
miksikään sisäänlämpiäväksi seuraksi
teliä loitolla vaarasta silloin kun on
heikko.
Ja Sergiuksen kokemukset isotilaal-
^ iisuudesta vahvistaa "suklaasotilas"
Blun^schli. Joka keholttaa muista­maan,
että ''yhdeksän jokaisesta
kymmenestä sotilaasta ,; on synnyn-jiäinen
aasi"«-Senpävuoksi vanhan ja
kokeneen sotilaaii tunteekin siitä.mi­tä
hänellä ön patrutmalaukrissaan:
nuorilla onr aseita j a p u ) ( ^ i a , van­hemmilla
— s a p u ^ a.
'Tällaisia ylen Mpeämätt&nm ha­vaintoja
ilvellevä; Shaw laukoo näy­telmässään
''Sankareita", Joka ei ole
vuosistaan, huolimatta,; menettänyt
vähääkään kolrankurlsesta totuudes­taan.,
Suomen "TyCvaen Teatteri on
viisaasti tajunnut Shaw'n' "sötato-tuukslen"
arvon Ja palauttanut tämän
verrattoman näytelmän p i t k t o unoh­duksen,
jälkeen ohjetmistodiisa.
Atlantin rautaverhp
:' KSdpenhamins. —T ä ä l l ä limoite-taan,
että syyskuussa eTättiin tans­kalaiselta
komistuta, pröf, Stig V e l -
beliltä pää^ Yhdysvalloissa pidet^bli
kemistien kansainväliseen kongressiin.
Veibel on könKnimisUpublueen jäsen.
Sveitsiläiset, ranskalaiset j a i
set tiedemiehet. JoUtamytetOTättUn
pääsy kongressiin, eiväit ainakaan
kaikki oUeet kooomunJatAja. :
raukkamainen tapa hyökätä armotto­masti
siUoln kunj>n vahva ja pysy- .KUia el halua tuUa.'ja sihiä sUhte^-',
, , ggif^ntää odottavat katseensa y-leisöön:
yhä lisääntyvää harrastusta
taidetta Ja kirjallisuutta kohtaan Ja
väUtöhtä kritiikkiä suoraan lukiJoU-
-v:--'"
• — Tällainen on tilinne nyt syys­kauden
aUräessa;Öimeksi t u ^^
tä kuin vakituinen kokoushuonelsto
olisi tiedossa. Viisitoistavuotisen t a l -
pa^leemme merkeissä suutyiittelenime
loka-marraskuun vaihteessa n&ytte';
lyä. Jokaetdttellsi kiilalaisia j a h e i d^
tuotantoaan. ' myös kuvaamataiteiU--
Joitanune.'' Näyttelyn keskipisteenä
olisi K a t r i Vala Ja hänen runoutensa,
jonka merkitystä ei vielä kylliksi tun­neta
Ja tajuta K a t r i Valan syntymäs­tä
tuU qryskuussa kuluneeksi 50 vuot­ta.
Hänen haudallaan Marjataninäen
kupeella K l U a p n k ä ^ Joka kevät
hänen , kiii^linpäivänään.' . Yhd^sä
Akateemisen SosiaJU^ kanssa
kokbohriulnime sinnie kiumioittainJoan
hänen muistoaan hänen si^tymäpäi-yänään.
(Uskon, että työväestö p n ker­ran
pystyttävä tuoUe IcaunilUe p a i -
kaUe työläiskaupunglnosan sydämes­sä
m u l ^ m e r k i n . yhtä lUJaasti notue-van
kuin du hänen hehkuva laulunsa
kolmlkymmenlovun pimeydestä.
9uebecin' metodistit Julistivat
Yia-Canadassa (Ontario) yiulim
synnlUlseksl koska «itä k&ytettUn
tamsUmullUa soutamisessa. ^
Times epSiStee
armeijan
raportteja
Nev Yorfc. — New Yoilc Timesin so-tUasasioiden
toimittaja Hanson W.
Baldwin asettaa kainostelematta ky­seenalaisiksi
armeijan Joihdon ilmoi­tukset
kuinka paljon ."pohjois-korea-laisia
on tapettu. 'SenraaU. James
Van .Pleeth^ raportit on Julkaistu t a r ­koituksella
tukea Pentagonin vaati­musta
täyden sodan aloittamisesta
frunan Kansan T a s a v a l t a a -vastaan.
Kuten n i i n monet tledotukset.KaHkni-sesta
Idästä, haiskahtavat aivan U l ­aksi
propagandalta Ja liiaksi vähän
tosiasloUta."
Baldwln sanoo, että V a n Fleet koet­taa
Amerikalle seUttää "rajoitettujen
päämäärien hyökkäystä". Jota Kore­assa
on käyty "melkoisella jhinnalla
meiUe J a korealaisiUe. Mutta onnet­tomuudeksi
seuraa yUpääUystön tie­dotus
samaa kaaviota kuin mitä u -
selmmat Koreasta lähetetyt tiedonan­not.
Joissa on laatusanoja tosiseikko­jen
tilalla.;'
•TK:»- TAPPIOT '
KOREASSA Sn^OOO
VaOog. - Viime vuoden hfc.
p:stä Khtlen. joUoin iOinaTl
sotaanStämän vuoden syystiT
vään mennessä ovat kiinalaiset b
icalalset joukot aiheuttaneet
Joukome 317.000 miöien tapDioi
kossa 140.000 amerikkalaista;
laista, turkkilaista ym. *
HYVÄ §ATO KOREASSA
'Pyongyang. — Huolimatta sodasta
j a jatkuvista pommituksista on P o h -
Jois-Koreassa korjattu tänä vuoima SO
prosenttia suurempi viljasato kuin
viimevuonna.
VINNISB 8TEAM BATn7
«6-58 Wldaier sSm*
Toronto, Ontario
MIEH!
gPeedrJöavnUtkatkaoan a1 -1J2a Ltopra. toina 3.»,.
Lauantaina I i.p..2 a.n
Sunnuntaina 8 a.p.-i tp
NAISET:
KcÄtvllkkona ja torstaina 3-»i,
Perjantaina ja lauantaina Hu
PUHELIN ElTzCTl
Peter A. Vesa, B.A
Barrister. SoUdtor, NotMy
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
10?8 Danforth Ave,. Toroni
HALUATTEKO OSTAA TALON
TM VnrSDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAti ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 Esgore Drive puheUn MO. 5464 Toronto 12. Onlailt
• S IHANA
•vi:——^'-••'•^.•A l i ; - ; .;
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti euroopf
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen r
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä joh
henkilö kaikkialla Euroopassa ah tunt
1'vuosia'ja jota on nyt myytävänä teille j
kallisessa rohdoskaupassanne.
; Muutama tippa DIANAA otettuna
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 k.
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aih
tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ,
I /katarrissa, auttaa parantamaan kipeää kui
^kua,tkylmää rinnasta, auttaa asthmassa
{hehkitorven tulehduksessa, korvakivuss
hammassäryssä ja on erikqi^sen hyvä kurki
'huuhteluaine. Sopii myöskin muihin ta
koituksiin taloudessa. Huomaatte, etta a
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat löytana
tiensä useihin.koteihin kaikkialla Canadas
"erikoisen, auttavana lääkkeenä talvella;
kesällä. Canadassa ei ole toista tämänh
.taista: lääkettä. Hinta $1.25.
Joul u
Njrt oh aika lähettää iheiUe tUauksenhe S A L lahjapaketeista.
, Pikainen tounitus taataan ilman tullia näille paketeille Suomessa.
SAIi paketit ovat taloudellisia Ja mukavia. Säästätte aikaa ostossa,
pakkauksessa ja lähetyksessä. *
Ei muuta kuin täyttäkää allaolevat kupongit, mainitsemalla paketin
tyyppi. Jos haluatte.lähettää useampia paketteja kirjoittakaa nimet
Ja osoitteet eri paperille Ja lähettäkää maksun kanssa meille.
Type FA — $11.00
4 paunaa kahivla,— 2 paunaa valkoista riisiä — 2 pak. kui­vattuja
hedelmiä — 1 pauna luumuja — 4-4 oz. pak. makea­ta
suklaata — paunaa Baiker's kaakaota—2 pak. Ches-
•terfield savukkeita l pari Nylon sukkia, koko ainoastaan
Va
o
Type FB — $7.85
4 paunaa kahvia — 2 paunaa valkoista riisiä— 1 pauna
luumuja — 1 pak.'kuivattuja hedelmiä — 1'4 oz. kaneeha.
Bruttopaino 11 paunaa.
Type PC — $6.15
4 PAUNAA KAHVIA
Brnttopatno 7 paunaa
TYPE
NIMI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^.
OSOITE . . . . . . . . . •"•
Kaupunki tai ky lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •'''
TYPE, • • ,.
NIMI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
qsotiTE ^
Kaupunki tai kylä ,
'l'YI*E. l -..,
^flAH . . . . < . . . . . . . » . • . « . . . . . . . . , . . . . . . . . « . . . . . . . . . • . . . • * • • ' * * *"
OSOITE
Kaupunki tai kylä . . . . . . . . . . . . . . . . . , .
0. K. Johnson & Co.
VAKUUTUS- ja MATKAILUTOIMISTO
Puh.,WA. 1403 —WA- 1588
m Bay Street': VL. *' Toronto 2. Ool,