Vapaus, July 4, 1968

              m 1 •»•'., i - . - . j -,
Mk
i
1
Sivu 2 Torstai, heiniäk. 4 p . . - - Thusrsday, J i i l y 4, 1968
V A P A U S I N D E P E N D E N T U \ B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
< L I B E R T Y )
EDITORI W . EKLUND
BstabUshed Nov. 6, 1017 i
fELBt>HäNat ÖrtrMitf ANI» ätflto^lÄk-674>42«4
PubUshM tiulce^eekljr: Tiiesdays, Iburadays and Öalnmiays ä^r Vfl|Mafl^
Publishing C!o. Llmitedi lOOr^loa Blm St. Weat» Sudburyf Ontario, Canada.
MaUioff addxees; Bttt 69^
Adi«rtlsii)g rttte» upen aMdieatl<ui..tiwifilationi firee of oHaxge. ,
Autiioirlsed 88 second class mall by the Post Offlce Department, Ottava.
; apd. for. paymmtof." tKustage In cash. j |_
;:.**.''V.iv
ivk. itifHi ejäL vas
^ t>ää|ada8ä«: f' v k : . « & . 2 ) i -OdA:ia:'
Tlmtcher ja Ifflb^aisim
Me tdvöisBiHTOiie ol«vainme^^
räSääj n«itta^ siitä hu<aiiniatBa uäteammtie tai oifeeamtmiai. pel-
KääaSin)?, että liberaalipitoliuöefn viÄdka sitten, saavuttaana s u u -
vaälöiitenesrtys' ailh£^ lisää huotlia ja vai­keuksia.
Tosiasia nimittäin on, että efiamimistöasieiman saavutettu--
aan 'liberaa'lipublueen hallituksena, tuilee^^i^ vietteleonys-tä
^asian- "yksipuoliseen käsittelyyn" suurpääoman h y v ^ i
jota vasrt;oin väihenmiästöaseinassä^ ollöli sen olisi taryiainut
fcummiGUa väfeäh, sitäkin, mJt» täläUä "aöiiaalia" tavallisten kan-saOaisteri
kesfciiudessa äjateUäan^^ j^^^
Totta tieftenfldÄ an^ että edlUStajiöietfManimistöstäi huoli-miättä
liberöAli^lue" eduattaal sittenMn' vain' vähenönis-toä
viälitsiljoista, noin 43 proseairtitiä kaHbiBta' äSnestämässä käy-rieistäjr
tottta on itietenfcin- seöcin, eiltä fcdfconaain mielivaltaisesti
el^^ vtÄ ifiJMäh hÄlliltus toiaBia^^^n^ seikflcannuodostaa vissejä
rskjajjylVästä, jöidiön yli' «i pääaninistari PJeme Elliott Trudeau
ja hänen hallituksensa' eivät VKii- inle»nä.
Mutta •melkoisella vairrtiiUUjdeUa voidaan ennustaa, että
pettymään tulevalt kaikki ne canadalaiset jiatfca^ toivovat, että
nyt kun liberaaieffiEa on eneräittiätö!^^ "mikä voi oppo-sitiö&
ta Välittätfniättä toteuttaa paa:«imimin hMlituSohjelmaansa",
kfutea on -väitötty. Se e i tule telberaäiän korjailksiä omakoitalb-jen
räkentattiiselksi, vanhuudeneläikkeMien korottamiseksi, äi*-
tiy^^sttilksen parantaaiaiseksi, M estämisekafi,
sekä oikeutetumman palkkatason saavutltsimiseksi kaupunkien
j a maaseutujen työtätekeville.
PÄÄMINISTERI THATCHERm PUHE
Varoittavana esdmerMainä säitä, mihin liberaalit yleensä
tulevat pyrkirtÄSn, voidaian pitää Saskatöhewanin liberaali­sen
ihäakmitahallituksen päSministettm, Ross Thatcherin To-röniton
Maple Le^af Gardensissa viiime maanantaina pitämää
puhetta.
Tämä liböraalijioihtaja, joika äskettäisten vaalitulosten pe­rusteella
pitää aseanaansa suhteellisen hyvin vakiintuneena
maakunnassaan, sai uutistiietofjen miuikaan Kivvanisin kansain-vähsen
kokouksen 17,000 osanottajalta myrslkyisiä suosionosioi-tuksiä
hyökätessään "sosialismiksi'" leimaamiansa sosiaamhuo/l-töa,
erikoisesti mfidicarea eli kansallista sairaushuolitoa vas­taan.
Kuten muidenkin äärioikeistlolaisten sananselityksen mu-kaain,.
mr. Thatcherin mielestä on "sosialismia" vähän kaikkial­l
a — meillä on kansallisesti «rtiistettufja laitotksia kuten Hydro,
jota saamme Mittää suhteellisesti • halvasta sähkövoimasta,
mutta mr. Thatcherin taptaisten palitiikantekäjäin mielestä se
on "vaarallista Sosialismia".
Selitettyään "vaativattomaan" sävyjnisä, että hän on hy­v
in kysjrtty jiihlapuhu(jaYhdywalltoissa, pääministeri That-cheir
hyökkäsi reitrtäin kiiMaeästi. maakuntansa edellisen hal­lituksen,
GCF:n muodostaman "aosialisttisen hallituksen", k u ­ten
hän sanoi, "naMcakeuhkoistaprtipagandaa" ja erikoisesti
öeii' laatimaa Canadan ensimmäastä Medicarea eU sailraushuol-tolakia^
vastaan. \
Torontolaiatietojen miikaan mr. Tbatdher "varoitti yhdys-
•^^altalaisfcuiulijoitaan suosiioniosaiitusten) raikuessa, että sosia­listinen
ajattelu on turmiellut heidmikin (yhdysvaltalaisten)
hallituksensa vissejä osia".
Ymmärränimekö mikä on Amerir
>kM fai^köffdir' Vle^tfffiiHittr S& dli
Jtturl 8fimfijnikfroU'HitlerUl»i mutta
Amerikan toimet eroavat vain siinä,
c p se kBj>ttfi& eri maisstt lUiden
omiä-kansaldisitfaitttnflan'; kuten tia-palitui
dC6r«ds8a Jtv VietAamissa.
Lähii-idassäi^ Japanissa ja Jennassa.
BnglantiMn) J6ka köi>ran oIi< maail­man
kaHätiifeA henfa, kut«n slt9 AI-mitettUti
Jb Aie täSltä Ganad^astai on
jo niin^Amerikan puVIfttuksdäMrr et­tä*
pifesidentti Jc^nsoitin kM^ttä.-
vaikka Sd koski kansaaj ei uskallettu
julkaista Amerikan painostulcsen
polosta.
Amerikan suurpääoman tarkoitus
on imiailmatt^ rikkauksien' valloifla-minen^
r Ja siinä^ on jo pitkästi on­nistuttukin.
YKrssakin se on ollut
jo niin. määräävänä tekijänä, ett»
sen voima on jäänyt hyvlttvähäi»
seksi maaitilvan rbuliaan nähden, j o ­hon
tarkoitukseen tuo järjestö" pe­rustettiin.
On hyvin omituista-kuulla. että
presidentti Johnson ehdottaa komi­teaa
tutkimaan mistä johtuu tuo
suuri rikollisuus hänen omassa
maassaan. Hän itse j a Amerikan
suurpääoma,' jota hän edustaa, on
siihen suurin* syyllinen.; Rikollisuus
syntyy rikkauden tavoittelun syn­nyttämän
ryöstön j a petoksen tahol­la.
E i ole mikään ihme, jos ihmiset
paatuvat kun he näkevät tuon suu­ren
loiston rildcaitten elämässä ja
itse joutuvat koko ikänsä elämään
köyhyydessäi
"Paatuu" se eläinkin jos sitä aina
vaan raigaistaan ja kidutetaan,
Kysymykseksi jää kuinka kauan
tuo Ameriican valta-asema säilyy,
cillä eletty historia osoittaa meille,
että ryövärien vallat ovat romahta­neet
omiin rikoksiinsä; — I. S.
VIELÄKIN OSUUSLIIKKEESTÄ
Sanoin aikaisemmin, etten enem­pi
mainitse Sointulan kaupan asiois­ta,
mutta kun Myntti on alkanut kir­joittaa
siitä oikein romaania, niin
sanon nyt taas^ vuorostani jotain.
Ihmettelen vieläkin, että miksi
Myntti siihen minun kirjeesseeni
niin takertui. Minähän sanoin samal­la
lailla kaupan vuosikokouksessa.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
HILMA KULMALA; SaultSte
Marie, Oht täyttää suntiuntaina
heinäkuun 7, pnä 80 vuotta.
ALFRED SAARI, Port Arthur,
Ont., täytti keskiviikta)rta, heinä
kuun 3. pnä 78 vuolta.
Yhdyjnme sukulaisten ja omais­ten
onnentoivotuksiin.
Thatcher esitti Kiwanis klubin
Minkälaiselta "sosialismin vaarasta" on tässä yhteydessä jäsenille halpoja siiosionosod-tuiksia
saadakseen.
Tosiasia on, dttä sairaalavuo-teiden
hinnait ovat kohonneet
täällä Ontariossa ainalkin yhtä
paflyon irtiitä ne ovat kiohonneet
Sa^tch€iwanissakin miuka "pa
ai-kysymys,
se näSöyy mr., Thatcheito. seuraavasta lausunnosta:
"Me tapaamane jatkuvasti poliitikkoja, jotka antavat huu-lipalvehia
yksityisyritykseflle, mutta yrittävät samalla kertaa
saada sosialisteja «ristetyksi maksamalla suuria osia heidän
(sosialistieii) ohjelmista".
Päästyään täten puheensa ydinlkysymiylkseen, mir. Thällt-cherin
ken-otaan sanoneen, että Saska4chewanissaoli^^P^ han sosialiatihcJlitUiksen'"
Amerikan ainoa hallitus (GCF:n. hallitus), minkä ohjelmaan kaanäaainnosten johdosta! Ei
^ i ^ l y i vapaa sairaala- j a lääkintälhaito, mutta sen kustannus- ainakaaffi Ontarion mistään suu-ten
nousu vuosi vuoden perään km ollut peloittavan suuri. renwnankaupungiin sairaaloista
"Minlbääns haUituksen ei pitäisi koskaan hyväksyä täydel- saa sairaalaviuodetta (mihin ei
lisesti ilmaista sairaushuoltosuunnitehnaa, hän selitti, sillä se kuulu lääkäri^ ja muut maksut)
johtaa väärinkäytöksiin . . . Noin 10 pfosetottia sairaaloissa alle $34 maksua vuorokaudelta,
oleyiäta henkilöistä on siellä tarpeettomasti hoidettavana, hän Tärkeintä on kuitenkin tämä:
väitti. SairaaJavuoteiden maksut ovat kohonineetkahde-ksasta Hu<jlimatta siitä, miten Gäna-dollarista-
päivältä v. 1947 noin 34:ään dollariin päivältä. Vuo- dan alahuomeen vaalituloksia
desta.1962 lähtien ovat lääkiaitöhuoUon kustannukset kö^^ selitellään, -kieltämätöntä on
rieet 22 miljoonasta 31 miljoonaan d(rflälri!in . . . Yksi nainen kuitenlMn se, «ttä canadallaisten
oli käynyt 10 kettaa yhtenä päi^rättiä- läSkätrdssä ja maakunta valtava einemmistö hylkäsi
joutui maicsämäail seri. konservatiivipuolueen johtaja
Kovia sanoöa ja yhtä kovia numerbtietaja niiden vahvis- Rabeit Stanfieldin ehdotuksen,
tamiseiksi! niihin sisältyi medicaren eli
Olettalkaammte n^y että- koko Saskatdhewamn maakim- kansaUiaen sairaushuoUon huo-näfitävlöytyi
ykBisölläiriem naiitieft, j'o(ka t ö d Ä kävi yhdeksän nontalminen,
lääkälrin luona yhtenä päivänä, nain anitä se todistaa? Sitä,
efttä medtä* ön kaikenlaisia, ja että täinÄ nainen, mikäli se on
todellinen- tapaus, tarvitseie herfikisen tilansa vuoksi vakavaa
liääkälri-ja ehkä sairaaia-apualklni. ^^^^
Mutta yksi piääskynön. eli koistoaan tee kesää. Mainiifi^^bn,
että 'mr: Thatcher on itsekin emtinen "sosialisti", m^fSa^ tämä
ei suinkaan tarkoita, sitä, että Canadain "sosialistit'.' olisivat
hänen kaltaisiaan!
Voimakkain "todistaja" väitöstensä tuleksi on pääministe­ri
Thatcherin viittattM "niumerotiötoilhin", joiden' mukaan säi^
iffyafvuotdiden- hinnat ovajt 20 Vuodein aikana kohonneet noin puihieestä. Täi-fcoittaako .tämä
-toMaSsesti leli kahdeksasta ddllarista 34:'ään dollariin. Mut- s M , että liberaalit yleemsä kan­ta
samall^ kertaa näimä tilast^^^ lopunkin poh- nattavat Medicaren täytäntöön
jän. pääministeri T ^ panon viiyyttämistä ja itse
pn^; että sairaala^^inptteiden hintojjen Iktohoaminen ei johdiu Sas- laitikin huonontamdötai äiitä
kät<!h€»wäni8Sä Mmkaan' "sösialianiiöta' ja "sdsfaTiötisiöta" ohjel- saadaan, niini epäilemme, epä-misrta,
VäÄh niiilijeiloittaafl tätnän ihäiMiejärjestelmän. aikaan- miteillyttäviä kokeirtiiuksla meille
saaaumbksista. . kaikille ja erikldäesti noiUe, jiA-
.3M(^iUa täällä Ontariossa ei' ole- Saskattchövvanin mallista ka hairahlbuivat uakomiaah pää-sairauflihluialtoa.
S i t ä -^ vadtustdtHiu torypolätikkiogen toimesta "ministeri Trudeaun "hurmaus-
Siitä huoilimattta liberaalipuo­lueen
yksi huomatuin kellokas,
piääiministeri Thatcher, vaatii
nyt sairaushuoUon huononta­mista
ja viivyttämistä!
Ja valitettava tosiasia on, e!ttä
libeiraalipuiolljueen muut johto­miehet,
päiäiministeri Tt-udeäu
.miukaanluettuna, eivät öle sa-noiitunteet
irta mr. Thatcherin
Vaikkakin tällä suomen kielellä'.
Numerot taas. ovat molemmilla
kieliUä samanlaisia, että kyUäkaii-jan
tiliraportit ymmärrän, enkä ole
muuttanut mielipidettäni; Olen ollut
monenlaisissa rahallisissa tehtävissä
ja oleh- aina tottunut siihen, ettU^
erotessa tarkastetaan tilit ja Myntin
«otossa- tilejä, ei tarkastettu. Pöytä­kirjoissa
oli ollut, että siihen ei ole
varoja.
Kysyn mistä hän olisi vuosiko­koukseen
saanut toSelllseif räportiii
jos häneltä olisi sitä vaadittu. Vaih
numeroilla on merkitystä.
Ja sitten siitä ihmisten säästö*
rahasta kaupassa. Sitä ei olisi tar­vinnut
olla lainkaan, sillä se vain
yllytti elämään yli varojen'niin, että
todellisesti kaikki varat ja varara­hastot
olivat kiinni tavarassa ja pal­jon
jäseniä oli siinä luulossa,' että
rahat olivat kauniisti pankissa. Tä^
mä oli suorastaan korottomalla lait
nalla.kaupankäyntiä, siis velalla.
tänä päivänä, mikäli minä näillä
huonoilla kalkkilniunelUa aivoillani
ymmärrän, on liikemaailman pää­määränä,
että tavaran pitää vaihtua
jä' entinen saada myytyä uuden t i ­lalta
ja siitä ne voitot tulevat. Sel­lainen
liikkeenhoitaja joku ei saa
Iätä aikaan ei varmaankaan saa
kauan paikkaansa pitää.
Meillä kerättiin vain varastoon
vuosikausia ja stiunniteltiin uusia
tiloja tavaroille. Kyllä kai Myntti^
kin myöntää sen, ettei uusi liikkeen­hoitaja
Ollut sitä tavaramäärää ke­rännyt?
Olen yhtätikin sitä mieltä, että ai­nakin
kymmenen vuotta sitten olisi
ollut aika tehdä muutoksia ja suu­rin
syy siihen; ettei niitä-silloin teh­ty,
lankeaa osuuskaupan jäsenistöl­le
ja johtokunnan kokemattomuu­delle.
Ja suurin erehdys oli sen pie­nen
kaupan rakentaminen sinne
mailin päähän. Mutta eihän sitäkään
vastustanut kuin me kaksi akkaa ja
toinen jo makaa haudassa ja pian­han
tämä toinenkin sinne menee.
Aika näyttää vielä asiat. ^ Isoäiti
• • , . » • • • #
KALAJUTTU SEN
"PULLAKAHVIN-TOIVEISSA
Vaikka' onkin sanottu, että kala­juttujen
yhteydessä on lupa valeh-dellakin,
niin minä haluan kui­tenkin
pysyä totuudessa.
Tapanamme on käydä South
Branch Lakella mikä on hyvänko-koinen
järvi monine saarineen ja
lahtineen. Siellä on myös niitä ko­meita
järvilohia( trout). Niinpä
meitä lähti eräänä aamuna sinne
peräti 4 miestä ja noin 4 tunnin
ajon jälkeen pääsimme perille ve-neinemme.
Parisen tuntia kiertelimme saa-ria
ja rantoja saamatta ainoatakaan
"nykäystä". Olimme jo lähdössä toi-
5elle jäi-velle kun Santeri, vanhin
joukosta ehdotti, että ollaan nyt
sentään tämä päivä tällä Järvellä.
Uudelleen matkalle lähdettyä
huomasin kaverini kanssa eräässä
järven poukamasta lähtevän pienen
puron ja niin päätimme mennä sin­ne.
Kapeata puroa ajaessamme tu­li
eteemme noin 6 jalkaa korkea sei.
nä — majavan pato - r - jonka ylä­puolella
näytti olevan paljon vettä.
Kaverini kapiisi ylös ja hetken ai­kaa
siellä oltuaan huusi, että tääl­lä
on kaloja tulvimalla. Päästyämme
Hongkongissa, työdkentfelevä GBC:n kaukoidän uiutistarfckaifHja BiU Cunnnngham (va-senunalla)
tiedloittaa kaakista sutirenmiista itäniaisdsta itapahtumisl^ telexisio ja
radiouutisissa. YlMolevassalmvassaGimningham saa matkaohjeita saigonilaiselta soti­laalta
Saigonin Gai Dien laitakaupungilla. Guirmingham toimi uutistiedbittajana Sai­gonin
koiUisosuudeilla kun ylläoleva kuva dtettiin.
I>ii4tri GudllpQv:
USAn ARVOVALTA JA VIETNAM
Vietnamin Demokraattisen Tasa­vallan
ja Yhdysvaltain edustajain
viralliset keskustelut Pariisissa
muuttuvat lehtien viime viikolla jul­kaisemiksi
yksipuolisiksi lausunnoik­si.
Kahdeksan tapaamisen ja yhteen-s'i
melkein 30 tuntia kestäneen vas­takkain
istumisen Jälkeen kumpai-senkaan
osapuolen edustajat eivät
ole todenneet edetyn millimetrin­kään
vertaa eteenpäin kohti rauhaa
Vietnamissa.
Umupikujan hyvin tunnetta syy
on Yhdysvaltain valtuuskunnan ha­luttomuus
hyväksyä ennakko^toa,
lopettaa ilman ehtoja pommitukset
veneirtemme "yläjuoksiUi" vesille
kaveri otti seipään ja poloitti sillä
tavattoman suuren "troutuparven"
venettä kohti. Jotkut pelästyneet
kalat yrittivät hypätä veneemme yli,
mutta putosivat keskelle veneen
pohjaa ja minä mukiloin niitä siinä
kuoliaaksi. Ennen kuin siitä tou­husta
selvittiin meillä oli jo 6 ko.
meaa taimenta (trout) veneessä.
Aikamme levättyä päätimme teh­dä
reiän: majavan patoon ja siten
meneteltyä saimmekin veneellemme
"vapaakyytiä" moottoria käyttä­mättä
alajuoksuun ja niin pääsim­me
takaisin järvelle.
Kämppäyspaikalle päästyämme
olivat toiset Jo laittamassa illallis­ta
kiroillen ehkä^gUÄ, kuinka kauan
me matkalla viivymme. He tervehti­vät
meitä sanomalla että ei tästä
järvestä nyt kalaa saada. Ääni muut
tui kuitenkin heidänkin kellossaan
kun saivat nähdä saaliimme.
Seuraavana päivänä menimme
kaikin samalle purolle, mutta tur^
haan sillä kalat olivat sieltä hä­vinneet.
Järveltä saimme kyllä sinä
päivänä muutamia komeita vonka­leita,
. mutta päivä kun oli lämmin,
niin pois oli lähdettävä, etteivät ne
suuret hirmut päässeet pahene­maan.
Sellainen oli tämä kalareissu
— S.nen.
Ja muut hyökkäystoimet Vietnamin
Demokraattista Tasavaltaa vastaan.
Mitä tulee itse niihin syihin, jotka
johtavat haluttomuuteen tyydyttää
oikeudenmukaista ja jo ennen neu­vottelujen
alkua tunnettua Pohjois-
Vietnamin vaatimusta, niin niiden
Joukkoon, sen lisäksi, että amerikka­laiset
kuvittelevat voivansa saavut­taa
neuvottelupöydän ääressä sen
mitä eivät ole onnistuneet saavutta­maan
taistelukentällä, amerikkalai­set:
tarkkailijat mainitsevat yhä
useammin arvovaltatekijät.
Sellaisia tuovat etualalle "sotaa
voitolliseen loppuun saakka" kan­nattavat,
ikään kuin sota ei olisi jo
osoittanut, että tällainen mahdolli­suus
on Pentagonin ulottumattomis­sa.
Siitä huolimatta Pariisin neuvot­telujen
jarruttajat lausuvat, että
Yhdysvaltain velvollisuus ori huo­lehtia
omasta arvovallastaan " l i u r -
valtana", että heidän ei esimerkiksi
tule sietää nöyryyttävää esikuntan­sa
ohjustulitusta itse. Saigonissa.
•'Tilanne" voivoitta heidät "protes­toimaan"
Pariisissa ja uhkaamaan
rankaisutoimenpiteillä paikan päällä
Hyökkäystä Vietnamiin puoluste­levat
henkilöt vetoavat nykyään ar­vovaltaan
jopa useammin kuin "do­mino-
teoriaan', joka epäonnistui suo­raviivaisen
ja sokean antikommunisr
tisuutensa vuoksi. Myös monet Viet­namin
sodan arvostelijat pitävät ar­vovaltaa
melkeinpä tärkeimpänä
syynä ellei aivan itse sodan aloitta­miseen,
niin ainakin sen nykyiselle
itsepintaiselle jatkamiselle.
Yhdysvaltain senaatin ulkoasiain­valiokunnan
puheenjohtaja William
Fulbright esimerkiksi on sitä mieltä,
että Yhdysvallat Jatkaa "julmaa so­taa
arvovaltasyistäV eikä kansallisen
tui-vallisuutensa tähden. Kommen­taattori
Walter Lippman toteaa va­littaen,
että Yhdysvallat "sotii Viet­namissa
pelasaakseen arvovaltansa".
Toisin kuin "domino^teoria" ve­toaminen
arvovaltaan voidaan siis
"syöttää'. paitsi "haukoille' myös
"kyyhkysille". Se ei sulje pois aikai­semman
politiikan arvostelemfsetf
mahdolilsuutta. 'Saattaa olla; että ai­van
alusjsa ei olisi kannattanut työn-'
täytyä Vietnamiin", sanovat'"hiau-'
kat" Ja neutralisoivat sen Jälkeen'
"kyyhkysiä" vetoamalla isänmaalli­suuteen:
"mutta kun kerran ttSiU on
tapahtunut, ei ole mielekästä etsiä
syypäitä, vaan on vietävä asiaVoitol-liseen
loppuun saakka. Suurvallalla
ei ole varaa tappion ylellisyyteen.''
Amerikalle Ja koko maailmalle
olisi ollut parempi, jos huolehtimi­nen
muiden mielipiteestä ja'Yhdys­valtain
perustuslakiin kirjattu vaati­mus
suhtautua kunnioittavasti i h ­miskunnan
mielipiteeseen olisi tul­lut
amerikkalaisten poliitikkojen
mieliin ennen kuin päätettiin byö-'
l.slä Vietnamiin eikä vasta romah­duksen
aattona. Nyt puheet arvo­vallasta
uhkaavat sille lopullista tu­hoa
Vietnamin viidakoissa. Tämän
.yhteydessä senaattori Yang. palautti,
varsin osuvasti mieliin kiinalaisen
filosofin Konfutsen mietelmän, etta
henkilö, Joka on tehnyt virheen eiklr'
korjaa sitä, tekee toisen virheen.
"Arvovallan menettämisen pelko
ei vöi olla tekijä, joka määrittelee'
meidän politiikkaamme", varoitti
vaikutusvaltaisen Foreign Affairs-lohden
toimittaja Hamilton Fish-
Armstrong tämän vuoden toisen nel­jänneksen
numerossa.
Puhe, että Vietnamissa on muka
.Amerikan kansallinen kunnia, asete-tu
kortin varaan, on vaarallinen
son vuoksi, että se sisältää yrityksen
ajaa Amerikan kansa psykologiseen'
umpikujaan, sulkea tie perääntymi­seltä,
joka olisi väistämätön, ja es­tää
Yhdysvaltain valtuuskuntaa Pa­riisissa
hyväksymästä PohjoisViet*
namin oikeudenmukaista ennakkOr
vaatimusta pommitusten l(^ettami-sesta.
Amerikan arvovaltaongelma on
luonnollisestikaan kuulu ihmiskun-nan
edessä olevien ongelmien jouk­koon.
6en tehtävä ei ole huolehtia
amerikkalaisen "virtahevon''; vetä-
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
VENEMATKAT TURVALLISIKSI
Näitä rivejä naputeltaessa (tiis­taiaamuna)
ei ole vielä varmaa
. tietoa siitä kuinka moni henkilö
kuoli '^pitkän viikonvaihteen" ai­kana
hukkumalla.
Varmaa on kuitenkin, että
«vaikka hukkumisia tapahtuu aina.
sellaisissakin olosuhteissa mistä ei
kukaan voi olla vastuussa, niin
toisaalta on kuitenkin turha kiel.
tää sitä, että inhimilUhen huo­limattomuusi
y mm ärtämättö
™yys ja joskus myös mistään piit.
taamattomuus aiheuttaa hukku­mistapauksia.
~
Allekirjoittaneella oli tilaisuus
seurata viikortvaihteert aikana e^
räätlä suurehkolla järvellä ilmei­sesti
liian suuressa ihmlglBstissa
lolleen ipienen veneen hankaa ; e-teenpäinmenoa
kovassa aallokossa.
Onneksi siinä ci tapahtunut va­hinkoa.
Mutta liian monta vene-onnettomuutta
tapahtuu sentapai­sissa
olosuhteissa.
Venematkat voivat kuitenkin o l -
U yhtä turvallisia kuin ne ovat
miellyttäviäkin. Kysymys ori vain
AiM, että käytämme vähän aivo­jamme
eli niinsanottua "hevos-älyä"
ja noudalartime kaikkilla
venematkoilla vissejä turvallisuus­sääntöjä.
_
Toisaalta "näiflä 'Hurvallisuus-iiäännöt''
Ovat usurimmalta osalta
.niin yksinkertaisia ja alkeellisia,
«ttä; nltetä puhuminen tuntuu m i i .
t^i tilan ja ajan haaskaamiselta.
Ohtarlon maiden ja motslen nti-nlstorlöU'
"tapatuiimiett JiouUiölli-,
osasto" julkaisi viikon vaihteessa
toistamiseen seuraavanlaisia tur­vallisuusohjeita
venematkojen
suunnittelijoille:
1) Huolehtikaa, että veneenne
on käyttökelpoinen;
2) Käyttäkää oikeata (sopivaa)
venettä erikoistarkoituksissa las­taamatta
sitä liian paljon;
.3) Käyttäkää hevosvoimiltaan
sopivaa moottoria veneessänne;
4) Noudattakaa purjehdussään-töjä
— '^tiesääntöjä"; '
5) Hu^htlkaa siitä, että ve.
neessänne on tarvittavat välineet;
6) Käyttäkää venettänne järke­västi
ja huolella. " '
Juuri veneen käytön järkevyys
ja huolellisuus jätetään useimmi^
ten rannalle venematkoille lähdet­täessä.
Tämä "hevosälyn" käytön
Ja huolellisuuden puute aloittaa
joskus sarjan 'tapahtumia, mitkä'
voivat johtaa tapaturmaan ja tra­gediaan,
selitetään mainittujen
"ohjesääntöjen" yhteydessä.
\Venematka kehittää usein huo-lettomuUdOn
tunnetta missä- jäte.
tään huomioimatta mahdolliset
vaaratekijät — ja pienikin huoli­mattomuus
voi aiheuttaa vakavia
seurauksia.
Esimerkiksi, jos "ankkuriv hei­tetään
liuollmattomasti veteen
paikassa, missä se köyden lyhyy-deh
vuoksi oi laskekaan pohjaan,
ankkurin paino ja heittovoima voi
viedä miehen tai naisen mukanaa'n;
Mttkanavedottävä vene voi ta r t -'
lua kiveen tai kontooUr -vaikka.
ajurin vene ohittaakin sen vaivat­tomasti.
Se voi kaataa jomman
kumman tai molemmat veneet.
Ja entäs hengenpelastusliivit.'
Varsinkin uimataidottomien ja
heikkojen uimarien tulisi vetää ne
päälleen aina veneessä ollessaan
sillä koskaan ei voida varmuudel.
la sanoa tuleeko tapatui^ma tai ei­kö
tule. Ja mitä hyötyä on hen-genpelastusvälinelstä,
Jos ne ovat
onnettomuushetkellä Jossakin ta-vararöykkiön
alla niin, ettei nii­tä
saada avuksi?
Ylikuormitus -^varsinkin met­sästysmatkoilla
missä on käytettä­vä
suhteellisen keveitä veneitä ja
ipäljpn välineitä — on aiheuttanut
lukemattomia hukkumistapauksia.
Samoin se, että ylikuormitetun
veneiden tavarat liikkuvat aallo-.
kossa ja aiheuttavat veneen kaatu­misen.
Yleisesti puhuen liikakuormilet.
tu vene voi kaatua pienemmässä­kin
aallokossa. Ja mitä kylmempi
on vesi, sitä varovalssempia tulee
olia venematkoilla, sillä kylmässä
vedessä räpyttely ei käy laatuun
pitkää aikaa.
iPaljon onnettomuuksia aiheu­tuu
myös Juopumisesta. Mikäli
päihdyttäviä aineita halutaan käyt.
tääj ne pitäisi aina jättää aikaan^
jolloin el olla veneessä eikä vene­matkalle
lähdössä.
Canadan suomalaisten joukoäsa
on paljon veneitä käyttäviä mie-h
i ä, na isl a j a l apsi a. Toi vota a n. et­tei
yhdenkliän keaö— ja^ syyshu-vi
vähene veneonnettomuudesta
— hukkumistapauksista puhumat­takaan.
Hyvinhän se meni! Kiitos ky-symästä.
Kesäloma nimittäin.
Saunassa ollessa pysyi hyVin su­lilla
Ja lämpimänäkin kun sai lOi
puita jatkuvan sateen kastelemat
puut jotenkin palamaan. '
Kalaakin tuli "omiksi tarpeiksi".
Yksi aivan ennätyssuuri allekir-
' joittaneen kohdalla. Siitä sotkuusi
ihmistä aterian ja "tähteötSl" jBi
vielä niin paljon, että melUe kah­delle
lomalaiselle riitti kälaherk-kua
koko loppuviikoksi.
Kalavalheko? Eihän toki. E l
kannata valehdella kun jlllekir.<
joittanut Jää ilmeisesti pois sU^
tä "kilpailustakin."
Se-oli todella komea •"kes^eila'^' '
jonka tärkeät "piri-up"' mität oli-»
vat: mittaa runsas 38 tuumaa,
paksuus 16 tuumaa paino reilusti .
17 paunaa; 5 tuumaa pitkä suu
aukesi 4 tuumaa ja pään mitta yli
12 tuumaa.
Soon Kulmala sanoisi tletertkin,
että "sehän oli; hauki Ja haukea ei
sanota kalaksi muualla kuin Sud-buryssa,"
.
Olkoon niinkin — mutta komea
otus se oli.
Kuten näkyy Loma meni mat^
nlosti. Se oli vain kuten lomat
leen.sä, liian lyhyt. Maan lokeja
pitäisi muuttaa ja korjata niirt, et­tä
loman jälkeen tulee ainakin yk­si
viikko "lepoaikaa" ennen ta­kaisin
työhön tuloa, mutta hyV»
näinkin.
— KäiHiäkoura.
•••• ' t - I t h 1 I
3f'-
M m k