Vapaus, December 27, 1956

              m T A P A US
•econd <ila» nufl bjr die «Mt
~ Deparfiaent, ou««8. Fiit)^
Hulce ' vedUy: Stieitf^,
lyvflod Satuni»]» liyVApatvs
ffdUttbJoff Cknqxatnr I4d^ at 100.
flpa 0 t W^ fivabtuy» Oa^ Casatta.
TeleiiiboJMs: Bi». Office 4<406*;
mumai Office OS, 4-4265. Manager
«liKm: IBox f», «adlns7« «Kaario.
TrskvaOatiimt'n t tul iihaxge.
TJLMSSimaihT:
Suo0U«a: I vk. BJSO 9 teli. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
iioiifflioi8i»ni
Isarjajiihläioiiiinisia
Kiilalle lailliiei paikkaisa VK»a
i i i ; :
IM:
r. NATOin uusi tulenunen -
3 ;J Vaikka Yhdysvaltain valtiosihteeri John Föstcr Öuiles^
i ^ t t i joulun udella Pariisissa pidetyn NATO-neuvoston ko­kouksen
jälkeen/et^'mainitussa kokouksessa "haudattiin^
ISUei kokonaan'pqistettu, nieidän yhtenäiqrydessämmeo^^^
£ iiliämielisyydet^V niin tosiasiat osoitte^ NA
^ ^ : n uusi tuleminen on entistä heikommissa kantimissa.
; Osoituksen siitä, että NATOra on ^'lujitettu'* uusien sää- '
«tösten hyväksymisen muodossa samalla tavalla kuin huu-i^
usaineilla lievennetään kuolevan kärsimyksiä, muttei es­t
e l i , itse^ kuolemaa; saadaan näiden säädösten^^
KISudesta eli kaksimielisyydestä.
^.^Palautettakoon .kieliimme ensinnäkin tämä: NATOrlii^l
JCOS^ ke^ttyvän^ J f f i i ^ johdosta nimitettiin muutamial^ktiui'!
4äÄisia sitten ns. !!%;olmen viisaan" komitea tutlumaa^^NAT*^^
.^0^;sairäuden laatua ja tekemään ehdotuksia tämän taudin >
Ipäl^tamiseksL Ei ole tietenkään "kolmen viisaan" syy, että
^eidän\työnsä .^^aonnistui^ s
^lääkäriäkään, jos hän ei voi parantumattomaan tautiin sai-
^/U , Tästunutta potilasta pelastaa. . ,
« Tutkittuaan NATO:n sairauden laatua tämä "kolmen vii-
I ^saan" komitea (ja meidän ulkoministerimme, mr. Pearson oli
, yisi Heistä) tuli siihen lopputulokseen, että jos NATO mieli-
]iM^Sn estää hajoamasta^ silloin tulee sen jäsenvaltojen suostua
•ylifeistolminnan tehostamiseen siten, ettei mikään jäsenvalta
. ^>y|idy yksipuolisesti, toisten jäsenvaltojen kanssa f^euvottele^
' Imafta, mihinkään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saatta^t^f
,:;heikentää jäsenvaltojen yhtenäisyyttä. Yhteistoiminta ja en-
. , Jna^oiieuydttelU jäsenvaltojen kesken, kas tässä oli "kolmen
j «laisajirt** ho|tb-, ja-lääkeresepti. Tämän Hoitomenetelmän pe-
'ru^taksf Vkolme viisasta" esitti, että juuri 6e kun Britannia
'ja^Raiiäkaläktivät yksipuolisesti sotaretkelle Egyptiä vastaan,
" ^neuvottelematta asiasta, muiden NATO-valtojen kanssa, säi?^'
[pahimman repeämän liittovaltojen välille. Yhteistoiminnalla
:i ::;^k«nnakkori
^ dessa välttää, selitti 'kolmen viisaan" komitea.
Onu tä/ttää perjantain. joSSuS ^ ^ ^ » « «»
f, SaUdHim. Whitefi£ti, O a t ,
täytti /ouJuna, joulukuun 25 päjvä-jiä.
73 vuotta.
Anton IbUBta, Sault Ste. Marie,
Qnt, täyttää perjantaina, joulukuun
28 pnä 71 vuotta.
Marsit JElaiJn JBanken, Ont., ayt-tää
tiistaina, tammikuun 1 pnä 74
vuotta.
Mattt BIyjlyDeD,Beaver Lakelta
täyttää 77 vuotta tammikuun 1 pnä.
Yhdymme vsukulaisften ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
mm
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys Minä päivinä ja mibin
: 4lkaaif lähetetääii; Suomesta radio-objelmaa
ulkomaille? Tietoa halua­va.
Vastaus: Suomen yleisradion ly-hylaalto-
ohjAmaa lähetetään joka
päivä aaltopituuksilla 19 m- kj/s
151^ ja 16 m kj/s 17800. Suomen­kieliset
lähetykset (erotuksenaruot-sinkielisii^
ä) lähetetään sonnuntai-sin
kello 7.30 — 9.00 ap, maanan­taisin
7.00 ^ 9,00 epp ja muina ar­kipäivinä
paisi maanantaisin kello
7.15 — 7.45 epp. Kaikki ajat East­ern-
Standard Jifpe. ~ -
"iti" iA *wnsr'iy»nfetä«ät %waetJ.
niinkuin partmtitin kilparatsut. Ja
kovaa im veikkauskin. Viimaisten
tietojen mokäian /7tSläiset^ ovat job-doisa,
saa sitten nähdä, miten M y
loppu kierroksella.
Jtäläisten suuri joukko-kc&ous -pi­detään
haalilla tämän vuoden viimei­senä
perjantaina, siis joulukuun 28
pnä kello 8 illalla, ja niin järjestyk.
sessä jokaisena perjantaina, koko
tammikuunv ajan..Keto 'i^oa
mielenkiintoisia filmiesityksiä, r niin
että yhdistetään huvi ja;käytWöm4
nen työ, että voittoisaan li^qmun
vbimme^viedä tämän veljellisen k i l -
.pailumme. Toivomme,' että feaiicU
Itäläiset ottavat .velvollisuudekseen
käydä näissä kokouksissa.; i Siis terve­tuloa
kaikille yhteisesti joukkoomme.
Itäläisten kotikutsut on Murrella
ensimmäisenä lauantaina tammikuus­sa.
Osoite on 6 Playter Blvd. Jussi
sanoo, että ^tervetuloa saunaan Jo ^ i l -
tapäivälk; makeat on: löylyt, ;jä sen
päälle juodaan hyvät kahvit. Seura-peliä
Vpelataan; illan ratoksi,, ja'-
edistetään yhteistä asiaa.
Sitten ön ne suuret: laatikkopäiväl-llset
;.:Ja:;:bingo shaalilla sumnmtainaj
tammikuun 13-pnä.
Pidetäänp^ kaikki nämä tilaisuudet
muistissa; ja luonnollisesti tämä yistä-yällinen
kutsumme kuuluu myös
"Läntelälsille". — Idän likka."
Mitä milut sanovat
'•^Mr ^So oli .epäilemättä viisas neuvo. Mutta mitäs tehdään
. sillaiselle potilaalle, joka ei ota noudattaakseen 'lääkärin oh-
; geita?pJTATO ort k tiedetään. Yhdysvaltain hallituksen
sylivauva. Sen sotajoukkojen ylipäälliköiksi kelpaavat aino-
.astäan ^dysvaltalaiset ja tiukan tullen vain Yhdysvaltain
;ääntä kuunnellaan. . : ,
= Mutta kun valtiosihteeri Dulles sai tietää "kolmen va­rsaan"
suunnitelmasta, niin hän ilmoittjrjo etukäteen, että eh-
^Qottakaa-niin \nisaita menetelmiä kuin haluatte/ mutta Yhdys-^
lyalt^in hallitus ei sido itseään mihinkään ennkkkoneUyotte-l|
ijen'lupaukseen'. .Yhdysvalloilla on siksi jmpntar.rautaa tu­llessa
» että sen, täytyy saada toimia itsenäisesti, liittolaisista
yälittämättä ja niinmuodoin puheet yhteistoiminnasta ja en-
^ nakkoneuyotteluista äopii kyllä pyhäkoulun opetusjärjestel-mään^
muttei NATOrn menettelytapoihin, selitti asiallisesti
puhuen mr. PuUes. ^
^„ Tällainen oli tilanne silloin kun ryhdyttiin päätösten
, . tekoon — ja NATOm päätös "uusista säännöistä" eli yhteis­toiminnasta
ja ennakkoneuvotteluista on myös sen mukainen.
Totuuden vuoksi on kuitenkin myönnettävä, että mr, Dul-iesiii
"me määräämme" asenne ei mennyt kux<kusta alas aivan
^Icäkistelematta. •
, • * * *
; ^ .Ne,piirit, jotka ovat uskovinaan, että NATO ,on jotakin
muuta -kuin Yhdysvaltain hallituksen pelinappula, olivat
Tmuka hämmästyneitä siitä miksi Yhdysvallat ei voi-hyväksyä
ittiukaksl säännöksi määritelmää ennakkoneuvotteluista, vaik-
-ka mr. Dulles oli arvostellut Britanniaa, Ranskaa ja Israelia
^nimenomaan siitä, ^ etteivät ne "neuvotelleet"- liittolaistensa
ykanssa ennen Egyptia/vastaan aloittamaansa hyökkäystä.
r Mutta "totuus on tarua kummempi". Niinpä sitten Parii­sissa
hyväksyttiinkin uudet säännöt, joiden mukaan tulee
Itäytäntöön "laajempi ja läheisempi ennakkoneuvottelu (con-f;
sultation) NATO-maiden kesken poliittisissa ja taloudellisissa
^symyksissä. Jäsenvallat suostuvat jopa siihen, että ne el­ivät
omaksu ohjelmia eivätkä anna tärkeimpiä poliittisia lau-fSuntoja
asioista, jotka koskevat toisia NATO-valtoja —- "ellei
iisltilanne tee tällaista ennakkoneuvottelua ilmeisesti ja tuntu­vasti
mahdottomaksi!*.
"Pennin nakista'^ voidaan siis järjestää "ennafckoneuvot-?
|teluja",mutta kun 'Hilanne sitä vaatii'', silloin voidaan toimia
^-neuvottelematta — kuten Britannia, Ranska ja Israel toimi-
*vat Egyptiin hyökätessä,'kuten'n^
:;^kuten on kaikesita sanahelinästä huolimatta'ilmeisesti tarkoi-
*tus edelleenkin toimia "tilanteen" mukaisesti..
KALASTAJATKAAN EIVÄT
PIDÄ P,ICKER$aiLLIST4
Joitakin kuukausia sitten Otta­vasta'saapui
tietoja, että mahdqlli-jsesti
voin^rae, piakkoin odottaa muii-itoksiaministerlstössä.
Arvailujen
joukossa oli yksi, jonka'mukaan liit-
.tqhaflituksen kalastusministeri
J^mes .'Sinclair siirrettäisiin johon­kin
toiseen ''ministeri virkaan ja ny­kyinen
kansalaisuus- ja siirtolais-minist^
ri Pickersgill siirrettäisiin
•kalastusministerin virkaan. . .
Kaikki: sellaiset tarpeettomat ja
epäjärjelliset muutokset ansaitsisin
vat Pääministeri St. Laurentille, ei
kalastusteollisuuden kiitosta j a ylis;
tystä/V^an kaikkien piirien tahol­ta
.mahdollisimman tiukkaa ^arvos-.
telua.--r'Länsirannikon kalastajain
union äänenkannattaja, "The Fis-hprman;;,,:
$2 inilj. voitto-
^sihkoina
päivässä v. 1956
Ottawa. — Tämän maan kupon­kien
leikkaajat saivat osakseen
suurimman yoittomäärän maan
hir.toriassa, sievoinen, $703,294,
419; Lähes puolet tästä summasta
meni Yhdysvaltain puolella niiUe
yJhdysvaltalaislUe, jotka .omista­vat
Jeijonan osuuden Canadan te­ollisuudesta.
VoUto-osinkojdn määrä oH 12%
I suurempi kuin edellisenä vuonna
ja 23% suurempi kultf v. 1954
siiatujeni voittojen määrä. Täten
voimme sanoa/että'osakkeiden o
mistajat saivat v. 1956 $2 miljoo-
, naa dollaria joka päivä — toisten
ihmisten työn kustannuksella.
Eniten voitto-osinkoja jakanut
yhUb oli International Nickel jo­ka'
jakoi osakkeiden pmistajille
vuoden kuluessa $57 miljoonaa,
josta summasta suurin osa Yh­dysvaltoihin.
Puolan uraani"
Icaupat edullisia
Varsova. — Puola louhii uraania
alä-Schleesiasta ja myy sitä Neuvos'
toliittoon hintoiliin, jotka ovat maa­ilman
markkinahintojen yläpuolella
ja siten Puolalle varsin edullista; i l ­moittaa
Varsovan radio.
.Atomivoimapäällikön Bilikin ker­rotaan
sanoneen^ että malmi myy-däahi
koska sille ei ole tällä hetkel­lä
käyttöä-Puolassa.
.-^ Jos lampussa ei .ole 'Öljyä, on
lampun sydänkin arvoton.
paikan miimisesti Kiinan kansan^
tasavaUaUe VK:ss3 «n saHaUzuiem'
me Is^ainsainväJisen el&nMn^ 1^
aiajiia>ptai^n j a MfkeviB kysymys^
SMKO suurvallan kuin Kiinan
kansantasavallan oikeuksien polke^
minen on epänormaalinen ja sletä-niätön
Ilmiö. Kuusisataamiljoonai-sen
Kiinan kansan; edustajia ei ole
YK:ssa 'samaan aikaan kuin siellä
;öri^Tsiankaishekin edustaja. Tällair
nen epänormaalinen tilanne ei anna
täHe; iiattÄainvalfeelle " lirjestöUe^
mahdollisuutta täyttää jaloa tehtä­väänsä
rauhan suojelemiseksi ja sa­malla
se haittaa /kansainvälisen t i - '
lanteen jännittyneisyyden lieventä'
mistä.
Kiina kuuluu niiHin maihin, jotka
perustivat: Yhtyneiden Kansakun­tien
järjestön, j a samalla -se on sen
sellaisen tärkeän elimen kuin Tur­vallisuusneuvoston
varsinainen va-kinainen.
jäsen.
J o Y K : n perustamisen jälkeen
Kiinassa .tapahtui kansanvallanku-mous,
joka kaatoi lahon kuomintan-gilaisen
valtakomennon ja. perusti
Kiinan'-kansantasavallan. / Kansan­hallitus
toteuttaa valtaansa kaikki­alla,
maassa luuunottamätta Taiwa-nia,
jolle ovat pesiytyneet taantu­muksellisen
kuomintangilaisen kop­lan
rippeet. Näin ollen yleisesti
tunnustettujen kansainvälisten . oi
keusnormien mukaan ainoastaan
Kiinan kansantasavallan edustajilla;
on oikeus edustaa -Kiinaa kansain-;
välisissä : kysymyksissä.. Näin on
ymmärretty-nykyinen tilanne ei
vain itse:Kiinassa: Muistettakoon;
vaikkapa se,; ettei kukaan muu kuin
John ;Foster Dulles on kirjassaan
Sota vaiko rauha" (v.:1950X sano­nut:
;;'*Jos' kommunistinen hallitus
osoittuu tosiaankin; kykeneväksi hal­litsemaan
Kiinaa ilman vakavampaa
sisäistä : • vastarintaa, niin silloin se
on otettava myös Yhtyneiden Kansa­kuntien
järjestöön".
Kiinan kansantasavallan perusta­misesta
on kulumassa jo kahdeksas ! Hstamisen ja kansan;elintason edel-vttost
Tässä isjassa tämä nuori
takmt» « 9 Jo antanut pwV(9 palim
kirlskaiUt eeimerkkeji ^UOiyvystääa
j a jnitä läheisimmästä yhteydestään
maan kan^njmitä laajimpiin jouk-koihiin.
mikä on kaikkein iarksinia
koko tässä asiassa. Maareformin
tuloksena saivat maata miljoonat
talonpojat, jotka vielä aivan hiljat­tain
vaikeroivat nälän ja kurjuuden
kourissa Työläisten ja talonpoi­kain
mitä petomaisimmalla riistolla
ja sorrolla, keinottelulla ja monen^
laisilla muilla hämäräpäisillä teoil­la
kokoonhaalitut entisten kuomin-tangilaisten
vallanpitäjäin suunnat­tomat
rikkaudet joutuivat työtateker:
vien '/käsiin, - työtätekevien- valtion
käsiin. Maassa on turvattu ja taat­tu
laajojen kansanjoukkojen osallis-tuminen>
myös; valtion; hallintaan.
Nämä Kiinan ' kansan elämän vde^
mola'atisoimisproscssissa ennen tunr
temattomat kiistattomat tosiasiat,
ovat saaneet useiden Kiinan kan­santasavallassa
käyneiden ulkomaa­laistenkin
tunnustuksen; Eräs heis­t
ä — australialainen;: kanoonikko
Mmerd kirjoitti hiljattain melbour-nelaisessa
"Guardian'' lehdessä,' et-;
tä kaikki, mitä hän sai nähdä, sai
hänet vakuuttuneelcsi siitä; että "ny­kyinen
hallitusmuoto on kansan
dhemroistöUe parhain mitä Kiinan
monivuosisataisen historian aikana
on koskaan ollut"..
Maan talouselämässä on tapahtu­nut
suuria^muutoksia. Monivuotisis­ta
sodista ikärsinyt.Kiinankansan-tasavallan
kansantalous palautettiin
kuntoon; jo vuoden 1952 loppuun
mennessä, ja ensimmäisen viisivuo­tissuunnitelman
mukaan, ;joka on
laadittu vuosiksi 1953 — 1957, K i i ­nan
teollisuustuotanto kasvaa' viiden
vuoden -kuluessa '2-kertaisestij; K i i ­nan
: uudet teollisuuslaitokset jo
tuottavat kuorma-autoja, voimakkai­ta
generaattoreita, .valssattua teräs­tä,
aivan uudenaikaisia työstökonei­ta
j a paljon muita tuotteita. Nämä
teollisuussaavutukset, samoin kuin
myös >;maataloustuotannon: kasvu,
muodostavat maan sosialistisen teol-
Jeen kolioilamisen pohjan-
On itsestään seiv^, «ttei $im «it^
keäl Jjiovaa työt» «uortttay» « M »
voi olla kiinnp5tun»t(w |ce»Uiväst|
raväias/ta, jonka saavuttaminen fift
kuten tunnettua,. Y^m tärkein päär
määrä. Kiinan kansanhallitus on
antanut paljon esimeild^jä rauhan?
rakkaudestaan. Sitä kuvastaa ensi
lilassa sencsubtautuminen Korean
tapahtumiin. Kiinan kansantasaval­lan
ja muiden rauhantahtoisten mai­den
aloitteesta saatiin lopetetuksi
verenvuodatus Korealla. Yleisesti
on tunnettua sev millainen ansio
Kiinan - tasavallalle kuului sotatoi*
mien lopettamisessa IndorKiinassa^
Yhdessä Intian ja Burman kanssa
Kiinan kansantasavalta von julista­nut
kuuluisat viisi rauhanomaisen
rinnakkaiselon periaatetta.; Näitä
periaatteita kehitettiin edelleen
Bandungin konferenssissa,;^ vjonka
menestymisessä oli suuri osansa
Kiinan kansantasavallan edustajil­la,
i Rauhanomaisen Rinnakkaiselon
periaatteita pidetään nyt suuntaa
antavana alkuna;:kiinanr^ansantasa-.
vallan ja useiden Euroopan ja
Aasian-maiden keskinäisissä suhteis­sa.
Kiinan kansantasavallan hallituk­selle
kuuluu nyt aloite sellaisissa
kansainvälisen jännittyneisyyden
edelleen lieventämiseen suunna­tuissa
ehdotuksissa kuin: Kiinan ja
Yhdysvaltain suhteiden ;säännöstä-minen,
Kauko-Idän;konferenssin
koollelcutsuminen Korean ^rauhan­omaista
yhdistämistä koskevasta ky­symyksestä
ja uuden Geneven neu­vottelukokouksen
koollekutsununen
Indo-Kiihan kysymyksestä, jotta voi­taisiin
turvata Vietnamia koskevien
sopimusten ^iteuttaminen. Huomio­ta,
vlhdoin^-ansaitsee Kiinan kansan­hallituksen
ehdotus- Kiinan kansan­tasavallalle
kuuluvan Taiwanin saa­ren
vapauttamisesta rauhanomaista
tietä. -
; Kiinan kansantasavallan saavu-'
tukset sisäpolitiikan alalla sekä sel­västi
ilmaistu Kiinan kansan tahto
ystävällisen' rakentpen ^erilaisuudes­ta
riippumatta on* johtanut Kiinan
i
1WiwlpefrVViijakom«
lautakunta, iiedpitti yjig;
lopulla, jfmi tk. n päiv^
sä k u l u v a purjehdusfcai
jetettUn laivoilla JK
362,400,000 busbelia erilaii
.Tämä merkitsee 100^000,01
Jia enemmän kuin viimi
pui^^hdusl»ixde]^ vastaavaa
mennessä.
'C--''-':;fi-\:flm^ ;,,-;:;•;;:V;-:;;;;.;;^;•-::;•v;;•.;^-
Silminnäkijärfä Bijdap^s^issa väki anarkian takana
l Lyhyesti sanoen, meidän harkittu kantamme on, että
'meisti^ tuntuu, että NATOrn uusi tuleminen edustaa sitä sa­maa,
jos pantaisiin "uutta viinaa vanhoihin leileihin", mistä
".Raannatussa puhutaan.
' Me voimme hyvin ymmärtää millä mielellä '^kolme vii-
-sasta" nyt katselee työnsä tuloksia. Ja kaiken tapahtuneen
;^perusteella; olemme vieläkin sitä mieltä; että ainoa viisas
; *ehdotus olisi ollut se, jos olisi ehdotettu kaikkien sotilasluon-
'toislten liittojen, ennenkaikkea NATO- ja Varsovan' liiton
<^^romuuttamista sekä muita käytännöllisiä toimenpiteitä varus-
'telukilpailun lopettamiseksi ja aseistuksen vähentämiseksi.
^Kaikki ehdotukset NATOm ja muiden sotilaslontoisten liitto-ijen;
"voimistuttamjseksi" ja "tehostamiseksi'* ovat kaikkea
^muuta mutta eivät 'Viisaita" ehdotuksia, sillä, ne tähtäävät
V vaiTUBt ja tehostamiseen,; mikä lisää
ryleistäi, sodan vaaraa ja myrkyttää kansainvälistä ilmapiiriä
^Vlcensä. ~ ~
l Ihmiskunnan valtavan suuri enemmistö tuomitsee niin
sodat kuin varustautumisenkin sotaa varten. Joitakin ihmi-gsiä';
voidaan';hetkellisesti harhauttaa kovapaineisenpropagan-;
;^dan avulla, mutta:millään voimalla ei voida muuttaa ihmis-
•«kunnkn' yleistä tahtoa rauhan vakiinnuttamisen puolesta.
yTästä johtuu, että sotilasluontoiset; liitot eivät saa suurten
^kansanjoukkojen hyväksymistä. Tämä tosiasia ön otettava
huomioon.
; , V Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että nyt päiättymässä
'4>l6van vuoden aikana tämä kansanjoukkojen yleinen mielir
/%ideei-päässyt vielä päämä
NATO «deltää huhut
V-liiton joukkojen
liikehtimisestä
Pariisi. — NATO:n brittiläinen
yleissihteeri loordi Ismay kielsi vii­me
viikolla täällä, että olisi mitään
: perää niissä huhuissa, joiden mu­kaan
Neuvostoliitto muodostaisi jon­kinlaisen
"sotilaallisen vaaran"
Keski-l^ässä.
\<Loordi Ismay sanoi sanomalehti-konferenssissa
täällä, että NATO.lla
ei ole minkäänlaisia tietoja osoit­taen
mahdollista sotilaallista uhkaa
Neuvostoliiton taholta Keski-Idäs-sä
tai viime viikkojen aikana lisäänr
tynyttä vedenalaisten toimintaa Vä­limerellä.
OSA III
Perjantaina lokakuun 26. pnä
huomasin ensi. kerran kaduilla
vallitsevan anarkian takana old-van
organisaation ja päämääräir.
Nepszava, ammattiliiton äänen­kannattaja
Ilmestyi ensi •• kerrafi';
täistelujenalkamisen jälkeen; 'Se-:
antoi kannatuksensa ensimmäisel­le
uudelle Nagyn johtamalle halli­tukselle,;
vaati kaiken verenvuo­datuksen
lopettamista ja ammatti-:
yhdistysväkeä : :0ttamaan; .johdon;
järjestyksen: palauttamiseksi ja;;
yhteisen omaisuuden suojelemi­seksi.
Se toivoi työläisneuvosto- -
jen perustamista jokaiseen teolli­suuslaitokseen
ja' neuvottelujen
: aloittamista neuvostojoukkojen
lopulliseksi poisvetämiseksi. Tä-l
mä oli selvästi eräs näkökanta;
jonka ympärille työväenluokan
mielipide voisi; uudelleen järjes­täytyä:
' .
Pravda arvostelut
Moskova. — Pravda julkaisi vii­kon;
vaihteessa; kirjoituksen, jossa
arvosteltiin juuri valittua NATO:n
sihteeri Paul Menri Spaakia. Kir­joituksessa
sanottiin^ että tämä bel­gialainen
johtaja luopuu ulkominis­terin
tehtävästä ottaakseen vastaan
NATO:n "päälakeijan paikan"^
tumien purkamiseksi. Mutta
varmuudella voidaan sanoa, et-ä
yleisen mielipiteen painostus
tulee- tässä suhfeössa entises­tään
lisääntymään — ja mit­kään
kaksimieliseen sanamuo­toon
laaditut "uudet säänöt"
eivät tule sen paremmin pitem-mälti
yleistä mielipidettä har­hauttamaan
kuin se ei tule
NATO:n kehittyvää kriisiäkään
poistamaan.
TULEEN
: Silloin astui ryhmä 20-^0-vuotial-ta
.miehiä näyttämölle. He ottivat
lehtiniput jakajilta, pinosivat ne;
Nepszavan ialon eteeen j a panivat
tuleen. Jokainen, jolla oli lehti-pysäytettiin
ja joko suostuteltiin
tai- pakoitettiin; heittämään ise tu-leen^
Alussa-oli paikalla väittelyä;
mutta pian ihmiset heittivät niitä
liekkeihin edes avaamatta sivuja>#
Menin sisälle rakennukseen näh­däkseni
toimituksen ja tapasin hei-;
dät optimistisina. Menimme talcä-;
ovelle j a näin yliopiston vallanku-;
mouskomitean ylioppilaiden ottavan
lehtinippuja tehdasalueita vartenrc
Käsitin asian paremmin vasta i l ­tapäivällä,
kun huomasin^ että aa-:
mulla näkemäni ryhmät olivat hä­vittäneet
miltei koko lehden painok­sen.
Miltei .hämmästyttävämpää oli to^
deta;; että'nämä ryhmät samanaikai­set
laskivat liikkeelle oman lehten­sä
Igaszin( Totuus), jossa vaativat
jatkamaan lakkoa ja taistelua vii­meiseen
asti.
Se oli piirre, joka kehittyi kaikki­na
seuraavina päivinä. Hallitus
saattoi kaihtaa jäseniään j a politiik-:
kaansa viimeisimpien aseistettujen
ryhmien, uudelleen syntyneiden tai
muodostettujen puolueiden vaati-:
muksesta.
Ylioppilaiden täi alueiden vallan­kumouskomiteat
saattoivat julistaa^
tukensa hallituksen viimeisimmälle;
kannalle,: työläisneuvostot saattoivat^
vakuuttaa puolustavansa sosialis­mia,.
mutta?aina oli joitakin uusia
oikeistosiiven; vaatimuksia, uusia
taisteluja j a uusia kansallisia isku^
lauseita kiihdyttämässä tunteita ja
lisäämässä epäjärjestystä.
ILMAN JOHTOA
Me katselijat, jotka olimme' tun-:
teneet ' myötötuntoa; ylioppilaiden
alkuperäisiä - tarkoituksia -kohtaan
odotimme nyt; hallituksen kokoavan
parhaiten aseistetut joukot,, vallan­kumouskomiteat
uskollisen armei­jan;
j a työläiset-^sekä aloittavan tosi-i
työn : kansan enemmistön hyväksy­mien
päämäärien puolesta.
Miksi sitä.ei koskaan, tehty j a mlk-.
si hallitus kykeni ainoastaan anta
maan uusia julistuksia mutta ei kos
ikaan kyennyt; - saattamaan todella
jpäätöksiään voimaan?" . ^
Ensiksi on sanottava, että näin
tapahtui ennen kaikkea; siksi,: että
työväenluokka oli nyt ilman^mitään
johtoa. • Unkarin työväenpuolue bli
yksinkertaisesti; hajonnut pirstaleik­si.
; Yleinen mielipide oli ottanut
/puolueettoman tai oikeastaan viha-
.mielisen asenteen;ja-Neuvostoliitto-vastaisuus
rehoitti.
Miksi puolue 6^ niin helposti tu­hottu
ja miksi Neuvostoliiton vas­taiset
tunteet'niin helposti virisivät
sitä ;käsittelen myöhemmissä artik­keleissa.
Nyt kerron miten ;vasta-vallankumoukselliset
tulivat tilan­teeseen
mukaan ja saavuttivat mil­tei
Voiton.
Maanantaina :•; lokakuun 29:' pnä
asiat, näyttivät olevan paremmalla
tolalla. \ Hallitus, armeijan yksiköt
ylioppilaat;. ja. työläisneuvostot: oli­vat
kokoontuneet, ja-sopineet uuden
kansalliskaartin perustamisesta:; Tä­män
kaarti^ vipaaehtoisef aseistet­tiin
pitämään.'järjestystä ja riisu­maan
muut aseista. 'Nuorison, työ-^
läisvapaaehtoisten j a tuhansien mui­den
taisteluissa olleiden täytyi luo­vuttaa
aseensa. Toisaalta oli sato­ja,
i^jotkaliittyivät^^^v^
aivap eri: syistä. • Itse asiassa jo­kainen
jokavhälusi; sai aSeita j a . otet­tiin
palvelukseen. Järjestyksen si-jasta:
tämä: aiheutti: yhä 'enemmän
anarkiaa.
Kadun toisessa päässä, saattoi näh­dä
aseistettujen, juopuneidep:' rosr
vojen ahdistelevan kaikkia' hoiper^
tele*fan kaduilla autoja pysäyttele-mässä
ja toisessa päässä kunnollisen
nuorison: suorittavan ;vilpittömästi
työtä., '
' Järjestyksen palauttamisen si­jasta
kansalliskaartia umpimähkäi­sen
;aseiden jakamisen' vuoksi käy-tettiin-
aseistamaan taantumusta ja
rikollisia aineksia,;jotka epäilemät­tä
yhä lisäsivät'anarkiaa.
EVERSTI
Lisäämällä: tähän vapautetut po­liittiset
j a kaikki muunlaiset vangit
sekä rajojen yli takaisin tulleet
emigrantit; voitte; saada kuvan mitä
oli tapahtumassa.
Luonnollisesti ei ollut : helppoa
nähdä kaikkea sellaisena kuin' mik­si
se kehittyi. Monet alkoivat kiin­nittää;
toivonsa eversti' Maletarin
kaltaisiin miehiin..
: Hän oli-miesy joka johti Ulloi Utin
^ parakeissa puolustustautuvia; kapi­nallisia,
.kun peuvostoarmeijä aikoi
riisua ne aseista, ensimmäisen viikon
aikana. Muutamissa päivissä; hänes­tä
tuli kansallissankari ja; -Nagyn
hallituksen. pluolustusministeri.-
: Kuka hän oli? Ennen sotaa hän
oii;Hörthyn armeijan upseeri,:mut­ta
taisteli -natseja vastaan -sodan
loppukuukausina - nousseen vasta­rintaliikkeen
riveissä, h Sodan jäl­keen"
; hän liittyi kommunistiseen
puolueesseen j a vietti; kaksi vuotta
Neuvostoliiton sota-akatemiassa.
Tällainen oli uuden kansalliskaar­tin
johdossa oleva mies; Kaikl(i i l - '
iusiot Maletarista hajosivat minulta
kun juuri -tiedoitettiin; -kommunis-;
tisen j)uqlueen; rakennusta vastaan'
tehdy^t^^i^iyökkäyksestä!,
MURHAAJIA
Minä näin hieman tätä taistelua.
Useimmat hyökkääjistä, olivat ^nuo­rukaisia,
muutamat 14'---15 vuotiaiT
ta. He kertoivat meille, että: si­sällä
olevat ;olivat pahimpia turval­lisuuspoliiseja.
Seuraavana päivänä
näin hirvittävät jäljet,: kun hO; val­tasivat
rakennuksen.
Silvottuja, mukiloituja j a lynkattu­ja
järjestyspoliisien ruumiita, sivii­liasuisia
kommunisteja ja myös yk-si
nainen, joiden ruumiit osoittivati
ettei kyseessä ollut kostoa vaaii' pyr-;
kimys neuvostojoukkojen ollessa
poissa taisteluista murhata jokaihen.
kommunisti t a i kuka tahansa,: joka:
voisi johtaa työväenluokkaa. :v :: - ,
Tällä tapahtumapaikalla oivalsin
kuinka tärkeätä on nähdä, kuka joh­taa
taistelevia, olkootpa viimemai-nitut-.
kuinka vilpittömiä tahansa; '
Tässä tapauksessa järkytys oli
perinpohjainen. Kaksi päivää myö­hemmin^;
ylioppilas joka ; o l i , ollut
hyökkäyi&essä,' mutta ei voinut hy­väksyä
" seurauksia kertoi, että to-,
siasiällisestiMaletar. oli: johtanut;
heitä. "\
' (Jatkuu)
kansantasavallan ulkopoliit
ulkomaankauppaybteyksiet
lumiseen.' Nyt on jo 29 in
tomaattisissa suhteissa Kii
santasavallan kanssa ja yli
käy kauppaa sen kanssa.'
mainittu seikka -osdlttaa^il
yhä useammat -maat pitävä
kansanta^valtaa Suurine t(
sine mahilollisuuksineen e(
kauppakumppanina. United
^tietotoimisto ei ole eräässä
sessä kirjoituksessaan läris
kaupan laajentamisesta Kiii
santasavallan kanssa suotti
nut^ että neonien maiden
käydään kilpailua kaupank
Kiinan kanssa";
Näin ollen ICiinan kans^
lan vaikutusvalta j a merkii
sain välisissä -asioissa kasy
päivä., Tilanne, jonka vallil
mä .rauhantahtoinen suurv
yhä YK:n ulkopuolella, i
huUunkurisemmäksi. Tähän
'tävät huomiota r maailman
maiden mitä moninaisimmai
miehet ja julkisuuden ed
"Kieltäytyminen tuhiiustanii
laisen maan hallltustai jonk
väkiluku Oh'; 600 miljoona
keä, on jö sellaisenaan kelvo
sanoi, esimerkiksi, heinäkuiii
195S Intian pääministeri H\
Nehru, Hyvin karskisti on s
Kiinan kansantasavallan Yk­sien
jtolkemisesta eräiden li
tojen taholta Englannin pai
.tin: labouristij äsen Jan Micai
ka kävi hiljattain Pekingiss
sanoi, että "pääsyn kieltämih
naitat YK.hon merkitsee me
lapsen tavoin, joka sulkee si
ja ajattelee, ettei maailmasi
kaan mitään*^
•i.Samoin;ovat:' ;moittineet
kansantasavallan Y K : n ulkop
jättämisen politiikkaa eräät'
valtojen valtiomiehet ja kani
lisen oikeuden erikoistuntijat
aika sitten kosketellen järl
Kauko-Idän:;: tilannetta; seni
Mansfield, korosti <Yhdysvaltai
gressissa; -1^^^ . kansantasa
.kansainvälisen. arvovallan ja
tuksen:vkasvua, jota "tämä UI
sialainen .voima on t jo antanu
;tea 1 rajojensaj^jiulkopuqlella".
field > sanpi,^«tteitY:lidyVvairat. s<
kea silmiään kiinan olemassac
sillä j'Yhdysvaltojep edulisi o
soa suoraan, silmiin; tosiasioita
ko-ldässä".Samat sanat sano
kan; aikaisemmin Deneverissä:
tyvän "Post" lehden palstoill;
netturamerikkälainen pankki
julkisten ; kysymysten käsil
James Woorberg. Kiinan kani
savalian; tunnustamattomuudei
jtiikka on;saanut.myös selli
kansainvälisen ^ oikeuden eriko
tijain tuomion kuin professoi
Rit, Kuntz j a monet muut.
Neuvostoliitto, Intia, Indoni
Burma, Puolaj-Tshekkoslovakii
goslavia j a monet muut maat
jo kauan protestoineet sitä.
Kiinan vlailli^ia: edustajia pä£
YK:hon. Mainittujen maiden
tukset ovattehneet kaikkensa ti
kansainvälisen vääryyden korji
seksi.icSuuren rauhantahtoisen
nan: kansantasavallan kansain
ten-oikeuksien; tunnustaminei
sellainen kysymys, jonka pikJ
ratkaiseminen parantaa paljon
;sainvälistä;;;ilmapiiriä ja on i
ipanos koko kansainvälisen tilar
parantariiisen;: asiaan, josta
kiinnostuneet kaikki kansat
liberalilsini ja itsenäisyys Kyprosissa
Joulunedellä ei valitettavasti kylT
lä lehtemme.-palstoilla:.annettu lä­heskään-
tyydyttävää selostusta'siitä
Kyprosen; uudesta :':p^
jota Englanti' on niin kauan luvan­nut.'
' ' ^ ^
^ vkuten aikaansa.seuraavat'lukijat
muistavat, Britannian toryhallitus
antoi jokin aika sitten perustus­laillisten
ongelmien erikoistunti jan-
:sa,'loordi Radeliffen tebtävälcsi; laa­tia
"Kyprosille uusi liberaalinen per
rustuslaki".^^
- T o i s i n - sanoen; toordiRadcliffen
laatiman "liberaalisen!' perustuslain
piti tyydyttämän: Kyprosin; asukkai­den
vaatimusta itsemääräämisoikeu­den
tunnustamiseksi.
; < 'Nyt;on tämä ihmeellinen asiakirja
nähnyt päivänvalon ja Kyprosin a-sukkaat
ovat "tervehtineet"' sitä
protestein, lakoin ja vihamielisin
mielenosoituksin.,
Bleldän suomalaisten on helppo
ymmärtäävKjnprosinr asukkaiden.-:
tunteita jos rinnastamme Kjiiro-sln
.uutta "liberaalista'^ perostus-lakia
Suomen itsenäjsyysjnlistuk-s<
ien.: Snomen itsenäisyysjulistnk-
.;sen'saunnlttelivat/ laativat j a ;fay-iiyäksyivat:
suomalaiset;-Kyprosin
"^liberaalisen" perustuslain - ovat
saannitelleet ja laatineet — kyp-jFosilaisfen.
tahdosta valittamatta
— brittiläiset".
Ja tässä se ;"itsehallinan" onttous
onkin — jos j o k in maa on siinä ase­massa,
että toinen maa laatii sille
perustuslain; niin- tuskinpa se sil­loin
: voi moisen lain perusteella Ai-
.seään halutakaan koska on: ilmeistä/
että;.tällaiseen Vliberaaliseen" teke­leeseen
on haudattu koiran raato.
Tosiasiassa loordi Radeliffen laki-tekeleeseen
on haudattu koko hevo^
sen raato.
':. Sen mukaan tulisi kyllä muodoUi-^
sesti valittavaksi SO^henkinen lain-laati
jakun ta, j oista |ulisi ollä kuusi
turkkilaista.
Miatta tähän muodollisuuteen
ra joutuukin sitten oppfneen loor-dimme
"liberaalisuus", sillä hal­lituksen
kaikki tärkeimmät mi-iuisteriöt
jäisivät edelleenkin b r i^
.tilaisen kuvernöörin käsiin.
., Uudessa "liberaalisessa''perustus­laissa
:määritellään nimenomaan; et-;
tä: ulkopoliittista;.^-puolustuslaitosta
jasisäistä.järjestystä koskevat asiat
jäävät:;edelleen Britannian siirto-maamjnisteriön
Jiallittavaksi. Toisin­sanoen,
Kypros» saisi "valittavan"
lainlaatijalainnan^;: ja;' jonkinlaisen
vastutmalaisen-hallituksenkin, mut­ta
Tallan käyttö- js^vtoimeenpano-oi­keus
jäisi edelleen brittiläisten kä­siin.
' . :
Eikä ylläolevassa vielä mainita
kaikkia seikkoja, missä brittiläisillä
olisi uuden !'liberaalisen^' perustus­lain
mukaan määrääniisvalta,; silla
oppinut loordimme on: sijoittariuit
muidenkin ministeriöiden kohdalle
siksi paljon "varauksia", että kyp­roslaisilla
,ei asiallisesti ole luissa-^
kään asioissa mitään sanottavaa.
Uutistiedoissa on mainittu; että näi
tä varauksia on' tehty esim: opetus­toiminnan
suhteen. Myös radio ovi
pantu erikoisasemaan ,; niin, "ettet
kyproslaisilla ole senkään propar
gandan' suhteen mitään; sanottavaa,
sillä radio alistetaan :|'itsenäisen ico.^
mission-', ilmeisesti brittiläisten piir
rien kontrolliin.
E i siis ole ihme, vaikka Kyprosin
asuldcaat eivät sanottavammin "iloit^
sekaan-' uudesta "liberaalisesta" pe­rustuslaistaan.
Sivumennen sanoen ^me; • voimme
ilolla, todeta Sen, etä brittiläiset
miehitysjoukot, eivät enää anna raipr
patuomioita Kyprosin lapsukaisille.
.:: • Kyproslaisten vihaama j a inhoaa
ma kuvernööri sir Harding antoi
joulun edellä — näin kerrottiin
AP.-n uutisessa joulukuun 16 pnä,
määräyksen he
menpiteita Kyprosin saareUa^ M
nitussa uutlstiedossa kerrottiin:,'
"Alle Ig-vnotiaita ei enää piis­kata.
Kreikkalaisten omistamia'
•:hnvitteIttpaikkoja ei enää :snljeta
rankalsuloimenpiieenä. Enää >i ^
anneta,.Itollektiivisia sakkoja."- ^
Kyprosin lapsukaisia ei siis enää
piiskata, mutta' mitään ei- puhuta
18 vuotta täyttäneiden, piiskaamisen
- lopettamisesta: tai .sen. jatkamis
"Kollektiiviset sakot" on i
poistettu. Tämä tarkoittaa I
taaksemme sitä,^ ettei; enää ji
esim: joku^^kylä'tai kaUpunki
samaan; yhteisesti "sakkoa", j
kinviVäitetystä'rikoksesta, ionka
rittajaa ei .ole saatu kiinni. T<!
sanoen "meille kerrotaan, että '.
rosin3,^sukkaita. on siunattu st
sellakin onnella, «ttä he ovat jt
neet maksamaan yhteisesti sai
jostakin todellisesta tai oletet
rikoksesta, jonka suorittajaa <
brittiläiset miehitysviranomaisel
saaneÄ pidätetyksi? LänsiraJ
dikeuskäsitystä sekin!
JUiit^ tarkoitus oli puhua i
Kyprosin ^liberaaysesta" perus
laista. Eräs torontolainen päivJ
tii jökalhäpesiitösinjjuolustaa ni
ta "liberalismia", riensi kuiter
ymmärtäväisesti puolustamaan \
rosin asukkaiden ätsemääräämi
keuden kieltämistä selittämällä,
tä .NATO talkitsee Kyprosia s
tukiasemakseen.
Mutta, minkälaista "vapautta'
NATO sitten puolustaa, jos sen c
vaativat A^pauden täydellistä kie
mistä, toimialueeltaan?
' MikäU me tieaäipme, tähän m
nessävon :NATO:n sikäläistä spU
kiasema^ käytetty vain kerran —
sitä käytettiin hyökkäykseen Eg
tia vastapn. . •
' Onko-tämä todellinen syy. #1
Kyprosin asi&kaldenfcurkkuuri 3
tetäan nytMyödä tämä kaike
liberaalisuudesta'täykin„vapM ia
tekele?, Känsäkoura, <
ätf&:öS