Vapaus, April 29, 1967

              NLaisishion etno iSnuenom Keens tvoolaii kmoslmtealus i^
Kuopio, lauantaina. ^ Voimiste­l
u n tämän vuoden Suomen mesta­ruuskilpailut
suoritettiin Kuopios­sa
täysilukuisen edlistusvbimisteli'
jajflUkDit ollessa mukana kamppai-leinassa
mitaleista. Ohjelmana o l i
täydellinen Meksikon olympiaohjel-rilä,
siis laottelu.
EnsiiAihäisen kilpailupäivän pa-k^
llistfen jälkeen o n Oulun nuori,
vasfikään • v nuorten mestaruuden
vallattnXit Mauno Nissinen Jiank-kitttunut
johtoon pistemääriillS
56.75. Hänelle aina viimeiselle te­lineellä
saakka täysin tasaisen vas-tt^
tsen tarjonnut Olli Laiiho joutui
antamaan' hivenen pariksi j a saa­vutti
pistemäärän 56,4.
Kilpailussa kolmantena koko al­kuosan
.kanipt>aillut Reino Heino
joutui viimeisellä telineellä rekil­lä
hivenen epäonnistuttuaan pääs­tämään
edelleen Otto Kestolan,
jonka yhteispistemäärä oli 54,55.
SN V O I M I S T E L U NUMEROIN
1) Nissinen
2) Laiho '
3) Kestola
4) Heino
5) Rantakari
6) Ekman
7) Rahikainen
Suomi voitu
Ruotsm 7—^3
Helsinld. 4 - Suomen nyrkkeily-kymmenikkö
ilahdutti kotikatsö-ihoaan
Ottamalla selvän 7—3 voi­ton
nyrkkeilymaaottelusta Ruotsin
miehistöstä. Suomalaisista voittivat
ottelunsa Jouko Lindberg, Kari
Keronen, Paavo Aho, Mauri Saari-vainio,
Pertti Purhonen, Kalevi
Takala ja Kalevi Kanto.
Tasoltaan maaottelu ei kohonnut
kovinkaan korkeaksi j a parhaat ot­telut
nähtiinkin Pertti Purhosen ja
Karl-Gunnar Holman sekä Kalevi
Kannon jä Sten Moritzin välillä.
Suomalaisista palkittiin Purhonen
j a Kanto, kun taas ruotsalaisten
palkinto ^meni Purhosen vastusta­j
a l l e Karl-Gunnar Holmalle.
Yleisöä Messuhallissa oli tuttu
määrä, joka yleensä nähdään maa-ottelukaia^
paUuissa. Maksaneita
3,246.
Heinon numerot ovat 54,30. Han­nu
Rantakari ei ole vieläkään saa­vuttanut
entistä kuntoa ja jäi seu­ratoveristaan
Heinosta kokonaisan
pisteen.
Kuopio, sunnuntaina. — Voimis­telun
SM-kilpailuja jatkettaessa ei
viiden parhaan sijoituksissa J a p a h -
tunut'muutoksia. Nissisen ja Lai­hon
mestaruuskamppailu jatkui
jännittävänä aina viimeiselle teli­neelle
saakka^ jossa Nissinen lo­pullisesti
varmisti tittelinsä jpys-lyeh
omavalintaisissakin liikkeissä
niukasti lyömään Laihon.
Otto Köstola säilytti pronssiase-;
mansa, vaikka omissa liikkeissä sel­v
i s i k in vasta viidenneksi. Hannu
Rantakari onnistui mainiosti oma­valintaisissa
liikkeissä sijoittuen
näissä kolmanneksi. Myös ReinO
Heino : voimisteli mainiosti omat
liikkeensä.
pakoll. perm. hev. renk. hyppy nojap. rekki 12-Olt.
56,75 9.50 9,60 9.40 9,30 9,50 9,50 113,55
56,40 9,40 9,65 9.30 9.35 9.45 9,50 113,05
54,55 9,40 8,85 9,30 9,35 9.40 9.45 110,30
54,30 9,30 9,05 9,30 9.25 9,25 9,35 109,80
53,40 9,30 9.05 9,40 9,55 9.35 9,40 109,35
52,35 8,90 9,50 9,30 9,40 9,40 9,25 108,10
53,20 9,15 8.15 9,10 9,15 9,35 8,95 107,05
Mattes ui
käkm ££:tä
Magdebnrg. — 16-vuotias itäsak-salaisuimari
Roland Matthes saa­vutti
kaksi Euroopan ennätystä
sunnuntaina l^agdeburgissa järjes­tetyssä
Itä-Saksan ja Neuvostolii­ton
välisessä uintimaaottelussa, jo­ka
päättyi Neuvostoliiton voittoon
pistein 129-88.
Malson 21.78
Tfexas...^ USA:n kuulamörssäri
Randy Matson paransi jälleen omaa
kuulantyönnön maailmanennätys­tään
26 sentillä tehden nyt tulok­sen
21,7a Tulos syntyi kolmen yli­opiston
yälisessä yleisurheilukilpai­lussa.
Aiempi ME 21,52 o l i vuo­delta
1965.
Poikien pitkät tukat
ja tyttöjen /miniiiameet
pannaan Kreikan
Ateena. — Kreikan uusi hallitus
on ensimmäisellä merkittävämmäl-lä
sosiaaliohjelman muutoksella
kieltänyt neitosilta minihameet ja
pojilta pitkät tukat, seka kehoilta^
nut maan nuorisoa käymään sään­nöllisesti
kirkossa.
Pidättyvän moraalin korostus
maassa, mitä ei tunneta moraali-löyhyydestä,
yhdistettynä se viime
perjantaina vallankaappauksen suo­rittaneen
sotilasjuntan oikeistolais-suuntaan,
palauttaa kreikkalaisten
mieliin Kreikkaa vv. 1936—1940
hallinneen kenraali lonnas Metax-asin
fasistimallisen diktatuurin.
Sisäasiainministeri, prikaatinken­raali
Stylianos Patakos kehotti ope­tusministeriä
antamaan koulujen
johtajille määräyksen sanoa iijOppi-teille,
että heidän tulee mennä en­si
sunnuntaina, kreikkalaiskaloli-sen
kirkon pääsiäisenä, herraneh-toollisälle,
ja että heidän tulee
osallistua sunnuntaisin mcssujuma-lanpalvelukseen
koko vuoden.
. Prikaatinkenraali Patikas on jun­tan
yksi vaikutusvaltaisin jä.scn. Se
tosiasia kun hän sisäministerin
ominaisuudessa vaalii toimenpitei­tä
toisilta ministereiltä, edustaa
epätavallista menettelytapaa Krei­kan
poliittisessa elämässä ja on
merkkinä hänen poikkeuksellisen
suurista valtuuksistaan.
NL:n naiset häviöttä
MM^kultaan
Praha. — Neuvostoliitto voitti
puhtaalla pelillä naisten koripal­loilun
maailmanmestaruuden Pra­hassa
päätt3'neissä MM-kisoissa. Ho^
pealle ylti Etelä-Korea, joka pu­dotti
V i i m e kertaisen kakkosen
Tshekkoslovakian pronssisijalle.
Uraania Etelä-Afrikasta ^
Länsi-Saksaan
Dar-es-Salaam. -— Etelä-Afri­kan
hallitus on solminut Länsi-
Saksan kanssa salaisen sopimuk­sen
jonka puitteissa se toimittaa
Saksan Uttotasavallalle uraania
konetoimituksia ja ydinasioita
koskevaa informaatiota vastaan.
HALUTAAN
Toronton osaston kesäpaikalle Tarmolaan halutaan Isäntä Ja
emäntä (keittäjä) kesäkuukausien ajaksi. Paikka sopiva paris­kunnalle.
• • . .
Hakemukset palkkavaatimuksineen lähetettävä johtokunnalle
mahdolUstttiman pian. Toitni otettava vastaan kesäkuun 1 pnä.
CSJ:n TORONTON OSASTO
Johtokunta
957 BROAOVIEIV AVE. TOROKTO 6, O N T A R IO
^ l l l i l l l l i l l l l l l l i l l l l l i l l l l i l l i l l l l i i l l l l l l l l l i l l l l l l l l l i l i l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l ll
1 KEirTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON . |
I HYVÄÄ RUÖI^ I Koko: 7%" X 10^^^^^^^ 534 sivua l
5 351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua =
1 . >;.'\::^:v: •••••• HINTA SID. $I3^Q • •:•
5 HYVÄÄ RUOKAA on peruEitaya opas nykykodln kclttiööii. .Snn re- 5
5 sepfeihln sisältyy arkiruokia Ja juhlaruokla, kansallisia ruokalajeja Ja S
2 vieraiden maiden erikoLsuuk.sla, ravlt-seviajcodiri ruokia, nopeita pikku- =
r herkkuja iUanistujaLsiin. dieettiruokia —^sdkä taloudellisia ruokia =
S laihan kukkaron päiviksi. S
5' HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan nioflnlalfctoon. Sen Joka re- 5
5 septissä opetetaan kädestä pitäen erältä ruoanlaiton 'peru-sklkkoja'. =
S LUian, kalan sdtä muiden ruokä^ainelden vallimassa ja kä.sdttcly.ssä =
S annetaan tehoka.s plkakui-ssl. 5
S Be on oikea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , 3
•
2 ^^^^^^^^ 5
I ViU^AUS FUBLISHI^ |
I P. Ö. BbX 69 SUbBURY. ONT. |
S i i i i i i i i i i i i i i i i i i f i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i in
K A N S A I N V Ä L I N E N HAiiA-M
I E S V A L T A E D I S T Y K S EN
J A R R U N A
Presidentti Kekkonen sanoi
Vaasassa, 6tlä Suomi On yhtä kallis
kommunisteille kuin rtuillckin.
Haluan siihen huomauttaa etlä sjoi-tymaa
ja -seutu oh se jota ihmiset
rakastavat, mutta kun tulee nälk^
j a puute, nin joutuu ajdtfeiemaah^
nähdessään toisten ihmisten öläeb
suure.ssa loistossa, että mistähän
tUö kaikki johtuu. Jotkut öval läh­teneet
vieraille maille toivossa saa­da
elSä kun laas toiset näkevät
tuon suuf-cn eron rikkaan j a köjp
hän välillä ja pyrkivät l#[!drjaamaah
tilannetta ja sillä, 86 onUsvntynyt
tuo kommunisliaatekin- jonka pää-nfiääränä
on saada kaikille ihmi­sille
säädylliset elämän mahdolli­suudet.
E l se ole mikään r£ikkaude'n pUu-le,
jos henkilö jättää syntymämaan­sa
ja lähtee vieraaseen j a tunte­mattomaan
maahan, jonka kieltä^
kfiän ei ymmärrä.
Kyllä sima on monta itkua it­ketty
puolin ja toisin, jouduttuaan
jättämään tuon rakkaan synnyin­maansa
ja omaisensa.
Eivätkä he kaikki ole varmaan­kaan
olleet kommunisteja, jOtka
ovat joutuneet kotimaastaan lähte­mään.
Suuri enemmistö on ollut
muita.
Haluankin sanoa noille Suomen
herroille sekä niiden ihailijoille,
että jos olisitte huolehtineet kaik­kien
kansalaistenne hyvinvoinnista
niin ei olisi syntynyt koko sitä
kommunisti-nimitystäkään — eli
toisin sanoen erimielisyyltä kan­samme
keskuuteen. Ja siirtolaisik^
sikin olisi paljon vähemmän läh­tenyt.
Mutta tuo n im kutsuttu kapita-listinen
Järjestelmä ei ole pystynyt
rakentamaan yleistä hyvinvotntia
koko kan.^alle missaan maassa, ei
edes täällä rikkaa.ssa Pohjois-Ame­rikassa,
vaikka täällä onkin ääret­tömän
suuret luonnonrikkaudet,
että tuskin kukaan vieläkään pys­tyy
laskemaan niiden kokonaisar­voa.
Ja että miljooniin nousee nii­den
henkilöiden lukumäärä, jotka
elävät täällä työttömyydessä ja
köyhyydessä.
Joten on hyvin kyseenalaista on­ko
tämä yksityi-svoittoon perustuva
riistojarjestelmä sen arvoinen, että
meidän pitäisi sitä puolustaa sota-aseilla
kuten esimerkiksi tehdään
Vietnamissa.
Haluan tähän loppuun lausua
nuo Jeesuksen sanat, mitä hän sa­noi
eräälle rikkaalle miehelle, "Jan
tavarasi köyhien kanssa ja tule
heidän kaltaisekseen".
Ihmisten kehity.sta.so on jo niin
korkea, että he voisivat luoda yh­teisen
paratiisin keskuuteensa,
mutta tuo kaasainvälinen raha-miesvalta
on tämän vielä ainakin
tähän päivään saakka sota-aseillaan
estänyt. — 1. S., Port Arthur. Ont.
• • •
"JOSSITTELU-VEI SIINÄ AUTA
Joillakin suomalaisilla professo­reilla
on cde.ssään pohdittavana
visainen ky.symys kun eivät kuu­lemme
tiedä mikä nimi pitäisi sil­le
sisällis.sodalle antaa mikä siellä
käytiin vuonna 1918. Mieluista oli­si
sitä nimittää vapaus- tai vallan-kumou.
ssodaksi. Eräskin professori
sanoi, että jös punaiset olisivat
voittaneet, niin Suomesta olisi tul­lut
Neuvostoliiton osavaltio.
Kumminkin, "jos" Saksa olisi ol­lut
voitokas ensimmäisessä maail­mansodassa,
jota se kävi liittolai­sia
vastaan, niin Suomesta Olisi tul­lut
Saksan osavaltio ja samanlai­nen
mahdollisuus oli toisessa maa­ilmansodassa,
jos nimittäin Hitler
olisi sen voittanut. Nämä asiat voi­daan
todistaa asiakirjoista, jotka
joutuivat liittolaisten käsiin kun
Natsi-Saksa lyötiin alas.
Tosiasia on että k u n kehitys joh­ti
Suomessa aseelliseen yhteenot­toon,
niin Neuvostoliiton taholta
tarjottiin sotilaalH.?ta apua. mtitta
Suomen sosialistit hylkäsivät^ sen.
Voisimmeko samalla huomioida
tuon julman julistamattoman so­dan,
mitä USA käy Vietnamissa ja
sen kuka sitä kannattaa? Pitziisi
jo ihmisten ja kan.sakuntien ym­märtää,
että se on suoranaista mie­livaltaista
sotarikollisuutta. Sitä
kannattavat sellai-set piirit, jotka
ovat itsekin syyllistyneol samanlai­siin
rikoksiin, todellista demokra­tiaa
ci .synny maailmaan niin kauan
kuin kansoja hallitaan sota-aseilla.
Ainoa oikea ratkaiseva keino oli­si
yleinen aseista riisuminen. Mut­ia
sitä ci: saavu tela niin kauan kuin
on ril<kaita j a köyhiä sillä aseiden
avulla on tuo heiTOjcnvalta saavu­tettu
j a aseilla sitä on yllä pidetty.
Työläiset saisivat muutoksen ai­kaan,
jos he liittyisivät yhteen,
mutta omistava Uiokka on saanut
lyöläistcn keskuuteen nuo erimieli­syydet
ja riidat, synnyinmaan puo­lustuksen,
uskonnon .sekä kansalli­suus-
jii rotuvihan puitteissa, ha­joita
j^ä hallitse politiikka s.ia mfös
tdkea epänormaalisesta palkkajär­jestelmästä.
, Kuka -ikinä uskaltaa puolu.staa
köyhien kansojen etiija, hänestä
tehdään ' ' k o m m u n i s t i K om m 11 ni.s-tihen:
aate on saanut kannatusta
köyhien son-eitiijcn kansojen ke.s-kuudei
»a. Eikä tällä m i n kutsutul­la
kapitalistisella rii.<>tojärjestelmäl-lä
• Ole aikeitakaan saada aik.-ian
tasa-arvo"i{!uutta 'hmLsteii keskuu­teen.
Se on ollut kyllin kau.m
maailmanvaltiaana, mutta aina vain
köy!»yys ja kUrjtttis rehoittaa maail­massa.
. Niin kauan kuin ihmiset jaetaan
eri luokkiin, tulee taiiitelu jatku­maan
rOckaitten j a köyhien välillä
—-käytetäänkö siinä joko kansan­valtaa
Lii aseita. --- I. S.
• • •
IHMINEN ON ITSENSÄ VANKI
Oli asiaa erään liiketalon mel­kein
ylimmässä kerroksessa ole­vaan
toimistoon. Hissi kulki äänet­tömästi
ja vain seinälle ilmesty­neet
numeroit ilmaisivat missä ker­roksessa
kulloinkin oltiin. Joskus
hississä on kuljettaja, mutta ahdis­tavalta
tuntuu ajaa näissä nykyai­kaisissa
"vankiloi.ssa" — entisissä
näki sentään ympärilleen eikä tun­tenut
tukehtuvansa..: Oletteko
kuulleet, että on paljon .sellaisia
ihmisiä, . jotka potevat koppikau­hua,
eli ahtaan paikan pelkoa?
Toisia o n taas sellaisia, jotka ei-väs
uskalla kävellä suuren torin tai
juhlasalin poikki, vaan kiertävät
sen reunoja... Meitä on n i in - mo­nenlaisia.
Toimisto oh valoisa ja tilava, jol­lakin
tavalla se tuntui erikoiselta,
vaikka en osannut selittää miksi
Kun olin asiani toimittanut ja odot­telin
käytävässä hissiä, katselin
ulos suuresta, koko seinän täyttä­mästä
ikkunasta. — Silloin se sel­visi.
Toimisto oli talon keskustaa,
ca eikä siinä ollut yhtään ikkunaa-
Talon ulkopuoli oli melkein pelk
kaä lasia ja suurin o.sa siita. oli
portaikon .seinänä. Toimistohuonei­siin
johti kapeat ja mutkikkaat
käytävät, joissa oli helppo eksyä.
Tätä komeutta valaisivat uuden­aikaiset
neonvalot, joten päivän­valon
ja ikkunoiden puuttumista
ei huomannut.
Kun asiaa ajattelee, niin siinä!
on ihmiskunnalle suuri vaara kun '
se tekee itselleen vapaaehtoisin]
vankiloita, jois.sa .n.suu ja työsken i
telee. Ajatelkaa mitä esimerkiksi'
tapahtuu, jos tuollaisessa talossa
syttyy tulipalo? Paksut kiviseinät i
ympäröivät kaiken, ja ne käytävät-k
in ovat mutkikkaat ja ahUiat. His­siinkin
mahtuu korkeintaan puoli- :
.sen tusina.1 ilimista :.
Nykyaikaisessa rakcnnuslyvlissä
lienee syv siihen nins.iasccii iio :
teili- ja . v:inivaini\otisairaal.ip.-tl()i- •
hin, joil.T 011 loskiis tullut ihiDP- •
Icltyä kun niistä Cl voida pi ja'<
laa ihmisia.
Ihminen 011 . vanki i t s t i l i - c i i v i i
rnLstamassaan nykyaikaisessa i k k u ­nattomassa
talossa, vaikka siMi sei­nät,
lasista hohtavat. !
SiVKStyksen
häntäpäaläinen. j
Naveaurvuoustsoelniintoänty kset IvYoskova Vaikka Yhdy.svallal
OH .saavuttanut Neuvo.stoliittoa mo­nilla
avaruuskilvan aloilla, on Neu­vostoliitolla
tilillään vaikuttava
luettelo "avaruuscnnätyksiä". Saa­vutuksiin
kuuluu aikajärjcstyk.scs-f
ä:
Maailman onsimmaiiion satelliit-
U, Sputnik-1, 4 10 1957
.Ensimmäinen avaruudessa käy­nyt
eläin; Laika-koira, marraskuus­sa
1957.
Ensimmäinen Maan vclovoimapii-i'i.=
tä vapautunut Sputnik, Liina-1;
'anunikuus.sa 19.')9.
Ensimmäinen Kmiliiin osiimit
avaruu.salus, IJIIII;I-2, .syyskuussa
1959
Kiisiininai.s(!i valokuvat Kuuir na-kyniattoinä.
sla puolesta olli Luiia-Ji
lokakuussa lO.")». -
Ensimmäiset .ivariiiKicss.i kay
necl ja siella ijalannccl kon.-il
Strelka ja Belka olivat- Ko:imo.s-2
satelliiti.ssa-olokuu-s.sa 19ö0.
Ensimmäinen avatuusmios, kos­monautti
Juri GaKaiiii, kiersi m;ia-pallön
yhden kerran V(i.stok-l:llä
12 huhtikuuta 1961
Ensimmäinen planeetan oliitla-nut
avaruusalus oli Venuksen oin
helmikuussa 1961 kiitänyt Venus]
Ensimmäinen likimääräinen kali
den aluksen kohtaaminen tapahtui
elokuussa 1962, kun kosinonaulil
Andrian Nikolajev ja Pavel Popo-vitsh
saivat .Maata, kiertävät aluk­sensa
Vostok-3:n ja -4:n kuuden
kilometrin päähän toisistaan.
Ensimmäinen avaruusnainen Va­lentina
Tereshkova kiersi Maata
Vostok-6:lIa kesäkuussa 196,3.
Ensimmäinen useamman hengen
avai-uusalus: Vo.shod-1. mukana kol­me
miestä. lokakuu.s.sa 1964.
Ensimmäinen •avaruuskävely";
Aleksei Leonov, maaliskuu 1965.
Ensimmäinen "pehmeä" laskeu-luminen
Kuuhun: Luna-9, helmi­kuu
1966.
Ensimmäinen Venukseen osunut
avaruusalus: Venus-3, maaliskuu
1966.
En-simmainen Kuuta kiertävä sa­t
e l l i i t t i : Luna-10. huhtikuu 1966.
p]nsimmain('n Kvuiluin saatu ava­ruusasema,
loka otti nayUeila
Kuun pinnasta la tutki sen lunuit-la
avaruus:i!tikscn laskeutumispaik­kana,
oli I.una-i:} viiine. vuoden
joulukuussa.
[Lauantai, huhtik. 29 p. — Saturday, Apr. 29, 1967 Sivu 3
Veteraani uutismies-kirjaxlija William Stevenson (yllä)
on Kauko Idän asiantuntijana CBC-TV- ja radiouutisten
lähettäjänä Kiinassa ja Vietnamissa. Stevenson on tuntenut
mielenkiintoa Kauko Itään vuodesta 1950, jolloin Toronto
Daily Star määräsi hänet selostamaan Korean taistelua.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
1'ort .i\rthur. — Viime maanan-1 jelmaan. Kaiku-kuoron lisäksi tu-lama
pidetyssä Vietnamin hyväksi | lee suomalaisilta yksilyisnumeroita-km:
Olavi Kentalan sahasoitto ja
Armas Kivisen ja Veli Kentalan
duettoläulu, sekä Annin koulun
oppilaalta miss Koskelta naputusr
tanissia. Kuullaan ukrainalaiselta
Lakehead MandOlin orkesterilta 3
soittonumeioa, jotka esitetään ke-toimivassa
Jarvienpäan LÄÄKE­A
V U N komiteassa tiedoitettiin, et­tä
pastori Moffetf tulee puolen päi­vän
jälkeen päivittäin esitettäväs­sä
kirkkokuntien' TV-ohjelmassa
Yhdistämään vetoomuksen Vietna­min
siviiliuhnen lääkeavun puo­lesta:
Ensimmäinen toimintaselos-| säilä EXPO 67 ohjelmassa Mon-tus
la vetoomus tehtiin jo viime trealissa. Laulua myös Joe Holyk
niaananlaina ia sen pitäisi jatkua
koko viikon. Useat Lakehead yli­opiston
professorit lupaavat jatkaa
radion kautta vetoomuksen esittää
mi.slä kou!ututkimuk.sien päättymi-
.sen lalkee.i ensi kuussa. Canadas-s;
i .viiallisosti kooltiijen ja lähetet­ty
lenlaakciarpi-Klcn yhteinen sum­ma
tiedotetuin olleen $27,000.00,
nuilta UUSI hankintapäämäärä on
nyt S.')0,OOO.r}0.
Vappiijuhlakonferen.ssin kokoon-lues.
sa yiime niaaiiantaina tchtim
lopulliset lisäykset vappujuhlan oh-
. S h ' . - r l ( ! ck H o l m e s j a t n V V a t s o n k a j
v c l j v a t l > a k f r k:)chi! l r r j').'-;kus a i k o i - '
Iinan.. . • ; -j
. — K v l l a p a 1111)11:'. t a k u n a i i m i j t u l e e !
k a u n i . s t y i i o . s a n o i . S h e r l o c k , y a i k ka
e i yiikaisKut t a a k s e e n.
. — T o t t a t o s i a a n . O l i i v i n k a u n i s o n - |
k m . , -sfinoi \V'it-.on. • i n k a vilkai.sM l a a k -
s u e n . M u t t a niis!,-i SIUM s e n l u - s i i . - ' j
. • V a s ; a ; i P . t i i I i . ' V i ( - n n i i c . s i c n i l i r - i - i s t a . .'
!|il'!l:!M^!lli:i:!!ll!ll!lillli:!!|||l!:i!ll'l;l!|!|lllll!llinilllliil!W
ja nuorempi. Entinen Toronton
valtuusmies; Norman Freed tulee
juhlapuhujaksi. Juhlamerkkejä jae­taan
ovella. Tervetuloa kaupunki­laiset
ja ympäristöläiset. — A T H
— Tiedätkös, tyhmyrit tekevät tosi­aan
elämän kunnostavaksi. En tah­toisi
kokea päivää, jolloin maailma5.sa
ei olisi yhtään ainoaa tyhmyriä. • .
—- Ole huoletta ,ct s m a tulekaan sitä
kokemaan.
iii!:i!:ii![!i!ini!iiii;!!!ii!i!'iii;;:iii!5i!::iii
II F r i : \ T .\ R V \ I \ r \
Canadan IShV I löB'
oriaa
S Y N T \ T Y YS
L A S K E N U T USA:.S.SA
IVashihgton. — Syntyvyys Yhdys- i
valloissa oli viime vuonna alhaisin I
vuoden 1950 jälkeen, ilmenee hai-1
Hiuksen julkaisemasta selostukses­ta.
Vuonna 1966 maassa syntyi
3,629,000 lasta.
'iiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiii
Mieicnkiinioijicn ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Slanislavski:
Elämäni
näyttämötaiteen
palvdirksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. s . Stani.";lav.,-s.ia M8<;3-I938».
Moskovan Taitjpelli-sen Teatterin
luojaa, pidetään' yhtenä liinsimiiP
.scii näyttelijän- j a ohjanjniUai-tecn
suurlinmLsta uudi.staji.sfa ja
hänoii :muislplmiit(H).staan kutsua
taan iiiivsimai.s.sii "tcatlerin nm-'
matuksi",
StanLslav.-^ki pyliilt4 koko clii-mftasä
tejilteritalleelV ja näytte-
Ujöllle. huneii muLstolniänsa .si-
.sältävät vilrikkäitH kuvia vuopi-
.sadaii alun teallerielämiistft, .sy-vällLstJi
tÄitecn filosofiaa Ja iierok-knnn
näkemyk.sej) leimaamaa kiiy-tiiiuiöii
aiiuuattitietoa,
T i l a t k a a osoilieclla:
. US
6ÖMJ»ANry LIIVIITED
P. o. Box 69, Sudbury. Ont.
iiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiii
( . I ; i l k o : , 1
. . ( i t i . o-iA .
l l u d v o i i M i i y y h l K i i i ^ - i i i i i e t i n a a - . i l i i c c t o s t e t t i i n
( ' a i i ; i i l ; i n h a l l i t n k s r i l c \ i i o i i i i a 1!'.7() i a k ; i k s i v u o t i a
i p v o l i i - m i n i i v karloilctlipi i i o i l a n i i i K i f i i . s i i i l o l a i i r ; i -
i ; i t .'\-;sini! ) O i ; ! . .s; : ; - ; k a l c h " \ v : i ; i , Albert;i l a . M h a l i a s k . i .
\ ' o r t h - \ V e s | . r : i l . s i i p o l i i s i ( m-Ljaiiisoiliiii v i i o i u i a KiT-t
p i l a i i i . ' i a n l i i i o l t : r l a r i c s t v k s r s t a s i i t i i ( ' l ! ; i l a n i i c i i a l i i -
r c t l a , ia p. T i k i i ! l i s v i i - k ; i i l i | a t niiiiilellnn (.»l l a \ v ; i . - ; l ; i.
^ l i f | y s y ; i l | : i i i v p u o l r l t . i . M i i , i i ; m : i s l ; i , : ^ l l l l ^ l ( ' l l k;ir!,i
t i l o i n i oiiust;i|;il v a i l o i U i v a ; ( ' ; i ! i ; i ( l ;m n i a i t . i k; i i | :i
l a l o M t c c i i i; i k u n v i i o i M i a lP.o2 : C a i i ; i ( l i : i i i I ' ; i c i l ic
rautatie valmi.stui S; i s k a l c l i v \ v a n a l i i c e l i c , m o n ia
uusia k a u p i i i i k e i a s y n t y i . r a d a n y ; i r s i l l c . ! h ' i ; n K i.
Moose J a w la .Swift Ciirrent kasvoivat r a i i t a t u -n
mukana lulloi.sta kaupp.im.ilidollisiuiksisla la k o ko
rautatien ympärillä k u k o i s t i v a t k a i k i M i l a i s c t s i vu
liikkeet, kapakat, pcliluioncel la ilotalot. I^antalicn
mukaii.i tuli myöskin siirlok.intiin paljon u u s i a a s u k ­kaita
Kuroopasla, mennoniilit Saksast;i. niaanyiljeli-joila
Ukrainasta. Unkarista la Skandinavian maista.
Alueen intiaanit ja puoliveriset, ioiden loimeen-tulo
oli kokonaan riippunut alkuperäisestä maanvil­jelystä
ja pääasiassa puhveliharkien metsästyksestä,
joista he saivat ruoan.'vaatteet ja asuntonsa, jou­tuivat
peraäntymbän yhä kauemmaksi sisämaahan,
pois uusien siirtolaisten tieltä. Puhveleita tuhottiin
järjettömästi, rautatieyhtiön virkailijat ja työläiset
tappoivat niita vain huvin vuoksi ja pian oli nämä
alkuasukkaille välttamattomal eläimet surmattu mel­kein
sukupuuttoon. Vihdoin M-liaanit la inolistit huo­masivat,
ctta heidän pyyntöihinsä ei kiinnitetty hal-liluk.
scn viranomaistenJUiholta mitään huomiota ja
he paättivat.ryjityä epätoivoiseen vastarintaan säi­lyttääkseen
edes pienen osan niitä majta, joita oli­vat
vuosikymmeniä asuneet. He pyysivät että Louis
Ricl tulee takaisin Canadaaii Montanasta, jossa hän
oli maanpaossa, -i)iioUaniaan heidän oikeuksiaan.
Rielin mäanpakotuomio oli elkiiperäisesti viisi
viiötia, j a aika o l i jo loppui-nkuUinut, kun.hän tuli
takaisin Cahadaan. mutta siitä huolimatta päämini.s::
l e r i Maedonald määräsi h.nnet heti vaiiKitliivaksi.
Macdonald sanoi, että alkuasiikkiiat olivat tyytyväi­siä
ja rauhallisia Canadan a.sukkaita, hnitta Riel oli
kapinoitsija, joka heitä yllyttää noiisenVäan Virka­valtaa
vastaan. Silloin ottivat intiaanit ja puoliveri­set
a.seet käsiinsä ja vastasivat päämini.sterillc: " k un
varastitte maamme, emme puolustaultineet, kun hyi-,
käsille meidät, kpsliinme sen, k un otjlie meiltä pois
toinieeiitulomme, yritiinme tulla toimeen vähemmäl­lä,
niiilla nyt kun uhkaatte meidän elämäämme,
meidän tovereitamme määräätte vanRittavaksi; nyt
011 meillä oikoiis puoiu.staDttia, nyt me .seisomme
paikallamme Ja vaadimme pevhoillemme oikeutta."
Kielin johdolla alkuasukkiiat perustivat Duck
Lakella väliaikaisen hallituksen, jonka ratsupoliisit
V II h l . Ita, l i i t i . M i u l d^".s' n e n p . u K a s s a tais-
1; l.lt•^ i j o i , - V I.' \ . i - l i . , n !.! m o n e t s i h tolaisel-
. k i n oliv. ' i r k i n i i i i a l l i s i e n i n i o l . c l i a . V a s t a u k s e n a kapi­n
a l l i s i e n v- ; a l i n V u ! ; s i i n C. i i K i ; ! ; . ! ! . l K i l ! i t u . s l a h o t t i ,6,000
>-.oll!;:.sl:i n i i i i i t . i n K i a sataa k : i V ) i n a l ! i s l a v a s t a a n ; Tou­k
o k u u n 112 | . i i . . ' i i a ''^<'>'-> '^ 1 , ' " 11 ' l o h t a i a t antau-
" ' l i v a l v l i v o i ' i t . ' n r ( i ' : - . a 1.1 s n i t a k u n i i a n alueille
i i i . M i a l t i i n p\ > ' i - o . i i o M l o \ . ' k k a k a i u n . i l l i s et
|..^^ 1^,1 .II'111 d l l M l - i ' ttla O t I . i v . i - s a sää-
( l ' ' | i i i n i:ti'-i-i i.ii;<'i;i 101 k a I m o n i i o i v a t asukkaiden
\ i , i i n n i ! (' N II.. ' 1 1. 1 l i l f f i i i i n i ; ' ; a i i i . i a n mo­n
i e n - \ iinsH' 1 1 a ; ! v . a i . . i ' l M i a i A '.(le! u i a a i i alku; i . i i i k k a i ta
j ; i i h t a a i i ' . ; .
K t i u k a u ^ ^ i a k a i v i n a i i . l a i . • . c e u . o t i k o k o Caiiadassa
l i ä i v ä i i p o l t t a v i n I c v s v n i v . s " ^ i t a t a p a l i l m t Louis Rie-
• I i l l e K o k o i i u i . i n r a r . - s l u i l a i n o n v a o s t u puolusti RiC-l
i i i m u t t a v a i i h o i l l i s c l c n e l i i i t i l a i s e t . painostivat; Mo-i
i i ; i s i i u r i a l o i i k k o k o k o u k ^ i a p i d i M l m i jokaisessa Qiic-h
c c i n k a i i p i i t f ^ i . s s a la kyla,-;<a. s a m o i n hikuisLssa ka­tolisissa
keskuksissa Y h d y r > v a U a i n puolella. Tuhan­sia
nimiä kerättiin anomuksiin, joissa vaadittiin Ric-l
i l l c vapautta. Ontariossa vaadittiin, että hänet teloi­tetaan
maanpetoksesta, niinkuin Toronto News kir­joitti,
'hirttäkää Riel Ranskan lipulla, siihen se
ratti kelpaa."
Reginassa oli oikeudenkäynti, jota johti englan­tilainen
tuomari ja kaikki kausi lautakunnan jäsen­tä
olivat englantilaisia. Puolustajat koettivat saada
armoa mielivikaisuuden perusteella, mutta Riel piti
itse oman puolustuspuheensa, jossa hän kertoi työs­tään
kansalaistensa keskuudessa.
Hän vetosi siihen, kuinka alkuasukkaiden vaa­timuksien
kautta oli Manitobaan saatu vastuunalai­nen
halhtus. iotka .saniat oikeudet on luvattu kai­kille
canadalaisille. "Mitä olen tehnyt, olin siihen
omanluntonf pakottama, sillä liian kauan ovat kan­asalaiseni
eläneet jatkuvan sorron alla. Vaikka ei mi­nua
hyväksytäkäänvalkoveristen joukkoon, oleh ha-luniuit
myöskin auttaa valkoisia veljiäni saamaan
kansalaisoikeudet, oikeuden toimeentuloon, oikeuden
omaan kotiin. Jos tämä on maanpetosta, niin mikU
sitten on oikeutta?"
Lautakunta julisti hänet .syylliseicsi, mutta suo­sitteli
armahdusta. Tuomari määräsi hänet hirtettä­väksi,
ja marraskuun 16 päivänä, 1885 Louis Riel
ja kahdeksan Intiaania hirtettiiri yleisestä vastustiik-scsla
huolimatta jReginassa. Suuret mielenosoitukset
Quebecin maakunnassa teloituksen johdosta olivat
lähellii johtaa uuteen kapinaan, jonka hallitus sai
kuitenkin vältetyksi suostumalla alkuasukkaiden vaa­timuksiin.
Rielin elämästä on kirjoitettu kirjoja,
näytöskappaleita, lauluja ja runoja ja vielä tänä­kin
päivänä on hänen.nimcnrä.yksi tunnetuin maam^
mc historiassa ja Canadan ranskalaiset viettävät hä­nen
muistolleen juhlaa joka vuosi.
(Jatkuu)
UlllllllilillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllH^
•I; :4j'.,',' •]]. '••ij 'H;:', i;V