Vapaus, November 26, 1925

              tl'- M 1
vi
V
^sSbmSrOlit. joka tiiistal, torstai j a laosataL
T o i m i t t a j a t :
a G. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAyS (liberty) ^ ' „ .
Th9 only organ of Finnish Worke« m Canada. PaJ^
^ iS S u d b ^ . Ont, every Tuesday, Tborsday end
^*Ätered at the Post Office Department, Ottawa,
Bi eecond elass matter.
rfpnpra' advertisine rates 75c per coL inch. Mi-n
i m n m Ä c fSdnfle insertion'Vsc. ^e Vapan.
S ^ e best advertising medium among the Finmsh
Pfeople in Canada. •
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pnoU vk, $2.25, kolme kk.
^^•^AdyÄiS^ /«^Suomeen, yto^ - k . $5.60. puoli vk.
^ ' • ' t f u Ä t e e!'.eJk. r ^ a , ei to3a lähettämään
^ t r i asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: .
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi'kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuunia.
NteenmuutosUmotukset^ 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
ÄSiilmotukset $1-00 Jcerta. $2 00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 'kerta. $3.00 kaksi k e r^
Kuol*manamotuk8et $2.00 kerta. $50c hsamaksu
«iltofllauseelta tai muistovärssyltä. :
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
^°!°TOapäfeilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dirtttfaoeoaMgja.
, lläähheetteettttäävvää iillmmoottuosshhiinnttaa etukäteen.
Joa ette milNiri tahansa saa vastausta ensimaiseen
«rjeeseenne, kirjoittakaa uudeUeen liikkeenhoitaja.!
eersoonalllsella niniellä.
J . V. KAN/:4ST0, Liikkeenhoitaja.
Englannin kamppailu Neuvosto­valtaa
vastaan
Se mihin Englannin konservatiivit ryhtyivät viime
kesäria, ei sisällä vähemmän kuin suoranaisen yrityk-sen
murroksen ja välittymän sodan, aikaansaamiseksi
Neuvostoliittoa vastaan, irjotti G. Sinovjev vähää
ennen Locamoii konferenssin kokoontumista. Miksi
on Englannin konservatiiveilla sellainen kiire?
Ulkomaisten lainainV järjesteleminen käy hitaasti.
Nyt on kuitenkin todistettu, että NeuyostoHitto saattaa
pdiimmassa tapauksessa selviytyä ilman tällaisia lai­nojakin.
Neuvostohallitus teki suuria myönnytyksiä,
saadahseen 200—300 miljoonan kultaruplan lainan
«toveri» MacDonalclilta, tämän ollessa Englannin pää
? ministerinä. Mutta hanke epäonpistui. Sen sijaan öai
neuvostohallitus lainan i:toveri» Hyvältä Sadolta huo-fliatlavasti
pareiranilla ehdoilla. Neuvostovaltio tulee
tulevana budjettivuonna ^sijottamaan omaa kapitaaliaan
V teollisuuteen 970 miljoonaa. Tästä summasta tullaan
' tosin käyttämään 6|()0 miljoonaa vanhemman perus-kapitaalin
suorittamiseen ja vain 300 miljoonaa käyte­tään
uusiin töihin, mutta tämä merkitsee silti suurta
askelta eteenpäin^ Neuyostoliiton^^^^^^ mahti
tulee kasvamaan ilniäi^^ul^miaalaisia U Ja
kuka tietää, V M k k a i ^ tulisi
johtamaan siihen, että ulkomaisten lainain otto yhdestä
taiUca toisesta maasta tulisi lähivuosina onnistumaan
yha^areÄniiti | a ; ^ i s Ä » ^ -
Kansainvälin^räV imperialismi tulee epäilemättä y
selvemmin huomaatoiaah, että lähivuodet tulevat ole­maan
rahisevia, että Neuvostoliitoii taloudellinen ase*
ma tul^e viiden vuoden tietämiin lujittumaan niinrsuu-
. ressa mäariiv että työtätekevien joukkojen sympatia V *
ko 'maailmassa käy niin rajattoman suureksi ja Neu­vostoliitto
niin suuressa invarin vahvistumaan ja voi­mistumaan,
että olisi aivah yksinkertaisesti mieletöntä
edes puhua sodasta Venäjää vastaan.' Ja lisäksi kart­tuu
idantapahtui^n merkitys, jotka yhä enemmän uh­kaavat
Englannin pieruslaia, «Nyt taik^^ koskaan»,
sanovat imperialistiseihpörvariston johtajat.
Tämän täytyy kansainväliseh-proletauaatm etujou­kon
ymmärtää, nähdäkseen, .mistä lähivuosien vaara
«tulee. ,Vain II Internationisilfen johtajat, jotka alati l i ­sääntyvällä
tyy^lytykselläkantiavat yllään imperialisti-lakeijan
viittaa, eivät kehityksen nykyisellä asteella liäe,
mistä uuden soda^^ todellinen vaara lähteet.\
/' Englannin konservatiivien-kamppailu ei onnistuntit
tänä vuonna. Ja mikä-oli oikeastaan syynä siihen?
Tässä on ennen kaildcea otettava huomioon, että
Englannin imperialisnii ei ollut päättänyt toimia omal­la
vastuullaan, vaan^antanut toimiensa riippua monien
muiden imperialististen vältain kanssa tdhtävistä sopi­muksista.^
Englannin imperialismi käsittää, että prole­taarisen
vallankumouksen ja imperialismin välinen
taistelu ratkaistaan ^ajtjomva/uma puitteissa, eikä yh­den
ainoaa maan kehyksissä — ei siten, että imperia­listinen
Englanti ja Neuvostoliitto mittailisivat /voi
.;.nuaan. . '-^ •
Englannin imperialismi valmistelee kansainvälistä
imperialistista kokoomusta Neuvostoliittoa vastaan,
eristaäkseen tämän. Väiiha englantilainen diplomaatti-
' koulu on aina älynnyt astua tietään äärimäisellä varo
vaisuudella ja kärsivällisyydellä, kun se on valmistanut
yhden taikka toisen kilpailijan eristämistä. Engltinuin
diplomaatit ovat aikaisemmin monta kertaa voineet
käyttää jopa 10—20 vuotta tällaisen «operatsionin»
valmi$te^u^n. Ei kuitenkaaii nyt, Englannin imperia­lismi
on täysin tietoinen siitä, että Neuvostoliitto suo
sille kernaasti tuollaisen 10—r20 vuoden valmisteluajah,
sillä tämän kauden aikana tulisivat^ansainvälisetv^l
tasuhteet muuttumaan niin paljo kansainvälisen prole-tariaatin
eduksi, että olisi naurettavaa puhuakaan sitten
enää .sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Sen vuoksi yritti
Englannin imperialismi kesällä ratkaista kysymyksen
10—20 viikossa. Ja tästä syystä o l i Englannin imperia­lismin
jossakin määrin es^ avoimesti, jopa ta­vattoman
avoimesti.' Vaikutusvaltaisissa englantilaisis­sa
lehdissä kirjotettiin siiOraan, etta englantilaiset pan­kit
tulevat myöptämäätt Saksalle miten suuren lainan
tahansa, jos se vain ilman muuta mielii tukea englan­tilaisia
sttunnitelmia sodan käyn^isesta Neuvostoliitto?
vastaan. Voidaanko olbvjlpjttoniämpiä?
Kaikki imperialistiset vallat, joiden puoleen Englan
nin imperialismi on kaänt>-nyt avoimen allianssin eh­dotuksella
hyokkä>-ksen tekemiseksi Neuvostoliittoa
vastaan, kiittivät kunniasta ja ryömivät syrjään. Rans­kan
imperialismilla on ^ivan liiaksi paljo tekemista
omien vaikeuksiensa kanssa: sota Marokosso, kapina
Syyriassa, rahallisia ikävyyksiä- Japanin imperialismi
kärsii vielä liiaksi paljo \iime maanjäristyksen seurauk­sista
}a pelkää selkkauksia naapurinsa, heräävän Kiinan
kanssa. Amerikan imperialismi • pyrkii itse-käyttämään
hyväkseen kasvavaa liikettä Englannin siirto- ja puoli-siirtomaissa.
Ja mikä on pääasia: ei yksikään porvaril­linen
valtio saata ilman suunnatonta vaaraa, ilman o-man
itsensä hengenvaaraa, mobilisoida suurta armei­jaa
Venäjää vastaan, yksikään porvarillinen valtio ei
voi edes riskeerata avointa Neuvosto-Venäjän saartoa
ilman vakavia poliittisia seurauksia.
. • . » • • . » Englannin imperialismi on saanut kuninkaan osot-tamaan
erikoista rakastettavuutta sellaisen maan kuin
Liettuan ulkoministerille. Suuressa verkossa tarvitaan
jokainen pieninkin lanka. Jos tulee kysymykseen «py­hä
sota» neuvostovaltaa vastaan, ei «ylpeä» Englannin
diplomatia saata vieroa e4es liettualaista apua. Toistai­seksi
ei kuitenkaan edes Liettuan ulkoministerin «voi­mallinen
» tuki ole auttanut «heikkoa» Englannin dip­lomatiaa
toteuttamaan hyökkäyssuunnitelmaansa Neu­vostoliittoa
vastaan.
Olemme tavattomain tapahtumain todistajia kesällä
1925. Englannin imperialismi on melkein koko maail­malle
ehdottanut hyökkäysliittoa Neuvostoliittoa vastaan
(Ranskalle, japanille, Amerikan Yhdysvalloille, y.m.)
ja se on'koko maailman edessä epäonnistunut tässä yri­tyksessään.
Kaikki, joiden puoleen Englannin imperia­lismi
on kääntynyt, vastasivat kohteliaasti: he olisivat
tietysti valmiita «suotuisimmissa olosuhteissa» uudista-
*taaan neuvottelut ja ryhtymään hyökkäykseen Neuvosto-liittoa
vastaan, mutta «toistaiseksi» oli' välttämätöntä
pysytellä alallaan.
Juuri tämä seikka (luonnollisesti Englannin työväen­luokan
keskuudessa vallitsevan mielialan kanssa yhdes­sä')
on pakottanut Englannin imperialismin toistaisek­si
luopumaan — ei ainoastaan välittömän hyökkäyksen
suunnitelmasta Venäjää vastaan, vaan myös diplomaat­tisten
välien rikkoniissuunnitelmasta neuvostovallan
kanssa — tieiyäti ei ikuisiksi ajoiksi, vaan ainoastaan
«sopivaan ajankohtaan» asti. Länsi-europalainen impe­rialismi
on s^eä ja itsepintainen vihollinen. Tällaisia
yrityksiä tullaan vielä monesti liudistamaan ja pienim­mästäkin
meidäff taholtamme tulleesta heikkoudenvmer-kjstä
myös, toteultar^aan.
laan. voioaanxo Olia j v ^ j ^ ^ y
Iffutta inika nyt. on En^i^nnp vume;k^ä^en/lam-
MacDonald im^ unkarilaiset
uetoverinsa herkutellessaan
horthylaisten kanssa
Unkarin vankiloissa viruu, paitsi kommunisteja;
myös rii^umattomia sosialidemokraatteja, jotka viral­lisesti
lukeutuvat II Internationaleen. Mutta eivät edes
nämä luottaneet mitääit^. huolta herra MacDpnaldillelvie-riEulIessaan
äsken Uidcarissa; hänen vaikutul&ekseen
Unkarista riitti pääministerin tarjoamat juhlapäiväl­liset.
' / / ;, "• '•:
NäistS vangituista ' sosialidemokraateista^ kirjottaa
muuten vieniläineh <sos.-dem. pää-äänenkannattaja
«Arieiter-Zeitung»: ^ v
<rJosef Vagi ja hänen toverinsa vangittiii^ jo Viime
toukokuussa, mutta ' tähän asti eivät he itse, enempää
kuin yleisökään, ole s;|anut> tietää, mitä pahaa he olisi
vat tehneet ja mistä heitä syytetään. Vagi ja- hänen
toverinsa ovat ^ protesteelr-anniBet. tutkintotuoinafiiii''^nife-neltelyä
vastaan, heitä kun pidetään yhä edelleen van­gittuna,
mutta protesti on hylätty joka oikeusasteessa.
Asiakirjat ovat nyt vasta tulleet /takaisin tutkintotuo-marille,
joka sanoo, ettei fian tosineiden puutteessa
voi alkaa tiftkintpa, enempää kuin vangittujen kuulus­telemistakaan.
Vasta nyt oh hän alkanut kuulustella
todistajia^ mihin («alkamiseeh») siis on tarvittu puor
Ien Vuotta. Jos hän tulee edelleen jatkamaan samassa
tahdissa, tulee vielä kulumaan useita vuosia, ennenkun
voidaan ryhtyä pääkäsittelyihin.» '
«Samaan aikaan, kun Englannin Työväenpuolue lä­hetti
Unkarih hallilukselle protestin sen johdosta^ etta
työväenjohtajia pidettiin vangittuina ja uhattiin kuole­malla,
vieraili saman puolueen johtohenkilö MacDo-nald,
kuten sanottu, Unkarissa. Hänen vierailunsa ei
kuitenkaan käsittänyt vastalauseen tekemistä terrorin
johdosta. Kaukana siitä. Hänen mieltään ei kiinnit-änyt
selVaiset «pikku seikat», että hänen puoluetovere-jaan
kidutettiin kommunistien kera unk^ilaisissa van-kiluolissa.
Sen sijaan kiinnosti häntä juhlatilabuudet,
joita teiroriministerit järjestivät hänen «kunniakseen».
Kunnallisvaalit
ovat käsillä. Vähän ajan kuluttua tulevdt kaupunkien
valtuustojen (Boards o( Control) j^koululauliÄuntain
(Boards of Education) vaalit olemaan täydessä käyn­nissä.
Näissä vaaleissa ei;ehdoldcaitten tar\'itse^tall^^
taa mitään takausrahaa, kuten on laita parlamenttivaa­leissa,
joissa ehdokkailta vaaditaan kahdensadan döl-
Jarin takausraha, joka menetetään siinä tapauksessa,
että ehdokas saa vähemmän; kuin viisikymmentä pro­senttia
.Voittajan äänimäärältä. Ja kunnallisvaalien yh­teydessä
on melko hyvä tilaisuus valistus- ja propa-gandatyön
teolle. ^ ' (
Tätä tilaisuutta on|kaikluaila käytettävä työväenliik­keen
eduksi, asettamalla työläisten didokkaita kunnalU^'
sim viikoihui. Kaupunkien valtuustot ovat tärkeitä,,
sillä niissä voivat meidän miehemme ottaa esille ky­symyksen
työttömyydestä, y. m. tarkebta asioikawctKöu-luhallinnoissa
voidaan taas käydä taistielua'militarismia
ja uskontoa vastaan, jota kaik^ muun kapitalistisen
propagandan ohella kouluissa tyrkytetään lapsille. Ja
se valistus- ja propagandatyö, jota vaalien yhteydessä
tiulee-^iarjoteUua, on arvioitava suuriarvoiseLsi, vaikka.
ehdo14sät?eivat'f)ääsisikaän virkoihin..
Saffioin kuin sinä'aiaaperänä, jos­ta
nykyaikainen poliittinen työväen­liike
on kasvanut, on kapitalistinen
^ondellinen kehitys, samoin on se
myös ammattiyhdistysliikkeen poh­jana.
Kehityksen voimain suun­tautuminen,
työn ja pääoman väli­nen
vastakkaisuus, on sen aiheutta­nut.
Mutta pitkiin aikoihin ei tie*
det^', mihin tästä vastakllaisuudes-ta
johtunut, taistelu on viepä, mikä
on sen lopputulos, s.o. mitä uutta
tämä kahden vastakkaisen voiman
esiintyminen on luova. Niinpä et­sittiin
kauan — toiset etsivät yhä
vieläkin — tämän kysymyksen rat­kaisua.
Vaiil vallankumoukselliset
marxilaiset, kommunistit, ovat sen
johdonmukaisesti suorittaneet jrf
osoittaneet lopputuloksen — kom­munistisen
yhteiskunnan.
MiteTitä;mäui .selvän suunnan löy­täminen
on saavutettu Venäjän työ­väen
ammatillisessa liikkeessä?
Tov. Lenin kirjoittaa'kirjasessaan
"Mitä tehdä" työväen alkuisvoimai-sen
liikehtimisen*alkamisesta ja so­sialidemokraattisesta
tietoisuudesta
(Sos.-dem. senaikuisessa merMtyk-
'sessä) seuraavasti:
''Huomautimme jo edellisessä l u ­vussa,
miten ^Orluvun puolivälissä
marxilaiset opit olivat s;ianeet opis­kelevan
ÄT^orison keskuudessa" ylei­sesti
suuren\ vallan. Samanlainen
yleisen luonteen saivat samoihin ai­koihin
Pietarin kuuluisan 1886 vuo­den
teollisuusso^an jälkeen puhjen-r^
neet työläisten lakot. Niiden leviä­minen
yli koko Venäjän todisti kyl­lin
selvästi uudelleen nousevanjjpa-sanliikkeen
laajuudesta, ja-^os jo
tällöin tahdotaan puhua "aUcuisvoi-mista",
niin silloin pitää juuri tämä
lakkoliike tunnustaa ennen kaikkea
alkuisvoimaiseksiJ Mutta on sen­tään
eroakin alkuisvoimaisella. Lak­koja
oli Venäjällä ^Uut 70-, ja 60-
hivulla (jopa XES, vuosisadan alku­puoliskollakin),
ja diivat ne johta­neet
alkuisvoimöisiin koneiden murs­kaamisiin
j.n.e. 'Näihin kapiaameta-koihin
verraten voidaan 90-luvun
lakkoja jo.nimittää «tietoisiksi", la­koiksi
:— siinä" mjäärin suurinierki-tyksellinen.
oli se;askel, jonka työ-,
väenliike itäihin aikoihin " oli astu-nut
eteenpäin.. .\; 19-luvun lakot
osoittavat jo paljon selväpiirteistä
tietoisuutta:. esitetään määrättyjä
Vaatimuksia, lasketaan .edeltäpäin so­pivin
hetki, harkitaan tunnettuja ta­pauksia,
muiden paikkakuntien an­tamia
esimVrldcejä j . n .^ Jös kapi-nametakat
blivat yksinkertaisesti or­juutettu
jen' yksihki^i-taista kapinoi-mistiä,
hiin näniS^]'jfirjestelmälliset
lakot ilmaisivat: Itfökkataistelun al­kua,
mutta vain *älkua. ^Tarkasti
eriteltyinä olivat nämä lakot trade-unionistista'
taistelffa, mutta eivät
vielä sosialidemokrakttista, iie osoit­tivat
työläisten ja Heidän isäntiensä
välisen ristiriidan kasvamista, mut­ta
työläisillä _€i ollut eikä voinut­kaan
olla tietoisijtitta omien < etu­jensa
ja koko senaikuisen poliittisen
ja yhteiskunnalliöeri rakenteen vä-
^Hsestö sovittamat^ vastakkai­suudesta,
S.O. sosialidemokraattista
tietoisuutta. Tääsä'''tni€lesä 90-lu-vun
lakot, huolima;^ niiden suun­nattomasta
edistyksestä "kapi^oimi-siin"
verraten, jäivät puhtaasti al-kuisvoimaiseksi
liikkeeksi. '
"Me sanoimme, ettei sosialidemo­kraattista
tietoisuutta voinutkaan
työläisillä olla. Se voitiin tuoda hei­hin
vain ulkoapäin. Kaikkien mai­den
historia todistaa, että työväen­luokka
pelkästi, ;iomin voiminsa ;on
kyennyt luomaan ainoastaan trade-'
unionistisen tietoisuuden, s.o. va-kaurtttiksen,
liittoihin yhdistymisen,
isäntiä vastaan käydyn taistelun^
sen tai tämän' työnsuojelUslain hal­litukselta
pakottamisen, välttämättö­myydestä
j.n.e. Sosialismin oppi taas
kehittyi niistä filosofisista, histori­allisista
ja taloudellisista teorioista,
joita ovat luoneet omistavien luok­kien
oppia saaneet edustajat, intel­ligentsia.
Nykyaikaisen tieteellisen
sosialismin perustajat. Marx ja En­gels
kuuluivat itse yhteiskur^allisen
asemansa perusteella porvarilliseen
irttelligentsiaan." >
Näin kertoo tov.' Lenin, miten
Venäjällä kapitalistinen riisto ja or­juutus
oli saattanut työväestön, luon-nonvoimain^
tapaisesti; liikeh^ään.
Tehdasproletariaatih .> hikumäarä. oli­kin
vuosisadan lop^uun^ mennessä
seuraavasti kasvanut: v. 1861 oli
teollisuuden palveluksessa 552,000
työläistä, v. 1881 711 tuhatta ja v.
1897^jo 10 miljoonaa. Mutta sa­malla
osoittaa tov. Lenin, että työ­väen
liikehtimisen lisäksi tarvittiin
vielä 'vallankumouksellisen^ sosiaHs-iniii
teoriaa, jotta olisi päästy päa-mairästään
ti^iseen,ii^|xilok^l]^en
toimintaan-piaasty trädä^utiiä^isUita
e l i " a^iosadcsikisiä^^^^ 1^^
pit^mälle. • ' "'.• v.'•. '"•
> 'Udella sateerattti Leninin kujoi-tuksen
kohta isisältäavjo sen ajatuk­sen,
joka oli Leninilj^ lähtökohtana
n.8. ekonomisteja vastaan - käyinäs-
«äan taistelussa. Ekonomistii hyl­käsivät
kiaiken poliittben tdmihnän.
niään vain jokapäiväisten taloudel­listen
kysjTuysten alalla. Esimer­kiksi
5 kopeejcan palkankorotuksen
puolesta käyty lakko «li heidän mie­lestään
hyvä asia, mutta taistelu
yksinvallan laittomuuksia vastaan el
kuulunut muka ollenkaan työväestön
ohjelmaan. Leninin täytyi työväen­liikkeen
historiasta saadulla koke­muksella
todistaa, että ilman val­lankumouksellista
marxilaista tietoi­suutta,
ilman sosialistista johtoa jää
työväen taloudellinen toiminta pai­kallaan
polkemiseksi eikä se kykene
vähimmässäkään määränsä pienentä­mään
perusepäkohtaa, kapitalistista
riisto-orjuutusta. Meille tämänpäi­vän
ihmisille on tämä päivänselvä
asia, saimmehan me itse nähdä, mi­ten
maailmansodan aikana ^esimer-'
kiksi Englannin trade-unionistisesta
ammattiyhdistysliUckeeEtä tuli Eng­lannin
porvariston parhain apuväli­ne
sotakoneiston kunnossapitämisek­si.
Mutta silloin, kun Leninl kävi
taisteluaan ekonomisteja vastaan, ei
ollut näin räikeitä etdmerkkejä. Ve­näjällä
vallinnut tilanne oli jo kui­tenkin
silloinkin omiaan selventä­mään
asioita, yksinvaltainen halli­tusjärjestelmä
oli aina näkyvä, kos­kaan
unohtumaton vihollinen, ja se
asettui aina taloudellisissakin tais­teluissa
voimakoneineen -työväen
vastapuolen kapitalistien puolelle. Se
vangitsi työväen lakkokomiteoiden
jäsenet, se lopetti ja kielsi työväen
keskinäiset avustuskassat, jos ne oli­vat
lakon aikana sattuneet avusta­maan.-
pulaan joutuneita jäseniään.
Näin muistutettiin- Venäjän prole­tariaattia
joka. hetki poh'ittisen teki­jän
olemassaojlosta ja poliittisen
taistelun välttämättömyydestä., Näin
opetettiin Venäjän proletariaatti
maanalaiseen toiminta&n. Työväen
lakkokomiteat toimivat laittomasti,
kun eivät saaneet julkisesti toimia,
j a jatkoivat toimintaansa lakkojen
jälkeenkin, muodostuen siten jonkin­laiseksi
.paikalliseksi ammatilliseksi
järjestöksi. Työväen julkisten avus­tuskassojen
sairauskassojen, haii-tauskassojen
jrn.e. — tilalle ja rin­nalle
tuli' salaisia lakkokassoja. ..
^Kaikkialla olivat vallankumouk-
)5elliset sosialidemokraatit ja puolu­een
perustamisen jälkeen puolueen
jäsenet toiminnassa etualalla ja saa­vuttivat
siten työväestön kaikkien
kerrosten yleisen luottamuksen.
Tunnettu on esimerkiksi Leninin
osuus, eräiden aikaisempien laldcojen
johdossa.'' Lakkokassat, jotka useil-.
la paikkakunnilla tulivat työväen
ammatillisten järjestöjen . pohjaksi,
olivat useimmiten sosia^ideraokraat^
tien henkiin herättämät ja niissä
vallitsi vallankumouksellinen henki.
Ensimäinen tällainei^ laiton lakko-kassa
oli^ Vilnassa Vi 1888 perus­tettu
sukankutojain kassa. .V. 1895
oli lakkokassoja samassa kaupun­gissa
23 ja niis^ 850 työläistä,
Minskissä 27 kassaa ja niissä 870
työläistä.
Yhteenvetona edellisestä voimme
siis sanoa, että Venäjän ammatti­yhdistysliikkeen
alkusysäyksenä ovat
olleet lakot, jotka'kapitalistisen riis­ton
kasvaessa viime vuösfsadan lopp^
pupuolella syntyivät. Lakot, vaati­vat
' johto- ja apuelimensä; niiksi
tulivat: 1) lakkokomiteat, 2) lak­kokassat
ja 3) työläisten tehdasval-tuutetut,
joista emme- edellä^-'ole
erikseen maininneet, mutta jotka
myöskin osaltaan kehittivät järjes­tynyttä
toimintaa työpaikalla/
Rivien välistä
Tämä Venäjän ammattiyhdistys­liikkeen
ensimäinen kehitysaste —
joku on nimittänyt sitä myöskin si^
kiöasleeksi — kesti. vuoteen 1905,
jolloin vallankumouksen avartamat
olosuhteet tekivät mahdolliseksi am­matillisen
järjestötoiminnan synt^
misen julkiseksi liikkeeksi. Venä­jän
ammattiyhdistysliike on siis suh­teellisen
nuori länsimaideii vastaa­vaan
liikkeeseen verraten, mutta
sijjtä huolimatta se On suorittanut
suuremman työn kuin minkään
muun maan ammattiyhdistysliike. Ja
jos kysytään, mikä on antanut sille
tuon ihmevoiman, niin' voimme vas­tata,
että sen on antanut aatteelli­nen
ja käytännöllinen yhteistoimin­ta
vallankumouksellisen^arxilaisen
puolueen kanssa. ;/Tämä yhteistbi-mitita
alkoi • jo.. Vi^liäjän ammattiyh­distysliikkeen
sikiökaudella, se. sai
oikean muunnan heti alunperiin. Sii­nä
sen myöhemmän voiman lähde.
. K. V . S.
^/Idelstvät t>nolaeäikitt merki^k-sen,
ja kehoittivat tySväestöa pyqr-
•Ranskan ja sen rahan — frangin
—kesken on olemassa muutakin
kuin muka yhteensattuman taika-tapaus,
näiden kahden asian välillä
on olemassa tietty yhteys. Kun hä­vität
niistä yhden,, niin samalla hä­vität
toisenkin. Ja niin juuri on
tapahtumassa. Ranskan frangi, jo­ka
ennen sotaa oli 18 sentin arvoi­nen,
häilyy nyt tuossa 4 sentin
seuduUIa, odottaen uutta arvonsa
alenemista." Sen an^on alentuessa
kärsivät suuresti pienet sijottajat.
Mutta pahimmin. siitä kärsii työ­väenluokka,
sillä työläisten palkko­jen
ostovoima heikkenee huomatta­vasti.
Siitä johtuukin, että"^ Rans­kassakin
lähenee lokakuu — val­lankumous.
Lyhyen ajan kuluessa
saavat Ranskan työläiset valita jon­kunlaisen
Dawes-suunnitelman —
orjain palkat ja työehdot — taikka
Venäjän työläisten esimerkin seu­raamisen.
Ennemmin tai myöhemmin saavat
Englanninkin työläiset tehdä pää­töksensä,
taikka muusaa tapaukses­sa
he jäävät luisuvalle pini^alle.
Huolimatta siitä, .mikä onkaan tu­loksena,
työväenluokan voitto tai
tappio, niin on sillä suunnaton vai­kutus
tällä mantereellakin.
Otaksukaamme, että jompikumpi
tai molemmat, niin Englannin kuin
Ranskankin työläiset voittaisivat.
Venäjän työläisten aseman /paran­tumisen
yhteydessä olisi sillä mitä
innostavin vaikutus.
'Otaksukaamme, että he„häviäisi-vät.
Koko Europa, Venäjää lu­kuunottamatta,^
kulisi silloin työs­kentelemään
Paljoa huonoimmillä
palkoilla kuin nykyiset huotiot pal­kat.
. ,Walesin hiili lAlpailee nyt jo,,
ei ainoastaan Amerikan kovahhiilen,
mutta myös Nova Scotian peiimeän
hiilen kanssa.': Kuninkaallisen tutki-muskomissiönin
edessä olleet todis­tajat
ovat todenneet, että palkat
ovat sitten vuoden" 1921 laskeneet
Cape Bretonissa . yhtämittaa. Ulisi
palkkain alentaminen "^TjValesissa t i e ­tää
uutta alennustr uiyöskih Cape
Bretonissa. (Ja terästeollisuudessa
ovat \ .:Saksa£|sa toimitetut,., jjalkkain
alentamiset aihe^ittaneet palkkain
alentamisen myöskin Sydneyssä. F i ­nancial
Post-lehti kertoo Sydneyhin
tuodun Saksasta Bescolta ostetn^
malmista valmistettua t e ^ ^ ^
maan aikaan, kun Bescon teht^f
seisovat ^llä Saksan terästyöl^
Tieskimaarainen viikkopalkka on T
•noastaan ?8.3l ja Sydneyssä pjl
'^.0o0 nv-iiikfoult"a"^^ ^ " ^ ^eskimää^i
Ilmeisesti me elämme tuUvuoren
aukol^. Tuotanto, ja jakelulaitok.
sia yhdistetään kotimaassa äärettö­mällä
nopeudeUa. Siten jaetaan
yhteiskunta mitä .laajimmin toinen
toisistaan «ristettyihin ryhmiin.
Omistavien lukumäärä vähenee ja
valta niiden käsissä yhtäällä, kajn
taas toisaaUa omistamattomien työ-
Iäisten lukumäärä nousee. UHo.
maisessa suhteessa on meidän, edes­sämme
yhä lisäärttyvässä mittakaa­vassa
esiintyvä kulityövoiman kilpai.
lu.
Mitäpä siitä? Ei mitään! Seit-semj>.
i unikekoa, lumottu -prinsessa
tai Rip Van Winkle eivät ole sen
välinpitämättömämpiä^ tilanteen ke­hitykseen
nähden, ikuin Canadan
ammattiyhdistysliikkeen virkakunta-kaan.
\^ElIeivät jäsenistön snuretT
joukot voita toimettomuuttaan ja
ryhdy vastustamaan toimetonta vir^
kakoneistoa, rakentamalla brittiläj.
sen esimerkin mukaisesti vasenta ai-peä,
niin työläiset joutuvat niiden
mahtavien voimien avuttomiksi uh­reiksi,
jotka suunnittelevat uutta
hyökkäystä meidän elintasomme pol-kertiiseksi.
'
Kansainliitto
Alpttakaamme aivan muista asi­oista,
vaikkapa muotiasioista ja tul­kaamme
'Sitten Kansainliiton asioi­hin.
Nykyään pvät;muodissa sotalai­vojen
hukkiimiset ja epäonnistu­neet
pääministerien murhayrityk-
^set. ^
Amerikalta on sukeltanut meren
pohjaan näinä- aikoina ainakin kak­si
sotalaivaa — lukuunottamatta
niitä, jotka asiakseen sukeltavat
Mussolinilta on sukeltanut pohjaan
ainakin yksi sotalaiva. Japanilta
samoin yksi laiva. Ja Suomelta on
vaeltanut ' samantapaista tietä yksi
sotalaiva ja toinen, on ajanut karil­le.
7*-
•••••••••••••• t ••«•••• IT^^^IS
.......20
\. ...21
«221
............23—24
:.........26—27
Eckville, Alta.
Codner, Alta.
Trochu, Alta.
Bowie, B. G.
Salmon Arm, B. C.
White Lake, B. C. ..
Mara, B. C.
Sicamous, B. C.
Canmore, Alta.
Barons, Alta. .....
jColeman, Alta. .
Manyberries, Alta
Nummola, Sask. . . . . . . . . . . . . . . 31
Tammik. 1
Osastojen toiveitaan tekevän par­haansa
puhe- ja kokoustilaisuuksietrj^s §.
oijnistumiseksi. Toveri Hill tulj^e
selittämään tärkeitä uudelleenjär-jestämiskysjrmyksiä^
joiden oikein
ymmärtäminen on suuresta merki­tyksestä
jokaiselle puoluejäsenelle.
Samalla kertaa oit jokaisen osas­ton
velvollisuus kykyjensä mukaan
avustaa toveri Hillin matkaa aineel­lisesti
iltamien-ja kolehtien avulla.
Järjestäjä-toimikunnan puolesta
ALF. HAUTAMÄKL
Piirien viifalMsia
tiedonanidja
l^udueeri virsiin
tiedonantoa
]^mmimisti|iuol^
t^uhujan j a "jänestäjän
A, IVHillm
' ' ohjelma V
. J o u i T x k u t t l l a:
Thorhild ja Smok^;" Lake,—^;
PÖ3rtäkiqa
tdity K.-O. piiritoimikurinan
/kokouksessa marrask. 19 pnä,
1925. Saapuvilla oiiyat A.
Vaara, Aug. Kannisto, A.
Mäkinen, iN. Luot* ja sih-
- t e e r i . -
1 §. Kokouksen avasi A.'Vaara.
Luettiin jä hyväksyttiin edellisen ko­kouksen
pöytäkirja. \/\
i 2 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
Aiig. Kannisto ja A. Vaara.
S §. Luettiin sihteerih lähettämä
kirje puolueen ^ toimeenpanevalle
jkeskuslroinitalie, koskeva ; P. Hen-
:dnksonin erp^t^ista^-V«rmilioa
verin osastosta..' SaaomUa .luettiin
heidän lähettämänsä vastaus, jossa
asla siibettiiÄ takai^n piiritoimi­kunnalla.
Keskusteltiin asiasta' ja
päätettiin lähettää. ko|mihenkitten
komitea ^tkimaan ääaa ja anta­maan
lausQ&tonsa .. piirikömiteaQ^
Komiteaan valittiin *Ang.>Kännistö,^
A. Vaaria ja H/EUmen.' ^«rimfion
Jtivferin:osastOll^;ä^'Qj*iln'-m5^ys. 4"-r-,^yesföiän "tarkastajat
ktitsua osaston ylimääräinen kokous
•koolle marrask. 29 p:ksi kello 10
aamulla.
4 §. Sihteerin kirje Creighton
osastolle luettiin ja päätettiin jäädä
odottamaan heidän vastaustaan scu-raayaan
kokoukseen.
5V§.. Luettiin ja hyväksyttiin ra­portti
Sulan matkasta piirin osas­toissa.
6 §. Luettiin-Tom Holmin lähet-tämät
raportit ja hyväkssrttiin. ^
7 §. Sihteeri ilmotti tilanneensa
piiritoimikunnalle uuden kirjotusko.
neen Vapauden kautta. Hyväksyt,
tiin.'
Keskusteltiin piiritoimikun­nan
toiminnan uudelleen järjest»?
misestä'ja päätettiin esittää puolu­een
toimeenpaiievalle keskuskomite­alle,':
että he määräisisivät päivän,
johon mennessä K.-Ö. piiritoimikun­nan
toiminta on lopetettava ja toi­minta
siirrettäisiin . puolueen piin*,
toimikunnalle, i
9 §. Luettiin A. Hautamäen'lä­hettämä
tiliote, mutta varojen puut­teen
t ^ a . päätettiin esittää, etta
sanottu velka kuoletettaisiin. Velka
on $125.00, johtuen luentokurssien
pitämisestä piirissämme.
' fO §. Keskusteltiin, miten yoi-taisiin
eaada puhujia, jotka oliavat
kykeneviä toimimaan tilapäispuhn-jina
osastojen iltama- y.m. valistns-tilaisuuksissa.
Esitettiin, että k j -
kiUe piirin puhujalistalla ol€Vi««
henkilöille laaditaan aine, josta sel­laisen'
henkilön tulee valmistaa pu­he,
jonlia "hän sitten voi puhua use­amman
osaston toimeenpanemissa
taaisiiöksissai/ Täten ^ ^ ^ ^
haiteö voitavan tyydyttää nyfP^
puhujien tarvetta. A. Vaara ja ^
Elimen vaUttiin viemään asia»
eteenpäin ja laatimaan aineet pu­hujille.
11 §. R i r i t ^ ' ^ " " ! ^ .
«levatr-metsätyöläistenr jarje:
varten - kertyneet - varat;
$33.20, .päätettiin; lähettää,
Hauteen kantta-metsatySBistc»
järjestön Önt purin p ä ä m ^
Kokous lopetettiin. . ,
kokoiifcsen pnoTesta: .
,. - H ; EiinieB, sibt^
. CHemme tarkastaneet ^^"f^
pöytäkirjan ja hVomanneet seng
täpitä^^&kouksen keskusKJ?J«''
^tyisi^tfja pSättksien k a ^
: Aufif.* Kannisto. A, vasr»-
••^HJ vXI
\