Vapaus, October 28, 1969

              Sivu 2 Tiistai, lolkak. 28 p. —- Tuesday, Oct. 28, 1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
{ LIBERTY) tesrtalMlshe<l Nov. 6,1917
Bditar: W i EKiLUND Mlaina««r: RStJKSI
'Talephane: Office and Bdliioniaa 67i>4264
PutoUshed tvrtoe -vireeidy: Tuesdays and Thiiredays by Vapaus Publishing
Co. Limdited, 100-102 Etan St. West, Sudbury, Ontazio, Canada.
MadSing oddreBs: Boqc e9.
AdvesTtlsdDg mtes upoQ api0oaMm,imDätaAäxmfKe of charge.
Seoooad Olaas Maiia reglstraitkm Niunber 1076
•CANADIAN LANGUAGEPRESS CLUB
TILAUSHINNAT;
OanadasBa: 1 vk: $10.00; 6 kk. $5.25 USA:in: 1 vk. $11.00. 6 kk. $6.75
3. kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. $1150, 6 kk. $6.25
Varteenotettava varoitus
Työttömyys on Ganadassa lisääntynyt ja Canadan talous-neuvDsto
on varoittanut, että hallituksen nykyinen "inflaa-
.tiovastainen" ohjelma voi johtaa työttömyystilanteen edel­leen
pahenemiseen.
Nämä sellaisenaan, ovat vdBsejä vaaran merkfkejä.
Yhdysvaltalainen "talousmies, professori E l i Gioizberg sa­noi
viime viikolla Torontossa, etJtä Canadan pitäisd varustau­tua
talouelämän varalta jos liike-elämä hilljanee (ehkä Viet-^
namin sodan johdosta) Yhdysvalloissa. Tunnetrt-u tosiasia on­kin,
että kam Yhdysvaltaan talouselämä saa aivastuskohtauk-sen,
se aiheuttaa Canadan talouselämään vaikean flimssan.
• Osoitettuaan, että Canadan talouselämä on liian paljon
riippuvainen UlkömaamaiTikkinoista (nimenomaan yhden maan
eli Yhdysvaltain kanssa käytävästä kaupasta — V,), profes­sori
Ginzberg sanoi:
"Vaaranalaisen taloutenne vuoksi teillä (canadalaisilla) ei
ole suurtakaan mahdollisuutta suojella itseänne sitä yastaan
mimne maailma on kulkemassa. Jos 1970 osoittautuu heikamr
maksi kuin ihanteelliseksi vuodeksi — jos Yhdysvalloille tu­lee
vaikea talousvuosi — mitä te teette silloin? Canada tar-,
vitsee ehkä jonkinlaisia vara-ohjehndla."
.Hän sanoi Canadan talouselämän olevan jo hoippuvan.:
TyöpäikkfDJen puute on aiheuttanut työttömyyttä joissakin,
osissa maata. Toisaalta työvoimamäärä kasvaa nopeammin
kuin mikään muu osa talousrintamast^.
Nämä ovat epäilemättä varteenotettavia varoituksia ta-lousmiehiltä.
Sivumennen sanoen professori Ginzberg suositteU Cana-dalle
"valinnallista, siiirtolaisohjeknaa" sanoen, että esimer­kiksi
Suomi voisi varata siirtolaisia, jotka ovat valmiina asu -
•maan Canadan kylmissä osissa. Tähän seikkaan Md ttyy kuiten­kin
tocnenkin osapuoli, Suomi, joka omaksuu entistä laajem­massa
mittakaavassa käsityskannan, öttä maa on jo menettä­nyt
liian paljon ^Valmiin työvoiman kasvattamisessa" joille­kin
toisille mialle.
Presidentti KeMflonen:
Ennakkoluulojen tilalle on tulluft ymmlrtämys
Helsinki. — Kotaxmtuessamme
viettämään tänään Suiomi—Neavosf
taliitto:^eurnn 25-vuotisjU'hlaa mciV
le tuottaa erityistä iloa nähdä kes-kuud^
essaimime ,naapui*imaamme
Nteuvcslioliiton; Korkeimman Neu-vositoin
Puhemielhistön Puheenjohta­ja
N. V. Podgornyi sekä arvoval­taisen
neuvos-toliittalaisen valtuus:
kunnan jäseneit. Teldäai läsnäoJoan-ne,
Heira Puheenjohtaja; pidämme
näkiyvänä ilmaisuna Neuvostoliiton
valtianjoihdon myönteisestä sahtau-tumisesta
Suomi—Netivostolijtto-
Seuran ja siihen .ythteiseen toimin­taan,
i o i k a tähtää maittemme yälir
sen ystävyyden j a vuorovaikutuksen
beihifttäimiseen |ja n-^>mpuolistumi-seen,
sanoi presi4einitti Urho Kek­konen
puhuessaan Suomi—Neuvos
toilii<ito-Seuran 25-vuotisiiuliiaissa
Suomen Kansallisteatterissa Helsin­gissä.
Suomi—Neuvostoliitto-Seuran pe­rustaminen
päivälleen 25 . vuotta
sitten kuului niihin toimenpiteisiin,
joiMa Suomen j a Neuvostoliiton vä­liset
suhteet pyrittiin irroittamaan
menneisyyden kahleista j a täyttä­mään
ne uudella sisällöllä. Oli en-sdai-
voiden tärkeää, että kahden
naapurimaan ys^tävyyden rakenta­miseen
tähtäävät- pyrkimykset sala­vat
vaikeana hetkenä niin laajan
kannatuksen Suomen kansan kes­kuudessa,
että vastuussa oleva val­tionjohto
saattoi siitä ammentaa
voimia toteuttaessaan, maan edun
vaatimaa ystävyyspolitiikkaa Neu­vostoliittoa
kohtaan. Yhtä tärkeää
oli saada Neuvostoliitto vakuuttu­neeksi
Suomen kansan vilpittömäs­tä
tahdosta aloittaa uusi kausi Suo-men
ja Neuvastoliilon välisissä suh­teissa:
Yhdistämällä eri kansalais­p
i i r i t tukemaan ponnistuksia kah­den
naapurimaan välisen ymmärtä­myksen
lisäämiseksi Suomi-^Neu-vostoliilto-
5eura lyhtyi tarmok­kaasti
toimimaan näiden päämää-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
rien hfyväiksi. Seura tarjosi: k a i k i l le
kansailaisdlle 'mahdollisuuden osal­listua
maamme tulevaiUev kehitykr
selJe elintäiikeäksi havaittuun y i -
tävyyssiteide!^ solmiimiseeji Neuvos­toliittoon
tilanteessa, joBsa käytäii-nölisesti
katsoen oli.aloitfiLtava tyh­jästä.
Kun 25 vuotta sit^n kokoon­nuimme
Helsingissä kunnioitetun
edöltäääni J . K. Paasikiven johdol­la
perustamaan Sux)mi---Neuvosto-liitto-
Seuraa, toivoimane siitä muo-dostuvan
väiltkaippaleen vanhojen
cnnanikkoluulojen lieventämiseksi
ja tuoreiden näikemytksien avaami­seksi
yhteistyölle Suomen ja Neu-vostoliitotn
välillä. Kun tänään tar-kairtelemmie
sitä valtavaa myön­teistä
kehitystä, mikä Smnnen ja
Neavostmliitofn vttUsissft:
on kuluneen neJgäninesrvuiosisadaD
aikana tapalbtunut^ voLmme suurta
tyydytystä' tuntien todeta ; Seuran
tälhän asti hiyvin oraiistuneen tär-keässäi
töhtäväissään. Suomen la
N1euivioiät]oliii|tlon välUsissä : suhteissa
epäiluulo on korvattu duottamuiksell-
Ia, ennalkkoluulojen tilalle on tul­lut
ymmärtämys j a vieraus on muut
tunut ystäivyydellBsi.
Alusta läihtiien Suomi—NeuvostQ-liitto-
Seura oh: sulkenuit piiriinsä
varsin mittavan. tiyöllcenltän. Lutoil-silla
eri a l o i l la on Seuran välityk­sellä
voitu avata aikaisemmin puut^
tuvia yihteyiksiä suxxmalais^en j a neu
voistoliittolaiatcn kesiken. Tällä ta
voin <on vaitakuiiiti£n_ra9sii y l i luotu
arvokkaita ja kestäviä siteitä sekä
- W i l h o Hakanen, North Bay. O n l .,
täytti perjantaina lokakuun 24 pnä
85 vuotta.
S. Hemming, Harty Station; Ont.,
täyttää sunnuntaina manaskuuii 2
päivänä 80 vuotta.
Maria Hänil:inen, Long Lake. Onl.,
täyttää maanantaina,: m a r r a s k u un
3 päivänä 82 vuolla.
Evald Tuomaala, \Vhitefish, Ont..
täyttää maanantaina, marriiskuun
3 päivänä 71 vuotta;
Anni Lindberg, SaultSte. Marie,
Ont., tEyltää iruianantaina, marras­kuun
3 päivänä 77 vuotta.
YhdjTTime sukulaisien ja tutta-vain
o'nncntoivotuksiin.
nettämästä mielenmalttiaan
vaan antoi selkänojaa CYC:Ile.
Toisin näyttää suhtau.luvan li­beraali
puyDlueen nykyinen hal­litus
CYC-'ky.symykseen.
Hyökkäys Bertrandin Union
Nationale-hallitusla vastaan ei
Ei "hear hear" huutoja täältä
• Ilmaiste^n viikko sitten maanarttaina toöfmitusklrjoitukses-saan
varauksettoman hyA^äksymisensä pääministeri Pierre
Trudeaun "Montrealin puheesta, minkä yhteydessä hän ruoski
erikoisesti Quebecin CBC:tä, CYC järjestöä ja Union Natio­nale
hallitusta, Toronto Star löhti esitti toimituskirjoituksensa
otsikossa "Hearjhear" hyväksymishuudon. .
Monet muut canadalaispiiriit Vapaus-lehti mukaanluettu­na
kieltäytyivät kuitenkin osallistumasta tähän '^heai-, hear"
huutoon.
Lyhyesti sanoen pääministeri Trudeau uhkasi Radio Ca-nadaa
.(.Quebecin CBC:ta) sensuurilla ja muiHla haUinnollisilla
eli kurinpidollisilla toimenpiteillä ellei se noudata Ottawan Ross Thatcher Sa£katchewani.s-määrittelemää
"linjaa"; Hän avasi ovet poliittiselle ajojahdille sa, ovat pauhanneet CYC:njä-
GYC:ta vastaan, leimasi Union Nationale-hallKtuksen "jotkut" seniävastaain siksi 4:'un he ovat
ministerit miltei subversiiveiktsi ja syytti separatisteja ja ter- yrittäneet auttaa intiaaneja,
roristejä myös siitä kun Quebecissa on alhainen elintaso (huo-v metiisia (puoliverisiä), hippiei-not
palkat). * ta, rauhanpuolusluksen vuoka
Kuinka pahasti nämä väitökset ohittavat ja ylittävät to- vaikeuksiin joutuneita jne.
dellisen maalin, osuvat .pieleen, kuten sanotaan, se näkyy Mut^a nykyistä edeltänyt l i -
ehkä parhaiten viimeksimainitusta väitökseötä, eli siitä, että beraaUhallitus kieltäytyi me-
Quebecissa on separaitistien ja terroristien vuoksi alhainen
elintaso.
Tosiasia tietenkin on, että Canadassa on useita "kehitys­maihin"
verrattavia aluedta. Quebec on nii.stä efhkä suurin,
mutta ei suinkaan ainoa. Kun pääministeri Trudeau väittää,
kuten hän'menetteli. Montrealin puheensa yhteydessä, että
Quebecin alhainen palkkataso johtuu muka siitä, että ulko­maalaista
pääomaa ei tule separatistisen liikkeen vuoksifiit- liioin ollut pelkkä puoluepoliit-tävästi.
niin millä hän selittää esim. rannikkomaakuntien tinen veto tulevia maakunta-heikkopalkkaisuuden,
kun siellä ei ole separatistista liikettä vaaleja silmälläpitäen, kuten
lainkaan? Tunnettu tosiasia on, että Quebecissa on ollut ai-, on väitetty, vaan erottamaton
haisempi elintaso jo kauan ennen kuin separatistisesta liik- osa vissinlai-sesta painostusoh-keestä
tiedettiin mitään. Separatistinen liike ei ole tätä jä- jelmasta, mihin liitlohallitu'?
lellejääneisyyttä aiheuttanut, vaan päinvastoin dintason ai- saattaa turvautua Quebeciin
haisuus Ontarioon ja British Columbiaan verraiten. on yhtenä nähden.
pääsyynä separatistisen liikkeen ja terrorismin nousuun Que- Aatteita ei ole kuitenkaan
becissa. hallinnolliisi lla pakkopelimää-
Vaatiessa Quebecin CBC:n (television ja radio'n) "puhdis- räyl<isil]ä koskaan hävitetty ja
tamista" ja separatisteiksi sanottujen mieUpiteiden. pannaan tämä pitää paikkansa myös
julistamista, pääminisiteri Trudeau ja hänen kannattajansa Quebeciin nähden,
näkevält. Radio Canadassa pelkkää pahaa ja tuomittavaa. To- Separatismista " ja terro-siasia
tietenkin on — ja kukaan ei halua kieltää siitä etteikö rismiista ei ole kenellekään
Quebecin CBC:ssa ole korjaamisen ja parantamisen varaa' hyötyä,:ei Quebecille eikä nrniul
Mutta Radio Canada on kehittänyt canadalaisia taiteililjävoi- le Canadalle, mutta minkään
mia ja canadalaisaiheisia ohjelmia enemmän kuin CBC:n muut taudin oireita ei voida poistaa,
laitokset yhteensä muualla Canadassa. Juuri tämä yksdlpuoli- ellei paranneta sen syitä, di
suus, minkä perusteella Quebecin CBC.-^ssa ei ole muka mi- todellista tautia. Separatismin
tään. hyvää, vaan ainoastaan vaaralHsia separatismitendensse-ja,
on peloittavana meiMdnä mahdoililisen n'oi/tajalhtikampan-jan
alkamisen vaarasta.
. Mikäli taas on puhe' Company of Young Canadiansrjär­jestöni
arvostelusta, mikä oli ilmeisenä esipuheena CYCn tutki-mulktsen,
järjestäimttselle, niiin. siinäkin yhteydessä on kyseen-^
ailajsia seUdöyja.
Mainituin Company of Young Canadians järjesrtön muodos­ti
Lestcir B. Pearsonin haiUitus. Sen tarfflotiuksenä on mobili­soida
Canadallaiteia nutoda, jotlka ovat; kyllin ihanteellisia ja
farmokkaita, työsfeenteletaään vaikeuksissa olevien ihmisten
kanssa. Selvää on, et*ä selMöessa toiminnassa ypivat nuoret
ihmiset tdidä ''vikaplötojakl'n'',niurtta yhtä ehdotonta on se,
että vaikeuksissa olevia ihmisiä ei voida auttaa ja tukea osal­listumatta
taisteluun heidän asemansa parantamiseksi.
. M u i s t e t t a v a a myös on se, etitä sellaiset voimaat kuiri'esim.
ja terrorismin vastustaminen
vaatii Quebecissa taloudellisen
jälellejääneisyyden hävittämisT
tä, elintason kohottamista On­tarion
elintason rinnalle ja
ranskalaisen Canadan kansallis
oikeuksien turvaamista todelli­seen
tasa-aa^voisuu teen perustu­van
liittovaltion puittois.sa.
. Nämä ovat perussyitä siihen
miksi monet oanadalaispiirit,
Vapaus mukaanluettuna, kiel­täytyvät
esittämästä '"Hear,
hear" huudahdulksia pääminis­teri
Trudeaun Montrealin pu­heesta.
TERVEISIA SUOMESTA
Neljäkymmentä ivuotta on pitkä
aika. Sen todisti myös minun pois­saoloni
(käväisin siis ensimmäisen
kerran Canadasta 1929 jälkeen)
Suomesta.
Paljon siellä on m^juttunut niin
kaupuingeissa kuin maallakin elä­mä
stikäi muut oJosuhteet tällä
alalla. Paljon on rakennettu teolli-suuslaitx)
ksia ja samoin asutuskes­kuksia.
Komeita kerrostaloja on
noussut, eikä vain kaupungeissa
vaan maaseudullakin, sUlä niitä on
melkein kaikissa isommissa kylis-sä.
V
Minun huomioni oli, että Suo­messa
on menty eteenpäui samoin
kuin täällä Canadassakin tämän 40
vuoden aikiina kun ottaa huomioon
väkiluvun j a luonnonrikkaudet.
Samoin on kehittynyt toiminta po-liittisella
alalla: Siinä siellä on
päästy eteenpäin huomattavalla ta­v
a l l a . Siellä on työläisilläikin vapaus
tuoda mielipiteensä j u l k i , niin TV:-
ssä; radiossa kuin sanomalehdissä-kin.
TV:Ksä käydään iltaisin kesku.".-
teluja valtiokirkosta j a kirkon val­tiosta,
elättämisestä ja tällaisia kes­kusteluja
oli hauska seurata. Sa­moin
siellä keskustelevat kommu­nistit
j a heidän vastustajansa.
Oli ilo huomata kuinka paljon
siellä on nuorl-so ottanut kiinni va-listukseii
ja työläisten asian eteen­päin
viemiseen. Siellä oli todcila
selväpiirteisiä ja järkeviä puhujia
nuorten miesten j a myös naisten
joukossa. -Multa tietenkin siellä on
vielä paljon mustaa taantumusta ja
poi-varistoa, jotka koettavat jarrut­taa
kaikkea edistystä j a muutakin
kehityksen etenemistä. Luulen kui-terjkin,
eUä niiden voima j a vai­kutus,
tulee kuivumaan vuosi vuo-,
delta j a että Suomen kansa saa lo­pulta
hengittää vapaasti ja kehittää
edelleen demokraattisia laitoksiaan
maa.ssam
Paljon .siltä matkalta olisi kcr-:
rottavaa, mutta . uskon, että niitä
Suomi-tei-veisiä tulee olemaan leh­temme
palsloilla niin paljon, jotta
'kirjoitan vain tämän pienen pät-
<än siitä, mikä on iminun mielipi-eeni
näkemieni ja kuulemieni pe-usteella
nyky-Suomesta.
Siis tei-veisiä vaan Suomesta.
— J.T.. Toronto.
HÄVYTTÖMYYDEN HUIPPU
Pitkien lakJcojem aikana tapahtuu
monenlaisia asioita ja mahdollisesti
kaikkia täällä Sudburyssakaan nyt
lakon aikana tapahtuneita asioita e l
ole huomattu oikein laajalti.
Täällä on tapahtunut kuulemm.a
niinkin, että eriks " u n i o n " mies on
saanut avustushelkin ja myynyt tä­män
ruokaostoksia varten tairkoite-lun
makisuosoituksen jollekin toi­selle.
Siitä hmnmasta saaduilla ra­hoilla
on sitten hanki Uu"ilrtiientä"
ja lapset odottavat kotona, että isä
toisi tullessaan "pataan pantavaa".
Olisi .syj'tä vähän tarkkailla näitä
"syntipukkeja" j a huolehtia siitä,
että nämä ruokatavaramaksuosoi-tukset
joutuvat oikeisiin käsiin.
- T T. T i k e t t i Taskussa.
lisäitty oibieäa i^Am imo*i^f»9i
ta ja sen kansasta. Se on todellisen
ystlivysiiden edeUytys, Vuosien mit-taan
on Suomi—'Neuvostoliitto-Seu­ran
aloitteesta perustettu uusia eli­min
Suojiipft j a Neuvostoliiton vä­listen
suhteiden kehittämisieksi,. ku­ten
JSunmalats^NeuvostoUitltolla
kauppakamari ja Neuvostoliittoins­tituutti
RinnaikJkain iämän behitykr
sen; kansa Seuran oma toiminta on
jatkuvasti syventiyBo^ ja laadentu-nut
:Qritoten ku'Uitiu^u^^ alal­la.
l^Mu-an i^äiDeildi^ on. ollut j a
tulee jatkuvasti olemaan siinä, että
se laajana kansalaitsijärjestöio«i muo­d
o t keslkjj^lsteea sjjle kansalais-
Steven Truscott
ehdonalaisuudessa
Otfavva. — N o i n 10 v u o t t a Cana­dan
oikeuslaitoksissa huomiota
csakseen saanut 24-vuotias Ste­ven
Murray Truscott pääsi k u r i ­tushuoneesta
ehdonalaiseen va­pauteen
kymmenen vuotta sen
jälkeen kun hänet t u o m i t t i i n 14-
vuotiaana kuolemaan, mikä tuo­mio
myöhemmin muutettiin elin­kautiseksi.
Truscott vapautettiin peitenir
men suojissa 10 v. 4 kk. j a y k si
v i i k k o sen jälkeen kun hänet o l i
vangittu 12-vuotiaan Lynne Har-perin
murhasta Clintonissa, Länsi-
Ontarioösa.
Truscott on aina sanonut ole-van.
sa syytön Lynne Harperin
murhaan.
lattopdk erotettu
koin>pu<olueei9tei
P r a h a . — Tshekkoslovakian v i ­r
a l l i n en uutistoimisto tiedoitti v i i ­konlopulla,
että entinen olympia-kultamitalimies
E m i l 21atopek on
erotettu maan kommunistisesta
puolueesta. Mutta samalla i l m o i ­t
e t t i i n , että Zatopekin urheilusaa­vutukset
tullaan edelleenkin pitä.-
mään esimerkillisinä urheilun a l a l
la.
toiminnalle, joSca tähtää Suomen ja
NeuycsliQiUjlxm y^Ubtra yEtävyyasuh-teiden
luijiittamiseen j a ; kelhittämi-seiein.
Seura on tairjönnut keinon
tämän ystäiv!yyden ulolftainisedssi
kmbemaaa laajoja kansdiaispiirejä.
Tässä mielessä Suomi-Neuvostolfit-to.'
S€<uran toiminta <m omftUa osal^
taan aptanut tukea Si^omen uHkopo-i
i t i i k a l l e , joQka eräänä kiinteää
johtotäbtenä on maittemme välisten
luottamuJ^seUisten naaipurutissuhtei
den jatkuva vajnistaminen.'
Suomir-Neuvostoliifeto^uraUa on
taikana^ 25 vuoden tiilobsellinen
toiminta j a sen mukana saatu Iro-kemus.
Seuran telhtäväpitai on tänä
aäcana täsmentynyt j a sen mesiu-tys
Suomen ja. Neuvostoliiton väli­sen
vuorovaikutulkBen edistämiseksi
on py^myt kestoeiaenä. Yhteistoi­minnassa
Neuvostoliitossa toimivan
Neuvostoliitfc»--Suami-Seuran kans.
sa Seura on saavuttanut pysyviä
tuioteia NolviadtoliitOQ tqntemuk-sen
UsSämisefksi Suomessa ja vas­taavasti
Suomen tunteumuksen laa-j^
tamisdGsi Neuvostoliitossa. Tä­mä
on auttanut kansojamme oppi­maan,
ymimärtäanään j a kunnioitta-maan
toiniea toistaan.
: Tänä juhlapäivänä tunnemme v i i .
pitöratä iloa vt^dessamme' onnitella
Suomi-T^euivostoliittio^^Seuraa sen
tähänastisista saavutuiosista j a sa­nnalla
toivottaa stUe jaticuvaa me­nestystä
sen suuressa teiitävässä
Suomen j a Neuvostoliiton välisen
kestävän ystävyyden syventämisek.
si, sanoi Kekkonen.
voimaan
Brasiliassa
Rio de Janeiro, — Brasilian kol­mijäseninen
sotilasijuntta aileddrr
joitti viilomioipuIilA uuden valtio­säännön,
jossa määrätään kuolle-manmangaistus
rauhan aikana " k u ­mouksellisesta
toiminnasta" ja pi­dennetään
presidentin vinkakautta
viiteen vuoteen.
Sotilastiuntta^ joka on johtanut
maata siitä saalMka kun pres^Ldentti
Arthur da Ckista e Silva iyU kuukau­si
sitten halvaantui, riisti -valtio-sSäntAmutuoksen
yhteydessä poliit:
tiset oäceudet (kymmeneltä osaval-tioparkuneatin
jäseneltä nel-jälHä
poannestaillta kymmeneksi vuo
deksi; Uutta vattioisääntöä oli vai-'
misteltu jo egosta e Silvan aikana-sen
jälkeen kun tämä o l i kumonnut'
vuoden 1967 valtiosäännön ja hal­linnut
asetuksin.
Neljä päivää aikaisemmin juntta
jiriisti vialtiopääimiehen ja varapre­sidentin
virat vapaiksi j a ilmoitti,'
että virat täytetään myöhemmin
tässä kuussa kongressissa pidettä­vässä
äänestyksessä. Ainoat ehdok­kaat
ovat kenraali Emilio Garras-tazu
Medici presidentiksi j a laii\'as^
toministeri Rademaker : Grynewald
varapresidentiksi.
Sotilasguntta ilmoitti myös hallita
sevansa asetuksin, kunnes uusi pi-e-sidentti
30. lokakuuta lyhtyy hoi­tamaan
tehtäviään.
Kosgrginin sähike
O M PaLmdle
Moskova. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Aleksei Kosygin on lähet­tänyt
onnittelusähkeen Ruotsin pää­ministerille
Olof Palmeille päämi­nisteriksi
nimityksen johdosta.
Sähkeessä ilmaistaan varmuus sii­tä,
että Neuvostoliiton ja Ruotsin
väliset suhteet tulevat edelleenkin
kehittymään Ruotsin ja Neuvostolii­ton
kansojen ja Pohjois-Euroopan
rauhan etujen mukaisesti.
BERLIININ VAUIOPÄIVÄTALON
PALO KÄSITELTÄVÄKSI
H e l s i n k i — Bei^iinin valtiopa!-
vätalo paloi vuonna 1933. Poltta­jaksi
ilmoitettiin hollantilainen
Marinus van der Lubbe, joka tuo­mittiin
kutfleraaan. Nyt asiaa on
jäiUeen käsitelty ja sen yhteydessä
ilmoitettu, että palo pystytään to­distamaan
provokaatioksi. Myös
Länsi-^Saksan hallitusta vaaditaan
ottamaan palo uudelleen käsiteltä­väksi.
Seitsemän vuotta myöiienimin,
1940, paloi Helsingin Hakaniemes.
sä baUcqiMnoja. Siitä syytettiin
Suomen ja Neuvostoliiton rauhan
ja ystätvyyden seuran johtoa ja
eräitä jäseniä. Monet heistä sul­jettiin
vankilaan.
Tafvalliset flimtset molemmissa
maissa tiesivät poltot iNxm)kaati-oiksi.
He/singin polttoprovokaatio
paljastui pian. Saksan WiUe teki
emien itsemuifiaansa kirjallisen
tunnustuksein, jossa hän kertoi po­liisiupseerin
vaatineen hänet teh­tävään
ja maksaneen siitä 10,000
markkaa.
36 vuotta on kulunut valtiopäi-vätalon
poltosta ja sitä käsitellään
jälleen. Palo antoi Hitlerin halli­tukselle
t ekosyyn poliittisten kan-salaiivapauiksien
kumoamiseen ja
natsien hirmuvallan aloittamiseen.
Tämä sanottiin pei^antaina Pa­riisissa,
toisen maailmansodan syi­den
j a seurausten tieteellisiä tut­kimuksia
varten perustetun eu­rooppalaisen
komitean kokouk­sessa.
Bernin yliopiston historian
laitoksen johtaja, sveitsiläinen
professori W3lter Hofer ilmoitti
kokouksessa, että komitea pystyj'
todistamaan palon provokaatiok­si.
Juutalaisten murhaajien takaa-ajajana
tunnettu Wienin talilenla-miskeskuksen
johtaja SLmoQ Wie-senthal
esitti kokouksessa joukon
silminnäkkiijäin todistuksia.
Hän vaati Länsi-Saksan oikeus­laitosta
käsittelemään valtiopäivä-talon
polttoa uudelleen nyt pal­jastuneiden
tosiasioiden pohjalta.
'ÄIVÄN PAKINA
VAROTTAKOON "NOITAJAHTIA i i
Ollen liian kaukana tapahtumar puolueen tutkimusta, slUä missä
paikalta, Montrealista ja suoraan tahansa alahuoneen komiteassa on
sanoen riittämättömästi tietoinen nykyisten voimasuhteiden perus-halliluksen
aloitteesta järjestetyn teellä määiäenemmistö hallitus-
Company of Young Canadians jär^, eli liberaalipuolueen jäseniä,
jestön käytännön tohninnasta, alle- Vielä vähemmän voidaan pitää
kirjoittaneesta tuntuu kuitenkin sil- sattumana sitä, että miltei sa­ta,
että NDP.-n johtajalla, T. C.
Douglasilla oli aihetta ja syytä
varoittaa, että CYC:n tulevasta
parlamenttikomitean tutkimuk­sesta
ei pidä muodostua paha­maineisen
McCarthyn aloittaman
"noitajahdin" toisintoa.
Tähän noitajahdin mahdoUisuii-leen
viittaa CYG:n vastaisten toi­menpiteiden
keskitetty propagan­da-
ammunta sekä vissit "pääsyyt"
joiden takia mainittu tutkimus
aloitettiin.^
. E i ole varmaan sattuma, että
pääministeri Pierre Trudeau • suo­ritti
Montrealin puheen yhteydes-iiä
pelin avauksen selittäen, että
CYC.n eidesottamisien "tutkimi­nen
poliisien toimesta" on hänen
mielestään riittävän laajalle ulot­tuva
toimenpide.
Yhtä vähän voidaan pitää "sat­tumana"
sitä, kun valtiosihteeri
Geiai-d PeJletier tiedoitti alahuo­neen
istuiinossa keskiviikkona,
että hallitus on muuttanut kan­taansa
(siitä mitä 'Pääministeri
Trudeau muutama päryä aikaiseni-min
sanoi), ja on päättynyt, että
CYC:n väitettyä "subyeralivisuur-den"
holhousta tutJkitaan alahuo­neen"
jonkun pysyvän, tai erikoisr
komiitean toimesta, mikä siyumen.
nen sanoen tarkoittaa "hallituk-maan
aikaan kuin mr. Pelletier
puhui alahuoneen Istunnossa, l i ­beraalipuolueen
(liittojärjestön
eroituksena maakuntajärrjestöstä) •
quebecilainen varapresidentti,
eräitä suuryhtiöitä edustavan "Ca-jiadan
komitean" puheenjohtaja,
mr. Anthony Malcolm otti Mont­realissa
samalla^ kertaa "syyttä­jän,
valamiehistön ja tuomarin
aseman" julistaenXevesquen joh­taman
PartI Quebecoisin ja CYCn
jjSeniä sekä poliittiset vastusta­jansa
yleensä "ulkomaiden rahoit­tamiksi
Canadan tuhoajiksi".
Kaikki nämä "lavastuksen" jäl­jet
johtavat selvästi Ottawaan ja
ne voivat hyvinkin olla merkkinä,
noitajahdin aloittatmisen mahdolli­suudesta,
'mistä ma*. Douglas, va-roitti.
r
Yhtenä hälyttävänä seikkana
tälssÄ yhteydessä voidaan pitää
sitä) kun valtiosihteeri Pelletier
perusteli tätä CYC:n tutkimuksen
järjestämistä Montrealin kaupun-ginhalUnnon
puheengohtajan L u ­cien
Saulnlerih väitöksellä, että
cVC:n jäsenet olivat 'pari viikkoa
sitten T^Bkaarituneet Monta^aiin
poliisien lalfcon yhteydessä subvcr-siiviseen
toimintaani j a tätä polii-/
silakikoa seuranneeseen mellokoin-tiin.
. ' • ,
sen" omna tai ainJ^in hallitus- Mutta kuka oli siyypää Moot.
realin poliisien ilakkoon, CYC:n
jotkut jäsenet, kuten nw. Saul-nier
väittää j a kuten inr. Pelle­tier
näyttää! o/lettavan, vaiko eräs
puheenjohtada Lucien Sjaulnler ja
Montrealin kaupunginhallinnon
muut jäsenet?
Väärinkäytösten välttämiseksi
on ehkä syytä korostaa, että alle­kirjoittanut
ei puolusta sen parem­min
ko. Montrealin mellakointia
k u i n muitakaan väkivaltaisuuksia
ja terrariteSooija.
Kyi^ymys on kuitenkin jostakin
muusta. Kiett&mät&n tosiasia on,
että esim. Quebecin opettajat jou­tuivat
epätoivoissaan esittämään
joukkomittaisein eroanmnuksensa
sen vuoksi k u n heidän palläca- ja
muita valituksiaan ei otettu kuu­l
e v i in korviin.
Samoin tapahtui Montrealin po­liisien
kohdalta. Tyytymättömyys
athaiseen palkkatasoon o l i näiden
poliisien keskuudessa huutavan
s u u i l Sen tietää parhaiten mr.
Saulnier ja yhtä iiiyvai valtiosih­teeri
Pelletier,
Mutta poliisien valituksille ei
annettu mitään arvoa. Tarkoitus
oli sovinto-oikeuden ipäätöksen pe-rusteeUa
taivuttaa j a pakottaa po.
liisit j a palokuntalaiset tilairtec-seen
missä ho saavat payori huo­nompaa
polikk&a k u i n toisen suur-kaupunkimme,
Toronton poliisit,
vaikka elintaistÄnnukset oyat
Montrealissa varmasti yhtä kor­keat
kuin ne ovat torohtossakin,
ja vaikka poliiseilla on siellä var­masti
yhtä suuret vastuunalaisuu­det
Ja \yihtä vaikos^ te^itfivii kuin
Torontossakin.
Ensunmäisen luokan poliisi saa
Montrealissa vuosipalkakseen $7,-
300 j a Tm-onlossa $9,113. Mont­realin
poliisit pyysivät $1,900 pal­kankorotusta
2-vuotisen sopimuk­sen
pohjalla, nukä olisi nostanut
heidän palkkansa — mikäli nämä
vaatimukset. olisi hyväksytty sel­laisenaan
— 9,200 dollariin vuo­teen
1970 mennessä;
Kun on oletettavaa, että to-rontolaiset
poliisit saavat ensi
vuonna uuiden korotuksen, niin tä­mä
taikoittaa, että Montrealin po.
liisien palkat olisivat jääneet to-rontolaisia
huonoiimmiksi • sitten­kin
vaikka he olisivat voittaneet
vaatimuksensa—lOOjprosenttisesti. _
Mutta sovinto-oikeuden päätök-seii"
mukaan ensi luokan montrca-lilainen
poliisi olisi saanut tänä
vuonna $8,030 ja___ensi vuioima.
$8,480 — siis paljon huonomman
palkan mitä heidän virkaveljensä
saavat Toironitossa,
E i ole ihme, että Montrealin
poliisit joutuivat suoraan sanoen
epätoivon tilaan ja tua-vautuivat
viimeisenä keinona lakkoon.
Näiden tosiasialn valossa syylli­siä
siihen eivät suinkaan ole C Y Cn
Parti Quebecoisin' ja muiden sel­laisten
järjestöjen jäsenet, vaan
Montrealin kaupunginhallinto ja
poliisikoanissioni. '
Jos Montrealin poUisiliakkoon
liittyvät seikat ovat yhtenä perus­syynä
ajojahtiin CYC:ta vastaan,
kuten ma'. Pelletier antoi ym­märtää,
siiloin on todella jotakin
vinossa j a syytä varoittaa noita­jahdin
aloittamista vastaan, kuten
mr, Douglas nienetteli. Tutkitta­vaksi,
'jpitätsi tulia Montrealin k«u-punginfliallinto
eikä C Y C -
• — Känsfikoura/,;