Vapaus, September 29, 1955

              Sivu 2 Torstaina, syysk, 29 p. — Thursday, Sept. 29,1955
VAPAUS
iatlisbed Koir, ^ , 1927. Authorlzed
as^eecojus Claus snail b7 tbe Post
OtDce Departtximt. Ottava. Pvb'
UibeA ibxice weckly:, Tuesdays,
Tltundais» and Satiurdsys by Vapaus
PubUsblng Conpaoy Jitd^, atlOO'102
Elm St, w ; Budburjr.ODt., Canada,
Tetephohes: Bu». OffJcc OS. •^4264:
B. Suksi- S<litorW- mivxA. Mailing
address: Box €9^ Sudbury. Ontario-
Advertising rates upon sppUcation.
Translatioh free of cbarge. ,
TILAUSHJNWAT: •.
Canadafssa: 1 vk, 7X0 i6 *fc 3.75
yjidysvaUoissaM vjc. 8X10 6 kfc 430^
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
kuliivän viikon, aikana saatiin uusi käytä.nriöllineh — jä ker­rassaan
tuomittava — iesiirierkki siitä kuinka huonossa asemassa
maantMTie unionistinen liike todellisuudessa on.
; iGP:n halifaxilaisehuutistiedon mukaan IJnitcd MJne; Wörkers
of Amerikan sihteeri ^^ra^
torusta määräyksen, että mainitun unibn canadaläi.sten osastojen jä-iäenmalcsuvelkaä
ci makseta CCLille.
••''r Käytäjinöllisestl katsoen tämä^i mainitussa uutis-tiedossa
keJrrotaaTi, että Ganadalai.sten hiilehkaivajain; unio-osastot -
eivät: voi osallistua 7 prönlossa lokakuun i p paiyänii kokoontuvan
CCL:1T konventioon, elleivät nämäuriio-osastot maksa; omista kas-
.s<Mstäan. näitä maksamatta j ä ä h d t ä j ä , :
: Cape Bretonin; ]S^S. Unionistit t
yllätetyiksi tästä yhdysvältäiäisteri uhioponriojen mielivaltaisesta teos­tani
sillä muistaa tulee, että canadalaiset hiilehkaivajat eivät suin­k
i n ole antaneet hyväksymistään ajatukselle, että hoidat ieristetäätl
C C L : n jäsenyydestä. -Sitäpaitsi, jos tämä- eristärhisyritys onnistuu>
/: täWä Wäshinj?tonistä annettu ukaasi hajoittaa Cape Bretonin uniö-ii
«rvoston j a lopettaa hiilcnkäivajairt unib iL%\IW. )aluc niimero 26
yhteistoiminnan C C L : n kanssa.
i i
g.5
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
koon
ansa
Sanna Kannasto, .Vorth Branchj-sta,;
'kytt; maa.aantaina' syyskuun 25.. pnä
77. vuotta. 'X
: Katri BJksnian Sbintulasta täytti
.tiistaina, syy^^kuun: 27. pnä 76", vuotta.
Frank Oronlpnd; Sarnias^; Ont., ,
en ra
Se parantal»! kmitien ysuiSses^
samalJd huojentaisi kotien^ 4
Kirji Leslie Äloiris '.••a haluaa tietää: Miksi emme vähen-
• riä suuria sotllaskiiluja ja käj-iä; ya-
Kylmä sota alkoi v. 1947. Sen a]- roja opetukseen, terveysvakuutukseen.
, , ^, — .....j ^ ..V... yli Canadan johta
täyttää perjantain^,syys*uun 30. pnä;^^^j.^^^^^^^
•Y hdymme suk,u l,a,isite n ja tuttavi•e n -;.V^^o^im^^i^e:n^-^ygKjjgä pitämlseen, tarkemnxinjtuiri^
.65 yuQtta.-
Yhdymmi
ennen toivotuksiin,
Mitä ihuiit 4 ^
j käytetty .soiatarkoituksijn. Ja tämän.; yeitamaah Geneven esimerkkiä ;käy-.
j lisäksi on käytetty huomattavasti :ya;^ I täntöön. sisä- ja ulkopolitiikassa.
j loja välillisesti sotilastarkoituksilii. Katsokaamme esimerkiksi mitä pa-
I ; Mikä vielä pahentaa . asiaa, on se,; rannuksia vöitaisimme tehdä kansa­n
i että tämä huikea summa oh käy ^ t t y , i kouluopetuksessa.,
.j ei Canadan itsenäisyyden ja sötiiaal-pLI^^^^ kirjeessä niaakuhtien ja l i i t -
•l lisen suvereniteetin V kehNtäimiseksi, ::;tovaltion konferenssille, mikä, pide-
Samällä. kun cänadälaisiin uusiin, 1 ^^^^-^o^^"^^"^^^^^ on.^4?äytefcty: rannuksia voisimme. • tehdä .kansa-
HVVÄNXAINEN TAKAUS
XL:n AUTOILLA
l i i
'Mi
I::
. mahdollistä, että joku. yhdysvaUalainenuniopo^
:voi^'lehdä näin paij^
^: se ainutlaatuinen
t|lanne maailmassa, missä Canadan unionistisen liikkeen «valtaosa ion. ;
. Canadassa ei ole, siihteeljisen pieniä ppikkeuksia lukuunottamatta •
;oniiila ja itsenäisesti toimivaa uiiioliikcttä. ,T.o.>iasiassa canadalaiset ,
urifJot""ovat valtaosalta: yhdysvaltälai.ste!n. iinioiden. alaosastoja Ja
niiden johtajainko;mennuksen alaisena. • Tällaista tilannetta ei ole
.missään muussa,'^ pie-;
nen synnyinmaamme ammattiyhdistysliike. Sil^ on ehdoton päätösr
;.: ja ratkaisuvalta SiicmessaV Suomeh ammattiyhdistysliike; osallistuu
; tieteitkin ;kansainyäiisten am toimintaan —
m\itta se tekee näin täsa-arvoisena kumppanina toisten jäsenmaiden .
.aitimattiyhdistystcnrinnälia. Canadalaiset uniot ovat sensijaan eröt-
'lainattomana osana yhdysvaitalai.sista unioisla. ja kun eanadalaisissa
unio-osastoissa ori poikkeukset ta ^•ähernn^äri jäseniä kuin yhdysval ta-laisissä;
uhi6-ösastpissa, hiin tästä joht
pomot'ovat isäntinä myös cariadahdsten unipifi^
V : Katk>kaamme nyt cahadalaisten hiiienkäivajain asemaa. Heidän.
/unionsa on osallistunut yhteistoimintaan Canadan toiseksi suurem- "
: kanssa. .Mutta kun hiilen-
• \ ikaivajain uni^^^ CC^IW)iiäämaja sijaitsee Vhclysyalloisssä, niin tämän
A'Uoksi on;CGL:lle mcn jäsenmaksut suoritetlu Uashingtonista.
: Tämän perusteella tuli mahdolliseksi, että yhdysvaltalaiset uniopomot;
voivat ''päättää'' canadalaistenhiilenkaivajaiiriTiieiipide kys\"mättä,
; että täinä yhteistoiminta lopetetaan'sitcn, j(Hla jiitctääiv jäsbnihäksut
|orit.tämaUä!.. ^ v..-'"--,
Canadan unionistisen liikkeen valveutunein ja .aktiivisin osa
'l)1valtaa sen juuren vaaran mikä ny tilanteesta canadaiaisille
: unionisteille koituU; Tosiasiassa.kuullaan yhä useamrnin esitettävän
vaatimuksia, että Cariädari unionistisen liikkeen pitäisi itsenäistyä
, .japerustaa täysin itsenäisesti,tpiniiyat kansalliset keskuksensa. Kuinka
• laajalle leyinnyt tämä käsityskanta jo on, se ilmenee muun ohella .siitä,
että asioista vähemmän tiotoisi.^sa piirci.ssä manataan aivan yksimie­lisesti
sitä, kuii ''mciidäh unioidenmie täytyy maksaa |xiävcroa Yh-
• • 'dysyaltoihin'^'..'•••; ,•
; Canadan unionistisen liikkeen yaiveutuncin ja tie osa kä­sittää
luonnollisesti, että kysymys on piiljon suurenlmistä, arvoista
kuin "pääveron maksusta". —- nimittäin 'maamme unionistien oikeu-desta
päättää:itsenäisesti kaikista oman niaammc työväestöä koske-viistä;
asioista. :'•.-•,:{„•:•
autoihin: annetaan; 4,000 mällin,/ !.Canadan
päivän takaus,: Gorki-autotehdas, ta-
.kaa autonsa-kaikkien .vikpjenstihteen'
aina !90,c6o mailiin asti.
.Gorki-tehdas . valmistaa sumia
Buick' l u c k i a a i i kuuluvia 6-silihterisiä
Zim-äutoja. Neljän silinterin Pobei-dääiitossäon
60,000 inaliin takaus,
: ,,Tehtaan,johtajasähol minulle,.et-i:
tä: Suomessa ; missä .Pobeida-autot
.ovat .hyvin populäärisiä, omistajat;
=änövät ajaneensa aina 100,000 ma^
;iih a^ti llnnari muita vikoja kiiin ta­vanmukainen
•kuluminen.
; Neuvostoliitossa ei käytetä, saippu­oitua
gasoliinia. TaYaiUnert gasoliini
riittää, ilman .lisäainetta.: joita Car
nadassa inainostetaan niin kirkkain
k i r j a i m i n . . • Ja nämä autot ovat hy-viri
nopeita, vpimäifkaita, kuten, olen
itse - tpd.ennut matkustamalla niillä
pitkiä, matkoja ylä- ja: alamäkiä, l i i - ,
kenneturtgoksessa j a avoimella tiellä;
Ne ovat erittäin hyviä autoja; —
Jphn.Stewart. Canadian;Tribune:leh­den
tpimittaja;. Moskovan .kirjäes-sään.
al:sta.miseksi korpraalin 1-oulUppetuksen kulut jhaksettayäksi
asemaan Yhdysvaltain suuressa, sota-;:,Ottawan p e r i^
K:pneistossa. • • : : . • . : • • • ; , ; - ; • . - ; |.tj5veroista.:-.-
^ Nyt ön;tullut aika supistaa: tätä I Tällainen menetelmä jättäisi edel-
•valvauttavaa t-tloudellisen elämämme |;:een maakuntien . pefustijslaiUiseksi
veren vuodatusta . j a - käyttää^ varat' oikeudeksi. kahsakoulujen vaivomiisen,
r-ilhin ^ tarkoituksiin; mitä väestö; Ha-.[ 5coska' ehdotuksen mukaan; liittova^itlp
luaa. Se tulisi saihalla vähentämään;/i^aksaisi. nämä -opetusmäärärähat
riippuvaisuuttamme Yihdysyaltoihin; |'maakunriiUe, jotka vuorostaan jakai-
. Neljän .iuurvallan Geneven neuvot-[ ?^'at ne. kunnille ..oppilasinäärän' pe.T.
telut. tekevät tämän askeleen ottami- ; lusteella.
5eh realistLseksi jä käytännölliseksi. | . Canadan opetusjäfjeselmä krii-
Seliäinen muutos olisi Geneven peri-JEissä. Väestö lisääntyy.jatkuvasti sekä
aatteen käytäntöön Koveiluttamista.-j^^^ lisäyksen'.että siirtolal-
Jo tällä kertaa tbimituskirjöituksis- suuden kautta,-.;Meillä' oh .puutetta
sa varpitetaaa uskoniastä Geneven | opett;ajista. Toronton koululautakun-tarjoaniiin
mahdollisuuksiin. Y l i kP-i nah jäsen Edria Ryerspn:pn varoitta-
!fo maamme oh kohotettu huuto: "Äl-jnut, että 10 vuoden kuluttua voi olla
kää - hyljätkö yarovaisuustoimenpitei- ipuute 38,obb:sta pätevästä' opetta-tä!
Älkää supistako sctilasmenoja!" ' jastä. jos 'hallitus ei muuta .kahtaan-plkomihisterimme.
Lester -Pearson pu- i-sa.Ppettajien;kpulutukseeii• nähden.•
heillaan määrää.. töimituskirjoitusten Kouluista pn puute ja on käytänr
sävyni;'/ • •
Mutta Gänadan ka lisä- ajattelee: toi­sella
tavalla.
r.össä kaksi neljän tunnin yuorba.
Lupkkahupneet; ovat tungokseeri asti
täynnä.
Kphottäen kylmän •spdanv-uosina! Sen lisäksi laajentuvan keskustelun
rauhaa vaatimuksensa Canadan' kan- j aiheena oiiYhdysvallPlssa painetut
koulukirjat,' jätko-ppiskelup korkeat
kustannukset sekä työläisten ja far-mzTien
lapsi& vastaan harjoitettu
diskriminointi.
Näiden oiigelniien ratkaisemiseksi
'/pitäisiin tehdä , paljon, jos kuntien
h aneilta viipymättä siirrettäisiin känr
fakouiuopetuksen kulut ja maakun-tiwr
taakkaa (hjelpotettaisiiri. ;
ikotien ja kilhteimlstöjen verotta­misella
ei voida ehää korvata opetus-;
kuluja.; Oanäda o i jo aDtoja sitten
sivuuttanut hevos- ja kärrykauden,
mut^ opetuksen rahoitta.minen pn
edeneienkin sillä tasolla;; Siitä jbhtuii
ny kyinen opetuskriisi.; ^ - V ^
Täitiä ongelma on yleisesti käsi­tetty,
kbululäutakuntien yhdistys oh
tehiiyt asiäri selventämiseksi hyvää
: työtä. Pörmestärleri yhdistyksen; kp-irpuksissa
ph yksimielisesti: vaadittu
maakuntia jä; liittpyaltipta lieventä-mäkn;
tätä kunnille masentavaa kuOr-maa,
että kunnat; v p i s l v a t k^
yaransa kuiitien palveluksien paran-tämiseen.
.
; viime vuosien aikana oii käännyt­ty
• .maakuntahallituksille opetiijs-.
Kulujen avustamisessa: j ä ne. ovat
auttaneet, mutta ex riittävästi.
. Rikkaimmtssa maakunnissa, kuteh
Ontariossa ja; British Columbiasisa
cn voitu kuntia '"auttaa jPssaih mää-:
f i n , mutta ei "^^'ydyttävällä tavalla.
• Kpuiumäärärahpjen myöntäminen ph
rtiupdpstunut . ppliittiseksl peliksi.
Muissa maakunnissa; maakuntien t u -
Ipt eivät riitä tuntuvan a\'ustuk5en
myöntämiseen koulutarkoituksia yaf-
.ten.;., ;- i;'-/V;'•."'•;;^-
Siksi L P P on ehdpttänut, että liit-t
ovältipn; piisi myörihettävä; apua pe­rimistään
tiilp- ja korppratipyeroista.
Nämä verot ovat tällä kertaa kaik-
/'; • tormp^- Koska; .heidän/yuösian-
• elonsa ovat yäherainän kuin; JsoJme-tuhatta
dollaria jää ,77 proseottJa On­tarion
hallituksen palveliiksessa ole­vista
kelvoittamatta. National Hous-ing
Actin muka iseen kodin velaksi
ostsroisecn, ja Civil Service Associar
tion ot Ontariöri virkailijat ovat prb-lestojnee.
t sen johdosta. • . ;
He sanoivat, että sadat heistä, ovat
olleet pakpitettuja ryhtymään sivu-tpimiin
vaikka se pnkin kiellettyä sil­lä
hallituksen . palveluksessa ci saLsi
olla mitään sivutPimia. •
niisecn. ' ";; X\':''- ' . V ' : ' - ; . / ' : . y '
Tällä kertaa tärkein kunnallisky-symys,
mikä yhdistää canadalaisten
suuren enemmistön pn selvästi vaa­timus
aseistuskulujen; supistamisesta
ja varpjen käyttämisestä opetukseen.
;; L P P pn jp plteinmän aikaa esittä­nyt
tätä yleiseksi; suunnaksi, mutta
Geneven hengen käsrtäntööh spveUut-tsniineri
tekee mähdplliseksi laajan
yhteistpiminhan: ja edullisen ratkai­sun
kysymykselle aseistuksesta tai
- opetuksesta. '
Suurin psa Canadan 2,400 kunnas­ta
jäfjestää.vaalit tänä syksynä. Niis^
tä .vpi mupdpistua laaja kansan kes­kustelu
tämän kysymyksen jphdpsta,
jpka iyhdislää rauhan . kysymyksen
kj-symykseen kunnallisesta äyristä.
Näissä vaaleissa vbidaah tehdä suur­ta
edistystä kuntien, hallintoelinten
c.emokratian. laajentamiseksi, kylien
ia kaupunkien valtuustpjen ja kpuiu-lautakuntien
muodpstamiseksi demo­kratian
. linnakkeiksi, ja maakuntar
lainlaatijakuntien mukaan vetämi­seksi
taisteluun' liittphailituksen yhä
j.^tkuvan kielteisen suhtautumiien
niuuttamiiSEksi, että ryhdyttäisiin n i i ­hin
käytänhöllisiih toimenpiteisiin,
ipitä. Geneven hengen käytäntöön sor
veltaminen vaatii.
: L P P tulee kunnallisvaalien aikana
OEAVA!
; Heissä pii varsii
sistään, kunnes kc
Ien. joka kysyi:
"Oletko syönyt
si?" ; :.•
"Kuinka niin,"
"Olet varmaank
sen hännän!"
AfllEIT.Iif
Kuultuaan, apt
että apteekkari' p
kylpemässä kuuki
kalaisen "Miina pj
—''No vpi hyvä
kaseh sen on pitär
lo oUahhii! V ;
, , tekemään kaikki voitavansa, että edis-kein
demokraattisempia, sillä ne pe-; tysmieliset ehdokkaat kautta maan!
rustuyaf maksuk>:kyyn .Ja ne ovat tulevat esittämään tä-
Ilelsinki. (VS); — Robert Oppen- r.vattiin,. hänen ,j
heimerin salaperäiseen tarinaan alkaa tafkkailtiih. Tästä huolimatta häntä
vähitellen heittyä yhä enemmän va- vastaan ci ilmennyt mitään muistut-loa.;
Se huippusalaiseksi m'erkitty v i - ! tomistä,^^;m
myönsi-Oppenheimerille 1947, ;• :'
Oppenheimcr ci kuitenkaan ollut
kyiliii varovainen .• eikä Juopunut kai
m
m.
•Ailia liiifi:
r'
te§5:;|&E^JV
ifi;Ä^;Jföys •
Tässä mielessä kiintyy huomio siihen tosiasiaan, että edistykselli­sestä
ohjelmastaan tunnettu — ja sen vuoksi porvariston vihoissa
oleva.— Mine-Mill unio antoi tässäkin asiassa käytännöllistii johtoa
koko Canadan unionistiselle liikkeelle. Sivumennen sanoen Mine-
Mill union yhdysvaltalainen yhtcisrintamaohjehnaa seuraava johto ei
ole meidän tietääksenTmeniillpinkaanyrittäriyt^
ten unioiden edesottaihisia Canadassa. Tässä suhteessa Minc-Mill
. uöion canadalaiset osastot ovat olleet paljon paren>massa a.semassa
kviin monet muut canadalai.sct uniot. l*alauttakaamme vain mier
leemmc', että esimerkiksi Ontarion metsämiesten Uriiossa suoritettiin
asiallisesti puhuen valhuikaappaus yhdysvaltalälstch imiopomojcn toi­mesta.
Yhdysvaltalaiset uniopomot tulivat canadalaisten puutavara-kapitalistien
ja niille myötämielisten politiikkojen avustamana rajan
tälle puolen, miehittivät. Ontarion inetsäinie^ten union toimistot, vät, että öj
''erottivat" mielivaltaisesti mctsätyöläisten itse valitsemat johtajat ja tuo.mitsivat h
luottamusmiehet sekä .järjesti'viit asiat iiiin,; etteivät metsiimiehet ole
pitkään aikaan saaneet mitään parannuksia työolosuhteisiinsa. ^ l i -
: tään tällaista tai edes siihen viittaavaa ei ole kokkaan Minc-Mill
uniossa tapahtunut. ••:;'•":'•.•. •"'; * ;••.'
/ M u t t a tosiasia, on: sittenkin, että Minc-Mill uniossa oli. vielä
vuosi sitten samanlainen järjestörakenne mikä on vieläkin vallitsevana
muilla työaloilla: Canadalaiset unio-osastot kuuluivat nimellisesti
.''kansainväliseen''; •>Iine->Iillunioö mikä asiallisesti puhuen oli
yhdysvaltalaisten työläisten kohtrolioihia (koska yhdysvaltalaiset tyÖ-j
Iäiset muodostavat valtavan suuren enemmistön cänadälaisiin anctaN
linkaivajiin verraten) unib, ininkä päämaja sijaitsi AVashingtonis.sai
' kuten ;on asianlaita kaikkien ns. '•käiisainvälisten" unioiden suhteen
tiiällä.' Selvää öni että tällainen järjestörakenne kieltää cariadalaisilta:
kiivosniiehiltä ainakin teoreettisesti mahdollisuuden 'päättää itsenäi­sesti
;Canadaa koskevista asioistaan ja antaa ainakin teoreettisen
mahdollisuuden, ettii union yhdy-svaltalaiston kontrolloima ja hnehit-tämä
johto sekaantuu yksinomaan Can.ulaa ja cahadalaisia työläisiä
•koskeviin asioihin -r- kuten nyt viimeksi tapahtui Cape Bretonin kivi-hulialueclla.
; ; .Nämä seikat huomioonottaen päättivät -Mine-Mill union canada­laiset
jäsenet tehdä lopun tästä tuomittayästa tilanteesta; He muo­dostivat
oman canädalai.^Jen^iittön.sä,. joka päättää; täysin itsenäi­sesti
kaikista Canadaa koskevista asioista ja kieltää ehdottoijiasti yh­dysvaltalaisilta;
mahdollisuuden sekaantua canadalaisten työläisten
sisäisiin asioihin.
' ^lerkillepanlavaä pn, että .Mino-Mill union itsenäistymi^päätös
ei; lainkaan tarkoita '•sodanjulistusta"' yhdysvaltalaisia kaivoi?miehiä
vastaan. Päinvastoin on asia: Vapaaehtoinen veljesliitto on aina
lujempi ja kestävämpi kuin ylhäältä päin annettujen määräysten
mukaan järjestetty alistamiseen perustuva 'iiitto". Me uskallamme
ralUnen. raportti, joka johti häneix
erottamiseerisa, on äskettäin juiicais-
.tu 400-.slvui£ena lyhenneltynä laitok-fena
Englannissa. Lisäksi pvat tunne­tut
Alspp-veljekset, joiden .ppliittiset
näkökannat, pvät mitä taantumuksel-l.'£
impia, äskettäin julka-isseet sampin
Englannissa Oppenhelmer-tapaukses-ta
: teoksen, :Jpnka ylpeänä zplamai-sena
otsikkpnä pn "Me syytämme".
Molemmat teokset Pvat mita.kiihdyt-tävlntä
lukemista; ja varsinkin Alsopr
veljesten rtiirni takaa, ettei kysymyk-
Efcssä voi olhV; mikään vasemmistolai-vcn
kauhupropagända. Avatkaamme
.siis jälleen kerran pyi amerikkal.aisen
elämäntivvan, takapihalle, ;
OPPENHEIMER JA DREYFUS
. Alsop-veljesten mielestä yhdysval­tain
atpmienergiakpmlssipn puheen­johtaja,
amiraali Strauss j ä eräät tpi-
;set Oppenheirheriä Vastaan, hyökäri-
;'neet sotilashenkilöt pvat syyllisiä Op-penheimerin
erpttamiseen suunnilleen
samalla tavalla kuin plivat syyllisiä
Breyfusin tapaukseen tämän vainpp-jat
ja syyttäjät. He leimaavat koko
Yhdysvaltain salaisen poliisin järjes­telmän
' Ipukkaukseksi 'amerikkalai­sen
vapäudeivijpkaista säädyllistä pe­rinnettä'}
vastaäh, kpska. järjestelmä
nojaa palkattujen ilmiantajien tedis-tuksiin,
ilmiantpkirjeisiin, phränP|i'mi-seen
jä pahansuopiirt kuiskutteluihin
.iekä siihen, ettei syytettyjä asfetetä oi­keussalissa
vastartkain sj-yttäjiensä jä
ilmiantajiensa kanssa. He tähdentär
Öppenheimerin; ;vahioojat
hänet epäjohdotunukaiiiri
j^.ristiriitaisin pei-ustein._'Vieläpä nii­hin
viipittömiih ja kunniallsiiii mie-l-.
iin,: joita. Öppenheimerin; tuomitse­minen
huolestutti, vaikutti McCärthy-hysteria,
joka - kulki yli Yhdysvaltain
\\:1953;
"AIN0.4 TEHTÄVAÄX PYSTYVÄ
A M E K I K K A L A I N E N '
j .Öppenheimerin; tarina ..alkoi 1943,
j jolloin hänet nlrnitettiin USA:n ato-misuunnitteluii
päälliköksi 'ainoana
tehtävään, pystyvänä 'amerikkalaise­na".
Olihan hän' rakentanut Yhdys­valtain
ensimm.T-sen atomipommin,
joskin joutunut; sen johdosta .oman-tunnonepäilyksiin.
Viranomaiset, jot­ka
nimittivät hänet virkaansa, tiesi­vät
h>*>'in. että; häiiellä monien. eng-l.^
ritilaisten ja amerikkalaisten libe-laalien
tavoin oli perhe- ja herikilö-kpbtaisia
suhteita koniinunlsteihlri ja
että :hän oli kuulunut Saksan jä Es­panjan
fascismia vastustaviin rinta-piajärjcstöihiri.
Nimittämisensä; jäi-'
kecn hänet: a.setcttiinkin jatkuvan; s i l -
mälläpidpn alaiseksi. Hänen puhelin­taan
kutinneltiin' hänen kirjeensä
Ifistä vasemmistolaisista ystävistään;
I?un oikea, hetki koitti, hänet haas­tettiin
; senaattori Grayn johtaman
senaatirikomitoan , kuulusteltavaksi.
Komitean lausunto . pii; ristiriitairien.
Kaksii-komivea:i'jär.nntä .totesi, että
joskin hän cli täysin loja;ali^ ja luotet-;
tava.amorikkalainen; hänet,siitä, huo-hmätta
oli kuitenkin erotettava säläi-;
•äksi, leimatuista atomitutkimuksista.
. I^olmas jäsen oli sitä mieltä, että Op-
.oenheimer. o"i luotettava eikä ollut
piitään syytä; hänen erottamiseensa..
OMITUINEN "OIKEUDENKÄYNTI"
Atpmiypimakpniitean puheenjph-
.taja, amiraali Strauss käytti kuiten-
Ic.jn tilaisuutta hyväkseen ja erptti
Öppenheimerin perusteilla, jotka hän
kuusi vuotta aikaisemmin; oli hayäin-
.lut pätemättömiksi. Hän järjes.ti " o i ­keudenkäynnin'.'
paikassa, johpn Op- •
:=fcenheimer ei voinut saapua; Hän jär­jesti
Öppenheimerin kuulustelijaksi
tnäccärthylaisen sjTttäjän, joka johti
kuulusteluja ikäänkuin ; kysymyksessä
;rUsi ollut tappojuttu. Elintärkeät to­distusasiakirjat
pidettiin salassa Op-peiiheimerilta
ja; * todistusaineiston;'
raskauttavasta («ästa :järjestettiin
'vuoto" lehdistölle, vaikka kuuluste­li,
t- tapahtuivät mitä ankarimman sa-iaisuuden
velvoituksella. ; ; ;.;
IRROTTAMISEN OLEELLINEN
SYY: OPPENIIEIMER VASTUSTI
v-POMML\ ';'•'••••;
Näiden epätavallisten toimenpitei-
:aen johdosta herääviin kysj-myksiin
antavat Alspp-veijekset vakuuttavalta
tuntuvan vast auksen. He tähdentävät,
cttiä Strauss tunsi henkilökohtaista
kateutta ja -kaunaa • Oppenbeimeria
kohtaan. Öpperiheimer; oli; atomivpi-mäkomission
vaikutusvaltaisin jäsen,
joka kategorisesti vastusti; ensimmäi­sen
amerikkaLiisen vetypommin- vai-,
niistämistä. Öppenheimerin erottami­sen;
pääsyy oli juuri se, että'hän teki
yai'ickensa tehdäkseen tyhjäksi 'ensim­mäisen
; amerikkalaisen vetypommin
valmistamissuunnitelmari. •
Hänen vakava; epäröintinsä yetyr
pommin valmistamisen. suhteen lei-niattiin
pasifismiksi j a maanpetok­seksi.
Öppenheimerin ja hänen van-'
hempien virkaveljiensä pidättyväisj^ys
vain lisäsi vetj-ppmmi-intoilijoiden;
epäilyjä. Kun Öppenheimer korosti,
€ ttä asia.^n liittyi monia teknillisiä;
j!'. moraalisia ongelmia, että kansain-,
välinen sopimus p l i i i tarpeen, ettei
hän toivonut/Yhdysvaltain koskaan
'-".almistavan aseita, jotka saattaisivat
muodostua vaaraliisiksi juuri Yhdys-
\ altain turvallisuudelle, syyttivät sel­laiset
;vähäpätöiset tiedemiehet kuin
Teller ;ja Grlggs, jotka: itse halusivat
osoittaa taitoaan vetyppmmin valmis­tamisessa,
Oppenheimeria mielisai­raaksi
'jä'' köminunlstieh asiainieheksi.
ennustaa, että \-eljeilinen yhteistoiminta yhdysvaltalaisten ja canada­laisten
pietallinkaivajain ja heidän unionsa välillä tulee lujittumaan
ja voimistumaan canadalaisenMine-Mill-union itsenäistymisen perus­teella.
Cape Bretonin tapaus osoittaa uudelleen, että täta^Iine^
Miir union esimerkkiä: pitäisi seurata Canadan työläisten kaikissa
'unioissa.-'.'; ' •,• •
KYLMÄN SODAN TEOREE-
•riKKOJEN TÄYSKÄÄNNÖS
N i i n kommunisminvastaisia äärini-mäisyysmiehiä
kuin Alsop-veljekset
i:cvätkin,. eivät, he kuitenkaan kuvit­tele,,
että kpmmunistit jphakin kaii-
;n;ina päivänä voitaisiin täydellisesti
hävittää maäh.pinnalta vetypommeil-tai
että vetypommien pudPttami-nen
sosialististen maiden pääkaupun­keihin
vpisi estää neuypstPliittplaisteh
ja.kiinajaisteri niaa-armeijpiden me-iiestyksellisiä:
pperatipita. He ymmär­tävät,
että; jos Yhdysvallat omakstiu
votyppmrnippiitiik^ri.: sillä loppujen
lopuksion edessään vaiii kaksi vaih­toehtoa:
joko :täysimittainen j a myös
Yhdysivallpille hirvittäviä seuraamuk­sia
tuova atoinikonflikti tai täydelli­nen
antautuminen. He käsittävät,;mi­hin
vaikeuksiin Yhdysvaltain * niassa-l:
psto"-pplitiikkä p n j p johtanut län­sivallat.
He; tietävät, että: vetypommi
IVioskovaah merkitsisi: myös Vetsrppm-mia
New ;Yprkiin, Siksi.he ymmärtä­vät,
että. Oppeniieimerih päättävä ja
ehdptpn;vastarinta vetyppmmin val­mistamiselle
P i i pohjaltaan; ppliitti-sesti
plkea ja kaikki; yhdysvaltain
edut hupmipphbttava ratkaisu, ; '
Merkillisen tpdistuksen Grayn ko-niitsan
kuulusteluissa ahtpi myös k y l -
;pysyviä verpja, jptkapvatvupsi. vuo­delta
melkein: samoja.;
; Ei voisi olla. edullisempaa aikaa kuin
r.yt tällaiselle ratkaisulle kuh maa­ilmassa
. on toiveet raiuhänsäilymi-.
ses.tä jä. aseistuskuiujeri supistami­sen
kustannuksella on tilaisuus käyt­tää
yleisiä varpja soslaaliseien palver
luun. J a mikä palvelu oh tärkeämpi
kuin kansakouluopetus?
• : Nykyisenä kautena kun tuotanto
on korkealla, canadalaiset eivät vas­tustaisi
tuloverojen maksamista, jos
.eitä: käytettäisiin opetukseen, terveys­vakuutukseen
ja. äsuntPjeh rakenta­man
spdan ke'Äsijä ja teoreetikko
George Kenhan, jcka muutamia vuo-
.sia sitten erptettiin Yhdysvaltain u l -
kpministeriön: palveluksesta. Hän
puPlusti Oppenheimeria. , Hän täh­densi,
ettei NeuvöstpliittP : ole kos­kaan
käyttänyt- joukkotuhoaseita u h ­kana
toisia^ansp ja vastaan; Näin P1-
Icn. Yhdysvaltain piiPluätus oiii suu­ressa.
niäärässä ; riiijpiuvainen siitä,
kuinka se kykenee: herättämään lupt-.
tamustä,- muissa -käiispissa myöntei­sellä,
rakentavalla politiikalla —
epäilemättä • meritillisiä lausuntpja
kylmän spdan keksijän suusta!
ÖPPENHEIMER — LIBERAAI*:
JÄ pEMOKRÄATti
Mpleministä Oppenheimeria kasit-,
ielevistä tepksista ilmenee selvästi,
että: hänen erbt;tamisensa tärkein syy
pii se, että hän ymmärsi vetypbmmin
valmlstaniiseen liittyvät mpnimutkai-set.
ja vaaralliset pulmakysymykset
paremmin kuin VVashlngtpnin ken­raalit,
jptka pitivät hänen arvelujaan
pelkkänä intellektuaalisena; häLhattc-luna.
Tpsiasiassa liberaali ja järke /ä
pprvari Öppenheimer uhrattiin, kbs^
ka hän Pii ilmaissut mielipiteitä, jpt-ka;
herättivät pahaa verta spta- ja
vetyppmmikiihkpiiijbissä, jpillä pii
sellainen asema, että he. saattpivat
tuhPta hänet.
ohjelmanaan
män keskeisen kysymyksen j a selos^
ta maan- mitenkä Geneven esimerkki
käytänliööh Eove;iettuna vaikuttaa so-
. siaalipalyeluun ja' ensi : tilassa ope-:
tukseen;
Kukaan ei ehdota, että yksin Ca-iväciä
^vähentäisi aseistusta-an: Mutta
Canada bn YK:n;aseista'riisumisvaliö-
- kunnan : jäsen. :. Terveys- jä huolto-ministeri
Paul Martin ; on Canauan
edustaja YK:ssa, Ei ole mikään es­tämässä;
mr. •Martinia, kehoitta ma 5ta
,.heiikohtaistä a<^eistuksen ; yähentä-mistä
ja lupaamasta Canadan täydel­listä
kannatusta ehdottamalla,: että
en.si tilivuoden alusta maamme mie-
Bancrpftin a
Ontariossa tc
uraanikaivah
•Toronto. - ^ i K a il
den mukaan muc
alueesta tärkeä ui
alueen kaivaiito p
nin myyntisppim
kpntroHoiman. Eldi
sa.. Nyt ilmoitetaa
pyrkii alueella k
muS- ja rakennus
että se kykenee te
oorimäärieri.. ja a
myyntisopimuksen
mikä on tehtävä-ei
laskuun loppua. E
tään: olevan tarpe(
750 tonnin rikastet-deksän.
vuodienaj
taan sanotaan . lu
-noin 3.5 miljöohaa
Kaivannon shaf
• t e t t u s s n ; jälkeen
varten cn kairattu
:kiaan noin 62,000. j
tia .ei • valmisteta
kuin 220 jalan syv
vannon tuotantoku
porin .toteaminen v
toimenpiteitä. :•
Eikö murhaa;
pelkää hirsipi
On monia murh
reikää' hirsipuuta
• taisivat valita, pi
parempana kuin el
ta, ;s3noi eräs ison
via psykiatreja, tri
telmöidessään tiisti
3. kansainvälisessä
Bpbson, joka on
.:.iurhaajien puolust
iveUdefsä, sanoi, ett
lellään vähentää: sotilaskuiiija r.y..yi^:
sestä vubsittaisjstä 2,003 mi;joon.-is:a
V. 1343 Korean sotaa cdeltäjieelle tä-soUc.
riTikä oli 361 miljoonaa.
; ; Maailman väesiö .tulisi tervehti­mään
sellaista er.dotu.sta. Kaikki
odottavat aseistuksen, supi.s.tämista.
Näyttäköön Canada esirTjerkkiä.
E i . olisi; tarpeellista viivyteKä.; öpe-:
tusmäärärshbjen myöntaniisessä ja
klih samalla kertaa "sotilaskuluja su-
• pistetään, ci kellään ole perusteita
vastustaa määrärahojen; .myöntä­mistä.
• " :;.-
^ 'Ainpä. malidollisuus tämän suunni­telman
toteuttamise'«:Ei; ph se, että;
kansa korottaa äänensä: ja ryhtyy toi­mintaan.
Kysymystä ei voida. jättää
St. Laurentin, Pearsonin tai Martinin
käsiin tai minkään maakunnan pää-miiiisterin
käsiin eikä. minkään.por­mestarin
tai valtuuston käsiin.:
Meidän edessämme .oh taistelu,
mutta tilanne pn edullinen, sillä py­syvä
rauha; pn saavutettavissamme.
Kuten ennenkin, kansa tulee päättä­mään
asiasta Pikeälla tavalla, niutta
.5c tarvitsee johtoa.;; r ' • • ;' ,'
Ryhtykööt; kaikki edistysmieliset
ehdokkaat, tarpeellisiin toimenpitei­siin,
että tämä kysynjys tulee plemaan
keskeisin kyJsyinys tämän vuoden kun-i.
allisvaaleissa. . ' V;
hupli-ssäan ;.kohtälc
asiassa nauttii : aj
Tun asvälpihin teloi
Minulla pn se kasit
tämä toive; ch ei
tärkeimpänä: syynä
tus ;pää.stä : kuulu
luetteicon cn jopa
kolliset itse ilnipil
seille. Ke eivät vi
häpeää', että he jäi
i.-iiksi, lisäsi brittilä
Muistutukseks
länsivalloille
Pariisi. — Päätök
palauttamisesta Su
liitto lyö pöytään i
sainyäiisen jännity
ventämisen Ijyvaksi
sin pphiitisissa piire
;Näissä piireissä-pl
tyneitä sen jphdpst
aikovat' tyhjentää k
lan tukikphdan, jok
gas Leningradin i
mässä— pii pdPtetI
hellittäisivät- Ptett;
hieinan. Eräillä ta
puvaisia uskpmaan
ele pn ensi .sijassa ^
tutuikseksi lähsivallc
Oikeudella toinen sifmä sokea
Yhdysvaltain Summer-nimiseltä, Bruantln kaupassa pUessaan puhunut
paikkakunnalta (Miss.) tulleissa u u - '
tistiedPissä annetaan pöyristyttävä
Kuvaus; sikäläisestä "elämäntavasta",
•onka avulta ei varmaankaan enää
herran vupnna 1955 hankita seh; p a ­remmin
ystäviä kuin kannattajia­kaan
'dempkratian jphtajamaalle."
.Mainitulla paikkakurmalla pii . täi
oikeastaan ph vieläkin syytettynä kak-
.-i vaikPihpista; veljestä siitä, 'että he
muiluttivat eli '^kidnappasivat" .14-
vuptiaan;chicagplaisen ppjah ja mur­hasivat
hänet julmalla tavalla. Mutr
ta vain tpisella silmällään näkevä
kprkea' pikeus vapautti kp; veljekset
murhasyytöksestä, jpskin heitä vielä
tullaan syyttämään mainitun ppjan
ryöstöstä eli muilutuksesta.:
Mutta syventykäämme uutistietp-jen
mukaan asiaan yksityiskphtai-semmin:
, •;•; :;
Sj-ytettynä pn24-vuptias kauppias
Rpy/Bryant ja hänen 36-vuptlas veli-pupiensa
J. W. Milam — ja heitä
syytettiin, kuten; sanpttu siitä, että^
he Plivat kidnapanneet ja ampuneet
14-yuPtiaan Emmett (Bpb) T i l l - n i m i -
i en .^neekeripojan. : ;;
Jutun kerrptaan saaneen alkunsa
sopiniattpmiä ijakaiken lisäksi vihel­tänyt
mrs. BryantiUe! ;
Tärriärieekerippika PH kaksi viikkpa
kestävällä Ipmalla setänsä luona. K o l -
rne päivää myöhemmin sen jälkeen,
kun yllämainitun "vlliellyksen" väi­tetään
tapahtuneen, tuli pojan sedän
mökkiin sydänyönä kaksi aseistettua
miestä ja he veivät tämän ppjan men­nessään.
• AP.:ri uutlstiedPn mukaan
(syysk. 20. pnä) Bryant ja Milam ei­vät
kielläkään sitä, etteivätkö he
ryöstäneet sydänyöllä tätä pbikäa, sil­la
siihen pn silminnäkijöitä: He'kiel­sivät
kuitenkin murhasyj'tö'icsen.;
Tässä vaiheessa ilmaantui näyttä­mölle
yhdysvaltalaista rptudiskrimir
npinti-demokratiaa; edustava
taan. , ;,-.V. ;.^-: . puolisuudesta! .
'Vaikka; miirhatun pojari; äiti 3aa- ; Mrs. Maniie Brad
pui pikeu£paikälle:ja todisti,, että lä-; .syytöksen, että c
hiseudun joesta löydetjTi pojan ru.uj eivät yrittäneetkäär
mis oli hänen ppikansa ruumis, j a ef ä \ kalle' kahta tärkeäti
olisivat vbineet silm
kuka Pii murhannu-
; A P : n maanantaisen
iräan hän syytti avo
. t y n . Miiamin veli 1
dätti; 20-yuotiaah; •
hän tunsi varmasti poikansa sormes­sa
vielä olleen sormuksen, rPtu-diskriihinoinriin
.sokaisema "pikeus''
vapautti syytetyt . selittämällä, e.^.tä
murhatun ppjan rui|mis pii jpes.u
dessa tpdistaa että '
ppLs kuprma -autbst£
xiptaan kuljetetun"
JVlllamiirt farmille,;;
ppjan äiti/sanoi, «
si sheriffi.H. C. St
k o ; ' ; vankila an. :-nii:
että :hän:;on käynj
löytämättä CpllinsiE
Neekerien syrjinti
pupli-pikeus.
Kaikkein ensimmäiseksi järjestet­tiin
ilmeisesti Bn^antin ja Milamin
ystävistä — kpkphäan valkpihpisista
riupdostettu valamiehistö — vaikka
kysymys oli mustaihoisen ppjan mur­hasta!
Ja; vaikka kysymyksessä pn
erittäin raaka murha, niin yleinen
syyttäjä ei vaatinutkaan kuoleman-tupmlota,
vaan elinkautista vankeutt i ,
iinialsten siis hyvin "ynrniärtäväiaeii"
muka pöhöttynyt niin. mupdottpmak-s:,
ettei hänen •hehkilöllisyyttään oi ;a.!-Collinsin vankilaan
voitu toteen;näyttää i : vuoksi, ettei hän o
Äiti ei siis tunne oman ppikansa
1 uumista eikä hänen sormustaan!
Tällainen vapauttava päätös vpl-t
i in antaa sittenkin, vaikka murhatun
ppjan yU 60-yuptia5 setä; tpdisti pman
henkensä uhalla, että juuri Bryant
jä Milam veivät: sydän3-öllä tämän
lapsen mukanaan. ,
; Tällainen -vapauttava'päätös an­nettiin
sittenkin, vaikka eräs nee'ijri-nupi-
ukainen todisti Pikeudessa,;että : lynkkaus on jatkuv
häh Pii sattumalta nähnyt : n o i h k . j i - ; ciysvaltain eteläosa,
iiie tuntia, tapahtuneen: ihmisryöstön | poikkeuksetta tapal
silmiä- jälkeen Emmett T i l l in J. \V. Milarnin! juimuustekoihih ; sy:
seurassa jä mentyään vähän myöhem-j ihoisst .vapautetaan
.rhin Milamin asunnon lähellä, olevan ; aaan toisia innoittai
ulkorakennuk-sen ohi, häh kuuii .^i-1 tuvainon jat.kamlse<
säitä ihmisen huutoa j a sellaisia läi-• Kaiken tällaisen,
n-.äyksiä kuin Jotakin '01151 piiskattu, {syyttää, jos railjöoha
Kuvaavaa muuten on, että kun i klalla niäailmassa s
Eryant ja Milam vapautettiin; mur-| kyynillisesti hymyili"
hasyytteestä,' niin murhatun pojan;] tain viralliset edust
äiti sanoi: 'Siinä odptin sitä. Tiesin, | ir^aLsevat "huplestur
siitä, että tämä 14-vuptias ppika pii kannan neekeripojan murhaajia keh-t
t t ä näin tulee tapahtuniaan." miten kPhdellaan vi
Tuskin voidaan' tämän ankarampaa ja' -ryhmiä jpis.saki)
tupmipta antaa 'pikeuden* 'sllmä^ | —; Kärisäkpura.