1955-09-29-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, syysk, 29 p. — Thursday, Sept. 29,1955 VAPAUS iatlisbed Koir, ^ , 1927. Authorlzed as^eecojus Claus snail b7 tbe Post OtDce Departtximt. Ottava. Pvb' UibeA ibxice weckly:, Tuesdays, Tltundais» and Satiurdsys by Vapaus PubUsblng Conpaoy Jitd^, atlOO'102 Elm St, w ; Budburjr.ODt., Canada, Tetephohes: Bu». OffJcc OS. •^4264: B. Suksi- S<litorW- mivxA. Mailing address: Box €9^ Sudbury. Ontario- Advertising rates upon sppUcation. Translatioh free of cbarge. , TILAUSHJNWAT: •. Canadafssa: 1 vk, 7X0 i6 *fc 3.75 yjidysvaUoissaM vjc. 8X10 6 kfc 430^ Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 kuliivän viikon, aikana saatiin uusi käytä.nriöllineh — jä kerrassaan tuomittava — iesiirierkki siitä kuinka huonossa asemassa maantMTie unionistinen liike todellisuudessa on. ; iGP:n halifaxilaisehuutistiedon mukaan IJnitcd MJne; Wörkers of Amerikan sihteeri ^^ra^ torusta määräyksen, että mainitun unibn canadaläi.sten osastojen jä-iäenmalcsuvelkaä ci makseta CCLille. ••''r Käytäjinöllisestl katsoen tämä^i mainitussa uutis-tiedossa keJrrotaaTi, että Ganadalai.sten hiilehkaivajain; unio-osastot - eivät: voi osallistua 7 prönlossa lokakuun i p paiyänii kokoontuvan CCL:1T konventioon, elleivät nämäuriio-osastot maksa; omista kas- .s<Mstäan. näitä maksamatta j ä ä h d t ä j ä , : : Cape Bretonin; ]S^S. Unionistit t yllätetyiksi tästä yhdysvältäiäisteri uhioponriojen mielivaltaisesta teostani sillä muistaa tulee, että canadalaiset hiilehkaivajat eivät suink i n ole antaneet hyväksymistään ajatukselle, että hoidat ieristetäätl C C L : n jäsenyydestä. -Sitäpaitsi, jos tämä- eristärhisyritys onnistuu> /: täWä Wäshinj?tonistä annettu ukaasi hajoittaa Cape Bretonin uniö-ii «rvoston j a lopettaa hiilcnkäivajairt unib iL%\IW. )aluc niimero 26 yhteistoiminnan C C L : n kanssa. i i g.5 SYNTYMÄ. PÄIVIÄ koon ansa Sanna Kannasto, .Vorth Branchj-sta,; 'kytt; maa.aantaina' syyskuun 25.. pnä 77. vuotta. 'X : Katri BJksnian Sbintulasta täytti .tiistaina, syy^^kuun: 27. pnä 76", vuotta. Frank Oronlpnd; Sarnias^; Ont., , en ra Se parantal»! kmitien ysuiSses^ samalJd huojentaisi kotien^ 4 Kirji Leslie Äloiris '.••a haluaa tietää: Miksi emme vähen- • riä suuria sotllaskiiluja ja käj-iä; ya- Kylmä sota alkoi v. 1947. Sen a]- roja opetukseen, terveysvakuutukseen. , , ^, — .....j ^ ..V... yli Canadan johta täyttää perjantain^,syys*uun 30. pnä;^^^j.^^^^^^^ •Y hdymme suk,u l,a,isite n ja tuttavi•e n -;.V^^o^im^^i^e:n^-^ygKjjgä pitämlseen, tarkemnxinjtuiri^ .65 yuQtta.- Yhdymmi ennen toivotuksiin, Mitä ihuiit 4 ^ j käytetty .soiatarkoituksijn. Ja tämän.; yeitamaah Geneven esimerkkiä ;käy-. j lisäksi on käytetty huomattavasti :ya;^ I täntöön. sisä- ja ulkopolitiikassa. j loja välillisesti sotilastarkoituksilii. Katsokaamme esimerkiksi mitä pa- I ; Mikä vielä pahentaa . asiaa, on se,; rannuksia vöitaisimme tehdä kansan i että tämä huikea summa oh käy ^ t t y , i kouluopetuksessa., .j ei Canadan itsenäisyyden ja sötiiaal-pLI^^^^ kirjeessä niaakuhtien ja l i i t - •l lisen suvereniteetin V kehNtäimiseksi, ::;tovaltion konferenssille, mikä, pide- Samällä. kun cänadälaisiin uusiin, 1 ^^^^-^o^^"^^"^^^^^ on.^4?äytefcty: rannuksia voisimme. • tehdä .kansa- HVVÄNXAINEN TAKAUS XL:n AUTOILLA l i i 'Mi I:: . mahdollistä, että joku. yhdysvaUalainenuniopo^ :voi^'lehdä näin paij^ ^: se ainutlaatuinen t|lanne maailmassa, missä Canadan unionistisen liikkeen «valtaosa ion. ; . Canadassa ei ole, siihteeljisen pieniä ppikkeuksia lukuunottamatta • ;oniiila ja itsenäisesti toimivaa uiiioliikcttä. ,T.o.>iasiassa canadalaiset , urifJot""ovat valtaosalta: yhdysvaltälai.ste!n. iinioiden. alaosastoja Ja niiden johtajainko;mennuksen alaisena. • Tällaista tilannetta ei ole .missään muussa,'^ pie-; nen synnyinmaamme ammattiyhdistysliike. Sil^ on ehdoton päätösr ;.: ja ratkaisuvalta SiicmessaV Suomeh ammattiyhdistysliike; osallistuu ; tieteitkin ;kansainyäiisten am toimintaan — m\itta se tekee näin täsa-arvoisena kumppanina toisten jäsenmaiden . .aitimattiyhdistystcnrinnälia. Canadalaiset uniot ovat sensijaan eröt- 'lainattomana osana yhdysvaitalai.sista unioisla. ja kun eanadalaisissa unio-osastoissa ori poikkeukset ta ^•ähernn^äri jäseniä kuin yhdysval ta-laisissä; uhi6-ösastpissa, hiin tästä joht pomot'ovat isäntinä myös cariadahdsten unipifi^ V : Katk>kaamme nyt cahadalaisten hiiienkäivajain asemaa. Heidän. /unionsa on osallistunut yhteistoimintaan Canadan toiseksi suurem- " : kanssa. .Mutta kun hiilen- • \ ikaivajain uni^^^ CC^IW)iiäämaja sijaitsee Vhclysyalloisssä, niin tämän A'Uoksi on;CGL:lle mcn jäsenmaksut suoritetlu Uashingtonista. : Tämän perusteella tuli mahdolliseksi, että yhdysvaltalaiset uniopomot; voivat ''päättää'' canadalaistenhiilenkaivajaiiriTiieiipide kys\"mättä, ; että täinä yhteistoiminta lopetetaan'sitcn, j(Hla jiitctääiv jäsbnihäksut |orit.tämaUä!.. ^ v..-'"--, Canadan unionistisen liikkeen valveutunein ja .aktiivisin osa 'l)1valtaa sen juuren vaaran mikä ny tilanteesta canadaiaisille : unionisteille koituU; Tosiasiassa.kuullaan yhä useamrnin esitettävän vaatimuksia, että Cariädari unionistisen liikkeen pitäisi itsenäistyä , .japerustaa täysin itsenäisesti,tpiniiyat kansalliset keskuksensa. Kuinka • laajalle leyinnyt tämä käsityskanta jo on, se ilmenee muun ohella .siitä, että asioista vähemmän tiotoisi.^sa piirci.ssä manataan aivan yksimielisesti sitä, kuii ''mciidäh unioidenmie täytyy maksaa |xiävcroa Yh- • • 'dysyaltoihin'^'..'•••; ,• ; Canadan unionistisen liikkeen yaiveutuncin ja tie osa käsittää luonnollisesti, että kysymys on piiljon suurenlmistä, arvoista kuin "pääveron maksusta". —- nimittäin 'maamme unionistien oikeu-desta päättää:itsenäisesti kaikista oman niaammc työväestöä koske-viistä; asioista. :'•.-•,:{„•:• autoihin: annetaan; 4,000 mällin,/ !.Canadan päivän takaus,: Gorki-autotehdas, ta- .kaa autonsa-kaikkien .vikpjenstihteen' aina !90,c6o mailiin asti. .Gorki-tehdas . valmistaa sumia Buick' l u c k i a a i i kuuluvia 6-silihterisiä Zim-äutoja. Neljän silinterin Pobei-dääiitossäon 60,000 inaliin takaus, : ,,Tehtaan,johtajasähol minulle,.et-i: tä: Suomessa ; missä .Pobeida-autot .ovat .hyvin populäärisiä, omistajat; =änövät ajaneensa aina 100,000 ma^ ;iih a^ti llnnari muita vikoja kiiin tavanmukainen •kuluminen. ; Neuvostoliitossa ei käytetä, saippuoitua gasoliinia. TaYaiUnert gasoliini riittää, ilman .lisäainetta.: joita Car nadassa inainostetaan niin kirkkain k i r j a i m i n . . • Ja nämä autot ovat hy-viri nopeita, vpimäifkaita, kuten, olen itse - tpd.ennut matkustamalla niillä pitkiä, matkoja ylä- ja: alamäkiä, l i i - , kenneturtgoksessa j a avoimella tiellä; Ne ovat erittäin hyviä autoja; — Jphn.Stewart. Canadian;Tribune:lehden tpimittaja;. Moskovan .kirjäes-sään. al:sta.miseksi korpraalin 1-oulUppetuksen kulut jhaksettayäksi asemaan Yhdysvaltain suuressa, sota-;:,Ottawan p e r i^ K:pneistossa. • • : : . • . : • • • ; , ; - ; • . - ; |.tj5veroista.:-.- ^ Nyt ön;tullut aika supistaa: tätä I Tällainen menetelmä jättäisi edel- •valvauttavaa t-tloudellisen elämämme |;:een maakuntien . pefustijslaiUiseksi veren vuodatusta . j a - käyttää^ varat' oikeudeksi. kahsakoulujen vaivomiisen, r-ilhin ^ tarkoituksiin; mitä väestö; Ha-.[ 5coska' ehdotuksen mukaan; liittova^itlp luaa. Se tulisi saihalla vähentämään;/i^aksaisi. nämä -opetusmäärärähat riippuvaisuuttamme Yihdysyaltoihin; |'maakunriiUe, jotka vuorostaan jakai- . Neljän .iuurvallan Geneven neuvot-[ ?^'at ne. kunnille ..oppilasinäärän' pe.T. telut. tekevät tämän askeleen ottami- ; lusteella. 5eh realistLseksi jä käytännölliseksi. | . Canadan opetusjäfjeselmä krii- Seliäinen muutos olisi Geneven peri-JEissä. Väestö lisääntyy.jatkuvasti sekä aatteen käytäntöön Koveiluttamista.-j^^^ lisäyksen'.että siirtolal- Jo tällä kertaa tbimituskirjöituksis- suuden kautta,-.;Meillä' oh .puutetta sa varpitetaaa uskoniastä Geneven | opett;ajista. Toronton koululautakun-tarjoaniiin mahdollisuuksiin. Y l i kP-i nah jäsen Edria Ryerspn:pn varoitta- !fo maamme oh kohotettu huuto: "Äl-jnut, että 10 vuoden kuluttua voi olla kää - hyljätkö yarovaisuustoimenpitei- ipuute 38,obb:sta pätevästä' opetta-tä! Älkää supistako sctilasmenoja!" ' jastä. jos 'hallitus ei muuta .kahtaan-plkomihisterimme. Lester -Pearson pu- i-sa.Ppettajien;kpulutukseeii• nähden.• heillaan määrää.. töimituskirjoitusten Kouluista pn puute ja on käytänr sävyni;'/ • • Mutta Gänadan ka lisä- ajattelee: toisella tavalla. r.össä kaksi neljän tunnin yuorba. Lupkkahupneet; ovat tungokseeri asti täynnä. Kphottäen kylmän •spdanv-uosina! Sen lisäksi laajentuvan keskustelun rauhaa vaatimuksensa Canadan' kan- j aiheena oiiYhdysvallPlssa painetut koulukirjat,' jätko-ppiskelup korkeat kustannukset sekä työläisten ja far-mzTien lapsi& vastaan harjoitettu diskriminointi. Näiden oiigelniien ratkaisemiseksi '/pitäisiin tehdä , paljon, jos kuntien h aneilta viipymättä siirrettäisiin känr fakouiuopetuksen kulut ja maakun-tiwr taakkaa (hjelpotettaisiiri. ; ikotien ja kilhteimlstöjen verottamisella ei voida ehää korvata opetus-; kuluja.; Oanäda o i jo aDtoja sitten sivuuttanut hevos- ja kärrykauden, mut^ opetuksen rahoitta.minen pn edeneienkin sillä tasolla;; Siitä jbhtuii ny kyinen opetuskriisi.; ^ - V ^ Täitiä ongelma on yleisesti käsitetty, kbululäutakuntien yhdistys oh tehiiyt asiäri selventämiseksi hyvää : työtä. Pörmestärleri yhdistyksen; kp-irpuksissa ph yksimielisesti: vaadittu maakuntia jä; liittpyaltipta lieventä-mäkn; tätä kunnille masentavaa kuOr-maa, että kunnat; v p i s l v a t k^ yaransa kuiitien palveluksien paran-tämiseen. . ; viime vuosien aikana oii käännytty • .maakuntahallituksille opetiijs-. Kulujen avustamisessa: j ä ne. ovat auttaneet, mutta ex riittävästi. . Rikkaimmtssa maakunnissa, kuteh Ontariossa ja; British Columbiasisa cn voitu kuntia '"auttaa jPssaih mää-: f i n , mutta ei "^^'ydyttävällä tavalla. • Kpuiumäärärahpjen myöntäminen ph rtiupdpstunut . ppliittiseksl peliksi. Muissa maakunnissa; maakuntien t u - Ipt eivät riitä tuntuvan a\'ustuk5en myöntämiseen koulutarkoituksia yaf- .ten.;., ;- i;'-/V;'•."'•;;^- Siksi L P P on ehdpttänut, että liit-t ovältipn; piisi myörihettävä; apua perimistään tiilp- ja korppratipyeroista. Nämä verot ovat tällä kertaa kaik- /'; • tormp^- Koska; .heidän/yuösian- • elonsa ovat yäherainän kuin; JsoJme-tuhatta dollaria jää ,77 proseottJa Ontarion hallituksen palveliiksessa olevista kelvoittamatta. National Hous-ing Actin muka iseen kodin velaksi ostsroisecn, ja Civil Service Associar tion ot Ontariöri virkailijat ovat prb-lestojnee. t sen johdosta. • . ; He sanoivat, että sadat heistä, ovat olleet pakpitettuja ryhtymään sivu-tpimiin vaikka se pnkin kiellettyä sillä hallituksen . palveluksessa ci saLsi olla mitään sivutPimia. • niisecn. ' ";; X\':''- ' . V ' : ' - ; . / ' : . y ' Tällä kertaa tärkein kunnallisky-symys, mikä yhdistää canadalaisten suuren enemmistön pn selvästi vaatimus aseistuskulujen; supistamisesta ja varpjen käyttämisestä opetukseen. ;; L P P pn jp plteinmän aikaa esittänyt tätä yleiseksi; suunnaksi, mutta Geneven hengen käsrtäntööh spveUut-tsniineri tekee mähdplliseksi laajan yhteistpiminhan: ja edullisen ratkaisun kysymykselle aseistuksesta tai - opetuksesta. ' Suurin psa Canadan 2,400 kunnasta jäfjestää.vaalit tänä syksynä. Niis^ tä .vpi mupdpistua laaja kansan keskustelu tämän kysymyksen jphdpsta, jpka iyhdislää rauhan . kysymyksen kj-symykseen kunnallisesta äyristä. Näissä vaaleissa vbidaah tehdä suurta edistystä kuntien, hallintoelinten c.emokratian. laajentamiseksi, kylien ia kaupunkien valtuustpjen ja kpuiu-lautakuntien muodpstamiseksi demokratian . linnakkeiksi, ja maakuntar lainlaatijakuntien mukaan vetämiseksi taisteluun' liittphailituksen yhä j.^tkuvan kielteisen suhtautumiien niuuttamiiSEksi, että ryhdyttäisiin n i i hin käytänhöllisiih toimenpiteisiin, ipitä. Geneven hengen käytäntöön sor veltaminen vaatii. : L P P tulee kunnallisvaalien aikana OEAVA! ; Heissä pii varsii sistään, kunnes kc Ien. joka kysyi: "Oletko syönyt si?" ; :.• "Kuinka niin," "Olet varmaank sen hännän!" AfllEIT.Iif Kuultuaan, apt että apteekkari' p kylpemässä kuuki kalaisen "Miina pj —''No vpi hyvä kaseh sen on pitär lo oUahhii! V ; , , tekemään kaikki voitavansa, että edis-kein demokraattisempia, sillä ne pe-; tysmieliset ehdokkaat kautta maan! rustuyaf maksuk>:kyyn .Ja ne ovat tulevat esittämään tä- Ilelsinki. (VS); — Robert Oppen- r.vattiin,. hänen ,j heimerin salaperäiseen tarinaan alkaa tafkkailtiih. Tästä huolimatta häntä vähitellen heittyä yhä enemmän va- vastaan ci ilmennyt mitään muistut-loa.; Se huippusalaiseksi m'erkitty v i - ! tomistä,^^;m myönsi-Oppenheimerille 1947, ;• :' Oppenheimcr ci kuitenkaan ollut kyiliii varovainen .• eikä Juopunut kai m m. •Ailia liiifi: r' te§5:;|&E^JV ifi;Ä^;Jföys • Tässä mielessä kiintyy huomio siihen tosiasiaan, että edistyksellisestä ohjelmastaan tunnettu — ja sen vuoksi porvariston vihoissa oleva.— Mine-Mill unio antoi tässäkin asiassa käytännöllistii johtoa koko Canadan unionistiselle liikkeelle. Sivumennen sanoen Mine- Mill union yhdysvaltalainen yhtcisrintamaohjehnaa seuraava johto ei ole meidän tietääksenTmeniillpinkaanyrittäriyt^ ten unioiden edesottaihisia Canadassa. Tässä suhteessa Minc-Mill . uöion canadalaiset osastot ovat olleet paljon paren>massa a.semassa kviin monet muut canadalai.sct uniot. l*alauttakaamme vain mier leemmc', että esimerkiksi Ontarion metsämiesten Uriiossa suoritettiin asiallisesti puhuen valhuikaappaus yhdysvaltalälstch imiopomojcn toimesta. Yhdysvaltalaiset uniopomot tulivat canadalaisten puutavara-kapitalistien ja niille myötämielisten politiikkojen avustamana rajan tälle puolen, miehittivät. Ontarion inetsäinie^ten union toimistot, vät, että öj ''erottivat" mielivaltaisesti mctsätyöläisten itse valitsemat johtajat ja tuo.mitsivat h luottamusmiehet sekä .järjesti'viit asiat iiiin,; etteivät metsiimiehet ole pitkään aikaan saaneet mitään parannuksia työolosuhteisiinsa. ^ l i - : tään tällaista tai edes siihen viittaavaa ei ole kokkaan Minc-Mill uniossa tapahtunut. ••:;'•":'•.•. •"'; * ;••.' / M u t t a tosiasia, on: sittenkin, että Minc-Mill uniossa oli. vielä vuosi sitten samanlainen järjestörakenne mikä on vieläkin vallitsevana muilla työaloilla: Canadalaiset unio-osastot kuuluivat nimellisesti .''kansainväliseen''; •>Iine->Iillunioö mikä asiallisesti puhuen oli yhdysvaltalaisten työläisten kohtrolioihia (koska yhdysvaltalaiset tyÖ-j Iäiset muodostavat valtavan suuren enemmistön cänadälaisiin anctaN linkaivajiin verraten) unib, ininkä päämaja sijaitsi AVashingtonis.sai ' kuten ;on asianlaita kaikkien ns. '•käiisainvälisten" unioiden suhteen tiiällä.' Selvää öni että tällainen järjestörakenne kieltää cariadalaisilta: kiivosniiehiltä ainakin teoreettisesti mahdollisuuden 'päättää itsenäisesti ;Canadaa koskevista asioistaan ja antaa ainakin teoreettisen mahdollisuuden, ettii union yhdy-svaltalaiston kontrolloima ja hnehit-tämä johto sekaantuu yksinomaan Can.ulaa ja cahadalaisia työläisiä •koskeviin asioihin -r- kuten nyt viimeksi tapahtui Cape Bretonin kivi-hulialueclla. ; ; .Nämä seikat huomioonottaen päättivät -Mine-Mill union canadalaiset jäsenet tehdä lopun tästä tuomittayästa tilanteesta; He muodostivat oman canädalai.^Jen^iittön.sä,. joka päättää; täysin itsenäisesti kaikista Canadaa koskevista asioista ja kieltää ehdottoijiasti yhdysvaltalaisilta; mahdollisuuden sekaantua canadalaisten työläisten sisäisiin asioihin. ' ^lerkillepanlavaä pn, että .Mino-Mill union itsenäistymi^päätös ei; lainkaan tarkoita '•sodanjulistusta"' yhdysvaltalaisia kaivoi?miehiä vastaan. Päinvastoin on asia: Vapaaehtoinen veljesliitto on aina lujempi ja kestävämpi kuin ylhäältä päin annettujen määräysten mukaan järjestetty alistamiseen perustuva 'iiitto". Me uskallamme ralUnen. raportti, joka johti häneix erottamiseerisa, on äskettäin juiicais- .tu 400-.slvui£ena lyhenneltynä laitok-fena Englannissa. Lisäksi pvat tunnetut Alspp-veljekset, joiden .ppliittiset näkökannat, pvät mitä taantumuksel-l.'£ impia, äskettäin julka-isseet sampin Englannissa Oppenhelmer-tapaukses-ta : teoksen, :Jpnka ylpeänä zplamai-sena otsikkpnä pn "Me syytämme". Molemmat teokset Pvat mita.kiihdyt-tävlntä lukemista; ja varsinkin Alsopr veljesten rtiirni takaa, ettei kysymyk- Efcssä voi olhV; mikään vasemmistolai-vcn kauhupropagända. Avatkaamme .siis jälleen kerran pyi amerikkal.aisen elämäntivvan, takapihalle, ; OPPENHEIMER JA DREYFUS . Alsop-veljesten mielestä yhdysvaltain atpmienergiakpmlssipn puheenjohtaja, amiraali Strauss j ä eräät tpi- ;set Oppenheirheriä Vastaan, hyökäri- ;'neet sotilashenkilöt pvat syyllisiä Op-penheimerin erpttamiseen suunnilleen samalla tavalla kuin plivat syyllisiä Breyfusin tapaukseen tämän vainpp-jat ja syyttäjät. He leimaavat koko Yhdysvaltain salaisen poliisin järjestelmän ' Ipukkaukseksi 'amerikkalaisen vapäudeivijpkaista säädyllistä perinnettä'} vastaäh, kpska. järjestelmä nojaa palkattujen ilmiantajien tedis-tuksiin, ilmiantpkirjeisiin, phränP|i'mi-seen jä pahansuopiirt kuiskutteluihin .iekä siihen, ettei syytettyjä asfetetä oikeussalissa vastartkain sj-yttäjiensä jä ilmiantajiensa kanssa. He tähdentär Öppenheimerin; ;vahioojat hänet epäjohdotunukaiiiri j^.ristiriitaisin pei-ustein._'Vieläpä niihin viipittömiih ja kunniallsiiii mie-l-. iin,: joita. Öppenheimerin; tuomitseminen huolestutti, vaikutti McCärthy-hysteria, joka - kulki yli Yhdysvaltain \\:1953; "AIN0.4 TEHTÄVAÄX PYSTYVÄ A M E K I K K A L A I N E N ' j .Öppenheimerin; tarina ..alkoi 1943, j jolloin hänet nlrnitettiin USA:n ato-misuunnitteluii päälliköksi 'ainoana tehtävään, pystyvänä 'amerikkalaisena". Olihan hän' rakentanut Yhdysvaltain ensimm.T-sen atomipommin, joskin joutunut; sen johdosta .oman-tunnonepäilyksiin. Viranomaiset, jotka nimittivät hänet virkaansa, tiesivät h>*>'in. että; häiiellä monien. eng-l.^ ritilaisten ja amerikkalaisten libe-laalien tavoin oli perhe- ja herikilö-kpbtaisia suhteita koniinunlsteihlri ja että :hän oli kuulunut Saksan jä Espanjan fascismia vastustaviin rinta-piajärjcstöihiri. Nimittämisensä; jäi-' kecn hänet: a.setcttiinkin jatkuvan; s i l - mälläpidpn alaiseksi. Hänen puhelintaan kutinneltiin' hänen kirjeensä Ifistä vasemmistolaisista ystävistään; I?un oikea, hetki koitti, hänet haastettiin ; senaattori Grayn johtaman senaatirikomitoan , kuulusteltavaksi. Komitean lausunto . pii; ristiriitairien. Kaksii-komivea:i'jär.nntä .totesi, että joskin hän cli täysin loja;ali^ ja luotet-; tava.amorikkalainen; hänet,siitä, huo-hmätta oli kuitenkin erotettava säläi-; •äksi, leimatuista atomitutkimuksista. . I^olmas jäsen oli sitä mieltä, että Op- .oenheimer. o"i luotettava eikä ollut piitään syytä; hänen erottamiseensa.. OMITUINEN "OIKEUDENKÄYNTI" Atpmiypimakpniitean puheenjph- .taja, amiraali Strauss käytti kuiten- Ic.jn tilaisuutta hyväkseen ja erptti Öppenheimerin perusteilla, jotka hän kuusi vuotta aikaisemmin; oli hayäin- .lut pätemättömiksi. Hän järjes.ti " o i keudenkäynnin'.' paikassa, johpn Op- • :=fcenheimer ei voinut saapua; Hän järjesti Öppenheimerin kuulustelijaksi tnäccärthylaisen sjTttäjän, joka johti kuulusteluja ikäänkuin ; kysymyksessä ;rUsi ollut tappojuttu. Elintärkeät todistusasiakirjat pidettiin salassa Op-peiiheimerilta ja; * todistusaineiston;' raskauttavasta («ästa :järjestettiin 'vuoto" lehdistölle, vaikka kuulusteli, t- tapahtuivät mitä ankarimman sa-iaisuuden velvoituksella. ; ; ;.; IRROTTAMISEN OLEELLINEN SYY: OPPENIIEIMER VASTUSTI v-POMML\ ';'•'••••; Näiden epätavallisten toimenpitei- :aen johdosta herääviin kysj-myksiin antavat Alspp-veijekset vakuuttavalta tuntuvan vast auksen. He tähdentävät, cttiä Strauss tunsi henkilökohtaista kateutta ja -kaunaa • Oppenbeimeria kohtaan. Öpperiheimer; oli; atomivpi-mäkomission vaikutusvaltaisin jäsen, joka kategorisesti vastusti; ensimmäisen amerikkaLiisen vetypommin- vai-, niistämistä. Öppenheimerin erottamisen; pääsyy oli juuri se, että'hän teki yai'ickensa tehdäkseen tyhjäksi 'ensimmäisen ; amerikkalaisen vetypommin valmistamissuunnitelmari. • Hänen vakava; epäröintinsä yetyr pommin valmistamisen. suhteen lei-niattiin pasifismiksi j a maanpetokseksi. Öppenheimerin ja hänen van-' hempien virkaveljiensä pidättyväisj^ys vain lisäsi vetj-ppmmi-intoilijoiden; epäilyjä. Kun Öppenheimer korosti, € ttä asia.^n liittyi monia teknillisiä; j!'. moraalisia ongelmia, että kansain-, välinen sopimus p l i i i tarpeen, ettei hän toivonut/Yhdysvaltain koskaan '-".almistavan aseita, jotka saattaisivat muodostua vaaraliisiksi juuri Yhdys- \ altain turvallisuudelle, syyttivät sellaiset ;vähäpätöiset tiedemiehet kuin Teller ;ja Grlggs, jotka: itse halusivat osoittaa taitoaan vetyppmmin valmistamisessa, Oppenheimeria mielisairaaksi 'jä'' köminunlstieh asiainieheksi. ennustaa, että \-eljeilinen yhteistoiminta yhdysvaltalaisten ja canadalaisten pietallinkaivajain ja heidän unionsa välillä tulee lujittumaan ja voimistumaan canadalaisenMine-Mill-union itsenäistymisen perusteella. Cape Bretonin tapaus osoittaa uudelleen, että täta^Iine^ Miir union esimerkkiä: pitäisi seurata Canadan työläisten kaikissa 'unioissa.-'.'; ' •,• • KYLMÄN SODAN TEOREE- •riKKOJEN TÄYSKÄÄNNÖS N i i n kommunisminvastaisia äärini-mäisyysmiehiä kuin Alsop-veljekset i:cvätkin,. eivät, he kuitenkaan kuvittele,, että kpmmunistit jphakin kaii- ;n;ina päivänä voitaisiin täydellisesti hävittää maäh.pinnalta vetypommeil-tai että vetypommien pudPttami-nen sosialististen maiden pääkaupunkeihin vpisi estää neuypstPliittplaisteh ja.kiinajaisteri niaa-armeijpiden me-iiestyksellisiä: pperatipita. He ymmärtävät, että; jos Yhdysvallat omakstiu votyppmrnippiitiik^ri.: sillä loppujen lopuksion edessään vaiii kaksi vaihtoehtoa: joko :täysimittainen j a myös Yhdysivallpille hirvittäviä seuraamuksia tuova atoinikonflikti tai täydellinen antautuminen. He käsittävät,;mihin vaikeuksiin Yhdysvaltain * niassa-l: psto"-pplitiikkä p n j p johtanut länsivallat. He; tietävät, että: vetypommi IVioskovaah merkitsisi: myös Vetsrppm-mia New ;Yprkiin, Siksi.he ymmärtävät, että. Oppeniieimerih päättävä ja ehdptpn;vastarinta vetyppmmin valmistamiselle P i i pohjaltaan; ppliitti-sesti plkea ja kaikki; yhdysvaltain edut hupmipphbttava ratkaisu, ; ' Merkillisen tpdistuksen Grayn ko-niitsan kuulusteluissa ahtpi myös k y l - ;pysyviä verpja, jptkapvatvupsi. vuodelta melkein: samoja.; ; Ei voisi olla. edullisempaa aikaa kuin r.yt tällaiselle ratkaisulle kuh maailmassa . on toiveet raiuhänsäilymi-. ses.tä jä. aseistuskuiujeri supistamisen kustannuksella on tilaisuus käyttää yleisiä varpja soslaaliseien palver luun. J a mikä palvelu oh tärkeämpi kuin kansakouluopetus? • : Nykyisenä kautena kun tuotanto on korkealla, canadalaiset eivät vastustaisi tuloverojen maksamista, jos .eitä: käytettäisiin opetukseen, terveysvakuutukseen ja. äsuntPjeh rakentaman spdan ke'Äsijä ja teoreetikko George Kenhan, jcka muutamia vuo- .sia sitten erptettiin Yhdysvaltain u l - kpministeriön: palveluksesta. Hän puPlusti Oppenheimeria. , Hän tähdensi, ettei NeuvöstpliittP : ole koskaan käyttänyt- joukkotuhoaseita u h kana toisia^ansp ja vastaan; Näin P1- Icn. Yhdysvaltain piiPluätus oiii suuressa. niäärässä ; riiijpiuvainen siitä, kuinka se kykenee: herättämään lupt-. tamustä,- muissa -käiispissa myönteisellä, rakentavalla politiikalla — epäilemättä • meritillisiä lausuntpja kylmän spdan keksijän suusta! ÖPPENHEIMER — LIBERAAI*: JÄ pEMOKRÄATti Mpleministä Oppenheimeria kasit-, ielevistä tepksista ilmenee selvästi, että: hänen erbt;tamisensa tärkein syy pii se, että hän ymmärsi vetypbmmin valmlstaniiseen liittyvät mpnimutkai-set. ja vaaralliset pulmakysymykset paremmin kuin VVashlngtpnin kenraalit, jptka pitivät hänen arvelujaan pelkkänä intellektuaalisena; häLhattc-luna. Tpsiasiassa liberaali ja järke /ä pprvari Öppenheimer uhrattiin, kbs^ ka hän Pii ilmaissut mielipiteitä, jpt-ka; herättivät pahaa verta spta- ja vetyppmmikiihkpiiijbissä, jpillä pii sellainen asema, että he. saattpivat tuhPta hänet. ohjelmanaan män keskeisen kysymyksen j a selos^ ta maan- mitenkä Geneven esimerkki käytänliööh Eove;iettuna vaikuttaa so- . siaalipalyeluun ja' ensi : tilassa ope-: tukseen; Kukaan ei ehdota, että yksin Ca-iväciä ^vähentäisi aseistusta-an: Mutta Canada bn YK:n;aseista'riisumisvaliö- - kunnan : jäsen. :. Terveys- jä huolto-ministeri Paul Martin ; on Canauan edustaja YK:ssa, Ei ole mikään estämässä; mr. •Martinia, kehoitta ma 5ta ,.heiikohtaistä a<^eistuksen ; yähentä-mistä ja lupaamasta Canadan täydellistä kannatusta ehdottamalla,: että en.si tilivuoden alusta maamme mie- Bancrpftin a Ontariossa tc uraanikaivah •Toronto. - ^ i K a il den mukaan muc alueesta tärkeä ui alueen kaivaiito p nin myyntisppim kpntroHoiman. Eldi sa.. Nyt ilmoitetaa pyrkii alueella k muS- ja rakennus että se kykenee te oorimäärieri.. ja a myyntisopimuksen mikä on tehtävä-ei laskuun loppua. E tään: olevan tarpe( 750 tonnin rikastet-deksän. vuodienaj taan sanotaan . lu -noin 3.5 miljöohaa Kaivannon shaf • t e t t u s s n ; jälkeen varten cn kairattu :kiaan noin 62,000. j tia .ei • valmisteta kuin 220 jalan syv vannon tuotantoku porin .toteaminen v toimenpiteitä. :• Eikö murhaa; pelkää hirsipi On monia murh reikää' hirsipuuta • taisivat valita, pi parempana kuin el ta, ;s3noi eräs ison via psykiatreja, tri telmöidessään tiisti 3. kansainvälisessä Bpbson, joka on .:.iurhaajien puolust iveUdefsä, sanoi, ett lellään vähentää: sotilaskuiiija r.y..yi^: sestä vubsittaisjstä 2,003 mi;joon.-is:a V. 1343 Korean sotaa cdeltäjieelle tä-soUc. riTikä oli 361 miljoonaa. ; ; Maailman väesiö .tulisi tervehtimään sellaista er.dotu.sta. Kaikki odottavat aseistuksen, supi.s.tämista. Näyttäköön Canada esirTjerkkiä. E i . olisi; tarpeellista viivyteKä.; öpe-: tusmäärärshbjen myöntaniisessä ja klih samalla kertaa "sotilaskuluja su- • pistetään, ci kellään ole perusteita vastustaa määrärahojen; .myöntämistä. • " :;.- ^ 'Ainpä. malidollisuus tämän suunnitelman toteuttamise'«:Ei; ph se, että; kansa korottaa äänensä: ja ryhtyy toimintaan. Kysymystä ei voida. jättää St. Laurentin, Pearsonin tai Martinin käsiin tai minkään maakunnan pää-miiiisterin käsiin eikä. minkään.pormestarin tai valtuuston käsiin.: Meidän edessämme .oh taistelu, mutta tilanne pn edullinen, sillä pysyvä rauha; pn saavutettavissamme. Kuten ennenkin, kansa tulee päättämään asiasta Pikeälla tavalla, niutta .5c tarvitsee johtoa.;; r ' • • ;' ,' Ryhtykööt; kaikki edistysmieliset ehdokkaat, tarpeellisiin toimenpiteisiin, että tämä kysynjys tulee plemaan keskeisin kyJsyinys tämän vuoden kun-i. allisvaaleissa. . ' V; hupli-ssäan ;.kohtälc asiassa nauttii : aj Tun asvälpihin teloi Minulla pn se kasit tämä toive; ch ei tärkeimpänä: syynä tus ;pää.stä : kuulu luetteicon cn jopa kolliset itse ilnipil seille. Ke eivät vi häpeää', että he jäi i.-iiksi, lisäsi brittilä Muistutukseks länsivalloille Pariisi. — Päätök palauttamisesta Su liitto lyö pöytään i sainyäiisen jännity ventämisen Ijyvaksi sin pphiitisissa piire ;Näissä piireissä-pl tyneitä sen jphdpst aikovat' tyhjentää k lan tukikphdan, jok gas Leningradin i mässä— pii pdPtetI hellittäisivät- Ptett; hieinan. Eräillä ta puvaisia uskpmaan ele pn ensi .sijassa ^ tutuikseksi lähsivallc Oikeudella toinen sifmä sokea Yhdysvaltain Summer-nimiseltä, Bruantln kaupassa pUessaan puhunut paikkakunnalta (Miss.) tulleissa u u - ' tistiedPissä annetaan pöyristyttävä Kuvaus; sikäläisestä "elämäntavasta", •onka avulta ei varmaankaan enää herran vupnna 1955 hankita seh; p a remmin ystäviä kuin kannattajiakaan 'dempkratian jphtajamaalle." .Mainitulla paikkakurmalla pii . täi oikeastaan ph vieläkin syytettynä kak- .-i vaikPihpista; veljestä siitä, 'että he muiluttivat eli '^kidnappasivat" .14- vuptiaan;chicagplaisen ppjah ja murhasivat hänet julmalla tavalla. Mutr ta vain tpisella silmällään näkevä kprkea' pikeus vapautti kp; veljekset murhasyytöksestä, jpskin heitä vielä tullaan syyttämään mainitun ppjan ryöstöstä eli muilutuksesta.: Mutta syventykäämme uutistietp-jen mukaan asiaan yksityiskphtai-semmin: , •;•; :; Sj-ytettynä pn24-vuptias kauppias Rpy/Bryant ja hänen 36-vuptlas veli-pupiensa J. W. Milam — ja heitä syytettiin, kuten; sanpttu siitä, että^ he Plivat kidnapanneet ja ampuneet 14-yuPtiaan Emmett (Bpb) T i l l - n i m i - i en .^neekeripojan. : ;; Jutun kerrptaan saaneen alkunsa sopiniattpmiä ijakaiken lisäksi viheltänyt mrs. BryantiUe! ; Tärriärieekerippika PH kaksi viikkpa kestävällä Ipmalla setänsä luona. K o l - rne päivää myöhemmin sen jälkeen, kun yllämainitun "vlliellyksen" väitetään tapahtuneen, tuli pojan sedän mökkiin sydänyönä kaksi aseistettua miestä ja he veivät tämän ppjan mennessään. • AP.:ri uutlstiedPn mukaan (syysk. 20. pnä) Bryant ja Milam eivät kielläkään sitä, etteivätkö he ryöstäneet sydänyöllä tätä pbikäa, silla siihen pn silminnäkijöitä: He'kielsivät kuitenkin murhasyj'tö'icsen.; Tässä vaiheessa ilmaantui näyttämölle yhdysvaltalaista rptudiskrimir npinti-demokratiaa; edustava taan. , ;,-.V. ;.^-: . puolisuudesta! . 'Vaikka; miirhatun pojari; äiti 3aa- ; Mrs. Maniie Brad pui pikeu£paikälle:ja todisti,, että lä-; .syytöksen, että c hiseudun joesta löydetjTi pojan ru.uj eivät yrittäneetkäär mis oli hänen ppikansa ruumis, j a ef ä \ kalle' kahta tärkeäti olisivat vbineet silm kuka Pii murhannu- ; A P : n maanantaisen iräan hän syytti avo . t y n . Miiamin veli 1 dätti; 20-yuotiaah; • hän tunsi varmasti poikansa sormessa vielä olleen sormuksen, rPtu-diskriihinoinriin .sokaisema "pikeus'' vapautti syytetyt . selittämällä, e.^.tä murhatun ppjan rui|mis pii jpes.u dessa tpdistaa että ' ppLs kuprma -autbst£ xiptaan kuljetetun" JVlllamiirt farmille,;; ppjan äiti/sanoi, « si sheriffi.H. C. St k o ; ' ; vankila an. :-nii: että :hän:;on käynj löytämättä CpllinsiE Neekerien syrjinti pupli-pikeus. Kaikkein ensimmäiseksi järjestettiin ilmeisesti Bn^antin ja Milamin ystävistä — kpkphäan valkpihpisista riupdostettu valamiehistö — vaikka kysymys oli mustaihoisen ppjan murhasta! Ja; vaikka kysymyksessä pn erittäin raaka murha, niin yleinen syyttäjä ei vaatinutkaan kuoleman-tupmlota, vaan elinkautista vankeutt i , iinialsten siis hyvin "ynrniärtäväiaeii" muka pöhöttynyt niin. mupdottpmak-s:, ettei hänen •hehkilöllisyyttään oi ;a.!-Collinsin vankilaan voitu toteen;näyttää i : vuoksi, ettei hän o Äiti ei siis tunne oman ppikansa 1 uumista eikä hänen sormustaan! Tällainen vapauttava päätös vpl-t i in antaa sittenkin, vaikka murhatun ppjan yU 60-yuptia5 setä; tpdisti pman henkensä uhalla, että juuri Bryant jä Milam veivät: sydän3-öllä tämän lapsen mukanaan. , ; Tällainen -vapauttava'päätös annettiin sittenkin, vaikka eräs nee'ijri-nupi- ukainen todisti Pikeudessa,;että : lynkkaus on jatkuv häh Pii sattumalta nähnyt : n o i h k . j i - ; ciysvaltain eteläosa, iiie tuntia, tapahtuneen: ihmisryöstön | poikkeuksetta tapal silmiä- jälkeen Emmett T i l l in J. \V. Milarnin! juimuustekoihih ; sy: seurassa jä mentyään vähän myöhem-j ihoisst .vapautetaan .rhin Milamin asunnon lähellä, olevan ; aaan toisia innoittai ulkorakennuk-sen ohi, häh kuuii .^i-1 tuvainon jat.kamlse< säitä ihmisen huutoa j a sellaisia läi-• Kaiken tällaisen, n-.äyksiä kuin Jotakin '01151 piiskattu, {syyttää, jos railjöoha Kuvaavaa muuten on, että kun i klalla niäailmassa s Eryant ja Milam vapautettiin; mur-| kyynillisesti hymyili" hasyytteestä,' niin murhatun pojan;] tain viralliset edust äiti sanoi: 'Siinä odptin sitä. Tiesin, | ir^aLsevat "huplestur siitä, että tämä 14-vuptias ppika pii kannan neekeripojan murhaajia keh-t t t ä näin tulee tapahtuniaan." miten kPhdellaan vi Tuskin voidaan' tämän ankarampaa ja' -ryhmiä jpis.saki) tupmipta antaa 'pikeuden* 'sllmä^ | —; Kärisäkpura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 29, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-09-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550929 |
Description
Title | 1955-09-29-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, syysk, 29 p. — Thursday, Sept. 29,1955
VAPAUS
iatlisbed Koir, ^ , 1927. Authorlzed
as^eecojus Claus snail b7 tbe Post
OtDce Departtximt. Ottava. Pvb'
UibeA ibxice weckly:, Tuesdays,
Tltundais» and Satiurdsys by Vapaus
PubUsblng Conpaoy Jitd^, atlOO'102
Elm St, w ; Budburjr.ODt., Canada,
Tetephohes: Bu». OffJcc OS. •^4264:
B. Suksi- S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-29-04