Vapaus, November 18, 1954

              mmm
m
^ e t t ä teolllsanslailoksct »yydykj Ibää koneistoa maaseudulle, otetaan farmareUta pois koneita
voi maksaa ^ kUto, Yhdysvaltain,kylmän sodan ohjelmalle, mitä liittohallituksemme seun^ to^nl
vjen Ja koko maan tnrmlokco.
iriolaisuus on
lliän lisääntynyt
Kuluvan vuoden enslm-
>^e1&sän ikukauden ' alJcaha
uus Canadaan vähän kor-l
tolin viime vuoden vastaavalla
olalBuusdepartmentin jul^ai-tietcuen
mukaansaapui
littuna aikana Canadaan 126353
kun sensijaan edellisen
iivastaavalla aijalla saapui siir-
125,098. Tämä merkitsee noih
LPiosentm eroa.
stä saapui 36,111, : ^ : e -
I kuin mistään muusta maas-
I Siirtolaisuus Saksasta ja -Holla-i
irähexfi hiukan.
apuneista siirtolaisista cli 56,739
:40,380 naista ja :{9.734; lasta,
utuista siirtolaisista mat-iseuraava
maära eri maakuntiin:
68.043. Quebeciin 22,992
11.421, British Golu^abi-^
Manitobaan 8,112, :Sas-
3,420, Nova Scotiaan i,--
BrunaATickiin^ 829,
1 40e, ja Prince Edvfärd
194. > va'
Farmarien koneet
takavarikkoon
[fiuotsin pinta-alasta on 56; pro-aietsän
peitossa.
Kirj. Victor Berezowski ,
•Päivä oli anita kaunein sadonkor­juulle,
ensimmäinen sellainen päivä
pitkään aikaan. Farmarit aikoivat
panna leikkuupuimurinsa käyntiin ja
aloittaa taas usein keskeytyneen elon­korjuunsa.
: Säät olivat olleet kaikkein huonoim­pia.
Miitta sinä päivänä aurinko pais-
•toi ja farmarit, jotka olivat käymäs­sä
kauppalassa ostoksillaan jä muilla
asioillaan,, hymyilivät saan johdosta.
Ehkä sittenkin saadaan elonkorjuu
suoritettua loppuun, vaikka sato onkin
heikko. Kun sadot saadaan varastoi­hin
on ainakin yksi huoli vähemmän;
Huolia? Tällaisena päivänäkö?
Mutta' millä asialla ovat nuo kaksi
suurta autojen kuljetustrokia?. Ne ei­vät
ole tuoneet mukanaanTiusia au­toja
tai kuorma-autoja.
Suuret trokit peravaunuineen oli­vat
kauppalan pääkadun varrella. Ly­hyessä
ajassa lastattiin peravaunui-hln
iolme kuorma-autoa, ^kolme hen­kilöautoa
'ja . traktori ja niitä läh­dettiin-
kuljettamaan: pois } Pellyn
UUDET
ovat saapuneet varastoomme
pjMlaoleva äänpevyjen luettelo, kä
f fparhaat ja suosituinrniatDecca- ja Rytrailevytykset.
käsittää ttmettujeh Suomen laulajien
' • TAPIO RAUTAVAARAN
• HENRY THEBL^in
•OLAVI VIRRAN
• METRO-TYTTÖJEN
. • MATTI LOUHIVUOREN ja
• JORMA IKÄVALKON levytykset -
DECCA-LEVYJÄ
Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala -
Kaksi yksinäistä ihmislasta .tango, Martti Suuntala
'S181 Talvisäällä, fox-trot. Metro-tytöt
Valkea joulu, slowIox, Henry Theel ja Metro-tytöt
6197 Tulisuudelma, tango; Olavi Virta ja Metro-tytöt '
Ennen kuolemaa, tango, Olavi Virta
;5M5 Kun kesä on; nyt mennyt, valssi; Metro-tytöt /
Hiljainen kylätie, tango. Metro-tytöt
5206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta
5218 Mustasukkaisuutta, tango, Olavi Virta
La Cumprasita, tango, Olavi Virta ja Metro-tytöt
'5J21 Valkoinen kukka, tango. Matti Louhivuori
Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori
^040 Missä lienetkftänitiangobegulne, Olavi Virta
Tyttöni, lu<toeni Jää, valssi, Olavi Virta
!:5241 Kohti kaukaista rantaa, valasi. Metro-tytöt
Sade kattoihin lyö, tango. Metro-tytöt
8244 Mary-Ahne ja karjapaimeni Tim, fox-trot. Matti Louhivuori
ja Metro-tytöt > . .
Mummon kaapDlkello:^f^
. MetrotytÖt , <
RYTMI-LEVYJÄ,.
'6001 Jannen Hanuripolkka, Veikko Sato ••-^ ^
Maijun kanssa jiiarkkinoiUa, polkka, Veikko Sato
* «07 Siirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko
" Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalko
|« 6099 Imatran inserl, vaJsst, Erkki Junkkartnen
Kulta ki^umetta; tango; Erkki Junkkarinen
'6113 Sysmän Linda,, valssi. Veikko Sato ^
Tämän kylän jexUgca, Veikko Sato '
|« 6168 Minä Ja,Maridolilnl„Jenk*a, Jukka Lönnqvist
Kulkurin vUmelBen-näkyi fox-trot, Jukka
I 6186 Muista minua, tiango,Meöro-tytöt
IA Murtunut elämä, valssi. Metro-tytöt
I? 68)0 Rumarellumarillutoarei. Jenkka, Jorma Ikävalko J»
tukkipojat >
irtmnn ^^i'^^ polkka,'Jonna Ikävalko
I* B207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen sinua aina, fox-trot, Olavi Virta
LÄHOT^IMBÄB X E V T J X K A I K K I Ä I LE
mmx stjss KPL.
, ^ * (Ostajan maksettava lähetyskulut) ,
4- Ja pikatavaratilauäteii tulee käsittää vähintäin kolme levy»
TOaUcaa osoitteella:
Vapaus Publishing Cprfipany Ltd.
^AWa-, Beaver. ja Fenn$a4evyjen tukku- ja vahtttäismyyjai
Canadassä.
(OX 69 ^ SUDBURY. O N T A K IO
kauppalasta, joka sijaitsee Saskatche-wanm
maakunnassa. :
Kolme tr.okia; joilla olisi voitu kul­jettaa
suuria maaria viljaa, ajaa soraa
Jiuonossa kunnossa oleville teUIe jä
suorittaa monta tarpeellista tehtävää
farmeilla; kolme autoa, joita farma­rit
tarvitsevat kauppalaan kulkua var­ten,
maidon ja munien kuljetusta'
varten ja päästäkseen vierailemaan
naapureissaan; ja traktori; jota oliai
voitu käyttää elonkorjuussa. Mutta
naita ajoneuvoja oltiin viemässä
muualle, ennenkum elonkorjuussa oli
paasty edes kunnolliseen alkuun.
Suurin osa näistä ajoneuvoista oli
takavarikoitu farmareilta "välittäjän
toimesta. Laanausyhtiö oli nyt vuo­rostaan
takavarikoinut nämä ajoneu­vot
vähttäjaltä. Osa koneista oli uute­na
ostettuja ja toiset taas käytetty­nä
ostettuja. Niistä oli maksettu kä­siraha
ja loppu oh mäkra maksaa
elonkorjuun jälkeen ja farmarit lai­nasivat
ostoissa tarvittava! varat lai-nausyhtiölta.
Valittajat joutuvat ta­kaamaan
jokaisen tällaisen kaupan.
Farmari ei kyennyt suorittamaan
vaadittuja maksuja^; joten lainaus3rh-;
tiön painostuksesta välittäjä joutui
takavarikoimaan ajoneuvon. Valiitäjä
ei saanut ajoneuvoja myytyä takavarir
koinnln jälkeen, joten lamausyhtiö ta­kavarikoi
ne jvälltfäjaftä ja kuljetti ne
muualle toivossa da^a, niille ostajia.
Jos ei iainausyhtlö onnistu niitä myy-maan,
joutuu paikallinen välittäjä
maksamaan maksamattoman osan jä
vielä Iisaksi kaikki kulut.
{Farmari menettää kaiken mitä hän
on jo ennättänyt maksaa ajoneuvosta
ja välittäjä voi myös hävitä tällaisessa
tapauksessa. .
KYSYMYKSEN'YDIN
Miksi farmarit eivät kykene suorit­tamaan
maksujaan? Seuraava esi­merkki
kuvastaa tilannetta:
Eräällä farmarilla on neljännes sek-suuna
maata, jota verotetaan 154 eek­keristä.
Tänä vuonna hän kylvi
70 eekkerin alan. Vetisen kesän joh­dosta
hän menetti suuren osan sados­ta
ja vehnaruoste turmeli pahasti jäl­jelle
jääneen viljan. Myyntiä varten
kasvatettua vehnää hän sai 13 bushe-lia
eekkeriltä. Hän sai myytyä 300
bushelin kuotansa. Vilja luokiteltiin
numero viitoseksi, josta hän sai 95.5
senttiä bushelUta eli kaikkiaan.$285.
Tästä $285 hänen on maksettava
seuraavat . menot: kuimallisverot
$65.50 kouluverojä $72.90, puhelimesta
$5.00 hospitaalivero $10.80 — yhteen­laskettuna
$154.20.
Tämän lisäksi on hänen maksetta­va
puimisesta $280.00, henkilökohtai­nen
sairausvakuutus $30.00, velaksi
ostetusta polttoaineesta $60.00 siis
menot ilman ruokatarpeita, vaatteita
jä muita välttämättömiä kuluja nou­sevat
$524.20.
Jos hän aikoo tehdä pelloillaan töi­tä
vielä tänä syksynä, on hänen os­tettava
käteismaksulla polttoaineet ja
kaiken muun «nltä hän tarvitsee, l i ­säksi
on vielä velkoja tämän vuoden
ajalta ja talvi on hyvin lähellä. .
Famiareme on annettu lupauksia,
että pian saavat kuljettaa lisää vehi-xiää
elevaattoreihin. Mutta tilanne
Pellyssa on sellainen, että elevaatto­reissa
on tilaa 420,00 bushellllc Ja ny­kyisin
otetaan vastaan ainoastaan rar
Joitettu määrä kauroja; mikä merkit­see,
että farmarien mahdollisuudet
ovat perin vähäiset myydä viljaansa
• lähitulevaisuudessa. Ainoastaan 25
pros. farmareista -ovat toimittaneet
alkuperäisen kuotan.
Lopullinen maksuerä viime vuoden
sadosta on nyt tulossa. Mutta «e on
vain oisi siitä mitä farmarien pitäisi
saada. Lihan, siipikarjan Ja farmi-tuotteiden
hinnat ovat-laskeneet huo­mattavasta
Muutama kuukausi sitten
sioista maksettiin $38i)0 sadasta pau­nasta.
Ny3t hinta on pudonnut |2L00.
Voisi luetella monia muita ^kumituot­teita.
Joiden hinnat ovat laskeneet,
mutta samalla kertaa niiden tavarain
hinnat. Joita farmarit ostavat,^ ^vät
ole lainkaan laskeneet.
Hausin näyfehnä
Don-Jiaalilla
ensi lanairtaina
Tonmto. —" »leiliä «a ollut sun­nuntaisin
hyviä iflmejä. mutta vaU'
tettavasU ne eivät ole saaneet rUt-tävän
hyvää yleisökannatusta.'
Mutta nyt täyttyy Don haalin Juh­lasali
kun näyttämömme; esittää oi-keSi
hauskan näj^lmän ^Angelika
TSamä näytehnä esitetään marraskuun
21 pnä keUo 4 lp. Tolslntaesitys on
kuulemani mukaan tk. 28 pnä Jä sitä
ennen, eli 28 pn iltana on >naisten
btogoUta.
Joitakin vuosia täällä oUut kuorom­me
Jäsen. Armas Mikkonen lähti ta­kaisin
suomeen kun tämä meidän
rikas Canadamme.ei vohiut elättää
tätä työteliästä Ja työtä haluimutta
nuorta miestä. Kuinka Julma "musta
silmä" onkaan tällainc-n tapaus Ca-nadallemme?
Eipä silti, etteikö asioissa olisi vä­hän
^^ikaa" Suomessakin, koska eräs
Tfankkiiri on siellä "kommunismin"
pelossa mellastanut pyssy kädessä;
murhannut poliisin Ja yrittänyt vielä
itsensäkin tappaa. Mahdollisesti sel­laisten
herrain näkö Idrkastulsi vä-häiXi
jos joutuisivat muutamiksi kuu­kausiksi
leipälinjoille vaikkapa caim-dalalsten
työttömien kanssa? — j !
Albert Rajamäen
nuiistolie
Toronto. -=>• Muistellen Joukostamme
pois hävUinyttä toveria: Olit yksi
heistä Joka sai nähdä Suomen työ­väenliikkeen
nousun Ja-sen alkutai­paleen.
Olit mukana sen monipuoli­sessa
toiminnassa; Olit yksi heistä.
Jotka aina pyrkivät eteenpäin tap­pionkin
kohdatessa; Jaksoit ymmär-i
tää kaikissa tilanteissa , työväenluo­kan
tehtävät. ^ ;
. V. 1918 olit mukana luokkasodas­sa.
jonka_ _Suomen rahaylimystö, vie­raan
. vallan tuella provosoi;: harri-kaadin
punaisella puolella; puolustit
köyhän työkansan «ikeuksia.- saa­daksesi
työväenluokalle ne perusoi­keudet,
jotka sille työntekijöinä Ja
ihmishiä kuuluu.
Vieraan vallan asevoimilla^ aro­mein'^^
porvaristo • alkoi raadan' <eiälmel-llsen
; teurastuksen, Kymmenientu-hansienf:
kanssa o^t.^i [toyjeri. : ^ U ^^
valkoisen - terrorin • muodostamissa
kldutusleireissä; Joista- vain ;osa • va-pautuL
, : /
; Vapaudessakinolo f : r kotimaassasi
tuntui entistä katkerammalta, sillä
Jokapäiväisen; leivän saanti ^ punaso-tilaalle
oli lujassa. '
vV. ?.1926 onnistuit perheesi'äkanssa
matkustaa Canadaan^ ' asetuit asu­maan
'torontoon, mutta- i huonon
työnsaannin vuoksi; siirryit lähelle
Parry Saundia, 'VTaubamlk-rnlmlseen
kylään, jossar maanviljelijänä valoit
hankkimaan Jokapäiväistä JelpääsL
Parry €oundin sairaalassa - sammui
elämäsi lokak. 4; pnä. (Lähinnä; Jäi to­veria
kaipaamaan hänen vaimonsa
Helena Ja poikansa jsekä tyttärensä
perheineen,'ja läheiset naapurit, sekä
toverit Torontossa ja Suomessa. '.
Tässä 3na'assa ei hän ollut tilaisuu­dessa
osallistuxfcaan aktiivisesti !tyÖr
väenliikkeen mukana, mutta Vapau­den
Ja Liekin palstoilta (hän- seurasi
edistysmielisen: maanmlestensä'-toi­mintaa,
ja samalla yleismaailmallista
tilannetta.
Paljon teit kotimaasi luokkamme
oikeuksien puolesta. Lepää rauhassa
kuimbn toveri.
E. s:
"Minä pääsin huipulle" sanoi 61-vuotias Bill Breckon vaimolleen
voitettuaan vehnänkasvattajan "maailnianmestarauden'r kunin­kaallisessa
talvinäyttelyssäXorontossa/missä tapahtui nyt ensim-.
mainen kerta^ että k.o... talvivehnä Julistettiin "maaliman par-haafcsi'^;
Mr.: Breckon näyttää kuvassa palkinnon -saanutta Ge-nesee
vehnäänsä. Tämä oli myös ensimmäinen kerta; Jolloin On­tario
sai "maailman vehnämestaruuden" tittelin.
Uusi Habsell(ä
l^etroskL — Uudessa Habseläasä
asuvat Habseian metiätyömaan työn­tekijät.
Uuden Habselän historia ön
lyhyt. Viisi vuotta sitten cli tällä
paikalla vielä jylhä metsä.
Vuonna 1949 ^ oli asutuksessa, vain
muutamia taloja. Nykyään önUusi
Habselkä uusiaikainen metsätyöläis-ten
asutus.-, Siellä on noin puolisen-:
sataa kakäl-/ Ja nelihuuncistoista ta­loa.
'KaikisRa taloissa on sähkövalals-;
tus da radio.;-: Asutuksessa on JUubi;
Jossa on iso kir»lasto ja ifossa miltei
joka päivä näytetään elokuvia. Siel­lä
on onyöskin ruokala, leipomo, W-tfn^?
unl(Jailfistentarha. V Aautdksösr
4». i»i',mä«skjn; päf"tm-ilUke„ ;Wloku-vaamo
seEa jalkine- ja ivaattu^lniveis-,
ta^ ' Äs^ttuk^ ^äakiiitäasemallä^ on
toiräkutcöa.' j6'asii^Weh oleniasai-olon
itoiseaa. vuonna avattiin slrme
sei^senivuotinen ; ,koulu. .;^Siellä on
njyprkln .tyoliasnuori^bn iltakoulu. .
— Sydneyn satama, Australiassa,
tilottuu noin 20 mailia sisämaahan. ^
•Toronto. -1. Työttömyysvakuutusko-mission
paikallisen toimiston : anta-mfien
tietojen mukaan oli TOrontV
seudulla ti, 4 pnä ainakin 24,405 työ­töntä
henkhöä eli 275 enemmän'kuln
'Vliai» aikaisemmin. Työttömistä oli
7046'naisia ja loput'miehiä. Työt­tömyysvakuutusta
maksettiin mainit­tuna
päivänä ainoastaan 14 933 hen­kilölle.
Paras joululahja
SUONEEN
on edelleenkin Tanskan paketti,
sillä siellä on < nyt saatavana
ainoastaan verokahvla, Jonka: hinta
on tavaDtoman korkea. Mutta
Tanskan pakettien kahvi on edel­leenkin
verovapaata,
"SAfMAA" — 1 kilo parasta paeh-tamatonta
kahv)a, hinta H M .
"OLYMPIA" — 1 kilo parasta
paahtamatonta : kahvia, 2 Vi kiloa
riisiä. 1 i kilo, rusinoita;.Unto «7^.
"FENNIA" — 1 kilo parasta paah-dettoa
ikahvla papuina, 2 kiloa rii­siä.
1 kilo rusinoita, hint» $7.25.
"ILO" -11 ,kilo parasta paatadettaa
kahvia papuina; 1 kilo riisiä, binto
$5.60. ' M
Kirjoittakaa nimet; Ja osoitteet
selvästi, mieluimmin tekstaamalla.
Paketti periUe 2-3 vUkossa ja kalk-'
ki paketit vakuutuksessa. ,
NORDMAN
(BEGISTl»
Snlte 338, Dom. Square Bldf. '
Montreal, Qoebeo
Torstaina, marraskuun 18 p. — Thursday, Kov. 18,1954, Sivu S
Uusia l(arjalai^
ninofa
VetitMkot NeuvostoIUto^ tieifc-
^akatemian; k a r J a lals-suomalalnen
kieli-, klrjaUIsuus- Ja historiatiiosti-tuutin
toimesta Järjut^ty, ensimmäi­nen
retkikunta' on ollut Kelininin
alueen karjalaisten keskuudessa ke­räämässä
erilaista aineistt^. Retki­kunta
on käynyt 68 asutuskjeskuksessa
Ja kirjoittanut multiin c tul»(t Juurjä^;
lanklellstä eriLiista kansanrunoa^. ^
Tällä matkalla saatUn .kootuksi
niyös useita karjalankleltsiätäittilau^:
luja.
Hyvin mielenkiintoisia ovat lyyrilU^
set työn laulut. Joita lauletaan pella-i
vanloukutuksen aikaan." .Vanhoissa
karJalaislaiUulssa kansa .sinkoaa^ v^
talauscita entisaikojen. feodaalista
1 '•n
Uuden asutidoseti ^
paikkaa twmimh'Jrjy
Fort UVUllMn, 0»t. <^ , On^ailoa
maiden Ja cnetsieD «nin!steriJifo^Ie-«{
donya on ilmoittanut; t«au,«(t»vJi>^,
me tyiikolla ryhdyttiin ^Mordtqv^
gen iuUvantoalueeUa raivjuuniBM uuW
ta asutuksen paiUckaa GecoMines-yb-':
tiön työläisiä varten. Riivattava alue'
*on 90 eökkerin laajuinen Ja alueelle
on taricoltus xakennuttaa alUksT^SOOl
kotia,>JoklenraaKnnuatöJ!btoroyetaaol(
ensi keväänä. Jolloin kairantc^0i4eii-^i
kin pitäisi/aUcaa. Ajanoloon.pitäisi^:
tästä paikasta k e r t y ä noin^Uden^
hantien asuHdtaan kaiippaJa, väitti^
:minii*eriIS^^
'"M
sortoa vastaan. Saatiin kerfttykel..^
myös vanhoja venäläisiä kauBanläU-^
luja^ Jotka karjalaiset ovat kääntä--
neeb omaUe kielelleen- Ja Jolta yim.':
lauletaan näillä seuduilla. V 3 .'^r'?
olisi rUttävästi työtä — ovat pakoitet-tuja
taistelemaan Jyrkän: muutoksen
saamiseksi meidän hallltustemme: oh-
Jehniin. ' "
— Meidän täytyy vaatia, että far-mltuottelttemme
maksuksi hyväksy­tään
punta, Jotta saisimme takaisin
ConMnonwealtihIn maissa ; menettä-mämme
markkinat.
— Meidän täytyy vaatia THidysval-taln
yliherruuden lopettamista maa­taloudessamme
Ja vj^tyä rauhan­omaiseen
kaupankäyntiin sosialistisen
maailmanosan 900 miljoonaisen ih­misjoukon
kanssa. ^
— aferity hinnat kalkille farmituot-teme.
-r- Hallitusten etumaksu kaikesta
varastoidusta viljasta.
— Pitkäaikaisia, halpakorkoisia lai­noja
nuorille päästäkseen farmauk-sen
aUcuun.-
MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
Tässä on ^ miksi farmarit, farmi-työlälset
Jä aavikkomaakuhtien liike­miehet
— että koneita ei otettaisi
enempää pois. että maita ei menetet­täisi
maksamatta Jääneistä •veroista,
että kauppoja Ja,muita Ulkelaifarfcsla
ei suljettaisi Ja että" farmJtydläisillS
Tässä hätätilanteessa on korjatta­va
verojen perlmlslakla siten.' että far­marit
voivat myydä riittävästi viljaa
viedäkseen perheensävtalven y U e t ­tä
näitä maksuja Ja karjaa ei voida
pidättää veroista. Meidän korkeim­pien
hallltustemme täytyy taata; että
nykyisessä tilanteessa, yksikään far-^
marl ei tule menettämään kotiaan tai
maataan sen vuoksi. Jos hän el Jcy-kene
maksamaan verojaan.
Ja lisäksi täytyy Järjestää liitto- Ja
maakuntahallituksen , määrärahoja
hätäaputöiden Järjestämistä varten,
että farmareille saadaan joltakin tu­loja
maanteiden Jfa siltojen raken­nustöitä
Jne.^ ^
CdmOa, on Jcaunls Ja rikas maa,
joka voi buoiebtla hyvin kaikista
asukkaistaan. iSM&n, pitäisi voida,
nähdä, edessämme Jatkuvasti laajene­van
maatalouden, mikä lupaa Jatku­vasti
paremman elintason k<Aö kan­salle.
Mutta d a , ei saada tais^l^tt#.
>(ka
en
Vuoden Ifl alku-puolen
mal
Idsta Göieborgiin: "STOCKHOLM" tammik. IS^helmik. 18,
maali8l&16,hubtik.l3. "KUNGSHOLM" huhtik. 19. Hali-faxista
— helmik. 17 Ja maalisk, 17.
MATKATAVARANNE KULJETETAAN
SUORAAN SUOMEEN
Kääntykää matkatoimistonne puoleen, tai
SWEDISH AMERICAN LINE
I2SS FfdlUps 84. ^
MAnlfcal Zit <tm'
470 Msfn 8L
MVbmipeg 2, Jfan.
{{AHAA SUONEEN
MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN*
|v Pienin summa 5.000 Smk. $19;25 yxoA ISketyskttlut $1.15.
Jokainen seuraava 1.000 markkaa $3.85
KIEHTOVA SUKUR0I4AANISARJA
' CANADALAISEN KIRJAILIJAN
MAZQ DE.LÄ RpGIHEN .
"JALNA"-SARJAN ROMAANI on^yt saatavaa kirja­kaupastamme
suomenkielellä. Sarjassa on ilmestynyt
kaksitoista teosta, ja niitä öh käännetty kaikkiaan .14
kielelle. Suomessa "Jalna"-sarjan yhteinen painosmäärä
kohoaa jo 350,000 kappalieeseen. ,'vralna"-sarjan teokset
ovat seuraavat: • ' • J > - ;
JALNAN KOTIOPETTAJATAR
Tekijä kuvaa siinä'niitä kaukaisia aikoja, Jolloin Rennyn isä Philip
on Jalnan Isäntänä Ja Jolloin isoäiti palatessa^ Ijurpopan^matkal-taan
saa kauhistuksekseen havaita, että lainan nuori tcotiopetta-
Jatar on aivan liiannupri Ja alvah'liian kaunis.-^ '
.:Tä88$i|Jalna-saraan
JAH^NAN NUORI RENNV
siyua^ Hinta sid. 9ZM^ i^?piip-if||
jeasa^osMsa^k^^
Jaln$iu{^ iä|inöi,.Adelin^,Whlte9akin nuorin .poika Philip, Ja Renn^
elätf viMä »alsuja po^vuosiaan, q '
JALNAN KEVÄT
, , 398 sivoa r> Hinta sId. 42.75
Sukuromaanin tätä kobnatta' osaa' hallitsee ^iteoaken perhem
nuori polvi, Jonka Jäsenistä Jokainen on toisista poikkeava yksilö
V omine luonteenpiIrtelneeni>— Benny; suvun nykyinen päämies,- ottaa
tiukasti käsiinsä talon ohjat Helteisen kesän aikana hän kokee
elämänsä toisen» nytkin traagilllssävylsen rakkauden.
JALNAN VELJEKSET
338 sivna — Hinta sid. $2.75
Tapahtumien keskipisteenä on 20-luvun Jalna' Ja päähenkilöinä
tuon vanhan elinvoimaisen itartanon koko nuori polvi. Se on
tulvillaan eloa, hilpeyttä Ja huumoria, tapahtumia Ja henkilöitä;
JALNA
381 sivna — Hinta «id 12^75
Tässä romaanisarjan viidennessä osassa tekijä f kuvaan Whiteo3kien %
suvun eri Ikäpolvea erilaisine faarrastukslneen. Varsinaisia pää­henkilöinä
ovat vanha temperamentikas Jsoälti Adeline Wbltedak Ja
iiänen nykyaikaista amerikkalaisuutta edustava' pojanpoikansa,
Jalnan isännyyttä hoitava nuori Henny sekä Eden, Joka kaikkien
tyrmistykseksi Julkaisee huomattavan runoteoksen Ja saa^ Jalnan
piirissä aikaa kaksi myrskyisää aviolUttokatastrofla,
JALNAN'PERHE
483 sivua — Hinta sid. $3J00
Tässä kerrotaan, miten oikuicas mummo tekee perheelle viimeiseni-icepposensa
antamalla odotetun perintönsä yllättän arallefFinch-:
poloiselle".
dämiselle
telia ne
JALNAN PERINTÖ
' 511 slvoa Hinta sid. f34W
JALNAN PERINTÖ kuvaat'miten rahat koituvat i-hjrvi
Finchille kärsimyksen aiheeksi; kunnes liänen onnistuu
taivaan tuuliin.
JALNAN ISÄNTÄ
421 Sivua — Hinta sid. $2.75
Jossa Rennyn avioliiton myrskykausi päättyy Ja Finch rakastuu ^
suureksi-hänunenyksekseen rikkaaseen tyttöön.
* JALNAN KUKOISTUS
428,siva» — Hinta sid. f3j00
Kuvaus kartanx)8sa versovasta uudesta elinvoimaisesta sukupolvesta/
NÄKEMIIN JALNA ,
405sivna-rHinta sid. 12.75 ^
siirtää tarinan viime maailmansodan allcaan Ja tuo Jalnan;alka<^
kirjoihin monta uutta. Jännittävää lukua.
JALNAN MIEHFT PALAAVAT
1506 sfvoa ->/Hinto sid. 9»M>
Kuvaus vaikeasta slirtymlskaiidesta, Jolloin sodasta palaavat miehet:
koettavat: mukautua Jalnan oikukkaaseen elämään.
RENNYN TYTÄR
491 Sivna -~ Hinta sid. '93JI0
Tuo näyttämölle Jälleen uuden elinvoimaisen sukupolven: Iceskus*
henkilönä Jatoan 'sUmäterä' — Rennyn viebettftvä Adellne-tytär.
Suosittelemme tätä t«>sta erikoisesti lainakirjastoille kuin ioayflskin
kotien kirjastoihin. <
/
TILATKAA OSOnrtBEXXA:
V 1
mm
w