1951-12-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.t-i m Tdeplum»: BQSltte» <»fioe 4-C»«. mtorM OfSkse «-4269. xaanaser e, Sukfi. Sd^tor W. CUusd. Mailiss eddnss Box «9, Sufllnux onSasSo. « B » I M »im; 0, 1917. iltttbarized «•jatcoEDA «2wB naii I7 tbe Post fmee;Wmtmai,^mnm. Pub-tt^ aa llBlce «eeUy: TUesdays,' SUbl&$J^cao)|paD7 U<1. «t 100-103 wm SL IV-» emnaj* Ont, Canada. 'TraasOäUoa trt» of lämg». ITbdyavalJotaa: } vk. 6^00 6 kk. 430 Suosiessa: } vk. 8.50 6 kk. 4^5 i l m Pojat kotiisi joulidcei Hauha on Koreassa käytännöllisesti yhtä mahdollinen kuin se on 'Vidsesti toivottukin. l & t ä saatiin kumoamaton todistus viime keskiviikkona. ^^^^ alkoi jo puolisentoista vuolta sitten f yhdysvaltain hallituksen sekaantuessa Korean'sisäisiin asioihin mikä paatos sitten höyryjyrättiin'Uoista osapuolta'' kuulematta, kuten n perjissäänniit j a kaikki demokraattiset perinteet^ edellyttävät, n Tuh/allisuusneuvoston tynkäkokouksen, läpi. ^ Tämän sodan aikana on saatettu ennenaikaiseen^hautaan satojatuhansia ihmisiä^ maan tasalle; Yhdysvalloissa, s^iv^im sbti^smnet^ iVei[oina sekä elintason yleisenä vuotta kestäneestä sodasta; jq^kajälkeen: on Vastakkaisten armeijaindemarkatiolinjaksi hyväk-iiC'jQfttJr osapuilleen se alue, mistä sotaan lähdettiin Pohjois-Korean pj- > fcaSsäi kukistamisen toivossa.' •Myös tiedetään, että aseleponeuvottelut ovat amerikkalaisten :.;:|rso^^ "pitkittyneet ja mutkistuneet" • »_ f_ _ . . . t . - _ . j • 1. On esitetty kaikenlaisia verukkeita ja jymäyttamiseksi siitä kuinka Jcorealaiset ovat inuka vastuussa tämän järjettömättö^ Kuultiinpa vielä viikon lopulla, en^in jälkeen kuin väliaikaisesta puskurirajasta oli jo sovittu^ vaiku- <;ptu6valtaisten piirien sanovan, että korealaiset ja kiinalaiset vapaa- Ksseliloiiset eivät ilmeisestikään halua rauhaa ja niinmuodoin ei pidä olla liiaittoivorikkaita rauhan suhteen. , - M i i t t a tosiasiat ovat itsepäisiä. iSc voidaan hetkeksi salata, mutta lopuksi ne tulevat kuitenkin ilmi. .'Muistelkaamme tässä yhteydessä mitä tapahtui viime keskiviikkona, amerikkalaisten joukkojen kenttäpäällikkö, kenraali Van- Itfitoiioe suurta kohua aikaansaaneet ohjeensa, että väliaikaisen pus-rkurirofan hyväksymisen johdosta:^^s^ silloin, Jos^orealaiset j a kiinalaiset vapaaehtoiset hyökkäävät; niin rintamalla <^^^^; v O ^ tulkitsivat tämän ohjeen määräykseksi ampu-i^ isen lopettamiseksi. Tämä sellaisenaan^ kuvastaa,-e] vam^tavallis- Ir^m^^ sotilaiden, vaaamyöskin alimman päällystön suur ta rauhantahtoa, pe luulivat rauhantpiveittensa. tulleen toteutetuiksi^- Tämä oli ilmeisesti suuri "vjrhei', sOlä täm|F yhden päivän kestänyt "rauha" aiheutti : todellisen paniikin Yhdysvaltajii sotaisten valtiomiesten keskuudessa. tSniäin *'^auham'aaran'^ jo kuulla useita" selityksiä'ja mmwaiuiiyks\ä aina presidentti Trumanin.sanomalehdille antamaan nuhdesaarnaan asti, että "onko se1vä,lettei ampumista lole lopetettu'^' ;" * Mutta tämän "väärinymmärryksen" johdosta paljastui koko maail- ' tndUe, että Korean sodan lopettaminen on mahdollista heti, kuin Yh-k dysrältain ^sotapäällystön Kun amerikkalaiset lopettivat mammonan rintamalla, niin korealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset ^e^jä^etteli^ät heti samoin. Kauhaa pelkäävät sotakapitalistit j a heidän-; p{propagandistinsa pitivät erikoisen pahana juuri sitä kun heti ampu- .ffliisea tau^^ kofealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset rupesivat rin- M^^malla/lcaikkien asianomaisten Tämä yhden päivän kestänyt rauha todistaa kuitenkin kumoamat- j s sen, että Korean rauha on ^mahdollinen jos Yhdysvaltain kor-t; v^insota)ohto voidaan siihen^^^^ Enemmän.vain yleisen mielisi ;piteen. painostusta sen hyväksi, että Korean sota tulee lopettaa ja % Koreaani ^ i e d y i ^ c ^ jouluksi kotiin viettä-jnisTJUsnsTA nratblnstan. ^^utiUkaanipucto- «en senaattori Oeorsie 0 . H. Sender Ohiosta eanoi lauantaina, «ttA VKm leiman antaminen Koreassa oleriile liittolaisille on Mpeäiiistä, eim VH-dysvaliat CD antanut 60;6 prosenttia kaikista aiellä «UMsta asevoimista iii^iiiiiiii <»ukaanhifcIeo Etelä^Korealaiset Jou-lEot — Vapatts>« . l & D ä on virallinen tietoa Joka on mennyt tämän maan turvallisuus-lautaicunnan (sensuurin) I ^ i . Nämä tilastot "ovat tynnityttäviä i^Jas-laessaan, että meidän* hallituksem. me (Yhdysvaltain hallitus — V ^ u s) ou antanut 98.24 kaikista Koreassa toimivista ilmavoimista. 83.81 merivoimista Ja ;^ 88 prosenttia kaikista maavoimista, lukuunottamatta Etelä- Korean hallituksen varaamia maavoimia" lausui Bender. (Benderin tilastot osoittavat, että Etelä-KOrean hallitus on antanut 43.1 maavoimista ja tämänkta jälkeen Yhdysvaltain osalle Jää 50.31 kaikista Etelä-Korean maavoimista. — Vapaus) — A P : n uu-tistieto, Jouluk. 2 pnä 1951. •^YKSIMIELISYYTTÄ" MANNEBHEIMIN AIKAISEN SUOMEN MALLIIN Pariisi. — Etelä-Afrikan hallitus on kieltänyt matkustuslupa-asiakirjat niiltä afrikalaisilta heimopääniköiltä. jotka on kutsuttu esiintymään Y K :n Turvallisuusneuvoston ja Y K :n Yleiskokouksen istimnoissa... — New York Timesin uutistieto, jouluk. 2 pnä. .. ..• • • • • KUKA "AUTTAA" KETÄ? Pohjois-Atlantin neuvoston kokous päättyi Roomassa ilman tärkei-fSHkä^ o AggaO^ Uniän?" Uy, tfy lebtcmme fnUja «E. K," Ens. imöodfsf» BC. nuunsfcaooZS p u i lahemaäxrnn Mbeie*^ Ja tää: ^Sanomalehdissä ei silta säy mStään.erään radioaseman ser litysten mukaan saa sen käsityksen, ett» Argentiina «n EteläJi-merfkan «aloodelUsestl kehittynein maa... Nilnkoln hyvin tiedätte, tobklMtUen kesken mpatellaan fltasin kaiken maailman asioista. KIrjoIttakaapa Vapauteen Jotakin Argentiinastakin.» Kllfänjiroe: huomaavaista l ö k l^ ajankohiaisesta kysymyksestä Ja oheelllsena jDlfcalsenune SKDLrn pää-äänenkannattaja: Vapaa Sa-nan mielenkiintoisen fcavaoksen Argentiinan nykyisestä tilanteesta Ja erikoisesti Joan Peronin ongelmasta: Juan Domingo Peron, entinen arr meijan kapteeni. Joka. sai iherätteen poliittiselle uralle toiriilessaan Argentiinan sotilasasiamiehenä Mussolinin a a ^ Virallisesti a » tpkeekalkki taU^tU^m^^^^mv^^Tä^ SieoBä aloitteet Jatfkkpo ttSnen sitoo.] vioj»s)äsl»i^^kmei}i; suurteollisuus' muksenga. BäD^JssbfBstmat egä^ onnlstnmtiteo. J a Jtagpojen ankartin* mat iskut. Juuri £va Peronin "uhrautuminen" sallii Peronin esiintyä välit-sijoilleen puhtaana vixfbeistä Ja' moitteista. Ellei Cvaa olisi ollut, Peronin olisi ollut keksittävä hänet. fasistisessa Italiassaj- on ''valittu" toisen kierrän 6 vuodeksi peresidentikisi maahan,' jossa asuu 17 miljoonaa ihr mistäi jonka laajuus on koliiianhes Yhdysvaltain pinta-alasta ja joka bn latinalaisen Amerikan teollistunein alue^-'-^.-^^f.^^^.-^^'-;'•;• ;„;,.••'.. '.''x.' : JPeronistipuolue sai viime vaaleissa kaksi kertaa enemmän ääniä Kuin sen läliin kilpailija radikaalinen: puolue. Muiden oppositiopuolueiden ääniinää-riä ei ilmoitiettu iheti •vaalien jälkeen, "koska niiden saama'aaniz^^ merkitylisetön", jä kaikki iviittaa: to. paa«.yi Koomassa uman uysia wrisw- ^ ^j^u^ siihen, että valtava eneihmistö tä sotilaallisia sitoumuksia... Useita peronistipiioluetta vastustavista äänis- ^BONIA VASTUSTAVAT , VOIMAT ' ' ' :\ Ymmärtääksemme täydellisesti viime vaalien tulokset Ja Peronin todellisen osan latinalaisen jiunerikan politiikassa meidän on punnittava niitä siiEä-j a ulkopoliittisia voimia. Jotka kian. nattavat Ja vastustavat häntä.' Tärkeimmät hänen..; vihollisistaan ; ovat Yhdysvaltain hallitus Ja amerikkalaiset velkojat,; jotka > vielä vuosi sitten antoivat Peronille 125 milj, dollar in lainan Ja olivat varsin mielistyneitä häneen; . suunnattoman laajoja maita omistavat suurtilalliset eli es-tanclerot. Jotka muodostavat maan Joh tavan vanhoillisen aineksen Ja Joiden mahtavaa tukea i vailla ei yksikään sni;;dSet, suuria iftuolkeuksia nauttiva kaliainCT ki^lu»,$c^ Peron on a c ta nut lisävaltuukäa eloktnan, teatterin Ja radito sensuroinnissa, (huomattava osa työväejjluökasta; Jota Peron on pettänyt demagogialla Ja näennäisiä seikkoja tuli kuitenkin selväksi. Jälleen se oli Yhdysvallat, joka hoputti Euroopan maita aseistamaan itseään sen sijaan että Eurooppa olisi pyytänyt Yhdysvaltain apua; ja taas tuli selväksi että ne, (Epoopan maat) seiii-aavat Yhdysvaltain Johtoa vain hinnasta... — Dorothy Thompson, Jouluk. 3 p. pPlp ''Paljon porua, vähän villoja'* MB m mmm f" Viime viikolla päättyi Roomassa pidetty N A T O neuvoston (Atlan-tilipaktlmaiden neuvoston) neljä päivää kestänyt kokous, jonka "tär-leinutiäksi päätökseksi" ilmoitettiin se, että N A T O kokoontuu uudelleen helmikuun toisena päivänä; Syy päätösten niukkuuteen löytyy j^leisestä erimielisyydestä sen suhteen, miten toteutetaan Wall Streetin tllij^teny^^kommunistrvastaista" sotasuunnitelmaa. Erimielisyyksien ailuena on, selitti Toronto Globe and M a i l , miten "suuria voimia yhteenlaskien tarvitaan? Kuinka paljon pitäisi kahdentoista jäsenvallan osaltaan antaa? Miten tulisi niiden asevoimat ko-ordinoida yhdistel y n päällystön alaisuudessa? Miten pitäisi rahoittaminen järjestää niin, .«ttä voidaan estää tukalassa talousasemassa olevien maiden vara-i^ kkoii^uminen, lukeutuen tähän Britannia?" vPaktimaat ovat "yksimielisesti", vaikka Viimeaikoina yhä enemmän m^B^ki^itJslien hyväksjmeet '"periaatteessa" Wall Sreetin sotaisen ohjel-pano uhkaa ''liittolaisia" vararikkoutumi- ^^^^^^^^^'9^ erimielisyydet "liittolaisten" kesken. • : t Jos tätä Rooman kokousta, missä päästiin yksimielisyyteen vain järjestämisestä tutkitaan vähän syvällisemmin, niin m ^(^^ erimielisyydet paktimaiden välillä ovat todellisuu-ji| e3S9.4isääntymässä. ' j Palatkaamme tässä yhteydessä takaisin NATO neuvoston Otta-« i^jass^^ viime syyskuussa pidettyyn kokoukseen. Silloin ilmoitettiin ' i ^ ^ että. tärkeimmät kysymykset — "Euroopan yhdistetyn ^ ^ armeijan" järjestäminen ja varustusmenojen jakaminen jäsenvaltojen ratkaistavaksi. Silloin sanottuni- että Ottawan kokouksessa keskusteltiin "alustavasti" näistä ' pätrvä^ysymyfcsistä, jotta sitten Rooman kokous voi tehdä tarpeelliset ipJötiSkset Silloista "tyhjyyttä' selittäen Yhdysvaltain valtiosihteeri . ^ c h ^ n sanoi, ettei. N A T O neuvoston kaikista kokouksista voida ^ ; 2^^^^^ muistetaan, Ottawan kokouksen yhteydessä tuli jo esiin voimakkaita protesteja Yhdysvaltain"liian kallista" ohjelmaa vastaan. ^^^^ pienemmät vallat valittivat, että Yhdysvallat vaatii liian s4urk^ se uhkaa k.o. maita : v^^rarikkoutumisella. Toiset jäsenvallat valittivat Ottawan kokouk-aikana sitä, että Yhdysvallat, 'Britannia j a Ranska ovat tehneet ; etukäteen "takakamarin" sopimuksia. Niinpä esimerkiksi Canadan edustaja, puolustusministeri Claxton sanoi, että olisi toivottavaa, jotta pienenunät vallat saisivat enemmän sanavaltaa N.^TO neuvoston pää-t< 3csia*tehtäessä! /^tRooman kokouksen edellä puliuttiin siitä, että Euroopan yhdistetyn /^^f^^ kenraali Eisenhower vaatii pak- • txlpBha muodostamaan miljoona miestä käsittävän Euroopan armeijan nmoden 1954 loppuun mennessä. Mutta pienemmät paktimaat, lukeu« f vielä Britannia ja Ranska, ovat antaneet ymmärtää, ettei* ^; näm suuressa mittakaavassa aseistua kansan elintasoa huo-jnljijtaya^ alentamatta — J a väestön entistään alhaisen elintason huo- :; niQ^ianunen tihkaa näiden paktimaiden hallituksia poliittisella häviöllä" ^'/^^^ Tosiasia qn, että Britanniassa ja Ranskassa on jo £|D^^l^^mässä'vakava t^^ aseistumiskampanjan johdosta. T o i - Kunnallisvaalit Vancouverissa joulukuun 12 pnä VancoDver, B. C. — Keskiviikkona tJc. '12 pnä pidettövissä Vancouverin kunnallisvaaleissa on edistysmielisellä kansalla "kaikkiaan neljä valtuusmles-ehdokasta, nimittäin kalastajainu-nlon luottamusmies lAIex Gordon, väsymätön taistelija mr8.'>'Eflie Jones, mrs. Florence Dorland Ja Elgin Rud-dell. Puistolautakuntaan on ehdokkaana Maurice Rush Ja koululauta. kuntaan David Rutka. 'Mrs. (Effie Jones, Joka on entuudestaan tunnettu taistelustaan <B. C. Electric-yhtiötä vastaan, s^noo nyt-kin olevan kysymyksessä taistelun mainittua yOitiötä vastaan sillä se suunnittelee jälleen kyytimaksujen korottamista vaikka yhtiön taholta väitetään, että siUiä ei ole mitään perää. Moinen kielto ^ei ole mikään muu kuin vaalitemppu, sanoi mrs. Jones täällä. •Näiden ehdokkaiden ohjehnaan sisältyy myöskin kysymys asuntopulan lieventämisestä rakennuttamalla halpahintaisia Ja -vuokraisia asuntoja, kaupungin suunnittelutyöstä tulevaisuuden tarpeita: -varten, nuorison ja yhteiskunnallisen huollon parantami. sesta Ja taistelusta rotitvainoa vas- .taan. • • • Eräänä kotien omistajille tärkeänä vaatimuksena on mr. Ruddelin esittämä vaatimus siitä, että pienten kotien omistajat vapautettaisiin osittain taksoituksesta siten, että heidän maksettavakseen jäisi vähemmän veroja. Mr. Ruddelin ja muiden edellämainittujen ehdokkaiden ohjehnassa on myöskin vaatimus, että kaupunki jaettaisiin valtuuston vaalia varten kuuteen äänestysalueeseen, joista kustakin valittaisihi kaksi jäsentä. Vai. tuustoon kuuluisi siten 12 jäsentä nykyisten kalhdeksan asemesta. Edelleen olisi kaupungin peruskirjaa muutettava poistamalla siitä etuoikeuksia koskevat kohdat ja myöntämällä äänioikeuden täysikasvuisille kansalaisille. ta annettiin radikaalisen puolueen presidenttiehdokkaalle Bicardo Bal-binille. PERONIN VOITON K O L ME PÄÄTEKIJÄÄ Peronin voittoon vaikutti 3 päätekijää, nimittäin ensinkin se, että latinalaisen Amerikan suurin demagogrt iPeron pitää edelleenkin otteessaan huomattavaa osaa Argentiinan työ-, väenluokasta, toiseksi se, että puolet äänestäjistä olivat naisia, joille Peron oli myöntänyt äänioikeuden Ja Joiden valintaan vaikutti katolinen kirkko sekä ennen kaikkea se peloittava por: liittmen koneisto, jota johtaa Pero-, nin puoliso Eva Peron, Ja kolmanneksi: se tosiasia, ettei opposition onnistunut muodostaa yhtenäistä rintamaa ja että vahvin oppositiopuolue — radikaalinen puolue — hajosi ennen vaaleja, kahteen ryhmään, joista toinen boikOi, toi vaaleja. Ensimmäinen. tekijä ansaitsee laa^ jempaa tarkastelua. Peronin hallin^: non aikana työläiset saivat v:cen 194»; asti todellisia etuja palkoissa ja 'työ? ehdoissa. Tämä teki vaikutuksen, maassa. Jossa työväenliike' on perin-- teellisesti ollut porvarillisen poliittisten puolueiden lisäksi Jäisiksi epäonnistunut taloudellisten etujen hank-^ kimisessa työläisille. Tässä suihteessa Peron on kehittänyt ovelan tekniikan; dekreetti palkankorotuksesta tänään, •dekreetti hinnankorotuksista huomenna, ja yllhuomerma hän syyttää kaikesta ulkomaisia imperialisteja. De. magogi — käytti siten tehokkaasti hyväkseen Argentiinan kansan syvälle Juurtuneita, imperialismin vastaisia tunteita. ELLEI EVAA OLISI O L L U T . . . Peronin demagogialle työläisten voittamiseksi vetivät vertoja hänen manööverinsa naisten äänien voittamiseksi. Tässäkin suhteessa hänen vaimonsa Eva (Evita) oh valttikorttina. Tämä entinen kuorotyttö, joka muutamassa vuodessa kohosi pohitti-sesti huomattavaan asemaan maassa, jossa politiikka on perinteellisesti naiselle kiellettyä alaa, tuli Argentiinan naisille eläväksi 'vertauskuvaksi niistä "poliittisista voitoista", joita naisliike Peronin aikana on saavuttanut. Eva Peronin onnistui voittaa katolisen kirkon vanhat ennakkoluulot naisten äänioikeutta kohtaan myöntämällä papistolle suuria taloudellisia etuja ja etuoikeuksia. Mutta Eva Peronin bsa on vieläkin tärkeämpi. Peronilaisen hierarkian jyrkimmät ristiriidat kristallisoituvat häneen. Juan Peron osaa mainiosti käyttää hyväkseen tätä "esiliinaan- Argentiinan presidentti ole pysynyt vallassa vsta 1930 lähtien; Ja armei-^ Jan korkeimmat upseerit, jotka «perinteellisesti- ovat olleet estancierojenvä. likappaleita. Erikoisesti korkein upseeristo vihaa Eva Peronia, joka aktiivisesti osallistuu hallitsemiseen, juuri upseeriston Ja kirkon vastarinta pa-: koitti Eva Peronin luopumaan varapresidenttiehdokkuudestaan viime vaaleissa. / Suurtilallisten Ja korkeimman upseeriston, joita USA :n hallitus Ja a-merl^ Iaiset velkojat tukevat, yhteistyö on kehittymässä. Tätä yhteistyötä vahvistaa laajalle levinnyt tyytymättömyys Peronin entisten lojaa^ lisimpien kannattajien —'työläisten, alempiarvoisten alipalkattujen upseerien ja keskiluokan — Iceskuudessa. Argentiinaa uhkaavat vakavat taloudelliset vaikeudet, ja maa mässäilee inflatiossa. . j PERONIA KANNATTAVAT VOIMAT ^ ' Peronin voimakkaimpia tuklpilarei-' etuja myön^mällä, sekä englantilaiset lainanantajat^ Jotka Argentiinassa yhä taistelevat epätoivoisesti amerikkalaista pääomaa vastaan, vaikka lie Jo ovatUJa menettäneet pelin. Amerikkalainen pääoma on päässyt hallit, sevaan asemaan, j a englantilaiset pelkäävät, että uusi'vallansiirto Johtaisi Ai^gentiinan yhä suurempiin myötmy. tyksiin amerikkalaiselle pääomalle.' ULKOMAISET PÄÄOMASIJOITUKSET, Vuodelta 1943 olevat tilastot osoitta-vat,^ ttä-YhdysvältaIn sijoitukset A r gentiinassa tällöin oUvat 381.9 milj. dollaria Ja- englantilaisten 205,5 milj. dollaria, vaikka vielä i'l941 englantilaiset sijoitukset muodostivat €0 pros. Ja amerikkalaiset "vain 15 pr^s. maan u l komaisista '^kokonaisveloista. Vsta 1948 läJhtlen on amerikkalainen pääoma vetänyt yhä pitempää, kaulaa englantilaisesta. , •Wall Street haluaisi Argentiinaan ennen kaikkea taipuvaisemman välikappaleen kuin Peron — jotakin ve. risten Ja kansainvälistä kimnianhi-moa vailla olevien diktaattorien T r u - jiUon. Somozan, Chavezin, Videlan y.m. tyyliin. Joskin Peron'on tehnyt huomattavia myönnytyksiä amerlkka-goam .bamuksien. tOasOma^ tO" JbttUXMttamatta) aUstottna «nerikka* laisten jtäitoon kfltaiscn mmaxMjh<r (di^^rdiikk^een nrotxilnstaffilgessa lastiselle paUonpuoIiskolle Peron on pon-nisteiluf kovasti oman anunattiy&' distysi;hmänsä luomiseksi. Juuri (bfi^ nen valtuuskuntansa hajoitti, viime tammikuussa iMesdco Citjnssä pidetyn amerikkaJaismieUBen ammattiyhdis-. tyskonfezenssin, JoQum IJSArn ulko-ministerid oli asettanut>6iin suuria toiveita. 1 ^ liaJoitukseUa oli se merkitys, ettei YhdysvaJlat voi inS:n nin^ssä käyttää latinalaisen Amerikan laiselle pääomaUei (Armqur and S n i f t. trustit "omlstavaV' Argentiinan 'lihan- Jalostusteollisuuden), hän >. on myös pyrkinyt yllyttämään kalQ)paa sosia-listisenniaäilman^ kanssa ja kieltäytynyt^ lähettämästä' Joukkoja *Koreaan, mikä olisi makslnUt hänelle liian p a l jon ääniä ) 3 milj. argentiinalaista on allekirjoittanut vetoomuksen siiurval-tarauhasta). ' Häh"on myös yrittänyt muodostaa Arg'entiinan Johtamaa, Yhdysvaltain 'vastaista taloudellista blokkia latinalaisessa Amerikassa. Kaikkien muiden latinalaisen Ame. Canadan Metsatyöiäisten Union vuosikokous pidef&än joulukuun 22 pnä Port Arthur. — Sääntöjen Ja lokakuun 28 pnä pidetyn osaston Johtokunnan kokouksen päätöksen mukaisesti pidetään Canadan Metsatyöiäisten Union osasto No. I vuosikokous Port Arthurissa S J : n osaston haalilla 3ia Bay St. Joulukuun 22.pnä alkaen kello fo ap. . Kaikkia Jäseniä kutsutaan osallLstu-maan kokoukseen, Kämpillä olevia jäseniä, jotka eivät voi henkilökohtaisesti saapua, kehoitetaan lähettämään edustajansa tajcpeelllsten evästysten kanssi. Ediistajain matkakulut '/Jice suorittaa niiden lähettäjäin. Kokoukseen päästäkseen tarvitsee esittää vain unibn jäsenkortin. T^järjest^^yxsessä on seuraavat kysymykset: 1..Toimitsijain raportti toimen? piteistä union tunnustamisen puolesta. 2. Taistelu yhtiönuniota vastaan kämpillä, 3. Taistelu palkankorotuksen puolesta; lyhyemmän työpäivän puolesta: ylityökcinvauksesta; parempi ruoka- ja asuntosuhteet; tasapuolinen mittaus ja valitusoikeuden hyväksyminen. 4. Virkailijain Ja komiteain valinta. Uudet asiat. Mr. Cooiier J a hänen joukkonsa yrittävät saattaa käytäntöön check-off menetelmän pannakseen teidät maksamaan hänen hajoitustoimintansa joulukuun 1 päi^rän jälkeen. Mutta mr; Cooperin "nlfnlcutsuttu sopimus on all^rjoitetVu "Jäsenistön «nleUpidettä kysymättä, eikä sitä ole koskaan -aser; tettu-äänestyksen alaiseksi. Myöskään ei ole pidetty vuos,ikokbusta enempää kuin muitakaan^lJökouksia. Syyskuun 29 pnä; pidettiin kämppa-edustajain kokous ""Port Arthurissa ja käsiteltiin Coopearin "sopimusta" sekä -hyväksyttiin vetoomus metsätyöläisil-le, että "Jokainen kieltäytyisi maksamasta atnattakaakf senttiä jäsenmak-auina yhtiöiden kontrolloimalle hommalle, minkä työläiset yritetään pa-koittaa hyväksymään kämpillä. Tätä päätöstä tulee nyt toteuttaa kaikilla kämpillä ja ^ torjua kaildd yritykset eroittaa työstä ketään Coopearin unl-oon liittymästä kieltäytymisen takia tai muista syistä. Ei yhtiön uniota metsätyöläisille! Demokraattisen -udon Ja normaalisen uniotoimlnnan: puolesta! : Eteenpäin Canadan Metsatyöiäisten Union Johdolla! Canadan Metsatyöiäisten Unio Osasto No..,l. sotavoimia omiin tarkoituksiinsa. "ANKARAMPIA TOIBfENPITElTA*^ VAI LÄHENTYMINEN? / Yhdysvaltain lehdistö on Jo kuu. iff^^isfft »vaatinut ''ankaran^ia toimen* piteitä". Peronia vastaan.. Äskeinen kovaonninen vallaxikeikausyritys mer-kitsi huipennusta U S A : n ponnisteluis-: sa"X^eronin ir^fc^5t.^mtiyirri' Pöräiln kapinaa seuranneet toimenpiteet eivät olleet ^peikköä näyttdemistä. ^ In erotti^meri- Ja ilmavoimien päälliköt sekä -vangitutti monia ,korkeimpia:ttp-seereja. €0 -Argentiinan ilmavoimien upseä^n pakeneminen jUruguayhino-soittaa,: ettei k^piiia; ollut> pelkästään latvastettu. kuten amerikkalainen dist5-haluaa väittää. Ja itse tosiasia, että^Argentiinan ilmavoimat' esittivät niin^huomattavaa osaa .kapinassa, o-solttaa Yhdysvaltain läheisiä suhteita niihin. Maassa onkin oleskellut amerikkalainen jIihavaltutDSkunta 'Jo vsta 1939 lähtic»'. PresUentinvaalit.. ovat -.kuitenkin I ErSän «sanjsbSKo pikkukaqpoo. «In taltDQStossalcftytUnAekettäin es. psnjalaisen kiivas kcakusteJu kaupua. klla JtäJtavBS lESSManiteiseD juaan ssabdista i » «min sttft mieltä, «tti vauhti on rajoitettava 40 km tuani». sa. Silkiin sousi erSs valtuutettu pu. 3mniaan J a tiuskaisi ttiUsesti: Miten.Ä! nyt kävisi jfiinsä. le taulapäät! Ratakin on vain 29 kmh pituinen! • • • KÄVinVONOSTi l e i k k i n e n oU pistäytynyt hakeaiaän kaveriaan pienelle ?kävcJylle", mutta kun Löppönen ei vielä ollut tullut ko-tiln. istahti fliän odottamaan. Silloin soi yuheiiii j a rouva LOppönen kuului vastailevan: \ — A i nitaikö? Ai, sinäkö voitat? No; jatka sitten vain, hei. hei! Sitten hän sanoiiBeikkiselle: Kummallista.-Mieheni pelaa par. haillqnn teiUä Shaklda kanssasi jäsl. nä, häviäit koko ajan. Sevonen on syöty J a torni nurin, mutta pahinta on, että kunhigattaresi on kovassa kiipe.' Iissä parasfaikaa. suurestf^vahvist^eet Peronin asemaa si^poliittiBeesti, Ja (vaikka: amerikka. laihen lehdistö onkin" kiihdiyttänyt hyökkäyksiäfin Peronia vastaan, jää nähtäväksi, jatkaako ^Aoheson entistä suuntaansa vai Peronin voiton vakuuttamana yrittää lähentymistä. TALOUDELLINEN AHDINKOTILA TYÖLÄISTEN KANNETTAVAKSI •Viimeksimainittu mahdollisuus näyttää todeimäköisemmältä, sillä ta-^ loudelliset vaikeudet ovat aiheuttaneet Peronille Jo kyllin ikävj^kslä; 3 vUme vuoden aikana Argentiinaa- on kohdannut kaksi pahaa katovuotta. Ja ensi vuonna tämä maailman vilja-aitta voi tuskin lainkaan viedä vehnää tai multakaan maataloustuotteitaan maast^j. Kun maataloustuotteiden vienti muodostaa 93 pros. 'Argentiinan vlennistä,^tietää viennin lakkaaminen, ettei Argentiina voi ostaa hiiltä, öljyä Ja teollisuustuotteita ilman ulkomai-sia, SO. amerikkalaisia lainoja: Vienti-karjasta vallitsee sellainen puute, että Argentiinan oli elokuussa vällaikair sesti lopetettava lihanvlentinsä Englantiin. Lisäksi ulkomailta tuotujen teollisuustuotteiden hinnat ovat ko. honneet pilviin, kun taas Argentiinan vientitavaroiden hinnat Jatkuvasti laskevat, kuten Y K :n Julkaisemat t i lastot osoittavat. Tämän seiurauksena Argentihian työ^väenluokan ahdinkotila on suuresti pahentunut. Palkat laskivat 1950 14 pros. v:een il949 verrattuna, kun taas elinkustannukset jo 1949 nousi-' vat 42 pros. j a ovat Jatkaneet nousuaan sen jälkeen vielä huimaavammal-la va&hdilla. sillä hallituksen toimenpiteillä eshn. elintarvikkeiden hinnat nousivat viime heinäkuussa aina 40 —120 pros. Estancierot ovat ehdoin tahdoin lisänneet maan taloudellisia .vaikeuksia supistamalla maataloustuo. tantoaan korkeampien hintojen saamiseksi. Heidän - vaikutusvaltansa maan talouteen huomaa, kun mainitsee, että 85 pros.'Argentiinan viljelys. Detroitissa on 90,4)00 työtöntä Lansinff.Mich.-^ Detroitin kaupun. gissa on työttömien lukujmäärä toisena viikkona perättäin 90,000 ja koko vai-tiossa: 135.000. tiedottaa kuvemSöii Williams'in komissioni. 'Vastaavana aikana vuosi slttenoli valtion työttä, mien lukumäärä 56,000. General Motorsin l i e r i n tditaai. la Pltotlssä tullaan Joulukuun aikana tekemään vain 15 jÄIvää työtä Ja tanunikuun 2 päivästä lukien tullaan tekemään työtä vain yhdellä työvuo- 'rolla.' alasta on sellaisten estanderojen hai- ' lussa^Jotka omistavat yli 500 ha. Kalkki, tämä Johtanee Peronia hitaasti Yhdysvaltojen syliin. Virallis-tenvalnojen äskettäinen kiihtyminen kommunistista puoluetta vastaan lienee- nähtävä eleenä. Jolla hän haluaa demonstroida pohjimmaisen solidaarisuutensa USA:n Jcditaman kapi. talistisen sotaleirin kanssa. PERONIN "KOLMAS TIE" ON TUOMITTU Mutta tämä lähentyminen Yhdysvaltoihin merkitsisi Peronin luopa-mista siitä ainoasta edusta. Josta hän tähän saakka on nauttinut "kolmannen tien" linjallaan: Argentiinan kansan tuesta, jonka ensisijaisena tahtona on päästä eroon vihatuista Jenkeistä Ja heidän vahnistelemastaan s o d a ^ . .Se merkitsisi myös Peronin^: luopmnista niistä kaupallisista eduista, Joita hän nauttii suhteissaan INeuvos. toliittoon Ja kansandemokratioihin. Argentiinan porvaristo. Joka haluaa saada mistä tahansa koneita maansa teollistamiseksi, e i antaisi hänelle koskaan tätä anteeksi. V Mitä lahanssi Peron tehneckin, hän on kuitenkin Jo tuomittu. Hän ei ole mikään imperialismin vastustaja, ja < ennemmin tai myöhemmin hänen demagogiansa vaikutus joukkoihin T lalckaa. Oli hän amerikkalaisia vas-taan tai heidän välikappaleensa, hän el koskaan kykene selvittämään Argentiinan taloudellista ahdinkotilaa, mikä Jphtuu maan puolisiirtomalses' ta asemasta. Ja ArgentiUiassa kuten koko latinalaisessa Amerikassa kuohuu. Voimme olla varmoja, että Kes-ki- idän kansojen uljaan taistelun esimerkki Ja vaikutus alkavat kohdakkoin kantaa hedelmää myös Argentiinassa. ... •; • • PAIVÄH PAKIt4A Vasikan kanssa ei kcinnala seita puolen näiidään, että "iso v e l i " vaatii liittolaisiltaan kaikesta huolimatta entistä suurempia uhrauksia ''Euroopan yhteisen armeijan^ hyväksi, mikä sellaisenaan kärjistää edelleen tilannetta paktimaiden välillä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että N A T O i n pienemmät vallat eivät voi täyttää '-ison veljen" vaatimuksia asej^tumiskämpanjan tehostamisen suhteen ilman Yhdysvaltain lisääntyvää "avustusta", mikä sellaisenaan muun lisäksi kohtaa kasvavaa vastarintaa Yhdysvaltain kongressissa. Nyt puhutaan uutistiedoissa siitä, että Churchillin ja Trumanin kesken tulisi ensi tammikuussa päästä yhteisymmärrykseen sellaisista asioista kuin esim. Atlantin laivaston päällikkyydestä ja 'yhteisestä kivääristä", missä näiden maiden moraaliset ja aineelliset edut törmäävät vastatusten. Kaikesta huolimatta tuntuu siltä, että vaikka näin tapahtuisikin — ja. se näyttää kovin epätodelliselta — niin se ei kuitenkaan ratkaise liittolaisten erimielisyyksien perus-probleemeja; Eisenhower ei uskottavasti saa haluamiaan 70—80 di-visionli sotilaita, sillä Eurooppa on sodissa ja sotavarusteluissa niin köyhdytetty, ettei se voi kerta kaikkiaan niitä antaa. Kivestä ei tule verta, vaikka sitä kuinka puristettaisiin! Tästä realiteetista johtuu loppukädessä se, miksi N A T O neuvoston kokouksista — niin salaisia kuin ne ovatkin — kuuluu "paljon porua, mutta tulee vähän valoja". Suomen tavallinen kansa on aina ollut sellaista syvällisen - viisasta Ja vitsikästä joukkoa Ja on vieläkin, m i käli el oteta huomioon "amerikkalaiseen elämäntapaan" Innosttmelta ra-haporvarelta Ja heitä hännysteleviä sodem, pamppuja, jotka "Isärinäh" edessä kum^rrellessaan ovat menettäneet kalkeirhuumorin ta junsa Ja sen <ä. vähäisenkin "»hevosälyn" mitä maOi-dollisesti ovat ennen omanneet. Tällaiseen kansanmiesten vilsau. teerr perustuu sekin lauseparsi, että "el kannata vasikan kanssa kilpaa Juosta". Ja kyllähän asia varmasti niin onkin, emmekä mekään aio tässä lähteä kUpasille niiden kanssa. Jotka rauhaa puolustavista maailman ihmisistä levittävät mitä kauheimpia Ja hurjempia juttuja. Juttuja Joiden rinnalla esim. paroonl Mjmchausenln Jutait kalpenevat alvanmltättömlksl. Tarkoituksemme on vain lehtemme lukijain hyviksi poimia muutamia pik-kueslmerkkejä, kuinka surkeilematta — ja sanoisimmeko aivan Järjettömästi — ihmisille tarjotaan paJuköyU' tä. ^ ' ottakaamme nyt ensiksi esimerkki KIviperän Pekan sotahuudosta. Joulukuun 1 päivän numerossa. s l ii nä kerrotaan kuinka " S D N ! L : n Helsingin Ja U'udenmaan piirin pllrlsih. teeri Markus (Kainulainen piti puheen,' Jossa, hän luovutti nuorisoliittolaiset (100) puolueelle;.." Ja edelleen, että •Suomella onkin siinä suhteessa omalaatuinen maailmanennätys vapaista maista, että sen parlamentin kommimistinen oppositio on aina miltei rkoljionaan tapettu Venäjällä". Mihhikä Pekka tuollaiset hirmuiset väitteensä perustelee? Siihen samaan' mihin vasikkakin juoksunsa... Ainoana innolttlmena tietenkin se, että se "Iso-lsäntä" tarjoaisi Jauhoisen kouransa nuoltavaksi. Jokainen vähänlcln asioita seurannut suomalainen tietää, että, ne olivat Juuri Hitlerin' Ja 'muiden maailman sotakapitallstien a s i a ^ häärivät Suomen suuiporvarit Ja sosdem. pomot ohranoineen^Ja liltiiluttajlneen. Jotka aikoinaan "siivoat'? eduskimnasta työväenedOstaJat sekä midluttlvat Ja tappoivat muita demokraattisia Ja fa-sismivastaisla työläisiä Suomessa. On totta, että''bäi Suomen "parlamentin kommunistisesta oppositiosta" tapettiih Venäjällä vuosina 41—45, mutta ne tapettiinjitiellänraalia valloittamaan tunkeutuneiden Tannerin ja Kustaan Joukkojen, toimesta. T a. pettiln Joko näekään, kidutuksiin tai siten, että heidät^ojettiin taistelulinjojen välimaille "varustustöltä" suorittamaan. Mutta kuten'jjiat^ottu, Pekkahan el välitä tosiasioista,^, puhuu vain mitä "sylki sUuhun tuo Ja vesi kielelle vetää", ainoana päämääränä raUhan Ja demokratian puolustajain soimaaminen mahdollisinunan törkeästi. Tällaiset jutut "alkavat Jo vetää vertoja talvisodan aikaisille Jutuille, Jolloin Pekan äänitorvi mm. kertoi kuinka toiskätinen suomalainen tappoi yksin 70 ryssää...! J a entä se ilmoitus 100 nuorisoliittolaisen liittämisestä puolueeseen. Se oU tledoltus näiden Suomen Kansan Demokraattisen Nuorisoliiton kasvattien päätöksestä yhtyä puolueeseen. Yhtä "päteviä" ovat yleensä kalkki muutkin Pekan sotahuudon "hirmu, jutut", jotka ovat kotoisin "lähteistä" Joista el kukaan voi koskaan päästä selville. - / T T ottakaamme esimerkiksi vaikka a-tomltledemles Pontecorvon juttu. Marraskuun 15 pnä kertoi Pekan huuto seuraavaa': "Roomasta tiedotettiin toissa päivänä Italialaisten lehtien 'Il Tempon* ja 'Momento Seranv julkaisseen tuntemattomista venäläisistä lähteistä Tukholman kautta toUeen natisen" - (tummennus allek.) Jossa kerrottiin venäläisten vanglxmeen Pontecorvon. .• > -- Eikö olekin pätevät Ja luotettavat tietolähteet? Semmoista uutista tuskin voi kukaan r'dmeriUcalalsta elämäntapaa" kaimattava ihminen epäillä. Varsin-kin kun on syytä sylkeä saippea siksi, että tämä yksi maailman etevimmis-tä atomitiedemiehistä matkusti maahan. Jossa häh katsoi voivansa työs-' kenneliä rauhan Ja ihmfskunnan hyvinvoinnin edistämiselcsi. ' (Niin soveUutetaan käytäntöön sotaa valmisteleväin kuolemankauppiaitten amerikkalainen elämäntapa" uutis, ten alalla. K u n yleensä Imikkiln asioihin nähden iseurataan samaa. "Hm-tettavaa" linjaa, on kilpajuoksu Ja vastaaminen yhtä toivotonta hommaa kuin yrittäminen kilpailla vasir 'kan kanssa Juolcsussa; Samaan tapaan kuin sodan puolesi ta kamppailevan "vapaan lehdistön'! Johon kuuluvat lehdet Pekan sota-h u m ^ t a Venäjän vaUoittaja Collier*- siin saakka — uutispalvelus, toimii myöskin yhdysvaltalaisten sotakapitallstien määräyksiä noudattava "läntinen demokratia" kaikilla elämän a. loilla. V Vain pari esimerkkiä. Ontariossa ryhtyi suurrahamlesten sotaohjelman kaimattajiksi pyhittäy- 'tyneiden amerikkalaisten uniopomojen juoksupoika mr. Cooper soveUutta-maan demokratiaa metsatyöiäisten u-nlossa, kieltämällä metsätyölälsiltä oikeuden millään tavalla vaikuttamasta omiin asioihin ja ryhtyen yksin mää» räämään. • Suomessa juuri äsken pidetyissä me-talliliiton vaaleissa sovellutettiin "a-merikkalaista elämiäntapaa" Ja "läntistä demokratiaa" ertaomaisella menestyksellä. * Vasemmistolaiset. Jotka saivat noin 27,000 Jäsenen äänet, saivat 137 edustajaa Ja soademit 19,000 ääntä ja 20 edustajaa. Kuka vielä sanoo «Hei "amerikkalainen elämäntjy^a". ole demokraattista? Me tavalliset kansanlhiniset emins kuitenkaan ole valmiita uhraamaan demokraatti«ia"oikeuk8iamme sotak^» pitaUstien Ja heidän asiamlestensä*»? dan Ja vihan kylvön edistämisen IV'^ vaksi, vaan" tulemme Jatkamaan tävää taistelua rauhan Ja todeBöö». demokratian saavuttamiseksi. — kuri.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 4, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-12-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511204 |
Description
Title | 1951-12-04-02 |
OCR text |
.t-i
m
Tdeplum»: BQSltte» <»fioe 4-C»«.
mtorM OfSkse «-4269. xaanaser
e, Sukfi. Sd^tor W. CUusd. Mailiss
eddnss Box «9, Sufllnux onSasSo.
« B » I M »im; 0, 1917. iltttbarized
«•jatcoEDA «2wB naii I7 tbe Post
fmee;Wmtmai,^mnm. Pub-tt^
aa llBlce «eeUy: TUesdays,'
SUbl&$J^cao)|paD7 U<1. «t 100-103
wm SL IV-» emnaj* Ont, Canada.
'TraasOäUoa trt» of lämg».
ITbdyavalJotaa: } vk. 6^00 6 kk. 430
Suosiessa: } vk. 8.50 6 kk. 4^5
i l
m
Pojat kotiisi joulidcei
Hauha on Koreassa käytännöllisesti yhtä mahdollinen kuin se on
'Vidsesti toivottukin.
l & t ä saatiin kumoamaton todistus viime keskiviikkona.
^^^^ alkoi jo puolisentoista vuolta sitten
f yhdysvaltain hallituksen sekaantuessa Korean'sisäisiin asioihin mikä
paatos sitten höyryjyrättiin'Uoista osapuolta'' kuulematta, kuten
n perjissäänniit j a kaikki demokraattiset perinteet^ edellyttävät,
n Tuh/allisuusneuvoston tynkäkokouksen, läpi. ^ Tämän sodan
aikana on saatettu ennenaikaiseen^hautaan satojatuhansia ihmisiä^
maan tasalle; Yhdysvalloissa,
s^iv^im sbti^smnet^
iVei[oina sekä elintason yleisenä
vuotta kestäneestä sodasta;
jq^kajälkeen: on Vastakkaisten armeijaindemarkatiolinjaksi hyväk-iiC'jQfttJr
osapuilleen se alue, mistä sotaan lähdettiin Pohjois-Korean pj-
> fcaSsäi kukistamisen toivossa.'
•Myös tiedetään, että aseleponeuvottelut ovat amerikkalaisten
:.;:|rso^^ "pitkittyneet ja mutkistuneet"
• »_ f_ _ . . . t . - _ . j • 1. On esitetty kaikenlaisia verukkeita ja
jymäyttamiseksi siitä kuinka Jcorealaiset
ovat inuka vastuussa tämän järjettömättö^
Kuultiinpa vielä viikon lopulla,
en^in jälkeen kuin väliaikaisesta puskurirajasta oli jo sovittu^ vaiku-
<;ptu6valtaisten piirien sanovan, että korealaiset ja kiinalaiset vapaa-
Ksseliloiiset eivät ilmeisestikään halua rauhaa ja niinmuodoin ei pidä olla
liiaittoivorikkaita rauhan suhteen.
, - M i i t t a tosiasiat ovat itsepäisiä. iSc voidaan hetkeksi salata, mutta
lopuksi ne tulevat kuitenkin ilmi.
.'Muistelkaamme tässä yhteydessä mitä tapahtui viime keskiviikkona,
amerikkalaisten joukkojen kenttäpäällikkö, kenraali Van-
Itfitoiioe suurta kohua aikaansaaneet ohjeensa, että väliaikaisen pus-rkurirofan
hyväksymisen johdosta:^^s^ silloin,
Jos^orealaiset j a kiinalaiset vapaaehtoiset hyökkäävät; niin rintamalla
<^^^^; v O ^ tulkitsivat tämän ohjeen määräykseksi ampu-i^
isen lopettamiseksi. Tämä sellaisenaan^ kuvastaa,-e] vam^tavallis-
Ir^m^^ sotilaiden, vaaamyöskin alimman päällystön suur ta rauhantahtoa,
pe luulivat rauhantpiveittensa. tulleen toteutetuiksi^- Tämä oli ilmeisesti
suuri "vjrhei', sOlä täm|F yhden päivän kestänyt "rauha" aiheutti
: todellisen paniikin Yhdysvaltajii sotaisten valtiomiesten keskuudessa.
tSniäin *'^auham'aaran'^ jo kuulla useita" selityksiä'ja
mmwaiuiiyks\ä aina presidentti Trumanin.sanomalehdille antamaan nuhdesaarnaan
asti, että "onko se1vä,lettei ampumista lole lopetettu'^'
;" * Mutta tämän "väärinymmärryksen" johdosta paljastui koko maail-
' tndUe, että Korean sodan lopettaminen on mahdollista heti, kuin Yh-k
dysrältain ^sotapäällystön Kun amerikkalaiset lopettivat
mammonan rintamalla, niin korealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset
^e^jä^etteli^ät heti samoin. Kauhaa pelkäävät sotakapitalistit j a heidän-;
p{propagandistinsa pitivät erikoisen pahana juuri sitä kun heti ampu-
.ffliisea tau^^ kofealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset rupesivat rin-
M^^malla/lcaikkien asianomaisten
Tämä yhden päivän kestänyt rauha todistaa kuitenkin kumoamat- j
s sen, että Korean rauha on ^mahdollinen jos Yhdysvaltain kor-t;
v^insota)ohto voidaan siihen^^^^ Enemmän.vain yleisen mielisi
;piteen. painostusta sen hyväksi, että Korean sota tulee lopettaa ja
% Koreaani ^ i e d y i ^ c ^ jouluksi kotiin viettä-jnisTJUsnsTA
nratblnstan. ^^utiUkaanipucto-
«en senaattori Oeorsie 0 . H. Sender
Ohiosta eanoi lauantaina, «ttA VKm
leiman antaminen Koreassa oleriile
liittolaisille on Mpeäiiistä, eim VH-dysvaliat
CD antanut 60;6 prosenttia
kaikista aiellä «UMsta asevoimista
iii^iiiiiiii
<»ukaanhifcIeo Etelä^Korealaiset Jou-lEot
— Vapatts>«
. l & D ä on virallinen tietoa Joka
on mennyt tämän maan turvallisuus-lautaicunnan
(sensuurin) I ^ i . Nämä
tilastot "ovat tynnityttäviä i^Jas-laessaan,
että meidän* hallituksem.
me (Yhdysvaltain hallitus — V ^ u s)
ou antanut 98.24 kaikista Koreassa
toimivista ilmavoimista. 83.81 merivoimista
Ja ;^ 88 prosenttia kaikista
maavoimista, lukuunottamatta Etelä-
Korean hallituksen varaamia maavoimia"
lausui Bender. (Benderin tilastot
osoittavat, että Etelä-KOrean hallitus
on antanut 43.1 maavoimista ja
tämänkta jälkeen Yhdysvaltain osalle
Jää 50.31 kaikista Etelä-Korean
maavoimista. — Vapaus) — A P : n uu-tistieto,
Jouluk. 2 pnä 1951.
•^YKSIMIELISYYTTÄ"
MANNEBHEIMIN AIKAISEN
SUOMEN MALLIIN
Pariisi. — Etelä-Afrikan hallitus on
kieltänyt matkustuslupa-asiakirjat
niiltä afrikalaisilta heimopääniköiltä.
jotka on kutsuttu esiintymään Y K :n
Turvallisuusneuvoston ja Y K :n Yleiskokouksen
istimnoissa... — New
York Timesin uutistieto, jouluk. 2
pnä. .. ..• •
• • •
KUKA "AUTTAA" KETÄ?
Pohjois-Atlantin neuvoston kokous
päättyi Roomassa ilman tärkei-fSHkä^
o AggaO^ Uniän?" Uy,
tfy lebtcmme fnUja «E. K," Ens.
imöodfsf» BC. nuunsfcaooZS p u i
lahemaäxrnn Mbeie*^ Ja
tää: ^Sanomalehdissä ei silta säy
mStään.erään radioaseman ser
litysten mukaan saa sen käsityksen,
ett» Argentiina «n EteläJi-merfkan
«aloodelUsestl kehittynein
maa... Nilnkoln hyvin tiedätte,
tobklMtUen kesken mpatellaan
fltasin kaiken maailman asioista.
KIrjoIttakaapa Vapauteen Jotakin
Argentiinastakin.»
Kllfänjiroe: huomaavaista l ö k l^
ajankohiaisesta kysymyksestä Ja
oheelllsena jDlfcalsenune SKDLrn
pää-äänenkannattaja: Vapaa Sa-nan
mielenkiintoisen fcavaoksen
Argentiinan nykyisestä tilanteesta
Ja erikoisesti Joan Peronin ongelmasta:
Juan Domingo Peron, entinen arr
meijan kapteeni. Joka. sai iherätteen
poliittiselle uralle toiriilessaan Argentiinan
sotilasasiamiehenä Mussolinin
a a ^ Virallisesti a » tpkeekalkki taU^tU^m^^^^mv^^Tä^
SieoBä aloitteet Jatfkkpo ttSnen sitoo.] vioj»s)äsl»i^^kmei}i; suurteollisuus'
muksenga. BäD^JssbfBstmat egä^
onnlstnmtiteo. J a Jtagpojen ankartin*
mat iskut. Juuri £va Peronin "uhrautuminen"
sallii Peronin esiintyä välit-sijoilleen
puhtaana vixfbeistä Ja' moitteista.
Ellei Cvaa olisi ollut, Peronin
olisi ollut keksittävä hänet.
fasistisessa Italiassaj- on ''valittu" toisen
kierrän 6 vuodeksi peresidentikisi
maahan,' jossa asuu 17 miljoonaa ihr
mistäi jonka laajuus on koliiianhes
Yhdysvaltain pinta-alasta ja joka bn
latinalaisen Amerikan teollistunein
alue^-'-^.-^^f.^^^.-^^'-;'•;• ;„;,.••'.. '.''x.'
: JPeronistipuolue sai viime vaaleissa
kaksi kertaa enemmän ääniä Kuin sen
läliin kilpailija radikaalinen: puolue.
Muiden oppositiopuolueiden ääniinää-riä
ei ilmoitiettu iheti •vaalien jälkeen,
"koska niiden saama'aaniz^^
merkitylisetön", jä kaikki iviittaa: to.
paa«.yi Koomassa uman uysia wrisw- ^ ^j^u^ siihen, että valtava eneihmistö
tä sotilaallisia sitoumuksia... Useita peronistipiioluetta vastustavista äänis-
^BONIA VASTUSTAVAT ,
VOIMAT ' ' ' :\
Ymmärtääksemme täydellisesti viime
vaalien tulokset Ja Peronin todellisen
osan latinalaisen jiunerikan politiikassa
meidän on punnittava niitä siiEä-j
a ulkopoliittisia voimia. Jotka kian.
nattavat Ja vastustavat häntä.' Tärkeimmät
hänen..; vihollisistaan ; ovat
Yhdysvaltain hallitus Ja amerikkalaiset
velkojat,; jotka > vielä vuosi sitten
antoivat Peronille 125 milj, dollar
in lainan Ja olivat varsin mielistyneitä
häneen; . suunnattoman laajoja
maita omistavat suurtilalliset eli es-tanclerot.
Jotka muodostavat maan Joh
tavan vanhoillisen aineksen Ja Joiden
mahtavaa tukea i vailla ei yksikään
sni;;dSet, suuria iftuolkeuksia nauttiva
kaliainCT ki^lu»,$c^ Peron on a c ta
nut lisävaltuukäa eloktnan, teatterin
Ja radito sensuroinnissa, (huomattava
osa työväejjluökasta; Jota Peron on
pettänyt demagogialla Ja näennäisiä
seikkoja tuli kuitenkin selväksi. Jälleen
se oli Yhdysvallat, joka hoputti
Euroopan maita aseistamaan itseään
sen sijaan että Eurooppa olisi pyytänyt
Yhdysvaltain apua; ja taas tuli
selväksi että ne, (Epoopan maat)
seiii-aavat Yhdysvaltain Johtoa vain
hinnasta... — Dorothy Thompson,
Jouluk. 3 p.
pPlp ''Paljon porua, vähän villoja'*
MB m mmm
f"
Viime viikolla päättyi Roomassa pidetty N A T O neuvoston (Atlan-tilipaktlmaiden
neuvoston) neljä päivää kestänyt kokous, jonka "tär-leinutiäksi
päätökseksi" ilmoitettiin se, että N A T O kokoontuu uudelleen
helmikuun toisena päivänä; Syy päätösten niukkuuteen löytyy
j^leisestä erimielisyydestä sen suhteen, miten toteutetaan Wall Streetin
tllij^teny^^kommunistrvastaista" sotasuunnitelmaa. Erimielisyyksien
ailuena on, selitti Toronto Globe and M a i l , miten "suuria voimia yhteenlaskien
tarvitaan? Kuinka paljon pitäisi kahdentoista jäsenvallan
osaltaan antaa? Miten tulisi niiden asevoimat ko-ordinoida yhdistel
y n päällystön alaisuudessa? Miten pitäisi rahoittaminen järjestää
niin, .«ttä voidaan estää tukalassa talousasemassa olevien maiden vara-i^
kkoii^uminen, lukeutuen tähän Britannia?"
vPaktimaat ovat "yksimielisesti", vaikka Viimeaikoina yhä enemmän
m^B^ki^itJslien hyväksjmeet '"periaatteessa" Wall Sreetin sotaisen ohjel-pano
uhkaa ''liittolaisia" vararikkoutumi-
^^^^^^^^^'9^ erimielisyydet "liittolaisten" kesken.
• : t Jos tätä Rooman kokousta, missä päästiin yksimielisyyteen vain
järjestämisestä tutkitaan vähän syvällisemmin, niin
m ^(^^ erimielisyydet paktimaiden välillä ovat todellisuu-ji|
e3S9.4isääntymässä. '
j Palatkaamme tässä yhteydessä takaisin NATO neuvoston Otta-«
i^jass^^ viime syyskuussa pidettyyn kokoukseen. Silloin ilmoitettiin
' i ^ ^ että. tärkeimmät kysymykset — "Euroopan yhdistetyn ^
^ armeijan" järjestäminen ja varustusmenojen jakaminen jäsenvaltojen
ratkaistavaksi. Silloin sanottuni-
että Ottawan kokouksessa keskusteltiin "alustavasti" näistä
' pätrvä^ysymyfcsistä, jotta sitten Rooman kokous voi tehdä tarpeelliset
ipJötiSkset Silloista "tyhjyyttä' selittäen Yhdysvaltain valtiosihteeri
. ^ c h ^ n sanoi, ettei. N A T O neuvoston kaikista kokouksista voida
^ ; 2^^^^^ muistetaan, Ottawan kokouksen yhteydessä tuli jo esiin voimakkaita
protesteja Yhdysvaltain"liian kallista" ohjelmaa vastaan.
^^^^ pienemmät vallat valittivat, että Yhdysvallat vaatii liian
s4urk^ se uhkaa k.o. maita
: v^^rarikkoutumisella. Toiset jäsenvallat valittivat Ottawan kokouk-aikana
sitä, että Yhdysvallat, 'Britannia j a Ranska ovat tehneet
; etukäteen "takakamarin" sopimuksia. Niinpä esimerkiksi Canadan
edustaja, puolustusministeri Claxton sanoi, että olisi toivottavaa, jotta
pienenunät vallat saisivat enemmän sanavaltaa N.^TO neuvoston pää-t<
3csia*tehtäessä!
/^tRooman kokouksen edellä puliuttiin siitä, että Euroopan yhdistetyn
/^^f^^ kenraali Eisenhower vaatii pak-
• txlpBha muodostamaan miljoona miestä käsittävän Euroopan armeijan
nmoden 1954 loppuun mennessä. Mutta pienemmät paktimaat, lukeu«
f vielä Britannia ja Ranska, ovat antaneet ymmärtää, ettei*
^; näm suuressa mittakaavassa aseistua kansan elintasoa huo-jnljijtaya^
alentamatta — J a väestön entistään alhaisen elintason huo-
:; niQ^ianunen tihkaa näiden paktimaiden hallituksia poliittisella häviöllä"
^'/^^^ Tosiasia qn, että Britanniassa ja Ranskassa on jo
£|D^^l^^mässä'vakava t^^ aseistumiskampanjan johdosta. T o i -
Kunnallisvaalit
Vancouverissa
joulukuun 12 pnä
VancoDver, B. C. — Keskiviikkona
tJc. '12 pnä pidettövissä Vancouverin
kunnallisvaaleissa on edistysmielisellä
kansalla "kaikkiaan neljä valtuusmles-ehdokasta,
nimittäin kalastajainu-nlon
luottamusmies lAIex Gordon, väsymätön
taistelija mr8.'>'Eflie Jones,
mrs. Florence Dorland Ja Elgin Rud-dell.
Puistolautakuntaan on ehdokkaana
Maurice Rush Ja koululauta.
kuntaan David Rutka.
'Mrs. (Effie Jones, Joka on entuudestaan
tunnettu taistelustaan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-04-02