Vapaus, December 4, 1951

              .t-i
m
Tdeplum»: BQSltte» <»fioe 4-C»«.
mtorM OfSkse «-4269. xaanaser
e, Sukfi. Sd^tor W. CUusd. Mailiss
eddnss Box «9, Sufllnux onSasSo.
« B » I M »im; 0, 1917. iltttbarized
«•jatcoEDA «2wB naii I7 tbe Post
fmee;Wmtmai,^mnm. Pub-tt^
aa llBlce «eeUy: TUesdays,'
SUbl&$J^cao)|paD7 U<1. «t 100-103
wm SL IV-» emnaj* Ont, Canada.
'TraasOäUoa trt» of lämg».
ITbdyavalJotaa: } vk. 6^00 6 kk. 430
Suosiessa: } vk. 8.50 6 kk. 4^5
i l
m
Pojat kotiisi joulidcei
Hauha on Koreassa käytännöllisesti yhtä mahdollinen kuin se on
'Vidsesti toivottukin.
l & t ä saatiin kumoamaton todistus viime keskiviikkona.
^^^^ alkoi jo puolisentoista vuolta sitten
f yhdysvaltain hallituksen sekaantuessa Korean'sisäisiin asioihin mikä
paatos sitten höyryjyrättiin'Uoista osapuolta'' kuulematta, kuten
n perjissäänniit j a kaikki demokraattiset perinteet^ edellyttävät,
n Tuh/allisuusneuvoston tynkäkokouksen, läpi. ^ Tämän sodan
aikana on saatettu ennenaikaiseen^hautaan satojatuhansia ihmisiä^
maan tasalle; Yhdysvalloissa,
s^iv^im sbti^smnet^
iVei[oina sekä elintason yleisenä
vuotta kestäneestä sodasta;
jq^kajälkeen: on Vastakkaisten armeijaindemarkatiolinjaksi hyväk-iiC'jQfttJr
osapuilleen se alue, mistä sotaan lähdettiin Pohjois-Korean pj-
> fcaSsäi kukistamisen toivossa.'
•Myös tiedetään, että aseleponeuvottelut ovat amerikkalaisten
:.;:|rso^^ "pitkittyneet ja mutkistuneet"
• »_ f_ _ . . . t . - _ . j • 1. On esitetty kaikenlaisia verukkeita ja
jymäyttamiseksi siitä kuinka Jcorealaiset
ovat inuka vastuussa tämän järjettömättö^
Kuultiinpa vielä viikon lopulla,
en^in jälkeen kuin väliaikaisesta puskurirajasta oli jo sovittu^ vaiku-
<;ptu6valtaisten piirien sanovan, että korealaiset ja kiinalaiset vapaa-
Ksseliloiiset eivät ilmeisestikään halua rauhaa ja niinmuodoin ei pidä olla
liiaittoivorikkaita rauhan suhteen.
, - M i i t t a tosiasiat ovat itsepäisiä. iSc voidaan hetkeksi salata, mutta
lopuksi ne tulevat kuitenkin ilmi.
.'Muistelkaamme tässä yhteydessä mitä tapahtui viime keskiviikkona,
amerikkalaisten joukkojen kenttäpäällikkö, kenraali Van-
Itfitoiioe suurta kohua aikaansaaneet ohjeensa, että väliaikaisen pus-rkurirofan
hyväksymisen johdosta:^^s^ silloin,
Jos^orealaiset j a kiinalaiset vapaaehtoiset hyökkäävät; niin rintamalla
<^^^^; v O ^ tulkitsivat tämän ohjeen määräykseksi ampu-i^
isen lopettamiseksi. Tämä sellaisenaan^ kuvastaa,-e] vam^tavallis-
Ir^m^^ sotilaiden, vaaamyöskin alimman päällystön suur ta rauhantahtoa,
pe luulivat rauhantpiveittensa. tulleen toteutetuiksi^- Tämä oli ilmei­sesti
suuri "vjrhei', sOlä täm|F yhden päivän kestänyt "rauha" aiheutti
: todellisen paniikin Yhdysvaltajii sotaisten valtiomiesten keskuudessa.
tSniäin *'^auham'aaran'^ jo kuulla useita" selityksiä'ja
mmwaiuiiyks\ä aina presidentti Trumanin.sanomalehdille antamaan nuh­desaarnaan
asti, että "onko se1vä,lettei ampumista lole lopetettu'^'
;" * Mutta tämän "väärinymmärryksen" johdosta paljastui koko maail-
' tndUe, että Korean sodan lopettaminen on mahdollista heti, kuin Yh-k
dysrältain ^sotapäällystön Kun amerikkalaiset lopettivat
mammonan rintamalla, niin korealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset
^e^jä^etteli^ät heti samoin. Kauhaa pelkäävät sotakapitalistit j a heidän-;
p{propagandistinsa pitivät erikoisen pahana juuri sitä kun heti ampu-
.ffliisea tau^^ kofealaiset ja kiinalaiset vapaaehtoiset rupesivat rin-
M^^malla/lcaikkien asianomaisten
Tämä yhden päivän kestänyt rauha todistaa kuitenkin kumoamat- j
s sen, että Korean rauha on ^mahdollinen jos Yhdysvaltain kor-t;
v^insota)ohto voidaan siihen^^^^ Enemmän.vain yleisen mieli­si
;piteen. painostusta sen hyväksi, että Korean sota tulee lopettaa ja
% Koreaani ^ i e d y i ^ c ^ jouluksi kotiin viettä-jnisTJUsnsTA
nratblnstan. ^^utiUkaanipucto-
«en senaattori Oeorsie 0 . H. Sender
Ohiosta eanoi lauantaina, «ttA VKm
leiman antaminen Koreassa oleriile
liittolaisille on Mpeäiiistä, eim VH-dysvaliat
CD antanut 60;6 prosenttia
kaikista aiellä «UMsta asevoimista
iii^iiiiiiii
<»ukaanhifcIeo Etelä^Korealaiset Jou-lEot
— Vapatts>«
. l & D ä on virallinen tietoa Joka
on mennyt tämän maan turvallisuus-lautaicunnan
(sensuurin) I ^ i . Nämä
tilastot "ovat tynnityttäviä i^Jas-laessaan,
että meidän* hallituksem.
me (Yhdysvaltain hallitus — V ^ u s)
ou antanut 98.24 kaikista Koreassa
toimivista ilmavoimista. 83.81 meri­voimista
Ja ;^ 88 prosenttia kaikista
maavoimista, lukuunottamatta Etelä-
Korean hallituksen varaamia maavoi­mia"
lausui Bender. (Benderin tilas­tot
osoittavat, että Etelä-KOrean hal­litus
on antanut 43.1 maavoimista ja
tämänkta jälkeen Yhdysvaltain osal­le
Jää 50.31 kaikista Etelä-Korean
maavoimista. — Vapaus) — A P : n uu-tistieto,
Jouluk. 2 pnä 1951.
•^YKSIMIELISYYTTÄ"
MANNEBHEIMIN AIKAISEN
SUOMEN MALLIIN
Pariisi. — Etelä-Afrikan hallitus on
kieltänyt matkustuslupa-asiakirjat
niiltä afrikalaisilta heimopääniköiltä.
jotka on kutsuttu esiintymään Y K :n
Turvallisuusneuvoston ja Y K :n Yleis­kokouksen
istimnoissa... — New
York Timesin uutistieto, jouluk. 2
pnä. .. ..• •
• • •
KUKA "AUTTAA" KETÄ?
Pohjois-Atlantin neuvoston kokous
päättyi Roomassa ilman tärkei-fSHkä^
o AggaO^ Uniän?" Uy,
tfy lebtcmme fnUja «E. K," Ens.
imöodfsf» BC. nuunsfcaooZS p u i
lahemaäxrnn Mbeie*^ Ja
tää: ^Sanomalehdissä ei silta säy
mStään.erään radioaseman ser
litysten mukaan saa sen käsityk­sen,
ett» Argentiina «n EteläJi-merfkan
«aloodelUsestl kehittynein
maa... Nilnkoln hyvin tiedätte,
tobklMtUen kesken mpatellaan
fltasin kaiken maailman asioista.
KIrjoIttakaapa Vapauteen Jotakin
Argentiinastakin.»
Kllfänjiroe: huomaavaista l ö k l^
ajankohiaisesta kysymyksestä Ja
oheelllsena jDlfcalsenune SKDLrn
pää-äänenkannattaja: Vapaa Sa-nan
mielenkiintoisen fcavaoksen
Argentiinan nykyisestä tilanteesta
Ja erikoisesti Joan Peronin ongel­masta:
Juan Domingo Peron, entinen arr
meijan kapteeni. Joka. sai iherätteen
poliittiselle uralle toiriilessaan Argen­tiinan
sotilasasiamiehenä Mussolinin
a a ^ Virallisesti a » tpkeekalkki taU^tU^m^^^^mv^^Tä^
SieoBä aloitteet Jatfkkpo ttSnen sitoo.] vioj»s)äsl»i^^kmei}i; suurteollisuus'
muksenga. BäD^JssbfBstmat egä^
onnlstnmtiteo. J a Jtagpojen ankartin*
mat iskut. Juuri £va Peronin "uhrau­tuminen"
sallii Peronin esiintyä välit-sijoilleen
puhtaana vixfbeistä Ja' moit­teista.
Ellei Cvaa olisi ollut, Peronin
olisi ollut keksittävä hänet.
fasistisessa Italiassaj- on ''valittu" toi­sen
kierrän 6 vuodeksi peresidentikisi
maahan,' jossa asuu 17 miljoonaa ihr
mistäi jonka laajuus on koliiianhes
Yhdysvaltain pinta-alasta ja joka bn
latinalaisen Amerikan teollistunein
alue^-'-^.-^^f.^^^.-^^'-;'•;• ;„;,.••'.. '.''x.'
: JPeronistipuolue sai viime vaaleissa
kaksi kertaa enemmän ääniä Kuin sen
läliin kilpailija radikaalinen: puolue.
Muiden oppositiopuolueiden ääniinää-riä
ei ilmoitiettu iheti •vaalien jälkeen,
"koska niiden saama'aaniz^^
merkitylisetön", jä kaikki iviittaa: to.
paa«.yi Koomassa uman uysia wrisw- ^ ^j^u^ siihen, että valtava eneihmistö
tä sotilaallisia sitoumuksia... Useita peronistipiioluetta vastustavista äänis-
^BONIA VASTUSTAVAT ,
VOIMAT ' ' ' :\
Ymmärtääksemme täydellisesti vii­me
vaalien tulokset Ja Peronin todelli­sen
osan latinalaisen jiunerikan politii­kassa
meidän on punnittava niitä siiEä-j
a ulkopoliittisia voimia. Jotka kian.
nattavat Ja vastustavat häntä.' Tär­keimmät
hänen..; vihollisistaan ; ovat
Yhdysvaltain hallitus Ja amerikka­laiset
velkojat,; jotka > vielä vuosi sit­ten
antoivat Peronille 125 milj, dolla­r
in lainan Ja olivat varsin mielistynei­tä
häneen; . suunnattoman laajoja
maita omistavat suurtilalliset eli es-tanclerot.
Jotka muodostavat maan Joh
tavan vanhoillisen aineksen Ja Joiden
mahtavaa tukea i vailla ei yksikään
sni;;dSet, suuria iftuolkeuksia nauttiva
kaliainCT ki^lu»,$c^ Peron on a c ta
nut lisävaltuukäa eloktnan, teatterin
Ja radito sensuroinnissa, (huomattava
osa työväejjluökasta; Jota Peron on
pettänyt demagogialla Ja näennäisiä
seikkoja tuli kuitenkin selväksi. Jäl­leen
se oli Yhdysvallat, joka hoputti
Euroopan maita aseistamaan itseään
sen sijaan että Eurooppa olisi pyytä­nyt
Yhdysvaltain apua; ja taas tuli
selväksi että ne, (Epoopan maat)
seiii-aavat Yhdysvaltain Johtoa vain
hinnasta... — Dorothy Thompson,
Jouluk. 3 p.
pPlp ''Paljon porua, vähän villoja'*
MB m mmm
f"
Viime viikolla päättyi Roomassa pidetty N A T O neuvoston (Atlan-tilipaktlmaiden
neuvoston) neljä päivää kestänyt kokous, jonka "tär-leinutiäksi
päätökseksi" ilmoitettiin se, että N A T O kokoontuu uudel­leen
helmikuun toisena päivänä; Syy päätösten niukkuuteen löytyy
j^leisestä erimielisyydestä sen suhteen, miten toteutetaan Wall Streetin
tllij^teny^^kommunistrvastaista" sotasuunnitelmaa. Erimielisyyksien
ailuena on, selitti Toronto Globe and M a i l , miten "suuria voimia yh­teenlaskien
tarvitaan? Kuinka paljon pitäisi kahdentoista jäsenvallan
osaltaan antaa? Miten tulisi niiden asevoimat ko-ordinoida yhdiste­l
y n päällystön alaisuudessa? Miten pitäisi rahoittaminen järjestää
niin, .«ttä voidaan estää tukalassa talousasemassa olevien maiden vara-i^
kkoii^uminen, lukeutuen tähän Britannia?"
vPaktimaat ovat "yksimielisesti", vaikka Viimeaikoina yhä enemmän
m^B^ki^itJslien hyväksjmeet '"periaatteessa" Wall Sreetin sotaisen ohjel-pano
uhkaa ''liittolaisia" vararikkoutumi-
^^^^^^^^^'9^ erimielisyydet "liittolaisten" kesken.
• : t Jos tätä Rooman kokousta, missä päästiin yksimielisyyteen vain
järjestämisestä tutkitaan vähän syvällisemmin, niin
m ^(^^ erimielisyydet paktimaiden välillä ovat todellisuu-ji|
e3S9.4isääntymässä. '
j Palatkaamme tässä yhteydessä takaisin NATO neuvoston Otta-«
i^jass^^ viime syyskuussa pidettyyn kokoukseen. Silloin ilmoitettiin
' i ^ ^ että. tärkeimmät kysymykset — "Euroopan yhdistetyn ^
^ armeijan" järjestäminen ja varustusmenojen jakaminen jäsenvaltojen
ratkaistavaksi. Silloin sanot­tuni-
että Ottawan kokouksessa keskusteltiin "alustavasti" näistä
' pätrvä^ysymyfcsistä, jotta sitten Rooman kokous voi tehdä tarpeelliset
ipJötiSkset Silloista "tyhjyyttä' selittäen Yhdysvaltain valtiosihteeri
. ^ c h ^ n sanoi, ettei. N A T O neuvoston kaikista kokouksista voida
^ ; 2^^^^^ muistetaan, Ottawan kokouksen yhteydessä tuli jo esiin voi­makkaita
protesteja Yhdysvaltain"liian kallista" ohjelmaa vastaan.
^^^^ pienemmät vallat valittivat, että Yhdysvallat vaatii liian
s4urk^ se uhkaa k.o. maita
: v^^rarikkoutumisella. Toiset jäsenvallat valittivat Ottawan kokouk-aikana
sitä, että Yhdysvallat, 'Britannia j a Ranska ovat tehneet
; etukäteen "takakamarin" sopimuksia. Niinpä esimerkiksi Canadan
edustaja, puolustusministeri Claxton sanoi, että olisi toivottavaa, jotta
pienenunät vallat saisivat enemmän sanavaltaa N.^TO neuvoston pää-t<
3csia*tehtäessä!
/^tRooman kokouksen edellä puliuttiin siitä, että Euroopan yhdistetyn
/^^f^^ kenraali Eisenhower vaatii pak-
• txlpBha muodostamaan miljoona miestä käsittävän Euroopan armeijan
nmoden 1954 loppuun mennessä. Mutta pienemmät paktimaat, lukeu«
f vielä Britannia ja Ranska, ovat antaneet ymmärtää, ettei*
^; näm suuressa mittakaavassa aseistua kansan elintasoa huo-jnljijtaya^
alentamatta — J a väestön entistään alhaisen elintason huo-
:; niQ^ianunen tihkaa näiden paktimaiden hallituksia poliittisella häviöllä"
^'/^^^ Tosiasia qn, että Britanniassa ja Ranskassa on jo
£|D^^l^^mässä'vakava t^^ aseistumiskampanjan johdosta. T o i -
Kunnallisvaalit
Vancouverissa
joulukuun 12 pnä
VancoDver, B. C. — Keskiviikkona
tJc. '12 pnä pidettövissä Vancouverin
kunnallisvaaleissa on edistysmielisellä
kansalla "kaikkiaan neljä valtuusmles-ehdokasta,
nimittäin kalastajainu-nlon
luottamusmies lAIex Gordon, vä­symätön
taistelija mr8.'>'Eflie Jones,
mrs. Florence Dorland Ja Elgin Rud-dell.
Puistolautakuntaan on ehdok­kaana
Maurice Rush Ja koululauta.
kuntaan David Rutka.
'Mrs. (Effie Jones, Joka on entuudes­taan
tunnettu taistelustaan <B. C.
Electric-yhtiötä vastaan, s^noo nyt-kin
olevan kysymyksessä taistelun
mainittua yOitiötä vastaan sillä se
suunnittelee jälleen kyytimaksujen
korottamista vaikka yhtiön taholta
väitetään, että siUiä ei ole mitään pe­rää.
Moinen kielto ^ei ole mikään
muu kuin vaalitemppu, sanoi mrs.
Jones täällä.
•Näiden ehdokkaiden ohjehnaan si­sältyy
myöskin kysymys asuntopulan
lieventämisestä rakennuttamalla hal­pahintaisia
Ja -vuokraisia asuntoja,
kaupungin suunnittelutyöstä tulevai­suuden
tarpeita: -varten, nuorison ja
yhteiskunnallisen huollon parantami.
sesta Ja taistelusta rotitvainoa vas-
.taan. • • •
Eräänä kotien omistajille tärkeänä
vaatimuksena on mr. Ruddelin esittä­mä
vaatimus siitä, että pienten kotien
omistajat vapautettaisiin osittain tak­soituksesta
siten, että heidän makset­tavakseen
jäisi vähemmän veroja.
Mr. Ruddelin ja muiden edellämai­nittujen
ehdokkaiden ohjehnassa on
myöskin vaatimus, että kaupunki jaet­taisiin
valtuuston vaalia varten kuu­teen
äänestysalueeseen, joista kusta­kin
valittaisihi kaksi jäsentä. Vai.
tuustoon kuuluisi siten 12 jäsentä ny­kyisten
kalhdeksan asemesta. Edel­leen
olisi kaupungin peruskirjaa muu­tettava
poistamalla siitä etuoikeuksia
koskevat kohdat ja myöntämällä ääni­oikeuden
täysikasvuisille kansalaisille.
ta annettiin radikaalisen puolueen
presidenttiehdokkaalle Bicardo Bal-binille.
PERONIN VOITON K O L ME
PÄÄTEKIJÄÄ
Peronin voittoon vaikutti 3 pääte­kijää,
nimittäin ensinkin se, että la­tinalaisen
Amerikan suurin demagogrt
iPeron pitää edelleenkin otteessaan
huomattavaa osaa Argentiinan työ-,
väenluokasta, toiseksi se, että puolet
äänestäjistä olivat naisia, joille Peron
oli myöntänyt äänioikeuden Ja Joiden
valintaan vaikutti katolinen kirkko
sekä ennen kaikkea se peloittava por:
liittmen koneisto, jota johtaa Pero-,
nin puoliso Eva Peron, Ja kolmanneksi:
se tosiasia, ettei opposition onnistunut
muodostaa yhtenäistä rintamaa ja et­tä
vahvin oppositiopuolue — radikaa­linen
puolue — hajosi ennen vaaleja,
kahteen ryhmään, joista toinen boikOi,
toi vaaleja.
Ensimmäinen. tekijä ansaitsee laa^
jempaa tarkastelua. Peronin hallin^:
non aikana työläiset saivat v:cen 194»;
asti todellisia etuja palkoissa ja 'työ?
ehdoissa. Tämä teki vaikutuksen,
maassa. Jossa työväenliike' on perin--
teellisesti ollut porvarillisen poliittis­ten
puolueiden lisäksi Jäisiksi epäon­nistunut
taloudellisten etujen hank-^
kimisessa työläisille. Tässä suihteessa
Peron on kehittänyt ovelan tekniikan;
dekreetti palkankorotuksesta tänään,
•dekreetti hinnankorotuksista huomen­na,
ja yllhuomerma hän syyttää kai­kesta
ulkomaisia imperialisteja. De.
magogi — käytti siten tehokkaasti hy­väkseen
Argentiinan kansan syvälle
Juurtuneita, imperialismin vastaisia
tunteita.
ELLEI EVAA OLISI O L L U T . . .
Peronin demagogialle työläisten
voittamiseksi vetivät vertoja hänen
manööverinsa naisten äänien voitta­miseksi.
Tässäkin suhteessa hänen
vaimonsa Eva (Evita) oh valttikortti­na.
Tämä entinen kuorotyttö, joka
muutamassa vuodessa kohosi pohitti-sesti
huomattavaan asemaan maassa,
jossa politiikka on perinteellisesti nai­selle
kiellettyä alaa, tuli Argentiinan
naisille eläväksi 'vertauskuvaksi niistä
"poliittisista voitoista", joita naisliike
Peronin aikana on saavuttanut. Eva
Peronin onnistui voittaa katolisen kir­kon
vanhat ennakkoluulot naisten ää­nioikeutta
kohtaan myöntämällä pa­pistolle
suuria taloudellisia etuja ja
etuoikeuksia.
Mutta Eva Peronin bsa on vieläkin
tärkeämpi. Peronilaisen hierarkian
jyrkimmät ristiriidat kristallisoituvat
häneen. Juan Peron osaa mainiosti
käyttää hyväkseen tätä "esiliinaan-
Argentiinan presidentti ole pysynyt
vallassa vsta 1930 lähtien; Ja armei-^
Jan korkeimmat upseerit, jotka «perin­teellisesti-
ovat olleet estancierojenvä.
likappaleita. Erikoisesti korkein up­seeristo
vihaa Eva Peronia, joka aktii­visesti
osallistuu hallitsemiseen, juuri
upseeriston Ja kirkon vastarinta pa-:
koitti Eva Peronin luopumaan vara­presidenttiehdokkuudestaan
viime
vaaleissa. /
Suurtilallisten Ja korkeimman up­seeriston,
joita USA :n hallitus Ja a-merl^
Iaiset velkojat tukevat, yh­teistyö
on kehittymässä. Tätä yhteis­työtä
vahvistaa laajalle levinnyt tyy­tymättömyys
Peronin entisten lojaa^
lisimpien kannattajien —'työläisten,
alempiarvoisten alipalkattujen upsee­rien
ja keskiluokan — Iceskuudessa.
Argentiinaa uhkaavat vakavat talou­delliset
vaikeudet, ja maa mässäilee
inflatiossa. . j
PERONIA KANNATTAVAT
VOIMAT ^ '
Peronin voimakkaimpia tuklpilarei-'
etuja myön^mällä, sekä englantilai­set
lainanantajat^ Jotka Argentiinassa
yhä taistelevat epätoivoisesti amerik­kalaista
pääomaa vastaan, vaikka lie
Jo ovatUJa menettäneet pelin. Ame­rikkalainen
pääoma on päässyt hallit,
sevaan asemaan, j a englantilaiset pel­käävät,
että uusi'vallansiirto Johtaisi
Ai^gentiinan yhä suurempiin myötmy.
tyksiin amerikkalaiselle pääomalle.'
ULKOMAISET PÄÄOMA­SIJOITUKSET,
Vuodelta 1943 olevat tilastot osoitta-vat,^
ttä-YhdysvältaIn sijoitukset A r ­gentiinassa
tällöin oUvat 381.9 milj.
dollaria Ja- englantilaisten 205,5 milj.
dollaria, vaikka vielä i'l941 englantilai­set
sijoitukset muodostivat €0 pros. Ja
amerikkalaiset "vain 15 pr^s. maan u l ­komaisista
'^kokonaisveloista. Vsta
1948 läJhtlen on amerikkalainen pää­oma
vetänyt yhä pitempää, kaulaa
englantilaisesta. ,
•Wall Street haluaisi Argentiinaan
ennen kaikkea taipuvaisemman väli­kappaleen
kuin Peron — jotakin ve.
risten Ja kansainvälistä kimnianhi-moa
vailla olevien diktaattorien T r u -
jiUon. Somozan, Chavezin, Videlan
y.m. tyyliin. Joskin Peron'on tehnyt
huomattavia myönnytyksiä amerlkka-goam
.bamuksien. tOasOma^ tO"
JbttUXMttamatta) aUstottna «nerikka*
laisten jtäitoon kfltaiscn mmaxMjh<r
(di^^rdiikk^een nrotxilnstaffilgessa lasti­selle
paUonpuoIiskolle Peron on pon-nisteiluf
kovasti oman anunattiy&'
distysi;hmänsä luomiseksi. Juuri (bfi^
nen valtuuskuntansa hajoitti, viime
tammikuussa iMesdco Citjnssä pidetyn
amerikkaJaismieUBen ammattiyhdis-.
tyskonfezenssin, JoQum IJSArn ulko-ministerid
oli asettanut>6iin suuria
toiveita. 1 ^ liaJoitukseUa oli se
merkitys, ettei YhdysvaJlat voi inS:n
nin^ssä käyttää latinalaisen Amerikan
laiselle pääomaUei (Armqur and S n i f t.
trustit "omlstavaV' Argentiinan 'lihan-
Jalostusteollisuuden), hän >. on myös
pyrkinyt yllyttämään kalQ)paa sosia-listisenniaäilman^
kanssa ja kieltäyty­nyt^
lähettämästä' Joukkoja *Koreaan,
mikä olisi makslnUt hänelle liian p a l ­jon
ääniä ) 3 milj. argentiinalaista on
allekirjoittanut vetoomuksen siiurval-tarauhasta).
' Häh"on myös yrittänyt
muodostaa Arg'entiinan Johtamaa,
Yhdysvaltain 'vastaista taloudellista
blokkia latinalaisessa Amerikassa.
Kaikkien muiden latinalaisen Ame.
Canadan Metsatyöiäisten Union vuosi­kokous
pidef&än joulukuun 22 pnä
Port Arthur. — Sääntöjen Ja loka­kuun
28 pnä pidetyn osaston Johto­kunnan
kokouksen päätöksen mukai­sesti
pidetään Canadan Metsatyöiäis­ten
Union osasto No. I vuosikokous
Port Arthurissa S J : n osaston haalilla
3ia Bay St. Joulukuun 22.pnä alkaen
kello fo ap.
. Kaikkia Jäseniä kutsutaan osallLstu-maan
kokoukseen, Kämpillä olevia
jäseniä, jotka eivät voi henkilökohtai­sesti
saapua, kehoitetaan lähettämään
edustajansa tajcpeelllsten evästysten
kanssi. Ediistajain matkakulut '/Jice
suorittaa niiden lähettäjäin. Kokouk­seen
päästäkseen tarvitsee esittää vain
unibn jäsenkortin. T^järjest^^yxsessä
on seuraavat kysymykset:
1..Toimitsijain raportti toimen?
piteistä union tunnustamisen puo­lesta.
2. Taistelu yhtiönuniota vastaan
kämpillä,
3. Taistelu palkankorotuksen puo­lesta;
lyhyemmän työpäivän puo­lesta:
ylityökcinvauksesta; parempi
ruoka- ja asuntosuhteet; tasapuoli­nen
mittaus ja valitusoikeuden hy­väksyminen.
4. Virkailijain Ja komiteain va­linta.
Uudet asiat.
Mr. Cooiier J a hänen joukkonsa yrit­tävät
saattaa käytäntöön check-off
menetelmän pannakseen teidät mak­samaan
hänen hajoitustoimintansa
joulukuun 1 päi^rän jälkeen. Mutta
mr; Cooperin "nlfnlcutsuttu sopimus on
all^rjoitetVu "Jäsenistön «nleUpidettä
kysymättä, eikä sitä ole koskaan -aser;
tettu-äänestyksen alaiseksi. Myöskään
ei ole pidetty vuos,ikokbusta enempää
kuin muitakaan^lJökouksia.
Syyskuun 29 pnä; pidettiin kämppa-edustajain
kokous ""Port Arthurissa ja
käsiteltiin Coopearin "sopimusta" sekä
-hyväksyttiin vetoomus metsätyöläisil-le,
että "Jokainen kieltäytyisi maksa­masta
atnattakaakf senttiä jäsenmak-auina
yhtiöiden kontrolloimalle hom­malle,
minkä työläiset yritetään pa-koittaa
hyväksymään kämpillä. Tätä
päätöstä tulee nyt toteuttaa kaikilla
kämpillä ja ^ torjua kaildd yritykset
eroittaa työstä ketään Coopearin unl-oon
liittymästä kieltäytymisen takia
tai muista syistä.
Ei yhtiön uniota metsätyöläisille!
Demokraattisen -udon Ja normaalisen
uniotoimlnnan: puolesta! : Eteenpäin
Canadan Metsatyöiäisten Union Joh­dolla!
Canadan Metsatyöiäisten Unio
Osasto No..,l.
sotavoimia omiin tarkoituksiinsa.
"ANKARAMPIA TOIBfENPITElTA*^
VAI LÄHENTYMINEN? /
Yhdysvaltain lehdistö on Jo kuu.
iff^^isfft »vaatinut ''ankaran^ia toimen*
piteitä". Peronia vastaan.. Äskeinen
kovaonninen vallaxikeikausyritys mer-kitsi
huipennusta U S A : n ponnisteluis-:
sa"X^eronin ir^fc^5t.^mtiyirri' Pöräiln
kapinaa seuranneet toimenpiteet eivät
olleet ^peikköä näyttdemistä. ^ In
erotti^meri- Ja ilmavoimien päälliköt
sekä -vangitutti monia ,korkeimpia:ttp-seereja.
€0 -Argentiinan ilmavoimien
upseä^n pakeneminen jUruguayhino-soittaa,:
ettei k^piiia; ollut> pelkästään
latvastettu. kuten amerikkalainen
dist5-haluaa väittää. Ja itse tosiasia,
että^Argentiinan ilmavoimat' esittivät
niin^huomattavaa osaa .kapinassa, o-solttaa
Yhdysvaltain läheisiä suhteita
niihin. Maassa onkin oleskellut ame­rikkalainen
jIihavaltutDSkunta 'Jo vsta
1939 lähtic»'.
PresUentinvaalit.. ovat -.kuitenkin
I
ErSän «sanjsbSKo pikkukaqpoo.
«In taltDQStossalcftytUnAekettäin es.
psnjalaisen kiivas kcakusteJu kaupua.
klla JtäJtavBS lESSManiteiseD juaan
ssabdista i » «min sttft mieltä, «tti
vauhti on rajoitettava 40 km tuani».
sa. Silkiin sousi erSs valtuutettu pu.
3mniaan J a tiuskaisi ttiUsesti:
Miten.Ä! nyt kävisi jfiinsä. le
taulapäät! Ratakin on vain 29 kmh
pituinen! • • •
KÄVinVONOSTi
l e i k k i n e n oU pistäytynyt hakeaiaän
kaveriaan pienelle ?kävcJylle", mutta
kun Löppönen ei vielä ollut tullut ko-tiln.
istahti fliän odottamaan. Silloin
soi yuheiiii j a rouva LOppönen kuului
vastailevan: \
— A i nitaikö? Ai, sinäkö voitat? No;
jatka sitten vain, hei. hei!
Sitten hän sanoiiBeikkiselle:
Kummallista.-Mieheni pelaa par.
haillqnn teiUä Shaklda kanssasi jäsl.
nä, häviäit koko ajan. Sevonen on
syöty J a torni nurin, mutta pahinta on,
että kunhigattaresi on kovassa kiipe.'
Iissä parasfaikaa.
suurestf^vahvist^eet Peronin asemaa
si^poliittiBeesti, Ja (vaikka: amerikka.
laihen lehdistö onkin" kiihdiyttänyt
hyökkäyksiäfin Peronia vastaan, jää
nähtäväksi, jatkaako ^Aoheson entistä
suuntaansa vai Peronin voiton va­kuuttamana
yrittää lähentymistä.
TALOUDELLINEN AHDINKOTILA
TYÖLÄISTEN KANNETTAVAKSI
•Viimeksimainittu mahdollisuus
näyttää todeimäköisemmältä, sillä ta-^
loudelliset vaikeudet ovat aiheutta­neet
Peronille Jo kyllin ikävj^kslä; 3
vUme vuoden aikana Argentiinaa- on
kohdannut kaksi pahaa katovuotta. Ja
ensi vuonna tämä maailman vilja-aitta
voi tuskin lainkaan viedä vehnää
tai multakaan maataloustuotteitaan
maast^j. Kun maataloustuotteiden
vienti muodostaa 93 pros. 'Argentiinan
vlennistä,^tietää viennin lakkaaminen,
ettei Argentiina voi ostaa hiiltä, öljyä
Ja teollisuustuotteita ilman ulkomai-sia,
SO. amerikkalaisia lainoja: Vienti-karjasta
vallitsee sellainen puute, että
Argentiinan oli elokuussa vällaikair
sesti lopetettava lihanvlentinsä Eng­lantiin.
Lisäksi ulkomailta tuotujen
teollisuustuotteiden hinnat ovat ko.
honneet pilviin, kun taas Argentiinan
vientitavaroiden hinnat Jatkuvasti
laskevat, kuten Y K :n Julkaisemat t i ­lastot
osoittavat.
Tämän seiurauksena Argentihian
työ^väenluokan ahdinkotila on suures­ti
pahentunut. Palkat laskivat 1950
14 pros. v:een il949 verrattuna, kun
taas elinkustannukset jo 1949 nousi-'
vat 42 pros. j a ovat Jatkaneet nousu­aan
sen jälkeen vielä huimaavammal-la
va&hdilla. sillä hallituksen toimen­piteillä
eshn. elintarvikkeiden hinnat
nousivat viime heinäkuussa aina 40
—120 pros. Estancierot ovat ehdoin
tahdoin lisänneet maan taloudellisia
.vaikeuksia supistamalla maataloustuo.
tantoaan korkeampien hintojen saa­miseksi.
Heidän - vaikutusvaltansa
maan talouteen huomaa, kun mainit­see,
että 85 pros.'Argentiinan viljelys.
Detroitissa on
90,4)00 työtöntä
Lansinff.Mich.-^ Detroitin kaupun.
gissa on työttömien lukujmäärä toisena
viikkona perättäin 90,000 ja koko vai-tiossa:
135.000. tiedottaa kuvemSöii
Williams'in komissioni. 'Vastaavana
aikana vuosi slttenoli valtion työttä,
mien lukumäärä 56,000.
General Motorsin l i e r i n tditaai.
la Pltotlssä tullaan Joulukuun aikana
tekemään vain 15 jÄIvää työtä Ja
tanunikuun 2 päivästä lukien tullaan
tekemään työtä vain yhdellä työvuo-
'rolla.'
alasta on sellaisten estanderojen hai- '
lussa^Jotka omistavat yli 500 ha.
Kalkki, tämä Johtanee Peronia hi­taasti
Yhdysvaltojen syliin. Virallis-tenvalnojen
äskettäinen kiihtyminen
kommunistista puoluetta vastaan
lienee- nähtävä eleenä. Jolla hän ha­luaa
demonstroida pohjimmaisen soli­daarisuutensa
USA:n Jcditaman kapi.
talistisen sotaleirin kanssa.
PERONIN "KOLMAS TIE"
ON TUOMITTU
Mutta tämä lähentyminen Yhdys­valtoihin
merkitsisi Peronin luopa-mista
siitä ainoasta edusta. Josta hän
tähän saakka on nauttinut "kolman­nen
tien" linjallaan: Argentiinan
kansan tuesta, jonka ensisijaisena
tahtona on päästä eroon vihatuista
Jenkeistä Ja heidän vahnistelemastaan
s o d a ^ . .Se merkitsisi myös Peronin^:
luopmnista niistä kaupallisista eduista,
Joita hän nauttii suhteissaan INeuvos.
toliittoon Ja kansandemokratioihin.
Argentiinan porvaristo. Joka haluaa
saada mistä tahansa koneita maansa
teollistamiseksi, e i antaisi hänelle kos­kaan
tätä anteeksi. V
Mitä lahanssi Peron tehneckin, hän
on kuitenkin Jo tuomittu. Hän ei ole
mikään imperialismin vastustaja, ja <
ennemmin tai myöhemmin hänen
demagogiansa vaikutus joukkoihin T
lalckaa. Oli hän amerikkalaisia vas-taan
tai heidän välikappaleensa, hän
el koskaan kykene selvittämään Ar­gentiinan
taloudellista ahdinkotilaa,
mikä Jphtuu maan puolisiirtomalses'
ta asemasta. Ja ArgentiUiassa kuten
koko latinalaisessa Amerikassa kuo­huu.
Voimme olla varmoja, että Kes-ki-
idän kansojen uljaan taistelun esi­merkki
Ja vaikutus alkavat kohdak­koin
kantaa hedelmää myös Argentii­nassa.
... •; • •
PAIVÄH PAKIt4A
Vasikan kanssa ei kcinnala
seita puolen näiidään, että "iso v e l i " vaatii liittolaisiltaan kaikesta
huolimatta entistä suurempia uhrauksia ''Euroopan yhteisen armeijan^
hyväksi, mikä sellaisenaan kärjistää edelleen tilannetta paktimaiden
välillä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että N A T O i n pienemmät vallat eivät
voi täyttää '-ison veljen" vaatimuksia asej^tumiskämpanjan tehosta­misen
suhteen ilman Yhdysvaltain lisääntyvää "avustusta", mikä sel­laisenaan
muun lisäksi kohtaa kasvavaa vastarintaa Yhdysvaltain
kongressissa. Nyt puhutaan uutistiedoissa siitä, että Churchillin ja
Trumanin kesken tulisi ensi tammikuussa päästä yhteisymmärrykseen
sellaisista asioista kuin esim. Atlantin laivaston päällikkyydestä ja
'yhteisestä kivääristä", missä näiden maiden moraaliset ja aineelli­set
edut törmäävät vastatusten. Kaikesta huolimatta tuntuu siltä,
että vaikka näin tapahtuisikin — ja. se näyttää kovin epätodelliselta
— niin se ei kuitenkaan ratkaise liittolaisten erimielisyyksien perus-probleemeja;
Eisenhower ei uskottavasti saa haluamiaan 70—80 di-visionli
sotilaita, sillä Eurooppa on sodissa ja sotavarusteluissa niin
köyhdytetty, ettei se voi kerta kaikkiaan niitä antaa. Kivestä ei
tule verta, vaikka sitä kuinka puristettaisiin! Tästä realiteetista joh­tuu
loppukädessä se, miksi N A T O neuvoston kokouksista — niin sa­laisia
kuin ne ovatkin — kuuluu "paljon porua, mutta tulee vähän
valoja".
Suomen tavallinen kansa on aina
ollut sellaista syvällisen - viisasta Ja
vitsikästä joukkoa Ja on vieläkin, m i ­käli
el oteta huomioon "amerikkalai­seen
elämäntapaan" Innosttmelta ra-haporvarelta
Ja heitä hännysteleviä
sodem, pamppuja, jotka "Isärinäh"
edessä kum^rrellessaan ovat menet­täneet
kalkeirhuumorin ta junsa Ja sen
<ä. vähäisenkin "»hevosälyn" mitä maOi-dollisesti
ovat ennen omanneet.
Tällaiseen kansanmiesten vilsau.
teerr perustuu sekin lauseparsi, että "el
kannata vasikan kanssa kilpaa Juos­ta".
Ja kyllähän asia varmasti niin on­kin,
emmekä mekään aio tässä lähteä
kUpasille niiden kanssa. Jotka rauhaa
puolustavista maailman ihmisistä le­vittävät
mitä kauheimpia Ja hurjem­pia
juttuja. Juttuja Joiden rinnalla
esim. paroonl Mjmchausenln Jutait
kalpenevat alvanmltättömlksl.
Tarkoituksemme on vain lehtemme
lukijain hyviksi poimia muutamia pik-kueslmerkkejä,
kuinka surkeilematta
— ja sanoisimmeko aivan Järjettö­mästi
— ihmisille tarjotaan paJuköyU'
tä. ^
' ottakaamme nyt ensiksi esimerkki
KIviperän Pekan sotahuudosta.
Joulukuun 1 päivän numerossa. s l ii
nä kerrotaan kuinka " S D N ! L : n Hel­singin
Ja U'udenmaan piirin pllrlsih.
teeri Markus (Kainulainen piti puheen,'
Jossa, hän luovutti nuorisoliittolaiset
(100) puolueelle;.."
Ja edelleen, että •Suomella onkin
siinä suhteessa omalaatuinen maail­manennätys
vapaista maista, että sen
parlamentin kommimistinen oppositio
on aina miltei rkoljionaan tapettu Ve­näjällä".
Mihhikä Pekka tuollaiset hirmuiset
väitteensä perustelee?
Siihen samaan' mihin vasikkakin
juoksunsa... Ainoana innolttlmena
tietenkin se, että se "Iso-lsäntä" tarjo­aisi
Jauhoisen kouransa nuoltavaksi.
Jokainen vähänlcln asioita seuran­nut
suomalainen tietää, että, ne olivat
Juuri Hitlerin' Ja 'muiden maailman
sotakapitallstien a s i a ^ häärivät Suo­men
suuiporvarit Ja sosdem. pomot
ohranoineen^Ja liltiiluttajlneen. Jotka
aikoinaan "siivoat'? eduskimnasta
työväenedOstaJat sekä midluttlvat Ja
tappoivat muita demokraattisia Ja fa-sismivastaisla
työläisiä Suomessa.
On totta, että''bäi Suomen "parla­mentin
kommunistisesta oppositiosta"
tapettiih Venäjällä vuosina 41—45,
mutta ne tapettiinjitiellänraalia val­loittamaan
tunkeutuneiden Tannerin
ja Kustaan Joukkojen, toimesta. T a.
pettiln Joko näekään, kidutuksiin tai
siten, että heidät^ojettiin taistelulin­jojen
välimaille "varustustöltä" suo­rittamaan.
Mutta kuten'jjiat^ottu, Pekkahan el
välitä tosiasioista,^, puhuu vain mitä
"sylki sUuhun tuo Ja vesi kielelle ve­tää",
ainoana päämääränä raUhan Ja
demokratian puolustajain soimaami­nen
mahdollisinunan törkeästi.
Tällaiset jutut "alkavat Jo vetää ver­toja
talvisodan aikaisille Jutuille, Jol­loin
Pekan äänitorvi mm. kertoi kuin­ka
toiskätinen suomalainen tappoi
yksin 70 ryssää...!
J a entä se ilmoitus 100 nuorisoliit­tolaisen
liittämisestä puolueeseen. Se
oU tledoltus näiden Suomen Kansan
Demokraattisen Nuorisoliiton kasvat­tien
päätöksestä yhtyä puolueeseen.
Yhtä "päteviä" ovat yleensä kalkki
muutkin Pekan sotahuudon "hirmu,
jutut", jotka ovat kotoisin "lähteistä"
Joista el kukaan voi koskaan päästä
selville. - /
T T ottakaamme esimerkiksi vaikka a-tomltledemles
Pontecorvon juttu.
Marraskuun 15 pnä kertoi Pekan
huuto seuraavaa': "Roomasta tiedotet­tiin
toissa päivänä Italialaisten lehtien
'Il Tempon* ja 'Momento Seranv jul­kaisseen
tuntemattomista venäläisistä
lähteistä Tukholman kautta toUeen
natisen" - (tummennus allek.) Jossa
kerrottiin venäläisten vanglxmeen
Pontecorvon. .• > --
Eikö olekin pätevät Ja luotettavat
tietolähteet?
Semmoista uutista tuskin voi ku­kaan
r'dmeriUcalalsta elämäntapaa"
kaimattava ihminen epäillä. Varsin-kin
kun on syytä sylkeä saippea siksi,
että tämä yksi maailman etevimmis-tä
atomitiedemiehistä matkusti maa­han.
Jossa häh katsoi voivansa työs-'
kenneliä rauhan Ja ihmfskunnan hy­vinvoinnin
edistämiselcsi. '
(Niin soveUutetaan käytäntöön sotaa
valmisteleväin kuolemankauppiaitten
amerikkalainen elämäntapa" uutis,
ten alalla. K u n yleensä Imikkiln asi­oihin
nähden iseurataan samaa. "Hm-tettavaa"
linjaa, on kilpajuoksu Ja
vastaaminen yhtä toivotonta hom­maa
kuin yrittäminen kilpailla vasir
'kan kanssa Juolcsussa;
Samaan tapaan kuin sodan puolesi
ta kamppailevan "vapaan lehdistön'!
Johon kuuluvat lehdet Pekan sota-h
u m ^ t a Venäjän vaUoittaja Collier*-
siin saakka — uutispalvelus, toimii
myöskin yhdysvaltalaisten sotakapita­llstien
määräyksiä noudattava "länti­nen
demokratia" kaikilla elämän a.
loilla. V
Vain pari esimerkkiä.
Ontariossa ryhtyi suurrahamlesten
sotaohjelman kaimattajiksi pyhittäy-
'tyneiden amerikkalaisten uniopomojen
juoksupoika mr. Cooper soveUutta-maan
demokratiaa metsatyöiäisten u-nlossa,
kieltämällä metsätyölälsiltä oi­keuden
millään tavalla vaikuttamasta
omiin asioihin ja ryhtyen yksin mää»
räämään. •
Suomessa juuri äsken pidetyissä me-talliliiton
vaaleissa sovellutettiin "a-merikkalaista
elämiäntapaa" Ja "län­tistä
demokratiaa" ertaomaisella me­nestyksellä.
*
Vasemmistolaiset. Jotka saivat noin
27,000 Jäsenen äänet, saivat 137 edus­tajaa
Ja soademit 19,000 ääntä ja 20
edustajaa.
Kuka vielä sanoo «Hei "amerikka­lainen
elämäntjy^a". ole demokraat­tista?
Me tavalliset kansanlhiniset emins
kuitenkaan ole valmiita uhraamaan
demokraatti«ia"oikeuk8iamme sotak^»
pitaUstien Ja heidän asiamlestensä*»?
dan Ja vihan kylvön edistämisen IV'^
vaksi, vaan" tulemme Jatkamaan
tävää taistelua rauhan Ja todeBöö».
demokratian saavuttamiseksi. —
kuri.