1968-03-05-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mi iSiiiiiiiiiiiiitiiiiiitiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
MenMkä Nancy
olyiD^iat^iiisiSta fcoitftr j a fao^ieahutälint
voittömil i^äncy Greehe o s a l l a t r *
jlä viikon vaäitesssa pidetitylhitt k i l -
päUuihin tiet§mätt&.^^e^^ ama
tSonoSGeuIsistaan on nostettu kysymys.
•Ranskasta jpaatujesi. tietojen miAaan
KansaihväKiien hiihtoliitto (J^IS) aikoo
rangista' Kancy preenea j a ranska-
Isfista kofinen mitalin voittajaa, Jean
Gjaude Killyä "olympialafciten ama-tSörisäanföjen
rMomisesta".
Aifcai^enÄnin v i i m e viikolla esitettiin
värtBs,, että Nancy Greene oli ottanut
vj^aan j^i $50.00 ihintaisen lahjan
(sen arvokkaamman lahjan vastaanottaminen.
katsotaan amatööri-sääntöjen
rikkomiseksi) Grenoblessa.
Hänen siellä saamiensa lalijojen jou-kc^
a on sidcset. matkalaukku, kello ja
AkamelitdcaTvainem puka.
Viime^talvena saavuttamansa "maailman
<nq>in" voiton jäHceen British Co
lumbian hallitus lahjoitti Nancy Gree-nelle
"$5i000 stipendin opiskeluja-var-ien.
Hän ei ottanut kuitenkaan vas-takn
tätä lahjaa, sillä se d i s i vienyt
härteRä amaitöörioaceudet. Saatujen
huHutietojen ihukaaii tämä $5,000 tulee
nyt tutkittavaksi.
Tlöiän stipendirahastoon ei ole kos-kaian.
ks^^ttu, selittävät canadalaiset
urheHija^rkailijat, sillä Nancy Greene
ei ottanut sitä rahaa; vaan antoi sen
Canadan hiihtoliiton huollettavaksi.
Nancy Greene on hiihtäjistä paras
amatööri, sanoi eräs canadalaisviran-omamen;
Me kaikm tie<Kmme, että
Jean Claude K i l l y i l a j a Marielle Goit-chelliHa
on omat yhtiönsä, mitkä myyvät
sauvojay kintaita jne; E n ihmettele
lairicäan va-adca hiihtoliitto sekaamtuu-in
asiaan. Ehkä saamin» (Nancyn
kohdalta) sen asian pian sel^^tetyksi".
Jevgeni Grishm
jättää hyvästit
luistelulle
Moskova, r - Ensi viikon vaihteessa
Sverdkivsjse^ ^uorjtettavan- perinteisen
NeuvoiB*oliittbi^orja- hiiÄtihimaa-
• ottelun on kuukauden päästä 37 vuotta
täyttävä; Neuvostoliiton kaikkien aiko
jen paras sprintteri Jevgeni Grishin
valinnut jäähyväiskilpailidcseen.
Lähes 20 vuotta kestäneen kilpailu^
uransa aikana Grishin parainsi kuudest
i 500, 1,000 j a 1,500 oietrin matkojen
maailmanemiätyksiä. Vinneinen nibtä
500 imetrin 39,5 — rikottiin vasta
tänä vuonna Länsi-Saksan Franz Kellerin
toimesta; Tämä Grishmin 500
metrin tidos samoin kuin 1,000 metrin
tulos 1.22,8 Ovat edelleenkin Neuvostoliiton
ennätyksiä. V i i s i in olympiaki-soäiin
osalliistunut — ensimmäistä kertaa
hänet nähtiin vuonna 1952 Helsingin
kisoissa pyöräilijänä — Grishm
on voittanut neljä kultamitalia ja yhden
hopeamitalin. Vuonna 1956 hän
ylti Ijoka - Euroopan tantestaruuteen yhteispisteissä.
MänityranJta pysyi
•keuHtassä
Helsinki. — Suomen j a Norjan olym-piahiihtäjät
kävivät torstaina kHMceän
i&tutaisteluini Pietarsaaren pinstDiuSf
dossa. Ladun pituus oli 1.8 km ja se
kierrettiin viidesti. Eero Mäntyranta
orinistui - koneistamaan muut inuppu-miehet,
joista Norjan Gjermund Eg-gen
hävisi viisi sdointia, väliin kUlau-turait
Hannu Taipale 15 ja sitten seuraavina
oHeel Harald Gronningen ja
Odd Martinsen ,jo enehnonän.
TULIPUNAISET KUKAT
Sanna Kannasten
muistolle
E. JA W. SAILA
Scarborough Ontarto
Jpmii MjryrgUä oH
ylimääräineh kulta
, HtÄ^iiii*'— Joiihi Myyrä» ttmeri-
KähsäoriiataMiet 'jstavgt'waie iäiietlä-tfttit
USA:sttL m^i viimeiset eUnvu»-
t0R$ä'i]&«ä^%dt8äinitdl^ V.
1920 AntveipeMssä ja neljä vuotta
myS&fötidtith'Pariisinsa v o i ^
tanittalit Suomeen. ,
Lahjoittajana on.ollutiiouva George
J(dmscRi;jc4tka edustajana insinööri
Yri!;öJohiK»n luovutti mitalit maanan-l-
aina Suomein Uriieilunniseon hoitajdr
le sosiäalinstoVos Aaro TyneUaio edelleen
UdiBihimuseossa säilytettäväksi
jii jalkavien nähtäv^i.
Mailille asiantuntiJDillekin yllätyksenä
Uittyi lahjoitukseen koimaskm kulr
tamiltali. Jonni Myyrä oli Pariisin kisoista
1924 saanut erityisenä huomionosoituksena
tämän mitalin, j o i ^ taak
se oli-kaiverrettu tunnustus kaksien
peräkkäisten oJyn^ialaisten kultamitalin
voitosta. Myös tämä mitali liite
tään Helsingin 01ytmlpia^di<^Ha si-
Jaitsevah Uiheilumuseon olympiavoit-taj
ien mitalikokoebnaan.
Johni Myyrä voitti Antveipenissa
keiihäätiheiton kultamitalin tuloksella
65.78 ja Pariisissa hän saavutti vastaavan
kunnian tuloksella 62.96. Jonni
Myyrä oli vuoshia 1914-^1919 paran-ndhit
ke9iäänheiton maailmanennätystä
neljästi tuloksin 62.58 m.,: 62.80
m., 65.55 m., ja 68.10 m
Sanna Kaimaston
i t i M e
Nähtyäni Vapaudesta «ttä Sanna
Kannasto on kuollut 92vuotiasna,
päätin kirjoittaa hänestä muistelmia
60 vuotta taaksepäin, siis vuodelta
1908.
• Ei meitä ole montaa jäljellä jotka
muistamme Saiman siltä ajalta.
Hän oli s i l l o in pariiaassa lässa ja
täynnä innostusta. Hän puhui m e i l le
työläispniheiden huonosta asemasta
j a pienistä paikoista sekä p i l kistä
työpäivistä. Itku silmässä hän
niistä kertoi, saaden kuuntelijankin
silmiin kyyneleet. Aina hänen puhc-tilaisuutensa
sai erittäin hyvän kannatuksen
kaikkiaUa. Hän matkusti
puhujana tämän meidän laajan
maamme joka paikassa, missä vain
tiedettiin enemmän suomalaisia
olevan. Se o l i , varsinkin naiselle,
hyvin raäkasta, sillä siihen aikaan
eivät kulkuvälineet olleet sellaiset
k u i n nykypäivinä. Siinä täytyi olla
tarmoa j a innostusta asiansa puolesta.
Olen varma että Sanna on tehnyt
enempi fcurn kukaan toinen
suomalaisten herättämiseksi järjestötoimintaan
Oanadassa. Hän o l i yksi
parfiaiÄimista uranuurtajista meidän
Suomalaisen Jäajestön hyväik-si.
Näin Sanna Kannasten viimeksi
v. 1950 ollessani Port Arthurin
laultijuhUlla. S i l l o in jo ajattelin että
hänen päivätyönsä on tehty.
On vallan ihme että hän e l i niin
kauan, saavuttaen harvinaisen korkean
iän.
Toivoni on että k u n kirjoitetaan
Suomalaisen Järjestön j a yleensä
suomalaisten historiaa Canadassa,
että Sanna Kannasto (Kallio) mainitaan
yhtenä ensimmäisistä uranuurtajista
suomalaisen kulttuuii
toiminnan edistämiseksi Canadassa.
Tunnen syvää kunnioitusta hänen
työlleen.
Scarborough 3-1-1968.
W. SÄILÄ.
Soon kuulumisia
S a u l t S t e . Marie. Satuin täseä
juuri kuulemaan että kansalaisemme
Heikki Alikoski on lähtenyt
Torontoon lääkärien tutkittavaksi
piökäaikaisen sydänvian tähden.
Oletettavasti siellä on etevämpiä
sydäntautispecialisteja kuin täällä
meidän kaupungissamme ja niin
Heikki o l i lähtenyt sinne ainakin
tarkastettavaksi, että jos h e siellä
Sandia saan flmolttaa, että elämäntoverini
EINO VrUAMI KORHONEN
nukkui kuolon uneen kotonaan Hanmerista, Ont., lokakuun 7 pnä
1967, ollen 68 vuoden ik&inen. imnoU syntynyt Pyhä^nrellä, Oithm
läänissä, Snomessa, nuuradcunn 29 pnä 1898.
Lähinnä suremaan jäi
Koin «tie on vaivalbineni
Ja arikel väsynyt,
<ei sfnoin vastaan sano,
ei tietä jatkaa ano,
fcunfcuultfu: lääke sauvasi
ja lepää nyt.
KIITOS
Hbliian lausua sydämelliset MMc&A, suUUiMsme |a ytstäviUe
jotkfi olivat saattamassa Einoa viimeisellä maitkalla. Hänet' saatet-tiiivlMUdan
'liepoon Sudburyfi;5a lokaikuun U pnä 1967 suuren yst&r
väjoukon saaibtftmana. .
KiltttLen,
HUUDA KORHONEN
,, Bel$inilii (KU) — ,Suomalal-n^
n ~ sräokäunme häntS' vaiUta
Nlemlsebsl, vaikka hfin ei olekaan
Nieminen —,on jouiunat jostakin
koläöfeestaäii ruotsala^n vankilaan.
Hän,Joutuu siellä säännölliseen
tyi>&on, vlrlästyy ^ a ^
tai hnnihailisainetdte viiärliiltSytSn
Mraviänbn puutteen aiUeuttomas-r
tä heUdcDostUastai syö ja niddtua
säännöUisesii, saiji piOIian työstään;
tunteie eiamiinsS kaiUn puo-linv
ini«IlyttävämmittBi kuin jossa*.
Un Tnkholmaii lilkenneslUan alla.
Mutta tuoihiö ei ole ikidnen. Vä-pauHessa
viettele Viina, on väi^
kea saada työtä. Ruotsalaiseen
vankilaan on helppo päästä takalo
sin. Eitänätse muota kuin nousta
laivaan ja palata maahan^ Josta
karkotus on annettu.
Luvaton palun^ on r i k ^ Ja Jobin
muu pikku rikos varmistaa
vielä paremmin Uinnijoutkunisen^
pääByn"turv8lliseen ja terveelliseen"
vankllaelimSän! Nieminen
palaa työpenkklnsä ääreen viisi.
Poit Arthurin
Mumisia
Port Arflrar. — Port Arthurin pon
mestari Laskin julisti ,jo viime kinissa,
että kuluvMi tilivuoden tmerto- ja tuloarvion
yhteyttessä ovat nousseet erikoisesti
koulukustannukset ja hän ve-<
tosi maakuntahallituksen vastuunalaisuuteen
sen vuoksi, että koulujen .valvonta
hallituksen esityksen mukaan
tulee muutetuksi alueellisen hallinnon
tehtäväksi.
Tässä sivuutetaan kokonaan se, että
laajennettujen koululautakuntien demokraattinen
valinta syifiäytetään ja
jäävät ne ylhäältä päin nhnityksestä
riippuviksi.
Fort Williamin kaiq>ungin raha-asiain
sihteeri Larry Baarts selitti,
että suunnitelmat kohottavat tämän
vuoden kustannusarvkm kaiqNmgissa
5 miljoonaan dollariin, joka on kaksi
(2) miljoonaa dollaria enempi kuin
V. 1967. Hän vetoaa (maakuntahallituksen
vastuunalaisuuteen, mutta jo
ennustetaan, että veronmaksajat tulevat
saamaan kaksi laskua entisen yhden
yasonesta ja sen lisäksi heidän
demokraattiset oikeutensa sivuutetaan
kokonaan.
• • *
CPR:n Port Arthurin asema ilmoitettiin
suljettavaksi huhtikuun 1 päivästä
selittäen, että ei ole ollut riittävästi
käyttöä mikä oikeuttaisi aukir
pidon. kiBtannukseti. Aivan samoin selitettiin
toisen läpikulkevan matkustajajunan
poistamisen ja siten kymmenien
paikkojen ihmisiltä matkustuspal*
velu. Kaikki tämä osoittaa välinpitämättömyyttä
kansan tarpeen tyydyttämiseen
nähden.
Viime sunfniuntaina kuoli täällä sairaalassa
Järvienpään työväenliikkeen
toiminnan veteraani William Gray.
Hän oli syntynyt Lontoossa Englannissa
ja oli nyt 81' vuotias. Hän oli
asunut täällä yli 50 v. Viime vuonna
uuden Labior Centre rakennuksen
avauksen . yhteydessä kunnioitettiin
häntä Port Arthurin ammattineuvos-ton
vanhimpana jäsenenä. Myös oli
hän toistakymmentä vuotta sitten Port
Arthurin k a u p u n ^ valtuustossa työväen
edustajana. — ATH.
Oikaisu
. Painovirhepaholaisen tekemän
valitettavan kepposen johdosta oli
-lauantaina Fort Arthurin kuulumisista
pudonnut ensimmäinen
rivi pois aiheuttaen pahan sekaannuksen.
Uutisen alkuosa oU seu-raava:
Port Arthur. — Maria Miina
Junnila kuoli sairaalassa helmik.
26 pnä pitkäaikaisen taudin murtamana:
Hän oli 77 vuoden ikäi^
nen.
Uutisen lopussa oli virhe myös
'"tehvitlarjoilun" ikohdalta, minkä
o l i s i pitänyt kuulua seuraavasti'
Maria Junnilan sukulaisten toimesta
oli järjestetty kahvitarjoilu Hoito-
ruokalassa.
voisivat jotain tehdä hänen tervey-tensä
hyväksi. A i k a näyttää kuink
a he siellä onnistuvat, voivatko
miehen parantaa? Siis toivotan mi-tä
parasta hänelle sinne Toronton
sairaalaan. J a jos hän joutuu siellä
pitempään viipymään, n i in olisi hänelle
tietenkin hauskaa jos Toronton
toverit pistäytyisivät häntä tea*-
vehtimässiä. Tämän kirjoittajalla ei
ole huoneen numeroa tiedossa, ainoastaan
että hän on Toronton General
sairaalassa. - - ~
Ikävä tapaus sattui Eino Muhoselle
täällä'viime keskiviikkona keUo
10 aikaan illalla k u n hän oli tulossa
kotiinsa (ja ajoi yhteen OPR'n
junan kanssa John St. ylikäytävällä.
Hän itse säilyi loukkaantumatta
vaikka junan iskusta auto lensi
54 'jalkaa j a poliisien arvioinnin
mukaan autolle koitui 800 dollarin
vahinko.
Muuten tääl'lä onkin oUut viimeisten
päivien aikana hyvin sekaisia
ilmoja 'ja noita autojen mäsäyk-siä
on sattunut hyvin runsaasti.
E. Simonen,
I kymnit»nen, vilsitidsta kertaa ja
kun hän vapautuu, tiettetiiäii aina
etiä M n el ole kanan poissa . . .
"Nieaföfaen tapaus Hehee harvinaisuus,
muilta ^ antaisi aiHeen olelitaä,
että elämä Ruotsin vankiloissa on
autuus, ainakin pareanpaa kuin vastaavissa'
Siinnien laito&slBsa. Ruotsissa
ohkin vankeinholin viime aikoina
<^nut suuria edistysasloelteita, se
on kehitystllassa, niurrdsivaiheessa,
Uutlta' koikeillaan, sikäli k u i n varat
sallivat. Mutta puutteita o n edelleen,
E N S I K E R T A L A I S E t
TOIVOVAT SUOMEEN
Ruotsissa tuomittu suomalainen
saa esittää toivomuksen; kummuissa'
maassa kärsii tuomionsa. Varsinkin
erisikertalaisiet toivovat Suomeen,
koska voivat täällä' päästä vähemmällä.
On myös "JNiemisiä", jotka
valitsevat ruötsalaisea vainkieUden,
joskin lopullisen ratkaisun t ^ v ät
viranomaiset eikä hän itse. Ätutta
suomalaisvankien haasitalttelut Ruotsin
eräissä vankiloissa osoittivat, että
moni täälläkin ajattelee: oma maa
mansikka, muu maa mustikka. "Vankila
kuin vankila", o l i erään Norrtäljessä
istuvan suomalaisen miehen
vastaus, kun kysyttiin onko vangin
parempi Ruotsissa vai Suomessa^
•'Olisin sittenkin mieluununin vankina
Suomessa kuin Ruotsissa", sanoo
varkaudesta tuomittu suomalaisnainen
Hinsemergin upeassa naisvanklT
lassa Västerasin lähellä . , .
L U V A T O N O L E S K E LU
T A V A L L I S I N RIKOS
Suomalaisten tavallisimpia rikoksia
on luvaton oleskelu Ruotsissa.
Tämä merkitsee sitä, että henkilö,
joka entisen rikoksen, työn vieroksumisen
yms. vuoksi kaikotetaan
Suomeen, kuitenkin palaa takaisin
ja saadaan uudelleen kiinni. Sellaisia
suomalaisia, jotka ovat monista
käynneistään tuttuja Ruotsin vanki-laviranomad^
Ue, lienee noin 150 —r
he kiertelevät vapaudesta vankilaan
ja päinvastoin, kulkevat kotimaan ja
Ruotsin väliä. Suomen heikko työtilanne
OQ eräänä §yynä täHaisen a i neksen
lisääntymiseen, ja tällä hetkellä
on työn saanti Ruotsissakin
monissa tapauksi5sa vaikeaa. Mutta
useimmilta näistä kiertolaisista puut
tuu halua hakeutuakaan työhön. Jos
he pääsisivät edes työnvälitystoimisA
toon saakka, voisi elämä monelle
ehkä joteidcin valjua. Mutta monet
jäävät laivarantaan, tapaavat vanhoja
kavereitaan ja seurauksena on
jälleen alamäTci, alkoholismi, huumausaineet,
uudet rikokset, varkau^
det, murrot, tappelut, kodittoman
elämä Tukholman satamassa tai
Slussenin liikenneympyrän siltojeii
pimennoissa.
Suomen itsenäisyyspäivänä annettu
armahdus toi Tukholmaankin tavallista
suuremman joukon toimettomia
suomalaisia yhtaikaa. Väitetään,
että esim. Turusta suurin osa
armahdetuista tuli Tukholmaan.
Mutta monet näistä saivat työnvälityksen
kautta töitä. Suomen armah-dusasian
ympärillä Ruotsissa noussut
kohu perustuu kuitenkin suurelta
osalta paisutteluun ja sensaatio-juttuihin.
Ne armahdetut, jotka tu-livat
Tukholmaan olisivat varmaan
joka tapauksessa vapauduttuaan tulleet
tänne ennemmin tai myöhemmin.
Nyt heitä tuli useampia yhtaikaa,
ja se huomattiin paremmin.
S U O M A L A I S V A N K I EN
KÄYTÖSTÄ K E H U T A AN
" E n finne igen" — "taas suomalainen"
kuulee sanottavan, kun joku
suomalainen on joutunut tekemisiin
Ruotsin poliisin j a oikeuslaitoksen
kanssa. Tästä voisi luulla suomalaisten
olevan RuotsL««a jonkinlaisena
maanvaivana, huimapäisenä siirto-laisrotuna,
joka mielellään tappelee,
varastaa j a tekee kolttosia.
Näin e i kuitenkaan o l e asian laita.
Ruotsin vankiloissa ja vankeinhoito^
laitoksissa on viitisen tuhatta vankia
ja "puollvankia" ja laitosten ulkopuolella
valvonnan alaisina lisäksi
noin 20,000. Suomalaisten määrä
näistä kaikista on noin 700. Mutta
heidän maineerisa esimerkiksi muihin
ulkomaalaisvankeiihin. verrattuna
on hyvä — vankilaviranomaisät
eivät lakkaa kehumasta heidän käytöstään
ja työteliäisyyttään! Poikkeuksiakin
sentään on: kuii suomalainen
lyhtyy hankalaksi, on hän todella
hankala. - . . - r -
— Kuta pohjoisempana vankila s i jaitsee,
sitä helpommin suomalais^
vanki sopeutuu oloihin. Etelään päin
mentäessä taas tilanne vaikeutuu,
kertoi Ruotsin vankeinhoitohallituksen
pääjohtaja Torsten Eriksson. —
Tämä ilmiö johtuu lähinnä kielioloista.
Pohjoisessa ymniärretään
suomen kieltä enemmän kuin etelämpänä.
Pohjoisessa on useampia
suomea puhuvia vankilan virkailijoita.
Niitä suomalaisia, jotka eivät osaa
ruotsia, pyritäänkin sijoiOtamaan täi
laisiin laitoksiin. Suomenkielisiä v i r kailijoita
olisi saataVa enemmän ^. .
Ruotsn vankeinhoito käslittää. kaikkiaan
nelLsen tuhatta päätoimista
virkailijaa, joista suurin osa o n l a i :
toksissa. Näiden lisäksi työskentele^
10,000 vapaaehtoista valvojaa, jotka
saavat pienen kuukausipaaifcan ja*
suorittavat valvontatehtävänsä jonk
i n muun työn ohella.
fiaisienpäfifätle
' Onnittelumme kansainväliselle
naiisten päivälle j a kaikiUe Canadan
iiafetm kongressin (Congr
Cathadian Women) kannattajille;
K a i k i i l e hyvää töhtoviUe miehille ja
näiyjle, kaikille' j o t k a työsfcente^
vät • täsa-arvoisen j a onnellisemiman
elämän puolestia.
Tahdomme huomauttaa kahdesta
erikoistiilaisuudesta tänä vuonna
196a.
DiTämä vuosi on nimitetty ihmisoikeuksien
vuodeksi, ja erilcoisesti
tasavertaisteh -oikeukfeien vuodÄsi
n a i s i l l e , ' k a i k i l l a toiminnan aloilla.
Kunnioittaakseenttitä vuolta on Ca-'
jiadan hallitus nimittänyt kunjn-kaallisen
komissionin tutkimaan
naisten asemaa Canadassa Kaikkia
järjestöjä kehoitetaan lähettämään
laiisuntojaan, kuten' myöskin yksityisiä
miehiä ja naisia, ennen maaliskuun
22:sta päivää, lähettämään
kirjeitä joissa annetaan tosi-asiallisia
tietoja ja' ehdotuksia naisten ta-sa-
arvoisuuden saavuttamiseksi maas
samme.
2) Myöskin, huomdoidessanune tämän
ihmisten oikeuksien vuodeksi,
maailman naisten kongressi pidetään
marraskuun 24—28 pnä Helsingissä.
Canadasta pitäisi lähettää
hyvä edustajisto. Tätä silmällä p i täen
WIDF kirjoittaa:
Voidaksemme kiinnostaa laajoja
naisten joukkoja, me tahdomme tie-doititaa
j a kutöiia, ei ainoastaan kan-sainvälisiäiiaisten
järjestöjä, mutta
myöskin tunnettuja yksilönaisia ja
kansallisia järjestöjä jotka eivät ole
yhteydessä Wn)F:n.
Me pyydiimme teitä tiedoittamaan
meille että tahdotteko kutsua (nä-mät)
yksilöt ja järjestöt teidän
maassanne, vai pitäisiö se tehdä
WIDF:n taholta. Viimeisessä tapauksessa,
lähettäkää meille osoitteet
ensitilassa.
Tarkkailkaa lehdistä yksityiskohtaisempia
tietoja tästä kongressista
ja ryhtykäämme valmisiteluihin Canadan
edustajien lähettämiseksi.
Otamme tämän tilaisuuden painostaaksemme
kirjeiden tärkeyttä joita
lähetetään sanomalehdilli?, hallitus-virkailijoille"
j a pääministerille; ja
myös kirjeille joita kirjoitetaan ulkomaiden
hallitusten päänuehille,
joiden maassa on tuhansia vangittuna,
rääkätään ja murhataan heidän
poliittisten käsitteidensä tähden.
Me emme voi tarpeeksi ai-vostaa näiden
kirjeiden merkitystä. Lähetetään
niitä tuhansittain. Ainoastaan
silloin kun kaikki miehet ja naiset
ovat vapaita voimme me itsekin olla
vapaita.
The Congress of Canadian Women.
hl IMMissa
Koneesta jäi
vain pyrstö
Vientiane. — Laosilainen DC-3
kone syöksyi lauantaina Mekong- jo-keen
noin 160 km:n päässä Vien-lianesta
ipoihjoiseen, ilmoitti lentoyhtiön
edustaja sunnuntaina. Onnettomuudessa
saivat ilmeisesti su f.
mansa kaikki koneessa olleet; 28
matkustajaa j a 3 miehistön jäsentä.
Ennen syök^mistään veteen kone
oli törmännyt vuoreen.
Englannin Vientianessa oleva sotilasasiamies,
evei-stiluutnaritti Ho-race
Moore, on kadoksissa olevien
uhrien joukossa. Onnettomuuspaik
a l l a käynyt helikopterin miehistö
ilmoitti nähneei^sä ainoastaan koneen
pyrstön Mekong-jocssa; Pelastuneista
ei näkynyt merkkiäkään:
' MöskdVa. HuoGiinatCa sUtS,
ettti Siioihl 6n pl^i^ maa, sen t^Ö-väenUike*
on) tSmän yuoblsadan aikana
saandit f aikaan- päl^ööä sellaista,'
fafta.i^lfitfaä ^tii^Unbiiko-
. ko työväenllilÄeen;kok(k(lU(ta,'
rosti-^Mo^oväft' feanBalnvKttsett työ'
väeitfiikkeen instituutin .^osastopäällikkö
Ilja Kremer puhuessaan
instituutissa järjestetyssä, tilaisuudessa
j o ^ a ' alhona > «ilU v gliio-men
vallankumous vuonna 1918. ^
Suomen vasemmisto^keskusta- ^
halUtufcsen merkityltä kansainvälisen
työväenliikkeen kannalta korosti
niin ikään instituutin johtaja
Timur Timofejey avatessaan tilaisuuden.
Suomalaisina vieraina tilaisuudessa
esiintyivät vuoden
1918 kansanvaltuuskunnan sihteeri
Tuure Lehen, päätoimittaja Inkeri
Lehtinen ja Sirola-opiston
yleisen historian öpVttaja Paiäli
Martinmäki: He käsittelivät eri
puolilta Suonien tapahtumia vuonna
1917—1918.
Kansainvälisen otyöväenliiikkeen
instituutilla on yhteydet paitsi kommunistisiin
puolueisiin myös varsin
moniin sAsialideniokraatitiisiin puolu-eisiirt
Instituutissa vierailee usein
eri maiden it5'övSenliikkeen edustajia
lusnnoitsijoina. Suomalaisista ovat
instituutin tilaisuuksissa aikaisemmin
esiintyneet- mm. iministeri E le
Alenius, puheenjohteja Erkki Salomaa
ja ministeri Aarre Simonen
m a rra ikuussa ja puoluesihteeri Erkki
Raatikainen vuodon vaihteessa.
1918 TAPAUKSIA ARVIOIDAAN
UUDELLA TAVALLA SUOMESSA
Suomen itsenäistymisen ja vallanku-moustapahtumien
tötuudenmukai--
seen arviointiin joka on Suomessa
viime vuosina päästetty esiin valkoisen
valheen takaa,' k i i n n i t t i huomiota
Tuure Lehen. Huomion keskipisteessä
on Venäjän 'sotaväen osuus
kansalaissodassa ja bolshevikki vallankumouksen
vaikutus Suomen it-senäisitymiseen,
hän totesi ja selosti
vallankumoustapahtumien eri vair
heitä.
Venäjän lokakuun vallankumouksen
merkitys Sucmen itsenäistymiselle
on j o alettu tunnustaa laajasti
Suomessa, totesi päätoimittaja I n keri
Lehtinen. Hän kesikiltyi puheessaan
vallankumoustapahtumien arviointiin
työväenliikkeen piirissä ja
kommunistisen puolueen syntyyn.
Opettaja Pauli Martinimäki kiinnitti
huomiota sosialistisen kansallisuuspolitiikan
j a proletaarijsen; i n ternationalismin
ongelmiin Suomen
tuon ajan taptihtiimien yhteydessä.
Venäjän bolshevikkien suhtautuminen
Suomen itsenäistymiseen o li
alusta alkaen selvä. K u n bolshevikit
tulisivat valtaan, Suomi saisi vapaasr
ti päättää haluaako se erota Venä-jä^
itä. Muiden puolueiden kanta sen
Sijaan o l i horjuva tai" täysin kielteiT
'nen, huomauibti Martinmäki.
kAl^^ALAISSODAN tÄl¥lÖ
'OLI VÄISTÄMÄTÖN '
' Kansadi^s^odan^ täpabtuntla käsi-
Jtellessään MartrniÄSki totesi, etta
!"yeiffiläifnen rt^s^istöapu ei vjoioput
'rai£k^iseVdsti;vaiki^aa Suon]^
•k^asodan kulkuun'.; ]!iIeuvösto-V«när
'ijän.ja punaisen Suomen hallitusten
välillä soliniittu valliösopimus..(l.'3.
1918) lugitti.^näeoanäisest^ Suomei^
jpunais^n asÄndävjä>her^
tehokkaammasta sotilaallisesta^ avus
'ta.^ Toisaalta parinpäivää myöhem-niiin
solmittu Brest-Litovskinpakilco-rauiha,
sen Venäjällä a iheuttama s i säpoliittinen
kriisi ja lisääntynyt
hyökldyksiein uhka Neuvdötö-Venä-jän
muilla rajoilla; tekivät tyhjiksi
kaikki toiveet Suomelle annettavan
avun tehostumisesta^ sanoi Martin4
'mäki j a huomautti; että saksalaisten
•tulo maahan kallisti Vaa'an ratkaise^
vasti valkoisten voiton puolelle. :
Brestin rauhan yhteydessä • synty^
nyt vasemmisto-oppositio syytti Le*
liniä erityisesti Suomen j a Ukrainen
^6ttämisestä,totesi Martinmäki. Hän
"siteerasi Leninin .vastausta syytökf
s i i n : .''Meidän velvollisuutenmie on •
sanoa kansalle totiius: Rauha on
'äärimmäisen raskas. Ukraina ja Suomi
tuhoutuvat, mutta meidän täytyy
suostua tähän rauhaan, koska maa
tai-vitsee hengähdystaukoa." v
Tästä näkökulmasta katsoen Suomen
vallankumouksen päättyminen
katkeraan tappioon oli väistämätöUi
huomautti Martinmäki.
SUOMI KIINNOSTAVA
ESIMERKKI
Suomen työväenliikkeen historian
mielenkiintoisista piirteistä I l ja Kre-mer
mainitsi mm. eduskuntalaitoksen
synnyn, naisten äänioikeuden j a
vuoden 1916 vasemmistoensmmistön
Myöntäessään Suomelle itsenäisyys
den Neuvosto-Venäjä toteutti ensimmäisen
kerran bolshevikkien kansallisuuspolitiikkaa.
1. 3. 1918 punaiset
Suomen j a Neuvosto-Venäjän: sopimus
oli ensimmäinen sosialististen
valtioiden välinen sopimus, hän sanoi;
Ja nyt Suomi on yleisen kiinnostuksen
kohteena yhteishallituksensa
takia.
Suomen ilsenäistymistä käsitellessään
Kremer totesi, e'.tä Suomi e i
olisi saanut itsenäisyyttään ilman
lokakuun vallankumousta eikä itse^
näisyys olisi säilynyt, jos Neuvosto-
Venäjä olisi hävinnyt kansalaissodan.
Kremer, joka parin viikon kuluttua
tulee luentomatkalle Suomeen
S K P n vieraaksi, esitti tilaisuudessa
monia mielenlciintoisia teoreettisia
arvioita Suomen vallankumoushalli-'
tuks:n j a kansalaissodan tapahtu-*
mistä ja niiden merkityksestä.:
UUSIA KOKEILUJA
Laitosmuodot vaihtelevat täysin
suljetusta puoliavoimiin ja avoimiin.
Onpa kokeiltavana uutuuskin, per-hevankila:
pitkäaikaisen tuomion
saanut voidaan sijoittaa erilliseen
"huvilaan" perheineen, jolloin van-kilamääräykset
koskevat luonnollisesti
vain itse vankia, ei hänen perhettään;
Vankeinhoitoa ptyritään kehittämään
siten, että säädöksiä mah
dollisuuksien mukaan väljennetään,
kuten kirjesensuurin, vierailujen ja
lomien kohdalla on nu>nessa tapauksessa
leihty. Väljempää suomalaiseen
lainsäädäntöön nähdenTon sekiii^ että
karkaamista ei katsota rikokseksi
Mutta tämän johdosta karkaamisia
tapahtuukin monin verroin enemmän
kuin Suomessa.
Toivi Väre.
S.C.A. UrheiluUiilo
virkailijoiden osoilteel:
Puheenjohtaja: AkeHunnakko
90 Neville Park Bvld.
Puhelin OX 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd.. Toronto 8, Ont.
Puhelin HO 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström -
58 McNalm Ave, Toronto 12, Ont
Puhelin HU 1-3551
Liiton Naisjaoeto: Martha Turkia
592 Woodblno Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhelin 691-3477
POHJOIS-ONTARION SUOMALAISTEN HUOMIOONI
VANCE^S T.V. JA RADIO
MYYNTI- JA KORJAUSPALVELU
81 Oolden Avenue Puhelin 235-3876 South Porcupine, Ont,
Beatty ja Hoover tuotteiden näyttelyhuone ja •välittäjä sekä
Electrohcm-!? ja Fleetw'ood: televisioiden myyjä.
Monipuolinen varaa'o huonekaC.uJa ja taloustarpeita, HeUat,
jääkaapit ja syväjäädyttäjät saa.tte meiltä haJvimmalla, joiden
paikoilleen asetus ja huolto tehdään vapaasti. : .
Suomsnkiehnen myyntimiehemme T. A. (DON) SALO nxi-eOi-
,hyvm palvelee Teitä kaikissa ^ liötettamme koskevissa asioissa.
KÄYTTÄKÄÄ HYVÄKSENNE MEIDÄN TALVIALENNUSTA!
m m m m B m
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toronton osaston varsinainen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 Illalla Don-haalilla.
CSJ:n Sudhuryn osaston kokouk-
$£t pidetään kerran kuukaudessa
Johtokunnan kutsusta. Johtokunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvalht»: Box
354, Sudbury, Ont.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuukausikokous
pidetään Joka kuukauden
toisena sumiuntaina klo
1 päivällä osaston haalilla. K i i -
Jeenvalhtajan osoite: N; Piispanen.
R. R. 1, Worthhnrton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu- ^
kausikokoukset pidetään Clln-ton-
haallssa Jokaisen kuukauden .
toisena suimuntaina kei.lo 2 ip.;
Ku-jeenvalhto slhteenlle: Min-nie
Vainio, 2305 East-Pender—v
St., Vancouver 6. B.C. ^- '
CSJ:n SanltSte. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide-
^tään Joka kuukauden ensinunäl-
/ senä. tiistaina kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJtn Port Arthurin osaston kuukausikokoukset
pidetään jokai- >
. sen kuukauden ensimmäisenä
tiistaina, alka-an klo 7.30 illalla.
KlrJ-^envälhto "Osoitteella: 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
I HYVÄÄ RUOKAA 1
i KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
1 JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON =
I Koko: 7%" X IOV2". käsittäen 534 sivua |
s 351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua §^
1 HINTA SID. $13.50 |
= HYVÄÄ RUOKAA on p^^^^ nykykodln keittiöön. Sen re- 5
5 sept«ihln sisältyy arkiruokia ja Juhlaruokla, kansallisia ruokalajeja Ja E
2 vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- 5
s herkkuja Ulanlstujaisltn, dieettiruokia—- sekä taloudellisia ruokia =
S laihan kukkaron päiviksi. =
5 HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon, Sen joka re- 5
s .septls.sä opetetaan kädestä pitäen erältä ruoanlaiton 'perusklkkoJaV =
5 Lillan, kalan sekä muiden ruoka-alnelden vallnna.ssa ja käsittelyssä =
5 annetaan tehokas pikftkvirssl. : ^———. S
= Se on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , 5
S TILATKAA OSOITTEELLA: " S
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. |
I P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
' j i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m iS
• 1
'A
'riS''.
- \
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 5, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-03-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus680305 |
Description
| Title | 1968-03-05-03 |
| OCR text |
mi iSiiiiiiiiiiiiitiiiiiitiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
MenMkä Nancy
olyiD^iat^iiisiSta fcoitftr j a fao^ieahutälint
voittömil i^äncy Greehe o s a l l a t r *
jlä viikon vaäitesssa pidetitylhitt k i l -
päUuihin tiet§mätt&.^^e^^ ama
tSonoSGeuIsistaan on nostettu kysymys.
•Ranskasta jpaatujesi. tietojen miAaan
KansaihväKiien hiihtoliitto (J^IS) aikoo
rangista' Kancy preenea j a ranska-
Isfista kofinen mitalin voittajaa, Jean
Gjaude Killyä "olympialafciten ama-tSörisäanföjen
rMomisesta".
Aifcai^enÄnin v i i m e viikolla esitettiin
värtBs,, että Nancy Greene oli ottanut
vj^aan j^i $50.00 ihintaisen lahjan
(sen arvokkaamman lahjan vastaanottaminen.
katsotaan amatööri-sääntöjen
rikkomiseksi) Grenoblessa.
Hänen siellä saamiensa lalijojen jou-kc^
a on sidcset. matkalaukku, kello ja
AkamelitdcaTvainem puka.
Viime^talvena saavuttamansa "maailman
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-03-05-03
