Vapaus, March 5, 1968

              Sivu 2 -Tästaii, maalMc. 5 p. — Tuösday, Malr. 5, 1968
VAPAUS (LiBERTy)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
- OF FINNISH CANADIANS
Estabiished Nov. 6. 1817
EDITORt W. EKLUND . , . , MANAaÖ». B. S U K S I
tULBMIONBi ÖFPlCt ANO EDITOKIAJL 674-4'204
PUUlslili» Gft LtBilted, l(K>^10;»'E3m St..Wes^. Sudbury, Oanada.^
Matlins address: 96x 69
AdiWt]siog m t « opoQ aröllcati^ tränslatlon tree of dbaig^
AuthoriEed as seco^d dass x u ^ p i We Office D q ^ a n m e Q V<Mamt
and for payment of postage In cash. A.
CANADIAN LANGUAGE TRfSS^
} TILAlTSrilNNAT:
GtenadaGsa: 1 t t : tlOjOQ. 6 k ] b $ 5 ^ U ^ ; n:
SUc 8.00 Suonieei^:
lvk.W1.00.8tt;».ip
l v ] c 11.60, Okft. 6 ^
DoIIaFin arvo murenee
Eräät (kyynikot ovat d!hmetell€Jet ääneensä- sitä fcun Ca­nadan"
dollari ei ollji-t miUänsälkääln> nfenenoamaan, rahakysy­myksistä
kehittyneen yhdteksänpäiväisen halliltu^aDriisin -aikain^
vaikka, se heilahiteU hermostuineesti heti jos esim. Yhdysval­tain
presidenitti Johnsonin aivastus viittaa sdihen, eittä hän
on ehdtä saamut nuhan.
Vakavasti puhtren. on palautertltävat 'Irtutenkin mjieleen, että
värsinkih päänvnis^ Pearson ja raha-asiainminiöteri Sharp
vetosivat usdtakeiTtoja hallituskriisin n<)pean ratlk!^ puo­lesta
nimenomaan dollariiaimme" iihkaavien. vaarojen vuoksi^
Vaikka pitääfciii kailceti paikkansa sairtonta, että pussiinsa päiai
pappikin-saamaa, niin sen ei kiiitenkaan taxvilt^ olla asiassa
päätöteijänä. Aiheetonta «liiohi olhit mielestäni^
teri Pearsöniin vetöomulkset ''kaaisainväiisiin taioois- ja raha­vaikeuksiin",
jolla hän epäilemälttä tarkoitti ensikädessä Yh­dysvaltain
kaikkivaltiaana pideityn dollarin yhä heiJdcenevää
tilannetta.
Pahin puoli tässä asiassa on se, että sitä mukaa kuin Yh-djfsvaltain
dolllari heikkenee — ikiitos siitä etasikädessä niie-letitöniälle
Vietnamin sodalle ja myös eräillcf msuille teikfijötiUe
— tulee myös Canadan dollarin asema uhaltuksä'. Jos Yhdys-valltain
dbllairin. afvo - - ja mikäli Yhdysvaltain suiurpääoma'
liuiulee sen asemaansa auttavan, se ei häiiiäilesiillöip astua seai'
par'emmin Canadan kuin miuidenkaan liittolaismaittensa, tar
lousvarpaillef.
Tässä mielessä ei ole meille eanadalaisiaie lainkaan syytä
siilkeä silmämme siltä tosiasialta, että kaikista vadtaväitteisitä
huolimatta Yhdysvaltaan dollarin asema heikkenee jaitHcuvas-tL
Tosiasiassa Yhdysvaltain kongressin edustajainhuioinJei^
jö hyväksynyt presidentti Johnsondn esityksen IMkkeeHä ole­vasi
dollairiseteli^öä vastaavan 25% teultakatteen lopettami­sesta.
Lakiesityksen perusteena on se tosiasia, että USA ei pys­ty
enää vastaamaan ulkomaisisjta sitoumuksistaan, ts. l-unas-tamaaai
ulkomaiden hallussa olevia dollareita vanhaan pakko-kurssiin
35 dollaria unssilta, totesi viime viifcoMa Helsingissä
ilmesltyvä Kaiisan Uutiset lehti ja selitti tätä dbUaritilannetta
mm. seuraavaa:
USA:n Icultareservit olivat vuonna 1947 noin 24.6 miljardia
dbUaria, vuonna 1957 noin 22,7 ja tällä hetkellä; enää vajaat
11,9 miljardia dollaria. Kun dollarisetelistöä vaataava 25 pros.
suuruöinen kulltaikate; sitoo kultaa reserveihdnf 10,7 miljardin
dollarin arvosta, ei USArUa ole vapaasti käytetltävissä fculltaa
kuin vähän yli miljardi dollaria. Näin pienellä määrällä USA
ei enää selviydy. Tämä ääriraja on dUut jöktaiuan olemassa,
mutta vasta nyt pakko sandee ratkaisut.
Punnan devalvoinnin jöihdosta viime vuoden loppupuolel­la
syntyneen kultaryntäyfksen aikana USA menetti ulkomaille
kultaa 900 miljoonan dollarin arvoilta. Täimä oK vihneinlen va­roitus..
USA oli kyUä saanut uhkauksilla ja pakotteilla aikai-senmiin
eräät läntiset kapitälistjmaat pidättymääri dbllariensa
vaihtamisesta kultaan, mutta ei kaikkia. Ranskahan on ollutt
parin kolmen vuoden ajan USAm kiillän suurin rohmuaja.
Ranskan tapaan ovat menetelleet eräät muut maat ynnä öljy-sheifcit,
'kansainväliset keinotteflijdt ja Zjrrichin vutorenpedlbot
USA pysrtyy epäilemättä nyt vapautuvalla kultamäätällä
kamppailemaan ehkä pitikänkin aikaa doUarin arvon säilyttä-miseksd.
Tämä ei Miitenkaan poista olleeUisinta epäkohtaa,
dollarin yliarvostusta, eikä ratkaise itämän seurauksena vallit­sevaa
kansainväilistämaiksuvälrnefloriisiä. Tosiasia on ^^^s^^
dollarin yliarvostetun kurssin avulla USA on riistänyt ja riis­tää
koko kapitälistiäta maailmaa. Kun USA:n hallussa odi kaOcsi
kolmasosaa kapitalistisen maadhnan ku!llasta, niin sen oli help­po
hoidella maailman taloudellisia asioita omien etujensa mu­kaan.
Nyt USAn osuus maailman 'klultavarodsta on pudoninut
runsaaseen neljännekseen ja USA:n omaj asema, ts. doUarin
arvo, ei olekaan enää fturvattu. '
Nimenomaan USA:n valtavat varustelumeniot ja viime
vuosdna paisuneet Vietnamin sodan laskut — monien muiden
tekijöiden ohella ovat muuttaneet sen uHoomaisen maksu­taseen
kroondsesti vajaukselliseksi. Muut kapitalistiset maa(t
ovat joutuneet ylläpitämään tätä tilannetta ja myös rjthoitta-maaainun.
USA:n Vietnamin sodanfcäyntiä. Nyt muiden mjai-den
halu ja mahdollisuudet tämän jatkamiseen ovat eheyty­mässä.
Ranskan vaatimuksella, jonka nxukaan USA:n on saa­tettava
makteutaseensa tasapainoan, on täysin reaallinen pohjaL
Kultakatteen poistamisen kannattaljat ovat ^ttäneeit, että
toimenpiteen tarkoituflcsena on luottamuksen palauttaminen
doilkrin arvon säilymiseen. Hertgähdystaulkoa «USA vtoi ostaa
joksiMn aikaa eteenpäin, mutta se ei poista epäJkohdaIn ydinttä
edkä liioin kansainvälistä epäihiuloa ja keinottelua. Kongrieissis-sakin
epäillään tätä vahvasti, nnsrtä osoituksena on laMesity
sen taakiseen saaima niukka enemmistö edustajainhuoneesi.
Kultakatteen poistamista onkin pidettävä askeleena dollarin
arvon 'ja sen USAiUe tuoman ylivallan murenemisessa.
EI SE SUOMEN HALLITUS
AIVAN •'VIATON» OLLUT;
Kuka' rföitti iAuo sodat- Sitomeh ja
Neuvostoliiton välillä joista vielS|di
ollaan e r i mieltä? Jos seuraamrnjs
kaikkia noita sotaan !johtayiasyiTO
min buoixxaanvne että Suomessa valr
mistelttin ttiota sotaa jo inHonia vuo­sia.
i;i
Muistamme vieJä ipiten Ritavvori
muriiattiin presidentti »nuihitettiiin
kun he yrittivät estää tuota salaista
hcmmiEka, j a kuinka monta hyökkäystä
Suomesta tehtiin Kajjalaan.: J a nyt
kun lopuka paljesteittiinEn|^änQin ta­holta
tuo sqjimus mikä oU tehty Siior
men ja Saksan välillä, niin ei jää
hutään haiiiakäsitystä siitä että kuka
syyllistyi tuon sodan aloittamiseon.
Käydessäni Suomessa v. 1932 juuri
sotapalveluksensa suorittanut mies
keritsi miten heille armeijan tahoHa
luennoitiin, että Suomi joutMu sotaan
Neuvostoliittoa vastaan lähitulevaisuu­dessa,'
ja että Suomi tulee voittamaan;
Kysyin että miten se voi olla mah­dollista
nim suurta maalta vastaan,
niin hän sanoi että heille selitettiin
että Saksa tidee olemaan Suomen var­ma
liittolainen j a että Englanti ja
Ranska tulevat antamaan heille mie­hiä
j a Yhdysvallat rahaa.
Tämä kaikki antoi selvyyttä sodan
päätyttyä. Noiden suurvaltojen tarkoi'
tuksina oU Neuvo'«to'iiton hävittSmi*
nen ja Suomea käytettiin aloitteen te­kijänä,
ja jos ei Saksa olisi rikkonut
noita sq}imuksia Englannin kanssa ja
valloittanut Ranskan alueita, niin olisi
tuo suunnitelma yhteisestä hyökkäyk­sestä
toteutunut. Mutta kun Saksa
hyökkäsi Ranskaan ja Englantiin niin
tuli noiden m a i d e n oma turvallisuus
kysymykseen ja niin muuttui sodan
suunta.
Mutta Suomi haaveili Saksan liitto­laisena
suuria aluevaltauksia, joka sel­viää
tuossa Svinhufvudin kii^^eessä
Testamentti kansalleni) ja Suomessa
nuo Saksan ihailijat ja liittolaiset oli­vat
suurissa toiveissa noista voitois­ta.
Jäljennän tähän osan konsuli Koi­vukosken
kirjeestä jonka hSn saisi»
keltaan Suomesta ]& loka julkaistiin
Kansan Uutisissa.
"Me vietämme täällä suurta suru­juhlaa.
Kuinka mielellämme toivohn-me
että meidän rakastettu johtajam­me
kenraali Mannerheim olisi saapu­nut
suurena voittajana, vaBioisen rat­sunsa
selässä. Mutta toisin kävi. Huk
kaan imeni SuurSuomi unelmamme.
Emme saaneeötkaan Karjalaa; mene­timme
vielä siitäkin mikä meillä o l i.
Ei meillä „ole enää Vihuria, ei loista
Hankoniemen sibnä. Lippumme liehuu
puolitangossa ja parlräat poikamnrie
nukkuu nurmen a l l a ."
Tämä kioje selvästi todistaa mit^
Suomessa haaveiltiin ja toivottiin. Kui­tenkin
koko tuo sota d i suurvaltojen
tavoitteena ja koska Suomi on maa
jonka kautta Nexrvostoliittoon voi hyö­kätä,
oli se välttämättä saatava mu­kaan.
Todellisuudessa se oli suurval­tojen
yhtenen suunnitelma kukistaak­seen
Neuvostoliiton nmjtta kortit me­nivätkin
sekaisin kun Saksa aikoi sen
yksin tehdä ja niin ystävästä tuli v i -
lollinen.
Ja näyttihän se Saksa Sudmellekin
että kiunka hyvä ystävä se oli sitten
kun se 'joutui sieltä pois lähtemään.
Professori Puntila sanoi täällä Port
Arthurissa kun häneltä kysyttiin tuos­ta
sodasta, että jouduimme suurval­tojen
väliseen puristxikseen joten meil­lä
ei ollut muuta snalildollisuutta.
J a nuo muutamat kalliosaaret joita
Neuvostoliitto halusi vaihtaa ja jotka
Paasikivikin olisi ollut hahikas vaihta­maan
koska se olisi ollut eduksi Suo­melle.
Sen sijaan Suomi mobilisoi jo
armeijansakin silloin kun noita neu­votteluja
käytiin ja sitä pidetään kan^
sainvälisten lakien mukaan sodan ju­listamisena.
Se siitä.
Neuvostoliitto oli täysin tietoinen
siitä, että^nne tullaan hyö4duiämään
ja se halusi vaihtaa nuo kalliosaaret
itsensä puolustustarkoituksessa, mutta
Suomen puolelta ei haluttu tehdä min-
;käänlais*a- sovintoa; Mutta" tuo sota
ioli jo päätetty, aloitti sen sitten kum-
|pi maa hyvänsä ja kosjca Saksa ei
[Ollut vielä täysin valmis hyökkäämään
Neuvoistoliittoonii, niin teki sie hyökkään
mättömyyssopimuksen Neuvostdiiton
ikanssa, jota se ei alkuunkaan aikö-ifmt
kunnioittaa, se vain halusi lisää
aikaa 'varusteluihin. Tekihän Saksa
:sk:!plmuksen Englanninkin kanssa mut­ta
sekin oli vain petosta,
i Neuvostoliitolla ei ollut taricoitukse-na
valloittaa Suomea, se hal^si vain
puolustaa itseään. Olisihan se^ voinut
hajoittaa Suomen maan tasalle tai
Valloittaa sen kokonaan, mutta sitä se
eltehnyt sodan voittajanakaan;
/On hyvin omituista että vielä tänä­k
i n päivänä suomalaisten taholta sano­taan,
että tuolla taistelulla he säilytti­vät
itsenäisyytensä. Se on kaiketi
ainoa tapaus että hävhmjrt maa sel­viää
voittajana.
Muistamme kun eräs amerikkalai­nen
kirjeenvaihtaja ykävi Suomessa
tuon sodan jälkeen niin hän sanoi että
saatte olla iloisia siitä että teillä on
ollut niin ystävällinen vihollinen, että
se. on jättäiiyt teidän kaupunkinne
ehjäksii ja jos luulette ettei venäläi­set'
olisi voineet sitä tehdä niin teidän
pitäisi käydä Berliinissä.
En kirjoita tätä siinä mielessä että
haluaisin kylvää vihaa noiden kanso­jen
keskuuteen, ija suurin osa Suo
men kansasta ja itsekin sen ym­märtää
että mitä vihan kylvö aikaan
saa. Ja sen ovat jo tunnustaneet Paa­sikivi
j a Kekkonenkin ja toivoisin että
tuo ystävyys noiden kansojen keskuu­dessa
edelleenkin voimistuisi, siliä
naapuruusvihalla on aina huonot seu-rnukset.
— I.S.
• • •
K E S K U S T E L U A DEMOKRATIAN
KÄSITTELYSTÄ SUOMALAISTEN
SUHTEISSA
Englannin poUtilklta ^Siieiiiste' ItSSn" Ja vanbddik 8«irlimi^/4tia oJiin sen^ Jareimii^
Sf vuoden 1971 loppuun nienniBBsft evakaol
Kaakkois-Aasiassa olevista tuUkofeidlBiiiän; on Jatkuvasti pysynyt Ididissä
pohdinnan aiheena. Yhdysvalloissa Iqr^rtSän sitkeästi* knb^ perii nSmä
alueet Englannin lähdöflJIIKelen Ja kiiKa tulee raWeIe^w niöhopoUtö
etuja näillä alueiUa?
" Lähi-ttäJn Kaakkois-Assia merkitsevät oUy8, tinaa, laouaankantsaa
ja monia muita raaka-aineita. Maadlmassa ei sellaista imperlallsästa miaa-ta
olekaan, joka ei oUsi osallistunut näitten alueitten rosvoukseen. Kym­menet
monopolit ovat täyttäneet luissa^ppinsa lähl-idän Ja Kailkoi»-
Aasian maista saadujUa voitoilla.
vensoniata tulee' sittenkin- se-näattodiehdbikas
IlUnJoisdn' psa-valtiosta.
Asiaa ajateltuahan taxteJrrÄnin
mr. Stevenson antoi Vietnalmini
likaisesta hyökkäyssodasta toi-sen-^
lausimnon selÄitäen kysy­mystä
vähän samaan tapaan
'kuin sielunviHollisen kieirrotaan
Niille jotlka epäilevät, ättei näissä maal!Usdssa asioissa an- selittävän pyhää kii^jaa...
neta kofiikaan ''armon Mydä oikeuden edellä", voidaiah wyft oli nyt sanonut (ka^ittöivansa
Ja hän sai ''armon"
osoittaa AdlaiSte\rensGn ni-tapatjsta Yhdysvalltoiöte
MeUle kerrottiin viikko sitten maanant
tulleissa uutLStiedoissa, että Yhdysvaltain tunnetiim YK:n lä­hettilään
poika Adlai Stevenson Iir''näytti menettäneen mah-doUiauuden
tulla nimitetyksi demokraattipuloiluteen senaatlto-riehdokkaiaksi"
siksi kun hänen huulUta oli tullut yiksi ainoa
kerettiläis-lause.
Stevensondia pidettiin ennakikostuosöMdna ja vairmana se­naattorin
ehddkkaana miutta^sitten hän oli sanbnut putolueen
kuninkaitten tekijöille^ etttä "häm ei voi varauksitta tukeia pre-sidientti
Johnsoniin Vietnam-politiikkaa".
Siinä nouted paltoalla tie pystyyn Stevenson m
Seuraavana päivänä tuli kudtenkin toinen tieto, että suh-iaultumalla;
asioihin ^'sovittelevalsti" kuten sanotttiin, mr. Ste-
*'Johnsonin tavoitteita VieJtna-^
missä noin nimeensä:
"Udkon presidentin tavoitite-levan
rauhaa ja imdnäkanniä|tain.
sitä."
Ja katso, puolfuiepoirtjot hel­tyivät
jA ltrpiasivajthtiJaleh.tJliä sii­tä,
että Stevensohistä tulee kxp-pujen
lopuksi senaättoriehd<i:
kas.
Näin käy armo oikeuden edc!l
lä —- ja samalla toteuteifttnd-rikkalaismallinen
ddmibSfarflltiia
kaikessa koineudessdflini .
Täällä / Port Arthurissa olemme
joutuneet keskustelemaan siitä kun
SiOmen itsenäistymisen historial­listen
asiain väärLstely: vedettiin
•paikalliseen päivälehteen eräitten
yksilöiden kirjoituksella. Tämän
lehden pakinoitsijakin kiinnitti sii­hen
huomiota ja täällä vastattiin
englanninkielisellä kirjeellä päivä­lehden
palstoilla.
Sitä seuraavana on suomalaisten
keskuudessa olhit keskustelua Suo-meh
luöfckascöan historiallisista
asioista, joka sellaisenaan on hy­vä
ja selventävä mietelmä.
Mutta tämän kirjoittajan mieles­tä
on luokkasodan ja sen jälkeisen
kauden terroritoimien selvittely
suoritettava Suomessa.
Siksipä Suomen presidentti Kek­kosen
lausuntoa siitä, että Suomes­sa
on tapahtunut muutos parla­mentaarisen
demokratian ymmärtä­misessä
käytännöllisessä ja viralli­sessa
mielessä on tervehdittävä.
Suomessa vasem mistokeskus ta-h al-lituksen
kokoomuspohja tulkitsee
juuri 5en muodoksen parantuneena
tosiasiana.
Viikko sitten sunnuntaina täällä
esitetyssä Suomen työväenliikkeen
50-vuotisjuhla-filmissä oli juhlapu-heiden
ja -tunnustuksien yhteenve­tona
yhtenäisyystahto, jota on ter­vehdittävä
innoittavana askeleena
eteenpäin.
Mutta juuri siksi pidän virheel­lisenä
täällä Suomen vanhoissa o-loissa
ilmenneen kan nan esittän-.i.
sen j a sen pohjalla demokraattisen
rajoittamisen ja karsinakäsitteiden
esittämisen..
Canadan suomalaisen järjestön
taholta olemme aina esittäneet ky­symyksen
siten, että demoikraattis-ten
oikeuksien, kansalaisvapauksien
Riistäjien eituriivissä ovat amerik<^
kalaiset j a englantilaiset monopolit
Peikäsitään aimerikkalaisen Aramcon
(Arablan^American Oil Company)
öljytulot SaudirArabiasta 7 ovat y li
600 miljoonaa-.dollaria vuodessa:
Bnglantilais-ameiilckalaisen yhttttii
Ruweii Oil Companyn ptthdas voitto
oli vuosina 1948—1960 noin 2,8 m i l ­jardia
puntaa.
H^Utsevassa asemassa Malesian
talouselämässä ovat Elnglannin mo^
nopolit, joitten pääoonasijoituikset
ovat 400 miljoonaa puntaa. Sinne
keskittyy kolmannes koko maailman
tinavaroista ja y l i kolniannes maail­man
luonnonkautsutuotannosta, siel­tä
saadaan kultaa, Wolframia, man­gaania,
rautaa ja Uraamia.
Singapore on Kaakkoi&.Aasian
suurimpia kauppakeskuksia j a sen
talouselämä rakentuu etupäässä jäl-leenvienlikaupalle:
Vuonna 1964 sen
v i e r i i bli, y l i 900 miljoonaa dollaria
ja tuonti y l i miljardi dollaria. Singa­poren
talouselämässä näyttelee suur­ta
osaa ulkomainen pääoma etupääs­sä
englantilainen. Tämän maailman-sataman
kautta kulkee noin kuuden-k
y m m e n e n kansainvälisen laivayh­tiön
liikenne. Siellä sijaitsee myös
Englannin kaukoidän sotilaallisen
johdon esikunta.
Tndonesiassa, joka vuoden 1966
lopussa julisti peruuttavansa ame-i-
ajoititaminen itsenäisen Suomen
alkutaipaleella johtui taantumuksel­listen
porvarijohtajain luokkapai-nostuksesta
työläisiä ja talonpoikia
kohtaan niin taloudellisesti kuin po­liittisestikin.
Kun samantapaista
painostusta yritetään kuljettaa tän­nekin,
niin se on tuomittava, sillä
se on yhtäläisesti väärin täällä kuin
se oli Suomessakin.
Kun me vuosikymmeniä sitten
Canadaan siirtyneet tulinrme Cana­dan
kan.salaisiksi, niin meidän kan^
salaispapereissamme oli merkintä
että me olimme 'British subjects'
eli Britannian alamaisia- Je me p i ­dämme
Suomessa luokkasodan jäl­keen
vallinnutta "demokratiaa""
vastakkaisena brittiläiselle parla-menltaariselle
demokraatialle j a sen
oikeuskäsitteille.
Tämä meidän silloinen käsityk^
semme on myös sopusoinnussa ny­kyajan
teorin ja käytännön kanssa
esimerkiksi^Yhdistyneet Kansakun­nat
Järjestön hyväksymän Ihmisoi-
'keuksien julistuksen" kirjaimen ja
hengen kanssa.
ATH.
fikdci^aisten ja englantilaisten tuo­tantolaitosten
j a plantaashien vai-toraiaa.-
liyväisyttUn l a k i , j p l l a s a i -
Iitaan ulkomaisen pääoman suorat
sijoitukset ,
Imperialistit eivät aio jättää lähi-itää
j a Kaabkois-Aasiaa vaUle asejsr
tettua santarmia, joika suojelee^ n i l i
den etuja ja o n valmis tarpeeni tul­len
sekaftntumaan tämän alueen
minkä tahansa maan sisäisiin asioi­hin,
jos monopolien edut joutuvat
vaaraan. Jos Englanti lähtee —- m i ­kä
"e^ vielä liene aivan idistatonta,
koska neljässä vuodessa ehtii virrata
vielä paljon ve.tä - r r sen sijalle tulee
siirtomaavaltiaiden mielestä astua
jonkin tMsen imperialistisen vallan;
Tähän rooliin pyrkii Yhdysvallat eh-^
dokkaaksi.
United States News and World
Report kirjoitti tammikuun 29 pnä
ilmestyneessä numerossaan ettei
amerikkalaisilla veronmaksajilla ja
USAn puolustusvoimilla tule ole^
maan muuta keinoa kuin loppujen
lopuksi ottaa omille harteilleen maa
pallon suurimman j a tärkeimmän
alueen, Singaporen puolustus, joka
keskus t o i m i i Intian valtameren. P u ­naisen
meren j a Välimeren reittien
risteyksenä. Englanti lähtee sääs­tääkseen
rahojaan, U S A jää ainoak­si
voimaksi, j o l l a on tarpeeksi varaa
vallata tämä paikka.
Mutta tarvitsematta odotella vuo­teen
1971 a m e r i k k a l a i s imperialis­tit
j o nyt yrittävät sekaantua läiii-idän
tilanteeseen. Se lietsoo impe­rialismin
synnyttämiä ristiriitoja eri
maiden välillä. E i ollut nrlkään sat­tuma
taikka "diplomaattinen ereh­dys",
kuten erääit e n g l a n t i l ^ l ^ d et
väittivät USAn ulkoministerin apu­laisen
Judgi n Rostoen lausunto Per­sianlahden
m a i d e n— Persian, Tur­kin,
Pakistanin, Kuweitin j a Saudi-
Arabian — liiton muodostamisesta
englantilaisten lähdettyä. Amerikka­laiselle
diplomatialle oli tärkeätä
saada tietää, miten tällaiseen koe-palloon
suhtauduttiin maailmassa.
Mutta yhtä tärkeää o l i kylvää keski­näistä
epäluuloisuutta Persianlahden
maiden keskuuteen. Alettiin kiistel­lä
siitä, kuka saisi johtoaseman
Persianlahdella. Kysymys Bahrainin
saarista kärjistyi. Syntyi. kitkaa Per­sian
ja Saudi-Arabian välillä. Kaak­kois-
Aasiassa sjmtyy omia mutkalli­sia
ongelmia niin ikään imperialis­tien
vaikutuksesta.
Mutta jättäkäämme kiistakysy­mykset
sinänsä syrijään:: Itse kansat­han
niitä ratkaisevat j a mitä pifcem-lät
alueiUa PSA väittää, «ttä eng-lantilajsten
joulkkojen lähdettyä
lä^ueil^t muodostuu ' ' t y l ) j i ö ' V j i^
U S A n puolustusvoimienjon täytettä
Tunnettua on, e t t » >"witaitiyhjiön"
teikosyyUä USAn puolustusvdmat
inienivät Etelä-Vietnamänldn.
nämä siintomaavall^^^äikuttaviA
p u h ^ "tyinfiöstÄ" ^hqeäSceyäl
sellaida alueita^ j o i M 'W oäut
ntassa itsenäisiä v a l t i o ! ^ jo kauaa
ennea l o a a YhdysvaMat IXsk i l m e i^
maailinankaTitalle: Ky«syn^'oa nia&-:
ta, j o i l l a on rikas histor»,^ vuosisa­tainen
kulttuuri, maista,' jöideii kfc-hityksien
surtomaavaltia^ yrittivät
katkaista' ja taannuttaa' E i tegypds-sä,
Syyriassa, Algeriassa,» Irakissa
ja muissakaan maissa ole ^syntyiiyt
minkäänlaista "tyhjiötä" siirtöinaa-
Käsittämätöutä on mikäi tS^aiseh
valtojen asevoimien lähdettyä niistä,
•tyhjiön" pitäisi sitten syntyä muil­le
alueille ulkomaisten joukkojen:
poistuäua.
Puheet "tyhjiöstä" ovat (e3a>syy
lähettää anierifckalaisia' a ^ ^
niille maapallon aluelUe,*' j o i l la kan­sat
taistelevat kansallisen itsenäi­syytensä
puolesta ja oikeudesta
käyittää itse omia luonnonvarojaan
ja rakentaa riippumaton talous­elämä.
Bonnin apu Etelä-
Vieitnamille —
hyötyä cfpäiMään
Moskova. Länsi-Saksan haUitus
on Vietnamin sodan alusta lähtien
avustanut Saigonia lähettäen siUe
"satoja miljoonia marfekoja" sekä
iTinsaasti spesialisteja työskentele­mään
Etelä-Vietnamin sotateollisuu­den
palveluksessa.
Etelä-Vietnamiin syytettyjen ra­hojen
tarkoituiksenmukaisuutta on
•kuitenkin alettu ei)äUlä Bonnissa
viime viikkoina, Ikirjoittaa Pravda
Bonnin kirjeenvaihtaja 'Vladimir
Mihailov lauantaina.
Länsi-Saksan tuoreimman avus­tuserän
— lähes 5 milj. mk. vei
Saigoniin prinssi Wittenstein, joiikä
hallitus lähetti Eteiä^^ Vietnamiin
tutkimaan, "missä määriA-aikaiseni.
•pia avustustoimenptteitä tulee mu­kauttaa
muuttuneiden olosuhteiden
mu-kaiseksi", kirjoittaa MihaUov.
ÄtomiVoimala-rafkaisu
Suomessa
Kirjoituksia ja kuvia
halutaan VAPPU-juIkaisuun
VAPPU-julkaisu ilmestyy tänäkin keväänä hyvissä
ajoin ennen töuliokuun ensimmäistä päivää. Avustajilta
pyydetään taas julkaisuun kirjoituksia; kertomuksia, no­velleja,
muistelmiay runoja ja muita sekä kirjoitusten
yhteyteen tai muuten julkaisuun sopivia kuvia. Kuvat
palautetaan pyydettäessä takaisin. CMkaa ystävällisiä ja
lähettäkää avustuksenne niin pian kuin voitte—^ viimeis--
tään maaliskuun 16 päivään mennessä.
Etukäteen avustuksesta kiittäen.
VAiPPU-julkaisun toimitus
Box 69, Sudbury, Ont.
H e l s i n k i Loptillinen ratikaisu
atcmivoJmäla-asiassa on odotettavis­sa
toukokuussa. Imatran Voiman
johto päätti, että tarjousten kaupal­liset
osat on jätettävä huhtikuun 19
päivänä. Tällöin antavat kaikki kol­me
halukasta vozmalanrakentaijaa>
Englannin atomienergiatoimikunta
U K A E A , ruotsalainen A S E A sekä
neuvostoliittolainen Teknopromex-port,
hinta-, maksu- j a mahdolliset
lainoitusehtotiedot Imatran Voimal­le.
Imatran Voiman antamassa tie-^
dotteessa sanotaan, että kaupallisten
tarjousten jättöpäivä on lykätty näin
pitkälle eräiden ydinpolttoaiaieen
saantia koskevien lisäselvitysten
hankkimista varten. Lisäksi yhtiön
johto tutustuu tätä enmejv E n ^ a n -
nin ja Neuvostoliiton atomivoima-teollisuutean.
Ruotsin toiniintaan yh
tiön edustajat kävivät tutustumassa
helmikuun puolessa välissä.
Taloudellisten vertailulaskelmien
arvioidaan vievän aikaa pari viikkoa
ja tähän sisältyy myös laskemien
tarkistus kaikkien kotanen tarjoajan
ja Suomen atomiteollisuusryhmän
kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
KOVALLE SE OTTAA
Jos ijoku . sellainen pikkumaa
ikuin esimerkiksi Canada tai Suo­mi
joutuu tui^vatitumaan johonkin
niinkin olemattomalta tuntuvaan
Ija s i l t i laajoija ikanisalaispiirejä
ärsyttävään toimenpiteeseen kuin
lalturiveron järjestämiseen u l k g^
maille matkustaville, n i i n sitä voi­daan
jotenkin ehkä ymmärtää,
vaikka sen taiikoituksenmukaisuus
j a järkevyys on Jievästikin sanoen
(kyseenalaista. _
Mutta kun tällaiseen matikave-roon
tuirvautiuu "Vapaan maail­man"
johtavan maan; suuruudes­taan,
voimastaan j a rikkauksistaan
ikerskuiva Yhdysvaltain hallitus,
n i i n silloin t u l i s i ' kaiketi sitäkin
pitää ainoana autuaaksi tekevänä
verotuskepposena.
: Sivumennen sanoen voidaan pi­tää
ihmeenä ja ik-ummana, ettei
(3l(Amai nHe .vielä Washlngtoiila
tavanmuhaisesti matkien ottanut
Mytäiitiiön samanlaista laiturlve-rotusta?
'Jaf'toiseksi, kun o n arvioitu,
etdr YhdyÄvaMoIsfta nyt voimaan
oitetttB v i i B / & m ^ l e a verotus vH-lh
«nitää ameridokalakten vlei^aUua
tääliS Oanädassakin noin lO^pro-
««Initlsestl eddllrfeen vuotööri ver-fateW,'
niin. siitä- koituva vahinko
aiotaan ilmeisesti sälyttää aina­k
i n täällä Ontariossa tavallisten
puiUiaisten j a heidän vaimojensa
maksettavaksi. Meille on ilmoitet­tu
kuten muistetaan, että onla-riolaisiile
voidaan määrätä 'kolmen
dollarin hintainen tai sitälkin kal­l
i i m p i hinta: siitä, jos he haluavat
mennä kaihdesti tai useammin ke­sän
mittaan johonkin Luojan meil­le
ilmaiseksi antamalle jäirvelle
oivgensiimaa liottamaan. No, me
canadalaiset maksamme paljon
muitakin amerikkalaisten lastaija,
n i i n miksi emme myös USA:n
laituriverosta Canadalle koituvia
tappioita?
Mutta paneutukaamme hieman
yksityiskoihtaisemmin sen yhdys­valtalaisen
matkaveron pariin.
USAn finanssiministeri FowIer
aniol äskettäin kongressille esi­tyksen
erityisen ratjavei-on peri­misestä
USAsta uilkomaille mat­kustaville
amerikkalaisille. Tämä
on herättänyt USAssa paljon klih-tynvystä
sökä kierto- j a keinottelu-mahdollisuuksien;
suunnittelua.
POwleriri esityksen mukaan jo­kaisen
amerikkalaisen, joka aikoo
matkustaa lentokoneella Ekiroop-ipanp;
on njaiksettava veroa 15
prosenttia, mikäili hänen kulunsa
u Ikomiailla ovat päivässä 7—15
dollaria. Jos hänen päivämenonsa
ovat y l i 15 dollaria, on vero 30
pix)senttia.
Tämä vero on maksettava etu­käteen
lentokentällä. Matkustajan
on esitettävä arvio, paljonko hä­neltä
kuluu matkalla j a tämän mu­kaan
otetaan etnkäteisvero. Kun
matkustaja palaa takaisin Euroo­pasta
USA:han on hänen esitet­tävä,
paljonko hänellä on rahaa
jäljellä palattuaan. Jos hän on
maksanut rajaveroa liikaa, hän
saa erotuksen takaisin. Jos hän
on maksanut veroa liian vähän,
hänen on maksettava lisää. Joka
tapauksessa matkustajan on näyt-tettävä
paljonko hänellä on rahaa
lähtiessään j a paljonko palates­saan.
Tähän asti USAssa on ollut
kotimaan lentoliikenteessä 5 pro­sentin
vero. Lisäksi ehdotetaan
esityksessä myös 5 prosentin " t i -
lapäisveroa" niille jotka nuttkusta-vat
meritse.
Jenkkituristit ovat tottuneet elä­mään
Euit)0|>assa rikkaina miehi­nä
ja siihen on ollut mahdolli­suuksiakin
dollarin suuren yliar-vostuksen
johdosta. Tulijaiset van
haita mantereelta ovat myös olleet
aina runsaat T ^ ä n asti jenkki­turisti
on saanut, tuoda USA:han
palattuaan tullivapaasti 100 dolla­r
i n arvosta. Nyt se on alennet­tava
10 doUariin. Ns. lahjapi&et-iteja
o n saanut tuoda tai lähettää
tullivapaasti 10 dollarin arvosta.
Fowlerin esityksen mukaan sen
arvo saa olla paketilta 1 dollari.
Jos aikoo tuoda Euroopasta " l i i -
kemiesauton", -peritään siltä vel-oa
30. prosenttia.
Kukapa olisi uskonut ^vielä jo­k
i n aika sitten, että jenkkituris­tien
ulkomaanmatikailulle asete­taan
näin tiukat suitset J a kaik­kein
vähiten sitä ovat uskoakseen
jenkit itse. Sehän on amerikka­laisten
"traditionaalisten' vapauk­sien"
törkeää ja mielivaltaista
_maahan ^ polkemistai toitotj^
kiihtyneet jenkit. Minkälaiseksi
verhoksi tätä USA:n hallituksen
esittämää mattsaverotustä on ryh­dyttävä
nimittämään? Uuden t u -
ristiveron tarkoituksena on pre­sidentti
v Johnsonin 'm^^utaseen
painottamisohjelman mukaan sääs­tää
matkamenoja ulkomaille 500
miljoonan dollarin arvosta.
Amerikkalaiset tietävät myös,
että matkaveron toteuttaminen
vaatii k a l l i in virkakoneiston j a a i ­heuttaa
valtavan paperisodan. Toi*,
saalta — France A i r ja SAS kär­jessä
— sekä amerikkalaiset P A P
j a T W A lentoyhtiöt suunnittelevat
kuulema jo veron kiertämistä mm.
siten, että jenkki matkustaa en­sin
Canadaan ja sieltä Ihtrooppaan
verottomasti ja palaÄ<'sanalla ta­valla.
Näin on asiaa selitetty. Mut­ta
kaikki tämä on silti lasten leik­kiä
jos niyl^inen sotavouhottelu
saa jatkua. — Känsäkoura.