Vapaus, September 7, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 7 p.^.Tuesday, Sept. 7, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B Ö R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Novv 6, IM7 ,
E D I T O R : W . E K L U N D MANASER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L « 7 4 - 4 2 84
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturrfays by y^jfeus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm $t.Wes.t, Sudbury. Ontario, Caaa^
Mailing Address: Öox 68 • ':/
Advertlslng rates upon application, translation fi«e of c b a i^
Authorized as second class mail by the Post Office Department;,VÖttaw«^
- and ft}r payment of pofitage In oash. • 1^
CANADIANiLANGUÄGEiRRESSi
TILAUSHINNAT:
CanadassaM vk. 19.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, e kk. $»55
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. :6.75
L-Saksan militaristejako tänne? —
Canadan rauhankongressi on ilmaissut syvän huolesta
suutensa siitä kun Saksan militaristit tulevat Toronto Daily
Starin kertoman mukaan (elok. 17 p.) Camp Shilo-nimiselle
sotilasalueellemme Manitobaan kokeilemaan sellaisia aseita,
mitkä on Potsdamin rauhansopimuksen perusteella Saksan
militaristeilta kielletty.
Meidän lehtemme Vapaus liittyy tähän valitteluun ja
toivoo puolestaan, että liittohallitus harkitsisi tätä kysymystä
uudelleen. Asia on sitäkin vakavampi kun muistetaan, että
meidän maamme, Canada, on tähän asti sanonut kunnioitta­vansa
Potsdamin sopimusta.
Liittohallitus yrittää oikeuttaa tämän Potsdamin sopi­muksen
kirjainta ja henkeä loukkaavan suunnitelman väi­töksillä,
että Saksan militarismia ei muka ole enää, ja että
Saksan liittotasavalta — Länsi-Saksa on perusteellisesti
rauhaarakastava maa, mikä ylläpitää asevoimia ainoastaan
puolustustarkoituksia varten.
Tosiasia luonnollisesti on^ että Saksan liittotasavallan ar­meijan
johto on Hitlerin eilisten kenraalien käsissä. Tosiasi­assa
Länsi-Saksa on Euroopassa ainoa maa, mikä on toisen
maailmansodan jälkeen esittänyt aluevaatimuksia naapuri­mailleen.
Länsi-Saksan hallituksen julkaisemissa ja hyväksymissä
kartoissa nähdään Saksan rajoina vuoden 1938 rajat, lukeu­tuen
niiden mukaan yksi kolmarmes Puolastakin Saksaan!
Toisin sanoen, Länsi-Saksan kenraalit ja poliitikot haaveile­vat
edelleen ."elintilansa ^laajentamisesta", mikä järjettömyys
on jo kahdesti vienyt ihmiskunnan suursodan jalkoihin^
Yllämainitun lisäksi Länsi-Saksan hallituksen eräät jäse­net
ja muut silmäntekevät ovat esittäneet julkisesti vaati­muksia
Tshekkoslovakian Sudeetinalueesta ja myös niistä
alueista, jotka Versaillesin rauhansopimuksen perusteella
annettiin Puolalle. .
Julkinen salaisuus on, että Saksan liittotasavallan armei­jaa
«i ole perustettu puolustustarkoituksia varten, vaan ni­menomaan
"marssiakseen itään", kuten puhuttiin~toisen maa­ilmansodan
edellä, jolloin ensimmäinen hyökkäys tehtiin kui­tenkin
länttä vastaan. Meidän ei pitäisi kansakuntana miten­kään
auttaa eikä tukea näitä rikollisia sotasuunnitelmia.
Saatujen tietojen mukaan Manitoban rauhanneuvosto on
jo aloittanut voimakkaan protestikampanjan sen johdosta
kuri Länsi-Saksan militaristeille aiotaan antaa tilaisuus ko­keilla
näitä sota-aseita Camp Shilossa. Juutalaisten ja vete­raanien
järjestöt sekä työväenyhdistykset ovat luvanneet
kannatuksensa tälle protestiliikkeelle.
Tässä mielessä tullaan Manitoban rauhanneuvoston toi­mesta
järjestämään syyskuun 10 pnä protestimielenosoitus
Länsi-Saksan konsulaatin edustalle Winnipegissä. Samanlai­sia
mielenosoituksia tullaan epäilemättä järjestämään Toron­tossa
ja muuallakin Canadassa.
Ajankohta on merkillepantava, sillä perjantaina, syysk.
10 pnä tulee kuluneeksi 26 vuotta siitä, jolloin Canada julisti
sodan uuden hyökkäyssodan tielle lähtenyttä Saksan milita­rismia
vastaan. ,
Kuten sanottu, meidän lehtemme liittyy niihin hyvää tar­koittaviin
canadalaisiin, jotka katsovat ja vaativat, että Länsi-
Saksan militaristeille ei saisi järjestää mitään sotilaskoulu­tusta
Canadassa. Kutsuttakoon Hitlerin entisiä kenraaleja
aseistariisuntaa ja rauhantoimintaa käsitteleville luennoille,
mutta ei mitään opetusta saamaan sellaisen aseistuksen käsit­telyssä,
mitkä heiltä on asiallisesti puhuen Potsdamin sopi­muksen
perusteella kielletty.
Vietnainin 20-vuoti^äivä
Vietnamin demokraattinen tasavalta — Pohjois-Vietnam
— vietti viime torstaina kansallispäiväänsä. Tosiasiassa tämä
päivä on koko Vietnmin kansan yhteinen, sillä sitä vietetään
Japanista 20 vuotta sitten saavutetun voiton merkeissä; Japa­nilaisten
lyöminen ei kuitenkaan tuonut maalle ilman muuta
itsenäisj^ttä — japanilaisten tilalle tuli entinen siirtomaa­isäntä
Ranska, joka ei haluimut kuulla puhuttavankaan rau­hasta.
Kansan itsenäisyystahto oli kuitenkin niin voimakas, että
Ranska tuli lyödyksi lopullisessa "likaisessa sodassa" v. 1954,
jolloin kuuluisa Dien Bien Phun linnoitus antautui Samana
vuonna, heinäkuun 21 pnä, Genevessä pidetyssä konferens­sissa
hyväksyttiin Indo-Kiinaa koskeva kansainvälinen sopi­mus,
jonka allekirjoittivat Kambodzha, Ranskar Laos, Viet­namin
demokraattinen tasavalta^ Kiinan kansantasavalta.
Englanti ja Neuvostoliitto. Osanottajavaltioista sen jättivät
allekirjoittamatta USA ja Vietnamin tasavalta (Etelä-Viet­nam).
USA lupasi kuitenkin kunnioittaa Geneven sopimusta
"kansainvälisenä lakina".
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi muo­dostettiin
kolmen vallan valvontakomissioni Intian, Puolan
ja Canadan edustajista.
Geneven sopimuksessa kiellettiin vieraiden joukkojen
olo ja tukikohtien luominen maahan ja ulkopuolinen sekaan­tuminen
maan sisäisiin asioihin sekä edellytettiin koko maata
käsittävien yleisten vaalien järjestämistä vuoden sisällä kan­sainvälisen
valvonnan alaisena;
USAn kannasta johtuen Etelä-Vietnamin hallitus teki
kuitenkin mahdottomaksi vaalien järjestämisen, koska etukä­teen
tiedettiin niiden johtavan HoTshi-miinhin voittoonkoko
maassa. Täysin, Geneven sopimuksen hengen ja kirjaimen
vastaisesti on USAn sotajoukkoja ainakin.90,000 tällä hetkellä
Etelä-Vietnamissa, ' •
Niin Pohjois-Vietnamin kuin Etelä-Vietnamin sissiliike
Vietkong vaatii paluuta Geneven sopimukseen, eli "kansain­välisen
lain kunnioittamiseen", mitä USAn hallitus on tässä
yhteydessä pyhästi luvannut ija julkeasti rikkonut. Neljän
Harry Sichrovsiky:
Miksi ei rauhaa Kashmiriin?
Kashmirin valtiossa ei ole 18 vuo-teenoUiit
rauhaa, ts. riitä lähtien
kun Intia ja Pakistan tulivat itse­näisiksi.
Ja nyt taistelut ovat saa-ii^
et sellaiset mittasuhteet, että so­ta
oh vaarassa muuttua lopu tto-nlaksi.
Pakistan puhuu vapaustais­telijoista
ja "pyhistä sodasta Intian
imperialismia vastaan", Intia väit­tää
taistdevansa pakistanilaisia sis­sejä
väistään. Kun tarkastelee selk­kauksen
historiaa ja taustaa, ei ole
vaikea löytää totuutta.
Brittiläisten imperialistien ai­kaansaaman
Intian jaon yhteydessä
ruhtinaskunnilla oli Hnahdollisuus
liittyä jompaankumpaan valtioon.
Kashmir muodosti kuitenkin poik­keuksen;
sitä hallitsi hindulainen
maharadja, mutta asukkaista yiivoi-äiainen
enemmistö~oli muhametti--
laisia. Pakistan vaati alusta asti
alueita itselleen, sen tieteellisesti
täysin kestämättömän teorian pe­rusteella,
että hindut ja muslimit
muodostaisivat kaksi eri kansakun­taa.
Tosiasiassa kuitenkin esimer­kiksi
Länsi-Pakistanin ja Bengalin
muhamettilaisilla on yhtä paljon
(tai vähän) kielellistä, kuUtuurista
tai kansallista yhtäläisyyttä keske­nään
kuin Irlannin ja Italian kato­lilaisilla.
Sitä paitsi Kashmirin kan­sallinen
vapausliike, Kansalliskon-ferenssi,
ei koskaan ole ollut uskon­nollinen,
panislamilainen järjestö.
Sillä on läheiset suhteet Intian
Kansalliskongressiin, ja se toimi
kiinteässä yhteistyössä Gandhin ja
Nehrun eikä muslimiliigan kanssa
taistelussa brittiläistä siirtomaaher:
ruutta vastaan.
Toukokuussa 1930 Kashmirin sil­loinen
pääministeri sbeikki Abdul-lah
julisti eräässä radiopuheessa:
"Meidän ja Pakistanin ideologialla
ei ole mitään yhteistä. Me kanna­tamme
ystävyyttä ja: suvaitsevuutta
uskontojen kesken ja valtion ja us­konnon
erottamista ja vastustamme
uskonnon ylivaltaa ja islamilaista
valtiota. Tässä on muslimiliigan ja
Kansalliskonferenssin perimmäinen
ero."
Ongelmalla on kuitenkin Kash­mirin
strategisen aseman vuoksi —
maahan rajoittuu Kiinaan ja käy­tännöllisesti
katsoen niyös Neuvos­toliittoon
— myös^ansainyälistä
merkitystä taistelussa imperialis­tien
hyökkäyspolitiikkaa vastaan.
Pakistan on SEATOn jäsenmaa ja
sallii länsivaltojen sotilastukikohtia
alueellaan: Ei pidä unohtaa, että
Francis G. Powersin ohjaama U 2-
kone nousi vakoiluIennoUeen Gil-gitin
lentokentältä Pakistanin mie­hittämällä
alueella Kashmirissa.
Tämä selittää myös sen, että länsi­vallat
turvallisuusneuvostossa sään­nöllisesti
tukevat Pakistania Kash­mirin
kiistassa, kun taas Neuvosto­liitto
ja muut YKssa edustettuna
olevat sosialistiset maat puolusta­vat
Intian oikeuksia.
Lokakuussa 1947 Pakistan suorit­ti
Kashmirin alueella taitavan
hyökkäyksen 10,000 vuoristohei-moista
kootun sotilaan voimalla ja
brittiläisen kenraali Masservyn joh­dolla.
Joukot miehittivät noin kol­manneksen
Kashmirin alueesta, en­nen
kuin saatiin aikaan aselepo.
Turvallisuui^neuvosto. on tämän jäl­keen
moneen kertaan, vaatinut Pa­kistania
vetäytymään miehittämäl-tään
alueelta, mutta ainakin tois­taiseksi
turhaan.
Kashmirin maharadja tunnusti
Pakistanin hyökkäyksen aikana yh­teyden
Intiaan, ja kolmeen ottee­seen
Kashmirin väestö on vaaleissa
antanut luottamuslauseen Kansal-liskonferenssille,
joka hallitsevana
puolueena on lainsäädäntötoimin
ankkuroinut maan liittoon Intian
kanssa. Intia ei siis perusteitta pi­dä
Kashmirin osavaltioasemaa lain­mukaisena
ja lopullisena. Niinpä se
on torjunift kaikki länsivaltojen
suunnitelmat saattaa Kashmir kan­sainväliseen
valvontaan tai "riippu­mattomaksi",
huolimatta siitä, että
länsivallat ovat uhanneet lopettaa
taloudellisen ja sotilaallisen apunsa
Intialle.
Pakistanin vaatimukset "vapaasta
ratkaisusta" ja Kashmirin "itsemää­räämisoikeudesta'
kuulostavat kum­mallisilta,
kun ottaa huomioon, että
itse Pakistanissa vallitsee sotilas­diktatuuri,
kommunistinen puolue
on kielletty, ammattiyhdistyksiä
vainoj[aan ja ettei kansalla vielä tä­hän
mennessä ole ollut mahdolli-suutta
ilmaista tahtoaan vapaissa
vaaleissa.
Miksi Pakistan sitten on taas liet­sonut
riitaa, Intia haluaisi kohottaa
taloudellista tilaansa ja sen etujen
mukaista olisi säilyttää rauha
Kashmirissa. Mutta Pakistanille on
edullista pitää kriisi avoimena. As^
kettäin Intian ja Kashmirin välillä
suoritettiin eräitä toimenpiteitä jot­ta
integraatiosta tulisi lopullinen.
Kansalliskonferenssi on käymänsä
taistelun vuoksi saavuttanut monia
kohdan ohjelmassa ne vaativat ame­rikkalaisten
joukkojen, aseiden ja tu­kikohtien
poistamista Vietnamista;
maan molempien osien pidättymistä
sotilasliitoista. Etelä-Vietnamia koske­vien
asioiden jättämistä tämän ihaan
väestön itsensä päätettäväksi ja maan
mahdollisen yhdistämisen luovuttamls
ta niinikään vietnamilaisten ratkaista­vaksi.
Yhdysvaltain sekaantuminen Vietna­min
sisäisiin asioihin on tuomittu asi­allisesti
puhuen kautta maailman. Tär
mä pätee myös Canadaan ja canada­laisiin
nähden. Yleisesti voimistuukin
maassamme vaatimus, että jenkkiken-raalien
pitäisi jättää muitta, mutkitta
Vietnam vietnamilaisille ja tulla sota­joukkoineen
huolehtimaan siitä, että
Yhdysvaltain etelävaltioidei^in asuk­kaat
saisivat nauttia edes olkeelliscm-mista
kansanvaltaisista oikeuksista
huolimatta heidän ihonsa väristä ja
rodusta.
NATOilla huono
maine Afrikassa
Sansibar. — Eräs niistä keinois­ta,
joilla NATO yrittää värvätä liit­tolaisia
Afrikan nuorten riippumat­tomien
valtioiden keskuudessa, on
sotilaallisen avun myöntäminen, kir­joittaa
Zanzibar Voicelehti. Poh-jois-
Atlantin liiton jäsenvallat pyr­kivät
käyttämään entisten siirtomai­den
alueita hyväkseen sotilastuki­kohtina,
jotka on suunnattu kansal­lisen/
riippumattomuutensa puolesta
taistelevia kansoja vastaan.
NATO: n osuus Afrikan kansalli­sen
vapautushikkeen tukahduttami­sessa
on hyvin tunnettu, kirjoittaa
lehti — NATO antaa tuntuvaa apua
voimille, jotka pyrkivät säilyttä­mään
kolonialismin viimeiset lin­noitukset
Afrikassa. Etelä-Afrikaa^
liittotasavallan rotujärjestelmälle
ja Portugalin siirtomaahallitukselle.
etuja, joita muilla osavaltioilla ei
ole. Vain Kashmirissa on saatu ai­kaan
maareformi ilman suurmaan­omistajien
vastarintaa ja vapaa kou­lusivistys
aina yliopistoastetta myö­ten.
Sadiqin uusi hallitlis on usein
Delhin jääräpäisen opposition vas­tustaessa
— ryhtynyt moniin.maan
taloudellista kehitystä kiihdyttäviin
toimenpiteisiin, ja rauha on näidäi
toimenpiteiden paras liittolainen.
Jo kesäkuussa delhiläinen aika­kauslehti
Link tiesi kertoa, että Pa­kistanin
armeijan ylipäällikkö ken­raali
Musa vieraili Kashmirin ra­jalla,
neuvoteltuaan ensin presi­dentti
Ayub Khanin kanssa. Sa­maan
aikaan ilmoitettiin, että Mou-jahideja,
Jehadin (pyhän sodan)
•ristiritareiden' miliisejä koulutet­uin
sissisotaa varten. Ja lehti lisäsi
tähän: "Kiihtynyt sotavarustelu Pa­kistanin
miehittämässä Kashmirissa
viittaa siihen että Pakistan on
päättänyt ryhtyä vakaviin levotto­muuksiin."
^ Sotilaallien konflikti aiheuttaisi
koko tälle maankolkalle kohtalok­kaat
seuraukset. Se sytyttäisi uskon­nolliset
riidat jälleen ilmiliekkiin'
joka puolella Intiaa ja Pakistania,
se voisi johtaa Intian liittovaltion
hajoamiseen ja innostaisi militaris­tisia
ja kiihkohindulaisia piirejä In­tiassa
ja aiheuttaisi siten vakavan
uhan maan demokratialle ja koko
Aasian rauhalle. Siispä on syytä toi­voa,
että järki ja harkinta lopulta
voittavat.
n^t ianovlit
VALISTUSTil M M N E N L^ B ^ f cS
•A-Neuvostoliittolainen
taloudellinen aikakausjulkaisu "Talouden kysy-i^
yksiä" julkaisi Jefim Manevitshin artikkelin, jossa käsiteltiin fyölli-syyskymymyksiä
Neuvostoliitossa. Useat lännen lehdet puuttuivat artik­keliin-
ja selittävät, että työttömyysongelma on olemassa myös Neuvosto­liitossa.
Neuvostoliiton Lontoon suurlähetystön julkaisemassa englannin­kielisessä
^ovjet Nevrs'*^julkaisussa oli äsken Pavel Golubkovin, joka
on Talouden Kysymyksiä-lehden avustaja, valistava vastine lännen leh­dille
siitä, mistä, Neuvostoliiton "työttömyydessä" on itse asiassa kysy­mys.
Golubkov kirjoittaa mm.: "MaQevitshin artikkelissa mainittiin, että
sen työkykyisen väestön, joka ei osallistu yhteiskunnalliseen työhön,
osuus koko työvoimasta nousee Moskovassa ja Leningradissa 7 prosent­tiin
ja On keskänKärin koko Neuvostoliitossa 20 prosenttia Siperiassa
jopa niin korkea kuin 26 prosenttia."
Lännen; kommentoijat ovat tulkineet nämä numerot "työttömyy:
deksi". Todellisuudes6a, sanooV Golubicov, Neuvostoliiton työvoimatilas­toon
sisältyy koko tyÖkykymeni-vSestö; riippumatta siitä, hakeeko se
työtä vai ei. Tilastoihin sisältyvät täten monet perheenemännät, jotka
huolehtivat k o j ^ perheistään tai viljelevät kasveja puutarhoisi^a. Ma­nevitshin
artikkeli päättyy toteamukseen; että Neuvostoliitossa ön puu­tetta
työvoimasta eikä suinkaan työvoiman ylijäämää.
iiiniuiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiuiiniiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiinii
Keskitysteiri Hittirin
imNiin Yhdysvalloissa
YtETNAMtN SOTAA VASTUSTAVA
itlKE SYHTYNYT AUSTRALIASSA
Sydney. — "Pelastakaa poikam­me'
on nimenä Sydneyssä syntyneel­lä
liiklteellä, joka vastustaa austra
lialaisten osallistumista USA:n likai
seen sotaan Vietnamissa. Tämä lii­ke
johon kuuluu lähinnä kutsunta­ikäisten
nuorukaisten äitejä, on ve
toomuksessaan Australian naisille
kehottanut näitä osallistumaan vas:
talauseliikkeeseen kutsuntapäivinä
VoStalausemlelenosoitus järjestet­tiinkin
Sydneyssä jossa mielenosoit­tajat
Feisoivat 12 tuntia puolustu.s
ministeriön edustalla.
Rockliainptonin kaupun^is.sa jär
jeätettiin joukkomielenosoitus aus­tralialaisten
sotilaiden Vietnamiin
lähcttäniiätä , vastaan. Brisbanen
ammattiyhdistysten järjestämän
kansalaiskokouksen julkilausumassa
sanota:in, että Australian hallituk
sen päätös joukkojen lähettämises
tä Vietnamiin on ristiriidassa Aus
tralian asukkaiden enemmistön toi
vomusten kanssa. Sydneyn yliopis
lon 250 professoria ja opettajaa on
lähettänyt pääministeri Menziesille
kirjeen, jossa he paheksuvat halli
tuksen epäkansallista politiikkaa,
joka vetää Australian mukaan ame­rikkalaisten
soLaseikka.luun Viet­namissa.
'
Australialaisessa pataljoonassa
Etelä-Viet namissa oleva Sandy Mir
rorin kirjec/nvaihtaja Gerald Slown
kirjoitti tocienneensa että vain har
va pataljoonaan kuuluva on selvillä
Etelä-Vietn'3min poliittisesta tilan­teesta.
Monet nustralialaiset myön
tävät, ettei heillä ole aavistusta­kaan,
mik.ii hallitus on lähettänyt
heidät sinne.
'Uhmisiä kiusataan nälällä . .
vangeilla el ole peitteitä, vain yksi
patja kolmea henkeä kohden . .
heitä kidutetaan kaasuilla, jotka är
syttävät nenä- ja kurkkutiehyitä ja
sihniä . . . näimme arpia ihraisten
päissä . . . piiskaniskut aiheuttavat
pakokauhua . vankeja kiusa­taan,
heidän ei anneta nukkua öi­sin
— heitä häiritään hakkaamalla
rautatangolla peltisiä jätetynnyrei
tä, toitottamalla torvia, suuntaa­malla
vankeja kohden kylmiä vesi­suihkuja
. . ."
Mistä tämä kuvaus? Hitleriläis
ten raakuuksia kuvaavista arkistois
tako? Buchenwaldista? AHschwitzis
ta?.
E i . Ylläolevat sitaatit on otettu
meidän päivänämme laaditusta
asiakirjasta. Kuvatussa keskityslei
rlssä kävi taannottain kolme ame­rikkalaista
julkisen elämän edusta
jaa. jotka laativat yllälainatun se­lonteon.
Heidän nimensä: uskonnol­lisia
jo rotukysymyksiä hoitavan
komission jäsen John M. Pratt New
Yorkista, Kristuksen Oppilaat-kir
kon komission jäsen, pastori lan
MacCrey Ind.anapoliksesta, Yhdisty­neen
kirkon pastori W. Raymond
Huntsvillestä Alabamasta. Leiri si­jaitsee
Jacksonin kaupungissa. Mfs
sissippiin valtiossa USA:sisa.'
Olemme lainanneet vain pienen
kohdan niiden raakuuksien luette-
Hallituspuolue ja oppositio kiistelevät äänistä
losta. joita joutuvat kokemaan rotu-diskriminointia
vastustavien rau-.
hallisten mielenosoittajien osanotta­jat,
ihmiset, jotka taistelevat val­koisten
ja mustien amerikkalaisten
tasavertaisten kansalaisoikeuksien
puolesta.
"Olemme täysin vakuuttuneita
siitä, sanovat yllämainitut kirkon­miehet,
"että Jacksonin keskityslei­rin
päätarkoituksena on muriaa nii­den
henkilöiden mieli, tahto, ter­veys
ja itse elämä, jotka rohkenevat
käyttää hyväkseen kokoontumisva
pautta saadakseen korjauksen epä­oikeudenmukaisuuteen".
USA:n hallitus yrittää antaa ku­van,
että sortoon, raakuuteen ja kes­kitysleireihin
ovat syyllistyneet
etelän rotukiihkoilijat, joihin se ei
pysty saamaan otetta. Kuitenkin sil­iä
on tarpeeksi aseita ja joukkoja
sekaantuakseen v o i m a k e i n o in
Vietnamin ja Dominikaanisen tasa­vallan
asioihin. Tuntuu siltä, että
se ei yksinkertaisesti halua sekaan­tua
omiin sisäisiin asioihinsa, kos­ka
se tarvitsee rotukiihkoilijoiden
toimenpiteitä.
Tämä todellisuus kätkeytyy me­luisien
julistusten taakse yksilön­vapaudesta,
sanavapaudesta ja ko­koontumisvapaudesta,
kaikista- ame
rikkalaisen demokratian ihanuuk­sista.
Tämä uhkaa niitä kansoja,
joiden maihin amerikkalaisten rotu-kiihkoilijoiden
armeija tai pääoma
saapuu '/vapauden puolustajien",
"taloudellisen avun" ja "demokra­tian
opettajien'" varjolla. . ,
Samana päivänä, jolloin selonteko
Jacksonin keskitysleiristä tuli tie­toon
— lehdistö siitä muuten vai­keni
— lehdet siteerasivat laajalti
presidentti Johnsonin sanoja; ''Me
vartiomme vapautta ja ihmisoikeuk­sia
kaikl^ialla maailmassa". Jack­sonin
keskitysleiri edustaa sitä "va­pautta"
ja "ihmisoikeutta", jonka
amerikkalaiset "demokratian varti­jat"
tuovat sodan avulla Kaakkois-
Aasiaan . . .
Vietnamilaisten sankarillinen
taistelu ja niin valkoihoisten kuin
mustienkin rotusortoa vastustavien
uhrautuvaisuus itse USAssa osoit­taa,
että yhä suurempi joukko ihmi­siä
ja kansoja ymmärtää: todellinen
vapaus ei tule itsestään, se on voi­tettava
niiltä, jotka sitä polkevat.
SAI VASTAUKSEN
— Miksi rikoitte näyteikkunan ja
varastitte rannerenkaan?
— Herra tuomari* ikkunassa oli
juliste "Ainutlaatuinen tilaisuus".
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ KESÄLOMALTA 1
Lomalla on oltu
ja lakaisin on tultu
vaikkei olla
kesäkauden hynttyissä.
Näin kaiketi voitaisiin vanhaa
rallitusta hieman muuttaen tulki­ta
juuri päättynyttä lomakauUa.
Myönnämme kernaasti, että i l ­mat
eivät olleet kaikkein parhaat.
Myönnämme senkin, että sää-havaintotoimisto
ei aiheuttanut
mitään sensaatiota tai yllätystä se-litettyään
syyskuun alussa, että
meillä ontariolaisilla oli juuri ol­lut
yksi kylmin ja sateisin kesä!
Me onnelliset, jotka olemme ke­sälomasta
saaneet nauttia, voim­me
sis lohduttaa. itseämme sillä,
että ei ole toisillakaan ollut yh­tään
sen parempaa lomasäätä
kuin oli meillä. Ja jos pitää paik­kansa,
että "vahingonilo on kaik­kein
aidointa iloa", niin silloin
voidaan vaikka yhteisesti "iloita"
.siitä, että naapurilla oli sään puo­lesta
ainakin yhtä kurja lomakau­si
kuin oli meillä itse kullakin.
Erikoisesti voimme henkemme
silmin nähdä, miten eräät länsi­rannikon
ystävämme saavat nyt
todeta, että voi sitä täällä "iistis-
.4 säkin" ja erikoisesti Ontariossa
sataa, jos niikseen tulee.
Monet 'Vestissä" vierailleet
kansalaisemme ovaCaikaisemmin
kertoneet ja saaneet allekirjoit­taneenkin
miltei uskomaan, että
länsirannikolla ja varsinkin Van­couverissa
"sataa aina".
Tätä väitöstä on-petjusteltukin
aivan tieteelliseen tapaan sillä, et­tä
kun siellä on useimmiten län-situlli,
niin se tuo tullessaan Tyy-neltämereltä
kosteutta, mikä
BC:n vuoristoja vasten kylmettyy
ja muodostuu sadepisaroiksi.
Vancouverilaiset kyllä ovat eri
mieltä, t.s. sillä kannalla, että
BC:ssä ja erikoisesti Vancouveris­sa
on maailman parhaat sääsuh-teet.
Tunnettu amerikkalainen irvi­hammas
Mark Twain sanoi aikoi­naan,
että "kaikki puhuvat ilmois­ta,
mutta kukaan ei tee mitään
niiden suhteen".
Tämä pitää paikkansa erikoises­ti
täällä Ontariossa. Kaikki kiroa­vat
kuin Turjan lappalaiset näitä
kurjia kcsäilmoja ja sitä tosiasiaa,
että esim. järvien rantamilla, mis­sä
olemme ennen saaneet viettää
ihania kesäiltoja, on koko kesän
ja vieläkin pilvittäin sääskiä, jot­ka
suorittavat ilmahyökkäyksiään
viattomia kesälomalaisia vastaan
jotakuinkin samalla tavalla kuin
amerikkalaiset sotilaskoneet pom­mittavat
ja tulittavat vietnami­laisten
pieniä ja hataria majoja.
Se kuitenkin täytyy allekirjoit­taneen
rehellisesti myöntää, että.
kunnollista auringonpaistetta em­me
ole monestikaan nähneet sen
jälkeen kun Vancouverista koti­matkalle
lähdimme huhtikuun
puolivälissä!
Totta on, että Sudburyssa pide­tyn
CSJ:n ja SCAUL:n yhdeksän­nen
yhteisen urheilu- ja musiik­kijuhlan
aikana Oli täällä nikkeli:
kaupungissa kaunis suvinen sää.
Mutta meillä ontariolaisilla ei
ilmeisesti ollut senkään kanssa
mitään tekemistä. Tosaisia nimit­täin
on, että heti juhlien jälkei­senä
maanantaina oli niin kylmä
ja tuulinen ilma kuin on konsa­naan
marraskuussa, jolloin aina­kin
metsastyskärpäsen puremat
miehet ja naiset pukevat ylleen,.
villaiset alus- ja päällysvaatteet.
Tästä voidaan vetää sellainen­kin
johtopäätös, että vieraspaik­kakuntalaiset
toivat BC:sta, Alber-tasta,
Quebecista ja aina Kalifor­niasta
asti juhlille kauniin suvi-sään,
mutta olivat kuitenkin siksi
"itsekkäitä" että veivät suven ta­kaisin
kotiinsa mukanaan.
Emme tästä ole kuitenkaan
heille pahoillaan, sillä niin haus-
Jcoja ja lupsakoita vieraita oli
: meillä suurjuhlissa, että heille
kaikille suomme mielihyvin kau­niin
kesän suvisydämeksi.
Ja hyvä oli, että saimme .ftdes
pari päivää viettää kesästä, vaik­ka
sekin tuli meille ontariolaisille
ikäänkun vieraittemme ansiosta ja
hyvästä tahdosta.
Mutta loma, puuttieellisempikin
sellainen, on sittenkin lomaa. Sa­teista,
myrskyistä ja kylmistä i l ­moista
huolimatta nautimme täy­sin
. siemauksin jokaisesta loma-hetkestä,
kuten lomasta nauttivat
kaikki työtätekevät.
Vanhan tavan mukaan kävimme
jossakin sateen välissä kerran
marjastamassa, muutaman kerran
kalassa - ja lukemattomia kertoja
saunomassa. Siinä ohella saimme
tilaisuuden viettää rattoisia het­kiä
tuttavien ja ystävien seurassa
sekä lukea vähän "rästiin jäönyt-tä"
kirjallisuutta.
Loppujen lopuksi kesäloma on
sittenkin elämän eliksiiriä antavaa
aikaa meille, joiden suurimpana
ilon aiheena on työnteko!
Siis, iloinen tervehdys kesälai-tumeltal
— Känsäkoura.